• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työmarkkinakierrokset.

Tuo toimii jossain leikkurissa ihan hyvin, missä tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja yritetään saada potilaat mahdollisimman äkkiä pois jaloista. Päivystyksessäkin nähdäkseni olisi suht helppo mitata työtehoa vaikka sillä, että kuinka monta potilasta hoitaja valmistelee lääkärille työvuoron aikana. Hoitajien vastaanottotoimintaakin pystyy mittaamaan konkreettisesti sillä, että kuinka monta potilasta päivän aikana kulkee koneiston läpi. Lääkäripuolella toki toimenpidepalkkioita on maksettu jo iät ja ajat ja nehän luonnollisesti perustuvat potilasmääriin.

Itse olen töissä ensihoidossa ja on vaikea nähdä miten meille saataisiin tuottavuuslisä laskettua, kun potilaita ei vaan määräänsä enempää tule. Ja yksi isoimmista rahasyöpöistä lienee vanhustenhoito, jossa on jo aika tehokasta toimintaa. Mahtaako keskiarvomummo saada ihmiskontaktia enää edes puolta tuntia päivässä, ellei ole sen kuntoinen että pääsee itse päiväsaliin juoruamaan muiden dementikkojen kanssa?

Eikös ensihoidon osalta voita tuottavuutta laskea esimerkiksi niin, että tulospalkkion saa sen mukaan montako potilasta pystyy X:äämään?
Ei yhtään pöhkömpi ajatus kuin, että leikkuri alkaisi pyrkiä tekemään niin nopeasti kuin mahdollista.
 
Ei se kyllä taida olla hoitajat, jotka päättävät että leikataanko iltapäivällä vai ei, se kirurgi siihen tarvitaan. Jos jossain on toimenpiteeseen hoitajat vapaana, niin ne varmasti sinne saliin laitetaan jos tekijä löytyy. Vai viitataanko tässä norkoileviin kirurgeihin?

Kyllähän jononpurkuja tehdään, näissä se, ettei työantaja halua maksaa on se isoin ongelma. Viimeksi ihmettelin, että miten päädyttiin sopimukseen, että jononpurusta lääkäri saa kolminkertaisen korvauksen, mutta hoitaja 2,5 kertaisen.

menee jo vähä ohi aiheen mutta lyhyesti, kyllähän se jononpurku toive tulee muualta kuin hoitajilta. Ja kyllä niitä norkoilevia kirurgejakin on, joilla on kiire prismaan tai paremmin palkattuihin hommiin yksityissektorille iltapäivästä. Olen nähnyt myös sellaisen urakkasopimuspohjan jossa lääkäri saa ensin x määrän könttänä (satasia) ja siihen päälle tuntipalkka kertaa y ja samalla hoitajat saa vain kiinteän alle kolminumeroisen summan. No voi päätellä tehtiinkö jononpurkua vai ei.
 
menee jo vähä ohi aiheen mutta lyhyesti, kyllähän se jononpurku toive tulee muualta kuin hoitajilta. Ja kyllä niitä norkoilevia kirurgejakin on, joilla on kiire prismaan tai paremmin palkattuihin hommiin yksityissektorille iltapäivästä. Olen nähnyt myös sellaisen urakkasopimuspohjan jossa lääkäri saa ensin x määrän könttänä (satasia) ja siihen päälle tuntipalkka kertaa y ja samalla hoitajat saa vain kiinteän alle kolminumeroisen summan. No voi päätellä tehtiinkö jononpurkua vai ei.

Niin siis kirurgeissakin moni tekee päivystyksiä, jolloin tunteja lyhennetään monesti pois juuri iltapäivisin ja käydään sitten tekemässä rahaa yksityisellä. Tai sitten tehdään lyhennettyä työaikaa ja loput yksityisellä.
 
Eikös ensihoidon osalta voita tuottavuutta laskea esimerkiksi niin, että tulospalkkion saa sen mukaan montako potilasta pystyy X:äämään?
Ei yhtään pöhkömpi ajatus kuin, että leikkuri alkaisi pyrkiä tekemään niin nopeasti kuin mahdollista.
Kyllähän tuo periaatteessa on ihan hyvä mittari. Riippuu miltä kantilta asiaa tarkastelee. Nykyään useimmissa sairaanhoitopiireissä toiminta rahoitetaan siten, että sairaanhoitopiiri maksaa summan x ensihoidon palveluntuottajalle (pelastuslaitos, yksityinen) tai järjestää omana toimintana ensihoidon. Sitten kun kansaneläkelaitos maksaa kuljetuksista rahaa palveluntuottajalle, se vähennetään siitä könttäsummasta minkä palveluntuottaja saa sairaanhoitopiiriltä. Jos sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoidon itse, se saa rahat suoraan kelalta itselleen. Lisäksi ne potilaat joudutaan usein kuljettamaan maakunnan alueen yhteispäivystykseen, jolloin sairaanhoitopiiri saa lisäksi laskuttaa kuntia päivystyskäynnistä.

Lyhyt versio on se, että mitä enemmän kuljetetaan ja mitä isompaan sairaalaan, sitä halvempaa ensihoito on sairaanhoitopiirille, vaikka potilaan kannalta se olisikin tyhmää. Kyllä mulla on epäilys, että se saattaa hiukan näkyä ensihoitokeskusten antamissa ohjeissa palveluntuottajien suuntaan.

Resurssien käyttöä ja potilaan etua ajatellen on toki tehokasta, mitä enemmän asioita pystytään hoitamaan tai tarkastamaan siellä potilaan kotona ja välttämään turhia sairaalakäyntejä. Rahoitusmalli ei vain tue tehokkuutta.
 
