• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Työmarkkinakierrokset.

Sairaanhoitajia työskentelee mm. matkustaja-aluksissa, vakuutusyhtiöissä, kelassa ja koulutustyössä yms. Eivät ole hoitotyössä, mutta tekevät työtään sairaanhoitajana. Tuo 3% tarkoittaa niitä.
Kaivoin hieman asiaa lisää. Tässä on mukana kaikki, myös lähihoitajat ja perushoitajat yms. (joita on sairaanhoitajia enemmän).
Siis kokonaisuudessakin ihan kaikki hoitajat mukaan lukien lähi-, perus-, laboratoriohoitajat yms. jäädään silti alle kymmenen tuhannen, joka varmaan vahvistanee edelleen tuota muutaman tuhannen sairaanhoitajan määrää.

2EE1F93C-C84A-4C75-91B6-14A6A9EC0A51.png
 
"Me emme puutu sopimusneuvotteluihin, mutta jos nyt kuitenkin vähän puututtaisiin."
Niinpä, se on jännä että asioistahan on tiedetty iät ja ajat. Mutta millään tavalla ei ilmeisesti olla varauduttu, vaan vedetty niin kuin business-as-usual. Siinä vaiheessa nyt kun "shit the fan", niin aletaan uhriutumaan kuin naapurimaan johto. Nooh, itsehän en nuihin lakkoihin muutenkaan osallistuisi, kun työskelenten henkeä pelastavassa yksikössä (teho/valvonta). Mutta pallo alkaa vierimään yhä vahvemmin Norjaa kohden jonkinlaisessa lähitulevaisuudessa. Eikä voisi vähempää kiinnostaa, vaikka koko julkinen terveydenhuolto kaatuisi. Minä kyllä hoidan oman tonttini, se että joku muu on jättänyt tonttinsa hoitamatta ei ole minut henkilökohtainen ongelma...
 
Omasta mielestä lähihoitajille, ja sairaanhoitajille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Ne tekee kuitenkin töitä sen palkan eteen ja ne tekee tärkeempää työtä kuin moni muu.
 
Voi yksinkertaisesti olla vastaamatta työnantajan puheluihin ja viesteihin. Tai kertoa olevansa sairaana/humalassa/molemmissa. Ei tuollaista lakia ole kovinkaan vaikea kiertää. Tuskin poliisit sentään laitetaan perään hakemaan hoitajia töihin.

Ainakin täällä paikallisessa sairaalassa on kiristetty niitä vaatimuksia millä ehdoilla saa jäädä sairaslomalle. Pääsääntöisesti vain enää työterveyslääkärin todistuksella. Positiivinen laboratoriotestillä varmistettu koronatestitulos oli se poikkeus siihen sääntöön.

Vaikea niitä pakkotyömääräyksiä voi olla toimittaa perille ellei lakiin kirjata jotain velvollisuutta tarkistaa lakon aikana päivittäin tekstiviestit, sähköpostit tms. ilmoituskanava niille pakkotyömääräysten varalta, jotka ovat työsuhteessa ja lakossa. Voihan siihen liittää oheisrangaistukseksi vaikka tuhannen euron suuruisen suoraan ulosottokelpoisen sakon jos ei noudata pakkotyömääräystä jokaiselta vuorokaudelta jolta sitä jättänyt noudattamatta. Voihan siihen liittää myös ehdonalaisen vankeustuomion oheisrangastuksena käräjien kautta, jolloin saadaan kaikille rikosrekisteri jolla voi olla omia haittoja sitten jatkossa.

Joukkoirtisanomisten varaltahan kaavailtiin silloin "Sari Sairaanhoitajan" aikoina erityislakia. Ehkä sekin kannattaa kaivaa taas naftaliinista. Ja kenties muuttaa sitä terveydenhuollon ammattirekisteriä koskevia pykäliä niin, että omia ammattioikeuksia ei voi poistaa tai rajata lähikuukausina muuta kuin useamman kuukauden viiveellä. Muutenhan kaikki voisivat pyytää toistaiseksi poistamaan omat oikeutensa sieltä rekisteristä jolloin ei voisi toimia hoitajana pakkotyömääräykselläkään.
 
Lakkoilevat hoitajat Elina ja Arttu puhuvat nyt suunsa puhtaaksi – tähän palkka oikeasti riittää elämässä
"Kulmala sanoo, että ensimmäinen ja suurin epäkohta on palkka. Hänen mukaansa hoitajien palkka on koulutukseen nähden merkittävästi jäljessä verrattuna muihin vastaavan koulutuksen aloihin. Sairaanhoitajaksi voi valmistua ammattikorkeakoulusta 3,5 vuodessa.
Kulmalan mukaan insinöörien koulutus on yhtä pitkä ja heidän palkkansa on noin 800 euroa korkeampi.
– Verojen jälkeen minulle jää kuussa käteen noin 2 200 euroa. Se riittää niukin naukin elämiseen. Saan toki perusasiat kuten ruuan ja asunnon, mutta niinhän ihmisen kuuluukin. Joudun kyllä laskeskelemaan tarkkaan."


Ei nyt mitkään kaikkein vahvimmat argumentit, mutta kai nuo johonkin kohderyhmään uppoaa. Omia mietteitä tästä ainaisesta insinööri vs sairaanhoitaja -väännöstä:
- Insinööritutkinto on 4 vuotta (heh)
- Entä opettajat tai varhaiskasvatuksen opettajat?
- Entä poliisi neljän vuoden korkeakoulututkinnolla ja 2100-2400€/kk peruspalkalla? Työolot ovat poikkeuksetta heikommat sairaanhoitajiin verrattuna.
- Insinöörialalla palkat vaihtelevat hyvin paljon. Aloitteleva insinööri saa hädin tuskin sitä, mitä aloitteleva sairaanhoitaja. Ne hyvin palkatut insinöörityöt ovat lähtökohtaisesti aina voittoa tuottavissa osakeyhtiöissä, valtaosa sairaanhoitajista on lähes pyhällä hengellä pyörivällä julkisella sektorilla. Mutta joku suunnitteluinsinööri pääsee hädin tuskin 3000€/kk palkkaan edes vuosien kokemuksella.
- Hyvin palkatut insinöörityöt vaativat usein matkustamista tai esimiehenä toimimista.
- Insinöörillä on paljon enemmän kilpailua vastassa. Sairaanhoitajana pääset töihin suoraan koulunpenkiltä ja voit tehdä töitä eläköitymiseen saakka ja pidemmälle, murehtimatta töiden riittävyydestä.
- Ja sitten suurten kysymysten ääreen; miksi lähti hoitoalalle eikä insinööriksi? Käsittääkseni insinööritutkinnon pääsykoe on jopa sairaanhoitoalaa helpompi, sisältäen vain loogista päättelyä ja laskemista ilman mitään erillisiä haastatteluja ja arvioita soveltuvuudesta.
- Verojen jälkeen jää vähän käteen, mutta paljonko hän odottaa saavansa? Suomen korkealla ja erittäin progressiivisella verotuksella ei mahdottomia kannata odottaa niiden 5% palkankorotustoiveidenkaan jälkeen. Tonnin lisäys bruttopalkkaan alkaa tuomaan jo isompaa eroa nettotuloihin, mutta kuinka realistista se on?
 
Ainakin täällä paikallisessa sairaalassa on kiristetty niitä vaatimuksia millä ehdoilla saa jäädä sairaslomalle. Pääsääntöisesti vain enää työterveyslääkärin todistuksella. Positiivinen laboratoriotestillä varmistettu koronatestitulos oli se poikkeus siihen sääntöön.

Vaikea niitä pakkotyömääräyksiä voi olla toimittaa perille ellei lakiin kirjata jotain velvollisuutta tarkistaa lakon aikana päivittäin tekstiviestit, sähköpostit tms. ilmoituskanava niille pakkotyömääräysten varalta, jotka ovat työsuhteessa ja lakossa. Voihan siihen liittää oheisrangaistukseksi vaikka tuhannen euron suuruisen suoraan ulosottokelpoisen sakon jos ei noudata pakkotyömääräystä jokaiselta vuorokaudelta jolta sitä jättänyt noudattamatta. Voihan siihen liittää myös ehdonalaisen vankeustuomion oheisrangastuksena käräjien kautta, jolloin saadaan kaikille rikosrekisteri jolla voi olla omia haittoja sitten jatkossa.

Joukkoirtisanomisten varaltahan kaavailtiin silloin "Sari Sairaanhoitajan" aikoina erityislakia. Ehkä sekin kannattaa kaivaa taas naftaliinista. Ja kenties muuttaa sitä terveydenhuollon ammattirekisteriä koskevia pykäliä niin, että omia ammattioikeuksia ei voi poistaa tai rajata lähikuukausina muuta kuin useamman kuukauden viiveellä. Muutenhan kaikki voisivat pyytää toistaiseksi poistamaan omat oikeutensa sieltä rekisteristä jolloin ei voisi toimia hoitajana pakkotyömääräykselläkään.
Jos ilmoittaa, että on kännissä ja deekiksellä, ja että työhön palaaminen nyt vaatisi katkaisuhoitoa, niin ei siinä mitään sakkoa voida määrätä, jos ihminen ei ole työkuntoinen. Muitakin keinoja työkykyisyyden kyseenalaistamiseksi varmastikin löytyy. Se on sitten työterveyden tehtävä ryhtyä selvittämään työkykyisyyttä, onnea vaan jos työkykyselvityksiä pitää laatia lyhyellä varoitusajalla tuhansia kappaleita.

Tämä siis vain sen varalta, että tulisi taas joku pakkolaki, jolla pyrittäisiin estämään laillinen oikeus olla työskentelemättä. En voi ymmärtää, miten tässä maassa tuntuu asiat menevän taas siten, että ei hoitajille pidä maksaa niin paljon, että edes opiskelupaikkoja saataisiin täytettyä, mutta samalla lakon uhatessa aletaan pakottaa ihmisiä työhön. Siis sellaisiakin, jotka tarvittaessa vaikka irtisanoutuvat päästäkseen eroon työvelvoitteesta.
 
Täh?

Onhan siellä huomenna sairaalat lääkäreitä täynnä pyörittelemässä peukaloita, kun oman kiireettömän hoidon osasto tai leikkaussali on suljettu...

... sinne vaan päivystykseen jeesaamaan ja muiden kriittisten osastojen / leikkureiden avuksi.

Lääkärit jotka ovat virassa voi määrätä tekemään suojelutyönä hoitajien työtä. Sitä en ymmärrä miksi eivät tee niin.
 
Lääkärit jotka ovat virassa voi määrätä tekemään suojelutyönä hoitajien työtä. Sitä en ymmärrä miksi eivät tee niin.
Se olisikin näky, kun radiologit yrittäisivät saada tehtyä MRI- tai TT-tutkimuksia. Perus natiivikuvienkin ottaminen voisi olla vähän niin ja näin.
 
Lakkoilevat hoitajat Elina ja Arttu puhuvat nyt suunsa puhtaaksi – tähän palkka oikeasti riittää elämässä
"Kulmala sanoo, että ensimmäinen ja suurin epäkohta on palkka. Hänen mukaansa hoitajien palkka on koulutukseen nähden merkittävästi jäljessä verrattuna muihin vastaavan koulutuksen aloihin. Sairaanhoitajaksi voi valmistua ammattikorkeakoulusta 3,5 vuodessa.
Kulmalan mukaan insinöörien koulutus on yhtä pitkä ja heidän palkkansa on noin 800 euroa korkeampi.
– Verojen jälkeen minulle jää kuussa käteen noin 2 200 euroa. Se riittää niukin naukin elämiseen. Saan toki perusasiat kuten ruuan ja asunnon, mutta niinhän ihmisen kuuluukin. Joudun kyllä laskeskelemaan tarkkaan."


Ei nyt mitkään kaikkein vahvimmat argumentit, mutta kai nuo johonkin kohderyhmään uppoaa. Omia mietteitä tästä ainaisesta insinööri vs sairaanhoitaja -väännöstä:
- Insinööritutkinto on 4 vuotta (heh)
- Entä opettajat tai varhaiskasvatuksen opettajat?
- Entä poliisi neljän vuoden korkeakoulututkinnolla ja 2100-2400€/kk peruspalkalla? Työolot ovat poikkeuksetta heikommat sairaanhoitajiin verrattuna.
- Insinöörialalla palkat vaihtelevat hyvin paljon. Aloitteleva insinööri saa hädin tuskin sitä, mitä aloitteleva sairaanhoitaja. Ne hyvin palkatut insinöörityöt ovat lähtökohtaisesti aina voittoa tuottavissa osakeyhtiöissä, valtaosa sairaanhoitajista on lähes pyhällä hengellä pyörivällä julkisella sektorilla. Mutta joku suunnitteluinsinööri pääsee hädin tuskin 3000€/kk palkkaan edes vuosien kokemuksella.
- Hyvin palkatut insinöörityöt vaativat usein matkustamista tai esimiehenä toimimista.
- Insinöörillä on paljon enemmän kilpailua vastassa. Sairaanhoitajana pääset töihin suoraan koulunpenkiltä ja voit tehdä töitä eläköitymiseen saakka ja pidemmälle, murehtimatta töiden riittävyydestä.
- Ja sitten suurten kysymysten ääreen; miksi lähti hoitoalalle eikä insinööriksi? Käsittääkseni insinööritutkinnon pääsykoe on jopa sairaanhoitoalaa helpompi, sisältäen vain loogista päättelyä ja laskemista ilman mitään erillisiä haastatteluja ja arvioita soveltuvuudesta.
- Verojen jälkeen jää vähän käteen, mutta paljonko hän odottaa saavansa? Suomen korkealla ja erittäin progressiivisella verotuksella ei mahdottomia kannata odottaa niiden 5% palkankorotustoiveidenkaan jälkeen. Tonnin lisäys bruttopalkkaan alkaa tuomaan jo isompaa eroa nettotuloihin, mutta kuinka realistista se on?
2200 Euroa jos jää käteen kuussa, niin kyllä sillä pitäisi normaali Suomalainen hyvin pärjätä.

Itse en pääse noihin ansioihin 20 vuoden työkokemuksella, metallialan ohutlevyseppänä.
 
Siisti sisätyö. Kyllä.

Mutta se työn raskaus mistä puhutaan, uskoakseni, tulee henkilöstön vähyydestä. Työvuoroissa porukkaa sen verran, että hommat hoituu nippa nappa, jos kukaan ei ole poissa. Mutta aika usein joku on poissa.

Monet joutuu viikoittan tekemään peräkkäisiä työvuoroja kun joku sairastuu tms, eikä työnantajalla ole ketään sijaista paikkaamaan. Ei oikein ole vaihtoehto lähteä kotiin ja jättää kollegat pulaan (varsinaista pakkoa ei tietenkään ole, mutta ...). Lisäksi nämä tuplavuorot ei ole mitään suunniteltuja, eli ne on pääsääntöisesti yllättäviä ja sekoittaa pakkaa myös kotona / muu vapaa-ajan toiminta. Eikä ne ole mitään, että tehdään nyt 2 tuntia ylitöitä, kun se on sitten koko työvuoro sinne saakka, että seuraavat tulee päästämään kotiin.

Sijaishommassakin haaste, että tarvii olla sellaista reserviä, joka tuntee sen työpaikan - tai kotihoidossa asiakkaat. Muuten se sijainen on vaan yks taakka lisää, jos sitä pitää vielä perehdyttää sen työntekijävajeen lomassa.

Välillisestihän, pitämällä palkkoja matalana, työnantaja saa pidettyä ylitöiden ja tuplavuorojen tekemisen taloudellisesti houkuttavampana (vaikka työstä palautuminen kärsii). Sen sijaan, että saisi ihminen normitunneilla ansaittua riittävästi, että pääsee lasten kanssa reissuun kerran vuodessa, noin esimerkiksi.
 
Meiän työpaikalla meitä on ihan pari-muutama joiden mielestä meidän palkka on ihan ok tasolla. Henk. koht. en koe että lisäpalkka olis itelle se asia mikä eniten lisää työssä jaksamista. Melkeempä enemmän olen aina toivonut lisäkäsiä työhön, mikä korostui jotenkin tänään kun suljetulta osastolta oli iltavuorossa meiltä useampikin hoitaja ylimääräisenä. MUTTA on vähän huolestuttavaa, että nuoret ei enää pysy ammatissa. Niistä työntekijöistä joita itseni lisäksi aloitti kesätöissä tuolloin joskus, on hoitajana enää yks tai kaks kuudesta. Loput vaihtoi alaa. Avokin serkku vaihtoi alaa puolen vuoden jälkeen. Hän totesi ihan suoraan ettei palkka vastaa vastuuta( ja työnkuvan perusteella en olis hänen hommia tehnyt päivääkään tällä palkalla).

Myöskin sijaisia alkaa olla vaikea saada, työt saadaan tehtyä koska oma henkilökunta joustaa jatkuvasti. Viikottain on useampi työvuoron siirto/ylimääräinen työ. Sinällään meillä tästä saa oikeasti hyvän korvauksen, joka ei kuitenkaan ole selviö. Meillä vähittäis korvaus on ylityöt sekä reilu hälytysraha joka tilanteesta riippuen on vaihdellut jotain 69-160 euron välillä. Toisista sairaaloista kuulee hälyrahoista jotka on jotain tasoa 20e. Kesäsijaisuuksiin hakijoiden määrä tippui 250 -> 150 parissa vuodessa. Avohoito vuotaa koska siellä on liikaa töitä ja liian vähän tekijöitä. Omassa työssä kaikki vuoronvaihdot yms. on menneet tähän mennessä vapaaehtoisesti, mutta aika paljon tuolta kentältä kuulee, ettei näin tapahdu ihan joka puolella vaan näitä työvuoronvaihtoja määrätään "potilasturvallisuuden vuoksi".

Pitkään on hoitajien osalta puhuttu kutsumusammatista, mutta näyttänee pitkälti siltä että se kutsumus on käytetty loppuun eikä kutsuttavia enää tule samaan tapaan. Sijaisten laatu on sit mitä on ja heitä ei ole aikaa perehdyttää, tämä sit johtaa monessa paikassa siihen, että se on vain rasite tai jopa lisää muiden työtaakkaa. Lähihoitajissa opiskelijoiden laatu on romahtanut aivan täysin, sama sosiaalipuolella. Täysin työhön kykenemättömiä ihmisiä on koulutuksessa koska syyt.

Olisi varmaan kiva, jos hoitajia voitaisiin tuosta noin vain lisätä työhön meidän työtä helpottamaan, mutta eipä siihenkään ole koskaan ollut rahaa. Ja nyt ei ole enää kohta tulijoitakaan.

Kieltämättä hoitajajärjestöt ja hoitajat on ite kusseet omiin muroihin vaan jatkuvasti haukkumalla omaa työtään. Ihan hirveesti positiivisia ulostuloja ei näy ja aina on joku neljän lapsen yh kertomassa kuinka palkka ei riitä. Jopa vähän ellottaa nämä rytkösen "ei hoitajilla oo säästöjä" tyyliset ulostulot.

Toisaalta mielenkiintoista seurata keskustelua, kun tuntuu aina noudattavan samaa kaavaa. Hoitajat on kusseet omat työolonsa ja palkkansa, mutta jos sille yritetään tehdä jotain nii ei saisi vaan pitäs vaan vaihtaa ammattia ja antaa muiden tulla tekemään ne samat työt.
 
Lakkoilevat hoitajat Elina ja Arttu puhuvat nyt suunsa puhtaaksi – tähän palkka oikeasti riittää elämässä
"Kulmala sanoo, että ensimmäinen ja suurin epäkohta on palkka. Hänen mukaansa hoitajien palkka on koulutukseen nähden merkittävästi jäljessä verrattuna muihin vastaavan koulutuksen aloihin. Sairaanhoitajaksi voi valmistua ammattikorkeakoulusta 3,5 vuodessa.
Kulmalan mukaan insinöörien koulutus on yhtä pitkä ja heidän palkkansa on noin 800 euroa korkeampi.
– Verojen jälkeen minulle jää kuussa käteen noin 2 200 euroa. Se riittää niukin naukin elämiseen. Saan toki perusasiat kuten ruuan ja asunnon, mutta niinhän ihmisen kuuluukin. Joudun kyllä laskeskelemaan tarkkaan."


Ei nyt mitkään kaikkein vahvimmat argumentit, mutta kai nuo johonkin kohderyhmään uppoaa. Omia mietteitä tästä ainaisesta insinööri vs sairaanhoitaja -väännöstä:
- Insinööritutkinto on 4 vuotta (heh)
- Entä opettajat tai varhaiskasvatuksen opettajat?
- Entä poliisi neljän vuoden korkeakoulututkinnolla ja 2100-2400€/kk peruspalkalla? Työolot ovat poikkeuksetta heikommat sairaanhoitajiin verrattuna.
- Insinöörialalla palkat vaihtelevat hyvin paljon. Aloitteleva insinööri saa hädin tuskin sitä, mitä aloitteleva sairaanhoitaja. Ne hyvin palkatut insinöörityöt ovat lähtökohtaisesti aina voittoa tuottavissa osakeyhtiöissä, valtaosa sairaanhoitajista on lähes pyhällä hengellä pyörivällä julkisella sektorilla. Mutta joku suunnitteluinsinööri pääsee hädin tuskin 3000€/kk palkkaan edes vuosien kokemuksella.
- Hyvin palkatut insinöörityöt vaativat usein matkustamista tai esimiehenä toimimista.
- Insinöörillä on paljon enemmän kilpailua vastassa. Sairaanhoitajana pääset töihin suoraan koulunpenkiltä ja voit tehdä töitä eläköitymiseen saakka ja pidemmälle, murehtimatta töiden riittävyydestä.
- Ja sitten suurten kysymysten ääreen; miksi lähti hoitoalalle eikä insinööriksi? Käsittääkseni insinööritutkinnon pääsykoe on jopa sairaanhoitoalaa helpompi, sisältäen vain loogista päättelyä ja laskemista ilman mitään erillisiä haastatteluja ja arvioita soveltuvuudesta.
- Verojen jälkeen jää vähän käteen, mutta paljonko hän odottaa saavansa? Suomen korkealla ja erittäin progressiivisella verotuksella ei mahdottomia kannata odottaa niiden 5% palkankorotustoiveidenkaan jälkeen. Tonnin lisäys bruttopalkkaan alkaa tuomaan jo isompaa eroa nettotuloihin, mutta kuinka realistista se on?



2200€ näppiin kuussa...just. Ei nyt minusta ihan sysihuono korvaus.

Lisäksi hyvä verrata palkkoja pelkästään koulutuksen pituuteen vertaillen. Insinöörin hommat kun voivat olla vaikka ja mitä koulun jälkeen. Itsellä oli uran alussa palkka insinööritoimistossa 2400€/kk


Nimimerkillä aviopari Insinööri & ex-Sairaanhoitaja
 
Netissä nyt tuntuu aina olevan se tilanne että ahtaaja ja toimari on palkankorotuksensa ansainnu mutta hoitotyö ei. Ja tietysti joka työssä on ne hienot ja huonot hetket sekin on totta.

Odotan vain sitä argumenttia että sairaanhoitajilla on kuitenkin töitä kun kaikilla ei ole.
 
Lakkoilevat hoitajat Elina ja Arttu puhuvat nyt suunsa puhtaaksi – tähän palkka oikeasti riittää elämässä
"Kulmala sanoo, että ensimmäinen ja suurin epäkohta on palkka. Hänen mukaansa hoitajien palkka on koulutukseen nähden merkittävästi jäljessä verrattuna muihin vastaavan koulutuksen aloihin. Sairaanhoitajaksi voi valmistua ammattikorkeakoulusta 3,5 vuodessa.
Kulmalan mukaan insinöörien koulutus on yhtä pitkä ja heidän palkkansa on noin 800 euroa korkeampi.
– Verojen jälkeen minulle jää kuussa käteen noin 2 200 euroa. Se riittää niukin naukin elämiseen. Saan toki perusasiat kuten ruuan ja asunnon, mutta niinhän ihmisen kuuluukin. Joudun kyllä laskeskelemaan tarkkaan."


Ei nyt mitkään kaikkein vahvimmat argumentit, mutta kai nuo johonkin kohderyhmään uppoaa. Omia mietteitä tästä ainaisesta insinööri vs sairaanhoitaja -väännöstä:
- Insinööritutkinto on 4 vuotta (heh)
- Entä opettajat tai varhaiskasvatuksen opettajat?
- Entä poliisi neljän vuoden korkeakoulututkinnolla ja 2100-2400€/kk peruspalkalla? Työolot ovat poikkeuksetta heikommat sairaanhoitajiin verrattuna.

Onko tämä sitä whataboutismia? Eihän näitä voi verrata muuten, työn arvo on se, mikä siitä ollaan valmiita maksamaan eli missä menee kipukynnys olla ilman palvelua. Ongelma hoitotyössä on, että se halutaan vaikka väkisin mutta maksuhalukkuutta ei ole.

Se nyt vaan on fakta, että hoitajilta on viime kädessä viety jopa oikeus vaihtaa alaa, mikä sotii liberaalia oikeistolaista arvomaailmaani kohtaan pahemmin kuin juuri mikään. Lakkoilkoot, ei taida olla tulijoita halvemmalla jonossa kuten paperimiehillä.
 
Netissä nyt tuntuu aina olevan se tilanne että ahtaaja ja toimari on palkankorotuksensa ansainnu mutta hoitotyö ei. Ja tietysti joka työssä on ne hienot ja huonot hetket sekin on totta.

Odotan vain sitä argumenttia että sairaanhoitajilla on kuitenkin töitä kun kaikilla ei ole.

En tiedä, kuinka moni ahtaaja toimii julkisella puolella ja palkankorotus vaatisi toimia julkiseen talouteen, kuten veron korotuksia, leikkauksia tai loputonta velkarahaa. Toimitusjohtajia toki julkisellakin on...

Tehyn ja Superin esitys yleisen palkkatason päälle vuosittainen 3,6% on niin röyhkeä, että toivon päättävän vallan seisovan kovana loppuun asti tätä vastaan, kuten UPM on nyt näyttänyt mallia.
 
Pyyntö ei ole mitenkään erityisen röyhkeä vaan yksinkertaisesti pakon sanelema pelastusyritys, jolla hukkuvaa pidellään pinnalla. Se on vain kohtuullisen minimaalinen tasokorotus jolla vältytään soten lopulliselta alasajolta ja saadaan työn vaatimukset ja palkkataso edes minimaalisesti kohtaamaan toisensa.
Se on toki myös osin tasa-arvokysymys, koska naisvaltainen ala ja hoitajan paikka on ilmeisesti edelleen monen mielestä siinä pakon ja kutsumuksen välissä. Röyhkeitä akkoja kun kehtaavat rahaa pyytää ja ihmisten hengellä leikkivät.
Tilanne on jo tosiaan vuosia ollut se ettei niitä työntekijöitä vaan ole, korona on vain kiihdyttänyt tätä kehitystä. Kutsumus ei nykymaailmassa kiinnosta kuin hyvin harvaa, pääosa tekee töitä rahan takia ja elääkseen.

Työ on lisäksi pakkotahtista, haastavaa ja monesti epämiellyttävää. Kyse on ihmisistä ja heidän hoidostaan sekä elämistään. Virheitä ei saisi tehdä, koska joku loukkaantuu, vammautuu tai kuolee. Eettinen kuorma on suuri ja kasautuu. Näet ja olet jatkuvasti vuorovaikutuksessa sairaiden, moniongelmaisten ja kärsivien ihmisten kanssa. Tähän päälle se virheettömyyden vaatimus, jatkuva uusien potilaiden ja tiedon tulva, herkeämätön valppaana olo voinnin muutoksien suhteen sekä vaatimus nopeasta reagoinnista ja päätöksistä niihin muutoksiin lisänä siihen loputtomaan työtahtiin niin kierre on valmis.

Alaa on yritetty pelastaa lisäämällä koulutuspaikkoja ja laskemalla rimaa. Tämä on vain pahentanut entisestään tilannetta ja päteviä ja kiinnostuneita ihmisiä on hyvin vaikea löytää nykyään. Palkka ei riitä houkuttelemaan ihmisä, se ei vastaa kuormitusta ja vastuuta, ihmiset pakenevat alalta, uusia ei tule. Seuraava kierros mennään taas vähän paskemmilla resursseilla ja taas osa lähtee ja uutta lihaa myllyyn tulee taas aiempaa vähemmän. Nyt ollaan tilanteessa, että joudutaan ajamaan terveydenhuoltoa alas, kun ei ole työntekijöitä. Lisäksi hoidontaso on moninpaikoin niin huonoa, että ihmisiä kuolee. Heidän tilaansa ei ehditä paneutua tarpeeksi. Myös se ihmillinen puoli kärsii kun ihmiset ovat vailla riittävän tasokasta huolenpitoa ja hoitoa. Makaa itse puolipäivää paskat vaipassa ja kokeile kuinka kivaa on.

Palkka on olennainen ja merkittävä osa työtä ja palkitsevuutta. Kohtuullinen korvaus auttaa pitämään työntekijöitä alalla ja myös houkuttelee uusia. Nyt ei olla edes pyytämässä mitään ylimääräistä vaan ainoastaan pientä tasokorotusta jolla päästään samalle tasolle vastuiden kanssa ja saadaan työn sisältöön nähden asiallinen korvaus.
 
2200€ näppiin kuussa...just. Ei nyt minusta ihan sysihuono korvaus.

Lisäksi hyvä verrata palkkoja pelkästään koulutuksen pituuteen vertaillen. Insinöörin hommat kun voivat olla vaikka ja mitä koulun jälkeen. Itsellä oli uran alussa palkka insinööritoimistossa 2400€/kk


Nimimerkillä aviopari Insinööri & ex-Sairaanhoitaja
Ihmettelin samaa. Miten voi niukin naukin elää sillä, että näppiin jää 2200€ ellei ole sitten vetänyt kaikkea mahdollista kulua tappiin. Äkkiähän se häviää, jos on ylisuuri kämppä ja 50 kilon auto jne. Meikäläinen ainakin elää lähes vastaavilla nettotuloilla oikein makoisasti niin, että pystyy lomaileen pari kertaa vuodessa ja säästöönkin jää vielä ihan kivasti rahaa. Eikä mistään ole tarvinut tinkiä
 
Ihmettelin samaa. Miten voi niukin naukin elää sillä, että näppiin jää 2200€ ellei ole sitten vetänyt kaikkea mahdollista kulua tappiin. Äkkiähän se häviää, jos on ylisuuri kämppä ja 50 kilon auto jne. Meikäläinen ainakin elää lähes vastaavilla nettotuloilla oikein makoisasti niin, että pystyy lomaileen pari kertaa vuodessa ja säästöönkin jää vielä ihan kivasti rahaa. Eikä mistään ole tarvinut tinkiä

Ei sillä summalla ole väliä tai sillä, miten se suhtautuu sinun palkkaasi jos ei sillä rahalla ihmiset pysy alalla ja uusia ei kiinnosta enää alaa opiskella.
 
Niin ja esim HUSin alueella asumiskulut on vähän eri luokkaa kun jossain pohjoisemmassa.
 
Niin ja esim HUSin alueella asumiskulut on vähän eri luokkaa kun jossain pohjoisemmassa.

Koskee kyllä kaikkia hommia täällä ja se on vaan homma, jonka kanssa pitää elää. Se on toki selvää, että auto on pakollinen hoitajalle jos tekee vuorotyötä vaikka Meilahdessa koska lähelle tuskin on varaa muuttaa.
 
Tämä työvoimapula on kyllä todellinen ongelma. Oli kyseessä sitten yksityinen tai julkinen puoli.
Meillä töissä tuli tilanne eteen, että kaksi yökköä neljästä jäikin yllättäen pitkille saikuille. Vaikka meillä maksetaan samaa palkkaa lähihoitajille, mitä esim. Attendolla/Esperillä sairaanhoitajille, ei yötyöt enää kiinnosta ketään. Tähän päälle vielä se, että meillä ei öitä voi ihan kuka tahansa ovesta sisään astunut tehdä, sain paikata noita öitä itse.
Lopputuloksena 7kk aikana kertyi ylitöitä yli 300h.

Nyt sitten kun meillä alkaa tilanne olemaan hallussa, on aikaa tehdä muualle keikkaa oman työn ohella. Muutamaan paikkaan olen laittanut viestiä, että keikkaa voisin tehdä ja ainoastaan yötyö kiinnostaa. Mikään muu ei tule kyseeseen.
Puhelin pirisee lähes joka päivä ja keikkaa olisi tarjolla niin paljon kuin vain jaksaa tehdä. Sekä yöhön että päivään tulee kyselyä. Ennen piti keikkalaisena ottaa se, mitä sai. Nykyään pääsee valitsemaan palkan ja hoidettavien suhteen, missä haluaa aikansa viettää.

Tämä tilanne palvelee minunlaista työnarkomaania erinomaisesti ja nyt onkin 1-24.4 ajalle sovittuna 23 yövuoroa. Lähihoitajanakin alkaa pääsemään ihan hyville tienesteille jos vain jaksaa tehdä töitä eikä polta itseään loppuun.
 
Koskee kyllä kaikkia hommia täällä ja se on vaan homma, jonka kanssa pitää elää. Se on toki selvää, että auto on pakollinen hoitajalle jos tekee vuorotyötä vaikka Meilahdessa koska lähelle tuskin on varaa muuttaa.

Kaveri sanoi joskus 10v sitten, että alle 4000e/kk palkalla ei kannata Helsinkiin muuttaa. Ihmettelen, miten hoitajat viitsivät siellä olla töissä noilla palkoilla.
 
Täällä vertaillaan eri töitä vs hoitoala, mutta kuinka monella muulla alalla työntekijä on vastuussa ihmishengistä?
Hoitaja jos mokaa niin joku voi kuolla.
Insinööri mokaa -> metallia voi mennä kurttuun.
=yhtä kuormittavaa?

Suuri osa ihmisistä tekee töitä toimistoaikana 8-16.
Hoitajat tekevät töitä paljon kellon ympäri.
=yhtä kuormittavaa?

Insinööri tms on kipeenä, lomapäivällä, krapulassa töissä tms. Ei haittaa, pari päivää voi helposti sluibailla.
Hoitaja on poissa -> jonkun on PAKKO tehdä sen työt.
=yhtä kuormittavaa?

Korona aikana myös ihmetelty, miksi pari koronapotilasta sairaalassa aiheuttaa hoitajapulaa. Onhan tähänkin asti pärjätty samalla määrällä hoitajia.
Kyllä, mutta usein hoitajat työskentelee 1-5 eri osastolla ja hoitaessa koronapotilaita ne ei voi työskennellä samaan aikaan missään muualla. Eli taas tarvitaan joku toinen hoitamaan toisen hoitajan töitä.
 
2200€ näppiin kuussa...just. Ei nyt minusta ihan sysihuono korvaus.

Lisäksi hyvä verrata palkkoja pelkästään koulutuksen pituuteen vertaillen. Insinöörin hommat kun voivat olla vaikka ja mitä koulun jälkeen. Itsellä oli uran alussa palkka insinööritoimistossa 2400€/kk
Hyvä rölläys verrata vastavalmistuneen insinöörin päivätyöstä saatua palkkaa vs. 20 vuotta työskennelleen vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan palkkaa. Toi uutisen rouva on ylimmässä desiilissä hoitajien joukossa ja sun aloituspalkka varmaan vastaavasti alimmassa.

Etkö luota noihin tehtäväkohtaisten palkkojen tilastoihin (v. 2020) vai miksi etsit ääripäitä ja mitä yrität sillä todistaa?

Esim. suunnitteluinsinöörien alin desiili repäisee heti koulun jälkeen perehtymisvaiheessa muhkeat 3033 € / kk. Vastaavassa tilanteessa oleva sairaanhoitaja saa 2462 € / kk. Uransa huipulla olevat kokeneet ja erikoisosaamista hankkineet ylimmän desiilin suunnitteluinsinöörit saavat 3737 € / kk ja vastaavasti sairaanhoitajat 2700 € / kk.

Työtehtävien haastavuutta voi toki olla vaikea verrata läpileikkaavasti koko tehtäväkentän halki, mutta kyllä tuolla ylimmässä desiilissä työskentelevien sairaanhoitajien itsenäinen päätöksenteko on jo viety aika pitkälle ja on ihan oikeasti kyse elämästä ja kuolemasta monessakin työympäristössä.

Enkä minä sitä sano, että insinööreillä olisi kaikki mutkatonta ja helppoa, mutta usein varmaan on aikaa pohtia esim. edes pari tuntia miten joku ongelma voidaan ratkaista. Akuuttihoidossa tulee usein eteen tilanteita, joissa pitäisi tehdä joku päätös parissa minuutissa ja sillä voi olla käänteentekevä vaikutus siihen, miten potilaan matka jatkuu tai jatkuuko se.

Edit: Kyse siis kuntatyönantajalla olevista insinööreistä ja sairaanhoitajista.
 
Hoitoalan työvoimapula on ollut pääkaupunkiseudulla totta jo ainakin 20 vuotta. Nykyisen tilanteen ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Mutta näinhän näissä aina käy, jotenkin on aina nilkutettu eteenpäin, niin asioihin ei ole puututtu. Tai no viimeksi 2007 on tehty jotain, kun hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisellla.

Yleensä kai ajatellaan niin, että jos työntekijöitä ei saada riittävästi, niin työstä saatavaa korvausta tulee nostaa. Jotenkin julkisella sektorilla tämä ei päättäjien mielestä ilmeisesti toimi. Päättäjien hädästä kertoo myös se, että aiotaan tehdä lakeja, joilla rajoitetaan yhteiskunnan perusoikeuksia.

En usko, että hoitajat todellakaan saavat ylimääräisiä 3,6% korotuksia. Mutta joku 1,5% voi hyvinkin olla realistista. Tai sitten tehdään muutaman kuukauden sopimus ja odotetaan ensi vuoden alkua, kun hyvinvointialueiden ja näin sote-palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle. Yksityisellä sektorilla myös odotetaan, mitä julkisella tapahtuu.
 
Täällä vertaillaan eri töitä vs hoitoala, mutta kuinka monella muulla alalla työntekijä on vastuussa ihmishengistä?
Hoitaja jos mokaa niin joku voi kuolla.
Insinööri mokaa -> metallia voi mennä kurttuun.
=yhtä kuormittavaa?
Insinöörin suunnittelema nostolaite pettää ja ihminen jää alle -> ihminen voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema rakennus sortuu -> ihmisiä voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema silta pettää kun kuormitus on suurimmillaan -> ihmisiä voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema turvalaite toimii väärin -> ihminen voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema diagnostiikkalaite antaa vääränlaista infoa -> ihmistä voidaan hoitaa väärin
Jne...
 
Insinöörin suunnittelema nostolaite pettää ja ihminen jää alle -> ihminen voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema rakennus sortuu -> ihmisiä voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema silta pettää kun kuormitus on suurimmillaan -> ihmisiä voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema turvalaite toimii väärin -> ihminen voi mennä kurttuun
Insinöörin suunnittelema diagnostiikkalaite antaa vääränlaista infoa -> ihmistä voidaan hoitaa väärin
Jne...
Eli siis sinun mielestäsi insinöörin ja hoitoalan työ on yhtä kuormittavaa ja haastavaa?
Insinööreillä on apuna lujuuslaskentaohjelmia jne simulointeja, joilla varmistetaan ettei näin tule tapahtumaan.
Insinöörillä myös paljon aikaa miettiä, pohtia ja pyöritellä asiaa.
Hoitajan pitää tehdä päätökset hetkessä ja pelkästään oma osaaminen apuna.

Olisiko jotain järkevämpää analyysiä aiheesta?
 
Yleensä kai ajatellaan niin, että jos työntekijöitä ei saada riittävästi, niin työstä saatavaa korvausta tulee nostaa. Jotenkin julkisella sektorilla tämä ei päättäjien mielestä ilmeisesti toimi. Päättäjien hädästä kertoo myös se, että aiotaan tehdä lakeja, joilla rajoitetaan yhteiskunnan perusoikeuksia.

En usko, että hoitajat todellakaan saavat ylimääräisiä 3,6% korotuksia. Mutta joku 1,5% voi hyvinkin olla realistista. Tai sitten tehdään muutaman kuukauden sopimus ja odotetaan ensi vuoden alkua, kun hyvinvointialueiden ja näin sote-palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle. Yksityisellä sektorilla myös odotetaan, mitä julkisella tapahtuu.
Mielestäni on äärimmäisen perseestä, että kun työntekijäliitosta hallitusta huudetaan apuun niin sanovat, että eivät ole työmarkkinaneuvotteluiden osapuoli. Sitten kun kt huutaa apua, niin voidaan määrätä pakkotyöhön ja siirrellä lakkoja yms.

Ja en kanssa jaksa uskoa, että tuo palkkaohjelma toteutuu näin kun se on esitetty, mutta luulisin olevan myös työnantajan intressissä saada jonkinlainen pidempi sopu aikaan. Jos nyt päästään neuvotteluissa johonkin vuoden sopimukseen niin tämä sama on edessä ensi vuonna ja hoitajat entistä vittuuntuneempia.

Insinöörin suunnittelema diagnostiikkalaite antaa vääränlaista infoa -> ihmistä voidaan hoitaa väärin
En hae sen enempää vastakkainasettelua, mutta noi erilaiset mittarit antaa päivittäin väärää tietoa ja sitä tulee osata epäillä, jotta potilasta hoidetaan oikein :whistling:
 
Insinöörin mokatessa syyt harvoin tulee pelkästään sen yhden insinöörin vastuulle.
Hoitaja tekee virheen-> hänellä on sylissään kuollut ihminen.
=yhtä kuormittavaa?
 
Eli siis sinun mielestäsi insinöörin ja hoitoalan työ on yhtä kuormittavaa ja haastavaa?
Insinööreillä on apuna lujuuslaskentaohjelmia jne simulointeja, joilla varmistetaan ettei näin tule tapahtumaan.
Insinöörillä myös paljon aikaa miettiä, pohtia ja pyöritellä asiaa.
Hoitajan pitää tehdä päätökset hetkessä ja pelkästään oma osaaminen apuna.

Olisiko jotain järkevämpää analyysiä aiheesta?
Jes, molemmilla on erilaiset päätöksentekoaikataulut ja käytettävissä olevat työkalut. Kumpaakin työntekijää vastuunkantotilanteessa arvioidaan myös näiden työkalujen ja aikajänteiden puitteissa. Sairaanhoitajalta ei vaadita päätä vadille, koska hän ei nähnyt surullisesti päättyneessä potilaan tilanteessa kaikkea mitä olisi kahden tunnin tapaustutkimuksessa selvinnyt, vaan tilanne piti ratkaista sylissä olevilla tiedoilla lyhyessä ajassa. Samoin insinöörin työtä arvioidaan käytettyjen työkalujen ja aikataulujen perusteella, jolloin voidaan myös vaatia lopputulokseen esim. pienempää virhemarginaalia.

Sairaalamaailma on lähtökohtaisesti hektistä aikajänteiden ja päätösteon suhteen, ja se ei kaikille sovi.
 
Mielestäni on äärimmäisen perseestä, että kun työntekijäliitosta hallitusta huudetaan apuun niin sanovat, että eivät ole työmarkkinaneuvotteluiden osapuoli. Sitten kun kt huutaa apua, niin voidaan määrätä pakkotyöhön ja siirrellä lakkoja yms.

Ja en kanssa jaksa uskoa, että tuo palkkaohjelma toteutuu näin kun se on esitetty, mutta luulisin olevan myös työnantajan intressissä saada jonkinlainen pidempi sopu aikaan. Jos nyt päästään neuvotteluissa johonkin vuoden sopimukseen niin tämä sama on edessä ensi vuonna ja hoitajat entistä vittuuntuneempia.


En hae sen enempää vastakkainasettelua, mutta noi erilaiset mittarit antaa päivittäin väärää tietoa ja sitä tulee osata epäillä, jotta potilasta hoidetaan oikein :whistling:
Vaikea uskoa, että Kuntatyönantajan itressissä olisi, kun pääosin siirtymä on kunnista hyvinvointialueille eli valtiolle vuoden vaihteessa. Se on edelleen ne muut kuntatyöntekijät, joiden vuoksi KT ei nyt voi taipua hoitajillekaan.

Hoitajille riitely vuoden päästä olisi loogista, valtion (hyvinvointialueiden) työntekijöiden lakkokevät eduskuntavaalien alla ajaisi istuvan hallituksen puuttumaan asiaan, ja vaalien alla vielä todennäköisesti siten, että sillä saisi kosiskeltua äänestäjiä (Sari Sairaanhoitaja-tyyliin).
Uutisissa SuPerin Rytkönen taisi vihjatakin tähän suuntaan.
 
Ei sillä summalla ole väliä tai sillä, miten se suhtautuu sinun palkkaasi jos ei sillä rahalla ihmiset pysy alalla ja uusia ei kiinnosta enää alaa opiskella.
Ei toki. Mutta on se melko epärehellistä väittää, että tuommoisella liksalla "hädin tuskin elää". Ei ne tulot vaan ne menot. Olen itse sitä mieltä, että hoitajien palkkoja voisi hilata ylöspäin ja ottaa se raha sitten näistä kaiken maailman maailmanparannusoperaatioista. Kyllä sinne tungetaan ihan liikaa rahaa. Pitäisi oma pesä laittaa ensin kuntoon ja katsoa sitten vasta paljonko voidaan jakaa muualle
 
Sairaalamaailma on lähtökohtaisesti hektistä aikajänteiden ja päätösteon suhteen, ja se ei kaikille sovi.
Eli sairaalamaailma on paljon haastavampaa ja kuormittavampaa, kun päätökset pitää tehdä hetkessä ja aina vaakakupissa on ihmishenki.

Ja se tärkein pointti on se että jonkun on aina tehtävä se hoitajan työ tai muuten ihmisiä kuolee.
Kenen muun työ on yhtä tärkeää? Kenen muun työn tekemättä jättämisellä on niin suora vaikutus ihmisen terveyteen ja henkeen?
Toki tästä voidaan saivarrella, että kaikkien työ on lopulta tärkeää, koska ilman kaikkien työpanosta maailma ei toimi jne, mutta kuka muu on suoraan yhteydessä ihmisen terveyteen?

Joku insinööri jos jättää työt tekemättä tai suunnittelee sekundaa - > joku kone ei valmistu ajallaan... mitä sitten?
 
Miksi näissä palkkakeskusteluissa vaaditaan palkankorotuksia? Huonollakin matikalla laskettuna se muutaman satkun korotus ei näy, eikä tunnu yhtään missään. Tästä saa kiittää verotusastetta. Oma ehdotukseni olisi se, että ansiotulojen verotusta tiputettaisiin alemmas sekä arvonlisäveroa leikattaisiin hivenen alemmas. Näin ollen bruttoliksa pysyisi samana, mutta ostovoima paranisi, koska käteen jäisi enemmän. Tämä ei nostaisi ihmisten verotusta mihinkään päin, jolloin jokainen osapuoli hyötyisi. Pienemmät ansioverotukset myös kannustaisivat ihmisiä tekemään töitä ja mahdollisesti kouluttautumaan tai lähtemään töihin aloille joissa palkkaus on isompaa. Nykyisellä menolla neljän-viiden tonnin kk-brutolla ei ole paljoakaan eroa netossa.

Nykymallissa on isompituloisena fiksumpaa ottaa vähemmän töitä vastaan, koska kuluttamalla vapaata aikaa töissä et vain enää hyödy siitä ahertamisesta lähes mitenkään. Omilla tuloilla olisi järkevämpää ottaa 30h/vko soppari töistä, kuin tehdä nykyistä 37.5h/vko tahtia. Saisipahan ainakin aina sen kolmipäiväisen viikonlopun ja tilissä se tiputus olisi vain muutaman hassun satasen verran. Nettoeroa täysipäiväiseen työhön tällä nelipäiväisellä olisi noin 6000e/vuoteen eli 500e/kk. Silti saisi tuolla summalla hoidettua mukavasti lainanlyhennykset, elämiset, matkailut ja saisi rahaa jemmaan. :kahvi:

 
Täällä vertaillaan eri töitä vs hoitoala, mutta kuinka monella muulla alalla työntekijä on vastuussa ihmishengistä?

Jos nyt lopetetaan se epäolennainen vertailu pääosin yksityisen sektorin melko heterogeenisiin hommiin hommiin (insinööri) ja otetaan sieltä vertailukelpoiselta melko homogeeniselta julkiselta...

Poliisi on vastuussa ihmishengistä - myös oman henkensä uhalla. Samoin palomiehet. Vastaavia riskejä ei hoitajilla ole. Kärjistäen joku vanhus voi läpsiä vs. asuntoon mennessä tulee haulikolla oven läpi kuulaa.

Molemmat edellämainitut tekevät myös epäsäännöllistä vuorotyötä ja pitkiä vuoroja.

Voisiko lääkäreiltä leikata pikkuisen ja siirtää hoitajille? Vaikka muutamat prosentit. Keikkalääkäri tienaa helposti 20 000 e/kk syrjäisessä kunnassa ei ole kovin vaatimaton.

Voi ja pitäisi. Rahan uusjako saman sektorin sisällä olisi kaikkeista järkevin ratkaisu.
 
Se on edelleen ne muut kuntatyöntekijät, joiden vuoksi KT ei nyt voi taipua hoitajillekaan.

Hoitajille riitely vuoden päästä olisi loogista, valtion (hyvinvointialueiden) työntekijöiden lakkokevät eduskuntavaalien alla ajaisi istuvan hallituksen puuttumaan asiaan, ja vaalien alla vielä todennäköisesti siten, että sillä saisi kosiskeltua äänestäjiä (Sari Sairaanhoitaja-tyyliin).
Tämä on tietysti ihan pointti, en ole itse noin ajatellutkaan. Tosin hyvinvointialueilla työntekijät eivät ole suoranaisesti valtion leivissä, vaan tavallaan samanlaisissa kuntayhtymissä kuin nyt esim sairaanhoitopiirien työntekijät. Mutta erillään muista kuntatyötekijöistä kuitenkin.
Voisiko lääkäreiltä leikata pikkuisen ja siirtää hoitajille? Vaikka muutamat prosentit. Keikkalääkäri tienaa helposti 20 000 e/kk syrjäisessä kunnassa ei ole kovin vaatimaton.
Lääkäreiden TES mukaiset palkkaukset eivät sinänsä ole kohtuuttomia. Taitaa olla joku 3500 € mikä on perus tk-lääkärin taulukkopalkka. Lääkäreiden keskuudessa kuitenkin toimii kysynnän ja tarjonnan laki, joten siellä juuri kukaan ei tee taulukkopalkalla töitä vaan maksetaan sen verran, että saadaan lääkäreitä riittävä määrä.

Hoitajilla tämä ei jostain syystä toimi. Luultavasti yksi merkittävä syy on se, että ammattikuntana hoitajat ovat hoitaneet asiansa päin helvettiä ja joustaneet joka käänteessä ja sen jälkeen vielä pyllistäneet. Lääkäreiden edunvalvonta on täysin toista maata.
 
Jos nyt lopetetaan se epäolennainen vertailu pääosin yksityisen sektorin melko heterogeenisiin hommiin hommiin (insinööri) ja otetaan sieltä vertailukelpoiselta melko homogeeniselta julkiselta...
Poliisi on vastuussa ihmishengistä - myös oman henkensä uhalla. Samoin palomiehet. Vastaavia riskejä ei hoitajilla ole. Kärjistäen joku vanhus voi läpsiä vs. asuntoon mennessä tulee haulikolla oven läpi kuulaa.
Molemmat edellämainitut tekevät myös epäsäännöllistä vuorotyötä ja pitkiä vuoroja.

Palomiehillä taitaa olla aika kovat palkat.
Kaikki tietää, että poliiseilla on huonot palkat ja niitäkin pitäisi nostaa, eikä ajatella niin että kun poliisilla paskat palkat -> hoitajienkaan ei pitäisi saada enempää.

Kaikki turhat avustukset ulkomaille ja keksityille järjestöille (Suomi-Venäjä seura) pitäisi lopettaa ja käyttää rahat paremmin, esim nostamalla hoitajien palkkaa ja säätämällä pitävät lait hoitajien mitoituksesta.
 
Poliisi on vastuussa ihmishengistä - myös oman henkensä uhalla. Samoin palomiehet. Vastaavia riskejä ei hoitajilla ole. Kärjistäen joku vanhus voi läpsiä vs. asuntoon mennessä tulee haulikolla oven läpi kuulaa.

Molemmat edellämainitut tekevät myös epäsäännöllistä vuorotyötä ja pitkiä vuoroja.
Olen sitä mieltä, että poliisin ja palomiehen palkka on liian pieni. Mutta sairaankuljettajana menen aika paljon samoihin kohteisiin kuin poliisi, sillä erotuksella, että mulla ei ole kunnollista suojausta, aseistusta, eikä voimankäytön koulutusta ja vain vähäinen ymmärrys väkivaltatilanteiden kehittymisestä. Hoitajien kohtaama väkivalta työssä ei ole mitään marginaalihöpötystä, vaan ihan yleinen ongelma.

Sen lisäksi, että vanhus on läpsinyt niin mua on myös uhattu aseella ja esim. hepatiittiverta sisältävällä neulalla.

Toki tässä on se ero, että jos potilas huutaa mulle tai yrittää käydä käsiksi niin voin suksia vittuun, kun taas poliisin pitää taltuttaa se vastarinta. Mutta on aika tuuheaa väittää, että työssä ei ole väkivallan uhkaa.
 
Palomiehillä taitaa olla aika kovat palkat.
Kaikki tietää, että poliiseilla on huonot palkat ja niitäkin pitäisi nostaa, eikä ajatella niin että kun poliisilla paskat palkat -> hoitajienkaan ei pitäisi saada enempää.

Kaikki turhat avustukset ulkomaille ja keksityille järjestöille (Suomi-Venäjä seura) pitäisi lopettaa ja käyttää rahat paremmin, esim nostamalla hoitajien palkkaa ja säätämällä pitävät lait hoitajien mitoituksesta.
Miksi noiden poliisien palkoista ei ole ollut mitään isompaa mekkalaa? Vaikuttaako poliisien sukupuoli tilanteeseen vai mikä on syy?
 
Vastaavia riskejä ei hoitajilla ole. Kärjistäen joku vanhus voi läpsiä vs. asuntoon mennessä tulee haulikolla oven läpi kuulaa.
Hoitaja pakotetaan hoitamaan koronapotilaita, ei vaaraa hoitajalle?
Hoitaja joutuu hoitamaan huumehörhöjä, ei vaaraa hoitajalle?
Hoitaja joutuu hoitamaan potilasta, jolla jokin muu tarttuva tauti, ei vaaraa hoitajalle?

Miten ihmiset voi olla näin avuttoman kapeakatseisia???
 
Voisiko lääkäreiltä leikata pikkuisen ja siirtää hoitajille? Vaikka muutamat prosentit. Keikkalääkäri tienaa helposti 20 000 e/kk syrjäisessä kunnassa ei ole kovin vaatimaton.
Voi ja pitäisi. Rahan uusjako saman sektorin sisällä olisi kaikkeista järkevin ratkaisu.
Ei tuossa nyt hirveästi keskiarvoja katsomalla ole uudelleen jaettavaa. (3200e/kk vs. 5440e/kk, jotka löysin netistä). Nettona hieman yli 1000e/kk eroa. Bruttopalkka näillä luvuilla sairaanhoitajalla noin 60% lääkärin palkasta, Ranskassa vastaava luku mahdollisesti 40% luokkaa. Nettona Suomessa sairaanhoitajalla hieman alle 70% lääkärin palkasta.
 
Nyt sitten ne täällä, joiden mielestä hoitajien pitäisi olla vaan palkastaan hiljaa ja onnellisia, kertovat että mistä ne hoitajat saadaan kun hyvin harva nykyisellä palkalla haluaa ko. työtä tehdä?
 
)
- Entä opettajat tai varhaiskasvatuksen opettajat?
- Entä poliisi neljän vuoden korkeakoulututkinnolla ja 2100-2400€/kk peruspalkalla? Työolot ovat poikkeuksetta heikommat sairaanhoitajiin verrattuna.
- Insinöörialalla palkat vaihtelevat hyvin paljon. Aloitteleva insinööri saa hädin tuskin sitä, mitä aloitteleva sairaanhoitaja. Ne hyvin palkatut insinöörityöt ovat lähtökohtaisesti aina voittoa tuottavissa osakeyhtiöissä, valtaosa sairaanhoitajista on lähes pyhällä hengellä pyörivällä julkisella sektorilla. Mutta joku suunnitteluinsinööri pääsee hädin tuskin 3000€/kk palkkaan edes vuosien kokemuksella.
- Hyvin palkatut insinöörityöt vaativat usein matkustamista tai esimiehenä toimimista.
- Insinöörillä on paljon enemmän kilpailua vastassa. Sairaanhoitajana pääset töihin suoraan koulunpenkiltä ja voit tehdä töitä eläköitymiseen saakka ja pidemmälle, murehtimatta töiden riittävyydestä.
- Ja sitten suurten kysymysten ääreen; miksi lähti hoitoalalle eikä insinööriksi? Käsittääkseni insinööritutkinnon pääsykoe on jopa sairaanhoitoalaa helpompi, sisältäen vain loogista päättelyä ja laskemista ilman mitään erillisiä haastatteluja ja arvioita soveltuvuudesta.
- Verojen jälkeen jää vähän käteen, mutta palj

Insinöörin palkkaan on hyvä verrata poloisen sairaanhoitajan palkkaa :/ Se tosin jätetään mainitsematta, että insinööri joutuu kilpailemaan kandin,maisterin,dippainssin ja ITssä vielä datanomin tai vaikka pelkän peruskoulun käyneen kanssa työpaikastaan.
Entäs työttömät insinöörit?!? He eivät paljoa tienaa. No insinööreistä löytyy myös vaikka toimareita niin kyllä nuo toimarit tienaavat huomattavasti enemmän kun sairaanhoitajat.

Sairaanhoitajan palkkaa voisi verrata poliisiin kuten mainitsit. Samanlainen koulutus. Tosin valmistuneella poliisilla on vaikeampi löytää poliisilaitosta joka hänet huolii mutta kun sen löytää niin työskentelee poliisina. Poliisit myöskin saavat vähemmän palkkaa mutta heillä on se etu että fiksuimmat ja kunnianhimoisimmat voivat päästä urallaan eteenpäin päällystövirkoihin.

Mielestäni joku tuollainen mahdollisuus pitäisi sairaanhoitajilla olla että voisivat työnsä ohella vaikka kouluttautua lääkäreiksi tai sitten joku maisterin tutkinto jolla voisivat sitten siirtyä sairaalansa hallintoon. Se että kaikkien palkkoja nostetaan ei mielestäni ole mikään ratkaisu eikä siitä pitkään kukaan kuitekaan ole tyytyväinen.
 
Työtä mitatessa ja vertaillessa pitää kyllä huomioida myös se työpäivän koostumus ja miten siihen itse voi vaikuttaa. Vähän eri olla hiki hatussa koko vuoro ja silti ei meinaa aika riittää kuin ottaa pitkä lounas, käydä vähän samalla shoppaamassa, jutella työkaverien kanssa kahviautomaatilla ja päättää pitää lyhyt perjantai. Ja silti tavoitteet etenee niin, että tulee vain kiitosta.

Vapaus, rentous ja joustavuus on palkkaan vertautuvia asioita, joita ei yleensä missään mainita ja jotka puuttuu hoitotyöstä kokonaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 232
Viestejä
4 486 787
Jäsenet
74 185
Uusin jäsen
Atte_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom