Työmarkkinakierrokset.

[Resetor]

Vähän enemmän kyllä toi korotusvaatimus kuin 1-2%. Tuo vielä kertautuu. Jos joka vuosi 5v ajan 5% nostetaan niin se lopputulos on 27.6%. Joku nohevampi vois laskea mitä se tarkoittaa vuositasolla miljoonissa veronmaksajille.

Kunta-alan työriitoja soviteltu valtakunnansovittelijan johdolla – työnantaja pitää palkankorotusvaatimuksia liian suurina, Tehy: Haastavaa on kaikin puolin

Kunta-alalle on jätetty useita lakkovaroituksia. Osapuolet eivät halua ennakoida, saadaanko sopu aikaan ennen hoitoalaa uhkaavaa lakkoa.

yle.fi

Sote ry palkkaohjelmassa palkat nousivat joka vuosi aina 3,6% ja kustannukset on 5 vuodessa noin 1,7 miljardia.

 

[Jan11]

Sote ry palkkaohjelmassa palkat nousivat joka vuosi aina 3,6% ja kustannukset on 5 vuodessa noin 1,7 miljardia.

Siihen päälle 680 miljoonan palkkaharmonisointikustannus. Ja toki myös harmonisoidut palkat sitten nousisivat… eli yht 2,4 miljardia tai enemmän, kenties suurimmillaan jopa kolme miljardia.
Sipilän hallituksen toteutuneet leikkaukset oli yhteensä laskutavasta riippuen alle neljä, mutta yli kolme miljardia. Eli siitä voi haarukoida, miten massiivisia leikkauksia muualle se palkkaohjelman toteutuminen sitten edellyttäisi.

Mutta kyllä minäkin ajattelen, että hoitajat ansaitsisivat lisää liksaa. Mutta noin massiivisia lisäkustannuksia ei mitenkään voi tehdä, ellei samalla ole esittää suoria keinoja niiden rahoittamiseksi.

 

[Wilmo]

Ei pahat laskelmat, kun koko terveydenhoitomenot on 22 miljardia.

 

[Jan11]

Ei pahat laskelmat, kun koko terveydenhoitomenot on 22 miljardia.

Itse asiassa siitä palkkojen ja palkkioiden osuus on nykyisin n. 16,9 miljardia.

 

[Wilmo]

Itse asiassa siitä palkkojen ja palkkioiden osuus on nykyisin n. 16,9 miljardia.

Eli hoitajien pelkät palkankorotukset on jopa 3 miljardia, eli n. 18% tuosta 16,9 miljardista. Etkö oikeasti näe mitään ongelmaa noissa laskuissasi? Taidat olla KT:n ekonomi.

 

[Jan11]

Eli hoitajien pelkät palkankorotukset on jopa 3 miljardia, eli n. 18% tuosta 16,9 miljardista. Etkö oikeasti näe mitään ongelmaa noissa laskuissasi? Taidat olla KT:n ekonomi.

Eikös ne olleetkin hoitajien järjestöjen yhteistyöjärjestön laskelmat. Minä vain ja ainoastaan lisäsin niihin palkkaharmonisoinnin laskennalliset kustannukset, siis kertanousut ja vuosikumulaatio. Isolla haarukalla toki, mutta alle ~2,4 miljardin se siis ei voisi jäädä, jos heidän oma pohjalaskelma pitää paikkaansa.

 

[Resetor]

Siihen päälle 680 miljoonan palkkaharmonisointikustannus. Ja toki myös harmonisoidut palkat sitten nousisivat… eli yht 2,4 miljardia tai enemmän, kenties suurimmillaan jopa kolme miljardia.
Sipilän hallituksen toteutuneet leikkaukset oli yhteensä laskutavasta riippuen alle neljä, mutta yli kolme miljardia. Eli siitä voi haarukoida, miten massiivisia leikkauksia muualle se palkkaohjelman toteutuminen sitten edellyttäisi.

Mutta kyllä minäkin ajattelen, että hoitajat ansaitsisivat lisää liksaa. Mutta noin massiivisia lisäkustannuksia ei mitenkään voi tehdä, ellei samalla ole esittää suoria keinoja niiden rahoittamiseksi.

Miksi tähän nyt lisäät palkkaharmonsoinnin kuluja? Ne liittyvät keskusteluun yhtä paljon kuin hyvinvointialueen hallinnon kulut.

 

[Jan11]

Miksi tähän nyt lisäät palkkaharmonsoinnin kuluja? Ne liittyvät keskusteluun yhtä paljon kuin hyvinvointialueen hallinnon kulut.

Koska ne on ihan samalla tavalla lisää palkkakuluja, jotka veronmaksaja maksaa ensi vuoden alusta alkaen. Veronmaksajalle (ja työnantajalle) kun on lopulta ihan se ja sama mistä syystä se lisälasku tulee, jos se kuitenkin tulee.

 

[Resetor]

Koska ne on ihan samalla tavalla lisää palkkakuluja, jotka veronmaksaja maksaa ensi vuoden alusta alkaen. Veronmaksajalle (ja työnantajalle) kun on lopulta ihan se ja sama mistä syystä se lisälasku tulee, jos se kuitenkin tulee.

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät kustannusket eivät taida kuulua tähän ketjuun.

 

[Jan11]

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät kustannusket eivät taida kuulua tähän ketjuun.

Ei ehkä muuten, mutta käsittääkseni se toinen neuvotteluosapuoli eli KT on neuvotteluissa vedonnut niihin sekä aiemmin, että myös vielä sovittelijan luona. Eli sikäli liittyy.

 

[Resetor]

Ei ehkä muuten, mutta käsittääkseni se toinen neuvotteluosapuoli eli KT on neuvotteluissa vedonnut niihin sekä aiemmin, että myös vielä sovittelijan luona. Eli sikäli liittyy.

Juu niin. No kyllä ne siellä KT:llakin ymmärtää miten asia menee, joten ei meidän tarvitse tuota leikkiä täällä käydä. Käyköön neuvottelupöydässä.

 

[Jan11]

Juu niin. No kyllä ne siellä KT:llakin ymmärtää miten asia menee, joten ei meidän tarvitse tuota leikkiä täällä käydä. Käyköön neuvottelupöydässä.

Ja jottei jäisi väärinkäsitystä, kyllä edelleen kannatan hoitajille palkankorotuksia. Mutta kustannusvaikutuksiltaan realistisemmin ennemmin alle kahdensadanmiljoonan haarukassa, kuin kahden miljardin.

 

[Resetor]

Ja jottei jäisi väärinkäsitystä, kyllä edelleen kannatan hoitajille palkankorotuksia. Mutta kustannusvaikutuksiltaan realistisemmin ennemmin alle kahdensadanmiljoonan haarukassa, kuin kahden miljardin.

Ei tule riittämään. Yli miljardin paukku se on mitä tämä tulee kunnille maksamaan. Sote alalla on sen verta kova taistelutahto tämän asian kanssa.

 

[Janishell]

Onse kova juttu jos jokainen Suomalainen joutuu maksamaan 500€ vuodessa lisää veroja, että sairaanhoitajat olisi tyytyväisiä taas vähän aikaa.

 

[finWeazel]

Eli hoitajien pelkät palkankorotukset on jopa 3 miljardia, eli n. 18% tuosta 16,9 miljardista. Etkö oikeasti näe mitään ongelmaa noissa laskuissasi? Taidat olla KT:n ekonomi.

Lisätään tuohon päälle vielä ne tyypit, ketkä toivottavasti saadaan palkattua alalle entisten lisäksi. Jos ei saada lisää porukkaa töihin niin ei tuo lisäraha tee työstä yhtään keveämpää.

Sulla kun tuntuu olevan vastauksia niin mistä konkreettisesti löytyy nuo rahat?

 

[Wilmo]

Sulla kun tuntuu olevan vastauksia niin mistä konkreettisesti löytyy nuo rahat?

No jos haluat mielipiteeni, niin sinulta. Tai sitten velkana. Loppupeleissä se ei ole minun päätettävissä, eikä edes vastuulla miettiä sitä. En tiedä edes mistä tänään otettiin 300 miljoonaa maanviljelijöille. Eikä oikeastaan kiinnostakkaan, koska sekin on mielestäni asia, mitä ei voi olla tekemättä.

 

[finWeazel]

No jos haluat mielipiteeni, niin sinulta. Tai sitten velkana. Loppupeleissä se ei ole minun päätettävissä, eikä edes vastuulla miettiä sitä. En tiedä edes mistä tänään otettiin 300 miljoonaa maanviljelijöille. Eikä oikeastaan kiinnostakkaan, koska sekin on mielestäni asia, mitä ei voi olla tekemättä.

Minulta et niitä rahoja ole saamassa, kun en enää maksa veroja suomeen. imho. jos on vaatimassa jotain niin pitäisi olla konkreettinen ehdotus miten se vaatimus saadaan järkevästi täytettyä.

Maanviljelijät liittyy itäiseen naapuriin kuten myös f35:et. Jos suomi haluaa olla itsenäinen konfliktin sattuessa niin ruokaan ja aseistukseen on pakko satsata ennemmin kuin myöhemmin.

 

[Wilmo]

Mutta terveydenhuoltoon ei.

 

[Jan11]

No jos haluat mielipiteeni, niin sinulta. Tai sitten velkana. Loppupeleissä se ei ole minun päätettävissä, eikä edes vastuulla miettiä sitä. En tiedä edes mistä tänään otettiin 300 miljoonaa maanviljelijöille. Eikä oikeastaan kiinnostakkaan, koska sekin on mielestäni asia, mitä ei voi olla tekemättä.

Velkana = sun, mun, hentunliisan ja kaikkien meidän lapsilta.

 

[finWeazel]

Mutta terveydenhuoltoon ei.

Sitä rahaa on rajallinen määrä. Yhteen asiaan sijoittaminen on muista pois. Voi miettiä esimerkiksi maahanmuuttoa ja vihreitä arvoja versus terveydenhuolto. Ruoka ja maanpuolustus ovat kriittisiä asioita tapaus krimin ja ukrainan jälkeen. Ruokavarmuudesta ja puolustuksesta on hankala tinkiä, jos suomi ei halua olla osa venäjää/nääntyä nälkään, jos(kun) tulee konflikti itäisen naapurin kanssa

 

[SampoTexaa]

Sote ry palkkaohjelmassa palkat nousivat joka vuosi aina 3,6% ja kustannukset on 5 vuodessa noin 1,7 miljardia.

Samassa 5vuodessa NATO tulee maksamaan vähintään 3,65Mrd€. Rahaa on aina hyviin kohteisiin.

 

[finWeazel]

Samassa 5vuodessa NATO tulee maksamaan vähintään 3,65Mrd€. Rahaa on aina hyviin kohteisiin.

Nato ei varsinaisesti maksa mitään. Kaikki ne nato rahat laitetaan suomen puolustukseen eikä kanneta ulos suomesta. Jos oletetaan, että suomi haluaa pitää puolustuskykyä yllä niin ne samat rahat joka tapauksessa käytettäisiin suomen puolustuskyvyn kasvattamiseen.

 

[Jan11]

Samassa 5vuodessa NATO tulee maksamaan vähintään 3,65Mrd€. Rahaa on aina hyviin kohteisiin.

Mistä vedit tuon NATO-hinnan, hatustako? Meidän puolustusbudjetti lienee ennestään Natolle riittävä. Maksut taas olisi vain kymmenissä miljoonissa / vuosi. En ota tässä kantaa natoasiaan, mutta ei kannata sotkea miljoonia ja miljardeja.

”rahallinen kustannuslisäys 45–55 miljoonaa euroa vuodessa”

Suomen liittyminen Natoon ei olisi rahasta kiinni – jäsenyyden suorat kustannukset olisivat suhteellisen alhaisia

Liittoutumisen seurausvaikutusten hinta onkin sitten kokonaan toinen juttu.

www.is.fi

 

[SampoTexaa]

Mistä vedit tuon NATO-hinnan, hatustako? Meidän puolustusbudjetti lienee ennestään Natolle riittävä. Maksut taas olisi vain kymmenissä miljoonissa / vuosi. En ota tässä kantaa natoasiaan, mutta ei kannata sotkea miljoonia ja miljardeja.