Miksi tähän nyt lisäät palkkaharmonsoinnin kuluja? Ne liittyvät keskusteluun yhtä paljon kuin hyvinvointialueen hallinnon kulut.
Ne nostaa palkkoja ja työvoimakuluja, eli eikö ne oli juuri tätä asiaa, ja palkka toivo on noiden päälle, eli jo muuten tulevan palkankorotuksen päälle haetaan lisää.
 
Mikä pointti on edes keskustella täällä aiheesta yleisesti, jos tietotaso ja kiinnostus selvitää asioita on tämä?
Tehtävänkuva kuulostaa juurikin siltä puutarhurin hommalta, mitä se laiton meksikolainen tekee. Toki tehtävä on artikkelissa kuvattuna LinkedIn standardin mukaisesti siloiteltuna. Noh okei, toinen osa projektitöiden koordinointeineen yms menee jo enemmän hallinnolliseksi pois sieltä ruohonjuuritasolta.
 
Tehtävänkuva kuulostaa juurikin siltä puutarhurin hommalta, mitä se laiton meksikolainen tekee. Toki tehtävä on artikkelissa kuvattuna LinkedIn standardin mukaisesti siloiteltuna. Noh okei, toinen osa projektitöiden koordinointeineen yms menee jo enemmän hallinnolliseksi pois sieltä ruohonjuuritasolta.

Minusta tuo tehtävänkuvaus kuulostaa että ei itse tee näitä kunnossapito ja istutustöitä, vaan tekee suunnitelmat ja raportit mitä laitetaan ja minne laitetaan sekä budjetoi rahaa eri kohteisiin käytettävissä olevasta budjetista. Tätä suunnitelmaa sitten kunnossapito, kiinteistönhoitajat, yms toteuttaa.

Ei kyllä kuulosta miltään laittoman meksikolaisen hommalta, jotka voivat tehdä ne varsinaiset istutus- ja asennustyöt
 
Ne nostaa palkkoja ja työvoimakuluja, eli eikö ne oli juuri tätä asiaa, ja palkka toivo on noiden päälle, eli jo muuten tulevan palkankorotuksen päälle haetaan lisää.

Mikä tämä muuten tuleva palkankorotus on? Sehän tulee vain osalle työntekijöistä, joiden palkka on muuten matalampi kuin muiden samaa työtä tekevien. Kaikille sitä ei tule ja se on todennäköisesti harvalla edes 100€/kk.
 
Mikä tämä muuten tuleva palkankorotus on? Sehän tulee vain osalle työntekijöistä, joiden palkka on muuten matalampi kuin muiden samaa työtä tekevien. Kaikille sitä ei tule ja se on todennäköisesti harvalla edes 100€/kk.
Ei näissä mitään satasien eroja ole. Ilmeisesti TVA:ta ei ole kuitenkaan tarkoitus poistaa, silloin tulisi isompia eroja.

Saman kunnan sisällä voi tehtäväkohtaisessa palkassa olla parisen sataa eroa sairaanhoitajilla riippuen työnkuvasta ja vastuun määrästä. Pääsääntöisesti sosiaalipuolen yksiköissä on pienempi se tehtäväkohtainen palkka. Mutta ymmärtääkseni TVA jää voimaan jatkossakin ja kunnista siirtyvä henkilöstö sijoitetaan uusiin palkkakoreihin siten, ettei kenenkään palkka laske. Väitän, että suurimassa osassa alueita erot on korkeintaan kymppejä/kk. Ja iso osahan ei saa mitään korotusta, koska jo nauttivat sitä korkeinta mahdollista palkkaa.
 
Ei näissä mitään satasien eroja ole. Ilmeisesti TVA:ta ei ole kuitenkaan tarkoitus poistaa, silloin tulisi isompia eroja.
TVA:ta ei tosiaan olla poistamassa. Sen korvaamisesta jollain fiksummalla järjestelmällä on puhuttu, mutta se on käytännössä muutaman vuoden projekti, koska se uusi järjestelmä pitää jossain pilotoida ensin. Ei mitenkään mahdollista näihin tes neuvotteluihin.
 
Mikä tämä muuten tuleva palkankorotus on? Sehän tulee vain osalle työntekijöistä, joiden palkka on muuten matalampi kuin muiden samaa työtä tekevien. Kaikille sitä ei tule ja se on todennäköisesti harvalla edes 100€/kk.
Osalle tulee , eli heille tulee siitä tasokorotus ja siihen sitten haetaan lisäksi nyt haettavia lisäkorotuksia.
 
Hoitoalan suurimpia ongelmia on nimenomaan palkkauksen tasapäistäminen, miksi tehohoitajalle maksetaan sama palkka, kun jossai tk:n päivystyksessä, vastuu ja osaaminen pitää toisessa olla ihan eri tasolla.
 
Hoitoalan suurimpia ongelmia on nimenomaan palkkauksen tasapäistäminen, miksi tehohoitajalle maksetaan sama palkka, kun jossai tk:n päivystyksessä, vastuu ja osaaminen pitää toisessa olla ihan eri tasolla.

Ei meillä ainakaan. Meillä menee vaatimustason mukaan palkkaus eli osaston hoitaja ei saa tehohoitajan palkkaa. Mutta jos tehohoitaja menee osastolle tuuraamaan niin saa hän kuitenkin tehohoitajan palkan.
 
Mikä tämä muuten tuleva palkankorotus on? Sehän tulee vain osalle työntekijöistä, joiden palkka on muuten matalampi kuin muiden samaa työtä tekevien. Kaikille sitä ei tule ja se on todennäköisesti harvalla edes 100€/kk.

Näinhän se ainakin yksityisellä menee nykyään TES-korotuksissakin. Esim. Teknologiateollisuudessa tuli meillä 0,9% kaikille, ja sitten loput 0,9% kohdistettuna "meriiteillä" (lue: mm. jollekin joka jäänyt palkkakuoppaan). Kun korotuksista puhutaan nykyään puhutaan kokonaispalkkasumman korotuksista, ei siitä, mikä sille yksittäiselle henkilölle tulee.
 
Ei meillä ainakaan. Meillä menee vaatimustason mukaan palkkaus eli osaston hoitaja ei saa tehohoitajan palkkaa. Mutta jos tehohoitaja menee osastolle tuuraamaan niin saa hän kuitenkin tehohoitajan palkan.

Joo, ei ne nyt ihan samaa palkkaa missään saakkaan, mutta se palkka ero on jotai aivan naurettavaa, joku maks. 100€
 
Hurja on kulu hoitajien palkkavaatimuksille. Puhutaan 3,7mrd euron lisäyksestä alijäämään 5v päästä VM:n laskelmien perusteella. Yllättäen hoitajien laskelmat olivat "paljon pienempiä" kuin VM:n.


Valtiovarainministeriö arvioi, että mikäli SuPerin ja Tehyn vaatima palkkaratkaisu laajenisi koko kuntasektorille olisi kyseessä miljardi luokan lasku. Laskelmasta on vastannut ministeriön talouspolitiikan koordinaattori, ylijohtaja Lauri Kajanoja.

Valtiovarainministeriön alustavan laskelman nojalla palkkaratkaisu, jossa yleisen palkkatason päälle maksettaisiin 3,6 prosentin lisä, kasvattaisi julkisen sektorin alijäämää 3,7 miljardilla eurolla viiden vuoden päästä.

Tuohon päälle dominoefekti koko julkisella sektorilla, niin ei ihme ettei olla päästy sopimukseen. EDIT: Oli siis jo laskelmissa mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Hurja on kulu hoitajien palkkavaatimuksille. Puhutaan 3,7mrd euron lisäyksestä alijäämään 5v päästä VM:n laskelmien perusteella. Yllättäen hoitajien laskelmat olivat "paljon pienempiä" kuin VM:n.




Tuohon päälle dominoefekti koko julkisella sektorilla, niin ei ihme ettei olla päästy sopimukseen. EDIT: Oli siis jo laskelmissa mukana.
Tuohan on ihan tarkoitushakuista keltaisen lehdistön uutisointia. Palkkaohjelman tavoitteena on kuroa umpeen korkeakoulutetun naisvaltaisen alan palkkaeroa, eikä suinkaan kasvattaa kaikkien kunnan työntekijöiden tilipussia. Toki KT saa tästä väännettyä itselleen vaikeaa jos haluavat.

Itseasiassa lähihoitajienkin tehtäväkohtainen palkka on mielestäni melko linjassa siihen, mitä jotkut muut amiksen käyneet saa kunnilla. Esim. asentajat, laitosmiehet, mekaanikot, maalarit, kirvesmiehet ja lähihoitajat saavat kaikki melko saman rahan.

Sairaanhoitajien palkka laahaa koulutuksen laajuuteen ja vastuuseen nähden aika paljon perässä.
 
Aina huvittavaa lukea kun koronan aikana kaikki oli valmiita palkkaohjelman luomiseen, mutta nyt kun on aika niin taskut on tyhjät. Kehitysapuun ja ilmastotoimiin satsataan satoja miljoonia ja iltapululehdissä pienellä otsikolla jossain sivulla 27.

Tietysti muiatettava tässäkin että laskelmapropagandaa heitellää puolin jos toisin.
 
Tuohan on ihan tarkoitushakuista keltaisen lehdistön uutisointia

Tuo oli kyllä valtiovarainministeriön laskelma, eikä keltaisen lehdistön. Ja ei se oletus ole mitenkään kaukaa haettu, sillä sama kustannusten leviäminen tapahtui kun tehtiin Sari Sairaanhoitaja -korotukset. Mä siis kannatan lähtökohtaisesti hoitajien palkkojen nostoa indeksiä enemmän. Mutta suomalainen tasapäistäminen tekee kaikesta aina hirvittävän paljon kalliimpaa. Kun yhdelle maksetaan, kaikille maksetaan.
 
Tuohan on ihan tarkoitushakuista keltaisen lehdistön uutisointia. Palkkaohjelman tavoitteena on kuroa umpeen korkeakoulutetun naisvaltaisen alan palkkaeroa, eikä suinkaan kasvattaa kaikkien kunnan työntekijöiden tilipussia. Toki KT saa tästä väännettyä itselleen vaikeaa jos haluavat.

Itseasiassa lähihoitajienkin tehtäväkohtainen palkka on mielestäni melko linjassa siihen, mitä jotkut muut amiksen käyneet saa kunnilla. Esim. asentajat, laitosmiehet, mekaanikot, maalarit, kirvesmiehet ja lähihoitajat saavat kaikki melko saman rahan.

Sairaanhoitajien palkka laahaa koulutuksen laajuuteen ja vastuuseen nähden aika paljon perässä.
Mutta huomattavasti vähemmän perässä kuin monien muiden kunta-alan korkea- ja erityisesti yliopistokoulutettujen palkat. Eikä kuntasektorilla mikään ammattiryhmä tule tyytymään toista vähempään, se on selvä. Ja näinhän VM:n Jouko Kajanojakin laskelmansa perusteli.
 
No nyt on sote-ala kaaoksessa ja terveydenhuoltojärjestelmämme romahtamispisteessä. Työntekijät vaativat lisää palkkaa, jotta tämä vältetään. Voisivat nyt ministeriöt ja muutkin keskittyä tähän ajankohtaisimpaan ja akuuteimpaan ongelmaan.
Sitten kun hoitajien palkat on saatu sovittua voidaan käynnistää keskustelu vaikka niiden puistoinsinöörien ja kirjastonhoitajien palkkatasosta, työvoimapulasta, henkien vaarantumisista sen vuoksi ja alati pidentyvistä jonoista näihin palveluihin.
 
No nyt on sote-ala kaaoksessa ja terveydenhuoltojärjestelmämme romahtamispisteessä. Työntekijät vaativat lisää palkkaa, jotta tämä vältetään. Voisivat nyt ministeriöt ja muutkin keskittyä tähän ajankohtaisimpaan ja akuuteimpaan ongelmaan.
Sitten kun hoitajien palkat on saatu sovittua voidaan käynnistää keskustelu vaikka niiden puistoinsinöörien ja kirjastonhoitajien palkkatasosta, työvoimapulasta, henkien vaarantumisista sen vuoksi ja alati pidentyvistä jonoista näihin palveluihin.
No, enemmän tässä taitaa olla varhaiskasvattajat ja opettajat, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät siinä samassa palkkakuopassa (toki yliopistokoulutettu kirjastoväki on tunnetusti siinä kaikkein pahimmassa, eikä heillä ole edes minkäännäköistä painostuskeinoa kun lakkokin tuo aina kunnille vain säästöjä).
Vaatisi myös pokkaa väittää, että sairaanhoitajaan sijoitettu euro tuottaisi enemmän sosiaali- ja terveyshyötyä kuin varhaiskasvattajaan; jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu lisäeuro kun tutkitusti tuottaa kuusi euroa.

Jos taas meinaat, että satanen tai kaksi lisää liksaa kuussa ratkaisisi sotealan työvoimapulan, niin eihän se niin mene. Jos menisi, jo Sari Sairaanhoitajakorotusten olisi pitänyt se silloin ratkaista. Sehän oli 500 € kuussa lisää ja kun tarkastelee palkkatilastoja välillä 2006-2011, se myös toteutui luvatulla tavalla.
Toki se toteutui sitten myös lähes kaikilla muilla aloilla tunnetuin seurauksin. Mutta se nyt ei liity tähän asiaan, kuin siten, että taloustilanne on samanlainen: kovasta noususta ollaan Ukrainan sodan vuoksi hyytymässä hitaan kasvun aikaan kuten silloinkin.

Edit. Ja edelleen minä en sano, etteikö hoitajille pidä korotus maksaa, pitää tietysti. Sen vaan pitää olla edes jollain järkevällä tavalla rahoitettavissa, samoin järkevässä suhteessa siihen, mitä muut alat saa lisää. Nykyinen vaatimus ei ole pelkästään toiselta planeetalta, vaan se on toisesta galaxista, täysin posketon.
Mutta kyllähän sieltä varmaan lopulta joku järkevä kompromissi saadaan aikaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ok, käyttäisin tuosta tutumpaa termiä "työvoimapula".
Omalla osastollani keskussairaalaan ei ole saatu palkattua kuin yksi uusi työntekijä kolmeen vuoteen. Samaan aikaan alalta on lähtenyt kolme ja eläköitynyt kolme. Olemme siis -5 tilanteessa verrattuna vuoteen 2019. Joudumme jatkuvasti siirtämään jopa erittäin kiireellisiä potilaita (alle viikossa tarvittaisiin) hamaan tulevaisuuteen, kun ei ole tekijöitä. Näiden toimenpiteiden viivästyminen tyypillisesti johtaa amputaatioihin, jonka jälkeen potilaan hoito on merkittävästi työllistävämpää esim. kotihoidossa. Näin kierre on valmis. Missään tapauksessa työnantaja ei edes harkitse palkkauksen parantamista työntekijätilanteen parantamiseksi. Että on sillä työvoimapulalla ihan vaikutuksia ja kasaantuvia kustannusvaikutuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Millä tavalla terveydenhuolto on nyt "romahduspisteessä"?
Tätä on ilmeisesti todella vaikea nähdä ulkoapäin? Työntekijöitä ei ole. Sairaalat ja laitokset pyörivät ainoastaan nykyisen henkilökunnan joustoilla ja porukkaa lähtee koko ajan pois kaameiden olojen ja olemattoman korvauksen vuoksi. Hoitojonot ovat laittoman pitkiä, ihmiset kuolevat jonoihin. Terveyskeskukset ovat tukossa, et saa osassa maata edes varattua aikaa, koska niitä ei ole. Vanhustenhoito on säilyttämistä, ihmiset makaavat omassa paskassaan sängyissä, kun ei ole ketään joka ehtisi vaihtamaan vaippaa. Päivystyksissä ajoittain vuorokausien odotusaikoja, jatkohoitopaikkoja ei ole.
Toki sitä ei näe kun käy yksityisellä lääkärillä hoidattamassa pikku vaivoja.
 
Tuo oli kyllä valtiovarainministeriön laskelma, eikä keltaisen lehdistön. Ja ei se oletus ole mitenkään kaukaa haettu, sillä sama kustannusten leviäminen tapahtui kun tehtiin Sari Sairaanhoitaja -korotukset.
Muut liitot käyköön omat neuvottelunsa. Valtiovarainministeriön laskelma on tarkoitushakuinen, varsinkin kun se oikein tarkoituksella uutisoidaan, että on kyse hoitajien korotusvaatimuksista. Sisälle laskelmaan on sitten kuitenkin laskettu kaikkien putkireiskojen ja puutarhureiden korotuksia, joita terveydenhuollon edunvalvonta siis ei yritä ajaa.
Missään tapauksessa työnantaja ei edes harkitse palkkauksen parantamista työntekijätilanteen parantamiseksi. Että on sillä työvoimapulalla ihan vaikutuksia ja kasaantuvia kustannusvaikutuksia.
Tämä on jännä, että lääkäreitä houkutellaan palkalla. Hoitajavajeessa vaan jätetään potilaat hoitamatta siltä osin, kun ei ole resurssia. Vai onko tilanne vielä siinä pisteessä, että hoitajat on joustaneet enemmän kuin lääkärit ja siksi työnantaja pystyy hyväksikäyttämään?
 
Muut liitot käyköön omat neuvottelunsa. Valtiovarainministeriön laskelma on tarkoitushakuinen, varsinkin kun se oikein tarkoituksella uutisoidaan, että on kyse hoitajien korotusvaatimuksista. Sisälle laskelmaan on sitten kuitenkin laskettu kaikkien putkireiskojen ja puutarhureiden korotuksia, joita terveydenhuollon edunvalvonta siis ei yritä ajaa.

Tämä on jännä, että lääkäreitä houkutellaan palkalla. Hoitajavajeessa vaan jätetään potilaat hoitamatta siltä osin, kun ei ole resurssia. Vai onko tilanne vielä siinä pisteessä, että hoitajat on joustaneet enemmän kuin lääkärit ja siksi työnantaja pystyy hyväksikäyttämään?
Olihan ne lääkärit 2001 puoli vuotta lakossa ja taipui sopimukseen vasta, kun pääministeri Lipponenkin kehotti molempia osapuolia sellaiseen kompromissiin, että lakko päättyisi tai hän päättää sen niillä keinoilla, mitä hänellä on käytettävissään.

Selvää on, että tämäkin tilanne pitkittyy. Hoitajien lisäksi pian menee lakkoon varhaiskasvatus ja opettajat, ja siellä ei ole hoitajien ns. rajattua lakko-oikeutta, vaan päiväkodit ja koulut menee sitten lakkokunnassa kiinni. Se taas tarkoittaa, että jompi kumpi pienten lasten vanhemmista joutuu olemaan pois töistä. Eli aika tehokkaasti pysäyttää yhteiskunnan toimintoja sekin. Tosin edellinen kerta ei ole monellakaan enää muistissa, kun se oli vuonna 1984 eikä silloinkaan koko maassa, kuitenkin esim. Helsingissä taisi olla 5 viikkoa koulut ja tarhat kiinni.
 
Tämä on jännä, että lääkäreitä houkutellaan palkalla. Hoitajavajeessa vaan jätetään potilaat hoitamatta siltä osin, kun ei ole resurssia. Vai onko tilanne vielä siinä pisteessä, että hoitajat on joustaneet enemmän kuin lääkärit ja siksi työnantaja pystyy hyväksikäyttämään?
Vielä viime aikoihin on pystytty toimenpiteitä järkkäämään tekemällä rajusti ylitöitä. Nyt tilanne on mennyt niin vaikeaksi, ettei sekään enää auta. Yksikin sairastuminen ja päivän toimenpiteet pitää siirtää seuraavalle viikolle, josta taas siirretään potilaita seuraaville viikoille etc. Talon johtoa ei kiinnosta kuin budjetissa pysyminen, jotta kunnan valtionosuudet eivät "hyvin"vointialueeseen siirtyessä kärsi. Mitäpä siinä muutamalla vanhuksen jalalla on väliä.
 
Vielä viime aikoihin on pystytty toimenpiteitä järkkäämään tekemällä rajusti ylitöitä. Nyt tilanne on mennyt niin vaikeaksi, ettei sekään enää auta. Yksikin sairastuminen ja päivän toimenpiteet pitää siirtää seuraavalle viikolle, josta taas siirretään potilaita seuraaville viikoille etc. Talon johtoa ei kiinnosta kuin budjetissa pysyminen, jotta kunnan valtionosuudet eivät "hyvin"vointialueeseen siirtyessä kärsi. Mitäpä siinä muutamalla vanhuksen jalalla on väliä.
Tuo tilanne saattaa hyvinvointialueiden myötä vielä hankaloitua. Kun palkat harmonisoidaan hyvinvointialueella samoiksi, saattaa edullisemman asumisen pikkukunnat alkaa kiinnostaa montaa ihmistä entistä enemmän. Monen maakunnan ns. ykköskaupungin (missä ne yliopisto- ja keskussairaalat sijaitsee) kerrostalokolmion hinnalla kun saa ostettua saman maakunnan pikkukaupungeista ja pikkukunnista sen omakotitalon.
Ts. Pikkukunnisssa terveyskeskusten palkkausongelmat pienenevät, mutta maalikaupunkien sairaaloiden pahenevat entisestään…
 
Viimeksi muokattu:
Tuo tilanne saattaa hyvinvointialueiden myötä vielä hankaloitua. Kun palkat harmonisoidaan hyvinvointialueella samoiksi, saattaa edullisemman asumisen pikkukunnat alkaa kiinnostaa montaa ihmistä entistä enemmän. Monen maakunnan ns. ykköskaupungin (missä ne yliopisto- ja keskussairaalat sijaitsee) kerrostalokolmion hinnalla kun saa ostettua saman maakunnan pikkukaupungeista ja pikkukunnista sen omakotitalon.
Ts. Pikkukunnisssa terveyskeskusten palkkausongelmat pienenevät, mutta maalikaupunkien sairaaloiden pahenevat entisestään…
Mä taas luulen, että noi muutokset palkkoihin on niin pieniä, etteivät vaikuta ihmisten asuinpaikan valintaan. Jos 50 km muuton jälkeen saa kuussa vaikka 100 € lisää palkkaa ja luultavasti kunnallisvero on korkeampi pienessä muuttotappiokunnassa niin siinä ei montaa kymppiä jää voitolle. Asuntojen hinnoissa on toki merkittäviä eroja, mutta nehän on jo nyt olemassa.

En toki pitäisi lainkaan huonona, että maaseutu vähän elävöityisi uudelleen, mutta on vaikea nähdä tästä palkkaharmonisoinnista tulevan sellaista vetonaulaa millä se tapahtuisi.
 
Mä taas luulen, että noi muutokset palkkoihin on niin pieniä, etteivät vaikuta ihmisten asuinpaikan valintaan. Jos 50 km muuton jälkeen saa kuussa vaikka 100 € lisää palkkaa ja luultavasti kunnallisvero on korkeampi pienessä muuttotappiokunnassa niin siinä ei montaa kymppiä jää voitolle. Asuntojen hinnoissa on toki merkittäviä eroja, mutta nehän on jo nyt olemassa.

En toki pitäisi lainkaan huonona, että maaseutu vähän elävöityisi uudelleen, mutta on vaikea nähdä tästä palkkaharmonisoinnista tulevan sellaista vetonaulaa millä se tapahtuisi.
Se tosiaan riippunee siitä, missä maakunnassa / minkä hyvinvointialueen sairaalasta on kysymys. En jaksa tsekata koko maata, mutta vilkaisin suurimmat ja pienimmät kuntavero-listaa, niin Etelä-Savo on räikein esimerkki, kun siellä ne keskussairaalakaupungit Mikkeli ja Savonlinna on myös sen maakunnan kovimmat kuntaverottajat - ja muita maakunnan kuntia ei top Suomen kovimmissa ollut (Edit: oli siellä sittenkin myös Rantasalmi ko. maakunnasta.)
 
Itseasiassa lähihoitajienkin tehtäväkohtainen palkka on mielestäni melko linjassa siihen, mitä jotkut muut amiksen käyneet saa kunnilla. Esim. asentajat, laitosmiehet, mekaanikot, maalarit, kirvesmiehet ja lähihoitajat saavat kaikki melko saman rahan.

Sairaanhoitajien palkka laahaa koulutuksen laajuuteen ja vastuuseen nähden aika paljon perässä.

Suurin osa sairaanhoitajista ei tarvitse korkeakoulutusta työhönsä. Myöskään vastuuta (esihenkilö, tulos, virka, eli mitattavia) ei suurimmalla osalla hoitajista ole.
Hoitajia ylikoulutetaan turhaan, jonka jälkeen tulee suuri uskomus, että palkkaa pitäisi maksaa koulutuksen mukaan, eli korkeakoulutetulle korkeakoulutetun palkka. Näin ei kuitenkaan ole, koska työstä maksetaan (tai pitäisi maksaa) tuottavuuden, sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, työstä voi myöskin maksaa vain sen, mikä maksajalla on varaa maksaa.

Jostain syystä "kaikille sama palkka" kommunismi on pesiytynyt joillekin aloille. Ja tätä neuvostoliittoa ajavat jopa kokoomustaustaiset tehy-jyrät. Ajaisivat edes tehtäväkohtaista ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausta, kuten joissain julkisalan hommissa niin tämä olisi helpompi hyväksyä.
 
Suurin osa sairaanhoitajista ei tarvitse korkeakoulutusta työhönsä. Myöskään vastuuta (esihenkilö, tulos, virka, eli mitattavia) ei suurimmalla osalla hoitajista ole.
Hoitajia ylikoulutetaan turhaan, jonka jälkeen tulee suuri uskomus, että palkkaa pitäisi maksaa koulutuksen mukaan, eli korkeakoulutetulle korkeakoulutetun palkka. Näin ei kuitenkaan ole, koska työstä maksetaan (tai pitäisi maksaa) tuottavuuden, sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, työstä voi myöskin maksaa vain sen, mikä maksajalla on varaa maksaa.

Jostain syystä "kaikille sama palkka" kommunismi on pesiytynyt joillekin aloille. Ja tätä neuvostoliittoa ajavat jopa kokoomustaustaiset tehy-jyrät. Ajaisivat edes tehtäväkohtaista ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausta, kuten joissain julkisalan hommissa niin tämä olisi helpompi hyväksyä.

Sairaanhoitajilla ei ole vastuuta muuta kun pitää se potilas elossa, helppoa ja vitun hauskaa
 
Suurin osa sairaanhoitajista ei tarvitse korkeakoulutusta työhönsä. Myöskään vastuuta (esihenkilö, tulos, virka, eli mitattavia) ei suurimmalla osalla hoitajista ole.
Hoitajia ylikoulutetaan turhaan, jonka jälkeen tulee suuri uskomus, että palkkaa pitäisi maksaa koulutuksen mukaan, eli korkeakoulutetulle korkeakoulutetun palkka. Näin ei kuitenkaan ole, koska työstä maksetaan (tai pitäisi maksaa) tuottavuuden, sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, työstä voi myöskin maksaa vain sen, mikä maksajalla on varaa maksaa.

Jostain syystä "kaikille sama palkka" kommunismi on pesiytynyt joillekin aloille. Ja tätä neuvostoliittoa ajavat jopa kokoomustaustaiset tehy-jyrät. Ajaisivat edes tehtäväkohtaista ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausta, kuten joissain julkisalan hommissa niin tämä olisi helpompi hyväksyä.
Hauska provo, tai sitten todella tietämätön kommentti. Meinaan kun kuitenkin ne perus- ja lähihoitajat on jo olemassa, ja heitä on maassamme sairaanhoitajiin verrattuna vieläpä noin kaksinkertainen määrä - ja tuossa samassa työtaistelussa ja palkkavaateessa he on kyllä järjestönä mukana.
 
Suurin osa sairaanhoitajista ei tarvitse korkeakoulutusta työhönsä. Myöskään vastuuta (esihenkilö, tulos, virka, eli mitattavia) ei suurimmalla osalla hoitajista ole.
Hoitajia ylikoulutetaan turhaan, jonka jälkeen tulee suuri uskomus, että palkkaa pitäisi maksaa koulutuksen mukaan, eli korkeakoulutetulle korkeakoulutetun palkka. Näin ei kuitenkaan ole, koska työstä maksetaan (tai pitäisi maksaa) tuottavuuden, sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, työstä voi myöskin maksaa vain sen, mikä maksajalla on varaa maksaa.

Jostain syystä "kaikille sama palkka" kommunismi on pesiytynyt joillekin aloille. Ja tätä neuvostoliittoa ajavat jopa kokoomustaustaiset tehy-jyrät. Ajaisivat edes tehtäväkohtaista ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausta, kuten joissain julkisalan hommissa niin tämä olisi helpompi hyväksyä.
Meillähän tilanne on se, että sairaanhoitajista on nimenomaan se pula. Työvuorossa on pakko olla se pari sairaanhoitajaa jo ihan sen vuoksi, että suonensisäistä lääkehoitoa ei lähi ja perushoitajat saa toteuttaa. Toinen on sitten se, että lähi ja perushoitajien osaaminen käytännössä loppuu heti kun sen potilaan voinnissa on jotain poikkeavaa. Sekään ei toimi ratkaisuna, että joka asiasta konsultoidaan lääkäriä.
 
Ok, käyttäisin tuosta tutumpaa termiä "työvoimapula".
Työvoimapula on työn myyjälle iskun paikka, se voi monopolilla rajoittaa työpanoksen saatavuutta ja vaati isompaa hintaa.
Ei, se ei poista sitä työvoimapulaa, eikä tuo siihen välineitä miten se helpottaisi. Ei edes kohdenna tarjontaa sinne missä pahin pula. Hintaakin nostaan siellä missä pula pienempi.

Pulasta pahiten kärsivät joutuvat maksamaan joka tapauksessa enemmän, jotta saavat työvoimaa, tai tarjota muita houkutuksia jotka tekevät siitä kilpailukykyisen.

Jos työnvoiman tarjoaja nostaa kaikkien hintaa, niin sen seurauksena pulasta kärsivät joutuva maksamaan vielä enemmän.

Työvoimapulan syy on toki "tilaaja", se on keksinyt kaiken minimi mitoituksia, joilla lisää mm eri tasosten hoitajien tarvetta.
Jos työantajien on pakko tarjota tietyt palvelut ja niiden tuottamiseen on pakko palkata tiettymäärä hoitajia, jos hoitajia ei ole riittävästi, niin hintapomsahtaa, eikä se lisää tarjontaa, mutta ei se oikein vähennä kysyntääkään.
Tarjontaa lisätään kouluttamalla lisää vaatimukset täyttävää henkilöstöä, mutta se vähän hidasta.

Ehkä vielä olisi mahdollisuus perus minimi mitoitus vaatimuksia, nyt olisi poliittisestikkin mahdollista, joten siihen kannattaisi tarttua.
 
Ehkä vielä olisi mahdollisuus perus minimi mitoitus vaatimuksia, nyt olisi poliittisestikkin mahdollista, joten siihen kannattaisi tarttua.
Olen eri mieltä. Demarit ja vassarit ajoi mitoituksen noustamisen. Jos he sen peruisi, katoaisi vaaleissa useampi prosenttiyksikkö äänestäjiä ja olisi myös todella vihaiset puoluevaltuustot siellä puolueen sisällä.
Lisäksi soteministerit on juuri demareilta ja vassareilta, eli siinäkin mielessä olisi heille ihan mahdoton paikka.

Ylipäätään istuvat poliitikot ei voi purkaa asioita, jotka on olleet puolueen päätavoitteita ja saavutettu. Puoluevaltuustot ja hallitukset vaihtaa mieluummin puolueen johdon kuin nielee sen.
Silloin kun joskus huomataan, että päätös oli virhe ja purkamiseen olisi aihetta, annetaan seuraavalla hallituskaudella jonkun muun puolueen tehdä se ja vastustetaan sitten vain muodon vuoksi vailla todellista raivoisaa valtataistelua. Mutta vastustetaan silti.
Tai jos ollaan siinä seuraavassa hallituksessa, annetaan omille kuva, että hallitusneuvotteluissa se oli kynnyskysymys ja saavutetut asiat oli paljon suurempia. Näinhän toimi mm. kepu tämän hallituskauden kanssa. Se vaan ei oikein uponnut omiin ja niinpä siellä on kannatuksen kanssa kipuiltu ja vaihtunut puheenjohtaja jo kahdesti.
 
Olen eri mieltä. Demarit ja vassarit ajoi mitoituksen noustamisen. Jos he sen peruisi, katoaisi vaaleissa useampi prosenttiyksikkö äänestäjiä ja olisi myös todella vihaiset puoluevaltuustot siellä puolueen sisällä.
Lisäksi soteministerit on juuri demareilta ja vassareilta, eli siinäkin mielessä olisi heille ihan mahdoton paikka.
No moka oli se että lupaukset toteuttivat, mutta nyt on tullut niitä paikkoja missä voisi korjata, ensin tuli korona, joka tarjosi useampaankin kertaan mahdollisuuden peruutella (muissakin), nyt Ukraina, joka jälleen avasi mahdollisuuden. Nyt kaupan päälle palkkatoiveet, joka antaa myöskin mahdollisuuden.

Toki siitä tulee kuraa niskaan, valta tuo vastuuta ja vastuun kantoa.
 
Työvoimapula on työn myyjälle iskun paikka, se voi monopolilla rajoittaa työpanoksen saatavuutta ja vaati isompaa hintaa.
Ei, se ei poista sitä työvoimapulaa, eikä tuo siihen välineitä miten se helpottaisi. Ei edes kohdenna tarjontaa sinne missä pahin pula. Hintaakin nostaan siellä missä pula pienempi.

Pulasta pahiten kärsivät joutuvat maksamaan joka tapauksessa enemmän, jotta saavat työvoimaa, tai tarjota muita houkutuksia jotka tekevät siitä kilpailukykyisen.

Jos työnvoiman tarjoaja nostaa kaikkien hintaa, niin sen seurauksena pulasta kärsivät joutuva maksamaan vielä enemmän.

Työvoimapulan syy on toki "tilaaja", se on keksinyt kaiken minimi mitoituksia, joilla lisää mm eri tasosten hoitajien tarvetta.
Jos työantajien on pakko tarjota tietyt palvelut ja niiden tuottamiseen on pakko palkata tiettymäärä hoitajia, jos hoitajia ei ole riittävästi, niin hintapomsahtaa, eikä se lisää tarjontaa, mutta ei se oikein vähennä kysyntääkään.
Tarjontaa lisätään kouluttamalla lisää vaatimukset täyttävää henkilöstöä, mutta se vähän hidasta.

Ehkä vielä olisi mahdollisuus perus minimi mitoitus vaatimuksia, nyt olisi poliittisestikkin mahdollista, joten siihen kannattaisi tarttua.

Nämä mitoituksethan koskevat vain hyvin rajallista määrää eri yksiköitä. Esimerkiksi sairaalan osastoilla ei ole mitään mitoituksia, joita jokin taho valvoisi.
Perjaatteessa on pakko tarjota tietyt palvelut, mutta siihen liittyy ongelma, josta kirjoitin tässä ketjussa jo aiemmin pitkän esimerkin.
 
Nämä mitoituksethan koskevat vain hyvin rajallista määrää eri yksiköitä. Esimerkiksi sairaalan osastoilla ei ole mitään mitoituksia, joita jokin taho valvoisi.
Nyt vedän ihan muistinvaraisella mutulla että kyse oli tuhansista henkilötyövuosista.
 
Nyt vedän ihan muistinvaraisella mutulla että kyse oli tuhansista henkilötyövuosista.
Totta. Muotoiluni oli hölmö, tuossa viittasin tehostetun palveluasumisen mitoitukseen ja tuota muotoillessa ei ollut enää mielessä uudet mitoitukset.

Kyse on tosiaan isosta määrästä työntekijöitä. Pointti silti on, että tuo ei pelasta koko sote kenttää.
 
Kyse on tosiaan isosta määrästä työntekijöitä. Pointti silti on, että tuo ei pelasta koko sote kenttää.
Enemmän tai vähemmän osittain kilpailevat samoista resursseista. Niin palkkassa, kuin työvoima saatavuudessa.

Joillain kelakorvausten leikkauksella yritetään vähentää yksityisen puoleen työpaikkakilpailua, (yksityisen puolen kysyntää), mutta vaarana että se myös lisää julkisenpuolen kysyntää.
 
Enemmän tai vähemmän osittain kilpailevat samoista resursseista. Niin palkkassa, kuin työvoima saatavuudessa.

Joillain kelakorvausten leikkauksella yritetään vähentää yksityisen puoleen työpaikkakilpailua, (yksityisen puolen kysyntää), mutta vaarana että se myös lisää julkisenpuolen kysyntää.

Yksityisen puolen kelakorvauset ovat ongelma, koska se vie julkisen puolen resursseja tehottomaan käyttöön. Tyypillisessä esimerkissä erikoislääkäri tekee lyhennetyn työpäivän ja sen jälkeen menee pitämään yksityispuolen vastaanottoa, jonka potilaista merkittävä osa ei olisi edes tarvinnut erikoislääkärin vastaanottoa, vaan ongelma olisi hoitunut yleislääkärin vastaanotolla. Kelakorvauksen poistaminen vähentää yksityisen lääkärin käyttöä ja kun hinna nousee, niin sielläkin suurempi osa valitsee mieluummin sen yleislääkärin.
 
Yksityinen keikkafirma hakee hoitajia kotihoitoon töihin: Palkat sairaanhoitaja 3460€/kk, lähihoitaja 3240€/kk. Nopeasti tullut niin paljon hakemuksia, että poistivat ilmoituksen. Jos
@kuntatyonantaja
ei nyt reagoi, niin kohta ainut keino saada hoitajia on itkeä ja maksaa.


 
Minusta tuo tehtävänkuvaus kuulostaa että ei itse tee näitä kunnossapito ja istutustöitä, vaan tekee suunnitelmat ja raportit mitä laitetaan ja minne laitetaan sekä budjetoi rahaa eri kohteisiin käytettävissä olevasta budjetista. Tätä suunnitelmaa sitten kunnossapito, kiinteistönhoitajat, yms toteuttaa.

Ei kyllä kuulosta miltään laittoman meksikolaisen hommalta, jotka voivat tehdä ne varsinaiset istutus- ja asennustyöt
Tuo kuulostaa minusta juuri sellaiselta stereotyyppiseltä LinkedIn työnkuvaukselta, mitkä menee lähinnä komedian puolelle. Joku perus konepajahitsarin työkin saadaan kuulostamaan niin pirun haastavalta niissä. "Olet projektivetoinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä tiimipelaaja, joka hallitsee alan viimeisimmät standardit. Vastuullasi on hitsausyksikön tulosvastuu ja laadunhallinta, josta raportoit tehtaan tuotantopäällikölle. Kehität aktiivisesti tehdasympäristön työturvallisuutta ja menettelytapoja". Kuulostaa enemmän joltain projektipäällikön toimistotehtävältä, mutta noin ne tavalliset hitsipilli kädessä tehtävät duunarihommatkin ilmoitetaan.
 
Hoitajajärjestöt lätkäisi vielä viikon kestävän ylityö ja vuoronvaihtokiellon päällensä alkaen huomenna. Neuvottelut ei etene.

 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 256
Viestejä
4 487 678
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom