Työmarkkinakierrokset.

[Jan11]

Kunta-alan työantajat ovat vastanneet tähän:

"– On selvää, että hoitajat ja kunta-alan henkilöstö ovat palkankorotuksensa ansainneet, mutta 3,6 prosentin ylimääräiset korotukset viiden vuoden aikana merkitsisivät julkisen talouden kestävyyden vaarantumista ja veronkorotuksia veronmaksajille, sanoo toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Jokaista Suomen palkansaajaa kohti tällainen viiden vuoden palkkaohjelma merkitsisi lisää veroja vuodessa keskimäärin noin 336 euroa. "

Tässähän on nyt se, että mikäli hoitajien palkkaa korotettaisiin, tarkottaisi se käytännössä samojen korotusten sadettamista kaikille kuntien viranhaltijoille. Mikä kasvattaisi sen kustannuksen tuohon Jalonen lukuun. Sari Sairaanhoitaja all over again.

Sen sijaan seuraavalla neuvottelukierroksella nämä ovatkin jo hyvinvointialueiden työntekijöitä, silloin kenties olisi mahdollista korottaa sairaanhoitajien ja sitten myös vain hyvinvointialueiden henkilöstön palkkoja jonkinlaisella pitemmällä ohjelmalla. Nyt siihen tuskin on mahdollisuutta.

 

[Resetor]

Tässähän on nyt se, että mikäli hoitajien palkkaa korotettaisiin, tarkottaisi se käytännössä samojen korotusten sadettamista kaikille kuntien viranhaltijoille. Mikä kasvattaisi sen kustannuksen tuohon Jalonen lukuun. Sari Sairaanhoitaja all over again.

Sen sijaan seuraavalla neuvottelukierroksella nämä ovatkin jo hyvinvointialueiden työntekijöitä, silloin kenties olisi mahdollista korottaa sairaanhoitajien ja sitten myös vain hyvinvointialueiden henkilöstön palkkoja jonkinlaisella pitemmällä ohjelmalla. Nyt siihen tuskin on mahdollisuutta.

Millä perusteella samat korotukset pitäisi jakaa kaikille kuntien viranhaltijoille (siis työntekijöitä ilmeisesti tarkoitat). Sari sairaanhoitaja aikaan oli kovin erillainen neuvottelujärjestelmä.

 

[Jan11]

Millä perusteella samat korotukset pitäisi jakaa kaikille kuntien viranhaltijoille (siis työntekijöitä ilmeisesti tarkoitat). Sari sairaanhoitaja aikaan oli kovin erillainen neuvottelujärjestelmä.

Kovin vähän erilainen ennemminkin. Mutta viimeksi sama dilemma oli 2020. Ja se on molempien, kuntatyönantajan ja liittojen konsensus. Jos yksi saa, niin esim. varhaiskasvattajat, opettajat, sosiaaliala (joilla kaikilla on ihan samanlaista työvoimapulaa) yms. ei tyydy vähempään ja Jalonen tietää sen hyvin.
Eipä silloin Sari Sairaanhoitajan aikanakaan olisi ongelmaa tullut, jos korotukset olisi jäänyt vain hoitajiin.

Jottei tulisi väärää käsitystä, itse kyllä henkilökohtaisella tasolla olisin valmis maksamaan enemmän veroa, jos sillä saataisiin ratkottua hoitajien, kasvattajien, opettajien, kirjastohenkilökunnan (jolla muuten on se pienin liksa näistä) yms. palkkaongelmaa.

 

[Resetor]

Kovin vähän erilainen ennemminkin. Mutta viimeksi sama dilemma oli 2020. Ja se on molempien, kuntatyönantajan ja liittojen konsensus. Jos yksi saa, niin esim. varhaiskasvattajat, opettajat, sosiaaliala (joilla kaikilla on ihan samanlaista työvoimapulaa) yms. ei tyydy vähempään ja Jalonen tietää sen hyvin.
Eipä silloin Sari Sairaanhoitajan aikanakaan olisi ongelmaa tullut, jos korotukset olisi jäänyt vain hoitajiin.

Jottei tulisi väärää käsitystä, itse kyllä henkilökohtaisella tasolla olisin valmis maksamaan enemmän veroa, jos sillä saataisiin ratkottua hoitajien, kasvattajien, opettajien, kirjastohenkilökunnan (jolla muuten on se pienin liksa näistä) yms. palkkaongelmaa.

Kunta-alan hoitajathan ovat nyt eri TES piirissä kuin aiemmin, eli KVTES:stä irroitettiin hoitajat jne. ja siirrettiin ne omaan TES:n, joka nyt neuvotellaan erikseen kuten Lääkäri tes. Tätä vastaavaa ongelmaa ei ole kuitenkaan ollut lääkäreiden neuvotellessa itselleen korotuksia.

 

[GuntherPrien]

Palataan jälleen UPM:n tilanteeseen, TJ käynyt kertomassa omia ajatuksiaan meneillä olevasta neuvotteluista.




UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vieraili keskiviikkona MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.


Pesonen sanoi ohjelmassa, että yhtiö on luvannut työntekijöilleen, että vuosiansio pysyy vähintään nykyisellä tasolla, mutta työtuntien määrää nostetaan.

– Haluamme taata hyvän vuosiansion. Työaika on 34,5 tuntia viikossa. Haluamme siihen vähän lisää. Ei palkkoja leikata, Pesonen ensin yritti.
– Jos työtunteja lisätään, silloin käytännössä palkat leikkaantuvat? juontaja Jaakko Loikkanen tivasi suorassa lähetyksessä.

– Jos sen niin haluat laskea ja ajatella, niin ehkä se sitten on niin, Pesonen myönsi.

Pesonen sanoi ohjelmassa myös, ettei oleellista ole se, kuinka paljon lakko maksaa lyhyellä aikavälillä.
– Se, mitä tapahtuu tässä ja nyt ei ole niin tärkeää, kuin asiakkuuksien säilyttäminen. Tästä on tärkeää löytää positiivinen tie ulos pitkällä tähtäimellä.

Paperiliiton hallitus päätti viime perjantaina jatkaa viisi viikkoa kestänyttä lakkoa UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa 12.3.2022 kello 6 saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Lakon ulkopuolelle rajattiin ne työt, jotka Helsingin käräjäoikeuden 21.1.2022 antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Rajaus koskee yhtiön toimipaikkoja Kaukaalla, Kymillä, Pietarsaaressa, Raumalla, Jämsänkoskella ja Tervasaaressa.

Samalla Paperiliitto ilmoitti UPM:lle olevansa valmis neuvottelemaan UPM:n toimialojen kanssa.

”Asiat etenevät! Perjantaina molemmat osapuolet sitoutuivat liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin. Eilen sellu avasi neuvottelut avoimessa hengessä. Huomenna ja lähipäivinä neljä muuta liiketoimintaa neuvottelupöydän ääreen”, Pesonen twiittasi tiistaina.


Demokraatti.fi



Ansiot eivät laske, pitää vain tehdä enemmän työtunteja päästäkseen siihen luvattuun "vähintään nykyiseen ansiotasoon".

Työaika taitaa kuitenkin olla keskimäärinen viikkotyöaika, ei viikkotyöaika kuten jutussa kerrotaan. Se on ihan normaali suomalaisen keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän keskimääräinen viikkotyöaika, omalla alalla se on 34,6tuntia.

 

[kapo]

Palataan jälleen UPM:n tilanteeseen, TJ käynyt kertomassa omia ajatuksiaan meneillä olevasta neuvotteluista.




UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vieraili keskiviikkona MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.


Pesonen sanoi ohjelmassa, että yhtiö on luvannut työntekijöilleen, että vuosiansio pysyy vähintään nykyisellä tasolla, mutta työtuntien määrää nostetaan.

– Haluamme taata hyvän vuosiansion. Työaika on 34,5 tuntia viikossa. Haluamme siihen vähän lisää. Ei palkkoja leikata, Pesonen ensin yritti.
– Jos työtunteja lisätään, silloin käytännössä palkat leikkaantuvat? juontaja Jaakko Loikkanen tivasi suorassa lähetyksessä.

– Jos sen niin haluat laskea ja ajatella, niin ehkä se sitten on niin, Pesonen myönsi.

Pesonen sanoi ohjelmassa myös, ettei oleellista ole se, kuinka paljon lakko maksaa lyhyellä aikavälillä.
– Se, mitä tapahtuu tässä ja nyt ei ole niin tärkeää, kuin asiakkuuksien säilyttäminen. Tästä on tärkeää löytää positiivinen tie ulos pitkällä tähtäimellä.

Paperiliiton hallitus päätti viime perjantaina jatkaa viisi viikkoa kestänyttä lakkoa UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa 12.3.2022 kello 6 saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Lakon ulkopuolelle rajattiin ne työt, jotka Helsingin käräjäoikeuden 21.1.2022 antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Rajaus koskee yhtiön toimipaikkoja Kaukaalla, Kymillä, Pietarsaaressa, Raumalla, Jämsänkoskella ja Tervasaaressa.

Samalla Paperiliitto ilmoitti UPM:lle olevansa valmis neuvottelemaan UPM:n toimialojen kanssa.

”Asiat etenevät! Perjantaina molemmat osapuolet sitoutuivat liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin. Eilen sellu avasi neuvottelut avoimessa hengessä. Huomenna ja lähipäivinä neljä muuta liiketoimintaa neuvottelupöydän ääreen”, Pesonen twiittasi tiistaina.


Demokraatti.fi



Ansiot eivät laske, pitää vain tehdä enemmän työtunteja päästäkseen siihen luvattuun "vähintään nykyiseen ansiotasoon".

Työaika taitaa kuitenkin olla keskimäärinen viikkotyöaika, ei viikkotyöaika kuten jutussa kerrotaan. Se on ihan normaali suomalaisen keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän keskimääräinen viikkotyöaika, omalla alalla se on 34,6tuntia.

Miksi se työaika on noin vähän? Melkein päivän työt puuttuu normaalista työviikosta.

 

[Jan11]

Miksi se työaika on noin vähän? Melkein päivän työt puuttuu normaalista työviikosta.

Ainakin muutama vuosi sitten (ennen kikyä) 35 tuntia 45 min oli kaikkien alojen keskiarvoinen työviikon pituus. Toki eri aloilla esim. Pekkaset on sijoiteltu vaihtelevilla tavoilla, yksillä lyhentää työtunteja, toisilla kerätään päiviä. Vaihtelu on suurta.
Pisintä viikkoa tehdään (tai ainakin tehtiin silloin) maataloudessa, auto- ja kuljetusalalla ja raksalla.

 

[zewius]

Miksi se työaika on noin vähän? Melkein päivän työt puuttuu normaalista työviikosta.

ihan normaali työaika 5-vuorokäynnissä, eli about jokaisella teollisuuden alalla jotka käy keskeytymättömästi 24/365

 

[taxman]

Palataan jälleen UPM:n tilanteeseen, TJ käynyt kertomassa omia ajatuksiaan meneillä olevasta neuvotteluista.




UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vieraili keskiviikkona MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.


Pesonen sanoi ohjelmassa, että yhtiö on luvannut työntekijöilleen, että vuosiansio pysyy vähintään nykyisellä tasolla, mutta työtuntien määrää nostetaan.

– Haluamme taata hyvän vuosiansion. Työaika on 34,5 tuntia viikossa. Haluamme siihen vähän lisää. Ei palkkoja leikata, Pesonen ensin yritti.
– Jos työtunteja lisätään, silloin käytännössä palkat leikkaantuvat? juontaja Jaakko Loikkanen tivasi suorassa lähetyksessä.

– Jos sen niin haluat laskea ja ajatella, niin ehkä se sitten on niin, Pesonen myönsi.

Pesonen sanoi ohjelmassa myös, ettei oleellista ole se, kuinka paljon lakko maksaa lyhyellä aikavälillä.
– Se, mitä tapahtuu tässä ja nyt ei ole niin tärkeää, kuin asiakkuuksien säilyttäminen. Tästä on tärkeää löytää positiivinen tie ulos pitkällä tähtäimellä.

Paperiliiton hallitus päätti viime perjantaina jatkaa viisi viikkoa kestänyttä lakkoa UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa 12.3.2022 kello 6 saakka, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Lakon ulkopuolelle rajattiin ne työt, jotka Helsingin käräjäoikeuden 21.1.2022 antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Rajaus koskee yhtiön toimipaikkoja Kaukaalla, Kymillä, Pietarsaaressa, Raumalla, Jämsänkoskella ja Tervasaaressa.

Samalla Paperiliitto ilmoitti UPM:lle olevansa valmis neuvottelemaan UPM:n toimialojen kanssa.

”Asiat etenevät! Perjantaina molemmat osapuolet sitoutuivat liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin. Eilen sellu avasi neuvottelut avoimessa hengessä. Huomenna ja lähipäivinä neljä muuta liiketoimintaa neuvottelupöydän ääreen”, Pesonen twiittasi tiistaina.


Demokraatti.fi



Ansiot eivät laske, pitää vain tehdä enemmän työtunteja päästäkseen siihen luvattuun "vähintään nykyiseen ansiotasoon".

Työaika taitaa kuitenkin olla keskimäärinen viikkotyöaika, ei viikkotyöaika kuten jutussa kerrotaan. Se on ihan normaali suomalaisen keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän keskimääräinen viikkotyöaika, omalla alalla se on 34,6tuntia.

Olisi nyt edes rehellinen, kun haluaa palkanalennuksia. Ikään kuin asiaa ei ymmärrettäisi, kun vaatimukset lyödään pöytään, jos puhuu palturia päälle.

 

[GuntherPrien]

Miksi se työaika on noin vähän? Melkein päivän työt puuttuu normaalista työviikosta.

Taikasana on keskimääräinen. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on viikosta toiseen eri määrä työpäiviä, ja tuo keskimääräinen viikkotyöaika kuvaa nimensä mukaisesti paljonko niitä työpäiviä/tunteja on keskimäärin viikossa kalenterivuoden aikana, pois luettuna loma-ajat.

Itse teen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja työpäiviä voi viikosta riippuen olla kolmesta kuuteen. Mutta siinä olet oikeassa, että vuorotyössä on vuosityöaika lyhyempi kuin päivävuorossa, ja keskeytyvässä on vuosittyöaika pidempi kuin keskeytymättömässä. Omalla alalla keskeytymättömässä kolmivuorossa vuosittyöaika on 1 632 tuntia, eli 204 työvuoroa. Reilusti vähemmän kuin päivävuorossa. Keskimääräinen viikkotyöaika on itselläni 34.6 tuntia.

 

[Lämpöpumppu]

Voihan sen palkanalennuksena ottaa, mutta toisaalta monessa kokonaispalkkaisessa duunissa tunnit vaihtelevat joustavasti työtehtävien määrän mukaan ja tätä joustoa nyt koitetaan tähän duunarityöhön myös tuoda. Tässä nyt on kuitenkin kyse siitä, että saataisiin pidettyä painopaperin tuotanto edelleen jossain määrin kannattavana tulevaisuudessakin ja jos nyt keskimääräinen viikkotyöaika kasvaa 34,5 tunnista 36,5 tuntiin, niin se tarkoittaa että 60 000€ vuodessa tienaavan paperimiehen laskennallinen tuntiansio putoaa 37 eurosta 35 euroon. Tämä on vähän tälläistä "saavutetuista eduista ei luovuta" -vääntöä hiipuvalla alalla, eikä joustoa oman tehtaan pärjäämisen takia suostuta tekemään. Edelleen painopaperimiehillä on äärimmäisen kovat palkat, eikä se ole nykyisessä markkinatilanteessa millään tavalla perusteltavissa eikä homma ole mitään rakettitiedettä sinänsä. Ja kyllä, ymmärrän vuorotyön haittakorvaukset, mutta suomessa on paljon halvempiakin vuorotyöntekijöitä, enkä nyt tarkoita sairaanhoitajia.

En tiedä, onko UPM:llä myös se joissain metsäteollisuusyrityksissä ollut käytäntö, ettei vuosilomiin lasketa edes lauantaita eli lomapäiviä on käytännössä enemmän? Periaatteessa tuon poistamisella saisi jo keskimääräisen työajan nousemaan, mikäli tällainen on käytössä.

 

[zewius]

En tiedä, onko UPM:llä myös se joissain metsäteollisuusyrityksissä ollut käytäntö, ettei vuosilomiin lasketa edes lauantaita eli lomapäiviä on käytännössä enemmän? Periaatteessa tuon poistamisella saisi jo keskimääräisen työajan nousemaan, mikäli tällainen on käytössä.

Ei ole käytössä

 

[Jan11]

Voihan sen palkanalennuksena ottaa, mutta toisaalta monessa kokonaispalkkaisessa duunissa tunnit vaihtelevat joustavasti työtehtävien määrän mukaan ja tätä joustoa nyt koitetaan tähän duunarityöhön myös tuoda. Tässä nyt on kuitenkin kyse siitä, että saataisiin pidettyä painopaperin tuotanto edelleen jossain määrin kannattavana tulevaisuudessakin ja jos nyt keskimääräinen viikkotyöaika kasvaa 34,5 tunnista 36,5 tuntiin, niin se tarkoittaa että 60 000€ vuodessa tienaavan paperimiehen laskennallinen tuntiansio putoaa 37 eurosta 35 euroon. Tämä on vähän tälläistä "saavutetuista eduista ei luovuta" -vääntöä hiipuvalla alalla, eikä joustoa oman tehtaan pärjäämisen takia suostuta tekemään. Edelleen painopaperimiehillä on äärimmäisen kovat palkat, eikä se ole nykyisessä markkinatilanteessa millään tavalla perusteltavissa eikä homma ole mitään rakettitiedettä sinänsä. Ja kyllä, ymmärrän vuorotyön haittakorvaukset, mutta suomessa on paljon halvempiakin vuorotyöntekijöitä, enkä nyt tarkoita sairaanhoitajia.

En tiedä, onko UPM:llä myös se joissain metsäteollisuusyrityksissä ollut käytäntö, ettei vuosilomiin lasketa edes lauantaita eli lomapäiviä on käytännössä enemmän? Periaatteessa tuon poistamisella saisi jo keskimääräisen työajan nousemaan, mikäli tällainen on käytössä.

Tuossa on monta asiaa.
1. Suostutaanko AY-puolella ylipäätään työajan kasvamiseen, kun AY-liike on koko olemassaoloaikansa taistellut kohti lyhyempää työaikaa?
2. Minkälaisilla ehdoilla voisi ylipäätään siitä neuvotella?
2.1 Työaika kasvaa, mutta sovitaan korvaus, jolla palkka ei laske (kk-palkka nousee laskennallisen perustunti-, lisä- / ylityöhinnan mukaan), mutta työnantaja saa varmuuden siitä, että sillä on työntekijät enemmän käytössä
2.2 Työaika kasvaa, mutta sovitaan, että siitä maksetaan perustuntipalkka (efektiivisesti palkka silloin laskee lisä- / ylityökorvausten verran näiltä tunneilta).
2.3 Työaika kasvaa, mutta siitä ei makseta eli efektiivisesti kysymys olisi merkittävästä palkanalennuksesta

Sitten kun näitä yhdistää muihin sovittaviin asioihin, sekä moniin tekstikohtiin, joista neuvotellaan, paletti onkin varsin monimutkainen.
Itse en oikein jaksa uskoa muuhun mahdollisuuteen kuin siihen, että työaika ei kasva ja normaali prosenttikorotus yleisellä ja paikallisella erällä tai korkeintaan, että tuo sama yhdistetään siihen, että työajan kasvu korvataan täysimääräisesti laskennallisine lisineen.
Toisaalta jopa sekin olisi työnantajalle voitto siinä mielessä, että se vähentäisi tarvittavien työntekijöiden kokonaismäärää. Nuo muuthan olisi sitten jo aivan selkävoittoja.

Lauantai ei ole lomapäivä julkisella sektorilla. Ne harvat yritykset, joissa itse tiedän olevan samoin, on valtion yhtiöittämiä ja käytäntö on sen yhteydessä sovittu jatkettavan niin. Joskus vielä senkin jälkeen, kun se on yhtiöittämisen jälkeen vielä yksityistetty (liikkeenluovutuksessa). Kysymys on silloin kuitenkin poikkeuksesta työmarkkinakentillä.

 

[GuntherPrien]

Voihan sen palkanalennuksena ottaa, mutta toisaalta monessa kokonaispalkkaisessa duunissa tunnit vaihtelevat joustavasti työtehtävien määrän mukaan ja tätä joustoa nyt koitetaan tähän duunarityöhön myös tuoda. Tässä nyt on kuitenkin kyse siitä, että saataisiin pidettyä painopaperin tuotanto edelleen jossain määrin kannattavana tulevaisuudessakin ja jos nyt keskimääräinen viikkotyöaika kasvaa 34,5 tunnista 36,5 tuntiin, niin se tarkoittaa että 60 000€ vuodessa tienaavan paperimiehen laskennallinen tuntiansio putoaa 37 eurosta 35 euroon. Tämä on vähän tälläistä "saavutetuista eduista ei luovuta" -vääntöä hiipuvalla alalla, eikä joustoa oman tehtaan pärjäämisen takia suostuta tekemään. Edelleen painopaperimiehillä on äärimmäisen kovat palkat, eikä se ole nykyisessä markkinatilanteessa millään tavalla perusteltavissa eikä homma ole mitään rakettitiedettä sinänsä. Ja kyllä, ymmärrän vuorotyön haittakorvaukset, mutta suomessa on paljon halvempiakin vuorotyöntekijöitä, enkä nyt tarkoita sairaanhoitajia.

Ongelmana näissä vuosityöajan lisäyksissä on käytännöllinen. Jos/kun tehdas pyörii 24/7 sinne on vaikea laittaa lisävuoroja siten ettei siellä olisi samaan aikaan tuplamiehitys ja se ei taasen välttämättä nosta sitä tuottavuutta. Toki tilanne on toinen, jos siirrytään keskeytyvästi keskeytymättömään vuorotyöhön, mutta paperitehdas taitaa muutoinkin pyöriä keskeytymättömänä. Oikeastaan ainoa tilanne jossa tuosta voisi olla hyötyä on sairauspoissaolotilanteet, jolloin ei tarvitse teettää ylitöinä sitä vuorovajausta. Jos sairauspoissaolo-ylitöiden takia halutaan nostaa vuosityöaikaa, niin ehkä olisi parempi kohdistaa huomio niiden sairauspoissaolojen syihin, ja puuttua syihin eikä seurauksiin.

En tiedä, onko UPM:llä myös se joissain metsäteollisuusyrityksissä ollut käytäntö, ettei vuosilomiin lasketa edes lauantaita eli lomapäiviä on käytännössä enemmän? Periaatteessa tuon poistamisella saisi jo keskimääräisen työajan nousemaan, mikäli tällainen on käytössä.

Yksityisellä puolella ei taida montakaan firmaa olla, joilla lauantai ei kuluttaisi lomapäiviä.

Nyt kannattaa myös huomioida, että teollisuudessa keskeytymättömässä vuorotyössä talviloma on nimellinen, se taidetaan useimmilla aloilla jaksottaa vuorovapaille ja käytännössä maksetaan rahana. Näin on itsellänikin, vuodessa 11 kuukautta mennään 10 päivän rytmillä, 6 päivää töitä ja 4 vapaata. Siinä missä päivätyöläisellä kesäloma alkaa perjantaina työpäivän päätteeksi voi vuorotyöntekijällä olla vielä lomaa edeltävänä sunnuntaina työpäivä, joten kesäloma on 28 päivän pituinen kun päivätyöntekijällä tulee siihen päälle vielä "ylimääräinen" viikonloppu.

 

[MakeMyDay]

Vuorotyössä ei ole muuta lomaa kuin kesäloma. Omassa 12-tunnin vuorojärjestelmässä lomapäiviä pidetään käytännössä 26 päivää. Loput käyttämättömät lomapäivät maksetaan rahana vapaapäiville.

 

[zewius]

Vuorotyössä ei ole muuta lomaa kuin kesäloma. Omassa 12-tunnin vuorojärjestelmässä lomapäiviä pidetään käytännössä 26 päivää. Loput käyttämättömät lomapäivät maksetaan rahana vapaapäiville.

paitsi uudessa Paperin tessissä on talviloma nykyään.
12h järjestelmässä nyt 35 päivän kesäloma entisen 25 sijaan sekä talviloma työnantajan merkkaamalla jaksolla.

 

[MakeMyDay]

Kelpaisi mulle kanssa teollisuusliiton tessissä.

 

[GuntherPrien]

paitsi uudessa Paperin tessissä on talviloma nykyään.
12h järjestelmässä nyt 35 päivän kesäloma entisen 25 sijaan sekä talviloma työnantajan merkkaamalla jaksolla.

Voitko hieman avata, miten tuo on järjestetty.

 

[zewius]

Voitko hieman avata, miten tuo on järjestetty.

kesäloma ei mitenkää erikoisemmin, mutta talviloma niin, että kun normaalisti vuorokierron jälkeen on viisi vapaata putkeen, niin kahden kierron ajan vain kolme vapaata, jolloin "tuurataan" talvilomalla olevaa vuoroa.

 

[Lämpöpumppu]

Tuossa on monta asiaa.

Painopaperin tes-neuvottelut menivätkin umpikujaan heti alkuun. Sellu taisi mennä valtakunnansovittelijalle, joten ei ihan yhtä jumissa vielä. Ja tästä voisi päätellä, että työajan pidentämistä on ehdotettu ensisijaisesti juurikin tappiollisella painopaperipuolella. Vaikeat neuvottelut tulee olemaan.

Vuorotyössä ei ole muuta lomaa kuin kesäloma. Omassa 12-tunnin vuorojärjestelmässä lomapäiviä pidetään käytännössä 26 päivää. Loput käyttämättömät lomapäivät maksetaan rahana vapaapäiville.

Mulla on ainakin ihan normaalisti 30 lomapäivää, josta neljä viikkoa kesälomaa ja viikko talvilomaa.

 

[GuntherPrien]

kesäloma ei mitenkää erikoisemmin, mutta talviloma niin, että kun normaalisti vuorokierron jälkeen on viisi vapaata putkeen, niin kahden kierron ajan vain kolme vapaata, jolloin "tuurataan" talvilomalla olevaa vuoroa.

Jotain tälläistä oletinkin. Tässä on nyt virallistettu epävirallinen duunareiden itsensä järjestelemä vuoronvaihto, jossa tehdään toistensa vuoroja vapaita vastaan.

Omalla työpaikalla käytettiin joskus vuoronvaihtoja enemmänkin. Parhaimmat järjestelivät itselleen parinkin työputken vapaita, käytännössä lähes kolmen viikon vapaat. Sille tuli loppu, kun ylemmän toimihenkilöt vetivät järjestelyistä herneen nenään ja kyseiset järjestelyt osittain "kiellettiin", tämän jälkeen sai enää pitää kerran vuodessa maksimissaan yhden työputken vapaata vaihdoilla. Onhan se kerrassaan pöyristyttävää, kun päivätyöläiset saavat vain viikon palkallisen lomat itse valitsemallaan ajankohdalleen, mutta duunarit saivat vaihdoilla useamman viikon vapaat. Tosin ylemmillä toimihenkilöillä jäi oleellinen asia huomaamatta, nimittäin se, että ne vaihdot on myös tehtävä takaisin.

Mulla on ainakin ihan normaalisti 30 lomapäivää, josta neljä viikkoa kesälomaa ja viikko talvilomaa.

Keskeytyvässä vai keskeytymättömässä?

 

[zewius]

Jotain tälläistä oletinkin. Tässä on nyt virallistettu epävirallinen duunareiden itsensä järjestelemä vuoronvaihto, jossa tehdään toistensa vuoroja vapaita vastaan.

Omalla työpaikalla käytettiin joskus vuoronvaihtoja enemmänkin. Parhaimmat järjestelivät itselleen parinkin työputken vapaita, käytännössä lähes kolmen viikon vapaat. Sille tuli loppu, kun ylemmän toimihenkilöt vetivät järjestelyistä herneen nenään ja kyseiset järjestelyt osittain "kiellettiin", tämän jälkeen sai enää pitää kerran vuodessa maksimissaan yhden työputken vapaata vaihdoilla. Onhan se kerrassaan pöyristyttävää, kun päivätyöläiset saavat vain viikon palkallisen lomat itse valitsemallaan ajankohdalleen, mutta duunarit saivat vaihdoilla useamman viikon vapaat. Tosin ylemmillä toimihenkilöillä jäi oleellinen asia huomaamatta, nimittäin se, että ne vaihdot on myös tehtävä takaisin.

henkilökohtaisesti itse oisin voinut jättää koko talviloman pois kun tuli uutena asiana nyt.
en oo ikinä ennenkään pitänyt talvilomaa ja nyt luovuttiin vastaavasti vapaista sen eteen

 

[Lämpöpumppu]

Keskeytyvässä vai keskeytymättömässä?

Keskeytymätön

 

[zewius]

MT:n saamien tietojen mukaan UPM haluaa lisätä työtunteja kaikilla Paperiliiton kanssa neuvottelujen alla olevilla toimialoillaan.

Paperisektorille UPM kaavailee noin kahden tunnin viikoittaisen työajan lisäystä, mikä vastaisi vuositasolla 70–100 tuntia. Muilla aloilla UPM haluaisi MT:n tietojen mukaan lisätä vuotuista työaikaa 50–100 tunnilla.

Työntekijäpuolella pelätään, että työajan lisäys voisi johtaa siihen, että työpaikkojen määrä laskisi 10–20 prosenttia.

UPM haluaa kaikille aloille neuvotteluissa lisää työtunteja

MT:n tietojen mukaan neuvottelut ovat edenneet tahmeasti.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Lämpöpumppu]

Työntekijäpuolella pelätään, että työajan lisäys voisi johtaa siihen, että työpaikkojen määrä laskisi 10–20 prosenttia.

Ainakin painopaperissa ihan todennäköinen skenaario nykyisessä markkinatilanteessa, mutta täälläkin osa toivoi jo riistäjä-UPM:n lähtevän kokonaan pois. Mielestäni työpaikkojen väheneminen 10-20 prosentilla on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin väheneminen 100 prosentilla.

 

[zewius]

Ainakin painopaperissa ihan todennäköinen skenaario nykyisessä markkinatilanteessa, mutta täälläkin osa toivoi jo riistäjä-UPM:n lähtevän kokonaan pois. Mielestäni työpaikkojen väheneminen 10-20 prosentilla on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin väheneminen 100 prosentilla.

Aika helposti sinäkin olet valmis nostamaan työaikaasi ilman palkankorotusta.
Huomaa että hakee kaikille aloille työtuntien nostoa eikä pelkästään paperipuolelle.

 

[Lämpöpumppu]

Aika helposti sinäkin olet valmis nostamaan työaikaasi ilman palkankorotusta.

Itse olen toimihenkilönä ja myös yrittäjäelämää nähneenäkin tottunut joustamaan ja venymään tarvittaessa enemmänkin samalla kuukausipalkalla, mikäli joskus on pitänyt panostaa jonkin asian saamiseksi maaliin. Toki bonuksia on sitten saanut toteutuneista saavutuksista. Ja varmasti joustaisin, mikäli toisena vaihtoehtona olisi koko työpaikan menettäminen ja ansiotaso olisi valmiiksi jo paperimiehen ansiotasolla, eikä vastaavaan ansiotasoa olisi lähitulevaisuudessa näkyvissä. Työtön paperimies ei todennäköisesti tule pääsemään muissa duunarihommissa edes siihen laskennalliseen tuntiansioon, mihin hän joutuisi joustamaan.

 

[zewius]

Itse olen toimihenkilönä ja myös yrittäjäelämää nähneenäkin tottunut joustamaan ja venymään tarvittaessa enemmänkin samalla kuukausipalkalla, mikäli joskus on pitänyt panostaa jonkin asian saamiseksi maaliin. Toki bonuksia on sitten saanut toteutuneista saavutuksista. Ja varmasti joustaisin, mikäli toisena vaihtoehtona olisi koko työpaikan menettäminen ja ansiotaso olisi valmiiksi jo paperimiehen ansiotasolla, eikä vastaavaan ansiotasoa olisi lähitulevaisuudessa näkyvissä. Työtön paperimies ei todennäköisesti tule pääsemään muissa duunarihommissa edes siihen laskennalliseen tuntiansioon, mihin hän joutuisi joustamaan.

jos pudotetaan nyt pois tuo paperimies ja puhutaan UPM: n työntekijöistä, koska työtuntien lisäystä halutaan joka alalle.
silloin UPM: n työntekijä hakee töitä muilta metsäfirmoilta, kemian- tai energiantuotannosta missä samat palkat kuin UPM: n alla.
näihän on tehtykkin UPM: n osalta, työntekijöitä lähtenyt kilpoilijoille aika runsaasti tai vaihtanut alaa.

 

[Lämpöpumppu]

jos pudotetaan nyt pois tuo paperimies ja puhutaan UPM: n työntekijöistä, koska työtuntien lisäystä halutaan joka alalle.
silloin UPM: n työntekijä hakee töitä muilta metsäfirmoilta, kemian- tai energiantuotannosta missä samat palkat kuin UPM: n alla.
näihän on tehtykkin UPM: n osalta, työntekijöitä lähtenyt kilpoilijoille aika runsaasti tai vaihtanut alaa.

Toki jos on töitä tarjolla paremmin ehdoin muualla ja sopii elämäntilanteeseen, niin on ihan hyvä ratkaisu.

 

[pulatunnus]

Painopaperin tes-neuvottelut menivätkin umpikujaan heti alkuun. Sellu taisi mennä valtakunnansovittelijalle, joten ei ihan yhtä jumissa vielä. Ja tästä voisi päätellä, että työajan pidentämistä on ehdotettu ensisijaisesti juurikin tappiollisella painopaperipuolella. Vaikeat neuvottelut tulee olemaan.

Hässäkän taustalla taasen se palkallinen vapaa, eli se ettei tidetä paljonko oikeasti tehdään töitä, paljonko tehdystä työstä saadaan palkkaa. Koska eri yksilöillä on erilaiset tarpeet, joillekkin on tärkeää se kk/vuosiansio, joillekkin palkka tehdystä työstä, jotkut haluaisi jakaa työtä, eli tehdä vähemmän ja sitä myöten pienempi kk/vuosi palkka.

Työantajalle jokainen työntekijä maksaa jotain, teki hän töitä tai ei, sitten päälle kustannukset ns sivukuluineen.

Työantajalle ei luulisi olevan iso juttu tehdäänkö enemmän vain vähemmän töitä, vaan se kustannus, AY liikkeen on toki helpompi myydä jäsenille sopimus missä vuosittainen palkka isompi vs vuosittainen palkka pienempi, vaikka vapaa-aikaa olisi enemmän.

AY liikkeelle yksi haaste on ne pitkät sopimustekstit, vaikka luulisi että niiden virtaviivaistaminen olisi kaikkien etu.

 

[GuntherPrien]

AY liikkeelle yksi haaste on ne pitkät sopimustekstit, vaikka luulisi että niiden virtaviivaistaminen olisi kaikkien etu.

Näissä äärimmilleen yksinkertaistetuissa sopimuksissa tulee sitten helposti tulkinnasta erimielisyyksiä, jos työnantaja alkaa tulkitsemaan niitä sopimuksen ehtoja omin päin. Muistetaan, että suomessa työnantajalla on TES-sopimuksista tulkinta etuoikeus, ja työntekijän on osoitettava että työnantajan tulkinta on väärä.

Toki jossakin yrityskohtaisessa sopimuksessa voidaan kirjoittaa sopimus juuri siihen tilanteeseen sopivaksi, mutta tuollaisessa yleisluonteisessa sopimuksessa pitää ottaa erilaiset tilanteet huomioon, ja laittaa esimerkkejä miten sopijat ovat suunnitelleet toimittavaksi. Ja näin niistä periaatteessa yksinkertaisista asioista tulee monimutkaisia ja tulkinnan varaisia.

Vaikka eihän nuo nykyisetkään sopimukset takaa, etteikö työnantaja voi alkaa sooloilemaan oman päänsä mukaan, ja sitten alkaakin sotkun selvittely ensin paikallisesti, sitten liittojen kesken ja viime kädessä ollaan oikeudessa tulkitsemassa mitä sopimuksessa onkaan sovittu toimittavaksi.

 

[taxman]

Hässäkän taustalla taasen se palkallinen vapaa, eli se ettei tidetä paljonko oikeasti tehdään töitä, paljonko tehdystä työstä saadaan palkkaa. Koska eri yksilöillä on erilaiset tarpeet, joillekkin on tärkeää se kk/vuosiansio, joillekkin palkka tehdystä työstä, jotkut haluaisi jakaa työtä, eli tehdä vähemmän ja sitä myöten pienempi kk/vuosi palkka.

Työantajalle jokainen työntekijä maksaa jotain, teki hän töitä tai ei, sitten päälle kustannukset ns sivukuluineen.

Työantajalle ei luulisi olevan iso juttu tehdäänkö enemmän vain vähemmän töitä, vaan se kustannus, AY liikkeen on toki helpompi myydä jäsenille sopimus missä vuosittainen palkka isompi vs vuosittainen palkka pienempi, vaikka vapaa-aikaa olisi enemmän.

AY liikkeelle yksi haaste on ne pitkät sopimustekstit, vaikka luulisi että niiden virtaviivaistaminen olisi kaikkien etu.

Kenellekään ei ole puhtaasti tärkeää se, mitä työstä saa vuositasolla riippumatta siitä, kuinka paljon sen eteen joutuu käyttämään aikaansa. Työnantajat toki voivat yrittää näin uskotella, mutta jos ilmiselvästi näin ei ole. Muutenhan meillä ei olisi lomiakaan, vaan väki painaisi tauotta töitä eikä eläisi omaa elämäänsä ollenkaan (ja mihin sitä rahaa silloin tarvitseekaan?).

 

[pulatunnus]

Kenellekään ei ole puhtaasti tärkeää se, mitä työstä saa vuositasolla riippumatta siitä, kuinka paljon sen eteen joutuu käyttämään aikaansa. Työnantajat toki voivat yrittää näin uskotella, mutta jos ilmiselvästi näin ei ole. Muutenhan meillä ei olisi lomiakaan, vaan väki painaisi tauotta töitä eikä eläisi omaa elämäänsä ollenkaan (ja mihin sitä rahaa silloin tarvitseekaan?).

Ihmiset luulevat saavansa lomailusta palkkaa.
Liki Järjestäin työehtosoppareissa nostetaan vuosiansioita, jos se ei kiinnostaisi niin ketjussa kaivattu paljon, paljon lyhyempi työaika olisi monella alalla arkipäivää, nyt lyhyt työaika on lähinnä arkea niillä aloilla joissa ei ole töitä pidempiin työaikoihin ja niissäkin haikallaan pidempää työaikaa, vaikka töitä ei olisi.

 

[taxman]

Ihmiset luulevat saavansa lomailusta palkkaa.
Liki Järjestäin työehtosoppareissa nostetaan vuosiansioita, jos se ei kiinnostaisi niin ketjussa kaivattu paljon, paljon lyhyempi työaika olisi monella alalla arkipäivää, nyt lyhyt työaika on lähinnä arkea niillä aloilla joissa ei ole töitä pidempiin työaikoihin ja niissäkin haikallaan pidempää työaikaa, vaikka töitä ei olisi.

Hohhoh. Ajat työnantajien agendaa hyvin läpinäkyvästi.

Olennaista on luonnollisesti kaksi asiaa: vuotuinen työaika ja vuotuiset tulot tästä työstä. Näiden suhde on erittäin hyvä indikaattori sille, kuinka paljon saa palkkaa työstään.

 

[Timo 2]

Olennaista on luonnollisesti kaksi asiaa: vuotuinen työaika ja vuotuiset tulot tästä työstä. Näiden suhde on erittäin hyvä indikaattori sille, kuinka paljon saa palkkaa työstään

Tätä periaatteessa voisi selkeyttä poistamalla loman ajan palkka ja nostamalla tunti/kuukausi palkkaa n. 10 prosentilla, jolloin ihmiset näkevät paljonko oikeasti tienaavaat ja voisivat ottaa vapaan palkattomana, jolloin jokainen pystyy arvioimaan omaa työn ja vapaa-ajan suhdetta. Tällöin myös pienille työnantajille se työvoiman kustannusrakenne olisi helpommin laskettavissa.

Tämä on aiemminkin tuotu esiin, mutta loman ajan palkka on periaatteessa korotonta lainaa työnantajalle, jota työnantaja maksaa takaisin kun olet lomalla.

 

[pulatunnus]

Olennaista on luonnollisesti kaksi asiaa: vuotuinen työaika ja vuotuiset tulot tästä työstä. Näiden suhde on erittäin hyvä indikaattori sille, kuinka paljon saa palkkaa työstään.

euroa per tunti.

Harva tietää palkkaansa, eikä sitä kerrota kun työpaikkaa haet. Harva luottarikaan tietää.

"hienoa" toki että monimutkikkaat sopparit näin perusasiassakin. (joo kaikki ei ole sovittavissa, no siitäkin voi syyttää kolmikantaa)

 

[GuntherPrien]

Nyt on ahtaajien sopimus hyväksytty AKT:n toimesta. AKT on kritisoinut EK toimista taustalla. Pakko myöntää, että yllättävän samansuuruisia nämä palkankorotukset ovat tähän mennessä olleet, parin prosentin pintaan tainnut olla kaikissa sopimuksissa. Pientä eroa on syntynyt alakohtaisissa paikallisissa erissä.

AKT on hyväksynyt ahtausalan työehtosopimuksen
11.2.2022


AKT:n hallitus on tänään hyväksynyt ahtausalan työehtosopimuksen. Sopimuskausi on 9.2. 2022−31.1.2023.

Sopimuskauden aikana palkat nousevat 1.2.2022 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2 prosenttia. 1.10. 2022 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa palkat nousevat 0,15 prosenttia.

Yksivuotinen sopimus sisältää parannuksia mm. oikeuteen hoitaa sairasta lasta, tilapäisen ahtaajan lauantaiylityöhön sekä irtisanottujen työntekijöiden asemaan takaisinottovelvollisuuden, tilapäisten töiden ja oppisopimuskoulutusten osalta. Sopimus antaa myös työnantajalle mahdollisuuden sopia työajoista joustavammin ammattiosaston kanssa.

− Sopimus syntyi ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä lakkovaroituksen antamisen jälkeen. Suurin syy näihin molempiin on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n taustalla suorittama tiukka koordinaatio, joka ei huomioi alakohtaisia eroja. Päinvastoin se aiheuttaa jopa turhia työriitoja. Luulisi, että tälläkin alalla yritykset haluaisivat säilyttää työehtosopimusasioissa päätösvallan itsellään, eivätkä antaa EK:n sanella niiden sisältöä neuvottelujen ulkopuolelta, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

AKT on hyväksynyt ahtausalan työehtosopimuksen

www.akt.fi

 

[jarmojs]

Ihmiset luulevat saavansa lomailusta palkkaa.
Liki Järjestäin työehtosoppareissa nostetaan vuosiansioita, jos se ei kiinnostaisi niin ketjussa kaivattu paljon, paljon lyhyempi työaika olisi monella alalla arkipäivää, nyt lyhyt työaika on lähinnä arkea niillä aloilla joissa ei ole töitä pidempiin työaikoihin ja niissäkin haikallaan pidempää työaikaa, vaikka töitä ei olisi.

Lomailusta saa palkkaa ja loman aikana myös kertyy lomaa.

 

[jarmojs]

Harva tietää palkkaansa, eikä sitä kerrota kun työpaikkaa haet. Harva luottarikaan tietää.

Täh? Kuka muka ei tiedä palkkaansa? Vai tarkoititko että ei tiedä etukäteen tarkalleen, kuinka suuret ovat vuositulot esim tänä vuonna? Luottareilla on tiedonsaantioikeus, eli työnantaja toimittaa palkkatietoja luottareiden käyttöön.

 

[pulatunnus]

Lomailusta saa palkkaa ja loman aikana myös kertyy lomaa.

Tämä tuo hyvin esille sen ongelma. Siksi noista loma-ajan palkoista sun muista korvauksista pitäisi päästä eroon.

Samalla pääsisi eroon jostain lomakiertymistä, tilalle vain minimi määrä kuinka paljon pitää olla, toinen minimi minkä verran on annettava jos työntekiä haluaa. ja jos työntekiä haluaa yhdessä pötkössä niin kohtuullinen minimi annettava.

Täh? Kuka muka ei tiedä palkkaansa? Vai tarkoititko että ei tiedä etukäteen tarkalleen, kuinka suuret ovat vuositulot esim tänä vuonna? Luottareilla on tiedonsaantioikeus, eli työnantaja toimittaa palkkatietoja luottareiden käyttöön.

Kysy ihmisiltä paljonko hänen tuntipalkkansa on (siis siitä todellisesti mistä oli puhe), tyypilliset vastaukset on jotain mikä ei ole lähelläkään, enemmän palkastaan perillä olevat vastaa en tiedä. Joku voi olla laskenut.

Jos saat kahdenvuoden työ tuntimäärät, viikko tasolla ja palkat niin voi sitä laskeskella. Tulevaakin voi laskeskella, mutta siinä niin monta arpaa, että vain ennuste. Toki joissain hommissa helpompaa, "Kiinteä kk palkka" niin helpompaa arpoa todennäköistä kun ottaa, menneet laput, kalenterin ja tessin käteen ja lähtee laskeskeleen.

 

[Janishell]

Tuntuu nykyään olevan se trendi että yritykset haluaa duunareista pienyrittäjiä, jotka joutuvat ottamaan yrittäjän vastuun. Jos duunari muuttuu pienyrittäjäksi, niin laskutuskin hommasta muuttuu kovemmaksi.

 

[pulatunnus]

Tuntuu nykyään olevan se trendi että yritykset haluaa duunareista pienyrittäjiä, jotka joutuvat ottamaan yrittäjän vastuun. Jos duunari muuttuu pienyrittäjäksi niin laskutuskin hommasta muuttuu kovemmaksi.

Riippuu alasta, jotkin yritykset ja niiden toiminta nimenomaan perustuu tuohon. Karkeasti kahdesta syystä, palkkasuhteella homma ei toimi, tai toisin sanoin se olisi niin kallista ettei toimia-alaa olisi. Tästä varmaan monelle tulee mieleen ruokalähetit, "verkkosta koijarit" jne.

Nuo niitä mistä tullut sitä huonoa mainetta.

Joillain aloilla on pitkät perinteet siitä että jokin firma myy omilla hinnoillaan käytännössä yksiyrittäjien tuottamia palveluita, mutta niissä on voinut olla valta suhde enemmän niiden yrittäjien puolella.

Mutta varmaan viittasit ihan oikeisiin kunnolliseen toimintaa missä yrittäjä lähinnä myy omaa työpanosta, mitä on ollut vuoskymmenet ns työtätekeviä toiminimi yrittäjiä.

Sitten tulivuokrafirmat.

Syynä noihin on se että työntekijän palkkaaminen on kallista, jota ei kannata tehdä ilman painavia syitä, mutta firmat ja yksityiset tarvitsevat työvoimaa, tilapäisesti, vaihtelevasti, jolloin vuokratyövoima firman palvelut on tehokkaita.

ns kevytyrittäjyys on tullut t:mi yrittäjä ja vuokravälityksen välimaastoon, osittain vuokratyövoima välityksen tontille. Tekijälle etuna se että vaivaton, edullinen, riskittömämpi vs t:mi, mutta edullisempaa kuin vuokranvälitys ja mahdollistaa koota vähän lisäarvoa omalle työlle, hankkia välineitä.

Riskinä toki että yrittäjää vedetään linssiin, ensimmäisenä hinnoittelu virheet.

 

[GuntherPrien]

Tämä tuo hyvin esille sen ongelma. Siksi noista loma-ajan palkoista sun muista korvauksista pitäisi päästä eroon.

Samalla pääsisi eroon jostain lomakiertymistä, tilalle vain minimi määrä kuinka paljon pitää olla, toinen minimi minkä verran on annettava jos työntekiä haluaa. ja jos työntekiä haluaa yhdessä pötkössä niin kohtuullinen minimi annettava.

En nyt ihan päässyt käsitykseen mitä tässä oikeasti ollaan hakemassa. Halutaan nykyisestä käytännöstä eroon ja tilalle samanlainen käytäntö?

Loman ensisijainen tarkoitushan on suojella työntekijää liialliselta työnteolta, kukaan ei ole superihminen jonka jaksaminen vuodesta toiseen ilman jonkinlaista taukoa. Joka toista väittää niin hautausmaat ovat täynnä erinomaisia esimerkkejä kun ollaan poltettu itsensä loppuun työnteolla ja sitten kuoltu nuorena sydänkohtaukseen tai vastaavaan.

Tällä hetkellä on juuri tuollainen haluamasi tilanne. Jokainen työntekijä saa minimiehdot (14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa) täytettyään 2 (2,5) lomapäivää kuukaudessa, joista on lomakaudella pidettävä vähintään 2 viikkoa yhdellä kertaa, loput voidaan pitää sovitusti lähes rajoituksetta.

Kysy ihmisiltä paljonko hänen tuntipalkkansa on (siis siitä todellisesti mistä oli puhe), tyypilliset vastaukset on jotain mikä ei ole lähelläkään, enemmän palkastaan perillä olevat vastaa en tiedä. Joku voi olla laskenut.

Jos saat kahdenvuoden työ tuntimäärät, viikko tasolla ja palkat niin voi sitä laskeskella. Tulevaakin voi laskeskella, mutta siinä niin monta arpaa, että vain ennuste. Toki joissain hommissa helpompaa, "Kiinteä kk palkka" niin helpompaa arpoa todennäköistä kun ottaa, menneet laput, kalenterin ja tessin käteen ja lähtee laskeskeleen.

Jälleen on hakusessa mitä tässä oikein ajetaan takaa. Ollaanko tässä nyt hakemassa sitä palkkaa vai ansiota.

Tiedän kyllä mitä itselläni on kuukausipalkka, mutta se ei ole sama kuin ansioni, ei kuukausi tai vuositasolla. Miksi se kuukausi/tuntipalkan tarkka tietäminen olisi tärkeää, senhän näkee jokaisessa tilinauhassa. Vai onko hakusessa, että pitäisi tietää paljonko se tietyn tilikauden ansio on tuntitasolla? Mitä sillä tiedolla sitten tekee, muuta kuin tietämisen ilosta.

 

[pulatunnus]

En nyt ihan päässyt käsitykseen mitä tässä oikeasti ollaan hakemassa. Halutaan nykyisestä käytännöstä eroon ja tilalle samanlainen käytäntö?

Ei.
1. Loma-ajalta ei maksettaisi palkkaa, tai muitakaan korvauksia.
2. Minimi loma-aika, joka on pidettävä, edellisen kokoinen tai sitä isompi, minimi loma-aika joka on työntekijän halutessa saatava.

Eli päästäisiin siitä lomahässäkästä, on ihmisiä jotka haluaa tehdä enemmän töitä ja on ihmisiä jotka haluaa tehdä vähemmän töitä, jos työantajalle sopii niin kaikki voittaa.
On keikkatyötä, pätkätyötä jne, eri työantajilla töitä.

Jälleen on hakusessa mitä tässä oikein ajetaan takaa. Ollaanko tässä nyt hakemassa sitä palkkaa vai ansiota.

Tiedän kyllä mitä itselläni on kuukausipalkka, mutta se ei ole sama kuin ansioni, ei kuukausi tai vuositasolla. Miksi se kuukausi/tuntipalkan tarkka tietäminen olisi tärkeää, senhän näkee jokaisessa tilinauhassa. Vai onko hakusessa, että pitäisi tietää paljonko se tietyn tilikauden ansio on tuntitasolla? Mitä sillä tiedolla sitten tekee, muuta kuin tietämisen ilosta.

Tässä puhuttiin siitä todellisesta tuntipalkasta., Kuvauksen perusteella todellisesta tuntiansiosta, tehtyä työtuntia kohden.

Vai onko hakusessa, että pitäisi tietää paljonko se tietyn tilikauden ansio on tuntitasolla? Mitä sillä tiedolla sitten tekee, muuta kuin tietämisen ilosta.

Jos et tiedä paljon se todellinen palkka(* tunnilta on, niin miten voi arvottaa sitä aikaasi, ajankäyttöä, miten voi arvottaa käytätkö mielimmin jotain ostopalveluita, vai teetkö ise. Miten voi arvottaa pidät vapaata enemmän, vai teetkö ylitöitä.

Jollet tiedä oman työsi palkkaa.

Meet pyytään pomolta lisää palkkaa, jos et tiedä edes mikä se on, niin miten voi perustella oman työsi arvoa. olette ihan eri tontilla.


(*
Palkka, Ansio, siis se todellinen. Brutto, hyvä toki tietää myös työantajan sivukulut, sillä osa niistä on työntekijän eduksi.

 

[GuntherPrien]

Ei.
1. Loma-ajalta ei maksettaisi palkkaa, tai muitakaan korvauksia.
2. Minimi loma-aika, joka on pidettävä, edellisen kokoinen tai sitä isompi, minimi loma-aika joka on työntekijän halutessa saatava.

1. Jos päädytään, että loma-ajalta ei enää maksettaisi korvausta niin se olisi sitten siirrettävä sinne normaalipalkkaan. Muussa tapauksessa kyseessä olisi ansioiden alentaminen. Nykyisessä tilanteessa halutaan varmistaa, että työntekijällä on varaa olla lomalla ja tehdä jotakin muutakin kuin vain olla kotona.

2. Miten ehdotuksesi muuttaisi nykyistä tilannetta? Nytkin on minimi loma-aika, jonka työnantajan on annettava vaikka työntekijä sitä ei sitä haluaisi. Mikään ei estä työntekijää menemästä loma-ajaksi muualle töihin. Ajatuksena tässä pakollisessa lomassa on niinkin selkeä, että estetään ketään polttamasta itseään loppuun työtä tekemällä, lomat pidetään joko vapaaehtoisesti tai sitten pakolla.

Eli päästäisiin siitä lomahässäkästä, on ihmisiä jotka haluaa tehdä enemmän töitä ja on ihmisiä jotka haluaa tehdä vähemmän töitä, jos työantajalle sopii niin kaikki voittaa.
On keikkatyötä, pätkätyötä jne, eri työantajilla töitä.

Miten "lomahässäkkä" estää ketään tekemästä töitä niin paljon kuin vain haluaa. Nykyään ylitöitä saa tehdä lähes rajattomasti. Ainoa hidaste on, että kalenterivuodessa keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 48tuntia. Työaikamuodosta riippuen ylitöitä saa tehdä useita satoja tunteja ennen kuin ollaan lähelläkään tuota rajaa. Ja toista, tai vaikka kolmattakin työtä saa tehdä aika huoletta ilman, että työnantaja voi laittaa kapuloita rattaisiin.

Tuo vähemmän työn tekeminen saattaa olla alasta ja työpaikasta riippuen haastavaa. On omallakin työpaikalla muutama toimihenkilö jotka ovat päätyneet lyhennettyyn työviikkoon, vai mikähän se virallinen termi olikaan, mutta työntekijäpuolella sama onkin haastavampaa, onkohan edes realistinen vaihtoehto.

Jos et tiedä paljon se todellinen palkka(* tunnilta on, niin miten voi arvottaa sitä aikaasi, ajankäyttöä, miten voi arvottaa käytätkö mielimmin jotain ostopalveluita, vai teetkö ise. Miten voi arvottaa pidät vapaata enemmän, vai teetkö ylitöitä..

Sillä käytänkö ostopalveluita tai en ei riipu omasta palkasta, jos palvelua oikeasti tarvitsen hankin sen joka tapauksessa. Se miten arvotan vapaa-aikani on suoraviivainen, ylitöitä tehdään vain työpäivinä ja vapaalla ei tehdä ylitöitä.

Meet pyytään pomolta lisää palkkaa, jos et tiedä edes mikä se on, niin miten voi perustella oman työsi arvoa. olette ihan eri tontilla.

Omalle lähiesimiehelle on turha valittaa palkasta, henkilöllä ei ole siihen minkäänlaista sananvaltaa. Päätökset tehdään niin kaukana hierarkiassa, että siellä tuskin edes tunnetaan kirjottanutta saati sitten aikaan saamisia tai tekemättä jättämisiä.

 

[pulatunnus]

2. Miten ehdotuksesi muuttaisi nykyistä tilannetta? Nytkin on minimi loma-aika, jonka työnantajan on annettava vaikka työntekijä sitä ei sitä haluaisi. Mikään ei estä työntekijää menemästä loma-ajaksi muualle töihin. Ajatuksena tässä pakollisessa lomassa on niinkin selkeä, että estetään ketään polttamasta itseään loppuun työtä tekemällä, lomat pidetään joko vapaaehtoisesti tai sitten pakolla.

Kuulu osana selkeyteen, olisi helppo arvottaa se loma.

Nykyään on palkattomia lomia, mikä nostaa niiden käytön kynnyksen kovin korkealle. Jos kaikki lomat palkattomia, niin ne olisi saman arvoisia.
Eri elämänvaiheissa ihmiset arvostaa lomaa eri tavalla, joten se olisi paljon helpompi laskea.

Lisäksi se lisäisi työntekijän liikkuvutta, eli parantaisi työntekijän asemaa markkinoilla.

Miten "lomahässäkkä" estää ketään tekemästä ylitöitä niin paljon kuin vain haluaa.

Selkeyttää sen ylityön hinnoittelua, arvottamista.

Tuo vähemmän työn tekeminen saattaa olla alasta ja työpaikasta riippuen haastavaa. On omallakin työpaikalla muutama toimihenkilö jotka ovat päätyneet lyhennettyyn työviikkoon, vai mikähän se virallinen termi olikaan, mutta työntekijäpuolella sama onkin haastavampaa, onkohan edes realistinen vaihtoehto.

Ne joille se ei ole mahdollista eivät siinä häviä mitään.

Duunaripuolella on kyllä töitä lyhyemmälle työajalle. Ei se kaikille toimihenkilöillekkään sovi.

Sillä käytänkö ostopalveluita tai en ei riipu omasta palkasta, jos palvelua oikeasti tarvitsen hankin sen joka tapauksessa. Se miten arvotan vapaa-aikani on suoraviivainen, ylitöitä tehdään vain työpäivinä ja vapaalla ei tehdä ylitöitä.

Se tuskin haittaa suo vaikka muut tietäisi tuntihintansa.

Joku voi pohtia, onko töissä , ja ottaa siivoojan, vai siivoaako itse. Ottaako kirvesmiehen, vai kaksi, onko töissä vai raksalla.

Omalle lähiesimiehelle on turha valittaa palkasta, henkilöllä ei ole siihen minkäänlaista sananvaltaa. Päätökset tehdään niin kaukana hierarkiassa, että siellä tuskin edes tunnetaan kirjottanutta saati sitten aikaan saamisia tai tekemättä jättämisiä.

Ok, sori, en nyt ajatellut yksittäisen nimimerkin tilannetta, vaan vähän laajemmin, kirjavammin.

 

[zewius]

Kuulu osana selkeyteen, olisi helppo arvottaa se loma.

Nykyään on palkattomia lomia, mikä nostaa niiden käytön kynnyksen kovin korkealle. Jos kaikki lomat palkattomia, niin ne olisi saman arvoisia.
Eri elämänvaiheissa ihmiset arvostaa lomaa eri tavalla, joten se olisi paljon helpompi laskea.

Lisäksi se lisäisi työntekijän liikkuvutta, eli parantaisi työntekijän asemaa markkinoilla.


Selkeyttää sen ylityön hinnoittelua, arvottamista.


Ne joille se ei ole mahdollista eivät siinä häviä mitään.

Duunaripuolella on kyllä töitä lyhyemmälle työajalle. Ei se kaikille toimihenkilöillekkään sovi.



Se tuskin haittaa suo vaikka muut tietäisi tuntihintansa.

Joku voi pohtia, onko töissä , ja ottaa siivoojan, vai siivoaako itse. Ottaako kirvesmiehen, vai kaksi, onko töissä vai raksalla.



Ok, sori, en nyt ajatellut yksittäisen nimimerkin tilannetta, vaan vähän laajemmin, kirjavammin.

mikä tuolla tuntihinnottelun ideana oikeen on?
kumminkin jos tiedät oman kuukausi tai vuositulosi niin miksi erikseen vielä pitäisi eritellä tuntiansio? ihankuin sillä olisi mitään merkitystä

 

[Timo 2]

1. Jos päädytään, että loma-ajalta ei enää maksettaisi korvausta niin se olisi sitten siirrettävä sinne normaalipalkkaan

Onko joku jotain muuta ehdottanut?

Nykyisessä tilanteessa halutaan varmistaa, että työntekijällä on varaa olla lomalla ja tehdä jotakin muutakin kuin vain olla kotona.

Tämä on korotonta lainaa työnantajalle. Jos lomat siirretään tuntipalkkaan helpottaa se työnantajan kustannuslaskelmia ja tästä on apua pikkufirmoissa. Pikkufirman omistaja(yrittäjä) ei joudu maksamaan lomanajan työntekiän palkan lisäksi tuuraajan palkkaa tai ei myöskään tule tilannetta, että hän vähentää tilauksia työntekiän loman ajaksi, mutta joutuu kuitenkin maksamaan lomailevan työntekiän palkan. Paljon helpompi tehdä kustannuslaskelmat ja kassavirtakin on tasaisempaa, joka taas auttaa firman pystyssä pysymistä.

Sitten työntekiä jos ei välitä lomailusta tai tarvitsee enemmän rahaa, hänen ei tarvitse hakea muualta loman ajaksi töitä, kun voi jatkaa sitä samaa duunia.

Mun mielestä tämä vaikuttaa hyvältä ajatukselta jota pitäisi selvittää. Esim. lakiin minimit paljonko on lomaa pidettävä sekä kuinka paljon sitän lomaa on annettava työntekiälle hänen pyytäessään.

Kysytäämpä että miksi tämä ei olisi hyvä idea?

Sillä käytänkö ostopalveluita tai en ei riipu omasta palkasta, jos palvelua oikeasti tarvitsen hankin sen joka tapauksessa. Se miten arvotan vapaa-aikani on suoraviivainen, ylitöitä tehdään vain työpäivinä ja vapaalla ei tehdä ylitöitä

Eiköhän tässä ollut ajatus että pystyt paremmin omaan tuntipalkkaasi vertaamaan kannattaako työ tehdä itse, vai käyttää ostopalveluita.

Esimerkiksi omalta kohdalta voin sanoa että vaihdoin itse edelliseen puhelimeen näytön koska katsoin pääseväni sillä hyville tuntiliksoille, nähden että siihen että jätän sen jonnekkin korjattavaksi.

 

[pulatunnus]

mikä tuolla tuntihinnottelun ideana oikeen on?
kumminkin jos tiedät oman kuukausi tai vuositulosi niin miksi erikseen vielä pitäisi eritellä tuntiansio? ihankuin sillä olisi mitään merkitystä

No, jos on eläke homma, kk palkka, jossa pitää tietyt hommat hoitaa omaan tahtiin, niin ei ehkä sillä kaikille väliä.

Mutta aiemmassa vistissä listasin, laitetaan uuduestaan, Tietäisi sen todellisen tunti ansion.

- Helpottaa vertailua, parantaa työntekijän asemaa työmarkkinoilla
- Helpompi arvottaa vapaa-aikaa vs työnteko
- Pätkätöissä, lisä, tupla töissä, valinnat läpinäkyviä, vertailtavia.
- Osatopalveluita, voi arvioida kustannuksia suhteessa omaan palkkaan, esim , otanko vapataa, teenkö ylityöt, epätyypilliset työajat jne.

Jos tietää tuntiansion, niin voi vähän arvioida esim lasten tai muun hoitajan kustannuksia. Joillakkin on esim kykyä tehdä timpurinhommia, sun muita, jos on itsellä jokin projekti missä siitä olisi hyötyä, niin voi laskeskella kannattaako olla töissä vai ei.

-Jotkut on ihan kiinnostuneita tuntipalkasta, sitä nimenomaan katsovat, harmivain että liki järjestäinen se on se luku jolla ei ole mitään tekemistä sen todellisen kanssa. Ja esimerkki oikean luvun tärkedyestä.

Pientä ihmistä tällä tietämättömyyden voidaan vedätättää ihan huolella. AY liikkeen asemaa ehkä vähän pönkittää, ehkä isot työantajatkin laskee siitä hyötyvänsä.

 

[jarmojs]

mikä tuolla tuntihinnottelun ideana oikeen on?
kumminkin jos tiedät oman kuukausi tai vuositulosi niin miksi erikseen vielä pitäisi eritellä tuntiansio? ihankuin sillä olisi mitään merkitystä

Ei kaikilla ole säännöllisen kuukausi- tai tuntipalkan päälle mitään lisiä tai korvauksia. Kun kuukausipalkan kertoo 12,7:llä niin ollaan satase-parin päässä koko vuoden palkkatuloista. Viimeiseen 23 vuoteen olen tehnyt yhteensä n. 150h korvattuja ylitöitä. Yhden lauantaipäivän vuonna 2019 ja loput 140h joulukuussa 2020. Yhtään palkanlisää tai haittakorvausta en ole saanut. Yhteensä ehkä 100 päivältä päivärahat. Ylimääräisinä bonuksina joku 3500 €. Tammikuun tilinauhassa lukee kuukausipalkasta laskettu tuntipalkka 26,68 €. Veroprosentti on 27 koska jokunen tonttu tulee sijoituksista palkan lisäksi. Tänä vuonna menee ehkä 60k rikki.