”rahallinen kustannuslisäys 45–55 miljoonaa euroa vuodessa”

Suomen liittyminen Natoon ei olisi rahasta kiinni – jäsenyyden suorat kustannukset olisivat suhteellisen alhaisia

Liittoutumisen seurausvaikutusten hinta onkin sitten kokonaan toinen juttu.

www.is.fi

Jäsenyys joo mutta muut kulut jotka Ulkoasiainministeriö laski vuonna 2016 oli 730M€/vuosi

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf

 

[finWeazel]

Jäsenyys joo mutta muut kulut jotka Ulkoasiainministeriö laski vuonna 2016 oli 730M€/vuosi

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf

Tuo rahan tuottama puolustuskyky ja materiaalia jää suomeen. Sillä rahalla ostetaan niitä f35:ia, ohjusjärjestelmiä jne. Nykytilanteessa, kun venäjä hyökkäsi ukrainaan niin puolustusbudjettia tullaan kasvattamaan ollaan sitten natossa tai ei.

Sun linkissä on hyvinkin kuvattu, että se raha menee nimenomaan suomen puolustusmenoihin eikä esim. lähetetä rahaa jonnekin norjaan tai kambodiaan

Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % bruttokansantuotteesta: 28 jäsenmaan joukossa vain neljä maata (ml. Viro) on saavuttanut sen, ja viides (Puola) kenties pääsee joukkoon vuoden 2016 kuluessa. Suomen 2,69 miljardin euron puolustusbudjetti edustaa 1,3 % osuutta yhteensä 207 miljardin euron bruttokansantuotteesta. Oman arviomme mukaan summa nousee kuitenkin 3,41 miljardiin euroon ja 1,64 % bruttokansantuotteesta Naton määritelmien perusteella. Jotta ero saataisiin kurottua umpeen, vuosibudjettia tulisi kasvattaa noin 730 miljoonalla eurolla.

 

[aukusti]

Tuo rahan tuottama puolustuskyky ja materiaalia jää suomeen. Sillä rahalla ostetaan niitä f35:ia, ohjusjärjestelmiä jne. Nykytilanteessa, kun venäjä hyökkäsi ukrainaan niin puolustusbudjettia tullaan kasvattamaan ollaan sitten natossa tai ei.

Sun linkissä on hyvinkin kuvattu, että se raha menee nimenomaan suomen puolustusmenoihin eikä esim. lähetetä rahaa jonnekin norjaan tai kambodiaan

No mihin arvelet hoitajien palkkojen menevän?

 

[SampoTexaa]

Å

Tuo rahan tuottama puolustuskyky ja materiaalia jää suomeen. Sillä rahalla ostetaan niitä f35:ia, ohjusjärjestelmiä jne. Nykytilanteessa, kun venäjä hyökkäsi ukrainaan niin puolustusbudjettia tullaan kasvattamaan ollaan sitten natossa tai ei.

Sun linkissä on hyvinkin kuvattu, että se raha menee nimenomaan suomen puolustusmenoihin eikä esim. lähetetä rahaa jonnekin norjaan tai kambodiaan

Pointti ei ollut se mihin tuo raha menee. Pointti oli se että rahaa löytyy tärkeisiin asioihin.

 

[Jan11]

Jäsenyys joo mutta muut kulut jotka Ulkoasiainministeriö laski vuonna 2016 oli 730M€/vuosi

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf

Nyt alkaa olla jo vähän OT ja kuuluisi varmaan jo johonkin muuhun ketjuun, mutta ei, tuo ei ole vuosikustannus.
Tuo oli laskelma siitä, mihin Suomen olisi nostettava puolustusbudjetti, jotta se yltäisi NATOn 2%/bkt puolustusbudjettitavoitteeseen, johon ylsi silloin vain neljä maata kolmestakymmenestä.

Nyt kuitenkin on hyvä huomata, että me olemme tuon jälkeen jo voimakkaasti nostaneet puolustusbudjettia ja 2021 on lähes natotasossa, 2022 on natotasossa (kevään lisäbudjetissa on tulossa lisäystäkin, sen on jo hallitus todennut).

Eli enää NATO ei tuota mainitsemaasi lisäkustannusta aiheuttaisi.

https://www.defmin.fi/files/5215/TAE_2022_BKT-osuus_27.9.2021.pdf

 

[SampoTexaa]

Nyt alkaa olla jo vähän OT ja kuuluisi varmaan jo johonkin muuhun ketjuun, mutta ei, tuo ei ole vuosikustannus.
Tuo oli laskelma siitä, mihin Suomen olisi nostettava puolustusbudjetti, jotta se yltäisi NATOn tavoitteeseen, johon yltää vain 4 maata. Linkkaamastasi lainaus.
”Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % bruttokan- santuotteesta: 28 jäsenmaan joukossa vain neljä maata (ml. Viro) on saavuttanut sen, ja viides (Puola) kenties pääsee joukkoon vuoden 2016 kuluessa. Suo- men 2,69 miljardin euron puolustusbudjetti edustaa 1,3 % osuutta yhteensä 207 miljardin euron bruttokansantuotteesta. Oman arviomme mukaan summa nousee kuitenkin 3,41 miljardiin euroon ja 1,64 % bruttokansantuotteesta Naton määritelmien perusteella. Jotta ero saataisiin kurottua umpeen, vuosi-budjettia tulisi kasvattaa noin 730 miljoonalla eurolla.”

Nyt kuitenkin on hyvä huomata, että me olemme tuon jälkeen jo voimakkaasti nostaneet puolustusbudjettia ja 2021 on lähes natotasossa, 2022 on natotasossa (kevään lisäbudjetissa on tulossa lisäystäkin, sen on jo hallitus todennut).

Eli enää NATO ei tuota mainitsemaasi lisäkustannusta aiheuttaisi.

https://www.defmin.fi/files/5215/TAE_2022_BKT-osuus_27.9.2021.pdf

NATO keskustelu on muualla. Pointti edelleen rahaa on mutta ei hoitajien palkkoihin.

 

[finWeazel]

NATO keskustelu on muualla. Pointti edelleen rahaa on mutta ei hoitajien palkkoihin.

Rahaa on rajallinen määrä. Yhdestä paikasta kun ottaa niin se on toisesta pois. Jonkun pitäisi selkeästi pystyä kertomaan mistä leikataan vai otetaanko syömävelkaa vai nostetaanko verotusta(mitä veroja? kuka maksaa?) hoitajien palkankorotuksiin. Velka kulujen kattamiseen on vaikea asia, kun se ei julkiselle puolelle sijoitettuna tuota mitään, mutta kaivaa kuoppaa syvemmäksi vuosi vuodelta. Se velka+tulevaisuudessa myös korot pitää maksaa pois. Suomella ei enää ole markkaa niin ei voida rahaa painamalla hoitaa velkoja.

 

[SampoTexaa]

Rahaa on rajallinen määrä. Yhdestä paikasta kun ottaa niin se on toisesta pois. Jonkun pitäisi selkeästi pystyä kertomaan mistä leikataan vai otetaanko syömävelkaa vai nostetaanko verotusta(mitä veroja? kuka maksaa?) hoitajien palkankorotuksiin. Velka kulujen kattamiseen on vaikea asia, kun se ei julkiselle puolelle sijoitettuna tuota mitään, mutta kaivaa kuoppaa syvemmäksi vuosi vuodelta. Se velka+tulevaisuudessa myös korot pitää maksaa pois. Suomella ei enää ole markkaa niin ei voida rahaa painamalla hoitaa velkoja.

Sepä se jostain se pitää repiä. Lainaa ei oikein voi ottaa kun nykyisin jo vedetään persnettoa.

Noh tunnetusti keskituloiset maksaa.

 

[Jan11]

NATO keskustelu on muualla. Pointti edelleen rahaa on mutta ei hoitajien palkkoihin.

Taisit itse ottaa sen kuvitteellisen natokustannuksen verrokiksi viestissä #2173. Kai sen väittämän nyt sentään saa osoittaa virheelliseksi (minkä tein).

Eikä rahaa tunnu olevan opettajien, varhaiskasvattajien yms. muiden kuntasektorilla työskentelevienkään palkankorotuksiin. Itse olen nykyisin muissa hommissa, mutta edelleen OAJ:n jäsen, joten tottakai haluan muistuttaa, että mielestäni hoitajat ei ole missään erityisasemassa, sillä hoitajia pahemmassa palkkakuopassa on mm. varhaiskasvattajat, luokanopettajat ja jos oikein rajun esimerkin ottaa, kirjastonhoitajat. Maisterin tehtäväkohtainen kk-palkka n. 2400€. Varhaiskasvattajilla jopa pienempi, mutta ne on toisaalta kandeja.

En siis näe hoitajia erityisasemassa. He saa sentään usein vuorolisiä. Nuorena miehenä kun tein kesäisin hoitoalan töitä, yölisä oli ainakin silloin (80-luvun lopulla, 90-luvun taitteessa) montaa alaa isompi 40% ja iltalisä 15%, lauantalisä 20%, sunnuntailisä 100% (niin kuin lähes kaikilla aloilla su-lisä on).

Opettajista ei kukaan saa haittalisiä, varhaiskasvattajista pieni osa.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole laittaa vastakkain. Vaan muistuttaa, että kuntasektorilla moni on samassa veneessä. Ja siinä KT on oikeassa, että kaikkeen ei ole varaa.

Musta siis hoitajien palkkavaatimus on nykytilanteeseen aivan posketon. Kuten aiemmin totesin, max 200 miljoonaa voisi olla vielä ok.

 

[Butali]

Mikä tämän hoitajien palkkaharmonisoinnin idea on? Aikalailla alasta riippumatta isommissa kaupungeissa maksetaan ymmärrettävästi suurempaa palkkaa, koska kilpailu hyvistä työntekijöistä on agressiivisempaa ja asumiskustannukset suuremmat. Tarkoittaako se, että Sari Sairaanhoitajille on maksettava Kilpisjärven terveyskeskuksessa sama palkka, kuin yliopistosairaaloissa työskenteleville hoitajille, olettaen että tehtävänimikkeet ovat samat?

Jos näin, niin eikö tätä samaa voisi vaatia kaikilla aloilla ja samoilla perusteluilla?

Työtaipaleeni alussa oman liittoni TES:ssä oli muistaakseni Suomessa 3 eri aluetta ja prosenttikerrointa, joilla siunattiin Etelän isommat palkat. En tiedä onko sitä siellä enää, mutta aikalailla vastakohta näille harmonisoinneille.

 

[Rapilysin]

En siis näe hoitajia erityisasemassa. He saa sentään usein vuorolisiä.

Niitä vuorolisiä maksetaan siksi, että ollaan töissä silloin kun muu maailma makaa sängyissään, kokoontuu ystävien kanssa tai istuu joulupöydässä jne. Ainoastaan tehtäväkohtaista palkkaa voi verrata eri alojen välillä.

Kt kyllä viestii propagandassaan yli 3000 euron palkasta, mutta unohtaa mainita että sen eteen pitää valvoa yönsä ja olla pois perheen luota viikonloput.

 

[weezer]

Jäsenyys joo mutta muut kulut jotka Ulkoasiainministeriö laski vuonna 2016 oli 730M€/vuosi

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf

Eipä nyt puhuta ihan höpöjä

lainaus tuosta sinun lähteestä kun et vaivautunut edes tarkentaan miltä sivulta poimit lukemat:

BUDJETTIVAIKUTUKSET. Nato on sinänsä suhteellisen pienten kulu- jen organisaatio. Sen vuotuiset infrastruktuuriin liittyvät menot ovat noin 5,2 miljardia euroa. Kun verrataan Suomen BKT:tä suhteessa Naton koko- naismenoihin, Suomen osuuden menoista tulisi olla hieman yli 1 %, mikä käytännössä tarkoittaa alle 55 miljoonaa euroa. Näiden kulujen tulisi nous- ta lähitulevaisuudessa ottaen Baltian maiden oman ja niitä varten teh- dyn yhteisen puolustusvalmistelun puutteet huomioon. Tähän tulee lisätä Naton puitteissa työskentelevien suomalaisten henkilöstökulut, jos Suomi liittyy järjestöön. Naton kansainväliseen henkilöstöön kuuluu tällä hetkellä 1 100 henkilöä ja sen komentorakenteeseen 6 700 sotilashenkilöä ja virka- miestä. Tähän suhteutettuna suomalaista henkilöstöä olisi noin 80.
Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % bruttokan- santuotteesta: 28 jäsenmaan joukossa vain neljä maata (ml. Viro) on saavutta- nut sen, ja viides (Puola) kenties pääsee joukkoon vuoden 2016 kuluessa. Suo- men 2,69 miljardin euron puolustusbudjetti edustaa 1,3 % osuutta yhteensä 207 miljardin euron bruttokansantuotteesta. Oman arviomme mukaan sum- ma nousee kuitenkin 3,41 miljardiin euroon ja 1,64 % bruttokansantuotteesta Naton määritelmien perusteella. Jotta ero saataisiin kurottua umpeen, vuosi- budjettia tulisi kasvattaa noin 730 miljoonalla eurolla.
sivu 48

anteeksi OT, oli pakko

mielestäni sairaanhoitajat on palkankorotukset kyllä ansainneet. Hoitajapulakin tulee olemaan tulevaisuudessa sellainen, jos ei edes palkkauksesta pidetä huolta. Käsittämätöntä vedota aina siihen että veronmaksajat maksaa. Tottakai ne maksaa, maksetaanhan me tyhmemmistäkin asioista. Hyvä hoito ja sen turvaaminen maksaa taatusti pitkässä juoksussa itsensä takaisin.

 

[Resetor]

Mikä tämän hoitajien palkkaharmonisoinnin idea on? Aikalailla alasta riippumatta isommissa kaupungeissa maksetaan ymmärrettävästi suurempaa palkkaa, koska kilpailu hyvistä työntekijöistä on agressiivisempaa ja asumiskustannukset suuremmat. Tarkoittaako se, että Sari Sairaanhoitajille on maksettava Kilpisjärven terveyskeskuksessa sama palkka, kuin yliopistosairaaloissa työskenteleville hoitajille, olettaen että tehtävänimikkeet ovat samat?

Jos näin, niin eikö tätä samaa voisi vaatia kaikilla aloilla ja samoilla perusteluilla?

Palkkaharmonisointi on tehtävä perustuslain yhdenvertaisuus pykälän perusteella ja tälle on vakiintunut oikeuskäytäntö. Tämä on myös KVTES:ssä ja toki siten myös SOTETES:ssä.

Palkkaharmonisoinnissa työn vaativuus ratkaisee. Samassa organisaatiossa yhtä vaativasta työstä on maksettava kaikkille sama palkka. Esimerkiksi hoitaja jolla on lääkkeenmääräämis oikeus saa sen 2900€/kk, joten kaikille jotka tekevät tuota työtä on maksettava sama palkka. Hoitaja joka toimii osastolla saa sen 2600€, joten kaikille yhtä vaativaa osastotyötä tekeville pitää maksaa sama palkka. Ei ole merkitystä onko kyse yliopistosairaalasta vai kilpisjärvestä, työn vaativuus ratkaisee. LMEP koulutettu hoitaja kilpisjärvellä tekee huomattavasti vaativampaa työtä kuin vuodeosastolla hoitaja yliopistosairaalassa.

 

[Jan11]

Palkkaharmonisointi on tehtävä perustuslain yhdenvertaisuus pykälän perusteella ja tälle on vakiintunut oikeuskäytäntö. Tämä on myös KVTES:ssä ja toki siten myös SOTETES:ssä.

Palkkaharmonisoinnissa työn vaativuus ratkaisee. Samassa organisaatiossa yhtä vaativasta työstä on maksettava kaikkille sama palkka. Esimerkiksi hoitaja jolla on lääkkeenmääräämis oikeus saa sen 2900€/kk, joten kaikille jotka tekevät tuota työtä on maksettava sama palkka. Hoitaja joka toimii osastolla saa sen 2600€, joten kaikille yhtä vaativaa osastotyötä tekeville pitää maksaa sama palkka. Ei ole merkitystä onko kyse yliopistosairaalasta vai kilpisjärvestä, työn vaativuus ratkaisee. LMEP koulutettu hoitaja kilpisjärvellä tekee huomattavasti vaativampaa työtä kuin vuodeosastolla hoitaja yliopistosairaalassa.

Tuota. Se harmonisointi ei tule perustuslaista, vaan pääosin Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1-3 momentista ja aikaisemmasta oikeuskäytännöstä esim. KKK2013:10, KKO2013:10 ja TT2018:18.
Toisekseen, ei se mikään koko maan laajuinen ole, vaan kun kunnat tekevät liikkeenluovutuksen hyvinvontialueelle, niin palkat harmonisoidaan kyseisen hyvinvointialueen sisällä.
Toisin sanoen vaikkapa Kilpisjärvellä ja Tampereen seudulla voi edelleen olla eri liksat samasta työstä. Sen sijaan Kilpisjärvellä ja Rovaniemellä ei (molemmat Lapin hyvinvointialuetta), ja vastaavasti Tampereella ja vaikka Parkanossa ei (molemmat Pirkanmaan hyvinvointialuetta)

 

[vermont]

Palkkaharmonisoinnissa työn vaativuus ratkaisee. Samassa organisaatiossa yhtä vaativasta työstä on maksettava kaikkille sama palkka. Esimerkiksi hoitaja jolla on lääkkeenmääräämis oikeus saa sen 2900€/kk, joten kaikille jotka tekevät tuota työtä on maksettava sama palkka. Hoitaja joka toimii osastolla saa sen 2600€, joten kaikille yhtä vaativaa osastotyötä tekeville pitää maksaa sama palkka. Ei ole merkitystä onko kyse yliopistosairaalasta vai kilpisjärvestä, työn vaativuus ratkaisee. LMEP koulutettu hoitaja kilpisjärvellä tekee huomattavasti vaativampaa työtä kuin vuodeosastolla hoitaja yliopistosairaalassa.

Jep. Toivottavasti nykyisissä kunnan/kuntayhtymän tekemissä työsopimuksissa on eriytetty jollain tapaa palkan osa, joka on muodostettu vaikeasti työllistettävien alueiden porkkanaksi, joka ei palkkaharmonisoinnissa ole osa vertailtavaa palkkaa. Muutoin Pohjois-Suomen pikkukuntien yleislääkärit kääntävät palkkahierarkien päin prinkkalaa keskussairaaloissa, joissa yleislääkärit alkavat tienaamaan enemmän kuin erikoislääkärit jne.

 

[Butali]

Tuota. Se harmonisointi ei tule perustuslaista, vaan pääosin Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1-3 momentista ja aikaisemmasta oikeuskäytännöstä esim. KKK2013:10, KKO2013:10 ja TT2018:18.
Toisekseen, ei se mikään koko maan laajuinen ole, vaan kun kunnat tekevät liikkeenluovutuksen hyvinvontialueelle, niin palkat harmonisoidaan kyseisen hyvinvointialueen sisällä.
Toisin sanoen vaikkapa Kilpisjärvellä ja Tampereen seudulla voi edelleen olla eri liksat samasta työstä. Sen sijaan Kilpisjärvellä ja Rovaniemellä ei (molemmat Lapin hyvinvointialuetta), ja vastaavasti Tampereella ja vaikka Parkanossa ei (molemmat Pirkanmaan hyvinvointialuetta)

Kai hoitajien palkkojen muodostuksessa on osana myös jokin henkilökohtainen lisä? Muuten laiskoille, pätevöityneille hoitajille koettaa pian kissanpäivät ahkerien kanssasisarien kustannuksella, tai sitten kaikki ottavat sellaisen tasapaksun hälläväliä-asenteen, kun siitä ahkeruudesta ei kerran porkkanaa ole tarjolla. Jos näin ei ole, niin kohtuus olisi, että irtisanomissuojaa heikennettäisi merkittävästi. Vätyksiä löytyy kaikkialta.

 

[Resetor]

Tuota. Se harmonisointi ei tule perustuslaista, vaan pääosin Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1-3 momentista ja aikaisemmasta oikeuskäytännöstä esim. KKK2013:10, KKO2013:10 ja TT2018:18.
Toisekseen, ei se mikään koko maan laajuinen ole, vaan kun kunnat tekevät liikkeenluovutuksen hyvinvontialueelle, niin palkat harmonisoidaan kyseisen hyvinvointialueen sisällä.
Toisin sanoen vaikkapa Kilpisjärvellä ja Tampereen seudulla voi edelleen olla eri liksat samasta työstä. Sen sijaan Kilpisjärvellä ja Rovaniemellä ei (molemmat Lapin hyvinvointialuetta), ja vastaavasti Tampereella ja vaikka Parkanossa ei (molemmat Pirkanmaan hyvinvointialuetta)

" Kunta-alan organisaatiot ovat yhteensovittaneet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä jo vuosia. Harmonisaatiosta on syntynyt yksittäisten tapausten kautta jo oikeuskäytäntöä, joissa tulkitaan muun muassa perustuslain sekä työ- ja virkalainsäädännön yhdenvertaisen kohtelun periaatteita."

Palkkojen yhteensovittaminen korkeimpaan tasoon vaarantaa sote-uudistuksen rahoituspohjan

Sote-uudistuksessa tulevien hyvinvointialueiden rahoituspohja vaarantuu, jos työnantajaorganisaatiot joutuvat yhteensovittamaan palkkansa korkeimpien…

www.kt.fi

En viitsi inttää asiasta enempää.

En tiedä mistä päädyit siihen, että olisin väittänyt harmonisoinnin olevan koko suomea koskevaa. Vastasin esimerkkiin joka oli edellä. Minulle ei ole mitään epäselvää, ettei kilpisjärven kanssa samalla hyvinvointialueella ole yliopistosairaalaa.

 

[Resetor]

Kai hoitajien palkkojen muodostuksessa on osana myös jokin henkilökohtainen lisä? Muuten laiskoille, pätevöityneille hoitajille koettaa pian kissanpäivät ahkerien kanssasisarien kustannuksella, tai sitten kaikki ottavat sellaisen tasapaksun hälläväliä-asenteen, kun siitä ahkeruudesta ei kerran porkkanaa ole tarjolla. Jos näin ei ole, niin kohtuus olisi, että irtisanomissuojaa heikennettäisi merkittävästi. Vätyksiä löytyy kaikkialta.

Henkilökohtainen lisä on siellä erikseen. Harmonisointi koskee peruspalkkaa. Tuo heko lisien antaminen on ainakin omalla alueella aivan hemmetin harvinaista. Aivan jollain satunnaisella on se 50€ ja vielä harvammalla 100€.

 

[Ihmemies]

Hoitajatasolla mennään tällä feminismiperiaatteella, että kaikilla pitää olla kaikkea yhtä paljon/vähän. Jos jollain on enenmän/vähemmän kykyjä, vaikka se johtuisi ihan omasta ansiosta (on opiskellut/kouluttautunut enemmän ja hakeutunut vaativampiin tehtäviin, tai sitten on laiska ja tekee minimin), niin ei siitä palkita/rangaista riittävästi.

Hoitajien palkkaus ei siis jousta oleellisesti oman osaamisen mukaan, eikä siihen voi omaa osaamista kehittämällä ja töitä paiskimalla kovin kummoisesti vaikuttaa.

Toki voit polttaa illat/yöt/juhlapyhät olemalla töissä, niin saat haittalisillä bruttopalkkaa korotettua.

 

[Resetor]

Hoitajatasolla mennään tällä feminismiperiaatteella, että kaikilla pitää olla kaikkea yhtä paljon/vähän. Jos jollain on enenmän/vähemmän kykyjä, vaikka se johtuisi ihan omasta ansiosta (on opiskellut/kouluttautunut enemmän ja hakeutunut vaativampiin tehtäviin, tai sitten on laiska ja tekee minimin), niin ei siitä palkita/rangaista riittävästi.

Hoitajien palkkaus ei siis jousta oleellisesti oman osaamisen mukaan, eikä siihen voi omaa osaamista kehittämällä ja töitä paiskimalla kovin kummoisesti vaikuttaa.

Toki voit polttaa illat/yöt/juhlapyhät olemalla töissä, niin saat haittalisillä bruttopalkkaa korotettua.

Kävin taannoin keskustelua mm. ylilääkärin kanssa, että tehtävänsiirrosta lääkäriltä hoitajalle pitää maksaa. Vastaus oli, että eihän tämä niin voi mennä, että kaikesta lisäosaamisesta pitäisi maksaa. Saman laulun kuulin myös hoitotyön johtajilta. Kovin oli kummastunutta äänensävyä.

 

[ikuhappy]

Niitä vuorolisiä maksetaan siksi, että ollaan töissä silloin kun muu maailma makaa sängyissään, kokoontuu ystävien kanssa tai istuu joulupöydässä jne. Ainoastaan tehtäväkohtaista palkkaa voi verrata eri alojen välillä.

Kt kyllä viestii propagandassaan yli 3000 euron palkasta, mutta unohtaa mainita että sen eteen pitää valvoa yönsä ja olla pois perheen luota viikonloput.

Ei, vaan ainoastaan kokonaisansiota (per täysi työkuukausi) voi verrata alojen kesken edes jotenkin. Kaikenmoiset listä kun vaihtelevat esim:

- Postinjakajilla puhutaan käsittääkseni tyylin alle euron yölisästä, kun taas vaikka poliiseille ja hoitajille se on jotain 30-40%, rahana siis 5-7€ luokkaa - hoitajien ja poliisien palkat eivät kuitenkaan ole lähelläkään 5-kertaisia postinjakajien palkkaan verrattuna.
- OAJ valittaa alhaisesta kk-palkasta, jossa ei oteta huomioon sitä, että vuositasolla palkka on huomattavasti parempi kun verrataan, että vaikka kirjanpitätäjä ottaisi 5 viikon lisäksi 7 viikkoa palkatonta vapaata.
- Ylempi toimihenkilö DI tekee reissutyötä ja joutuu matkustamaan omalla ajalla, josta ei saa korvausta (joku saa jotain, joku ei mitään, 100% palkkaa äärimmäisen harva) tai viettää koko viikon jossain vinku-Intian tehtaalla, josta palkkaa maksetaan kuitenkin vain "tehdyistä työtunneista".
- B2B-myyjä saa "tehtäväkohtaista palkkaa" 2000€/kk, mutta sitten keskimäärin provikoita ja bonuksia 4000€/kk tuohon päälle.
- Tilintarkastaja tekee vuoden alkukuukausina todella pitkää päivää liukumiiin, "koska kuuluu alaan" ja mistään ylityökorvauksista ei ole tietoakaan.

Nämä siis kaikki enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä, mutta pointti tullee selväksi, eli jokaisessa hommassa on huonot puolensa ja niistä sovitut korvaukset voivat sisältyä palkkaan tai tulla lisinä tai jollain muulla nimellä. Lopulta se millä on väliä on se, paljonko vuositasolla tulee pankkitilille.

Näin ollen siis esim. tuo mainittu Sote-alueiden myötä tuleva mahdollinen palkankorotus täytyy tottakai ottaa huomioon hoitajien ja lääkärien palkoista keskusteltaessa.

 

[Rapilysin]

Ei, vaan ainoastaan kokonaisansiota (per täysi työkuukausi) voi verrata alojen kesken edes jotenkin. Kaikenmoiset listä kun vaihtelevat esim:

- Postinjakajilla puhutaan käsittääkseni tyylin alle euron yölisästä, kun taas vaikka poliiseille ja hoitajille se on jotain 30-40%, rahana siis 5-7€ luokkaa - hoitajien ja poliisien palkat eivät kuitenkaan ole lähelläkään 5-kertaisia postinjakajien palkkaan verrattuna.
- OAJ valittaa alhaisesta kk-palkasta, jossa ei oteta huomioon sitä, että vuositasolla palkka on huomattavasti parempi kun verrataan, että vaikka kirjanpitätäjä ottaisi 5 viikon lisäksi 7 viikkoa palkatonta vapaata.
- Ylempi toimihenkilö DI tekee reissutyötä ja joutuu matkustamaan omalla ajalla, josta ei saa korvausta (joku saa jotain, joku ei mitään, 100% palkkaa äärimmäisen harva) tai viettää koko viikon jossain vinku-Intian tehtaalla, josta palkkaa maksetaan kuitenkin vain "tehdyistä työtunneista".
- B2B-myyjä saa "tehtäväkohtaista palkkaa" 2000€/kk, mutta sitten keskimäärin provikoita ja bonuksia 4000€/kk tuohon päälle.
- Tilintarkastaja tekee vuoden alkukuukausina todella pitkää päivää liukumiiin, "koska kuuluu alaan" ja mistään ylityökorvauksista ei ole tietoakaan.

Nämä siis kaikki enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä, mutta pointti tullee selväksi, eli jokaisessa hommassa on huonot puolensa ja niistä sovitut korvaukset voivat sisältyä palkkaan tai tulla lisinä tai jollain muulla nimellä. Lopulta se millä on väliä on se, paljonko vuositasolla tulee pankkitilille.

Näin ollen siis esim. tuo mainittu Sote-alueiden myötä tuleva mahdollinen palkankorotus täytyy tottakai ottaa huomioon hoitajien ja lääkärien palkoista keskusteltaessa.

Itseasiassa hoitoalan palkkoja voidaan verrata hyvinkin suoraan muihin julkisen sektorin työntekijöiden palkkoihin. Siellä on teknisellä puolella aika yhteneväiset ehdot työajan ja lomien yms suhteen. Tehtäväkohtaisen palkan vertailu on hedelmällistä. Kokonaispalkan ei, koska teknisellä puolella kvtessiä vuorotyötä tekee ehkä 5 % ja hoitoalalla taas 95%.

Mutta joo, siitä olen samaa mieltä, että esim. vientiteollisuuden insseihin vertailu edellyttäisi muidenkin muuttujien kuin tehtäväkohtaisen palkan tarkastelua. Siellä saattaa varmaan olla jossain jopa tulos tai ulos -tyylinenkin toimintamalli. Kunnan inssit taasen on eläkevirkoja, joissa ei työtahti päätä huimaa.

 

[Lämpöpumppu]

Kuntatyönantajan palkkatilastoista (v. 2020) seuraavia tehtäväkohtaisia palkkoja AMK-tutkinnon vaativista tehtävistä:
Kaupunginpuutarhuri: 3305 €

Mitähän tämä homma pitää sisällään? Tittelin ja sen tuoman mielikuvan perusteella en ihmettele enää, miksi julkisen sektorin talous on raskas ja kunnat hukkuvat velkoihinsa. Ja vaatiiko tuo tosiaan alemman korkeakoulututkinnon? Kaikkialla muualla maailmassa puutarhurin töitä tekee ne laittomat meksikolaiset (stereotypia rapakon takaa).

 

[pitkae]

Mitähän tämä homma pitää sisällään? Tittelin ja sen tuoman mielikuvan perusteella en ihmettele enää, miksi julkisen sektorin talous on raskas ja kunnat hukkuvat velkoihinsa. Ja vaatiiko tuo tosiaan alemman korkeakoulututkinnon? Kaikkialla muualla maailmassa puutarhurin töitä tekee ne laittomat meksikolaiset (stereotypia rapakon takaa).

Mikä pointti on edes keskustella täällä aiheesta yleisesti, jos tietotaso ja kiinnostus selvitää asioita on tämä?

Kaupunginpuutarhurin avaintehtäviin kuuluvat Kotkan kaupungin puistojen suunnittelun johtaminen, puistojen ja viheralueiden peruskorjaamiseen, perusparantamiseen ja talouden valmisteluun liittyvät tehtävät, kaupunkistrategian ja kaupungin ilmastotavoitteiden integraation toteuttaminen, puistojen laatutasoa ylläpitävin, luonnon monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa toteuttavin suunnitelmin.
Tehtäviin kuuluvat myös viheralueisiin liittyvän paikkatietoaineistojen kokoamiseen liittyvän projektityön suunnittelu ja koordinointi sekä viheralueohjelman laadinta yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Marja-Liisa Nenosesta Kotkan kaupunginpuutarhuri | Kotkan kaupunki

Kotkan kaupungin teknisten palveluiden infran suunnittelussa työskentelevä maisemasuunnittelija Marja-Liisa Nenonen on valittu Kotkan uudeksi

www.kotka.fi

 

[vekaas]

Hoitoalalla, ainakin toimenpidepuolella, on tällä hetkellä kaksijakoinen tilanne mitä itse olen seurannut. Nykyinen palkkaus ei kannusta esimerkiksi tähän ns. hoitojonon purkuun koska se että leikataanko päivässä 1 tai 5 potilasta niin saa saman palkan, siksi moni mielummi tyytyy norkoilemaan iltapäivästä.

Sitten toisaalta, on myös hoitajia jotka haluaisivat urakkapalkalla tehdä lisätöitä, mutta joko kvtes ei jousta tai sitten työnantaja ei halua lisätöistä maksaa ollenkaa, tai riittävästi.

Siksi näen että nykyinen kvtes on tiensä päässä myös kuntapuolella ja tulisi siirtyä maksamaan tuottavuudesta tai tuloksesta vaikka se tarkottaisi että jonkun palkka laskisikin.

 

[Rapilysin]

Hoitoalalla, ainakin toimenpidepuolella, on tällä hetkellä kaksijakoinen tilanne mitä itse olen seurannut. Nykyinen palkkaus ei kannusta esimerkiksi tähän ns. hoitojonon purkuun koska se että leikataanko päivässä 1 tai 5 potilasta niin saa saman palkan, siksi moni mielummi tyytyy norkoilemaan iltapäivästä.

Sitten toisaalta, on myös hoitajia jotka haluaisivat urakkapalkalla tehdä lisätöitä, mutta joko kvtes ei jousta tai sitten työnantaja ei halua lisätöistä maksaa ollenkaa, tai riittävästi.

Siksi näen että nykyinen kvtes on tiensä päässä myös kuntapuolella ja tulisi siirtyä maksamaan tuottavuudesta tai tuloksesta vaikka se tarkottaisi että jonkun palkka laskisikin.

Tuo toimii jossain leikkurissa ihan hyvin, missä tehdään konkreettisia toimenpiteitä ja yritetään saada potilaat mahdollisimman äkkiä pois jaloista. Päivystyksessäkin nähdäkseni olisi suht helppo mitata työtehoa vaikka sillä, että kuinka monta potilasta hoitaja valmistelee lääkärille työvuoron aikana. Hoitajien vastaanottotoimintaakin pystyy mittaamaan konkreettisesti sillä, että kuinka monta potilasta päivän aikana kulkee koneiston läpi. Lääkäripuolella toki toimenpidepalkkioita on maksettu jo iät ja ajat ja nehän luonnollisesti perustuvat potilasmääriin.

Itse olen töissä ensihoidossa ja on vaikea nähdä miten meille saataisiin tuottavuuslisä laskettua, kun potilaita ei vaan määräänsä enempää tule. Ja yksi isoimmista rahasyöpöistä lienee vanhustenhoito, jossa on jo aika tehokasta toimintaa. Mahtaako keskiarvomummo saada ihmiskontaktia enää edes puolta tuntia päivässä, ellei ole sen kuntoinen että pääsee itse päiväsaliin juoruamaan muiden dementikkojen kanssa?

 

[Resetor]

Hoitoalalla, ainakin toimenpidepuolella, on tällä hetkellä kaksijakoinen tilanne mitä itse olen seurannut. Nykyinen palkkaus ei kannusta esimerkiksi tähän ns. hoitojonon purkuun koska se että leikataanko päivässä 1 tai 5 potilasta niin saa saman palkan, siksi moni mielummi tyytyy norkoilemaan iltapäivästä.

Sitten toisaalta, on myös hoitajia jotka haluaisivat urakkapalkalla tehdä lisätöitä, mutta joko kvtes ei jousta tai sitten työnantaja ei halua lisätöistä maksaa ollenkaa, tai riittävästi.

Siksi näen että nykyinen kvtes on tiensä päässä myös kuntapuolella ja tulisi siirtyä maksamaan tuottavuudesta tai tuloksesta vaikka se tarkottaisi että jonkun palkka laskisikin.

Ei se kyllä taida olla hoitajat, jotka päättävät että leikataanko iltapäivällä vai ei, se kirurgi siihen tarvitaan. Jos jossain on toimenpiteeseen hoitajat vapaana, niin ne varmasti sinne saliin laitetaan jos tekijä löytyy. Vai viitataanko tässä norkoileviin kirurgeihin?

Kyllähän jononpurkuja tehdään, näissä se, ettei työantaja halua maksaa on se isoin ongelma. Viimeksi ihmettelin, että miten päädyttiin sopimukseen, että jononpurusta lääkäri saa kolminkertaisen korvauksen, mutta hoitaja 2,5 kertaisen.