Työmarkkinakierrokset.

[aukusti]

Koulutuspaikkojen lisäys helpottaa toki myös sitä että pula helpottaa lähivuosina

Jo aika monennen kerran, ongelma ei todellakaan poistu koulutuspaikoilla, jos niitä ei kukaan hae. Imatralla tänä vuonna haki lähihoitajakoulutukseen 1 ihminen. Auttaisiko, jos lisättäisiin sata koulutuspaikkaa?

 

[Lämpöpumppu]

Viime päivinä saanut seurata somessa kaikkien hoitajatuttujen vuodatusta, kuinka hommat ovat muuttuneet raskaaksi. Jos mennään pari vuotta takaisin päin, niin osa kehui töitään sometarinoissaan jopa aivan parhaiksi josta ei vaihtaisi pois. Ehkä työnkuva onkin sitten muuttunut radikaalisti, tiedä siitä sitten. Eikä se ole edes se pointti, vaan se sosiaalidemokraattinen ja vasemmistolainen ammattiyhdistysjargon, mihin kaikki ovat menneet. Vuosikymmeniin en ole kenenkään näiden tuttujen suusta tällaista kuullut. Ja itkemisestä huolimatta kukaan ei ole osannut antaa mitään järkevää argumenttia esimerkiksi siitä, miten tämä koko homma pitäisi rahoittaa tässä suohon menevässä yhteiskunnassa.

 

[Rapilysin]

Viime päivinä saanut seurata somessa kaikkien hoitajatuttujen vuodatusta, kuinka hommat ovat muuttuneet raskaaksi. Jos mennään pari vuotta takaisin päin, niin osa kehui töitään sometarinoissaan jopa aivan parhaiksi josta ei vaihtaisi pois.

Sote on niin laaja kenttä, että on mahdotonta muodostaa mitään kokonaiskuvaa muutaman sometarinan perusteella. Faktoja lienee kuitenkin osastosulkujen lisääntyminen, hoitojonojen pidentyminen ja henkilöstövajeen syventyminen.

Ylireagointi koronaan pahensi tilannetta, hoitovelka kasvoi, kun kiireetön hoito ajettiin alas ja omasta mielestä tuo tehtiin ihan turhaan. Se on tietysti jälkiviisautta, päätöksiä tehtiin silloin hätiköiden uuden asian edessä ja varmaan osin pelon vallassa.

Tietysti nämä terveydenhuollon ongelmat voi kuitata vain vassarijargoniksi ja ummistaa silmänsä niiltä, jos se sopii paremmin omiin tarkoitusperiin. On kuitenkin aika laaja yhteiskunnallinen konsensus siitä, että palkkakuoppa ja hoitajapula ovat olemassa oikeasti ja ne ovat myös kytköksissä toisiinsa.

 

[Coppis667]

Julkisen puolen sektoria pitäisi leikata kunnolla.
Kaikki suojatyöpaikat pois.
Mutta ne ketkä näistä paikoista päättää on niitä ketkä niistä hyötyy, eli kansanedustajat, ministerit jne.
Eihän ne omaa oksaansa sahaa altaan pois.
Keksitään tutuille ja sukulaisille uusia kivoja pestejä ja sovitaan kavereiden kanssa mitä voisi itse tehdä ministeripestin tms jälkeen.

Miten tuo saataisiin loppumaan? no ei ainakaan äänestämällä samoja perseeenreikiä vuodesta toiseen.

 

[Jan11]

Tietysti nämä terveydenhuollon ongelmat voi kuitata vain vassarijargoniksi ja ummistaa silmänsä niiltä, jos se sopii paremmin omiin tarkoitusperiin. On kuitenkin aika laaja yhteiskunnallinen konsensus siitä, että palkkakuoppa ja hoitajapula ovat olemassa oikeasti ja ne ovat myös kytköksissä toisiinsa.

Tuo kytkösasia ei ole niin yksinkertaista. Nykyäänhän hoitajia on enemmän kuin on ollut koskaan. Ongelma on, että myös asiakkaita ja erityisesti ikääntyneitä asiakkaita on enemmän kuin koskaan (poislukien sota-aika). Ja taustalla korona-ajan ratkaisut ja nykyinen työtaistelutilanne, minkä vuoksi palvelujärjestelmä yskii pahasti.

Pirullista ongelmaa hankaloittaa se, että koulutusvalintoja tekevät ikäluokat on koko ajan pienenemään päin (samalla kun väestö on ikääntymään päin eli palvelutarve vain kasvaa) ja erityisen kovaa se tulee iskemään 2030-luvulle mentäessä.
Ikäluokan sisällä on vielä nollasummapeli, eli jos jonkun koulutusalan prosenttiosuus kasvaa, on se joltain toiselta alalta pois. Erityisesti vientialat taistelee kynsin hampain heille tärkeistä koulutuspaikoista ja nuorten koulutusvalinnoista.

Tuontityövoimakaan ei jeesaa meillä juurikaan, koska syrjäinen sijainti, hankala kieliympäristö ja verraten tiukka sääntely hankaloittaa asiaa.

Mutta, lähtökohtaisesti palkkaympäristöllä voidaan jeesata jossain määrin. Ei kuitenkaan noilla em. reunaehdoilla merkittävästi. Enemmän jeesaisi se, että alalla olisi maine hyvänä ja luotettavana työympäristönä. Jossain määrin nämä kaksi, palkka ja maine, kytkeytyy yhteen, mutta työn sisältö, sen järjestäminen ja johtaminen on merkittävämmässä roolissa.

Silti isossa kuvassa on vaikea uskoa, että työvoimapula alalla mitenkään helpottaisi lähivuosikymmeninä - ellei sitten jonkinlainen tekninen murros muuta voimakkaasti toimintaympäristöä ja/tai alalle jotenkin saataisiinkin merkittävästi tuontityövoimaa. Molemmat on kuitenkin suhteellisen epätodennäköisiä skenaarioita. Valitettavasti.

 

[Rapilysin]

Tuo kytkösasia ei ole niin yksinkertaista. Nykyäänhän hoitajia on enemmän kuin on ollut koskaan. Ongelma on, että myös asiakkaita ja erityisesti ikääntyneitä asiakkaita on enemmän kuin koskaan (poislukien sota-aika). Ja taustalla kotona-ajan ratkaisut ja nykyinen työtaistelutilanne, minkä vuoksi palvelujärjestelmä yskii pahasti.

En tiedä oliko typo vai tarkoituksellinen viittaus tuo kotona-aika, mutta kuvaa hienosti erityisesti pandemiavuosien 20-21 touhua

Mutta, lähtökohtaisesti palkkaympäristöllä voidaan jeesata jossain määrin. Ei kuitenkaan noilla reunaehdoilla merkittävästi. Enemmän jeesaisi se, että alalla olisi maine hyvänä ja luotettavana työympäristönä. Jossain määrin nämä kaksi, palkka ja maine, kytkeytyy yhteen, mutta työn sisältö, sen järjestäminen ja johtaminen on merkittävämmässä roolissa.

Palkka on ihmisillä yksi suurimmista syistä käydä töissä ja uskon sen kyllä olevan merkittävässä roolissa erityisesti siinä vaiheessa, kun mietitään alanvaihtoa. Eli hyvä palkka pitää työntekijät alalla sekä houkuttaa alanvaihtajia.

Täytyy myöntää, että kun itse mietin junnuna opiskelupaikkaa ja jossain luki hoitajien tienaavan jopa 2000 €/kk (tai mitä ne nyt 20 vuotta sitten tienasivatkaan) niin tuli mietittyä, että ne on massipäälliköitä. Olihan siinä vertailukohtana opintotuki ja varsin erilainen vaihe elämässä. Kaikki teinit eivät tietysti ole yhtä tyhmiä kuin minä ja osaavat paremmin arvioida tavoiteltavaa tulotasoa jo tuossa elämänvaiheessa, mutta toisaalta kyllä tuossa ikäluokassa iso joukko valitsee opiskelupaikan muun kuin tulojen perusteella. Tässä on varmasti merkitystä yleisillä mielikuvilla, jotka muodostuu ihmisten kertomuksista ja esim. median välittämänä.

