pitääpä noita säätöjä vielä kokeillla saada kohdilleen.
Mutta voisi tähän siis raapustella koko hoitotarinan vuosien varrelta.
Eli siis jo nuoresta pitäen on ollut päiväaikaista väsymystä vaikka olen ihan pienestä pitäen nukkunut tai siis nyt tiedettynä "nukkunut" sen n. 8h. Toki se ei nuorena niin pahasti haitannut päivittäistä touhua. Tuosta on jo ihan parikymppisenä ensimmäisiä kertoja keskusteltu työterveydessä mutta siellä on lähinnä otettu tyyliin verikokeet ja todettu ettei voi olla mitään ihmeempää kun olet nuori ja terve. Noh, ehkä se sitten ei ollut mitään, ajatelin ja taistelin eteenpäin.
Kolmikymppisenä alkoi kuitenkin jo haitata sen verran paljon kun tuntui että väsymys oli muuttunut enemmän ja vähemmän jatkuvaksi ja pahimpien öiden jälkeen oli seuraavana päivänä aivot aika tööt ja päänsärkyä usein. Kaikenlaisia taikatemppuja oli kokeiltu, sänkyjä, tyynyjä, peittoja yms oli vaihdeltu useaan kertaa. Makuuhuoneen lämpötilaa ja muita olosuhteita säädelty. Ei auttanut. Välillä heräili öiseen hikoiluun ja välillä tuntui että oli kyllä ollut "tajuttomana" sen 8h niin aamulla väsytti.
Taas mittailtiin työterveydessä veriarvoja ja määrättiin melatoniinia. Ei auttanut. Määrättiin masennuslääkkeitä joiden unettava vaikutus vain pahensi ongelmaa. Liikunta lässyn salaatti mussunmussun, paasatiin vaikka söin jo melko terveellisesti. Liikunnan lisääminen vain myöskin pahensi väsymystä. Eipä itselläkään tullut uniapnea mieleen koska olin kuitenkin tässäkin vaiheessa vain hieman yli normaalipainon ja työterveyslääkäri oli aina sitä mieltä että kyseessä olisi epätodennäköinen vaihtoehto. kaikkiin näihin tutkimuksiin oli kuitenkin pitänyt aina kauheasti kinuta ja vaatia pääsyä ja tuntui että työterveyttä piti kuin pientä lasta jatkuvasta patistella johonkin toimiin.
Pitkän kitinän jälkeen sain työterveydestä lainaan sitten sen aparaatin uniapneamittausta varten. Ne eri mittarit tuntuivat kuitenkin niin häiritseviltä että mittausyönä en kyllä nukkunut juuri mitään. Eli myöskään siellä mittauksessa ei sitten tässä kohtaa mitään näkynyt.
No, homma taas jäi siihen että työterveyssä pyöriteltiin käsiä kuin italialaisella torilla.
Aloin kuitenkin itse huomailla että esim päiväunilla saattoi herätä sellaiseen korahdukseen. Ei muuta kuin taas työterveyteen asiasta yhtettä kun alkoi tuntumaan että uniapnea voisi kuitenkin olla se oikea vaihtoehto tässä. Siellä ei oltu halukkaita mittailemaan uudestaan niin ainoa vaihtoehto mitä antoivat oli lähete julkiselle puolelle. Kirjoittivat sitten lähetteen terveyskeskukseen. No, menin sinne ja siellä oltiin jotenkin myrtsinä ja todettiin että olisi pitänyt työterveydessä hoitaa. Sain kuitenkin kitistyä julkiselta puolen heidän uniapnea testilaitteen lainaan ja ehkä se näin toisella kertaa ei niin jännittänyt vissiin tuo mittaus ja sieltähän niitä hengityskatkoksia sitten löytyi. Tuon mittarin palautettua sitten kesti pitkään saada soittoaika ja josta kyseinen asia todettiin ja oltiin taas sitä mieltä että pitäisi olla työterveyteen yhteydessä. No olin, ja työterveyslääkäri vain totesi että älä nuku selällään ja that's it.
Hommasin sitten sellaisen selkätaskupaidan johon sai tennispallon sinne mutta vissiin sitä on niin kaukana prinsessasta että pystyn kyllä tuollaisen tennispallon päälläkin nukkumaan kun jotenkin luonnostaan tuntuu pyörähtävän helposti selälleen nukkuessa. Lisäksi tuossa pelkässä kyljeltään nukkumisessa tuntui että alkoi mennä paikat jumiin. Kehoitettiin kokeilemaan vartalotyynyä, mutta vaikka kuinka sitä illala halasi nukkumaan mennessä niin yön aikana sen aina oli pukannut pois. Luulen että se lämmittää liikaa niin sitä pukkii sen pois. Joka tapauksessa myös mittauksessa oli todettu näitä katkoksia myös kyljellään nukkuessa, mutta eniten niitä oli selällään nukkuessa. Vatsaltaan en nuku, koska se on aina ollut mielestäni todella outo asento nukkua.
Kun tuosta asentohoidosta ei kuitenkaan ollut riittävää apua niin kitisin taas työterveyteen josta kirjoitettiin sitten lähete keuhkopuolelle. Ajattelin että siellä ensin vaikka käydään läpi vähän näitä mahdollisuuksia ja tarkistetaan että kaikki muu on nyt kokeiltu mutta sieltä tulikin sitten jokusen kuukauden odottelun jälkeen kirje että tuolla päivällä tule hakemaan CPAP laite. Olin vähän yllättynyt kun ajattelin että tästä vaihtoehdosta olisi jotenkin ensin keskusteltu.
No, laitteen hain ja sen antoi joku apuvälinehoitaja jolla oli kuulemma kiire johonkin vaikka itse olin tullut ja otettu vastaanotolle vielä hyvin etuajassa. Kävi nopeasti laitteen kasaamisen läpi. Maskia kokeiltiin naamalle kerran ja vain tosiaankin tuota yhtä vaihtoehtoa kun se oli kuulemma se paras.
Vaikka tuossa laitteessa nyt hieman totuttelua on ja säädöt vielä maskissa löytämättä niin kyllähän tuo kuitenkin on parantanut elämän laatua huomattavasti. Siis todellakin iso muutos. Näin jälkikäteen olisi pitänyt hoksata itse jostain tuo uniapnea jo parikymmentä vuotta sitten mutta kun väsymyksestä aina terveydenhuollossa mainitsi niin uniapnea sivuutettiin kun on nuori, terve ja normaalipainoinen.