Työmarkkinakierrokset.

[pomk]

Välillä niinkin päin, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Enkä tarkoita vain Saksa-Suomi kamppailua, vaan ihan globaalisti kaikkia kilpailijoita. Suomessa poistot ovat olleet pitkään investointeja suuremmat. Talouskasvua ei ole ollut 15 vuoteen.

Syynä tuohon on väestöpyramidimme. Olisi suorastaan ihme jos työntekijöiden ja tehdyn työn määrä kasvaisi samaan aikaan kun potentiaalisten työntekijöiden määrä on jatkuvassa laskussa.

Talouskasvumme taas on ollut kyllä plussalla.

 

[Paapaa]

Nostavatko optiot työtehoa vai eivät? Tästä on kyse.

Kuinka paljon ne sitä nostavat? Ts. onko ne tehokkaita kyseisessä hommassa.

Ei mitään hajua. Jollain varmaan nostaa, toisella ei. Niiden tarkoitus on yleensä sitouttaa työntekijä ajallisesti, eli lisätä todennäköisyyttä että työntekijä olisi töissä vähintään sen option ansaintajakson verran. Esim. X vuotta.

 

[pomk]

Ja lisähuomiona optiothan eivät ole mitää palkkaa vaan nimenomaan optioita hyötyä yrityksen osakkeen arvonnoususta.

Jep. Silti @Paapaa sanoo että ei voi palkkaa maksaa jos saa optioita. Huoh.

 

[Paapaa]

Niinhän ne nyt neuvotelee. Tosin joukkovoimalla, jolla on saatu muitakin edistyksiä typaikoilla.

Juuh, tuo oli vastaus siihen, että sillä pomon palkalla olisi mitään yhteyttä sen duunarin palkkaan. Mielestäni ei juuri ole.

 

[Paapaa]

Jep. Silti @Paapaa sanoo että ei voi palkkaa maksaa jos saa optioita. Huoh.

Ei, vaan että en näe mitenkään realistisena sitä, että omistaja antaisi työntekijälle yhtä suuren palkankorotuksen jos sen kanssa työntekijä saisi myös optio-ohjelman. Ehkä kirjoitin epäselvästi, mutta tuskinpa kirjoitin.

 

[pomk]

Ei, vaan että en näe mitenkään realistisena sitä, että omistaja antaisi työntekijälle yhtä suuren palkankorotuksen jos sen kanssa työntekijä saisi myös optio-ohjelman. Ehkä kirjoitin epäselvästi, mutta tuskinpa kirjoitin.

Olishan se väärin jos duunari hyötyisi työpanoksestaan.

 

[Paapaa]

Olishan se väärin jos duunari hyötyisi työpanoksestaan.

Miten niin olisi?

 

[Master_Of_Disaster]

Kahden vuoden sopimuksen olisi oltava kaksinumeroinen. Sekä samanlainen lauseke, kuin hoitajilla että jos muut liitot neuvottelee isommat korotukset tiettyyn määräaikaan mennessä, nämä korotukset tulee myös teollisuusliittolaisille. Kerrankin voisi munaton liitto vähän ryhdistäytyä ja kuroa kiinni vuosikymmenien ajan tehtyjä huonoimpia sopimuksia.

 

[Lämpöpumppu]

Syynä tuohon on väestöpyramidimme. Olisi suorastaan ihme jos työntekijöiden ja tehdyn työn määrä kasvaisi samaan aikaan kun potentiaalisten työntekijöiden määrä on jatkuvassa laskussa.

Talouskasvumme taas on ollut kyllä plussalla.

Saksassa on saman suuntainen väestöpyramidi ja siellä on elvytty huomattavasti paremmin 2008 talouskriisistä. Maahanmuutto merkittävä tekijä kaikissa länsimaissa korjaamaan pyramidia. Ruotsissakin väestöpyramidi olisi Suomen kaltainen, mutta siellä maahanmuutto on vaikuttanut pyramidiin. Mutta talouskasvua voisi olla enemmän, jos olisimme kilpailukykyisempiä.

Kilpailukyky - Elinkeinoelämän keskusliitto

Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleensä kustannuskilpailukykyä, hintakilpailukykyä tai reaalista kilpailukykyä.

ek.fi

 

[Lämpöpumppu]

Kahden vuoden sopimuksen olisi oltava kaksinumeroinen. Sekä samanlainen lauseke, kuin hoitajilla että jos muut liitot neuvottelee isommat korotukset, nämä tulee myös teollisuusliitolle.

Ja muut liitot laittavat perässä samanlaisen lausekkeen. Sitten ihastellaan, kun palkat nousee mutta ostovoima ei. Ja perästä työt vähenevät. Makrotalous on jännä asia.

 

[pomk]

Miten niin olisi?

No kun optio-ohjelma on saatanasta suorittavalle portaalle, elleivät suostu laskemaan palkkaustaan.

Toi olis just semmosta objektiivista tulospalkkausta, jonka perään on kuulutettu.

 

[Paapaa]

No kun optio-ohjelma on saatanasta suorittavalle portaalle, elleivät suostu laskemaan palkkaustaan.

Toi olis just semmosta objektiivista tulospalkkausta, jonka perään on kuulutettu.

Optiot eivät ole tulospalkkausta, vaan sen rahallinen arvo liittyy tulevaisuuden osakekurssiin, ei tulokseen. Toki osakekurssilla ja tuloksella on positiivinen korrelaatio. Ja mä en siis optioita kai ehdottanut kellekään, vaan kerroin vain millaisella aikajänteellä ne toimivat. Sä puhuit työtehon noususta. En tiedä mistä noi oikein tempaisit mukaan keskusteluun.

Musta olisi järkevämpi korvata osa peruspalkasta joustavalla tulospalkkauksella kuin optioilla duunariammateissa, joissa työvoimaa on tarjolla yllin kyllin ja jokainen on korvattavissa. Tuo laskisi palkkoja kun menee huonosti ja nostaisi niitä kun menee hyvin. Jos se sovittaisiin työpaikkakohtaisesti niin se voisi toimia ja tuntua reilulta.

 

[Illotus]

Vaikea uskoa, että työllisyys hirveästi huononisi, kun on aika reipas työntekijäpula päällä koko ajan ja työikäisten määrä tuskin tulee parin vuosikymmenen horisontilla nousemaan.

En myöskään usko, että kukaan omalla kohdallaan ihan hevillä valitsisi pienemmät korotukset ja sen, että on mahdollista, että töitä olisi pidempään vs. isommat korotukset nyt. Raha nyt on arvokkaampaa, kuin raha joskus tulevaisuudessa.

 

[Boulder]

Voi niitä, jotka saivat Nokian optioita osana palkkaansa tai tulospalkkiona tietyllä aikavälillä

 

[pomk]

Musta olisi järkevämpi korvata osa peruspalkasta joustavalla tulospalkkauksella kuin optioilla duunariammateissa, joissa työvoimaa on tarjolla yllin kyllin ja jokainen on korvattavissa.

Jos jollain alallla noin on, niin miksi palkat on mitä on? Ei suomessa kai mitään minimipalkkoja ole? Vähän uudelleenjärjestelyä ja palkkaus vaikka 10% nykyisestä.

 

[Paapaa]

Voi niitä, jotka saivat Nokian optioita osana palkkaansa tai tulospalkkiona tietyllä aikavälillä

Kannattaa ehdottomasti ottaa AY-liitolle puheeksi jos haluaa että tulevaisuudessa palkkauksen painopiste siirtyisi kiinteästä kk-palkasta tulos- tai optiopalkkaukseen. Mukana tulee sitten niin hyvät kuin huonot puolet. Hyvinä puolina mahdollisuus paljon korkeampaan ansiotuloon. Haittana, riski siitä, että optiot laukeavat arvottomina, niiden potentiaalinen tulo tulee vuosien päästä, ne raukeavat saman tien jos irtisanoutuu, tulospalkkiot tulevat myös paljon myöhemmin kuin kk-palkka.

 

[pomk]

tulospalkkiot tulevat myös paljon myöhemmin kuin kk-palkka.

Mitään teknistä estettä ei sille ole, etteikö noita voisi maksaa kuukausittain. Etenkin kun yksittäisen työntekijän työpanoksen seuraaminen on joka tapauksessa mahdotonta.

 

[qtba]

Mitään teknistä estettä ei sille ole, etteikö noita voisi maksaa kuukausittain. Etenkin kun yksittäisen työntekijän työpanoksen seuraaminen on joka tapauksessa mahdotonta.

Tuloksen seuraaminen kuukausitasolla on aika teoreettista hommaa. Voihan sitä maksaa jonkun ennusteen mukaan, mutta entä jos ennuste ei toteudukkaan? Lähetetäänkö laskut perään vai jätetäänkö seuraavat x kuukautta maksamatta mitään?

 

[Paapaa]

Jos jollain alallla noin on, niin miksi palkat on mitä on? Ei suomessa kai mitään minimipalkkoja ole? Vähän uudelleenjärjestelyä ja palkkaus vaikka 10% nykyisestä.

Onhan Suomessa TESien määrittelemät vähimmäispalkat. Muutoin en oikein ymmärtänyt kysymystä. Miten "noin on" ja millä tavalla "palkat on mitä on"? Jos meinaat tulokseen sidottavaa palkkausta, niin en osaa sanoa miksi ne eivät duunariammateissa ole yleisiä.

Mitään teknistä estettä ei sille ole, etteikö noita voisi maksaa kuukausittain. Etenkin kun yksittäisen työntekijän työpanoksen seuraaminen on joka tapauksessa mahdotonta.

Vähän riippuu siitä, mitä nyt tarkoitetaan "tuloksella". Mutta pörssiyrityksellä on tiukat säännöt siitä, miten se voi viestittää tulostietoja. Palkkaa ei voi kuukausittain muuttaa tuloksen perusteella koska se olisi viesti tuloksesta. Pörssiyritys joutuu viestittämään kaikille julkisesti ja yhtäaikaa ja se tapahtuu osavuosikatsauksen tai tulosvaroituksen muodossa. Eli tulospakka voidaan maksaa vasta tuloksen julkistamisen jälkeen. Listaamattomissa on kevyemmät säännöt.

Toinen jonkinlainen este on se, että sitä tulosta ei yksinkertaisesti lasketa kuukauden välein, vaan kvartaaleittain tai pikkufirmoissa kerran vuodessa kun tehdään tilinpäätös. Ja voi aiheuttaa todella isot kustannukset jos se pitäisi laskea tiheämmin.

Tavallista on, että se tulokseen sidottu palkka maksetaan esim. kerran vuodessa, tai pari kertaa vuodessa. Ja se tosiaan tulee viiveellä.

 

[_epe_]

Kannattaa ehdottomasti ottaa AY-liitolle puheeksi jos haluaa että tulevaisuudessa palkkauksen painopiste siirtyisi kiinteästä kk-palkasta tulos- tai optiopalkkaukseen. Mukana tulee sitten niin hyvät kuin huonot puolet. Hyvinä puolina mahdollisuus paljon korkeampaan ansiotuloon. Haittana, riski siitä, että optiot laukeavat arvottomina, niiden potentiaalinen tulo tulee vuosien päästä, ne raukeavat saman tien jos irtisanoutuu, tulospalkkiot tulevat myös paljon myöhemmin kuin kk-palkka.

Hyvinä puolina ei toteudu. Sinunkin näkemyksen mukaan ne hyvät ansaitsevat, eli lopuille olisi vain tuo huono puoli
tarjolla.

 

[Paapaa]

Hyvinä puolina ei toteudu. Sinunkin näkemyksen mukaan ne hyvät ansaitsevat, eli lopuille olisi vain tuo huono puoli
tarjolla.

?? Nyt en tajunnut mitä kirjoitit. Mikä ei toteudu ja mitkä "hyvät ansaitsevat"? Joidenkin yritysten kohdalla optiot laukeavat arvokkaina ja niiden omistaja tienaa extraa, joissain tilanteissa ne laukeavat arvottomina. Tuota on vaikea tietää optioidensaantihetkellä, millainen on tilanne X vuoden päästä. Osin se on yrityksen käsissä, osin markkinoiden vietävinä.

Ei optiot ole ainoa tapa sitouttaa, Jos yrityksellä on tarve sitouttaa, niin musta voisi olla muitakin tapoja antaa porkkanaa siitä, että työntekijä on tietyn ajan palveluksessa. Ei sen tarvitse olla optioita. Se voi olla rahaa tai muita etuja, esim. lomaa tms. Mikä nyt mihinkin tilanteeseen parhaiten sopii.

 

[_epe_]

?? Nyt en tajunnut mitä kirjoitit. Mikä ei toteudu ja mitkä "hyvät ansaitsevat"? Joidenkin yritysten kohdalla optiot laukeavat arvokkaina ja niiden omistaja tienaa extraa, joissain tilanteissa ne laukeavat arvottomina. Tuota on vaikea tietää optioidensaantihetkellä, millainen on tilanne X vuoden päästä. Osin se on yrityksen käsissä, osin markkinoiden vietävinä.

Ei optiot ole ainoa tapa sitouttaa, Jos yrityksellä on tarve sitouttaa, niin musta voisi olla muitakin tapoja antaa porkkanaa siitä, että työntekijä on tietyn ajan palveluksessa. Ei sen tarvitse olla optioita. Se voi olla rahaa tai muita etuja, esim. lomaa tms. Mikä nyt mihinkin tilanteeseen parhaiten sopii.

Sori ajatus juoksi nopeammin kuin muisti. Lainailin toisen vastauksesta.

 

[Boulder]

Optiokommenttini oli puhdasta sarkasmia. Tarkoitin siis niitä, jotka ovat saaneet optioita, joilla osakkeita on saanut ostaa huomattavasti kalliimpaan hintaan kuin millä niitä on saanut pörssistä.

Tästä syystä minua vituttaa suunnattomasti joka kerta kun essonbaarin tietäjät huutaa miten kaikki yritysjohtajat sun muut on optiomiljonäärejä.

 

[Boulder]

Tuloksen seuraaminen kuukausitasolla on aika teoreettista hommaa. Voihan sitä maksaa jonkun ennusteen mukaan, mutta entä jos ennuste ei toteudukkaan? Lähetetäänkö laskut perään vai jätetäänkö seuraavat x kuukautta maksamatta mitään?

Ja varsinkin projektitaloissa, kuten Suomessa moni suuri yritys käytännössä on, kk-tason eurontarkka tuloksen seuranta on täysin ajanhukkaa.

 

[pomk]

Tuloksen seuraaminen kuukausitasolla on aika teoreettista hommaa. Voihan sitä maksaa jonkun ennusteen mukaan, mutta entä jos ennuste ei toteudukkaan? Lähetetäänkö laskut perään vai jätetäänkö seuraavat x kuukautta maksamatta mitään?

Seuraa kvartaaleittain ja laskee kertoimen. Kertoimella sitten kuukausipalkkaan bonukset.

Ei toi ny hemmetti niin vaikeaa ole.

Uusille työntekijöille sit joko ”ansiottomat” bonukset ens alkuun, tai hetki alussa ilman.

 

[pomk]

Onhan Suomessa TESien määrittelemät vähimmäispalkat.

Jotka on ihan uskomatonta skeidaa. Ei kukaan niillä töihin tule. Jos on vähimmäispalkkaiseen avoimeen paikkaan loputon jono hakijoita, niin kerro toki ala ja mistä työstä on kyse.

 

[Janishell]

Jotka on ihan uskomatonta skeidaa. Ei kukaan niillä töihin tule. Jos on vähimmäispalkkaiseen avoimeen paikkaan loputon jono hakijoita, niin kerro toki ala ja mistä työstä on kyse.

Naurattaa kun työpaikka ilmoituksessa ilmoitetaan TESsin mukainen palkkaus, menee sellaiset yritykset samantien mulla ignorn listaan.

 

[Paapaa]

Optiokommenttini oli puhdasta sarkasmia. Tarkoitin siis niitä, jotka ovat saaneet optioita, joilla osakkeita on saanut ostaa huomattavasti kalliimpaan hintaan kuin millä niitä on saanut pörssistä.

Tästä syystä minua vituttaa suunnattomasti joka kerta kun essonbaarin tietäjät huutaa miten kaikki yritysjohtajat sun muut on optiomiljonäärejä.

Näinhän se on. Suurin osa (?) optioista laukeaa arvottomina ja pöhinä ei koskaan toteudu. Ei näistä saa kuitenkaan kovin hyvää markkinointimateriaalia AY-liikkeen propagandaan, joten kivempi puhua niistä lottovoittajista.

 

[Rullis]

Ei välttämättä siirry muualle, mutta ollaanhan me nähty jo tuota, kuinka filippiiniläiset valtaavat Suomessa hoitoalaa kun suomalaisia ei nykyisillä palkoilla saada tekemään kyseisiä töitä. Ei siitä enää pitkä matka, että saamme virolaisia opettajia ja lastentarhaopettajia. Läheisellä ala-asteella taitaa ollakkin jo ainakin kaksi virolaista opettajaa, tosin puhuvat täysin suomalaisittain ja asuneet pidempään Suomessa. Pienempiin, kuin Suomen top10, kaupunkeihin alkaa olla välillä haastavaa löytää opettajia.

Mutta sulla menee nyt pointti täysin ohi koko asiasta. Se ei ole ainoastaan julkisen puolen palkat, vaan koko makrotalouteen vaikuttavat yleiskorotukset. Mutta myös esimerkkinä julkisen puolen palkankorotus lisää veropainetta tai lainapainetta valtion talouteen. Riippuen miten toteutetaan, mutta ainakin vasemmistolaisittain toteutettuna eli työtä enemmän verottamalla, veropaine lisää palkankorotuspainetta jokaisella alalla. Koska sillä kassamyyjällä, koneistajaduunarilla, tarjoilijalla tai [lisää ammatti tähän] jää verojen jälkeen vähemmän käteen; kulutus vähenee ja palkankorotuspaine kasvaa. Kun kulutus vähenee, palvelualan työpaikat vähenevät. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Kun palkankorotuspaine palvelualoilla kasvaa, tuotteiden hinnat nousevat, kulutus vähenee ja työpaikat vähenevät. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Vientiteollisuudessa duunarit lähtevät hakemaan yleiskorotuksia, sillä kiristynyt verotus julkisenpuolen palkkakorotusten jälkeen rokottaa nettotuloja. Kilpailukyky heikkenee globaaleilla markkinoilla. Yritykset siirtävät toimintaa kilpailukykyisempiin maihin tai menevät konkurssiin. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Viennin tulovirrat laskevat. Verotus kiristyy. Tätä ajatusleikkiä voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Me ollaan nähty jo monesti se lumipalloefekti, kun joku ala neuvottelee yleiskorotuksesta, niin muut alat seuraavat perässä ja vaatimuksena on vähintäänkin sama korotus. Esimerkiksi ne hoitajat, kuntatyöntekijät, opettajat yms. Hoitajille kuuluisi reilu palkankorotus kovasta työstä, mutta heti perään kuntatyöntekijät lähtevät tavoittelemaan samaa koska ei vähempään voi tyytyä. Tämän jälkeen hoitajillehan tulee todella petetty olo. Kaikki tämä pätee myös yksityisellä sektorilla. Nyt teollisuusliitossa haetaan vähintään samaa tasoa kuin Saksassa, vaikka sille on melko kaukaa haetut perusteet. Kun kaikki alat neuvottelevat tuollaisesta 5-10% suuruisesta palkankorotuksesta niin on selvää, että vuoden päästä on pakko neuvotella vähintään saman suuruisesta, sillä elinkustannukset ovat nousseet uudet edellisten korotusten verran. Pitää oikeasti varoa, ettei luoda päättymätöntä kierrettä, koska siten pelaamme ainakin meidän kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla, mikä taas tarkoittaa että se rahahana, jolla tätä yhteiskuntaa rahoitetaan, tyrehtyy.

Mutta sellainen ajatusleikki on ilmeisesti mahdottomuus, missä hoitaja/opettaja/lastenhoitaja/duunari/(lisää tähän muu heikkopalkkainen ammatti) palkankorotuksen jälkeen pystyy viemään perheensä syömään paikalliseen ravintolaan leffan jälkeen ja käy vaikka kerran kuussa hierojalla, ostaa uuden käytetyn auton, syksyllä uuden lehtipuhaltimen ja näin luo Suomeen lisää työpaikkoja, sekä palveluita. Verotkin vähenee tai pystymme jopa tarjoamaan viimeisille sotaveteraaneille inhimillisen saattohoidon lisääntyneiden verotulojen ansiosta.

 

[Paapaa]

Seuraa kvartaaleittain ja laskee kertoimen. Kertoimella sitten kuukausipalkkaan bonukset.

Ei toi ny hemmetti niin vaikeaa ole.

Ei ole vaikeaa. Monta viestiä sitten todettiin että siinä on viive. Eli kvartaali alkaa esim. tammikuussa ja päättyy kun huhtikuu alkaa. Siitä menee vielä monta viikkoa että saadaan osavuosikatsaus valmiiksi ja siitä vielä lisää aikaa että myös palkat saadaan muutettua osarin perusteella. Ehkä toukokuun palkassa alkaa näkyä. Ei siis onnistu kuukausittain, kuten oletit.

 

[Janishell]

Mutta sellainen ajatusleikki on ilmeisesti mahdottomuus, missä hoitaja/opettaja/lastenhoitaja/duunari/(lisää tähän muu heikkopalkkainen ammatti) palkankorotuksen jälkeen pystyy viemään perheensä syömään paikalliseen ravintolaan leffan jälkeen ja käy vaikka kerran kuussa hierojalla, ostaa uuden käytetyn auton, syksyllä uuden lehtipuhaltimen ja näin luo Suomeen lisää työpaikkoja, sekä palveluita. Verotkin vähenee tai pystymme jopa tarjoamaan viimeisille sotaveteraaneille inhimillisen saattohoidon lisääntyneiden verotulojen ansiosta.

Plus korkeammista palkoista saa enemmän veroja.

 

[pomk]

Ei ole vaikeaa. Monta viestiä sitten todettiin että siinä on viive. Eli kvartaali alkaa esim. tammikuussa ja päättyy kun huhtikuu alkaa. Siitä menee vielä monta viikkoa että saadaan osavuosikatsaus valmiiksi ja siitä vielä lisää aikaa että myös palkat saadaan muutettua osarin perusteella. Ehkä toukokuun palkassa alkaa näkyä. Ei siis onnistu kuukausittain, kuten oletit.

Öö? Miksei voi maksaa edellisen kvartaalin mukaan kunnes seuraava on laskettu?

 

[Paapaa]

Mutta sellainen ajatusleikki on ilmeisesti mahdottomuus, missä hoitaja/opettaja/lastenhoitaja/duunari/(lisää tähän muu heikkopalkkainen ammatti) palkankorotuksen jälkeen pystyy viemään perheensä syömään paikalliseen ravintolaan leffan jälkeen ja käy vaikka kerran kuussa hierojalla, ostaa uuden käytetyn auton, syksyllä uuden lehtipuhaltimen ja näin luo Suomeen lisää työpaikkoja, sekä palveluita. Verotkin vähenee tai pystymme jopa tarjoamaan viimeisille sotaveteraaneille inhimillisen saattohoidon lisääntyneiden verotulojen ansiosta.

Moni tekee noin jo nyt. Suurin osa voisi tehdä paljon useammin jos kohdistaisi menonsa asunnon ja lapsien sijaan johonkin muuhun. Eli ei ole mahdottomuus, eikä kaipaa välttämättä mitään palkankorotuksia. Tännekin kirjoitti joku sairaanhoitaja, joka ostaa osakkeita tonnilla kuussa, hän voisi varmasti ostaa myös lehtipuhaltimen tai käytetyn auton. Eli en ehkä lähtisi leimaamaan ja yleistämään.

Ja sotaveteraanitkin sait mukaan tarinaan

 

[Rullis]

Plus korkeammista palkoista saa enemmän veroja.

Matalpalkkainen duunari ei myöskään laita ylimäärästä mihinkää helvetin veroparatiisiin piiloon, vaan saattaisi käyttää nämä ylimääräiset säästöt vaikkapa asuntolainaan niin saa pankkiirikin lisää.

 

[Paapaa]

Öö? Miksei voi maksaa edellisen kvartaalin mukaan kunnes seuraava on laskettu?

Sulla on kyllä melkoinen kyselyikä päällä Mutta anna tulla vaan. Vastaan mielelläni.

Niin tehtäisiinkin. Viive siinä silti on. Saat siis palkkaa, jonka ansaitsit tai jonka yritys ansaitsi monta kuukautta sitten. Tai palkkasi laskee tappion takia, joka tapahtui monta kuukautta sitten. Siis viive.

 

[Rullis]

Moni tekee noin jo nyt. Suurin osa voisi tehdä paljon useammin jos kohdistaisi menonsa asunnon ja lapsien sijaan johonkin muuhun. Eli ei ole mahdottomuus, eikä kaipaa välttämättä mitään palkankorotuksia. Tännekin kirjoitti joku sairaanhoitaja, joka ostaa osakkeita tonnilla kuussa, hän voisi varmasti ostaa myös lehtipuhaltimen tai käytetyn auton. Eli en ehkä lähtisi leimaamaan ja yleistämään.

Ja sotaveteraanitkin sait mukaan tarinaan

Sulla on ilmeisesti joku pakkomielle nyt olla mun kanssa erimieltä ihan sama mistä kirjoitan. Ota vähän happea ja mieti onko joku yksinasuva yötyötä tekevä hoitaja Kuusamosta vaikka taloudellisesti samassa paikassa, kun esimerkiksi päivätyötä tekevä hoitaja pks-seudulta kolmen lapsen kanssa.

 

[_epe_]

Moni tekee noin jo nyt. Suurin osa voisi tehdä paljon useammin jos kohdistaisi menonsa asunnon ja lapsien sijaan johonkin muuhun. Eli ei ole mahdottomuus, eikä kaipaa välttämättä mitään palkankorotuksia. Tännekin kirjoitti joku sairaanhoitaja, joka ostaa osakkeita tonnilla kuussa, hän voisi varmasti ostaa myös lehtipuhaltimen tai käytetyn auton. Eli en ehkä lähtisi leimaamaan ja yleistämään.

Ja sotaveteraanitkin sait mukaan tarinaan

Nyt menit heikoillle jäille. Kohdistaisi menonsa lapsien sijaan johonkin muuhun.
-erootttinen hieronta
-uusi auto
-laatu viskiä
-lomareissu poikain kanssa

Täytyy vielä korjata, koska ei voi tietää.
-lomareissu tyttöin kanssa

 

[Paapaa]

Sulla on ilmeisesti joku pakkomielle nyt olla mun kanssa erimieltä ihan sama mistä kirjoitan. Ota vähän happea ja mieti onko joku yksinasuva yötyötä tekevä hoitaja Kuusamosta vaikka taloudellisesti samassa paikassa, kun esimerkiksi päivätyötä tekevä hoitaja pks-seudulta kolmen lapsen kanssa.

Jos sä olet mielestäni väärässä, niin totta kai korjaan sua vaikka se sua kiukuttaakin. Mulle on sinänsä ihan sama, mikä nimimerkki on väärässä, korjaan silti. Eli ei ole pakkomiellettä olla sun kanssa eri mieltä, eikä kannata ottaa millään tavalla henkilökohtaisesti.

Sairaanhoitajan kokonaisansio on keskimäärin 3300e/kk (ennen viime kierrosta). Se on hyvä korvaus ajanmenetyksestä ja sillä uskon olevan mahdollista ostaa lehtipuhallin ja käytetty auto. Ja käymään hierojalla joskus. Ja ainakin ne 4 sairaanhoitajaa, jotka tunnen myös näin tekevät.

Ja ihan yleisesti totean, että ei, kaikilla ei voi olla millään mahdollisuus säännölliseen yleellisyyteen, kuten säännöllisiin leffoihin + ravintoloihin, joihin saa uppoamaan aika paljon rahaa per kerta jos on iso katras. Hitto, pelkästään se leffa maksaa nykyään 100e nelihenkiseltä perheeltä. Ravintola vielä paljon enemmän ellei mene hamppareille.

Mutta kuten totesin, tuo onnistuu jos kohdistaa kulutuksensa muuhun kuin kalliiseen kotiin ja isoon perheeseen.

 

[pomk]

Vastaan mielelläni.

Vastaa toki tähänkin vielä.

Jos on vähimmäispalkkaiseen avoimeen paikkaan loputon jono hakijoita, niin kerro toki ala ja mistä työstä on kyse.

 

[Rullis]

Jos sä olet mielestäni väärässä, niin totta kai korjaan sua vaikka se sua kiukuttaakin. Mulle on sinänsä ihan sama, mikä nimimerkki on väärässä, korjaan silti. Eli ei ole pakkomiellettä olla sun kanssa eri mieltä, eikä kannata ottaa millään tavalla henkilökohtaisesti.

Sairaanhoitajan kokonaisansio on keskimäärin 3300e/kk (ennen viime kierrosta). Se on hyvä korvaus ajanmenetyksestä ja sillä uskon olevan mahdollista ostaa lehtipuhallin ja käytetty auto. Ja käymään hierojalla joskus. Ja ainakin ne 4 sairaanhoitajaa, jotka tunnen myös näin tekevät.

Ja ihan yleisesti totean, että ei, kaikilla ei voi olla millään mahdollisuus säännölliseen yleellisyyteen, kuten säännöllisiin leffoihin + ravintoloihin, joihin saa uppoamaan aika paljon rahaa per kerta jos on iso katras. Hitto, pelkästään se leffa maksaa nykyään 100e nelihenkiseltä perheeltä. Ravintola vielä paljon enemmän ellei mene hamppareille.

Mutta kuten totesin, tuo onnistuu jos kohdistaa kulutuksensa muuhun kuin kalliiseen kotiin ja isoon perheeseen.

Ei millään pahalla, mutta vaikka sairaanhoitaja pääseekin suomen mediaanipalkkaan käsiksi, työn kuormittavuuden nähden joku alalla työskentelevä saattaa olla kanssasi eri mieltä. Kerrotko samalla opettajan ja lastenhoitajan keskipalkan Suomessa ja onko ne ammatteja, joilla ei ole mahdollisuutta (ainakaan säännöllisesti) semmoiseen luksukseen, kuin viedä perhe leffan jälkeen syömään. Eikö se just loisi sitä kysyntää jos niillä olisi varaa siihen?

Anna mä arvaan, sä et ole perheellinen. Koska on aika vitun absurdia sanoa matalapalkka duunarille, jolla on kolme lasta et lopeta se rahan kohdistaminen sun perheeseen ja laita ne vaikkapa matalakuluiseen indeksirahastoon...

 

[Paapaa]

Ei millään pahalla, mutta vaikka sairaanhoitaja pääseekin suomen mediaanipalkkaan käsiksi, työn kuormittavuuden nähden joku alalla työskentelevä saattaa olla kanssasi eri mieltä.

Mä vaan kommentoin, että yleistäminen on vähän hankalaa ja että tähänkin ketjuun kirjoitti ilmeisesti sairaanhoitaja, jolla varaa ostella osakkeita tonnilla kuussa. Enkä osaa epäillä hänen kertomaansa. Osalla on tiukkaa, osalla ei ole tiukkaa ja tähän vaikuttaa paljon ne omat valinnat. Siksi yleistäminen särähti korvaan.

Keskiansiot osaat varmasti googlettaa itsekin. Ja siis kuten jo totesin, mun mielestä matalapalkka-alan duunarin, jolla on iso perhe, ei kuulu voida elää samanlaista elämää materiaalisten mukavuuksien suhteen kuin kovapalkkaisen perheettömän.

PS. Tunnen myös useamman opettajan jotka elävät varsin mukavasti. Parin lapsen kera. En yleistäisi heihinkään. Osalla varmasti tiukkaa. Toisaalta, kellä tahansa on tiukkaa kun ostaa tarpeeksi ylihintaisen asunnon eikä kestä lainamenojen muutosta.

 

[_epe_]

Mä vaan kommentoin, että yleistäminen on vähän hankalaa ja että tähänkin ketjuun kirjoitti ilmeisesti sairaanhoitaja, jolla varaa ostella osakkeita tonnilla kuussa. Enkä osaa epäillä hänen kertomaansa. Osalla on tiukkaa, osalla ei ole tiukkaa ja tähän vaikuttaa paljon ne omat valinnat. Siksi yleistäminen särähti korvaan.

Keskiansiot osaat varmasti googlettaa itsekin. Ja siis kuten jo totesin, mun mielestä matalapalkka-alan duunarin, jolla on iso perhe, ei kuulu voida elää samanlaista elämää materiaalisten mukavuuksien suhteen kuin kovapalkkaisen perheettömän.

Köyhä ei voi elää samoin kuin rikas.
Tuossa on totuuden siemen.

 

[pomk]

mun mielestä matalapalkka-alan duunarin, jolla on iso perhe, ei kuulu voida elää ..

Tässä tais tulla se oleellinen.

Unohtamatta sitä, että perheellinen duunari hyötyy siitä jos saa matalempaa palkkaa.

 

[Paapaa]

Köyhä ei voi elää samoin kuin rikas.
Tuossa on totuuden siemen.

Tuota mä en kuitenkaan todennut jos luet tarkkaan.

 

[Butali]

Jos töitä on tarjolla. Jos yritysten kilpailukyky paranee, on (koulutuksen mukaista) työtä paremmin tarjolla.



Joo, on otsaa väittää varsinkin siinä kohtaa kun se tuotanto supistetaan ja siirtyy muualle työvoimakustannuspaineessa ja halvemmat kilpailijat vievät markkinat. Toki AY rääkyy kurkku suorana, että "EI OLLUT PALKOILLA MITÄÄN MERKITYSTÄ!!! EI OLLUT!!! OIKEASTI!!"

Mutta toki tuo on anteliaan työttömyystukijärjestelmämme ongelma myös. Ei vain AY:n. Eli työttömyys ei niin pelota koska rahaa tulee seinästä ja pitkään. Jos Suomeen saadaan oikeistohallitus, niin luultavasti työttömyysetuuksista leikataan, esim. lyhennetään ansiosidonnaista, kuten tehtiin 2015-2019 kaudella. Se omalta osaltaan alkaa lisätä kiinnostusta työpaikan pysyvyyden suuntaan pelkästä palkasta.

Minulle on henk. koht. ihan se ja sama meneekö firma nurin, jos se on niin epäonnistunut, että tuloksesta ei ole maksaa työntekijöille sellaista palkkaa jolla tulee Suomessa toimeen. Semmoisen firman ei kuulukkaan olla suomessa. Palkkaansa siitä firmasta jää ikävöimään vain johtajat/toimihenkilöt/ylemmät toimihenkilöt.

 

[_epe_]

Toki luin ja kärjistetysti, kyllä totesit.

 

[Paapaa]

Tässä tais tulla se oleellinen.

Et ehkä ymmärtänyt tai kirjoitin huonosti. Musta siis pienituloisen ei kannata olettaa että hänellä on mahdollisuus tehdä kaikkea sitä mitä suurituloinen voi tehdä. Musta ei ole epäoikeudenmukaista että kaikilla ei ole varaa ostaa kaviaaria joka aamu tai uutta autoa joka viikko.

Samasta syystä musta kaikilla ei tarvitse olla varaa ostaa uutta lehtipuhallinta tai käytettyä autoa joka vuosi. Musta noi ovat suhteellisen köyhyyden indikaattoreita ja ne ovat ihan luonnonlaki. Aina on niitä joiden mielestä muilla on paremmin ja minullakin pitäisi olla.

 

[Paapaa]

Minulle on henk. koht. ihan se ja sama meneekö firma nurin, jos se on niin epäonnistunut, että tuloksesta ei ole maksaa työntekijöille sellaista palkkaa jolla tulee Suomessa toimeen. Semmoisen firman ei kuulukkaan olla suomessa.

Jos kaikki ajattelisivat noin ja lakkoilisivat firmat kumoon, niin huonostihan siinä kävisi. Siksi yleensä kannattavuuskin on monella mielessä kun näitä asioita mietitään.

 

[Rullis]

Köyhä ei voi elää samoin kuin rikas.
Tuossa on totuuden siemen.

Mun alkuperäinen pointti oli, että miksei ne duunarin palkankorotukset voi yleisesti olla taloudelle positiivinen asia jos ne kuluttamalla luo lisää työpaikkoja?

Rikkaat menee hiihtolomalla lentäen Lappiin viikoksi, ennen matalapalkka duunari pysty viemään perheen syömään leffan jälkeen, nykyää ne voi vissiin syödä niitä totuuden siemeniä. Unohtamatta, että hyötyy vielä jos palkka alenee.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta sellainen ajatusleikki on ilmeisesti mahdottomuus, missä hoitaja/opettaja/lastenhoitaja/duunari/(lisää tähän muu heikkopalkkainen ammatti) palkankorotuksen jälkeen pystyy viemään perheensä syömään paikalliseen ravintolaan leffan jälkeen ja käy vaikka kerran kuussa hierojalla, ostaa uuden käytetyn auton, syksyllä uuden lehtipuhaltimen ja näin luo Suomeen lisää työpaikkoja, sekä palveluita. Verotkin vähenee tai pystymme jopa tarjoamaan viimeisille sotaveteraaneille inhimillisen saattohoidon lisääntyneiden verotulojen ansiosta.

Ei se mahdottomuus ole. Lisätään heikkopalkkaisia ammatteja: tarjoilija, kokki, kassamyyjä. Jokaiselle 10% bruttopalkankorotus. Nettopalkka nousee reilut 5%. Työnantajan kustannukset nousevat myös sen 10%. Ruuan hinta, logistiikkakulut ynnä muut nousee palkkamenojen noustessa x%. Ravintoloitsija maksaa 10% kasvaneiden työvoimakustannusten lisäksi, kasvaneet raaka-ainekustannukset x%, kasvaneet logistiikkakustannukset x% ynnä muut nousevat kustannukset ja ravintolassa tarjoiltavan aterian hinta nousee ainakin enemmän kuin sen matalapalkkaisen nettopalkan korotus. Ilman korotusta muutenkin kädestä suuhun elävä ravintoloitsija laittaa lapun luukulle ja muutama ravintola-alan työntekijä on vailla työtä. Toki ravintola-alalla on ollut yleisesti pulaa työntekijöistä koronan jälkipelissä.

Kuten tässä topicissa aiemmin mainittiin, voi myös katsoa kriittisesti niitä omia asumiskulujakin. Suomessa on varsinkin nuoremmilla se tapa, että matalapalkkaiset larppaa ylempää keskiluokkaa tai jopa ylintä tuloluokkaa asumalla uusilla asuinalueilla taloissa johon heillä ei oikeasti ole varaa. Ei ole mitenkään tavanomaisesta poikkeavaa, että joku sairaanhoitaja-duunari -pariskunta asuu jossain 400k€:n omakotitalossa asuntomessualueella 30 vuoden lainalla ja pihassa kaksi uudehkoa autoa rahoituksella. Se on valitettavasti yli varojen elämistä, jos on tuohon tilanteeseen ajanut itsensä halvan rahan aikana. Halvan koron aikana saatu pankkien järjetön laina ja luotettu sokeasti pankkien tekevän aukottoman stressitestin. Ei, pankit ovat kyllä antaneet rahaa yhtä holtittomasti kuten 80-luvulla. Ja tähän varmasti tulee ulinaa, kuinka tuo on normaali elintaso, mutta ei. Keskimääräiset asuntolainat Suomessa on 100k€ paikkeilla.