Työmatkan kesto
Kuvailet ihan oikeita ongelmia, en niitä kiistä. Tulehtunut ilmapiiri pilaa hyvän työpaikan nopeasti ja joskus sen aiheuttaa yksi ainut yhteistyökyvytön persoona tai osaamaton toimihenkilö esim. keskijohdossa. Nämä on minusta laitettava ruotuun alaisten toimesta eli yhtenä rintamana niin suoraa palautetta kuin asiallisesti voi antaa ja vaatimus siitä että asiat täytyy keskustella halki ja korjata yhteistyössä. Se, että työnjohto ja työntekijät ei tule toimeen keskenään johtaa 80-luvun meininkiin jossa ammattiliitot tulee tehtaille heti kun pyritään tuomaan kuulosuojaimia työntekijöille hyvän tahdon eleenä. Tämä vain esimerkkinä ja yhtä lailla alaisten hyvän tahdon eleet hukkuu siihen sotimiseen.
Ihan vastaavaa ei ole käynyt, mutta kerran vuosia sitten kun hain yhteen työpaikkaan ilmoituksen perusteella niin pyysivät sieltä haastatteluun vasta kuukausien päästä. Olin sitten jo ehtinyt saada vakityön muualta (tähänkin olin hakenut about samaan aikaan). Alana tämmönen perus teollisuus, kohtalaisen pieni firma oli kyseessä. Eli joissain työmailla selkeästi vatuloidaan pidempään näiden asioiden kanssa kuin toisissa.
Miks tuosta työn teon vähentämisestä vouhkataan? Eikö teoriittisessa mielessä olisi kaikkien etu, että työttömät saataisiin töihin?
Hypoteesi: Vaikka 1000 000 kivaa työpaikkaa, ja 10% työttömyys ja "paskatyöt jotka ei kiinnosta ketään"
--> 1000 000 kivan työpaikan tekijöistä saadaan tekijöitä 50% työajalle --> 10% työttöminä olleille saadaan töitä, kun lisää paikkoja vapautuu työntekemiseen "kivoissa töissä" ?
Ts. miksi lyhyemmät työviikot nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena? Juu ei monellakaan rahat kestä tehdä vajaata viikkoa, mutta kestäisikö enemmän jos verotus olisi pienempi ja "kaikki töissä"
Jos siihen on työnantajan toimesta pystytetty muuri niin sen ylemmän portaan kanssa on mahdotonta tehdä mitään "rakentavaa yhteistyötä". Jos itse olisin työnjohtaja, alkaisin selvittämään missä ongelma on. Jos omistajalla ei ole intressiä kehittää mitään, niin siinä ei työnjohtajakaan paljoa voi tehdä. Tossa kohtaa se optimi ratkasu on lattiatasolla tehdä minimit, kun ylempi porras ei palkitse minkäänlaista toimintaa.
Henkilökohtaiset "välirikot" ja henkilökemioiden yhteensovittamattomuus on asia erikseen mistä en tässä nyt puhu. Itsekkin olen ollut hyvissä väleissä työnjohdon kanssa ja henkilökohtaiset välirikot on verrattaen harvinaisia jos jokseenkin tolkun ihmisiä on. Ongelmaa on asioiden johtamisessa, eli siinä mistä palkitaan ja mihin työntekijöitä kannustetaan. Jos työnantaja haluaa käydä jotain omaa luokkasotaansa firman kasvattamisen sijaan niin ei sille työntekijä juurikaan mitään voi kun kaikki valta on loppuviimeiseksi omistajan käsissä. Hierarkiakaan tai perinteinen linjaorganisaatio ei ole ongelma jos kannustimet on tehty järkevästi, esimerkiksi siellä organisaatiossa voi nousta ja joka tasoa palkitaan firman hyvästä tuloksesta. Suomessa on aika paljon huonoa omistajuutta.
outo juttu että ensin vouhkattiin että vanhempain vapaat, äitiys ja isyyslomat sun muut jakaantuvat epätasa-arvoisesti ja miehet ei ole lasten kanssa. Nyt miehet on lasten kanssa kuten ainakin 10 vuotta on aivopesty että yhteiskunnan malli-isä ei ole koko ajan töissä vaan osallistuu lastenhoitoon ja lykkii rattaita tuolla kaduilla ja näin. Nyt kun tämä sitten on iskostunut ihmisiin aletaan valittamaan kun miehet vähentää työntekoaan ja osallistuu lastensa kasvattamiseen.Miks tuosta työn teon vähentämisestä vouhkataan? Eikö teoriittisessa mielessä olisi kaikkien etu, että työttömät saataisiin töihin?
Hypoteesi: Vaikka 1000 000 kivaa työpaikkaa, ja 10% työttömyys ja "paskatyöt jotka ei kiinnosta ketään"
--> 1000 000 kivan työpaikan tekijöistä saadaan tekijöitä 50% työajalle --> 10% työttöminä olleille saadaan töitä, kun lisää paikkoja vapautuu työntekemiseen "kivoissa töissä" ?
Ts. miksi lyhyemmät työviikot nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena? Juu ei monellakaan rahat kestä tehdä vajaata viikkoa, mutta kestäisikö enemmän jos verotus olisi pienempi ja "kaikki töissä"
Ehkä helppoa olla huomaamatta että todennäköisesti kaikista noista vouhkaa eri tahot.
Totta, ja ne eri tahot on eri tilanteissa äänessä. Aina on huonosti.
En nyt tiedä miltä kaikilta aloilta on kohua aiheuttanut lyhennetty työaika, mutta uutisissa ainakin nähnyt lääkärien lyhyet työviikot. Tässä ongelmana taitaa olla erityisesti se, että lääkäreistä on pulaa ja lyhyt työviikko pahentaa tätä entisestään. Tämä taas aiheuttaa sen, että lääkärien palkat nousevat, että heitä saadan töihin. Eli käytännössä, kun lääkärit lyhentävät työviikkoa se nostaa alan palkkoja ja lyhyen työviikon takia palkka tuskin juuri edes vähenee (vs kaikki lääkärit tekisivät täyden työ viikon). Ja näiden palkathan menee pääasiassa julkisista varoista eli kaikki maksavat lääkäreille lisää siitä, että he tekevät lyhennettyä viikkoa....
Voisin jaaritella asiasta tuhottomasti. Mutta ei nyt mahdu tähän. Voin kuitenkin valittaa ja kertoa, että monilla tuo vajaa työviikko on ihan sen takia, että ei tuota hommaa jaksa täydellä viikolla. Ei siinä enää edes palkka auta. Ja hox, osassa paikkoja ne tk-lääkärin palkat ei ole korkeakoulutetulle asiantuntijalle kovin kummoisia, etenkään kun palkkatasoa ei käytännössä voi nostaa mitenkään kunnalla työskennellessä vaikka olisit tehnyt kymmenet vuodet töitä ja olisit vaikka mikä expertti. Mutta joo, se että pitää sykkiä 8h tuntia + ehkä ylityöt ilman ylityökorvausta ilman että on aikaa ajatella, käydä vessassa tai syödä lounasta..Ei sitä vaan jaksa. Ja tuo on ihan normimenoa edelleen monessa paikkaa. Ja ei, ei tarvitse tulla tähän haukkumaan lääkäreitä lisää, voin onneksi siitä lukea hesarista tai iltapaskasta viikottain. Tuntuu kivalta aina tehdä töitä, kun arvostus on nolla
(ei, en ole niitä 30 000e kuussa palkkaa vetäviä keikkalääkäreitä).
Ymmärsinkö nyt oikein, että palaveri vedetään suomeksi ja aina välissä sitten käydään samat asiat läpi englanniksi? Ei ole ikinä tällaista tullut vastaan vaan palaveri vedetään kielellä, jota kaikki ymmärtävät.
Kuulostaa vahvasti siltä, että todellinen vika ei ole hybridipalavereissa vaan siihen osallistuvissa henkilöissä (ja ehkä jossain määrin käytössä olevissa laitteissa). Vastavuoroisesti en ole itse törmännyt sen suurempiin ongelmiin hybridipalavereissa, sellaisiin siis mitkä eivät esiintyisi muissakin palaverimuodoissa. Lähinnä se on tylsä juttu, jos kymmenien henkilöiden palaverissa yksi on etänä ja sen takia tarvitaan Teams-yhteys mutta ei se kyllä noin muuten palaveriin kummemmin vaikuta. Poikkeuksena ehkä tilanteet, joissa palaverissa käytetään jotain flappitaulua tms. fyysisesti paikanpäällä käpisteltävää sen sijaan, että palaverin materiaali jaetaan kuitenkin tietokoneelta tai mahdollisesti palaveri on vain keskustelua, jonka lopputulokset koostetaan ylös.Kerroinko jo kuinka paljon diggailen näistä hybridipalavereista? Eilinen projektipalaveri, taattua kärsimystä kolme tuntia yhteen putkeen. 15 henkilöä läsnä, kaksi etänä ja kaiken lisäksi pystytetty kielimuuri toisen etäsankarimme kanssa. Ensimmäinen etäsankarimme esittelee suurimman osan agendasta ja leikkii kirjuria samalla. ATK ei toimi kummassakaan päässä, äänet eivät kuulu, signaali pätkii, joten tieto ei liiku, ja toistoa riittää enemmän kuin keskimääräisessä Teletappi-tuokiossa. Sitten samat asiat pitää selittää toiselle etäsankarille Englanniksi tai jonkinsortin markkufromfinland Finglannilla, ja viesti menee osin perille ja osin ei. Kaiken aikaa kolme pienryhmää läsnäolijoista jauhavat kovaäänisesti offtopikkia tai juoruja keskenään, yhden naisporukan pitäessä varsin häiritsevää metelöintiä ja naurukohtauksia. Puoli tuntia ennen loppuhuipennusta ison johtajan läppäristä loppuu akku, ja etäyhteys Teams-sankareihin heittää ilmaveivin. Sitten soitellaan ATK-tuesta varaläppäriä sen sijaan että kysyttäisiin kohteliaasti latausjohtoa naapurien neuvotteluhuoneesta tai jopa kollegan työpisteellä. Viimeisellä hetkellä saadaan etäyhteydet taas pelittämään, ja todetaan, että jatketaan kärsimysnäytelmää vielä viikon päästä. Kyllä minä niin tykkäilen hybridipalavereista
Itse tykkään välillä miettiä kuinka paljonko tuollaiseen palaveriin palaa rahaa ja verrata sitä siihen mitä sen aikana saadaan aikaan. Jos oletetaan että työnantaja maksaa kuluineen 40 euroa tunnissa per työntekijä, niin 3 tunnin palaveriin 15 ihmisen osallistujamäärällä palaa 40x3x15 = 1800 euroa. Herää kysymys tuottiko palaveri tuon summan edestä arvoa vai ei? Vastauksen osaan kyllä arvata rivien välistä
kyllä työelämä osaa yllättää. tappiota tehdään ja tänä vuonna varmasti edellisvuotta enemmän.
Autatko nyt vielä ymmärtämään miten tämä liittyy hybridipalavereihin? Tämä etäyhteyden päässä ollut henkilö osaisikin yhtäkkiä suomea, jos olisi ollut Teamsin sijaan samassa palaverihuoneessa? Sympatiani ovat tässä vahvalti tuon englantia puhuvan puolella, ei se tilanne hänen vikansa ole.
Jos ihmiset asuisivat edelleen luolissa niin koko kolmen tunnin palaveria ei olisi tarvittu. Maailma menee eteenpäin, toimintatavat muuttuvat ja se edellyttää työntekijöiltä uusien taitojen opettelua. Onko ihan aidosti mielestäsi ongelmana tässä se ettei kaikki henkilöt olleet samassa huoneessa sen sijaan, että henkilöt eivät osaa nykyajan perus IT-asioita? Kun opettelee käyttämään niitä laitteita, hoitaa kodin netin siihen kuosiin mitä etäilijällä kuuluu olla ja työpaikalta löytyy kunnolliset välineet nykyaikaiseen työskentelyyn niin ei noista ongelmista ihan oikeasti kyllä esiinny yhtäkään (pl. agenda/puheenjohtajuus, joka ei liity mitenkään hybridipalavereihin). Lisäksi en oikein ymmärrä mikä pakkomielle on väheksyä jatkuvasti muita, vaikka he eivät ilmeisesti ole tehneet mitään, viljelemällä näitä "etäsankari", "ulkomaan vahvistus", "Teams sankari" termejä.
Tämän vuoksi pidän "haittapalaveri" termiä hyvin osuvana. Noille palavereille pitäisi jotenkin alkaa kohdistamaan kustannuksia, koska ne on oikeesti aivan älyttömän kalliita ja poissa itse työn tekemisestä.
