Työmarkkinakierrokset.

[Red Wings]

Riippuu täysin keneltä kysyt. Kyllähän Suomessa kelpaa asua ja sosiaalietuuksista nauttia, kun kustannukset kantaa äärimmäisen kireästi verotettu keskiluokka.

Varsinkin kun eläkeläiset sai juuri +6.8%, eikö maksajien eli palkansaajien pitäisi saada enemmän?

 

[Janishell]

Varsinkin kun eläkeläiset sai juuri +6.8%, eikö maksajien eli palkansaajien pitäisi saada enemmän?

Palkansaajat on kyllä monta vuotta saanut korkeampaa korotusta kuin eläkeläiset, koska ei ollut silloin näin kovaa inflaatiota mitä nytten on ollut.

 

[Timo 2]

Varsinkin kun eläkeläiset sai juuri +6.8%, eikö maksajien eli palkansaajien pitäisi saada enemmän?

Pitkään valitettiin että eläkkeet jäävät palkoista jälkeen, koska eläkkeitä on nostettu inflaation perusteella, ei palkkojen perusteella. No, nyt kun inflaatio jyllää, niin ne eläkkeet nousee edelleen sen inflaation perusteella ja palkan saajat saa sitten edelleen mitä saa.

 

[keisari]

Pitkään valitettiin että eläkkeet jäävät palkoista jälkeen, koska eläkkeitä on nostettu inflaation perusteella, ei palkkojen perusteella. No, nyt kun inflaatio jyllää, niin ne eläkkeet nousee edelleen sen inflaation perusteella ja palkan saajat saa sitten edelleen mitä saa.

tavallaan palkoissa pitäis olla indeksikorotukset ja sitten loput kokemuksen+ansioiden mukaan. Mutta ei toimi ihan noinkaan kun työvoimassa on aika globaalit markkinat kaikenkaikkiaan. (tavallaan toimis ilman mitään tes-palkkoja)

 

[GuntherPrien]

Työtaisteluiden kohdalla ihmetyttää, että miksi lakkoa ei julisteta kaikkiin suuriin yritysiin samaan aikaan vaan ns. pantataaan painostusvoimaa. Haluaako liitot säästää rahaa (lakkoavustus), vai mikä juttu. Luulisi, että lakko olisi tehokkaampi 90 000 työntekijällä kuin 5000:lla.
Ja pohdinta perustuu YTN:n alaiseen lakkoon jossa 5000/90 000 on lakossa 1.-3.2. YTN aloittaa painostustoimet kahdella sopimusalalla - Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Asia ei ole aivan yksinkertainen.

Kummalla on suurempi painostusvoima, sillä että laitetaan 10 hengen "penan paja" lakkoon vai sillä, että suuren konsernin tuotantoyksikkö/-yksiköitä aloittaa lakon. Lisäksi voi kyseessä olla huoltovarmuus. Kokonaisuuden kannalta ei ole järkevää laittaa huoltovarmuuden kannalta tärkeää laitosta lakkoon, ellei ole aivan pakko, sillä saattaa olla enemmän haittaa kuin saavutettavaa hyötyä. Kun lakossa olevat työpaikat valitaan riittävän huolellisesti on se painostusvoima kokoaan suurempi. Lisäksi lakon ulkopuolella olevat firmat voivat toimia lakon aikana, on lakon jälkeen helpompaa palata normaalitilaan.

Lakon perimmäisenä tarkoituksena on painostaa niiden merkittävimpien työnantajien neuvotteluhalukkuutta, kun sinne saadaan riittävästi painetta niin lopulta neuvottelutulokseen päästään.

 

[Timo 2]

tavallaan palkoissa pitäis olla indeksikorotukset ja sitten loput kokemuksen+ansioiden mukaan. Mutta ei toimi ihan noinkaan kun työvoimassa on aika globaalit markkinat kaikenkaikkiaan. (tavallaan toimis ilman mitään tes-palkkoja)

Tää ois tosiaan mielenkiintoista jos olisi joku valtion asettama minimipalkka, joka nousisi vuosittain automaattisesti inflaation mukaisesti ja kerran 10 vuoteen tarkistettaisiin onko tarvetta sille minimipalkalle tehdä tasokorotus. Ja tätä sitten valvottaisiin aktiivisesti sekä muutenkin valtion taholta tarjottaisiin tulkea ettei työntekiöitä muilla tavoin kyykytettäisi.

Tämän päälle saa sitten jokainen sopia mitä haluaa, eikä yleissitovuutta tarvita, kun se on lain puolelta pakotettuna.

Ehdottomasti tutkimisen arvoinen ajatus. Valtio tekee paljon turhempiakin tutkimuksia ja hassaa rahaa turhuuteen.

 

[namlepo]

Antaa nyt valtion hoitaa nuo hyvinvointi alueet ensin kuntoon. Katellaan sitten lissee.

 

[Paapaa]

Miksi ne ovat este kilpailulle?

Ne lisäävät yrityksen rahoituksen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Kun mennään jonkin rajan alapuolelle, ei yritystä perusteta, investointia tehdä jne. Eli ne vähentävät yrittämisen houkuttelevuutta. Mitä suuremmat voitot yrittämisellä voi saada, sitä todennäköisemmin joku siihen myös ryhtyy. Jos siis halutaan kilpailua, pitää alan olla kannattava sille. Tietty siihen viaikuttaa moni muukin asia kuin vain verotus, mutta noi ovat yksi tapa jolla yhteiskunta voi parantaa yrittämisen kannusteita. Myös palkkaamisesta voisi tehdä halvempaa.

 

[pomk]

Ne lisäävät yrityksen rahoituksen hintaa ja heikentävät kannattavuutta. Kun mennään jonkin rajan alapuolelle, ei yritystä perusteta, investointia tehdä jne. Eli ne vähentävät yrittämisen houkuttelevuutta. Mitä suuremmat voitot yrittämisellä voi saada, sitä todennäköisemmin joku siihen myös ryhtyy. Jos siis halutaan kilpailua, pitää alan olla kannattava sille. Tietty siihen viaikuttaa moni muukin asia kuin vain verotus, mutta noi ovat yksi tapa jolla yhteiskunta voi parantaa yrittämisen kannusteita. Myös palkkaamisesta voisi tehdä halvempaa.

Eli jos vaikkapa osingoista ei tarvitsisi maksaa veroja, niin ruoan hinta kaupassa laskisi?

 

[namlepo]

Johan tehtiin kiky ja siirrettiin Työeläkevakuutusmaksuja työntekijän maksettavaksi. Eli vaikka mitä on tehty. Mikään ei riitä. Miksi sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutuksista vaietaan? - STTK

 

[Red Wings]

Johan tehtiin kiky ja siirrettiin Työeläkevakuutusmaksuja työntekijän maksettavaksi. Eli vaikka mitä on tehty. Mikään ei riitä. Miksi sosiaalivakuutusmaksujen siirron vaikutuksista vaietaan? - STTK

Annat pikkusormen niin se vie koko käden. Mikään ei ikinä riitä.

 

[Paapaa]

Eli jos vaikkapa osingoista ei tarvitsisi maksaa veroja, niin ruoan hinta kaupassa laskisi?

Yleisesti jos osingosta ei tarvitse maksaa veroa, se laskee pääoman hintaa ja lisää investointeja. Markkinat/yritykset/sijoittajat sitten päättävät mille aloille haluavat sijoittaa. Matalampi verotus osaltaan madaltaa kynnystä lähteä kilpailemaan myös ruokamarkkinoista. Kilpailu johtaisi hyvin todennäköisesti varsinkin Suomessa ruoan hinnan laskuun.

 

[Red Wings]

AKT antoi luvan työtaistelutoimien valmistelulle – HS: lakko lamauttaisi koko Suomen ulkomaankaupan

SAK:n liittojen yhteisenä tavoitteena on Saksan teollisuusliittojen saama sopimustaso. Liittojen mielestä kun sen tasoa ei ylitetä, säilytetään edelleen Suomen kilpailukyky, eikä ratkaisulla olla kiihdyttämässä myöskään inflaatiota.

– Erikoiseksi työmarkkinatilanteen tekee se, että kaikkien alojen työnantajat tuntuvat ulkoistaneen päätäntävaltansa teknologiateollisuudelle. Vaikuttaa, että todellinen vastapuoli meillekin on siis Teknologiateollisuuden työnantajat ja tällä kierroksella työehtosopimusten ratkaisut tehdään järjestään valtakunnansovittelijan toimistossa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo tiedotteessa.

Liian vahvan ay-liikkeen iskua odotellessa. Hauskaa tosiaan että teknologiateollisuuden työnantajat päättävät korotuksista joista syntyy yleinen linja, vaikka juuri työnantajat halusivat aikoinaan tuposta eroon. Nyt kuitenkin ollaan käytännön tupossa taas.

 

[Master_Of_Disaster]

Jos nyt otetaan esimerkiksi sovittelun alla oleva teollisuusliiton teknologiasektorin TES, niin ei ne peruspalkat isoja ole, joihin nyt haetaan korotuksia.

Tuossa tunti- ja kk-palkkataulukko....

Ja tuohon tulee päälle ainoastaan HEKO:t, jotka ovat luokkaa 5-26% eli parhaimmillaan vaativimmissa hommissa (TVR 9) täysillä HEKO:lla voit saada palkkasi justjust yli 3000€:n kk:ssa, mutta arvostamaton (esimiehen mielestä) pienimmillä HEKOilla helpoissa hommissa (TVR 1) jää sitten ~1700€ ..... ei kyllä varmasti lämmitä joku 1,x% korotus, jonka Riku sieltä allekirjoittaa.

Kylläpä on taas sellaista settiä että. Isossa osassa yrityksiä maksetaan enemmän kuin nuo tessin minimit, itse asiassa en tiedä yhtään yritystä joka omalla alueella maksaisi tes-palkkaa teknolok.teollisuudessa. Esim. itellä on heko ja tvr taulukon yläpäästä, nyt tuntipalkka reilu 22€ (kta toki hieman enemmän, 2-vuoro).

Sekä näytä mulle esimerkki työstä, jota aikuinen työikäinen ihminen tekee, jossa on tvr1? Minä tiedän metallin tvr-parakkeen perusteet, useamman palkkarakennekurssin takavuosina käynyt. Epäilen että sinä et tiedä, kirjotuksesi perusteella...


Siitä ollaan samaa mieltä, että paska sopimus sieltä on taas tulossa. Vuosia miettinyt, että metallin johdossa on työnantajan miehet tai niin tyhmät jäsenet/valtuusto että tämmöinen paska menee vuodesta toiseen läpi. Muilla aloilla liitto on jossain määrin saanut jäsenmaksuilleen katetta, metallissa melkein näkyvin juttu paska lehti, joka muuttunut lopullisesti ämmähöpinään.
Itse toivoisin että korotuksissa olisi mukana suuri paikallinen erä ja tämä antaisi mahdollisuuden palkita hyviä työntekijöitä suuremmilla korotuksilla... Takavuosina muistan kun alkoi yleistymään nämä paikalliset erät, niin kyllähän se mieltä lämmitti kun esim. 40 senttiä enemmän sai, kuin lusmu työkaveri (+toki sama yleiskorotus kaikille)...

 

[KUK]

Tuo on kyllä tuo HEKO sellanen viritelmä ettei siitä todellista hyötyä ole kuin ensimmäisten vuosien aikana jos sen saa ylös jolloin se nostaa palkkaa ja sen jälkeen sillä ei ole enää mitään merkitystä.

Ja se vielä että nekin pitää jakaa gaussin käyrällä eli jollakin on paskat ja jollakin parhaat hekot ja loput on siinä keskialueella..... siihen vielä pieni arvosteluryhmä (kuten meillä), niin ongelma on valmis eli tekemisellä/ammattitaidolla jne ei ole mitään merkitystä tuossa arvostelussa.

 

[KUK]

Kylläpä on taas sellaista settiä että. Isossa osassa yrityksiä maksetaan enemmän kuin nuo tessin minimit, itse asiassa en tiedä yhtään yritystä joka omalla alueella maksaisi tes-palkkaa teknolok.teollisuudessa. Esim. itellä on heko ja tvr taulukon yläpäästä, nyt tuntipalkka reilu 22€ (kta toki hieman enemmän, 2-vuoro).

Kyllä täällä omalla alueella useassakin elektroniikka-alan yrityksessä mennään ihan noilla TES:n taulukoilla + HEKO:t ja mitään APO:ja ei ole (ainoastaan niitä ollut jos vuosien saatossa TVR tai HEKO tippunut). Eräänkin tilinauhan nähnyt, kun toimin aikoinaan useamman vuoden osaston luottona ja asioista keskusteltiin alueen luottamusmiestapahtumissa ja valtakunnallisesti liiton kursseilla käytä asioita eräänkin kerran läpi.

Sekä näytä mulle esimerkki työstä, jota aikuinen työikäinen ihminen tekee, jossa on tvr1? Minä tiedän metallin tvr-parakkeen perusteet, useamman palkkarakennekurssin takavuosina käynyt. Epäilen että sinä et tiedä, kirjotuksesi perusteella...

Alueellani on eräs painotalo, joka käyttää teknon TES:siä ja siellä suuri vaihtuvuus operaattoreissa ja vaihtuvuuden syyksi selvisi että yksitoikkoinen työ ja TVR tosiaan 1. Meilläkin aikoinaan oli pakkaajat TVR 1:ssä, mutta silloinen TVR-ryhmä sai asiaan muutoksen ja nousi 1->3, mutta ei sekään kivuttomasti mennyt.

Nykyään hommaa sekottaa tuo vuorkatyövoiman suuri käyttö, joten heitähän saa niillä taulukkominimeillä töihin, niin osa vakioväestä ei edes uskalla kyseenalaistaa palkkausta.

 

[Janishell]

Jollei tällä liitto kieroksella tule kunnolla lisää liksaa lopetan kyllä teknologiateollisuuden liiiton tukemisen ja eroan siitä, siitä saa samantien 1.5% palkankorotuksen.

 

[Master_Of_Disaster]

Kyllä täällä omalla alueella useassakin elektroniikka-alan yrityksessä mennään ihan noilla TES:n taulukoilla + HEKO:t ja mitään APO:ja ei ole (ainoastaan niitä ollut jos vuosien saatossa TVR tai HEKO tippunut). Eräänkin tilinauhan nähnyt, kun toimin aikoinaan useamman vuoden osaston luottona ja asioista keskusteltiin alueen luottamusmiestapahtumissa ja valtakunnallisesti liiton kursseilla käytä asioita eräänkin kerran läpi.

Alueellani on eräs painotalo, joka käyttää teknon TES:siä ja siellä suuri vaihtuvuus operaattoreissa ja vaihtuvuuden syyksi selvisi että yksitoikkoinen työ ja TVR tosiaan 1. Meilläkin aikoinaan oli pakkaajat TVR 1:ssä, mutta silloinen TVR-ryhmä sai asiaan muutoksen ja nousi 1->3, mutta ei sekään kivuttomasti mennyt.

Nykyään hommaa sekottaa tuo vuorkatyövoiman suuri käyttö, joten heitähän saa niillä taulukkominimeillä töihin, niin osa vakioväestä ei edes uskalla kyseenalaistaa palkkausta.

On tainut pakkaajalla olla alunperin väärä tvr, jos on 1 ollut ja asiakkaalle jalostavaa työtä tehty. Kun tvr1 ei edellytä mitään vastuuta, ei käytännössä vaadi juurikaan oppimisaikaa ja olosuhteet on huippuluokkaa. Olosuhteina voidaan tarkoittaa myös työn yksitoikkoisuuta/sidonnaisuutta, ei aina fyysisiä/likaisia/meluisia/kylmiä/kuumia/yms paikkoja kuten joku ymmärtää. Esim. jossain hyvin simppelillä kokoonpanolinjalla olevassa sarjatyössä, jossa laitat jonku kevyen nippelin paikkaan A, voi olosuhdepisteet nousta suuremmaksi, kuin jossain hieman fyysisemmässä hommassa. Muutenkin pakkaustyötä en näkisi missään tilanteessa vähäisen vastuun työnä, koska pakkaaja on vastuussa asiakkaalle lähtevästä tavarasta viimeisenä. Mahdollista on ja riippuu toki artikkelista ja työpaikan muista töistä ja ohjetyöstä johon tehtäviä suhteutettu.

Monessa työpaikassa noita tvr-luokkia ei ole edes pisteytetty oikein, vaan arvottu lähinnä mututuntumalla mikä tuntuu vaativammallekin kuin toinen, yms.
Tuo parake on hyvin toimiva ja yksinkertainen, sekä oikeudenmukainen, kunhan sitä käytetään oikein ja määrittäjät ymmärtää mitä ovat tekemässä.

Monessa paikassa on tehty myös paikallisia sopimuksia ja tvr taulukko käytössä muodossa tai toisessa, mutta perusteet on sovittu paikallisesti. Joka onkin hyvä asia, jos omalla työpaikalla myös tähän suuntaan menty viime vuosina ja samaa olen kuullut jostain muualtakin. Lähinnä tarpeen aiheuttaa se, kun nykyaikana vaihtuvuus työtehtävissä on suurempaa kuin ennen. Eli enää ei välttis mennä työpaikkaan ja ollaan siellä vaikka särmärinä jatkuvasti eläkeikään asti.

 

[KUK]

Jollei tällä liitto kieroksella tule kunnolla lisää liksaa lopetan kyllä teknologiateollisuuden liiiton tukemisen ja eroan siitä, siitä saa samantien 1.5% palkankorotuksen.

1% korotuksen .... vuoden 2022 alusta ay-maksu tippui 1,33%-->1,00%, joka edelleen voimassa.

 

[KUK]

On tainut pakkaajalla olla alunperin väärä tvr, jos on 1 ollut ja asiakkaalle jalostavaa työtä tehty. Kun tvr1 ei edellytä mitään vastuuta, ei käytännössä vaadi juurikaan oppimisaikaa ja olosuhteet on huippuluokkaa. Olosuhteina voidaan tarkoittaa myös työn yksitoikkoisuuta/sidonnaisuutta, ei aina fyysisiä/likaisia/meluisia/kylmiä/kuumia/yms paikkoja kuten joku ymmärtää. Esim. jossain hyvin simppelillä kokoonpanolinjalla olevassa sarjatyössä, jossa laitat jonku kevyen nippelin paikkaan A, voi olosuhdepisteet nousta suuremmaksi, kuin jossain hieman fyysisemmässä hommassa. Muutenkin pakkaustyötä en näkisi missään tilanteessa vähäisen vastuun työnä, koska pakkaaja on vastuussa asiakkaalle lähtevästä tavarasta viimeisenä. Mahdollista on ja riippuu toki artikkelista ja työpaikan muista töistä ja ohjetyöstä johon tehtäviä suhteutettu.

Tuolloin kun pakkaajat pakkasivat sitä yhtä tuotetta laatikoihin, niin ne eivät menneet asiakkaille, vaan oman firman asentajille. Pelkästään työn yksitoikkoisuudella ei sitä tvr:ää helposti kuulemma nostettu. Samalla kun työkuvaa hieman muuttivat ja saivat TVR:n nousemaan, niin samalla TVR-ryhmä kävi myös muut työnkuvat läpi ja kautta linjan tuli muutoksia.

 

[pomk]

Yleisesti jos osingosta ei tarvitse maksaa veroa, se laskee pääoman hintaa ja lisää investointeja. Markkinat/yritykset/sijoittajat sitten päättävät mille aloille haluavat sijoittaa. Matalampi verotus osaltaan madaltaa kynnystä lähteä kilpailemaan myös ruokamarkkinoista. Kilpailu johtaisi hyvin todennäköisesti varsinkin Suomessa ruoan hinnan laskuun.

Eli ei laske ruoan hintaa. Siis ellei joku vielä lidliäkin edullisempi vaihtoehto puske markkinoille jne.

Ja miksi jotain ALDIa kiinnostaisi suomen pääomaverotus, sillä ei sen osakkeenomistajat ole täällä? Silti ei ole tullut kisaamaan markkinoista.

Kyllä se vaan on fakta, että esim. osinkojen verotuksesta luovuttaessa ruoan hinta pysyy ihan samana ja massit menee yhä isommin osakkeenhaltijoille. Varmasti on aloja joissa tilanne olisi toinen (pienemmät firmat), mutta ruoan suhteen olen asiasta äärimmäisen skeptinen.

 

[Janishell]

1% korotuksen .... vuoden 2022 alusta ay-maksu tippui 1,33%-->1,00%, joka edelleen voimassa.

Oke

 

[Paapaa]

Eli ei laske ruoan hintaa. Siis ellei joku vielä lidliäkin edullisempi vaihtoehto puske markkinoille jne.

Voi laskea hintaa. Ei kukaan voi sulle tietenkään luvata, että laskee tai ei laske hintaa 100%:n varmuudella hetikohta. Ja ei tarvitse olla Lidliä halvempi vaihtoehto, että ruoan hinta laskee joillain kuluttajilla. Kaikki eivät käy nytkään Lidlissä syystä tai toisesta. Ei ehkä ole lähellä myymälää, ei ehkä ole sopivaa valikoimaa. Joillain paikkakunnilla on vain yksi S-Market. Ei K-Marketia, ei Lidliä. Kilpailun lisääminen uuden toimijan tullessa todennäköisesti laskee ruoan hintaa ja pakottaa 2 suurta (joilla isot markkinaosuudet) hintakilpailuun niillä alueilla, jonne sitä kilpailua tulee. Sekin on alueellista. Oda esim. toimii vain PK-seudulla tällä hetkellä ja kilpailee verkomyynnin osuuksista.

Ja ei ehkä kannata nyt hirttäytyä vain ruokaan. Tässä oli kyse kilpailun lisäämisestä ihan yleisesti ja nyt sä nillität kalliista ruoasta.

Ja miksi jotain ALDIa kiinnostaisi suomen pääomaverotus, sillä ei sen osakkeenomistajat ole täällä? Silti ei ole tullut kisaamaan markkinoista.

ALDIa kiinnostaa tietenkin sen oma verotus. Jos Suomen toimintoja pyörittää suomalainen tytäryhtiö, sitä kiinnostaa myös Suomen yritysverotus. Mutta pääomia on myös Suomessa ja Suomen verotus vaikuttaa siihen, miten täällä tehdään investointeja.

Kyllä se vaan on fakta, että esim. osinkojen verotuksesta luovuttaessa ruoan hinta pysyy iham samana ja massit menee yhä isommin osakkeenhaltijoille. Varmasti on aloja joissa tilanne olisi toinen (pienemmät firmat), mutta ruoan suhteen olen asiasta äärimmäisen skeptinen.

Yhä edelleen, me kai keskusteliin asioista, jotka yleisesti vaikuttavat markkinatalouden kilpailun kannustimiin. "Kyllä se vaan on fakta", että verotus on yksi sellainen asia, myös ruokakauppojen kohdalla. Ja monen muun toimialan kohdalla.

 

[jarmojs]

1% korotuksen .... vuoden 2022 alusta ay-maksu tippui 1,33%-->1,00%, joka edelleen voimassa.

Ja siitä vielä verovähennykset

 

[Master_Of_Disaster]

Sekä ay-maksun verovähennys huomioiden "korotus" jää 0,8-0,7% haminoihin.

 

[Ihmemies]

Tottakai se on mennyt omistajille. Ei kaikkea firman kasvua voi palkkoina jakaa. Muutenhan jossian Supercellillä kaikki työntekijät saisivat 100te/kk.

Ja tämä on väärin, koska: _______???

 

[Narghar]

Ja tämä on väärin, koska: _______???

Koska omistajat ovat ottaneet riskin ja heille se voitto myös kuuluu. Toki työntekijöille täytyy maksaa riittävää palkkaa mutta työntekijän riski on todella pieni verrattuna rahoittajiin ja omistajiin.

 

[Janishell]

Koska omistajat ovat ottaneet riskin ja heille se voitto myös kuuluu. Toki työntekijöille täytyy maksaa riittävää palkkaa mutta työntekijän riski on todella pieni verrattuna rahoittajiin ja omistajiin.

Ilman niitä työntekijöitä Supercell olis varaton.

 

[Honzo]

Ilman niitä työntekijöitä Supercell olis varaton.

No markkinatalouttahan tämä on. Työnantaja maksaa sen verran, etteivät työntekijät lähde muualle. Eiköhän ne Supercellillä saa mielestään ihan tarpeeksi palkkaa ja luulen että ovat tyytyväisiä. Veikkaan myös, että on jotain osakekannusteita tms.

Ei markkinoilla sellaista firmaa olekaan, joka maksaa tuntuvasti ”liikaa”. Ja miksi olisi?

 

[Honzo]

Ilman niitä työntekijöitä Supercell olis varaton.

Sama koskee jokaista firmaa maailmassa. Palkat määräytyvät ihan muusta kuin firman voitosta.

 

[Janishell]

Sama koskee jokaista firmaa maailmassa. Palkat määräytyvät ihan muusta kuin firman voitosta.

Varmasti.
Sen takia on turha itkeä, jos työntekijät liiton vipuvoimalla yrittävät saada yrityksiltä lisää liksaa.
Kylmää peliä

 

[Honzo]

Varmasti.
Sen takia on turha itkeä, jos työntekijät liiton vipuvoimalla yrittävät saada yrityksiltä lisää liksaa.
Kylmää peliä

No entäs kun firma tekee tappiota? Ei makseta palkkaa?

 

[Janishell]

No entäs kun firma tekee tappiota? Ei makseta palkkaa?

Kyllä ja vaihdetaan sitten firmaa.
Mutta silloin varmasti työtekijöillä on sen verran puskurissa rahaa, että ei haittaa pienet tappio kaudet.

 

[Honzo]

Kyllä ja vaihdetaan sitten firmaa.

Ok. Ja sitä työtä löytyy sitten mistä?

 

[Janishell]

Ok. Ja sitä työtä löytyy sitten mistä?

Kilpailevalta yritykseltä, tai vaihdetaan alaa.

Suurin ongelma nyky maailmassa on se että 1% ihmisillä on rahaa perkeleesti ja muut sitten sen takia kituuttaa.

1% korotuksen .... vuoden 2022 alusta ay-maksu tippui 1,33%-->1,00%, joka edelleen voimassa.

Muistanko väärin että metalliliiton aikoina liitto maksut oli 1.5%

Suurin ongelma nyky maailmassa on se että 1% ihmisillä on rahaa perkeleesti ja muut sitten sen takia kituuttaa.

Ja jos ton 1% rikkaiden ihmisten rahasta jaettaisiin kaikille ihmisille, niin inflaatio olisi järkyttävä. Koska kukaan ei viitsisi tehdä töitä jollei saisi 100% palkan korotusta

 

[Paapaa]

Suurin ongelma nyky maailmassa on se että 1% ihmisillä on rahaa perkeleesti ja muut sitten sen takia kituuttaa.

Ilman markkinataloutta ja kapitalismia kaikki kituuttaisivat. Nyt länsimaissa vain osa kituuttaa kun tarkastellaan absoluuttista köyhyyttä, eikä suhteellista (kateus-) köhyyttä. Kapitalismin ohessa tulee sitten se, että jollain on isompi varallisuus ja pääomatulot kuin toisella. Jos halutaan kapitalismin hyödyt, pitää hyväksyä myös se kateusaspekti.

Herran vuonna 2023 kakku ei ole vakiokokoinen, joka aina jataan kaikkien kesken, vaikka vasemmisto tätä uskotteleekin. Vaan kakku olisi helvetisti pienempi jos kilpailu ja omistaminen kiellettäisiin tai sitä vaikeutettaisiin merkittävästi ja palattaisiin suunnitelmatalouteen.

Mutta tää ehkä menee jo ohi työmarkkina-aiheesta ja on enemmän politiikkaa.

 

[Paapaa]

Ja jos ton 1% rikkaiden ihmisten rahasta jaettaisiin kaikille ihmisille

Niin tilanne olisi nopeasti sama kuin ennen jakoa: olisi rikkaita, olisi köyhiä. Olisi suurituloisia ja olisi pienituloisia. Mutta varmaan joku sadisti olisi varkaudesta tyytyväinen.

 

[Paapaa]

Ilman niitä työntekijöitä Supercell olis varaton.

Supercellillä kaikki työntekijät ovat myös omistajia (kuten aika monessa IT-firmassa koodarit ovat). Suurin osa työntekijöiden tuloista on tullut optio-ohjelmista eikä palkoista. Optiot -> oikeus ostaa osaketta X vuoden päästä hintaan Y, jos jäät duuniin. Jos tuona aikana kurssi nousee paljon, optiot tuottavat paljon ja jos laskee, optiot voivat olla arvottomia. (Jälkimmäisistä emme toki yleensä lue kateusartikkelien muodossa.) Isot hillot tulivat koska todella hyvin menestyneet pelit paransivat firman tulosta ja arvoa ja ulkomainen omistaja halusi Supercellin itselleen. Harvoin noin käy, mutta hyvä että edes välillä suomalaiselle firmalle.