 

[Rapilysin]

Twitteriin alkaa tulla aika paljon päivityksiä, että on osallistuttu joukkoirtisanoutumiseen. Ainakin TAYS, TYKS ja HUS ervojen alueelta oon nähnyt ja useammilta toimialoilta. Laajuutta ja yksiköitä ei ole vielä paljastettu, mutta ilmeisesti isolla rintamalla on lähdetty liikkeelle.

Mielenkiintoista tulee olemaan se, että jos sopua ei saavuteta niin siellä on oletettavasti vähintään 45 päivän jakso, kun työntekijöitä ei ole oikeasti työpaikoilla, koska liitot on luvanneet 45 x 100 € päivärahaa irtisanoutuneille mikäli irtisanoutuminen konkretisoituu. Lomat tulee myös maksuun, joten 2-3 kk lienee realistinen aikamäärä mihin rahat riittää useimmilla irtisanoutuneilla.

Suuri osa hoitajista varmaankin joutuu palaamaan johonkin hoitotyöhön tuon jälkeen, mutta pari-kolme kuukautta on melko pitkä pätkä. Ja toisaalta kyllähän hoitajat on aika kyrpiintyneitä, jos tämä lässähtää tuloksettomana taisteluna, joten oletan että työhön ei palaa 100% tai edes 90% hoitajista. Työtaistelutoimien loputtua ei varmaan voida pakkolakiakaan enää käyttää. Poistumia on vaikea korvata nopeasti, koska erikoissairaanhoidon toiminnoissa vaaditaan aina enemmän tai vähemmän perehdytystä ja kuka sitten perehdyttää, jos kaikki osaajat ovat poissa yksiköstä.

Molemmilla neuvottelijoilla on nyt aika tiukka paikka. Tehy on toki aika avoimesti sanonut alusta asti, että päätyyn saakka, kävi miten kävi. Taisi olla ihan slogan jossain vaiheessa. KT:lla iso arvovaltatappio, jos punatukka lyö ukot polvilleen. Hallituksen mukaan ei ole rahasta kiinni, joten sen puoleen voisi hyvin suostuakin. Jos itse miettisin olevani KT:n pääneuvottelija niin voisi jopa tulla stressi. Tehyllä ja Superilla sitten taas panoksena, että jäsenistön elämä menee kyllä kertaheitolla ympäri, kun niin moni hoitaja jää samaan aikaan pois vakityöstä ja toimeentulo ainakin hetkellisesti vaarantuu. Omiaan tämä on myös heikentämään ay-liikettä, jos sopua ei saavuteta ja on laitettu all-in.

Itse veikkaan, että jompikumpi osapuoli perääntyy ennen kuin irtisanoutumiset konkretisoituu. Niiden seurauksia olisi niin vaikea ennakolta arvioida.

 

[Lämpöpumppu]

Tietysti nämä terveydenhuollon ongelmat voi kuitata vain vassarijargoniksi ja ummistaa silmänsä niiltä, jos se sopii paremmin omiin tarkoitusperiin. On kuitenkin aika laaja yhteiskunnallinen konsensus siitä, että palkkakuoppa ja hoitajapula ovat olemassa oikeasti ja ne ovat myös kytköksissä toisiinsa.

Terveydenhuollon ongelmat eivät ole yhtä kuin tapetilla oleva hoitajien ristiretki. Osana terveydenhuollon ongelmaa kyllä. Terveydenhuollon ongelmiin on tarjolla erilaisia ratkaisuja jokaiselta politiikan ilmansuunnalta ja vassarijargoni on rinnastettavissa lähinnä tähän hoitajien itkuun. Kukaan ei varmasti kiistä terveydenhuollon ongelmia.

Palkkakuopasta voidaan olla montaa mieltä. Absoluuttisella palkka-asteikolla sairaanhoitajan palkka ei ole Suomessa millään lailla kuopassa; suomalaisen palkansaajan keskiansiot ovat 3300€/kk ja suomalaisen sairaanhoitajan keskiansiot ovat 3200€/kk. Sairaanhoitaja on selvästi keskituloinen. Huomatkaa vielä kerran; vertailussa ei ole peruspalkka, vaan ansiot. Uutisten ja tilastojen keskimääräisistä palkoista puhutaan todellisuudessa suurin piirtein aina keskiansioista, joten sairaanhoitajan 2500€/kk peruspalkkaa ei tule verrata keskimääräisen suomalaisen palkansaajan 3300€/kk ansioihin.

Suhteellisesti osa sairaanhoitajista saattaa olla palkkakuopassa työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden, kun taas osa saattaa tienata enemmän kuin hänen tehtävästään pitäisi oikeasti maksaa. Sairaanhoitaja on yleisnimike, kuten insinööri tai tradenomi. Edellä mainitut yleisnimikkeet voivat pitää sisällää satoja eri tehtäväkuvia ja palkkakirjo on varmasti moninkertainen sairaanhoitajiin verrattuna. Ja tästä tullaan siihen, että sairaanhoitajien vaatimat yleiskorotukset ovat juurikin sitä tyypillistä vasemmistolaista ideologiaa, jossa kaikkien pitäisi saada saman verran. Yleiskorotuksista tulisi päästä välittömästi eroon. Joillekkin sairaanhoitajille voi kuulua helposti 5000€/kk ansiot, kun taas joillekkin edes 3000€/kk ansiot ovat ylimitoitetut. Tehtävien mukaan palkkaus.

Vasemmistopuolueiden jyrkät ennakkoluulot myös yksityisten palveluntarjoajien käyttämisessä sote-palveluiden tuottamiseen ovat myös hieman oudot. Kuten täällä mainittiin, niin vaikea kuvitella markkinaehtoisesti toimivan yrityksen pysyvän ylipäätään pystyssä, mikäli heidän tuottama palvelu on kalliimpi ja huonommin toteutettu, kuin nykyinen julkinen terveydenhuolto. Vaikka yksityisen terveydenhuoltopalvelun hinta näkyy suoraan sille asiakkaalle korkeampana, kuin mitä julkisen palvelun käyttäminen näkyisi (poliklinikkamaksuna), niin valitettavasti julkinen puoli on monesti kalliimpi, joskin maksut pysyvät asiakkaalta kivasti piilossa ja näkyvät vain epämääräisesti korkeampana veroasteena ilman että kukaan oikeastaan osaa avata todellisia kuluja.

Mutta jargonista veks. Haluaisin edelleen jostain kuulla niitä argumentteja, miten nämä palkankorotusten takia lisääntyvät kustannukset katetaan valtion budjetista? Kerätään lisää veroja vai otetaan lisää velkaa? Ja kuinka paljon sairaanhoitajien pitäisi saada palkkaa, jotta heidän työolot muuttuisivat takaisin inhimillisiksi? Tonni lisää kuussa, niin verojen jälkeen käteen jää 500€ enemmän? Kuinka kauan työolot pysyvät mukavina tämän jälkeen ennen uutta riitaa?

 

[Rapilysin]

Palkkakuopasta voidaan olla montaa mieltä. Absoluuttisella palkka-asteikolla sairaanhoitajan palkka ei ole Suomessa millään lailla kuopassa; suomalaisen palkansaajan keskiansiot ovat 3300€/kk ja suomalaisen sairaanhoitajan keskiansiot ovat 3200€/kk.

Tätä lisien huomioimista palkassa on väännetty jo niin monta sivua, ettei liene hedelmällistä aloittaa sitä uudelleen, enkä usko, että kantani muuttuu vaikka löytyisi uusia argumentteja. Mielestäni olen oikeutettu pieneen lisäkorvaukseen, jos en saa olla joulupöydässä muiden kanssa tai nukkua yöllä. Enkä ole kateellinen, jos kunnan inssit saavat myös näitä lisiä. Ei niitä kuulu silti huomioida peruspalkkaa määriteltäessä. Eivätkä kaikki hoitajatkaan edes tee vuorotyötä.

Joillekkin sairaanhoitajille voi kuulua helposti 5000€/kk ansiot, kun taas joillekkin edes 3000€/kk ansiot ovat ylimitoitetut. Tehtävien mukaan palkkaus.

Haluatko antaa jotain esimerkkejä hoitajista, jotka eivät mielestäsi ansaitse TES-minimin mukaista palkkaa?

Vasemmistopuolueiden jyrkät ennakkoluulot myös yksityisten palveluntarjoajien käyttämisessä sote-palveluiden tuottamiseen ovat myös hieman oudot. Kuten täällä mainittiin, niin vaikea kuvitella markkinaehtoisesti toimivan yrityksen pysyvän ylipäätään pystyssä, mikäli heidän tuottama palvelu on kalliimpi ja huonommin toteutettu, kuin nykyinen julkinen terveydenhuolto. Vaikka yksityisen terveydenhuoltopalvelun hinta näkyy suoraan sille asiakkaalle korkeampana, kuin mitä julkisen palvelun käyttäminen näkyisi (poliklinikkamaksuna), niin valitettavasti julkinen puoli on monesti kalliimpi, joskin maksut pysyvät asiakkaalta kivasti piilossa ja näkyvät vain epämääräisesti korkeampana veroasteena ilman että kukaan oikeastaan osaa avata todellisia kuluja.

Yksityinen toimii markkinaehtoisena varmasti hyvin ja niillähän on nykyään kilpailuakin. Palkat on nousseet TES-minimistä ja päivätyössä voi saada siellä saman kuin julkisella vuorosta.

Palveluhan on siellä kallimpaa, mutta huomattavasti paremmin toteutettu. Resurssit on sovitettu asiakasmääriin sopiviksi. Eihän kukaan menisi yksityiselle, jos julkisen sektorin palvelutuotanto olisi yhtä helposti saavutettavissa esimerkiksi jonotusaikojen suhteen.

Julkinen sektori voisi tehdä saman, jos olisi saatavilla resurssia.

EDIT: Palvelujen ulkoistaminen isossa mittakaavassa ei toisi mitenkään maagisesti lisää hoitajia mistään, vaan saman edessä siellä oltaisiin, vaikka palkanmaksaja olisi osakeyhtiö kuntayhtymän sijasta. Kyllähän noita yksityisiä hoivakotejakin on suljettu, kun tekijöitä ei vaan ole tullut.

Mutta jargonista veks. Haluaisin edelleen jostain kuulla niitä argumentteja, miten nämä palkankorotusten takia lisääntyvät kustannukset katetaan valtion budjetista? Kerätään lisää veroja vai otetaan lisää velkaa? Ja kuinka paljon sairaanhoitajien pitäisi saada palkkaa, jotta heidän työolot muuttuisivat takaisin inhimillisiksi? Tonni lisää kuussa, niin verojen jälkeen käteen jää 500€ enemmän? Kuinka kauan työolot pysyvät mukavina tämän jälkeen ennen uutta riitaa?

Eikös Linden jo sanonut, että rahat löytyy sovun myötä. En minä tiedä mistä ovat suunnitelleet mitäkin ottavansa. Valtiojohdosta on selvästi sanottu, että heidän tehtävänsä ei ole löytää palkkaratkaisua vaan hoitaa sitten vaaditut massit kun hinta kerrotaan. Ei tähän tarvitse yksittäisen sairaanhoitajan pystyä. Eikä samaa ole esim. lääkäriliitolta kyselty, vaan rahat annettiin, kun hinta työvoimalle löytyi.

 

[Lämpöpumppu]

Tätä lisien huomioimista palkassa on väännetty jo niin monta sivua, ettei liene hedelmällistä aloittaa sitä uudelleen, enkä usko, että kantani muuttuu vaikka löytyisi uusia argumentteja. Mielestäni olen oikeutettu pieneen lisäkorvaukseen, jos en saa olla joulupöydässä muiden kanssa tai nukkua yöllä. Enkä ole kateellinen, jos kunnan inssit saavat myös näitä lisiä. Ei niitä kuulu silti huomioida peruspalkkaa määriteltäessä. Eivätkä kaikki hoitajatkaan edes tee vuorotyötä.

Taisi mennä sinulta pointti ohi. En puhu nyt niistä lisistä lainkaan, sillä uskoisin molempien olevan samaa mieltä niistä. En itsekään valvoisi öitä tai tekisi jouluja töissä ilman vuorolisiä. Puhun tässä kontekstissa ainoastaan ansioista. Suomalaisen palkansaajan keskimääräiset ansiot ovat 3300€/kk ja sairaanhoitajalla 3200€/kk. Jos sairaanhoitajalla on 100€/kk eroa suomalaisten palkansaajien keskiarvoon, niin palkkakuopasta ei voida absoluuttisella asteikolla puhua. Vuorolisät ovat haittalisiä ja niille on tarkoituksensa, niitä on monella muullakin alalla ja siitä muodostuu tuo keskimääräinen palkansaajan ansio. Tilastoissa ei puhuta peruspalkoista.

Haluatko antaa jotain esimerkkejä hoitajista, jotka eivät mielestäsi ansaitse TES-minimin mukaista palkkaa?

Mikä on TES:n mukainen minimiperuspalkka tällä hetkellä. Uskoisin, että paljon alempi kuin 3000€/kk. Joku päivätyötä tekevä puhelinpäivystystä tai mitä vain muuta toimistotasoista tehtävää tekevä sairaanhoitaja ei kyllä ole millään tavalla verrattavissa vaikka teho-osastolla työskenteleviin sairaanhoitajiin. Ongelma on siinä, että yleiskorotukset ja TES luovat sairaanhoitajille täysin homogeenisen palkkauksen, joka ei motivoi mihinkään. Joku täysin liukuhihnatyöhön rinnastettava sairaanhoitajan tehtävä voi hyvinkin olla vaikka peruspalkaltaan 2400€/kk, kun taas vaativassa tehohoitotyössä peruspalkka voisi olla 4200€/kk. Nyt vaaditaan jotain tonnin korotusta kaikille sairaanhoitajille tehtävänkuvasta riippumatta.

Yksityinen toimii markkinaehtoisena varmasti hyvin ja niillähän on nykyään kilpailuakin. Palkat on nousseet TES-minimistä ja päivätyössä voi saada siellä saman kuin julkisella vuorosta.

Palveluhan on siellä kallimpaa, mutta huomattavasti paremmin toteutettu. Resurssit on sovitettu asiakasmääriin sopiviksi. Eihän kukaan menisi yksityiselle, jos julkisen sektorin palvelutuotanto olisi yhtä helposti saavutettavissa esimerkiksi jonotusaikojen suhteen.

Julkinen sektori voisi tehdä saman, jos olisi saatavilla resurssia.

Palvelu on siellä yksityisellä kalliimpaa siinä asiakkaan konkreettisesti saamassa laskussa. Julkinen puoli ei todellisuudessa ole kuitenkaan maagisesti halvempi. Asiakas saa halvemman poliklinikkamaksun ja loput kuitataan niistä asiakkaan maksamista veroista. Tosin yleensä ne vähävaraisimmat eivät juurikaan maksa veroa, joten heille palvelu on halpa, kun taas hyvin toimeentulevat maksavat reilusti enemmän julkisesta terveydenhuollosta vaikkeivat edes käytä sitä.

Eikös Linden jo sanonut, että rahat löytyy sovun myötä. En minä tiedä mistä ovat suunnitelleet mitäkin ottavansa. Valtiojohdosta on selvästi sanottu, että heidän tehtävänsä ei ole löytää palkkaratkaisua vaan hoitaa sitten vaaditut massit kun hinta kerrotaan. Ei tähän tarvitse yksittäisen sairaanhoitajan pystyä. Eikä samaa ole esim. lääkäriliitolta kyselty, vaan rahat annettiin, kun hinta työvoimalle löytyi.

Ymmärrän, ettei valtionjohdon tulisi sotkeutua palkkaneuvotteluihin. Palkkaneuvotteluidenhan pitäisi olla lähtökohtaisesti jokaisen työntekijän ja työnantajan välinen neuvottelu. Mutta tuo asenne "neuvotelkaa ensin palkat, jotta nähdään paljonko tarvitaan rahaa, niin valtio hoitaa rahat teille" on lähtökohtaisesti jo aika perverssi. Vähän sama kuin yksittäinen henkilö päättäisi ostaa tuotteen ennen kuin tietää paljonko on edes rahaa käytettävissä. Huonoa taloudenpitoa. Ja esimerkiksi poliisin määrärahoja voidaan leikata yksimielisesti budjettiriihessä, mutta sosiaali- ja terveysmenoihin budjettia voidaan kasvattaa milloin milläkin perusteella.

Mua ei sinänsä kiinnosta, että ministeri sanoo rahojen löytyvän sovun myötä. Vaan mua kiinnostaa se, mistä se raha löytyy.

 

[Jan11]

Mua ei sinänsä kiinnosta, että ministeri sanoo rahojen löytyvän sovun myötä. Vaan mua kiinnostaa se, mistä se raha löytyy.

Korotetaan verotusta, otetaan lisää velkaa tai leikataan muualta. Koska budjetti on jo valmis, niin vain lisävelka on käytettävissä ensi vuodelle. Pitkällä tähtäimellä muutkin.

Olennaista on huomata myös työnantajien tilanne, jota KT edustaa. Aiemman kunta-alan tekemä sopimus sisältää kaksi perälautaa.
1. teknologia- ja kemianteollisuuden, auto- ja kuljetusalan neuvottelutulokset
2. hoitajien neuvottelutulos

KT:n kannalta kannattaa ja pitää pyrkiä siihen, että hoitajat ei saa ainakaan 1. perälautaa kalliimpaa tulosta, koska muutoin se ”sadetetaan” koko kuntasektorille.
Voi siis olla, että pattitilanne jatkuu syksyn neuvottelukierroksen ajan, on se kuinka epämiellyttävää hyvänsä.

 

[Kerppo]

Mikä on TES:n mukainen minimiperuspalkka tällä hetkellä. Uskoisin, että paljon alempi kuin 3000€/kk. Joku päivätyötä tekevä puhelinpäivystystä tai mitä vain muuta toimistotasoista tehtävää tekevä sairaanhoitaja ei kyllä ole millään tavalla verrattavissa vaikka teho-osastolla työskenteleviin sairaanhoitajiin. Ongelma on siinä, että yleiskorotukset ja TES luovat sairaanhoitajille täysin homogeenisen palkkauksen, joka ei motivoi mihinkään. Joku täysin liukuhihnatyöhön rinnastettava sairaanhoitajan tehtävä voi hyvinkin olla vaikka peruspalkaltaan 2400€/kk, kun taas vaativassa tehohoitotyössä peruspalkka voisi olla 4200€/kk. Nyt vaaditaan jotain tonnin korotusta kaikille sairaanhoitajille tehtävänkuvasta riippumatta.

Oliskohan se minimiperuspalkka tällä hetkellä 2 375,71 € TES:n mukaan, ihan täysin varma en oo tuosta luvusta. Lähtökohtaisesti monissa paikoissa maksetaan tuosta korkeampaa palkkaa. Mutta siis samaa mieltä siitä että vaikeaksi ammattiliitoilla menee kun lähtevät vaatimaan kaikille samoja korotuksia. Ala on kumminkin todella laaja ja työtehtävät ovat todella erilaiset monissa eri työpaikoissa. Omassa työpaikassani (keskussairaalan päivystys) olen saanut koulutusten ja työtehtävien kautta nostettua palkkaani hyvin siitä mistä aloitin noin 7 vuotta sitten. Joka paikassa tietysti ei näin ole että työnantaja tätä huomioisi.

Mielestäni se suurin vaje hoitajissa on hoivayksiköissä joissa on todella vaativia potilaita hoidollisesti (tarkoittaen perushoitoa jne.). Sinne jotenkin pitäisi saada kohdennettua sitä henkilöstöä enemmän, mutta siinäkin tulee ongelmaksi sitten myös tuo palkkaus että sitten niihin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä. Osittain myös saattaa johtua huonosta johtamisesta joissain paikoissa.

 

[Lämpöpumppu]

Osittain myös saattaa johtua huonosta johtamisesta joissain paikoissa.

Itse veikkaan tätä korttia yhdessä työilmapiirin kanssa vahvimmaksi syyksi hoitajien henkiseen pahoinvointiin. Sen verran lähipiirissä on sairaanhoitajia, jotka valittavat juurikin näistä asioista pahimpana tekijänä alalla. Työpaikoille muodostuu sellaisia selkäänpuukottavia kahvipöytien juorukerhoja, ja ikäsyrjintä on vahvana myös näissä. Vanhemmat hoitajat eivät ikänsä verukkeella suostu kuuntelemaan nuoria hoitajia esimerkiksi vuorolistojen suunnitteluissa. Vuorolistat suunnitellaan jollain aivan käsittämättömällä logiikalla siten, että voit joutua iltavuoron jälkeen heti aamuvuoroon vaikka vuorolistaa katsomalla voisi keksiä ulkopuolisenakin henkilönä sata järkevämpää vaihtoehtoa kyseiselle viikolle.

Huono työilmapiiri ja epätasapainoinen työnsuunnittelu/-johto aiheuttavat henkistä kuormitusta piilevästi, kunnes napsahtaa.

 

[IhmeellinenJuttu]

Puhun tässä kontekstissa ainoastaan ansioista. Suomalaisen palkansaajan keskimääräiset ansiot ovat 3300€/kk ja sairaanhoitajalla 3200€/kk. Jos sairaanhoitajalla on 100€/kk eroa suomalaisten palkansaajien keskiarvoon, niin palkkakuopasta ei voida absoluuttisella asteikolla puhua. Vuorolisät ovat haittalisiä ja niille on tarkoituksensa, niitä on monella muullakin alalla ja siitä muodostuu tuo keskimääräinen palkansaajan ansio. Tilastoissa ei puhuta peruspalkoista.

Eli vertaat pääosin päivätyötä tekevien ansioita kolmivuorotyöntekijän ansioihin. Eli peruspalkka vs peruspalkka+haittalisät.

Joku päivätyötä tekevä puhelinpäivystystä tai mitä vain muuta toimistotasoista tehtävää tekevä sairaanhoitaja ei kyllä ole millään tavalla verrattavissa vaikka teho-osastolla työskenteleviin sairaanhoitajiin.

Puhelinpäivystys voi olla hyvinkin vaativaa, sillä puhelimessa hoidontarpeen arvion tekeminen vaatii kokemusta ja laajaa tietopohjaa.
Tehohoitajan homma vaatii hyvää perehdytystä ja reagointia mutta paikalla on aina se lääkäri, joka tekee lopulta ne lääketieteelliset päätökset. Se voi olla hoitajalle paljon stressittömämpi ympäristö hoitaa sitä yhtä tai kahta tehopotilasta kuin vastailla randomihmisten random kyselyihin ja arvioida jatkuvasti uusia tilanteita puhelimessa. Kummassakin on omat haasteensa.

 

[perato]

Itse veikkaan tätä korttia yhdessä työilmapiirin kanssa vahvimmaksi syyksi hoitajien henkiseen pahoinvointiin. Sen verran lähipiirissä on sairaanhoitajia, jotka valittavat juurikin näistä asioista pahimpana tekijänä alalla. Työpaikoille muodostuu sellaisia selkäänpuukottavia kahvipöytien juorukerhoja, ja ikäsyrjintä on vahvana myös näissä. Vanhemmat hoitajat eivät ikänsä verukkeella suostu kuuntelemaan nuoria hoitajia esimerkiksi vuorolistojen suunnitteluissa. Vuorolistat suunnitellaan jollain aivan käsittämättömällä logiikalla siten, että voit joutua iltavuoron jälkeen heti aamuvuoroon vaikka vuorolistaa katsomalla voisi keksiä ulkopuolisenakin henkilönä sata järkevämpää vaihtoehtoa kyseiselle viikolle.

Huono työilmapiiri ja epätasapainoinen työnsuunnittelu/-johto aiheuttavat henkistä kuormitusta piilevästi, kunnes napsahtaa.

Nämäkin on vain asioita jotka on tiedossa monin paikoin ollut pitkään, mutta asioille ei ole haluttu tehdä mitään. Enemmän on haluttu työvuoro-robottia, pakotettua ergonomista, säästää kaikessa oheistoiminnassa ja ohjata niin lääkäreiden ku siivoojien työt hoitajille ja lisää ihme ylimääräsiä tehtäviä perustyön päälle ilman että lisätään työntekijöitä. Kaikesta on säästetty ja mistään päästä ei oo haluttu lisätä. Koviin moneen asiaan ei kuitenkaan ammattiliitot voi vaikuttaa, joten jos työ on perseestä tai paskaa, nii pitäs siihen sit laittaa semmonen hintalappu että sinne tulee tekijöitä, jos ollaan kerta niin korvaamattomia ettei hommia voi tekemättäkään jättää(tai siis ainakaan silloin kuin työntekijät näin päättää että tekemättä jää, toki aina työnantaja voi todeta, että "venykää vähän lisää").

 

[IhmeellinenJuttu]

Huono työilmapiiri ja epätasapainoinen työnsuunnittelu/-johto aiheuttavat henkistä kuormitusta piilevästi, kunnes napsahtaa.

Tää vaan kertoo, ettet ymmärrä työstä ja sen sisällöstä yhtään mitään. Vähättelet asiaa ja kuvittelet kaiken johtuvan akkojen juoruilusta.
Huono johtaminen on vain yksi syy loputtomassa suossa. Pääosa pahoinvoinnista tulee eettisestä kuormituksesta, kiireestä, pakkotahtisuudesta, vaativasta työstä joka vaatisi aikaa, paskasta palkasta joka ei mitenkään kompensoi työtä, valittavista ja sairaista potilaista ja omaisista, huonoista resursseista, älyttömistä säädöksistä ja loputtomasta dokumentoinnista joka syö aikaa, uusia tehtäviä vanhojen päälle ilman lisäaikaa ymsyms.
Paskat työvuorot johtuvat pääosin huonoista resursseista, katastrofaalisesta työntekijäpulasta, vuorokauden ja viikonajan työvoiman tarpeenvaihteluista ja jatkuvasta osaajapulasta kun ei ole tarpeeksi tiettyjä lupia tai osaamisia.

 

[N4llukka]

Tää vaan kertoo, ettet ymmärrä työstä ja sen sisällöstä yhtään mitään. Vähättelet asiaa ja kuvittelet kaiken johtuvan akkojen juoruilusta.
Huono johtaminen on vain yksi syy loputtomassa suossa. Pääosa pahoinvoinnista tulee eettisestä kuormituksesta, kiireestä, pakkotahtisuudesta, vaativasta työstä joka vaatisi aikaa, paskasta palkasta joka ei mitenkään kompensoi työtä, valittavista ja sairaista potilaista ja omaisista, huonoista resursseista, älyttömistä säädöksistä ja loputtomasta dokumentoinnista joka syö aikaa, uusia tehtäviä vanhojen päälle ilman lisäaikaa ymsyms.
Paskat työvuorot johtuvat pääosin huonoista resursseista, katastrofaalisesta työntekijäpulasta, vuorokauden ja viikonajan työvoiman tarpeenvaihteluista ja jatkuvasta osaajapulasta kun ei ole tarpeeksi tiettyjä lupia tai osaamisia.

Ja tähän kaikkeen on ammattiliittojen ratkaisu raha. Ei vittu mä sanon. Kyllä sillä rahalla johonkin asti paikataan, mutta ei se niitä paskoja työoloja itsessään muuta mihinkään jos siellä ei myös tehdä linjausmuutoksia muun muassa keskijohdossa. Josta muuten puolet vois potkia kortistoon, siinähän sitä kauan kaivattua rahaa säästyis palkanmaksuun hoitajille...

 

[Wilmo]

Huono johtaminenkin johtuu palkkauksesta. Sinne otetaan esim. apulaisosastonhoitajaksi se kenellä on kirein nuttura ja suostuu "pomoksi" 2800e/kk palkalla. Esim. itse en edes harkitsisi AOH/OH-toimia palkkauksen takia, vaikka olenkin johtamisen YAMKin käynyt. En nyt väitä olevani mitenkään hyvä johtaja, mutta varmasti moni hyvä johtaja hakeutuu aivan muualle tai jää "miehistöön".

 

[Lämpöpumppu]

Eli vertaat pääosin päivätyötä tekevien ansioita kolmivuorotyöntekijän ansioihin. Eli peruspalkka vs peruspalkka+haittalisät.

En vertaile mitään muuta kuin ansioita. Yleensä ihmisillä on väärä käsitys, että se 3300€/kk olisi keskimääräisen suomalaisen työssäkäyvän peruspalkka ja sitä verrataan sairaan hoitajan 2500€/kk peruspalkkaan. Ansioita verrataan ansioihin ja palkkaa palkkaan. Jos keskiansiot Suomessa ovat 3300€/kk ja sairaanhoitajilla 3200€/kk, niin kuoppaa ei sinänsä ole. Vuorotyö tietenkin vaikuttaa ansioihin kuten kaikki bonukset ja edut, mutta lähes neljännes suomalaisista tekee ylipäätään vuorotyötä, joten siinä on melkoinen joukko muitakin vuorotyöläisiä sairaanhoitajien lisäksi.

Puhelinpäivystys voi olla hyvinkin vaativaa, sillä puhelimessa hoidontarpeen arvion tekeminen vaatii kokemusta ja laajaa tietopohjaa.
Tehohoitajan homma vaatii hyvää perehdytystä ja reagointia mutta paikalla on aina se lääkäri, joka tekee lopulta ne lääketieteelliset päätökset. Se voi olla hoitajalle paljon stressittömämpi ympäristö hoitaa sitä yhtä tai kahta tehopotilasta kuin vastailla randomihmisten random kyselyihin ja arvioida jatkuvasti uusia tilanteita puhelimessa. Kummassakin on omat haasteensa.

Voi olla hyvinkin vaativaa, ja niin voi olla sen 2500€/kk tienaavan suunnitteluinsinöörinkin tehtävät vaativia. Kokemusta ja laajaa tietopohjaa vaativia ammatteja on aivan tolkuton lista, aina jostain paineen ja kiireen alla työskentelevistä ravintolakokeista lähtien.

 

[Wilmo]

Ja tähän kaikkeen on ammattiliittojen ratkaisu raha. Ei vittu mä sanon. Kyllä sillä rahalla johonkin asti paikataan, mutta ei se niitä paskoja työoloja itsessään muuta mihinkään jos siellä ei myös tehdä linjausmuutoksia muun muassa keskijohdossa. Josta muuten puolet vois potkia kortistoon, siinähän sitä kauan kaivattua rahaa säästyis palkanmaksuun hoitajille...

Mikäs tää "keskijohto" on hoitotyössä. Voit varmasti sen helposti osoittaa, koska niin varma olet sen syyllisyydestä.

 

[Lämpöpumppu]

Tää vaan kertoo, ettet ymmärrä työstä ja sen sisällöstä yhtään mitään. Vähättelet asiaa ja kuvittelet kaiken johtuvan akkojen juoruilusta.

Okei, eli jos about kaikki hoitajatuttuni kritisoivat itse huonoa ilmapiiriä ja johtamista sekä puhuvat noista juoruiluista, niin se onkin yhtäkkiä vain minun päätelmäni?

 

[IhmeellinenJuttu]

Huono ilmapiiri ja huono johtaminen ovat pääosin oireita syvemmistä ongelmista. Lähinnä liian suuresta työmäärästä, työn luonteesta ja kroonisesta työntekijäpulasta johtuvia.
Pääosa esimiehistä on ihan keskinkertaisia ja johtaminen riittävää. Todella hirveitä pomoja toki on mutta oikeasti aika harvassa.
Juoruilua on joka työpaikalla.

 

[Welmari]

En vertaile mitään muuta kuin ansioita....

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

 

[bonekuukkeli]

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

Tämä. Ja monet tekevät erikoissairaanhoidossa jatkuvaa päivätyötä. Minäkin tein 2500e/kk liksalla lasten- ja nuorisopsykiatriassa töitä, joka päivä arvioiden ja tehden vastaanottokäyntejä todella haastavan asiakaskunnan kanssa. Syömishäiriöt, suisidaalisuus, hyväksikäytöt, masennuksen hoitaminen jne. olivat arkipäivää. Ja ihan sama montako asiakasta hoidin, montako lisäkurssia kävin omasta pussista ja miten hyvin tein työn, palkka pystyi eurolleen samana. Hoitojonot nuorilla olivat pahimmillaan 12kk luokkaa ja oli jatkuva paine ja kyttääminen sen suhteen, montako asiakasta päivän aikana pystyi ottamaan vastaan.

Sinun esimerkkiin verrattuna ainoa hyvä puoli oli varmaankin juuri se, ettei kolmivuorotyötä tarvinut tehdä. Mutta oli todella yleistä, että päivät venyivät kirjauksien ja verkostokäyntien yms. vuoksi, mutta euroakaan siitäkään ylityöstä saanut lisää, kun oli "joustava työaika". Todella joustava joo, tulit aamulla aikaisemmin kirjaamaan edellisen päivän asiakaskäyntejä, niin kello lähti tikittämään vasta 7:50 ja kaikki sitä ennen työpaikalla vietetty aika meni hukkaan. Tästä syystä tympii kuunnella nuita tietämättömien "Sairaanhoitajan keskiansio on 3200e/kk" aivopieruja, kun ei tajuta miten paljon viikonloppuja, pyhiä ja ylitöitä se vaatii.

 

[Jan11]

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

@Lämpöpumppu muistutti myös siitä, että n. neljäsosa työvoimasta tekee vuorotyötä. Ei ainoastaan hoitajat. Kyllä minä ymmärrän, että kiva on verrata päivätyötä tekevään insinööriin (amk).
Mutta olisiko rehellisempää verrata päivätyötä tekevää työterveyshoitajaa (amk) tai terveydenhoitajaa (amk) sitten?

Jos haluat verrata vuorotyötä tekevää esim. lähäriä, niin varmaan vaikkapa saman ammatillisen koulutustason omaava vuorotyötä tekevä ravintolatyöntekijä / baarityöntekujä, ammattiautoilija tai vaikka tehdastyöläinen olisi parempia verrokkeja.

Toistan vielä, että hoitajat saivat jo korotuksen ja palkkaohjelman. Ja saavat varmaan vielä jonkin verran lisääkin. Ja itsekin olen sitä mieltä, että se on ok.
Mutta tuollaiset selektiiviset esimerkit ovat luotaantyötäviä. Ja lisäksi: osa insinööreistä (amk) tekee myös vuorotyötä. Sekin näkyy alan keskiansioissa.

(Ja ei, itse en ole insinööri enkä hoitaja.)

 

[Master_Of_Disaster]

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

Jos Keijo tekee töitä kuten olet tarinoinut, niin palkka reilusti enemmän kuin tuo 3k...

 

[pelittäjä]

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

Entäs jos Keijon tilalle laitetaankin vaikka Mikko (poliisi) tai Ville (palomies) niin miksi Mikolle tai Villelle ei kuuluisi samat palkankorotukset kuin Keijolle. Miksi Keijo olisi jotenkin tässä etuoikeutettu saamaan 3,6% enemmän kuin he?

 

[perato]

Entäs jos Keijon tilalle laitetaankin vaikka Mikko (poliisi) tai Ville (palomies) niin miksi Mikolle tai Villelle ei kuuluisi samat palkankorotukset kuin Keijolle. Miksi Keijo olisi jotenkin tässä etuoikeutettu saamaan 3,6% enemmän kuin he?

En tiennytkään että Tehyn ja Superin vastuulla on neuvotella myös poliisien ja pelastusalan palkkioita. Nostetaan nyt niitäkin jos siellä ei kerta ole tulijoita ja tekijöistä puuttuu.

 

[Lomittaja]

Entäs jos Keijon tilalle laitetaankin vaikka Mikko (poliisi) tai Ville (palomies) niin miksi Mikolle tai Villelle ei kuuluisi samat palkankorotukset kuin Keijolle. Miksi Keijo olisi jotenkin tässä etuoikeutettu saamaan 3,6% enemmän kuin he?

Onko poliiseista tai palomiehistä pulaa? Miksi nostaa palkkoja, jos työpaikkoihin on saatavilla ammattitaitoista työvoimaa. Hoitoalalle ei ole tunkua, joten palkkoja on nostettava ja työoloja parannettava, kunnes työvoimaa on tarpeeksi, ja kaikki tyytyväisenä.

 

[pelittäjä]

En tiennytkään että Tehyn ja Superin vastuulla on neuvotella myös poliisien ja pelastusalan palkkioita. Nostetaan nyt niitäkin jos siellä ei kerta ole tulijoita ja tekijöistä puuttuu.

Lähinnä verrataan omenoita omenoihin eikä appelsiineihin. Voihan sitä sairaanhoitajaa verrata vaikka kunnanjohtajaan jos haluaa repiä otsikoita. Vertailu tulisi kuitenkin järkevämmäksi jos verrataan about samanlaista työtä tekeviin ja niihin verrattuna Keijo sairaanhoitaja taitaakin olla jopa palkkakukkulalla kuopan sijaan.

 

[Jan11]

Onko poliiseista tai palomiehistä pulaa? Miksi nostaa palkkoja, jos työpaikkoihin on saatavilla ammattitaitoista työvoimaa. Hoitoalalle ei ole tunkua, joten palkkoja on nostettava ja työoloja parannettava, kunnes työvoimaa on tarpeeksi, ja kaikki tyytyväisenä.

Molemmista on pulaa. Erityisesti palomiesten kohdalla pula on massiivinen, eikä kaikkia virkoja saada täytettyä enää ilmeisesti minkään 22 aluelaitoksen kohdalla, eikä kesötyönhakijoitakaan ole tarpeeksi. Myös pelastajakoulutuspaikkoja on liian vähän (lisättiin kyllä viime vuonna, muttei tarpeeksi), että tilanteen voisi arvioida paranevan.

Poliisin kohdalla myös on työvoimapulaa, mutta pula on enemmän alueellista (on myös alueita, joilla ei ole pulaa). Ja poliisikouluun on kyllä hyvin hakijoita; tiukat sisäänottokriteerit ja koulutuspaikkamäärä on tulppana.

 

[Lomittaja]

Molemmista on pulaa. Erityisesti palomiesten kohdalla pula on massiivinen, eikä kaikkia virkoja saada täytettyä enää ilmeisesti minkään 22 aluelaitoksen kohdalla, eikä kesötyönhakijoitakaan ole tarpeeksi. Myös pelastajakoulutuspaikkoja on liian vähän (lisättiin kyllä viime vuonna, muttei tarpeeksi), että tilanteen voisi arvioida paranevan.

Poliisin kohdalla myös on työvoimapulaa, mutta pula on enemmän alueellista (on myös alueita, joilla ei ole pulaa). Ja poliisikouluun on kyllä hyvin hakijoita; tiukat sisäänottokriteerit ja koulutuspaikkamäärä on tulppana.

Ok, pulaa on, mutta ei johdu palkkauksesta. Hoitajaopiskelijapaikkoja ei taas saada millään täytettyä.

Poliisien ja palomiesten palkkoja voisi siis jopa laskea, jos motivoitunutta opiskelijaa piisaa yllin kyllin

 

[Lämpöpumppu]

Et ilmeisesti (halunnut?) ymmärtää @IhmeellinenJuttu -käyttäjän viestiä, joten puetaan tämä toisella tavalla. Otan tähän nyt vaikka sen insinöörin esimerkiksi, vaikka tiedän jo sen aiheuttavan kiukkua joissain.

Seppo (insinööri)
- 3k palkka
- Päivätyö
- Viikonloput vapaita
- Arkipyhät vapaita
- Kykenee suunnittelemaan elämää hiukan pidemmällekin vaikka juurikin viikonloppujen osalta
- Ei alimiehityksestä johtuvaa jatkuvaa painetta

Keijo (hoitaja)
- 3k palkka
- Kolmivuorotyö
- Yksi viikonloppu kuukaudessa vapaata
- Arkipyhät randomina vapaana. Yleensä joko joulu tai uusi vuosi aina töitä.
- Elämän suunnittelu täysin työvuorosuunnittelun armoilla. Kaikkea saa pyytää, mutta työnantajan ei ole mitään pakko antaa.
- Jatkuva alimiehitys, ylityöt (jotka nostavat sitä ansiota)

Jos sitten vaikka lähdetään miettimään sitä työn sisältöä, niin viimeisen kahden vuoden aikana minua on lyöty, heitetty erinäisillä tavaroilla, purtu, syljetty päälle, uhattu teräaseella, uhattu minua ja perhettä fyysisellä väkivallalla jne.

Palkka on sama. Toteutus siihen, miten sen palkan saa, on hiukan erilainen. Ja juurikin tähän tässä on nyt monella mennyt kuppi nurin.

Tajusin hyvinkin. Pointti ei vain ole mainitsemasi esimerkki. Sairaanhoitajien palkasta puhuttaessa näkee usein esimerkin, että SH:n peruspalkkaa (esim 2500€/kk) verrataan keskimääräisen palkansaajan ansioihin (3300€/kk), mikä on täysin absurdia. SH:n ansiot ovat juurikin ne, mitä hän tienaa kaikkine lisineen vuodessa eli keskimäärin 3200€/kk. Aivan samalla tavalla tuo keskimääräisen suomalaisen palkansaajan ansiotkin koostuvat erilaisista komponenteista peruspalkan lisäksi. Neljäsosa suomalaisista tekee myös vuorotyötä. Jos SH:n ansiot poikkeaisivat oleellisesti suomalaisesta ansiotasosta, niin ymmärtäisin yskän.

Ymmärrän kuitenkin hyvin, että joku Iiro-insinööri voi päästä samoihin ansioihin Sari-sairaanhoitajan kanssa, vaikka Iiro tekee vain arkipäivisin 37,5h viikkoa Sarin tehdessä järjetöntä vuorokalenteria. Mikä se pointti tässä sitten on? Se kuuluisa palkkakuoppa? Onhan se nyt aivan järjetöntä verrata kahta täysin erilaista ammattia keskenään. Ei kukaan vertaile mitään kirjastonhoitajaa tai lääkäriäkään keskenään, vaikka molempiin vaaditaan saman tasoinen koulutus. On täysin järjetöntä verrata edes 2600€/kk tienaavan suunnitteluinsinöörin ansioita 5000€/kk tienaavaan projekti-insinööriin, vaikka molempien tittelistä se insinööri-sana löytyykin. Palkkakuoppa on suomisanakirjan mukaan "Jonkin työntekijäryhmän tai yksittäisen työntekijän yleisesti maksettuja palkkoja alempi palkkataso".

Sairaanhoitajien välille kuuluisi luoda paljon enemmän palkkaeroja eri työtehtäviin, kuten insinöörienkin välillä on.

 

[Jan11]

Ok, pulaa on, mutta ei johdu palkkauksesta. Hoitajaopiskelijapaikkoja ei taas saada millään täytettyä.

Poliisien ja palomiesten palkkoja voisi siis jopa laskea, jos motivoitunutta opiskelijaa piisaa yllin kyllin

Hassua kyllä, erityisesti ensihoitajaksi, mutta monessa amk:ssa myös sairaanhoitajaksi on vaikeampi päästä opiskelemaan kuin poliisiksi tai pelastajaksi, ainakin sisäänpääsyprosenttien perusteella.

 

[Lämpöpumppu]

Vaikka hoitajatutkintoihin hakeutumisen trendi onkin laskeva, niin ihmettelen miten vuodesta toiseen hoitajatutkinnot vetävät enemmän hakijoita ja opiskeljoita kuin ne hyväpalkkaiset insinööritutkinnot. Insinööritutkintoihin pääsee tilastollisesti helpommin sisään, kuin hoitajatutkintoihin. Tätä vuosittaista palkkavuodatusta on nähty jo ainakin vuosikymmenen verran ja aina vertailukohteena on se insinööri. Miksei insinööritutkinnot silti kiinnosta näitä alalta pakenevia hoitajia?

 

[bonekuukkeli]

Miksei insinööritutkinnot silti kiinnosta näitä alalta pakenevia hoitajia?

Miten niin ei? Tiedän montakin hoitajaa, jotka ovat vaihtaneet insinööriopintoihin ja pärjänneet siellä ihan hyvin. Itseni mukaanlukien. Mutta juu, hoitoala on naisvaltainen ala ja insinööriopinnot eivät ihan jokaista naista kiinnosta.

 

[Lämpöpumppu]

Miten niin ei? Tiedän montakin hoitajaa, jotka ovat vaihtaneet insinööriopintoihin ja pärjänneet siellä ihan hyvin. Itseni mukaanlukien. Mutta juu, hoitoala on naisvaltainen ala ja insinööriopinnot eivät ihan jokaista naista kiinnosta.

Noin yleisesti meinasin, ettei insinöörialat kiinnosta hoitoalaa enempää. Tiedän myös pari hoitajasta insinööriksi lähtenyttä, mutta tiedän myös pari insinööristä hoitajaksi vaihtanuttakin. Näissä jälkimmäisissä kyse oli siitä, että projektiluonteiset matkustusta vaativat ja stressaavat insinöörityöt vaihtuivat turvallisen varmaan hoitotyöhön perheenlisäysten jälkeen, kun sellaista perustylsää ja varmaa insinöörityötä oli hankalampi löytää. Molemmat insinööristä hoitajaksi vaihtaneet ovat vieläpä miehiä ja varmaan ainoita, joilta en ole valitusta kuullut edes viime viikkojen aikana vaikka säännöllisesti ollaan tekemisissä.

 

[potero]

Meillä on kela täynnä jotain tanttoja käsittelemässä jotain tukihakemuksia vaikka nämäkin voisi potkia vain pihalle nauttimasta 3k liksaa ja saisivat sen sijaan automaattisesti esim 1k tililleen kuukausittain joka sitten verotetaan pois jos on ns. normaalisti oikeissa töissä eli tavalliset työssäkäyvät eivät toki tuota touhutonnia näkisi. Tämäkin säästäisi varmasti vaikka ja kuinka jos tämä kyttäyskoneisto lakkautettaisiin täysin ja vain automatisoidaan. Jos ei riitä normi perustulo elämiseen niin voi voi. Mitään harkinnanvaraisia ei pitäisi lähtökohtaisesti maksaa. Toinen selvä säästökohde olisi rajoittaa nykyisellään maksettavat eläkkeet johonkin 3k kuussa. Varmasti on mahdollista jos on tahtoa, kaikki on mahdollista.

Itse voisin kannattaa jotain tämän tyylistä perustulomallia, joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan ihan kokonaisuudessaan asumistukia ja kaikkea myöten. Ehkä esim. pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä tai huoltajuudesta voisi saada jotain korotusta, mutta muuten pitäisi pärjätä esim. tuolla 1k. Tuolla saataisiin saman tien pois aivan massiivinen määrä byrokratiaa. Kela taitaa työllistää noin 8000 henkilöä, joten jos tuosta saataisiin pois vaikka 6000 niin pelkästään palkoista tulisi säästöä noin 200 miljoonaa oletuksella että palkka on keskimäärin 3000/kk. Toki noista sitten osa kaiketi putoaisi sosiaaliturvan varaan.

 

[ikuhappy]

Tiedän myös pari hoitajasta insinööriksi lähtenyttä, mutta tiedän myös pari insinööristä hoitajaksi vaihtanuttakin. Näissä jälkimmäisissä kyse oli siitä, että projektiluonteiset matkustusta vaativat ja stressaavat insinöörityöt vaihtuivat turvallisen varmaan hoitotyöhön perheenlisäysten jälkeen, kun sellaista perustylsää ja varmaa insinöörityötä oli hankalampi löytää.

Tämä. Tuttava (DI) esim. jätti reissutyönsä kun halusi pienten lasten kanssa pystyä viettämään aikaa. Mutta se uuden duunin löytäminen ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu ja nyt on sitten ollut pidempään ilman ja miettii mitä tekisi. Jokaisessa työssä on puolensa ja puolensa - pelkkä ansioihin, tai etenkin teoreettiseen "peruspalkkaan" vertaaminen on turhaa.

 

[Rapilysin]

Tämä. Tuttava (DI) esim. jätti reissutyönsä kun halusi pienten lasten kanssa pystyä viettämään aikaa. Mutta se uuden duunin löytäminen ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu ja nyt on sitten ollut pidempään ilman ja miettii mitä tekisi. Jokaisessa työssä on puolensa ja puolensa - pelkkä ansioihin, tai etenkin teoreettiseen "peruspalkkaan" vertaaminen on turhaa.

Jos haluaa olla perheen kanssa maksimit niin iltapainotteinen vuorotyö ei välttämättä ole paras. Ja jos tekee pelkkää päivää niin vähiin käy rahat.

Mutta joo, onhan työssä muutakin kuin pelkkä palkka. Hoitotyö on parhaimmillaan aika palkitsevaa itsessäänkin. Toki tuo melkein vaatii sen, että siellä on aikaa tehdä työt hyvin, eikä joudu kauheasti priorisoimaan mitä jättää tekemättä.

 

[jarhu]

Vaikka hoitajatutkintoihin hakeutumisen trendi onkin laskeva, niin ihmettelen miten vuodesta toiseen hoitajatutkinnot vetävät enemmän hakijoita ja opiskeljoita kuin ne hyväpalkkaiset insinööritutkinnot. Insinööritutkintoihin pääsee tilastollisesti helpommin sisään, kuin hoitajatutkintoihin. Tätä vuosittaista palkkavuodatusta on nähty jo ainakin vuosikymmenen verran ja aina vertailukohteena on se insinööri. Miksei insinööritutkinnot silti kiinnosta näitä alalta pakenevia hoitajia?

AMK insinööritutkintoihin pääsee heittämällä sisään, mutta jollei trendi ole muuttunut yli 10 vuodessa, niin hyvin pieni osa niistä valmistuu (ainakin tietotekniikka ja tietoliikenne puolella). Onkohan noilla drop out -suhteilla sitten eroa SH ja insinöörialojen välillä?

 

[ElReino]

AMK insinööritutkintoihin pääsee heittämällä sisään, mutta jollei trendi ole muuttunut yli 10 vuodessa, niin hyvin pieni osa niistä valmistuu (ainakin tietotekniikka ja tietoliikenne puolella). Onkohan noilla drop out -suhteilla sitten eroa SH ja insinöörialojen välillä?

Sairaanhoitajapuolella on työllistyminen heikkoa ilman ammattitutkintoa. Vaihtoehdot ovat joko käydä koulut loppuun tai vaihtaa alaa. Insinööripuolelta en tiedä sen tarkemmin, mutta olen kuullut, että vakityöpaikkoja on löytynyt jo työharjoittelun tai kesätöiden kautta ja opiskelut ovat jääneet vaiheeseen.

Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.

 

[Coppis667]

Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.

Ei ne aloituspaikat tai koulutuspaikkamäärät auta, jos niihin ei ole tulossa ketään.
Jatkossa entistä vähemmän, jos ollenkaan, koska kukaan ei enää halua sitäkään vähää hoitajaksi.

 

[Coppis667]

En vertaile mitään muuta kuin ansioita. Yleensä ihmisillä on väärä käsitys, että se 3300€/kk olisi keskimääräisen suomalaisen työssäkäyvän peruspalkka ja sitä verrataan sairaan hoitajan 2500€/kk peruspalkkaan. Ansioita verrataan ansioihin ja palkkaa palkkaan. Jos keskiansiot Suomessa ovat 3300€/kk ja sairaanhoitajilla 3200€/kk, niin kuoppaa ei sinänsä ole. Vuorotyö tietenkin vaikuttaa ansioihin kuten kaikki bonukset ja edut, mutta lähes neljännes suomalaisista tekee ylipäätään vuorotyötä, joten siinä on melkoinen joukko muitakin vuorotyöläisiä sairaanhoitajien lisäksi.

Ansioita vertaamalla tulisi verrata sitä millä työtuntimäärällä siihen ansioon päästään.
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.

 

[jarhu]

Sairaanhoitajapuolella on työllistyminen heikkoa ilman ammattitutkintoa. Vaihtoehdot ovat joko käydä koulut loppuun tai vaihtaa alaa. Insinööripuolelta en tiedä sen tarkemmin, mutta olen kuullut, että vakityöpaikkoja on löytynyt jo työharjoittelun tai kesätöiden kautta ja opiskelut ovat jääneet vaiheeseen.

Terveydenhuollon koultusala on suurimpia Suomessa ja aloituspaikkoja on lisätty edelleen. Aiemmin oli sairaanhoito-oppilaitos lähes kaikissa vähänkään suuremmissa keskuksissa, joissa oli oma sairaala. Haluttiin turvata työvoiman saantia. Nyt on sairaalatoimintaa keskitetty, ja ehkä on mennyt koulutupaikkojakin mukana.

Tämäkin on varmasti totta, mutta omalta ajalta muistan useampien jättäneen koulun kesken ja siirtyneen muihin kuin insinöörialan töihin. Osa koulumenestyksen puutteen ja toiset puhtaasti mielenkiinnon puutteen takia. Itsekin olen työllistynyt kesken opiskeluiden kuten useampi tuttukin, mutta lähes kaikki on valmistuneet vaikkakin myöhässä.

 

[jarhu]

Ansioita vertaamalla tulisi verrata sitä millä työtuntimäärällä siihen ansioon päästään.
On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.

60h/vk = 3200€/kk on mahdoton yhtälö, sairaanhoitajan palkalla tulee 40h/vk jo tuo täyteen vuorotyössä. Päivätyössäkin jos olisi viikonloput päivisin, niin ylittyisi tuo palkka noilla ylityötunneilla. Vaikka ei saisi mitään lisiä ja ylityöt olisi 1:1, niin tuo sh saisi hehtaariluokkaa~3700€/kk ja todennäköisesti lisien kanssa reilusti yli 4000€/kk näillä mainituilla tunneilla.

 

[Rapilysin]

Joo kyllähän tuo 3200 € on alakanttiin jo tonneja, jos tekee 20 h viikkoon ylkkyä.

 

[Coppis667]

Se on hyvä, että täällä osataan puuttua selvästi räikeisiin epäkohtiin, paitsi siihen tärkeimpään eli hoitoalan selvästi liian mataliin palkkoihin.

 

[meridian]

Kun sopua ei osapuolten välillä tunnu syntyvän, niin hallitus vois osaltaan edistää sovun syntymistä tuntuvalla veroalennuksella hoitajille. Jos ansiotulojen verotus tippuis hoitajilla esimerkiksi 50%, niin luulis sen olevan vetovoimatekijä alalle, hoitajien nettopalkka paranis, eikä veroeuroja tarttis kanavoida hoitajille yhtään lisää (pl. jotkut yleiskorotukset) kun se tuntuu tässä olevan se kynnyskysymys osapuolten välillä.

Sen lisäks veroale kannustais tekemään ylitöitä ja keikkahommia kun sen normaalin palkan päälle tulevista lisäansioista jäis enemmän käteen. Tämä paikkais myös akuuteinta hoitajapulaa siihen asti, että veroale on houkutellut ajalle tuhatmäärin nuoria ja heidät on saatu koulutettua.

 

[valexi]

On ehkä hieman eriasia tienata insinöörinä 37,5h/vk = 3300€/kk kuin sairaanhoitajana 60h/vk = 3200€/kk... ?
Toki jos vertaa pelkästään ansioita kuukaudessa, niin kyllähän noi joo tienaa saman verran.

2500e kuukaudessa tienaavan sairaanhoitajan tuntipalkka on noin 16,4e/h.
Jos tekee 60h/vk, niin kuukaudessa ylityötunteja tulee 87, joista 15h 50% ylityöllä ja loput 100% ylityöllä. 32,8

Joten 2500e + 15x(16,40e x 1,5) (yht 369e) + 72x(16,40e x 2) (yht 2362e) = 5231e kuukaudessa, jos joku oikeasti tekisi siis tuon 60h/vk kuukauden putkeen.

Sitten jos mennään todellisuuteen, niin kuukaudessa 25h ylityöllä pääsee tuohon 3200e kuussa palkkaa, eli 15h 50% ylityötä ja 10h 100% ylityötä ja kk palkka 3197e.
Viikkotunteja tuossa tulee 44,5h/vk, joka on käytännössä yksi ylimääräinen 6h vuoro viikossa ja pääset tuohon liksaan.

Nämä siis arkipäiviltä laskettu, eli pyhät ja haitat tietty päälle.