- Liittynyt
- 11.08.2023
- Viestejä
- 460
Mutta silloinhan uskovaisella ei olisi ollut syytä kiittää jumalaa kun onnettomuutta ei tapahtunut? Niitä alamaisia pitää kolhia sen verran että muistavat olla kiitollisia, muuten ne ottaa asian itsestäänselvyytenä.
Itseä on Jumala jeesannut suurinpiirtein aina. Itseasiassa pelottavaa ajatella missä olisin jos Jumala ei olisi selkäni takana aina.
Jossain kaupungissa on minun kimppuun hyökännyt humalaisia ja ties mitä jengejä. Mutta minä olen aina kävellyt voittajana joka taistelusta, koska minun liittolaiseni on vahvimmista vahvin.
En itseasiassa pelkää enää yhtään mitään. Jumala käskee olla ottamatta taka-askelia. Mustelmat paranevat, mutta kunniaa ei saa menettää.
Syksyllä telttailin karhu- ja susialueella viikon, ilman kummempaa aseistusta. Oli minulla tanto. Joskus kannan katanaa mukanani. Mutta oli leppoisaa nukkua metsän sylissä. En pelännyt että susilauma tulee kurkkuihin yöllä.
Viimeiseen 20v en ole päivääkään ollut kipeä. Ei edes kuumetta. En ole luita katkonut ikinä, vaikka olen fillarilla kaatunut 50km/h+ vauhdeista monia kertoja. Joka kerta maassa maatessani olen ollut varma että nyt ovat luut poikki. Kypäriä on mennyt ainakin 4 paskaksi. Mutta ei. Pieni jomotus ja ylös.
Viimeksi muokattu: