• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työmarkkinakierrokset.

On mutta ne kilpaili jo kanssani kun paikka oli haettavana, minä voitin. Tässä on se seikka, mitä moni liiton hoivaama ei tajua. Moni ihminen kilpailee oikeasti muita vastaan työpaikoistaan ja neuvottelee itse palkkansa ilman, että joku liittopossu määrää.
Työmarkkinoilla ei markkina toimi, yleissitovuus rajoittaa sen oman palkan ja työehtojen sopimista.

Yleissitovuuden yksi tavoite on hallita markkinoita, rajoittaa sitä kilpailua, AY liikkeessa valta on pitkälti heillä jotka ovat töissä (mukaanlukien järjestö organisaatiossa), joten heidän etuja ajaa kilpailunrajoittamine, joskus menee vähän yli ja tehdään jopa itselle hallaa.

Ketjussa ollut puhe työantajista joilla on "määrävä" asema alueiden työpaikoissa, niin tottakai se käyttäisi sitä heti hyväkseen, jos ei mitään tasapainottavaa voimaa ole.

Eli jos maalailee ajatuksia että työmarkkinoilla ei saisi työntekijäpuolella olla "kartelia", niin täytys keksi miten heidän asema turvataan siinä tilanteessa kun työantajapuolella on kohtuuton asema vs työntekiä.

Tosin moni AY liikettä on laukkauttamassa, tuskin sinäkään, vaan sen ikävien ilmiöiden karsimisesta, Suomessa on monenlaisia työntekiä järjestöjä.
 
Tässä on nyt yhteen lauseeseen kiteytettynä se syy, miksi en itse tykkää yhtään AY-liikkeestä.

Ensiksi lainaus vanhasta viestistäni:


Eli logiikka,
kun yrityksellä menee hemmetin huonosti, se on yrittäjän oma vika ja tiedostettu riski.
kun yrityksellä menee hemmetin hyvin, se on työntekijöiden ansiota ja heille pitää antaa oma osuutensa.

Lainaan nyt zewius sun yhtä aikaisempaa viestiä, näitä samoja löytyy täältä jo monen viikon ajalta:



Nyt joko,
  1. yrityksen omistajat kantaa yksin riskin ja jos riski kantaa hedelmää, nauttii myös yksin voitoista, tai halutessaan antavat siitä osan eteenpäin työntekijöille. Tämä tai sitten
  2. yrityksen omistajat yhdessä työntekijöiden kanssa elävät suhdanteiden mukaan, tarkoittaen mm. palkkojen joustoa tarvittaessa
Nyt on aika vahvasti napataan rusinat pullasta mentaliteetti, halutaan oma osuus jos firmalla menee hyvin, ja kun menee huonosti niin sama vaikka myisivät talot, autot, siimaleikkurit ja Casion rannekellot lipastosta, kunhan vähintään inflaation verran tulee itselle korotusta ja palkka ilmestyy tilille sovittuna päivänä.

Jos asenne on oikeasti tällainen, suosittelen finderin sulkemista ja välttämätään yritykseen liittyviä talousuutisia; jos ei ole aidosti kiinnostusta kun firmalla menee huonosti, niin turha niitä sitten on seurata kun menee hyvin. Keskittykää omiin asioihinne ja olkaa puuttumatta firman taloustietoihin.
Nyt neuvotteluissa haetaan työnantajan puolesta muutakin kuin inflaatiokorotuksen estämistä, jos et tätä vielä ole tiedostanut nii aika ottaa selvää. UPM: llä ei todellakaan mene huonosti
 
Nyt neuvotteluissa haetaan työnantajan puolesta muutakin kuin inflaatiokorotuksen estämistä, jos et tätä vielä ole tiedostanut nii aika ottaa selvää. UPM: llä ei todellakaan mene huonosti

Tätä vauhtia saadaan kasaan kvartaali lakossa, niin näkee miten hyvin UPM:llä menee ilman suomea. (Poislukien sahat ja vähän välttämätöntä työtä).
 
Teollisuuden miesten mielestä tuon pitäisi olla kai mahdotonta, kun työnantaja ei ikinä tee mitään vapaaehtoisesti, vain kaikki on pitänyt työtaisteluilla hankkia.

Mikä on pakko ja mikä ei. Esim. it-alallahan palkat nousee, koska tekijöitä ei ole tarpeeksi ja merkittävä osa alan toimijoista bodyshoppaa verrattain pienellä pääomalla, jolloin tavan työntekijöiden on myös verrattain helppo käynnistää kilpailevaa liiketoimintaa. Monella teollisuuden alalla näin ei ole, joten neuvotteluvaraa työntekijöillä on paljon vähemmän, vaikka olisi pulaa tekijöistä.
 
Mikä on pakko ja mikä ei. Esim. it-alallahan palkat nousee, koska tekijöitä ei ole tarpeeksi ja merkittävä osa alan toimijoista bodyshoppaa verrattain pienellä pääomalla, jolloin tavan työntekijöiden on myös verrattain helppo käynnistää kilpailevaa liiketoimintaa. Monella teollisuuden alalla näin ei ole, joten neuvotteluvaraa työntekijöillä on paljon vähemmän, vaikka olisi pulaa tekijöistä.

Onhan ne alat todellakin kuin yö ja päivä, siitähän aika paljon tämän ketjun väännöstä tuleekin.

Filosofisemmalta kannata IT ala on vielä osin "wanhaa" tekemistä. Ennen liukuhihnaa/tehdasta osaaville kavereille maksettiin, kun ne oli hankalia korvata ja niiden oli mahdollista tehdä liiketoimintaa itse tai pienellä porukalla. Kärjistettynä yksi kaveri osasi rakentaa koko hiton hevoskärryn yksin. Sitten työ pilkottiin pieniin palasiin ja kavereista tulikin korvattavia, kun työ oli helppo opettaa seuraavalle ja skaalautuvuuden takia pienet käsityöfirmat eivät pärjänneet enää. Samalla yksilön neuvotteluvoima romahti ja oli työntekijät alkoi neuvotella yhteisönä.
 
Samalla yksilön neuvotteluvoima romahti ja oli työntekijät alkoi neuvotella yhteisönä.

Ja tämä on järjestelmän ongelma, josta pitäisi yrittää päästä eroon. Että palkkaus määräytyisi enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan ja vähemmän sen mukaan, miten lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia käyttää lakkoasetta ja kuinka voimakas se lakkoase on. Eli jos meillä on duuneja, joihin saadaan työvoimaa kevyellä ja nopealla koulutuksella, ja joihin ei vaadita poikkeuksellisia ominaisuuksia ja joihin on halukkaita tarjolla, ei tällaiselle alalle pitäisi olla keinotekoisesti inflatoitua palkkaa vain siksi että AKT päättää niin. Tai sen palkan pitäisi voida laskea jos tarjonta on parantunut aiemmasta.
 
Ja tämä on järjestelmän ongelma, josta pitäisi yrittää päästä eroon. Että palkkaus määräytyisi enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan ja vähemmän sen mukaan, miten lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia käyttää lakkoasetta ja kuinka voimakas se lakkoase on. Eli jos meillä on duuneja, joihin saadaan työvoimaa kevyellä ja nopealla koulutuksella, ja joihin ei vaadita poikkeuksellisia ominaisuuksia ja joihin on halukkaita tarjolla, ei tällaiselle alalle pitäisi olla keinotekoisesti inflatoitua palkkaa vain siksi että AKT päättää niin. Tai sen palkan pitäisi voida laskea jos tarjonta on parantunut aiemmasta.

Tällöin pitäisi myös olla perustulo (tai muu vastapaino työnantajien ja työntekijöiden väliselle epätasapainolle siten, että kumpikin osapuoli voi ilman nälkäkuoleman riskiä torjua toisen tarjouksen).
 
Ja tämä on järjestelmän ongelma, josta pitäisi yrittää päästä eroon. Että palkkaus määräytyisi enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan ja vähemmän sen mukaan, miten lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia käyttää lakkoasetta ja kuinka voimakas se lakkoase on. Eli jos meillä on duuneja, joihin saadaan työvoimaa kevyellä ja nopealla koulutuksella, ja joihin ei vaadita poikkeuksellisia ominaisuuksia ja joihin on halukkaita tarjolla, ei tällaiselle alalle pitäisi olla keinotekoisesti inflatoitua palkkaa vain siksi että AKT päättää niin. Tai sen palkan pitäisi voida laskea jos tarjonta on parantunut aiemmasta.
Ison uudistuksen systeemi ehdottomasti tarvitsee, kyse ei ole pelkästään palkoista, vaan meidän hyvinvoinnista.

Se onkin vaikea paikka millä mallilla palkkojen pitäisi määräytyä jotta oltaisiin optimissa. Ja millaista optimia haetaan.
 
Ison uudistuksen systeemi ehdottomasti tarvitsee, kyse ei ole pelkästään palkoista, vaan meidän hyvinvoinnista.

Se onkin vaikea paikka millä mallilla palkkojen pitäisi määräytyä jotta oltaisiin optimissa. Ja millaista optimia haetaan.
Tuossahan se ongelma on hyvin tiivistettynä. Palkka nähdään osana sosiaaliturvaa. Se toimii siinä roolissa todella huonosti.

Tehokkuuden puolesta ollaan optimissa silloin kun kysyntä ja tarjonta vapaasti kohtaavat. Koska tämä ei itsessään riitä tarjoamaan suurelle osalle riittävää hyvinvointia, tarvitaan tulonsiirtoja. Tosin AY-liikettä vastustavat vastustavat pääsääntöisesti myös niitä tulonsiirtoja, joten duunaripuolella ei ymmärrettävästi ole ihan hirveästi intoa systeemin muuttamiseen.
 
Paperiliitto jatkaa lakkoaan kolmella viikolla.



Koska sopimusta Paperiliiton ja UPM:n välillä ei ole saatu aikaan, Paperiliitto jatkaa lakkoa kolmella viikolla.

Paperiliiton valtuusto kokoontui ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin 24. helmikuuta. Kokouksen ainoana aiheena käsiteltiin UPM:n koskevaa sopimusongelmaa.

Erityistä huomiota kohdistettiin siihen, kuinka ylimielisesti UPM suhtautuu omiin työntekijöihinsä. Valtuuston jäseniä mietitytti, ymmärtääkö UPM, että lakossa ovat yrityksen työntekijät, ei Paperiliiton Hakaniemen toimisto. Huolta herätti lisäksi se, mitkä ovat paikalliset sopimisen mahdollisuudet sitten, kun sopimus on viimein tehty.

Lakko UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa jatkuu 2.4.2022 kello 6 saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Paperiliiton hallitus päätti lakon jatkamisesta omassa kokouksessaan.

Meneillään oleva lakko koskee kaikkia päättyneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen alaisia töitä lukuun ottamatta töitä, jotka Helsingin käräjäoikeuden 21. tammikuuta antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Rajaus koskee Kaukaan, Kymin, Pietarsaaren, Rauman, Jämsänkosken ja Tervasaaren toimipaikkoja.

Tarkemmat lakkorajat sovitaan paikallisesti.

Lakko UPM:n työpaikoilla on kestänyt koko alkuvuoden. Valtakunnansovittelija kutsui osapuolet sovitteluun 14. helmikuuta alkaen, minkä jälkeen osapuolet ovat tarkentaneet esityksiään. Seuraava tapaaminen sovittelijan luona on perjantaina 25. helmikuuta.


Paperiliitto jatkaa lakkoa UPM:ssä - Paperiliitto
 
Paperiliitto jatkaa lakkoaan kolmella viikolla.



Koska sopimusta Paperiliiton ja UPM:n välillä ei ole saatu aikaan, Paperiliitto jatkaa lakkoa kolmella viikolla.

Paperiliiton valtuusto kokoontui ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin 24. helmikuuta. Kokouksen ainoana aiheena käsiteltiin UPM:n koskevaa sopimusongelmaa.

Erityistä huomiota kohdistettiin siihen, kuinka ylimielisesti UPM suhtautuu omiin työntekijöihinsä. Valtuuston jäseniä mietitytti, ymmärtääkö UPM, että lakossa ovat yrityksen työntekijät, ei Paperiliiton Hakaniemen toimisto. Huolta herätti lisäksi se, mitkä ovat paikalliset sopimisen mahdollisuudet sitten, kun sopimus on viimein tehty.

Lakko UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa jatkuu 2.4.2022 kello 6 saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Paperiliiton hallitus päätti lakon jatkamisesta omassa kokouksessaan.

Meneillään oleva lakko koskee kaikkia päättyneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen alaisia töitä lukuun ottamatta töitä, jotka Helsingin käräjäoikeuden 21. tammikuuta antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Rajaus koskee Kaukaan, Kymin, Pietarsaaren, Rauman, Jämsänkosken ja Tervasaaren toimipaikkoja.

Tarkemmat lakkorajat sovitaan paikallisesti.

Lakko UPM:n työpaikoilla on kestänyt koko alkuvuoden. Valtakunnansovittelija kutsui osapuolet sovitteluun 14. helmikuuta alkaen, minkä jälkeen osapuolet ovat tarkentaneet esityksiään. Seuraava tapaaminen sovittelijan luona on perjantaina 25. helmikuuta.


Paperiliitto jatkaa lakkoa UPM:ssä - Paperiliitto
Tulemme siis näkemään, miten lakko vaikuttaa UPM:n vuosineljännekseen!
 
Unohtui kokonaan, että UPM:llä on myös sähköliitto lakossa, ja sekin jatkuu näillä näkymin huhtikuun alkuun.

Lakko UPM:n paperi- ja sellutehtailla jatkuu 2. huhtikuuta saakka
Ajankohtaista
24.2.2022

Sähköliitto on tänään ilmoittanut kolmen viikon jatkosta UPM:n paperi- ja sellutehtailla käynnissä olevalle lakolle. Uusi lakko päättyy 2. huhtikuuta kello 6, mikäli neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta ei saavuteta sitä ennen.

Nyt päätetty jatko on jo neljäs lakkojakso vuoden alussa alkaneessa työtaistelussa. Sähköliiton lakon piirissä ovat UPM Communication Papers Oy, UPM Raflatac Oy, UPM Specialty Papers Oy ja UPM-Kymmene Oyj. Paperiliitto on niin ikään päättänyt jatkaa lakkoaan kolmella viikolla kaikilla UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneilla tehtailla.

Lakon ulkopuolella ovat lämmöntuotantoon ja vedenkäsittelyyn liittyvät työt niillä tehdaspaikkakunnilla, joilla UPM vastaa kyseisistä tehtävistä.

Jatkopäätöksellään Sähköliitto jatkaa liittojen yhteistä taistelua työehtosopimuksen ja työehtojen puolesta. Vain työehtosopimus takaa, että siinä sovitut työehdot ovat voimassa niin kauan kuin seuraava työehtosopimus solmitaan.



Lisäksi UPM:llä on toimihenkilöillä (PRO) on ylityökielto.

UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöiden ylityökielto alkaa 22.1. klo 06.00

Ammattiliitto Pro aloittaa UPM:n paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan ylityökiellon lauantaina 22.1.2022 kello 06.00. Ylityökielto koskee kaikkia toimihenkilöitä ja se on voimassa toistaiseksi.

Ylityökiellon aikana tehdään töitä enintään säännöllisen työajan verran.

Miksi ylityökielto?
Pro aloittaa ylityökiellon, sillä UPM ei ole tullut vastaan toimihenkilöiden kohtuullisissa vaatimuksissa, joilla turvattaisiin toimihenkilöstön palkkaus ja työehdot.

Ylityökiellolla painostetaan UPM:ää hakemaan aidosti kompromissia neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi.

Myös Paperiliitto on ilmoittanut lakon jatkumisesta. Paperiliiton lakon aikana toimihenkilöiden on pidättäydyttävä omissa työtehtävissään.

Mitä ylityökielto tarkoittaa?

Ylityökiellon aikana

  • Tehdään töitä vain normaalina työaikana.
  • Ei tehdä ylityötä. Ylityökielto koskee myös heitä, jotka ovat sopineet kiinteästä ylityökorvauksesta.
  • Ei tehdä erikseen sovittavaa lisätyötä.
  • Liukuvan työajan järjestelmässä tehdään työtä enintään normaalin säännöllisen työajan tuntimäärä.
  • Myös etätyössä tehdään enintään säännöllisen työajan tuntimäärä.
  • Ei tehdä hälytysluonteista työtä.
  • Ei sovita uusista työaikajärjestelyistä.
Jos varallaolosta on jo aikaisemmin sovittu, on tarpeen ilmoittaa työnantajalle, ettei voi tehdä varallaoloon liittyviä tehtäviä ylityönä.

Työnantajan aloitteesta tapahtuvaa vapaaehtoista vuoronvaihtoa ei tehdä, vaan työnantajan on noudatettava säädettyjä ilmoitusaikoja.

Ylityökielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.

Työnantajan painostustoimet
Jos työnantaja pyrkii painostamaan sinua ylityöhön, ota viipymättä yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai Pron sopimusasiantuntijaan alueellasi.

Muista, että ylityön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen eikä siitä kieltäytymistä tarvitse perustella mitenkään.

Muistathan myös, että liukuvan työajan järjestelmässä toimihenkilö päättää itse työpäivänsä pituudesta sovittujen liukumarajojen puitteissa – ei työnantaja.


 
Tulemme siis näkemään, miten lakko vaikuttaa UPM:n vuosineljännekseen!
Kvartaalituloksissa ei vielä näy se, jos tämän takia esim. menettää asiakkaita. Päinvastoin, jos varastoja on ollut (kuten umpilla ilmeisesti oli) voi yksittäisen kvartaalin tulos näyttää yllättävän hyvältä. Kulut kun on pienet kun yksiköt on alhaalla.
Lyhyt ja pitkä, tai kapea ja laaja perspektiivi voi siis näyttää hyvin erilaisilta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kauan kestä kun monet sairaalat ovat polvillaan jos hoitajat ovat yhdessä rintamassa..



Järjestäytymisaste on niin iso ja yhteishenki on nyt sen verran kova, että viimeistään illalla on työantaja kusessa kun yövuorosta puuttuukin joku.

On tämä käsittämätöntä, että jos teet sovitut vuorosi, niin yhteiskunnan peruspilari sortuu.
 
Onhan toi 3,6% + normaali liittokorotus vuosittain seuraavat viisi vuotta aivan käsittämätön vaatimus ylivelkaantuneelta julkiselta sektorilta. Toki ymmärrän hoitajakadon, mutta ei talous tule kestämään ellei radikaaleja muutoksia tehdä valtionbudjettiin.
 
Tehy oli näköjään armollinen ja aloitti kiellon keskellä viikkoa eli johto voi edes yrittää saada sijaisia mutta eiköhän eduskunta ole pian poikkeuslakia julistamassa ja sote romahtamassa.
Jospa liitot tällä kertaa veisivät tämän paskan päätyyn saakka ja yhteiskunta ja jokainen veronmaksaja voi sitten ihan itsekseen mietttiä, että kuinka kattavia palveluita haluavat ja mihin hintaan.
Vaihtoehtonahan on aina se, että ne mummot ja papat hoidetaan pääosin itse ja yhteiskunta on minimaalisesti hommassa tukena.
 
Onhan toi 3,6% + normaali liittokorotus vuosittain seuraavat viisi vuotta aivan käsittämätön vaatimus ylivelkaantuneelta julkiselta sektorilta. Toki ymmärrän hoitajakadon, mutta ei talous tule kestämään ellei radikaaleja muutoksia tehdä valtionbudjettiin.

Tällä hallituksella on piikki auki kaikkeen, niin eiköhän sieltä heitetä hoitsuille rahaa vielä sen noin 10% lisäksk mitä sote-uudistus tuo. Ja kun "korkoa korolle", niin vaatimus on jotain 30-50% välillä riippuen "yleisestä linjasta". Vertailun vuoksi itsellehän tuli se 0,9% ja varmaan puhutaan max. 10%/5v.
 
Kvartaalituloksissa ei vielä näy se, jos tämän takia esim. menettää asiakkaita. Päinvastoin, jos varastoja on ollut (kuten umpilla ilmeisesti oli) voi yksittäisen kvartaalin tulos näyttää yllättävän hyvältä. Kulut kun on pienet kun yksiköt on alhaalla.
Lyhyt ja pitkä, tai kapea ja laaja perspektiivi voi siis näyttää hyvin erilaisilta.
Tuotteita ei tehdä nykypäivänä varastoihin. Tilaus otetaan vastaan jonka jälkeen tuotetta tehdään, luultavasti laskutus tapahtuu tilauksen yhteydessä
 
No siis kyllähän se hoitajapula ratkaistaan myös sillä, että nostetaan palkkaa, ja annetaan osalle kenkää/lakkautetaan työtehtäviä, joihin ei saa palkkaa. Eli tehdään linjaukset että koska ei ole rahaa, eikä myös hoitajia, niin jatkossa asiat X y ja Z jätetään hoitamatta -> säästyy pitkä penni. Jätetään yksityisen sektorin tai kansan huoleksi sitten se, miten haluaa sellaisia hoitoja itselleen tai omaisilleen järjestää, joita julkinen ei enää tarjoa.

Eli sopeutetaan hoitajien määrä mahtumaan budjettiin, ja sovitetaan tarjottaviem hoitojen määrä käytettävissä olevien hoitajien määrään. Tämä on yksi vaihtoehto muiden joukossa, eikä maksa penniäkään lisää julkiselle. Myös hoitajavaje ratkaistaan samalla.
 
No siis kyllähän se hoitajapula ratkaistaan myös sillä, että nostetaan palkkaa, ja annetaan osalle kenkää/lakkautetaan työtehtäviä, joihin ei saa palkkaa. Eli tehdään linjaukset että koska ei ole rahaa, eikä myös hoitajia, niin jatkossa asiat X y ja Z jätetään hoitamatta -> säästyy pitkä penni. Jätetään yksityisen sektorin tai kansan huoleksi sitten se, miten haluaa sellaisia hoitoja itselleen tai omaisilleen järjestää, joita julkinen ei enää tarjoa.

Eli sopeutetaan hoitajien määrä mahtumaan budjettiin, ja sovitetaan tarjottaviem hoitojen määrä käytettävissä olevien hoitajien määrään. Tämä on yksi vaihtoehto muiden joukossa, eikä maksa penniäkään lisää julkiselle. Myös hoitajavaje ratkaistaan samalla.

Suomessa pitäisi keskustella, mikä on sopiva kustannus julkiselle sektorille laatukorjatusta elinvuodesta ja sitten jättää tekemättä tätä huonommat hoidot. Rajaa ei toki saa tarkaksi, joten hoito hoidolta asiaa pitäisi tarkastella määräajoin.
 
Suomessa pitäisi keskustella, mikä on sopiva kustannus julkiselle sektorille laatukorjatusta elinvuodesta ja sitten jättää tekemättä tätä huonommat hoidot. Rajaa ei toki saa tarkaksi, joten hoito hoidolta asiaa pitäisi tarkastella määräajoin.
Tätä keskustelua ollaan oltu aika haluttomia käymään. Poliitikko ei halua seisoa kertomassa, että hinta elämälle tai toimintakyvylle on liian korkea.
 
Oon mielenkiinnolla odottanut UPM:n ulostuloja Venäjän suhteen. Stora Enso ilmoitti pysäyttävänsä kaiken tuonnin ja myynnin Venäjän kanssa. Pesonen ja Wahlroos joutuu varmasti kuumeisesti pähkäilemään mitä tehdä kun lakon myötä miinusta tulee joka tapauksessa valtavasti mut maine on mennyt jos toiminta Venäjällä jatkuu sodan ja Putinin aikana. Myös Sanoma heitti pientä toivetta pesään (joskin kai paperimiehet tästäkin sen paskan niskaansa saa kun Hesari ohentuu). Ehkä sodan myötä lakko tulee nopeammin päätökseen?

 
Oon mielenkiinnolla odottanut UPM:n ulostuloja Venäjän suhteen. Stora Enso ilmoitti pysäyttävänsä kaiken tuonnin ja myynnin Venäjän kanssa. Pesonen ja Wahlroos joutuu varmasti kuumeisesti pähkäilemään mitä tehdä kun lakon myötä miinusta tulee joka tapauksessa valtavasti mut maine on mennyt jos toiminta Venäjällä jatkuu sodan ja Putinin aikana. Myös Sanoma heitti pientä toivetta pesään (joskin kai paperimiehet tästäkin sen paskan niskaansa saa kun Hesari ohentuu). Ehkä sodan myötä lakko tulee nopeammin päätökseen?
Siellähän on myös Chudovossa iso vaneritehdas UPM llä.
 
Oon mielenkiinnolla odottanut UPM:n ulostuloja Venäjän suhteen. Stora Enso ilmoitti pysäyttävänsä kaiken tuonnin ja myynnin Venäjän kanssa. Pesonen ja Wahlroos joutuu varmasti kuumeisesti pähkäilemään mitä tehdä kun lakon myötä miinusta tulee joka tapauksessa valtavasti mut maine on mennyt jos toiminta Venäjällä jatkuu sodan ja Putinin aikana. Myös Sanoma heitti pientä toivetta pesään (joskin kai paperimiehet tästäkin sen paskan niskaansa saa kun Hesari ohentuu). Ehkä sodan myötä lakko tulee nopeammin päätökseen?

En mitenkään yllättyisi, jos upm:n venäjän tehtaat sosialisoitaisiin venäjän haltuun. Mutta tää lienee väärä ketju tän ajatuksen miettimiseen.
 
Ensin pitäisi saada edes Kuntatyöantajat neuvottelemaan, muttakun he eivät edes halua neuvotella.
Ymmärrän, että hoitajien pitäisi saada enemmän palkkaa sekä hoitajia pitäisi olla enemmän. Mutta mistä siihen rahat?
Kuntatyönantajien kädet on aika sidotut. KT ei päätä paljonko kunnat saa rahaa valtiolta eikä paljonko julkinen puoli laittaa rahaan sairaanhoitoon. Julkinen sairaala ei myöskään pysty nostamaan asiaksmaksuja kattaakseen kulut. Julkinen sairaanhoito tuottaa (hyvin suppeasti katsottuna) pelkkää tappiota. Tarkoitan sitä että yksityinen yritys olisi mielissään uusista asiakkaista. Julkinen sairaala joutuu ongelmiin jos asiakkaita tulee lisää, sillä asiakkaat ovat sairalalle pelkkä kuluerä.

Joten koko systeemi pitäisi rakentaa uudelleen ja saada poistettua asiakkaan muodostama kuluerä, niin että asiakas on haluttu, kuten yksityisellä.
 
Ymmärrän, että hoitajien pitäisi saada enemmän palkkaa sekä hoitajia pitäisi olla enemmän. Mutta mistä siihen rahat?
Kuntatyönantajien kädet on aika sidotut. KT ei päätä paljonko kunnat saa rahaa valtiolta eikä paljonko julkinen puoli laittaa rahaan sairaanhoitoon. Julkinen sairaala ei myöskään pysty nostamaan asiaksmaksuja kattaakseen kulut. Julkinen sairaanhoito tuottaa (hyvin tiukasti katsottuna) pelkkää tappiota. Tarkoitan sitä että yksityinen yritys olisi mielissään uusista asiakkaista. Julkinen sairaala joutuu ongelmiin jos asiakkaita tulee lisää, sillä asiakkaat ovat sairalalle pelkkä kuluerä.

Joten koko systeemi pitäisi rakentaa uudelleen ja saada poistettua asiakkaan muodostama kuluerä, niin että asiakas on haluttu, kuten yksityisellä.

Kunnat on tehneet ylijäämäistä tulosta pari vuotta peräkanaa, joten ei ole rahan puutteesta kiinni.

Rahaa löytyi valtiolta ihan yhtäkkiä turvetuottajille, poliisin polttoaineisiin jne. mitä näitä nyt on ollut viime vuosien aikana.
 
Potilasturvalaki v. 2022. Sillä saadaan taas jopa irtisanoutuneet töihin.
Potilasturvalaissa 2007 lukee heti alussa näin:
" Lain tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuus niissä tilanteissa, joissa kunnallista terveydenhuoltoa koskeva työtaistelu uhkaa välittömästi vaarantaa potilaiden hengen tai aiheuttaa pysyvän vakavan vammautumisen hoitohenkilökunnan riittämättömyyden vuoksi."

Suojelutyönä lakon aikana tehdään se mitä potilasturvallisuuden vuoksi on välttämätöntä.
 
Onhan toi 3,6% + normaali liittokorotus vuosittain seuraavat viisi vuotta aivan käsittämätön vaatimus ylivelkaantuneelta julkiselta sektorilta. Toki ymmärrän hoitajakadon, mutta ei talous tule kestämään ellei radikaaleja muutoksia tehdä valtionbudjettiin.

Oma rouva oli aikoinaan lähihoitaja ja sitten sairaanhoitaja sitten hyppäsi työterveyspuolelle kun sai tarpeekseen. Sanoi suurimmaksi ongelmaksi jatkuvan alimiehityksen ja helvetinmoisen kiireen. Kuulemma olisi voinut vaikka maksa 500€/kk lisää palkkaa niin se olisi lämmittänyt sen pari kuukautta ja sitten olisi taas vituttanut kuten ennenkin.

EDIT: Tuli vielä mieleen asioita mikä silloin aiheutti ongelmia. Epäpätevät esimiehet + helvetin raskas työyhteisö jossa sai kuunnella kahvipöydässä vaan jatkuvaa valitusta. Kuulemma henkisesti aivan helvetin raskasta.
 
Oma rouva oli aikoinaan lähihoitaja ja sitten sairaanhoitaja sitten hyppäsi työterveyspuolelle kun sai tarpeekseen. Sanoi suurimmaksi ongelmaksi jatkuvan alimiehityksen ja helvetinmoisen kiireen. Kuulemma olisi voinut vaikka maksa 500€/kk lisää palkkaa niin se olisi lämmittänyt sen pari kuukautta ja sitten olisi taas vituttanut kuten ennenkin.

EDIT: Tuli vielä mieleen asioita mikä silloin aiheutti ongelmia. Epäpätevät esimiehet + helvetin raskas työyhteisö jossa sai kuunnella kahvipöydässä vaan jatkuvaa valitusta. Kuulemma henkisesti aivan helvetin raskasta.
Niin tämähän ei ole mikään ainut vaadittava temppu. Mutta tällä yritetään nyt vähän niinkuin hädissään saada edes nykyiset pysymään töissä. Tämän lisäksi on pakko parantaa työolosuhteita monella muullakin tavalla ja saada lisää työntekijöitä.
 
Potilasturvalaissa 2007 lukee heti alussa näin:
" Lain tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuus niissä tilanteissa, joissa kunnallista terveydenhuoltoa koskeva työtaistelu uhkaa välittömästi vaarantaa potilaiden hengen tai aiheuttaa pysyvän vakavan vammautumisen hoitohenkilökunnan riittämättömyyden vuoksi."

Suojelutyönä lakon aikana tehdään se mitä potilasturvallisuuden vuoksi on välttämätöntä.
Niin ja kun lähes kaikki toiminta kuuluu tämän alle, liitot siirtyvät joukkoirtisanoutumisiin, jotta saadaan työtaisteluun vaikutusta.
 
Niin ja kun lähes kaikki toiminta kuuluu tämän alle niin liitot siirtyvät joukkoirtisanoutumisiin, jotta saadaan työtaisteluun vaikutusta.

Öh, siis eivät tietenkään kuulu. Siellähän on kaikki kiireetön hoito, kuten monenlaiset leikkaukset ja hoidot, jotka eivät ole potilasturvallisuuden kannalta välttämättömiä. Mainitaan tässä nyt vaikka suunnitellut proteesileikkaukset, kaihileikkaukset, erillaiset hoidon suunnittelut jne.
 
Kunnat on tehneet ylijäämäistä tulosta pari vuotta peräkanaa, joten ei ole rahan puutteesta kiinni.

Rahaa löytyi valtiolta ihan yhtäkkiä turvetuottajille, poliisin polttoaineisiin jne. mitä näitä nyt on ollut viime vuosien aikana.
Tämä korona-aika on ollut poikkeus, kun valtio jakoi rahaa kunnille reippaasti. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Tosiasiassa kunnat ovat alijäämäisiä ja valtio on laittanut uusia tehtäviä kunnille ilman lisärahoitusta.

Joten sitä rahaa ei oikein ole. Ikävä tilanne Kuntatyöantajien kannalta olla puun ja kuoren välissä. Vika on koko systeemissä, jossa asiakas on kuluerä. Tämä on se suurin ongelma.
 
Esim. elektiiviset leikkaukset ovat yksi erikoissairaanhoidon osa, joka taas on osa koko sotea. Siinä kuvassa kiireetön hoito on melko pieni osa ja suurin osa on ympärivuorokautista ja jatkuvaa hoitoa ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Plus tietysti moni kiireetön asia muuttuu ajan kuluessa akuutiksi.
 
Esim. elektiiviset leikkaukset ovat yksi erikoissairaanhoidon osa, joka taas on osa koko sotea. Siinä kuvassa kiireetön hoito on melko pieni osa ja suurin osa on ympärivuorokautista ja jatkuvaa hoitoa ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Plus tietysti moni kiireetön asia muuttuu ajan kuluessa akuutiksi.

Toki se on pieni osa, mutta jos siellä erikoislääkärit pyörittelevät sormia kun ei ole hoitajia, niin se on muuten pirun kallista.
 
Niin tämähän ei ole mikään ainut vaadittava temppu. Mutta tällä yritetään nyt vähän niinkuin hädissään saada edes nykyiset pysymään töissä. Tämän lisäksi on pakko parantaa työolosuhteita monella muullakin tavalla ja saada lisää työntekijöitä.
No, ei tuohon ole muihinkaan asioihin ratkaisuja. Lähiesimiehethän on taustaltaan niitä hoitajia myös. Ja lisätyöntekijöitä ei tule, kun sekä ammatillinen toinen aste että ammattikorkeakoulut ei saa vuosikurssejaan täytettyä - syynä tietysti se, ettei ala ole nää kovin houkutteleva (nykynuorille ei riitä se, että itse työtä riittää), mutta myös ikäluokkien pieneneminen. Ellei sitten ulkomailta.