 

[Janishell]

Sieltähän se kapitalismin puolustaja ykkös päälikkö pumpsahti esille.

Itse olen elämässä huomannut että työantajaani olen pitänyt tyytyväisenä vuosikymmenet mutta hän ei halua rahoittaa siitä enempää minua, niin joudun ottamaan sellaiset aseet käyttöön että otan sitten rennommin töissä vähennä siinä stressiä samalla.

Ei vaan sovi omaan luontooni lepsuilla töissä, koska siinä tulee aika pitkäksi.

 

[PCB]

Ei, vaan joku on keksinyt tehdä tuotten x halvemmalla käyttäen laitetta y. Jolloin sä tarviit 10 työntekiän sijasta vain 7 työntekiää.

Onko tämä siis pahasta? Mitä näille 3 työntekiälle pitäisi sinusta tehdä? Joo ideaali olisi antaa jotain muuta tuottavaa työtä, mutta tämä ei aina ole mahdollista. Jolloin nämä pitää irtisanoa (paras tapa olisi eläköitymisen kautta). Nyt kun niitä työntekiöitä on vähemmän, voidaan hintoja laskemalla kaapata markkinaosuuksia ja jakaa voittoa omistajille.

Reaalimaailmassa tuollainen yritys joutuu 99,99% tuollaisista tapauksista miettimään, että mistä saisi vielä 3 työntekijä lisää.

 

[KUK]

Muistanko väärin että metalliliiton aikoina liitto maksut oli 1.5%

On sekin tainnut olla, kovasti se on viime vuosina vaihdellut ....
2023 ... 1,00%
2022 ... 1,00%
2021 ... 1,33%
2020 ... 1,35%
2019 ... 1,45%
2018 ... 1,49%
2017 ... 1,74%
2016 ... 1,75%
2015 ... 1,75%

 

[pomk]

Voi laskea hintaa. Ei kukaan voi sulle tietenkään luvata, että laskee tai ei laske hintaa 100%:n varmuudella hetikohta. Ja ei tarvitse olla Lidliä halvempi vaihtoehto, että ruoan hinta laskee joillain kuluttajilla. Kaikki eivät käy nytkään Lidlissä syystä tai toisesta. Ei ehkä ole lähellä myymälää, ei ehkä ole sopivaa valikoimaa. Joillain paikkakunnilla on vain yksi S-Market. Ei K-Marketia, ei Lidliä. Kilpailun lisääminen uuden toimijan tullessa todennäköisesti laskee ruoan hintaa ja pakottaa 2 suurta (joilla isot markkinaosuudet) hintakilpailuun niillä alueilla, jonne sitä kilpailua tulee. Sekin on alueellista. Oda esim. toimii vain PK-seudulla tällä hetkellä ja kilpailee verkomyynnin osuuksista.

Ja ei ehkä kannata nyt hirttäytyä vain ruokaan. Tässä oli kyse kilpailun lisäämisestä ihan yleisesti ja nyt sä nillität kalliista ruoasta.



ALDIa kiinnostaa tietenkin sen oma verotus. Jos Suomen toimintoja pyörittää suomalainen tytäryhtiö, sitä kiinnostaa myös Suomen yritysverotus. Mutta pääomia on myös Suomessa ja Suomen verotus vaikuttaa siihen, miten täällä tehdään investointeja.



Yhä edelleen, me kai keskusteliin asioista, jotka yleisesti vaikuttavat markkinatalouden kilpailun kannustimiin. "Kyllä se vaan on fakta", että verotus on yksi sellainen asia, myös ruokakauppojen kohdalla. Ja monen muun toimialan kohdalla.

Ok, eli ei puhuta ruoasta, sillä se ei sovi sun malliin.

Valitse joku toinen liiketoiminnan ala, jossa osinkojen verotuksen poistaminen laskisi hintoja.

 

[Paapaa]

Ok, eli ei puhuta ruoasta, sillä se ei sovi sun malliin.

Valitse joku toinen liiketoiminnan ala, jossa osinkojen verotuksen poistaminen laskisi hintoja.

Nyt mä vähän luulen, että sä trollaat ihan lämpimiksesi, eikä sulla ole mitään aikomusta asialliseen keskusteluun, joten jätetään tämä tähän. Olen jo riittävästi perustellut, mikä yhteys on verotuksella, kilpailulla ja sen vaikutuksella hintatasoon. Sama mekanismi pätee niin ruokaan kuin muihinkin aloihin, joilla yritykset lähtökohtaisesti saavat toimia vapaasti markkinoilla. Jos markkinatalouden perusteet ovat hukassa, niin suosittelen tuon kysymysripulin sijaan jotain kansantalouden perusteiden oppikirjaa, esim. Matti Pohjola: Taloustieteen perusteet.

 

[Illotus]

Nyt mä vähän luulen, että sä trollaat ihan lämpimiksesi, eikä sulla ole mitään aikomusta asialliseen keskusteluun, joten jätetään tämä tähän. Olen jo riittävästi perustellut, mikä yhteys on verotuksella, kilpailulla ja sen vaikutuksella hintatasoon. Sama mekanismi pätee niin ruokaan kuin muihinkin aloihin, joilla yritykset lähtökohtaisesti saavat toimia vapaasti markkinoilla. Jos markkinatalouden perusteet ovat hukassa, niin suosittelen tuon kysymysripulin sijaan jotain kansantalouden perusteiden oppikirjaa, esim. Matti Pohjola: Taloustieteen perusteet.

Itse tulkitsin tämän niin, että ruokakauppa on esimerkki alasta, jossa yhteistöveron ja pääomaveron lasku ei kovin helposti toisi tavallisen pulliaisen kannalta mitään positiivisia muutoksia, koska ala on kilpailultaan hyvin rajoittunut. Menestymiseen pitää olla syvät taskut ja erittäin hyvät kaupunkikohtaiset verkostot, että pärjää kaavoituksessa. Tätä mielestäni tukee varsin hyvin se, että Lidlin jälkeen ei ole juuri ollut kokeilijoita huolimatta siitä, että Keskon ja S-Ryhmän ruokakaupat on tehneet ihan hyvin tiliä. Yhteisöverotus on kuitenkin Suomessa EU:n alempaa keskikastia ja alapuolella on lähinnä Itä-Euroopan maita.

 

[Paapaa]

Menestymiseen pitää olla syvät taskut

Syviin taskuihin nimenomaan auttaa pääoman kustannusten laskeminen. Ja yhä edelleen koko keskustelu lähti ihan vaan yleisesti kilpailusta (saa käydä katsomassa viestihistoria), eikä mistään tietystä alasta. Minä totesin yleiseen keskusteluun, että yksi tapa lisätä kilpailua on keventää yrittämisen ja omistamisen verotusta. Mutta tää taitaa liittyä enemmän Kotimaan politiikkaan kuin työmarkkinoihin, joten antaa olla.

 

[Timo 2]

Syviin taskuihin nimenomaan auttaa pääoman kustannusten laskeminen. Ja yhä edelleen koko keskustelu lähti ihan vaan yleisesti kilpailusta (saa käydä katsomassa viestihistoria), eikä mistään tietystä alasta. Minä totesin yleiseen keskusteluun, että yksi tapa lisätä kilpailua on keventää yrittämisen ja omistamisen verotusta. Mutta tää taitaa liittyä enemmän Kotimaan politiikkaan kuin työmarkkinoihin, joten antaa olla.

Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.

 

[pomk]

Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.

Nyt unohdit että pääomaverotuksen laskeminen johtaa siihen että varallisuus valuu alaspäin ja sit kaikilla on kivempaa (tm).

 

[Paapaa]

Joo poistetaan pääoma ja tuloverot ja nostetaan alvia, niin saadaan köyhät kyykkyyn.

Jaha, taas tätä olkiukkoilua, joka tuntuu olevan ihmeen tyypillinen tapa vastata asioihin tässä ketjussa Voisin laittaa jossain vaiheessa lainauksiin parhaat palat. Kukaan ei ehdottanut noiden verojen poistoa. Kukaan ei ehdottanut alvin nostoa. Kukaan ei toivonut kenenkään kyykyttämistä. (Tai saa lainata jos ehdotti). Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua. YMMV.

 

[pomk]

Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua.

Minäkin. Jos pääomien verotusta lasketaan, niin jotain toista pitää nostaa. Vai meinasitko lainalla rahoittaa tämän ”kasvun”?

 

[Timo 2]

Jaha, taas tätä olkiukkoilua, joka tuntuu olevan ihmeen tyypillinen tapa vastata asioihin tässä ketjussa Voisin laittaa jossain vaiheessa lainauksiin parhaat palat. Kukaan ei ehdottanut noiden verojen poistoa. Kukaan ei ehdottanut alvin nostoa. Kukaan ei toivonut kenenkään kyykyttämistä. (Tai saa lainata jos ehdotti). Mä itse ainakin toivon lisää investointeja, kannattavia yrityksiä, lisää työpaikkoja ja talouskasvua. YMMV.

Pääoman kustannukset laskee, kun poistetaan pääoma vero. Ja kun palkasta ei enään veroteta, niin jää rahaa siihen investointiin ja saadaan kaikille töitä, ainakin sun logiikan mukaan.

Ja kun nämä korvataan alv:n nostolla, niin verotuksen painopiste on siirtynyt kulutukseen, jota paljon toivotaan.