Työmarkkinakierrokset.

[Paapaa]

Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa

Ei tietenkään pidä. Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta jos kasvu kompensoi verokannan laskun, verokantaa voidaan laajentaa samalla kuitenkin laskien yritysten verotusta, verotulojen lasku voidaan kattaa muilla veroilla (tai lainanotolla), ja se voidaan kattaa myös vähentämällä menoja.

Pääoman kustannukset laskee, kun poistetaan pääoma vero. Ja kun palkasta ei enään veroteta, niin jää rahaa siihen investointiin ja saadaan kaikille töitä, ainakin sun logiikan mukaan.

Ja kun nämä korvataan alv:n nostolla, niin verotuksen painopiste on siirtynyt kulutukseen, jota paljon toivotaan.

Ok, mä en tuollaista ole kai ehdottanut, puhuin verojen laskemisesta, en poistamisesta. Enkä puhunut missään tietääkseni palkan verotuksesta.

Jatketaan vaikka täällä verotuksesta:

Kotimaan politiikka

Eduskunta ei mittään, hallitus ei mittään, kunnanvaltuustot ei mittään... Tänne keskustelut hallituksen ja eduskunnan toimista, puolueista, ym.

bbs.io-tech.fi

 

[GuntherPrien]

Ehkäpä näille yritysten verokeskusteluille löytyy parempi paikka kuin työmarkkina-keskustelu. Vaikka rönsyjä sallitaankin, niin ei mennä keskustelussa liian kauas aiheesta.

 

[pomk]

Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta jos kasvu kompensoi verokannan laskun

Tämä tapahtuu pitkällä viiveellä. Mistä puuttuva lovi otetaan? Lainalla?

verokantaa voidaan laajentaa samalla kuitenkin laskien yritysten verotusta, verotulojen lasku voidaan kattaa muilla veroilla (tai lainanotolla)

Jep. Eli jotain verotusta pitää nostaa. Tai ottaa lainaa. Ihan kuten viestissäni kirjoitin.

Minäkin. Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa. Vai meinasitko lainalla rahoittaa tämän ”kasvun”?

Mikä siis ei pitänyt paikkaansa viestissäni?

Se, että voidaan myös leikata koulutuksesta, verotulsen kiristämisen sijaan?

 

[Paapaa]

@pomk :lle vastattu toisessa ketjussa ja toistettu aiemman viestin sisältö.

Kotimaan politiikka

Olikohan se nyt ihan noinkaan. Perussuomalaisten ensimmäinen yleisohjelma 1995 ei ollut erityisen EU-kriittinen eikä myöskään halunnut irti unionista. Vaikka siihen aikaan oli eduskunnassakin vielä muita ryhmiä, jotka halusi. ”Olemme samalla myös kunniamme tuntevia eurooppalaisia. Siihen meillä...

bbs.io-tech.fi

 

[KUK]

Ja seuraavana PAM hakee Saksan korotuksia .....

PAM antoi lakkovaroituksen kaupan alalle – koskee 20 000:ta työntekijää muun muassa Prismoissa ja K-Citymarketeissa

PAMin hallitus päätti yrittää vauhdittaa palkka- ja työehtoneuvotteluja lakkovaroituksella, joka koskee yli 185 toimipaikkaa, joissa työskentelee noin 20 000 työntekijää.

www.is.fi

Ja se Saksan malli, jota nyt monella alalla havitellaan on....

 

[pomk]

Hesarissa vaihteeksi ihan ok haastatteluihin pohjaava artikkeli aiheesta.

Työmarkkinat | Isot palkankorotukset pitkittävät kotitalouksien ahdinkoa, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö – näin työntekijäpuolen ekonomistit kommentoivat

Suomen Pankin ennustepäällikön mukaan suuret palkankorotukset voisivat jopa pitkittää heikentyneen ostovoiman kanssa tuskailevien kotitalouksien ahdinkoa, mutta ammattiyhdistysten ekonomistit eivät ole uhkakuvista samaa mieltä.

www.hs.fi

Tldr;
-pörssiyritykset vetää keskimäärin yli 10% kasvua voittoihinsa viime vuodelta.

-Suomen pankin mielestä palkansaajien ahdinko nousee mitä isommat korotukset saa, koska siitä syntyy inflaatiokierre.

-Suomen pankin kommentti debunkataan aika tehokkaasti. Viime vuoden inflaatio kun on (energian) tarjonnasta johtuvaa, eikä kysyntäpohjaista.

 

[Honzo]

Hesarissa vaihteeksi ihan ok haastatteluihin pohjaava artikkeli aiheesta.

Työmarkkinat | Isot palkankorotukset pitkittävät kotitalouksien ahdinkoa, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö – näin työntekijäpuolen ekonomistit kommentoivat

Suomen Pankin ennustepäällikön mukaan suuret palkankorotukset voisivat jopa pitkittää heikentyneen ostovoiman kanssa tuskailevien kotitalouksien ahdinkoa, mutta ammattiyhdistysten ekonomistit eivät ole uhkakuvista samaa mieltä.

www.hs.fi

Tldr;
-pörssiyritykset vetää keskimäärin yli 10% kasvua voittoihinsa viime vuodelta.

-Suomen pankin mielestä palkansaajien ahdinko nousee mitä isommat korotukset saa, koska siitä syntyy inflaatiokierre.

-Suomen pankin kommentti debunkataan aika tehokkaasti. Viime vuoden inflaatio kun on (energian) tarjonnasta johtuvaa, eikä kysyntäpohjaista.

Vaan eikös korkeilla palkankorotuksilla nimenomaan aiheuteta inflaatiota? Eli vaikka siis nykyinen pääosin tarjonnasta johtuva talttuisikin, niin aiheutetaan lisää inflaatiota?

 

[pomk]

Vaan eikös korkeilla palkankorotuksilla nimenomaan aiheuteta inflaatiota? Eli vaikka siis nykyinen pääosin tarjonnasta johtuva talttuisikin, niin aiheutetaan lisää inflaatiota?

Jos mentäisiin reaalipalkankorotuksissa plussalle, niin kyllä. Nallekin taisi olla tätä mieltä.

 

[namlepo]

Ja palkankorotuksia ei tule kaikille. Viimeksikin jätettiin lastenhoitajat nuolemaan näppejään.

 

[pomk]

Ja palkankorotuksia ei tule kaikille. Viimeksikin jätettiin lastenhoitajat nuolemaan näppejään.

Toi sotealan soppari muuten katsoo muiden alojen korotuksia vain helmikuun alkuun asti (nk. perälauta). Eli eivät tätä menoa tule saamaan kuin 1,9% tjsp.

Villi veikkaus, että on kabinetissa sovittu että mitään tessiä ei lyödä lukkoon ennen tuota ja hoitajat saa sen 1,9, ja heti sen jälkeen teollisuudelle saksan malli pl. kertakorvaukset.

 

[Honzo]

Jos mentäisiin reaalipalkankorotuksissa plussalle, niin kyllä. Nallekin taisi olla tätä mieltä.

Energian hinta on kyllä palaamassa aika paljon alemmalle tasolle, eli tämä saattaa hyvinkin tapahtua (tästä aiemmin linkkaamassani OP:n kirjoituksessa olikin juttua, että 2023 reaalipalkat kääntyvät taas nousuun).

 

[pomk]

Energian hinta on kyllä palaamassa aika paljon alemmalle tasolle, eli tämä saattaa hyvinkin tapahtua (tästä aiemmin linkkaamassani OP:n kirjoituksessa olikin juttua, että 2023 reaalipalkat kääntyvät taas nousuun).

Voidaan ottaa huomioon sitten 2023 korotuksista puhuttaessa.

 

[a-p]

Ja seuraavana PAM hakee Saksan korotuksia .....

PAM antoi lakkovaroituksen kaupan alalle – koskee 20 000:ta työntekijää muun muassa Prismoissa ja K-Citymarketeissa

PAMin hallitus päätti yrittää vauhdittaa palkka- ja työehtoneuvotteluja lakkovaroituksella, joka koskee yli 185 toimipaikkaa, joissa työskentelee noin 20 000 työntekijää.

www.is.fi

Ja se Saksan malli, jota nyt monella alalla havitellaan on....

Kesko ja SOK ovat tehneet vuosi vuodelta enemmän voittoja. Ei paljoa tuosta voitosta ole livennyt sille tekevälle tasolle. Monesti se kaupan henkilöstö on vielä osa-aikaista.

 

[AIF]

Toi sotealan soppari muuten katsoo muiden alojen korotuksia vain helmikuun alkuun asti (nk. perälauta). Eli eivät tätä menoa tule saamaan kuin 1,9% tjsp.

Villi veikkaus, että on kabinetissa sovittu että mitään tessiä ei lyödä lukkoon ennen tuota ja hoitajat saa sen 1,9, ja heti sen jälkeen teollisuudelle saksan malli pl. kertakorvaukset.

Olisiko tälle lähdettä? En itse ole tällaisesta mekaniikasta kuullut.

 

[pomk]

Olisiko tälle lähdettä? En itse ole tällaisesta mekaniikasta kuullut.

Tuossa esim. uutinen aiheesta: Miten käy opettajien ja hoitajien muita suuremmille palkankorotuksille? Teollisuuden palkankorotusten venyminen uhkaa aiheuttaa erikoisen tilanteen
Ja aika vähän on ollut mitään puhetta, ottaen huomioon kuinka kovaa tässä ollaan (potentiaalisesti) rassaamassa taas hoitajia ja opettajia ahteriin.

Kyseinen pykälä soppariin vaadittiin valtakunnansovittelijan toimistolta. Miksi? kukaan ei tiedä(tm)

 

[Varistin]

Vaikka yleisesti ottaen työntekijäliittojen puolestapuhuja olenkin, niin tuo julkisten alojen "laitetaan muut neuvottelemaan meidän puolesta" -pykälä on kyllä aikamoinen rimanalitus. Kaikki kunnia hoitajille, opettajille ja muille (henkisesti) raskaita hommia kehnohkoilla palkoille tekeville, mutta mielestäni ne omat korotusprosentit pitää liiton neuvotella itse. Jos halutaan alojen välistä koplausta niin sovitaan se sitten avoimesti liittojen kesken, eikä tuollaisella perälautaklausuulilla.

 

[pomk]

Vaikka yleisesti ottaen työntekijäliittojen puolestapuhuja olenkin, niin tuo julkisten alojen "laitetaan muut neuvottelemaan meidän puolesta" -pykälä on kyllä aikamoinen rimanalitus. Kaikki kunnia hoitajille, opettajille ja muille (henkisesti) raskaita hommia kehnohkoilla palkoille tekeville, mutta mielestäni ne omat korotusprosentit pitää liiton neuvotella itse. Jos halutaan alojen välistä koplausta niin sovitaan se sitten avoimesti liittojen kesken, eikä tuollaisella perälautaklausuulilla.

Lähtökohtaisesti samaa mieltä. Valitettavasti se haluttu 10-20% (tjsp.) korotus ei ole koskaan "oikeaan aikaan", ja tuo oli ilmeisesti ainoa tapa jolla prosentit saatiin ruuvattua kuntoon, samalla varmistaen että ei taas jäädä kehityksessä jälkeen.

Typerät neuvottelijat puolin ja toisin, ja saadaan typerä lopputulos. Ei siinä muusta liene kyse.
Markku bettas sen varaan että muut alat ei ala korottamaan, ja hoitajat (ym.) sano että katsotaan kortit.

 

[pilsneri]

Koska kyseessä on Pam niin lopputulos 0,5% korotus ja seuraava vuoden päästä mille kaupanliitto haistattaa paskat jälleen.
Arkipyhä päivistä luovutaan siinä samalla ja miksei vaikka lisätkin vielä pois.
Pam = Vitsi

 

[a-p]

Koska kyseessä on Pam niin lopputulos 0,5% korotus ja seuraava vuoden päästä mille kaupanliitto haistattaa paskat jälleen.
Arkipyhä päivistä luovutaan siinä samalla ja miksei vaikka lisätkin vielä pois.
Pam = Vitsi

Tuossa näkee Kaupanliiton hallituksen. Moni noista henkilöistä on aika isoissa viroissa kaupan alan yrityksissä.





.

Hallitus | Kauppa

Pääjohtaja Jorma Rauhala, Kesko Oyj, puheenjohtaja Pääjohtaja Hannu Krook, SOK, varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Pasi Anttila, Instru Optiikka Oy Toimitusjohtaja Petri Arvo…

kauppa.fi

 

[GuntherPrien]

Teollisuusliiton ylityökiellot ja lakot laajenevat.

Lakko 8.–10.2.
Liitto on myös jättänyt lakkovaroituksen teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden sopimusalojen erikseen valikoituihin työpaikkoihin. Yritykset ja toimipaikat, joita lakkovaroitus koskee, löytyvät alta. Lakon piirissä ovat kaikki keskiviikon 8.2.2023 kello 00.00 ja perjantain 10.2.2023 kello 23.59 välisenä aikana alkavat vuorolistan mukaiset työvuorot.

Työpaikkatiedotteet lakosta

• Työpaikkatiedote – Tämä työpaikka on lakossa 8.–10.2.2023

Lakkotoimipaikat 8.–10.2.

Toimipaikka	Sopimusala
Aurajoki Oy – Pirkkala	Teknologiateollisuus
Aurajoki Oy – Saarijärvi	Teknologiateollisuus
Aurajoki Oy – Auran tehdas	Teknologiateollisuus
Aurajoki Oy – Turun tehdas – Auracoat	Teknologiateollisuus
Aurubis Finland Oy – Pori	Teknologiateollisuus
Bewi Raw Oy – Porvoo Kilpilahti	Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
Borealis Polymers Oy – Porvoo Kilpilahti	Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
Cargotec Finland Oy – Kalmar Kemi	Teknologiateollisuus
Cargotec Finland Oy – Kalmar Suomi Hamina	Teknologiateollisuus
Cargotec Finland Oy – Kalmar Suomi Tampere	Teknologiateollisuus
EL-Kori Oy – Vääksy	Teknologiateollisuus
Exel Composites Oyj – Joensuun tehdas	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Helsinki Shipyard Oy	Teknologiateollisuus
HUB Logistics Finland Oy – Konecranes (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa)	Teknologiateollisuus
HUB Logistics Packaging Oy – Kilpilahti (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa)	Teknologiateollisuus
HUB Logistics Service Oy – Konecranes (lisäksi kaikissa muissa tämän lakkolistan mukaisissa toimipaikoissa)	Teknologiateollisuus
ITA Nordic Oy – Puntala	Teknologiateollisuus
ITA Nordic Oy – Närpiö	Teknologiateollisuus
ITA Nordic Oy – Kuru	Teknologiateollisuus
Kemira Chemicals Oy Joutseno	Kemian perusteollisuus
Kemira Chemicals Oy Kouvola	Kemian perusteollisuus
Kemira Chemicals Oy Oulu	Kemian perusteollisuus
Kemira Chemicals Oy Sastamala	Kemian perusteollisuus
Kemira Chemicals Oy Vaasa	Kemian perusteollisuus
Kone Hissit Oy – Helsinki	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Helsinki	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Helsinki	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Hyvinkää	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Hämeenlinna-Forssa	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Joensuu	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Jyväskylä	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Kokkola	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Kouvola	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Kuopio	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Lahti	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Lappeenranta-Imatra	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Mikkeli-Savonlinna-Joensuu	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Mikkeli-Savonlinna-Joensuu	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Oulu-Kajaani	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Pori	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Rauma	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Rovaniemi-Kemi	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Seinäjoki-Kokkola	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Turku	Teknologiateollisuus
Kone Hissit Oy – Vaasa	Teknologiateollisuus
Kone Industrial Oy – Hissitehdas	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Joutseno	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Hyvinkää	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Hämeenlinna	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Imatra	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Joensuu	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Jyväskylä	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Kajaani	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Kotka	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Service Hyvinkää	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Service Turku	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Service Varkaus	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Vaasa	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy – Vantaa	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy Service – Kotka	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy Service – Lohja	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy Service – Rauma	Teknologiateollisuus
Konecranes Finland Oy Service – Seinäjoki	Teknologiateollisuus
Medisize Oy – Ensolantien yksikkö	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Medisize Oy – Lammintien yksikkö	Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
Metso Outotec Finland Oy – Lappeenranta	Teknologiateollisuus
Metso Outotec Finland Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
MSK Cabins Oy – Ylihärmä	Teknologiateollisuus
Multimek Oy	Teknologiateollisuus
Neste Oyj – Porvoon jalostamo	Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
NorrHydro Oy	Teknologiateollisuus
Närko Finland Ab	Teknologiateollisuus
Närko Oy Ab	Teknologiateollisuus
Patria Aerostructures Oy – Halli	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy – Halli	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy – Helicopters Utti	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy – Linnavuoren moottoriyksikkö	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy – Systems	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy Aircraft – Tikkakoski	Teknologiateollisuus
Patria Aviation Oy Pirkkala	Teknologiateollisuus
Patria Land Oy	Teknologiateollisuus
Patricomp Oy – Halli	Teknologiateollisuus
Piristeel Oy	Teknologiateollisuus
Polaria Oy	Teknologiateollisuus
Purso AluCool Oy	Teknologiateollisuus
Purso Oy – Tervajoki	Teknologiateollisuus
Purso Oy – Siuro	Teknologiateollisuus
Purso Oy – Sulatto	Teknologiateollisuus
Purso-Tools Oy – Pori	Teknologiateollisuus
Ruukki Construction Oy – Alajärvi	Teknologiateollisuus
SSAB Europe Oy – Oulaisten Putkitehdas	Teknologiateollisuus
SSAB Europe Oy – Raahe	Teknologiateollisuus
SSAB Europe Oy – Toijalan tehdas, Akaa	Teknologiateollisuus
Stig Wahlström Oy	Teknologiateollisuus
Teollisuusoppilaitos – (Kone Hissit Oy)	Teknologiateollisuus
Tevo Lokomo Oy – Potkuriyksikö	Teknologiateollisuus
Tevo Lokomo Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Tibnor Oy – Järvenpää	Teknologiateollisuus
Tibnor Oy – Raahen Palvelukeskus	Teknologiateollisuus
Tibnor Oy – Seinäjoki	Teknologiateollisuus
Tibnor Oy – Hyvinkää	Teknologiateollisuus
Valmet Automotive EV Power Oy – Salon akkutehdas	Teknologiateollisuus
Valmet Automotive EV Power Oy – Uudenkaupungin akkutehdas	Teknologiateollisuus
Valmet Flow Control Oy – Kemi	Teknologiateollisuus
Valmet Flow Control Oy – Kouvola	Teknologiateollisuus
Valmet Flow Control Oy – Lappeenranta	Teknologiateollisuus
Valmet Flow Control Oy – Pietarsaari	Teknologiateollisuus
Valmet Flow Control Oy – Vantaa Helsingin tehdas	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Tampere	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Fabrics Tampere	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Juankoski	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Järvenpää	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Lahdesjärvi	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Lapua	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Pori	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Raisio	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Rautpohja	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Valkeakoski	Teknologiateollisuus
Valmet Technologies Oy – Varkaus	Teknologiateollisuus

 

[ChatGPT]

Mitä, pääsekö sitä lakkoilemaan. Olisikin ensimmäinen kerta omalla työuralla. Ei haittaisi yhtään tuollainen muutaman päivän extra "loma". Itseasiassa, tähän hetkeen muutama kuukausikin sopisi, jos siitä lopputulemana on saksan mallin korotukset.

 

[Sceppe]

Mitä, pääsekö sitä lakkoilemaan. Olisikin ensimmäinen kerta omalla työuralla. Ei haittaisi yhtään tuollainen muutaman päivän extra "loma". Itseasiassa, tähän hetkeen muutama kuukausikin sopisi, jos siitä lopputulemana on saksan mallin korotukset.

Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.

 

[jarmojs]

Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.

Sittenhän se on työntekijöillä selkeä peiliinkatsomisen paikka.

Nyt on muuten alle 36-vuotiailla hyvä sauma liittyä ammattiliitto Pron jäseneksi. Vuosimaksu 99€, mutta sisältää kaikki jäsenedut ja -palvelut (toisin kuin Loimmaan kassa).

 

[a-p]

Sittenhän se on työntekijöillä selkeä peiliinkatsomisen paikka.

Nyt on muuten alle 36-vuotiailla hyvä sauma liittyä ammattiliitto Pron jäseneksi. Vuosimaksu 99€, mutta sisältää kaikki jäsenedut ja -palvelut (toisin kuin Loimmaan kassa).

Moni töömees miettii, että nuo maksut ovat liian huimia. Samalla röökiin ja kaljaan menee kuukaudessa moninkerroin enemmän rahaa, kuin vuoden jäsenmaksuihin.

 

[jarmojs]

Moni töömees miettii, että nuo maksut ovat liian huimia. Samalla röökiin ja kaljaan menee kuukaudessa moninkerroin enemmän rahaa, kuin vuoden jäsenmaksuihin.

Tai lottoon. Itsekin olen laittanut Eurojaskaan ym. tässä kuussa jo 40 €.
Pro:n jäsenmaksu on 1,25% ja max 49 €/kk.

 

[Master_Of_Disaster]

Suomen AY-liikkeet ihan munattomia kun järjestäytymisaste niin matala, että Saksan mallin korotukset toiveena vitsi.

Samaa mieltä. Eiköhän Riku kättele jonkun 2% korotuksen ja siitä tehdään suuri riemuvoitto.

Ite oon ruvennut masimoimaan teollisuusliitosta eroamista omalla työpaikalla ja tuttavapiirissä, jos tekevät taas huonoimman sopimuksen...

 

[rufus]

Mitenhän jatkossa palkkakierroksilla/Tes -neuvotteluissa käy, jos tällainen ajattelu laajemminkin leviää? Itse paikallisesti neuvottelette palkankorotukset? Olettaisin vahvasti että tuleva palkankorotus kattaa kyllä ammattiliiton jäsenmaksun.

Mikään ei estä neuvottelemasta itse palkoista TES:n päälle, jos korotukset ei tyydytä.

 

[khyllä]

Mitenhän jatkossa palkkakierroksilla/Tes -neuvotteluissa käy, jos tällainen ajattelu laajemminkin leviää? Itse paikallisesti neuvottelette palkankorotukset? Olettaisin vahvasti että tuleva palkankorotus kattaa kyllä ammattiliiton jäsenmaksun.

Mikään ei estä neuvottelemasta itse palkoista TES:n päälle, jos korotukset ei tyydytä.

Vähän työnantajasta kiinni. Jos on normaali lattiatason työntekijä jonka kuka tahansa ojasta kaivettu puliukko voi korvata. Ei palkkaa tulla tod näköisesti nostamaan koska työtehtävä ja vastuut pysyneet samassa. Mutta jos ei ole mulkku työnantaja niin ne saattavat jopa palkkaa hieman nostaa jos vaan kysyy.

 

[rufus]

No näinhän se käytännössä toimii tt-ta välillä.

Mutta jos puhutaan ihan työpaikkakohtaisesta paikallisesta sopimisesta, se vaatii vahvaa järjestäytymistä. Mietin vaan, että miten näissä tapauksissa järjestäytyminen onnistuu oman työnantajan kanssa neuvotteluun, jos se ei onnistu edes "kasvotonta" ta-liittoa vastaan.

Edelleen, ammattiliiton jäsenmaksu on pieni hinta TES:ta ja palkankorotuksista.

 

[Butali]

Parin vuoden aikana näyttänyt melkoisesti yleistyneen valitus, että firmat ei saisi irtisanoa ketään ja voitot pitäisi jakaa palkkoina sekä varsinkin johtajan palkkaa pitäisi leikata mahdollisimman paljon. Pitäisi siis saada kaikki yrittämisen hedelmät ilman riskiä. Jos se on niin hyvä malli missä kaikki semmoiset firmat ovat? Muuttuuko se "voitot jaetaan ja ketään ei irtisanota" puhuva heti kauheaksi kapitalistiksi kun joutuu itse ottamaan riskin ja vääntämään duunia aamusta iltaan?

Sitten toiseen asiaan, puolison isä soitti tänään ja sanoi ottaneensa loparit, syynä "vitutti kun muut teki vähemmän". Se laittoi pohtimaan, että tuo ei ole edes ensimmäinen kerta kun kuulen vastaavaa, joka johti pohditaan, että tuntipalkkaus on kyllä muinaisjäänne. Ongelmana on toki, että miten sen palkan sitten määrittäisi, kaikilla aloilla ei voi helposti jotain reilua mittaria määrittää. Tuntipalkan voi toki ajatella myös pelkästään ajan vaihtamisena rahaan, mutta onko se hyvä idea? Laiskaa työntekijää se miellyttää, mutta kaikille muille se on haitallinen asia. Mikä motivoi tekemään kovempaa tai paremmin kun mitään palkkiota ei ole luvassa?

No kerropas mikä olisi se sopiva tuntipalkka euroissa sille yrittäjälle siitä vapaa-ajan menetyksestään ja riskinotosta? Kävisikö että ne muurahaiset saisivat sitten vaikka kaiken ylimenevän tuloksen? No eipä tietenkään...

 

[Butali]

Onneksi meillä liitot määrittelee mitä muurahaiset saa niin ei tarvitse sitä pohtia. Yrittäjä saa täten firman tulos - liiton määräämä muurahaisen minimipalkka.

Kyllä. Siksi onkin turha itkeä jos muurahaiset alkavatkin nyt vihdoin vaatimaan sitä mikä heille kuuluu.

Esimerkki: Oman 16 vuoden työurani aikana kuukausi ja -työntekijäkohtainen tulos firmassa on NOUSSUT 6000e:lla (16000e ---> 22000e), mutta muurahaisten palkat ovat hädin tuskin puolta edes tuosta pelkästä noususta. Eihän tässä ole mitään tolkkua.

Missä on 4 päiväset työviikot?

Ranska oli edelläkävijänä jo 25 vuotta sitten.

Näin Ranska siirtyi 35-tuntiseen työviikkoon

Ranskan pääministeriksi noussut Lionel Jospin voitti vuoden 1997 vaalit lupaamalla maan siirtyvän 35 tunnin työviikkoon. Lupaus lunastettiin, mutta menestystä siitä ei tullut.

www.talouselama.fi

 

[Janishell]

Jos ihmiset ei vaadi koskaan lisää palkkaa, niin kyllä yritykset siihen tottuu että joutuvat vuosivuodelta vähemmän maksamaan ihmisille palkkaa suhteessa mitä yritys saa liikevaihtoa.

Tämä meemi sopii hyvin tähän threadiin.

 

[a-p]

Jos ihmiset ei vaadi koskaan lisää palkkaa, niin kyllä yritykset siihen tottuu että joutuvat vuosivuodelta vähemmän maksamaan ihmisille palkkaa suhteessa mitä yritys saa liikevaihtoa.

Tämä meemi sopii hyvin tähän threadiin.

Palkkalaskelma näytti, että 5000€ korotus vuosituloihin on niinkin huimasti, kuin ~150e/kk nettona. Tuota, kun pääsee tietylle tulotasolle niin silloin ymmärtää, että liika rehkiminen ei tuota nettohyötyä. Isommilla tuloilla on mielestäni parempi vähentää työtunteja ja tähdätä elämänlaadun parantamiseen

 

[Janishell]

Palkkalaskelma näytti, että 5000€ korotus vuosituloihin on niinkin huimasti, kuin ~150e/kk nettona. Tuota, kun pääsee tietylle tulotasolle niin silloin ymmärtää, että liika rehkiminen ei tuota nettohyötyä. Isommilla tuloilla on mielestäni parempi vähentää työtunteja ja tähdätä elämänlaadun parantamiseen

Kyllä tämäkin on ongelma, kun palkkaverotus alkaa raketoimaan tietynkohdan jälkeen.

Itsekkin laskin että ei kannata vaihtaa työpaikkaan, jollei saa vähintään 20€ tuntipalkkaa uudesta työpaikasta. koska nykyiseen työpaikkaan on sen verran lyhyt työmatka plus verotus kasvaisi sen verran kovasti myöskin.

 

[Janishell]

Tupla

 

[valexi]

Esimerkki: Oman 16 vuoden työurani aikana kuukausi ja -työntekijäkohtainen tulos firmassa on NOUSSUT 6000e:lla (16000e ---> 22000e), mutta muurahaisten palkat ovat hädin tuskin puolta edes tuosta summasta. Eihän tässä ole mitään tolkkua

Minun mielestäni 10ke kuukausipalkka on jo ihan kohtalainen korvaus. Mikä ala?

 

[Honzo]

Ei tullut sovintoa.

Teollisuusliitto hylkäsi sovintoesityksen, 6 prosenttia kahdessa vuodessa ei riittänyt

Työnantajapuoli olisi hyväksynyt ehdotuksen. Sovittelu jatkuu myöhemmin sovittavana aikana, kertoo valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.

yle.fi

Valtakunnansovittelijan mukaan ehdotettu palkankorotus oli ensimmäisenä vuonna 4,1 prosenttia, ja toisena vuonna 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotuksessa oli kertaerä


Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?

 

[Boulder]

Enemmän taisi olla ongelma korotusten järjestelystä kun kyseessä ei ollut "kaikille samat korotukset"-ratkaisu. Noiden yrityskohtaisten erien kanssa on aina jotain ongelmaa.

 

[pomk]

Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?

Jos soppari on kaksivuotinen, niin tuossa otetaan takkiin koko ensi vuoden inflaatio.

Kertaerä tuskin kattaa ensi vuoden ~3% alle ostovoiman jäävää palkkakehitystä.

 

[Honzo]

Jos soppari on kaksivuotinen, niin tuossa otetaan takkiin koko ensi vuoden inflaatio.

Kertaerä tuskin kattaa ensi vuoden ~3% alle ostovoiman jäävää palkkakehitystä.

Varmasti haetaan kahden vuoden sopparia, ettei taas ensi vuonna olla samassa tilanteessa valtakunnansovittelijan toimistolla. Ja nythän inflaatio on taittumassa ja ostovoima palautumassa sitä myötä.

 

[pomk]

Ja nythän inflaatio on taittumassa ja ostovoima palautumassa sitä myötä.

No sopii sitten vaikkaa ostovoimaklausuulilla koko paskan? Jos siis haluaa vetoa lyödä.

Ja inflaation taittuminen ei tarkoita että ostovoima palautuu. Inflaation pitää muuttua yhtä suurelsi deflaatioksi välissä - ja sitten taittua, ennen kuin ostovoima palautuu.

 

[Honzo]

No sopii sitten vaikkaa ostovoimaklausuulilla koko paskan? Jos siis haluaa vetoa lyödä.

Meinaan, että aika on nyt työnantajapuolen puolella. Inflaatio hidastuu ja ostovoima palautuu, niin ylisuurille korotuksille ei ole sijaa.

 

[pomk]

Inflaatio hidastuu ja ostovoima palautuu

Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.

 

[Honzo]

Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.

No ainakin sähkön hinta on reippaassa laskusuunnassa ja polttoaineidenkin hinnat ovat tullee reippaasti huipusta alas.

 

[Lämpöpumppu]

Inflaation hidastuminen ei palauta ostovoimaa. Tarvitaan deflaatiota - tai palkankorotuksia.

Tällä hetkellä kokonaisinflaatioon ovat eniten vaikuttaneet energiakustannukset ja nyt ovat tulleet voimakkaasti alaspäin. Jos energiakriisi jää vain parin vuoden häiriöksi ja siltä osin deflaatiota tulee tapahtumaan kokonaisuudessa, niin ylisuuret yleissitovat palkankorotukset tulevat olemaan äärimmäisen haitallisia Suomen kilpailukyvylle.

 

[Sceppe]

Ei tullut sovintoa.

Teollisuusliitto hylkäsi sovintoesityksen, 6 prosenttia kahdessa vuodessa ei riittänyt

Työnantajapuoli olisi hyväksynyt ehdotuksen. Sovittelu jatkuu myöhemmin sovittavana aikana, kertoo valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.

yle.fi

Valtakunnansovittelijan mukaan ehdotettu palkankorotus oli ensimmäisenä vuonna 4,1 prosenttia, ja toisena vuonna 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotuksessa oli kertaerä


Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?

Numeroina kuulostaa ihan hyvältä, mutta kuka päättää kohdistamisesta.

 

[pomk]

Jos energiakriisi jää vain parin vuoden häiriöksi ja siltä osin deflaatiota tulee tapahtumaan kokonaisuudessa, niin ylisuuret yleissitovat palkankorotukset tulevat olemaan äärimmäisen haitallisia Suomen kilpailukyvylle.

No saksassa ne teki jo suurempaa hallaa kilpailulleen kuin toi ehdoitettu soppari.

Lisäksi olen melko skeptinen että esim. ruokaketjun nousseet hinnat kovin nopeasti laskisivat.

Mielenkiintoista kyllä seurata tilanteen kehittymistä. Itse arvaan että ostovoima ei nouse tänä vuonna, vakiintuneilla ostovoimamittareilla tarkasteltuna.

Hyvä soppari voisi siis olla ajaa kertakorvauksena tämä ”väliaikaisesti” laskenut ostovoima (esim. 1-2kk palkka käteen bonuksena, tän vuoden korotukset 0%), ja seuraavan vuoden korotukset sidottais ostovoimaindeksin pysyvään muutokseen (2022 + 2023). Tällöin suomen kilpailukyky ei laske, ja hetkelliseen ostovoimamuutokseen reagoitaisiin hetkellisillä bonuksilla. Työnantajille heikko juttu tossa on tietty se, että jos ostovoima ei paranekkaan, kuten ketjun omistajat huutavat tapahtuvan, niin ens talvena pamahtaa joku 10-20% korotukset, mutta ne on kans perustellut silloin.

 

[Janishell]

Ei tullut sovintoa.

Teollisuusliitto hylkäsi sovintoesityksen, 6 prosenttia kahdessa vuodessa ei riittänyt

Työnantajapuoli olisi hyväksynyt ehdotuksen. Sovittelu jatkuu myöhemmin sovittavana aikana, kertoo valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.

yle.fi

Valtakunnansovittelijan mukaan ehdotettu palkankorotus oli ensimmäisenä vuonna 4,1 prosenttia, ja toisena vuonna 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotuksessa oli kertaerä


Eipä kelvannut työntekijäpuolelle. Olen aika yllättynyt, koska prosentithan olivat hyvät?

Ihan hyvät korotukset olis, jos inflaatio todellakin tulee laskemaan reilusti.

 

[Honzo]

No saksassa ne teki jo suurempaa hallaa kilpailulleen kuin toi ehdoitettu soppari.

Lisäksi olen melko skeptinen että esim. ruokaketjun nousseet hinnat kovin nopeasti laskisivat.

Mielenkiintoista kyllä seurata tilanteen kehittymistä. Itse arvaan että ostovoima ei nouse tänä vuonna, vakiintuneilla ostovoimamittareilla tarkasteltuna.

Hyvä soppari voisi siis olla ajaa kertakorvauksena tämä ”väliaikaisesti” laskenut ostovoima (esim. 1-2kk palkka käteen bonuksena, tän vuoden korotukset 0%), ja seuraavan vuoden korotukset sidottais ostovoimaindeksin pysyvään muutokseen (2022 + 2023). Tällöin suomen kilpailukyky ei laske, ja hetkelliseen ostovoimamuutokseen reagoitaisiin hetkellisillä bonuksilla. Työnantajille heikko juttu tossa on tietty se, että jos ostovoima ei parane, niin ens talvena pamahtaa joku 10-20% korotukset, mutta ne on kans perustellut silloin.

Oletko tosissasi? Ei mikään korotus tule olemaan palkkaan sidottu noin. Prosentteina tokl, mutta meinaatko että mulla jolla on kova palkka, kuuluu 1-2kk ekstraliksa siinä missä 1500€/kk tienaavalle siivoojallekin..

Joku kertakorvaus euroina kyllä, mutta ei palkkaan sidottuna...

 

[pomk]

Oletko tosissasi? Ei mikään korotus tule olemaan palkkaan sidottu noin. Prosentteina tokl, mutta meinaatko että mulla jolla on kova palkka, kuuluu 1-2kk ekstraliksa siinä missä 1500€/kk tienaavalle siivoojallekin..

Joku kertakorvaus euroina kyllä, mutta ei palkkaan sidottuna...

Miksei? Ostovoiman muutoksiin reagoivat palkankorotuksetkin on prosentuaalisia.

Ehdoituksessani se kertakorvaus on ikäänkuin korvaamassa 2023 vuoden palkankorotukset.