Palkka-asiakin on visainen. Toki soisin hoitajille lisää liksaa, mutta kunta-alalla yhtä rumassa palkkakuopassa on esimerkiksi varhaiskasvattajat, luokanopettajat ja moni muukin ammattiryhmiä. Ja monella ammattiryhmällä, esim. luokanopettajilla, ei ole hoitajien tapaan mahdollisuutta kohottaa ansiotasoaan vuoro-/haittalisillä.

Olisikin hyvä laskea auki kaikkien näiden palkkakehityksestä jälkeen jääneiden naisvaltaisten alojen korotuspaine ja sitten käydä julkinen keskustelu siitä, onko veronmaksajat valmiita siihen lisäkustannukseen, mitä näiden korjaaminen edellyttäisi.

Olisi tai ei, ainakin sen jälkeen kaikki osapuolet tietäisivät, mistä on kysymys.
Nyt lienee siten, että Kuntatyönantajilla ja ammattiliitoilla on siitä kyllä oma käsityksensä, mutta ns. suuri yleisö on pimeässä.
 
Hetkinen mitä helvettiä, 140€/vrk lakkoavustusta? 4000€/kk? Voisiko tuo koskea Kanta-Hämettä myös? Voisin olla lakossa vaikka seuraavat 10v kiitos. Alkaen ASAP. Palkka siis 2600€/kk nyt.

Itse olen liitossa, työtoveri ei. Eli itse istuisin himassa nostaen parempaa korvausta, mitä hän saa liksaa töihin vaivautumalla.
 
Tehy tietysti maksaa sellaista avustusta kuin haluaa ammattilaisille maksettavan työstäkin. Jos teet vuorotyötä niin tuo juuri ja juuri ehkä saattaa kattaa menetykset.
Jos on päivätyö, niin tuo tietysti on suhteessa parempi avustus normiliksaan nähden.
 
Ei kyllä halvaksi tuo tule. N. 25 milj eur/viikko. Jäsenmaksuista saa n. 60milj eur/v. Mitenkähän syvä lakkokassa tehyllä on? Itse olisin paljon pienemmälläkin korvauksella voinut olla pois. Esim 60-70€/vrk.

15v sitten saatiin 60€/vrk
 
Hetkinen mitä helvettiä, 140€/vrk lakkoavustusta? 4000€/kk? Voisiko tuo koskea Kanta-Hämettä myös? Voisin olla lakossa vaikka seuraavat 10v kiitos. Alkaen ASAP. Palkka siis 2600€/kk nyt.

Itse olen liitossa, työtoveri ei. Eli itse istuisin himassa nostaen parempaa korvausta, mitä hän saa liksaa töihin vaivautumalla.

Kerrankin liitto maksaa kunnon lakkoavustusta eikä pihtaile. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuosta lakkoavustuksesta vain 16 euroa on verotonta, lopuista maksetaan ennakonpidätystä sitten reilusti enemmän, eli 45%. Toki päivätyöläinen pääsee tuossa hieman paremmille ansioille, koska lakkoavustusta maksetaan ilmoituksen mukaan viikon jokaiselta päivältä, eikä vain lakon takia tekemättä jääneiltä työpäiviltä.

TEHYN HALLITUS on päättänyt maksaa lakossa oleville tehyläisille lakkoavustusta 140 euroa viikon jokaiselta päivältä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan Tehy haluaa varmistaa, että tehyläiset tulevat taloudellisesti toimeen lakon aikana.

”Hoitajien palkat ovat niin matalia, että ei heillä ole säästöjä tai puskureita. Lakkoavustusten verotus on melko ankaraa, mikä osaltaan vaikutti summan suuruuteen.”

LAKKOAVUSTUS ON 16 euron ylimenevältä osaltaan veronalaista tuloa. Avustuksesta pidätetään verohallinnon ohjeistuksen mukainen 45 prosentin ennakko.

”Kokonaisverotus kuitenkin tasaa verotusta myöhemmin”, toteaa Tehyn järjestöjohtaja Sari Viinikainen.

Avustusta ei makseta päiviltä, jolloin tehyläinen tekee mahdollista suojelutyötä, koska niiltä päiviltä työnantaja maksaa palkkaa.
TEHY JA SUPER ovat tänään antaneet lakkovaroituksen, joka koskee kuutta sairaanhoitopiiriä. Lakon piirissä on 25 000 tehyläistä.
 
On se silti 85€/vrk netto, ja saa ne veronpalautuksissa "joskus" takaisin. Tällä inflaatiolla toki valtiolle ei kannattaisi lainata vuosiksi senttiäkään.
 
Hetkinen mitä helvettiä, 140€/vrk lakkoavustusta? 4000€/kk? Voisiko tuo koskea Kanta-Hämettä myös? Voisin olla lakossa vaikka seuraavat 10v kiitos. Alkaen ASAP. Palkka siis 2600€/kk nyt.

Itse olen liitossa, työtoveri ei. Eli itse istuisin himassa nostaen parempaa korvausta, mitä hän saa liksaa töihin vaivautumalla.
Tuo lakkoavustus vastaa n. kolmen tonnin kuukausipalkkaa. Ei neljän.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 293
Viestejä
4 489 707
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom