Tyhmät ihmiset

[yero]

Eikö teillä muka opetettu oikeudesta, laeista ja talouden hallinnasta yhteiskuntaopin tunneilla?

Lakia lukeneet poislukien, en ole koskaan tavannut ihmistä, joka tietäisi mikä on "hallituksen esitys", "lain esityöt", "dispositiivinen säännös" tai osaisi luetella oikeuslähteet ja niiden prioriteetit. (ja siis dispositiivinen terminä ei ole se juttu, vaan se, että ei tiedetä sääntelyn tasoja). Oikeusjutuissa riita-asia ja rikosasian eroa ei tiedetä jne.

Nämä on ihan perusjuttuja ja ihan helvetin olellisisa meidän yhteiskunnan toiminnan kannalta. Paljon oleellisempia kuin Lähi-idän kansantarut.

 

[kjns]

Ei tullut, mutta itse tutkimuksessa tämä asia ei selvinnyt, joten sitä ei voi varsinaisena tutkimustuloksena esittää. Pitäisi aina muistaa, että tukimukseen valitaan joku tutkittava asia ja menetelmät, millä asiaa tutkitaan. Tutkimustuloksena voidaan esittää vain ja ainoastaan tutkimuksen tulokset, eikä alkaa heittelemään joukkoon omia subjektiivisia ajatuksia aiheesta, vaikka ne äärettömän suurella todennäköisyydellä olisivatkin tosia. Johan tämä käy ilmi tästä: "Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy ".

Joo, tottahan se on. Ehkä itellä jäi kalvamaan se, että esitetään tuollainen havainto asiasta, jonka olemassaolon toteaa itse arkielämässä noin kerran viikossa viimeisen sämplylän roskikseen heittäessä, kuin suurikin yllätys ja jätetään se kommentti siitä leijumaan ilmaan kuin suurikin mysteeri.

Pitää muuten sanoa, että ei mua varmaan ikinä ennen ole yhtä taidokkaasti tyhmäksi haukuttu, hatunnoston arvoinen suoritus

 

[Johan_V]

Ei tullut, mutta itse tutkimuksessa tämä asia ei selvinnyt, joten sitä ei voi varsinaisena tutkimustuloksena esittää. Pitäisi aina muistaa, että tukimukseen valitaan joku tutkittava asia ja menetelmät, millä asiaa tutkitaan. Tutkimustuloksena voidaan esittää vain ja ainoastaan tutkimuksen tulokset, eikä alkaa heittelemään joukkoon omia subjektiivisia ajatuksia aiheesta, vaikka ne äärettömän suurella todennäköisyydellä olisivatkin tosia. Johan tämä käy ilmi tästä: "Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy ".

Niin näin sen pitäisi toimia. Käytäntö on kuitenkin hieman erilainen:
1) Kerätään suuri määrä dataa.
2) Syötetään data sovellukselle joka etsii "tilastollisesti merkittäviä" korrelaatioita muuttujien välillä.
3a) Jos korrelaatio löytyy, julkaistaan aiheesta paperi (sopivasti unohtaen että satunnaisia korrelaatioita löytyy aina kun dataa on tarpeeksi). Lehdistö lukee paperin ja julkaisee uutisen "Tutkimus paljastaa: X aiheuttaa Y:tä"
3b) Jos korrelaatiota ei löydy, rajataan dataa, esimerkiksi ikäryhmittäin ja siirrytään kohtaan 2).

Koululaitoksen yksi suurimmista synneistä on se, ettei se kykene opettamaan ihmisille kriittistä ja loogista ajattelua, sekä tieteen perusmenetelmiä. Niinpä 5G levittääkin sitten koronaa, kun mastoja sattumalta alettiin asentamaan samaan aikaan, kun koronaepidemia puhkesi, koska eihän tällainen voisi olla sattumaa jne.

Ongelma ei ole pelkästään koululaitoksessa. Jopa diplomi-insinöörit harvoin ymmärtävät korrelaation ja kausaation eroa, ja sitä että niitä harvoin erottaa toisistaan pelkästään datan perusteella.
Esimerkkinä tästä juuri mainitsemasi 5G mastot: väestötiheys, mastojen lukumäärä, ja koronatapaukset korreloivat keskenään, ja tämän datan perusteella olisi ihan mahdollista tehdä hypoteesi että 5g mastot aiheuttavat koronaa.

 

[evakko]

Eilen illalla kaupassa edelläni maksoi ja vieressäni pakkasi ostoksiaan nainen n. 25 v, oli ostanut myös aurinkolasit. Kesken pakkaamisen alkoi repiä hintalappua joka roikkui siinä keskellä linssien välissä, varmaan samanlaisella siimalla kuin vaatteissa. Aika nopeasti se katkesi mutta sen verran joutui käyttämään voimaa että samalla kun antoi periksi lipsahti lasit lattialle. No ei mitään, lasit ylös, asettelu kivasti otsalle ja loput ostokset laukkuun. Tämän operaation aikana kassa oli pysäyttänyt seuraavan asiakkaan ostokset, ei huomannut että minun puoli tyhjeni ensin. Kyseinen nainen lähti sitten kävelemään pimeään syysiltaan aurinkolasit otsallaan klo 20:55

 

[N1kkel]

Lakia lukeneet poislukien, en ole koskaan tavannut ihmistä, joka tietäisi mikä on "hallituksen esitys", "lain esityöt", "dispositiivinen säännös" tai osaisi luetella oikeuslähteet ja niiden prioriteetit. (ja siis dispositiivinen terminä ei ole se juttu, vaan se, että ei tiedetä sääntelyn tasoja). Oikeusjutuissa riita-asia ja rikosasian eroa ei tiedetä jne.

Nämä on ihan perusjuttuja ja ihan helvetin olellisisa meidän yhteiskunnan toiminnan kannalta. Paljon oleellisempia kuin Lähi-idän kansantarut.

Aivan varmasti noita juttuja on käyty läpi yhteiskuntaopin tunneilla ainakin osittain, mutta eipä se opetussuunnitelmaan sisältyminen takaa, että asiat olisivat muistissa enää kymmenien vuosien päästä ja kaikkia eivät vaan poliittiset ja yhteiskunnalliset asiat kiinnosta.

 

[yero]

Aivan varmasti noita juttuja on käyty läpi yhteiskuntaopin tunneilla ainakin osittain

Ei ole, kun aloin opiskelemaan juridiikkaa nämä oli mulle täysin outoja asioita. Vasta siinä ymmärsin, miten säälittävän heikoilla tiedoilla olin. En usko olleeni mitenkään poikkeus, tai jos olen, niin en ainkaan vähemmän tietävämpään suuntaan.

Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Ei tässä ole esim. miten lait valmistellaan ja syntyvät. Vähän raapaistaan, että on joku eduskunta ja hallitus ja presidentti, ehkä vallan kolmijaosta jotain.

Jos on joku lakiluento, niin se on miten mopolla saa ajaa ja mikä on 15-vuotiaan vastuu. Koska "nuorten elämään liittyviä asioita". Vittu mitä paskaa. Ei matematiikassakaan tyydytä opettamaan pelkkää ynnäys- ja vähennyslaksua, vaikka 15-vuotias ei elämässään vielä muuta tarvitse.

 

[miloytyn]

Ei tässä ole esim. miten lait valmistellaan ja syntyvät. Vähän raapaistaan, että on joku eduskunta ja hallitus ja presidentti, ehkä vallan kolmijaosta jotain.

Jos on joku lakiluento, niin se on miten mopolla saa ajaa ja mikä on 15-vuotiaan vastuu. Koska "nuorten elämään liittyviä asioita". Vittu mitä paskaa. Ei matematiikassakaan tyydytä opettamaan pelkkää ynnäys- ja vähennyslaksua, vaikka 15-vuotias ei elämässään vielä muuta tarvitse.

Kyllä meillä ainakin opetettiin aikoinaan moista, mutta mä olenkin käynyt peruskoulun reilusti yli 20 v sitten.

 

[alakääntö]

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

yle.fi

"Yleisin syy kahvihävikin syntyyn oli, että kahvia keitettiin liikaa."

Huokaus. Ellei mitään muuta käyttöä keksi eikä napa vedä, sen kahvin voi pakastaa jääpala-astiassa ja käyttää seuraavana perjantaina jallun kanssa.

Jostain syystä ylimääräistä vedenkeittoa esim. teetä varten ei osata pitää hävikkinä vaikka siinäkin energiaa menee hukkaan jos kupillista teetä kohti keitetään puoli litraa vettä. Energistahan menee silloin valtaosa hukkaan. Varsinkin jos sähköliedellä keitellään. Siihen en osaa sanoa onko kahvinkeitin hyötysuhteeltaan parempi kuin vedenkeitin tai mikro (keittääkö joku teevettä mikrossa?).

 

[Makos]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

 

[edup]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

Ei hävikki ja jäte ole sama asia. Kahvin kohdalla se hävikki on se pois kaadettu juoma.

 

[Makos]

Ei hävikki ja jäte ole sama asia. Kahvin kohdalla se hävikki on se pois kaadettu juoma.

Mutta siinä tapauksessa mukaan pitäisi laskea myös hanasta valutettu "putkissa lämmennyt" vesi, tosin käyttäjä yllä teeveden keiton energiankulutusta jo käsitteli.

 

[edup]

Mutta siinä tapauksessa mukaan pitäisi laskea myös hanasta valutettu "putkissa lämmennyt" vesi, tosin käyttäjä yllä teeveden keiton energiankulutusta jo käsitteli.

Ei oikein minkään muunkaan hävikin kohdalla lasketa niitä kaikkia mahdollisia kuluneita resursseja, esim. turhia logistiikaketjun kustannuksia/energiankulutusta. Johonkin se raja vaan on vedettävä. Olisi tietty upeaa kun nuo kaikki mahdolliset saataisiin laskelmiin mukaan, mutta se on käytännössä mahdotonta.

Lähinnä pointtina se, että hävikille ominaista (verrattuna jätteeseen) on se että hävikki olisi voitu hyödyntää/syödä ennen niiden pilaantumista. Kun taas ne banaaninkuoret ja suklaapatukan kääreet ei lähtökohtaisestikaan ole käytettävää materiaalia, vaan jätettä.

 

[Makos]

Ei oikein minkään muunkaan hävikin kohdalla lasketa niitä kaikkia mahdollisia kuluneita resursseja, esim. turhia logistiikaketjun kustannuksia/energiankulutusta. Johonkin se raja vaan on vedettävä. Olisi tietty upeaa kun nuo kaikki mahdolliset saataisiin laskelmiin mukaan, mutta se on käytännössä mahdotonta.

Lähinnä pointtina se, että hävikille ominaista (verrattuna jätteeseen) on se että hävikki olisi voitu hyödyntää/syödä ennen niiden pilaantumista. Kun taas ne banaaninkuoret ja suklaapatukan kääreet ei lähtökohtaisestikaan ole käytettävää materiaalia, vaan jätettä.

Okei juu käsitän. Mutta jos vaikka ajatellaan perunankeitinvettä. Osa tekee keittäen runsaassa vedessä ja kaataa loput pois, kun taas osa tekee niukassa vedessä ja lisää pottumuussiin sen vähäisenkin veden säästääkseen vitamiinit. Onko vesi siis osa lopputuotetta vai ei?

Lisää vain vesi -tuotteet ovat aika lailla rajoilla, voiko sen hävikiksi laskea. Toki näin artikkelin tutkijat tekivät

– Meillä oli ensimmäistä kertaa nestemäinen hävikki kokonaisuudessaan mukana selvityksessä. Emme osanneet olettaa, että kahvin osuus olisi näin suuri, tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

 

[Sivustakatsoja]

Jostain syystä ylimääräistä vedenkeittoa esim. teetä varten ei osata pitää hävikkinä vaikka siinäkin energiaa menee hukkaan jos kupillista teetä kohti keitetään puoli litraa vettä. Energistahan menee silloin valtaosa hukkaan. Varsinkin jos sähköliedellä keitellään. Siihen en osaa sanoa onko kahvinkeitin hyötysuhteeltaan parempi kuin vedenkeitin tai mikro (keittääkö joku teevettä mikrossa?).

Mikä muuten on energiankulutuksen kannalta paras tapa lämmittää teevesi? Hella, vedenkeitin vai mikro?

 

[edup]

Okei juu käsitän. Mutta jos vaikka ajatellaan perunankeitinvettä. Osa tekee keittäen runsaassa vedessä ja kaataa loput pois, kun taas osa tekee niukassa vedessä ja lisää pottumuussiin sen vähäisenkin veden säästääkseen vitamiinit. Onko vesi siis osa lopputuotetta vai ei?

Lisää vain vesi -tuotteet ovat aika lailla rajoilla, voiko sen hävikiksi laskea. Toki näin artikkelin tutkijat tekivät

– Meillä oli ensimmäistä kertaa nestemäinen hävikki kokonaisuudessaan mukana selvityksessä. Emme osanneet olettaa, että kahvin osuus olisi näin suuri, tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

En oikein usko että keittovesiä on tuossa laskettu hävikiksi, vaan vasta niiden toivottujen lopputuotteiden poisheitto. Sinällään kyllä samaa mieltä että erityisesti energiahukan osalta noissa voi olla merkittäviäkin heittoja, mutta en sitten tiedä onko se ruokahävikin mittaamisessa niin justiinsa.

Tavallaan tuo kahvi on kyllä muutenkin jännä. Etenkin kiloperusteisesti mitattuna. Jos keität lirukahvia etkä juo kaikkea niin saatat paketillisesta kahvia tuottaa vaikka 20kg hävikkiä. Jos taas sitten keität kunnon tervaa ja jätät kaiken juomatta niin hävikkiä saattaa tulla se pari kiloa. Ja sitten toki sitä kahvipurujätettä vielä syntyy se sama määrä molemmissa.

 

[oongee]

Mikä muuten on energiankulutuksen kannalta paras tapa lämmittää teevesi? Hella, vedenkeitin vai mikro?

Järjestys parhaasta huonoimpaan energiatehokkuuden mukaan:

1. Induktioliesi
2. Vedenkeitin
3. Tavallinen sähköhella
4. Mikroaaltouuni

Lähde: A Watched Pot: What Is The Most Energy Efficient Way To Boil Water?

 

[alakääntö]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

Jos todellakin ovat mitanneet sähkönkulutuksen, niin yllättävän pieni vaikutus sillä, että liedellä pitää veden lisäksi lämmittää sitä kattilaakin. Mikrossa ja varsinkin vedenkeittimessä luulisi että kaikki energia menisi suoraan veteen. Mikrossa tosin on muutakin tekniikkaa.

 

[evakko]

Jos todellakin ovat mitanneet sähkönkulutuksen, niin yllättävän pieni vaikutus sillä, että liedellä pitää veden lisäksi lämmittää sitä kattilaakin. Mikrossa ja varsinkin vedenkeittimessä luulisi että kaikki energia menisi suoraan veteen. Mikrossa tosin on muutakin tekniikkaa.

Minäkin luulin (luulen) vedenkeittimen olevan tehokkaampi valurautalieteen verrattuna. Tässä suomalainen vertailu jossa tosin ei mitattu induktiolieden sähkönkulutusta. Aikaa mennyt kuitenkin lähes 80 % kauemmin kuin nopeimmalla keittimellä, mutta voihan se silti viedä vähemmän sähköä. Helen kertoo induktion kuluttavan 40 % vähemmän kuin valurauta.

Ehkä voisi jatkaa jossain muualla..

 

[yero]

Kyllä meillä ainakin opetettiin aikoinaan moista, mutta mä olenkin käynyt peruskoulun reilusti yli 20 v sitten.

Mitä on dispositiivinen säännös? Mikä on hallituksen esitys? Kuka esittää, mitä, kenelle ja koska?

 

[bunville]

Mitä on dispositiivinen säännös? Mikä on hallituksen esitys? Kuka esittää, mitä, kenelle ja koska?

Aletaan olemaan oikeassa ketjussa.

 

[Esterhaus]

Sanoisin että dispositiivisen säännöksen käsite on jo melkoisen kaukana jokaiselle kansalaiselle tarpeellisesta yleistiedosta. Turha opettaa oikeustieteen teoriaa, mutta järkevää on opettaa riittävissä määrin valtiosääntöoikeuden perusteita ja niitä oikeudellisia asioita, joiden kanssa ihmiset normaalisti ovat tekemisissä, kuten vaikka kuluttajaoikeutta.

Tieteellisen ajattelun perusteiden opettamista lämpimästi kannatan ja olen itsekin ajatellut, että kun nykyaikana netissä suolletaan milloin mistäkin asiasta täyttä paskaa erilaisten puoskarien ja salaliittoteoreetikkojen toimesta, olisi ihmisten hyvä ymmärtää miten luonnontieteellisiä ilmiöitä oikeasti tutkitaan, ja mikä arvo oikealla tutkimuksella on.

 

[miloytyn]

Mitä on dispositiivinen säännös? Mikä on hallituksen esitys? Kuka esittää, mitä, kenelle ja koska?

En nyt jaksa alkaa pidempiä tähän raapustamaan, mutta esimerkiksi toi dispositiivinen säännös. Termi oli vieras mutta kun googlasin niin merkitys on kyllä täysin tuttu. En nyt usko että kaikkien oikeustieteen termien tunteminen on kovin oleellista yleistietoa. Alanko tekemään sulle koetta tietotekniikan teoriasta?

 

[Tach]

Ei ole, kun aloin opiskelemaan juridiikkaa nämä oli mulle täysin outoja asioita. Vasta siinä ymmärsin, miten säälittävän heikoilla tiedoilla olin. En usko olleeni mitenkään poikkeus, tai jos olen, niin en ainkaan vähemmän tietävämpään suuntaan.



Ei tässä ole esim. miten lait valmistellaan ja syntyvät. Vähän raapaistaan, että on joku eduskunta ja hallitus ja presidentti, ehkä vallan kolmijaosta jotain.

Jos on joku lakiluento, niin se on miten mopolla saa ajaa ja mikä on 15-vuotiaan vastuu. Koska "nuorten elämään liittyviä asioita". Vittu mitä paskaa. Ei matematiikassakaan tyydytä opettamaan pelkkää ynnäys- ja vähennyslaksua, vaikka 15-vuotias ei elämässään vielä muuta tarvitse.

Kyllä meille opetettiin ~15v sitten aika perin pohjin lakien valmisteluun ja syntymiseen liittyvät prosessit, sekä eduskunnan toiminta. Yhteiskuntaopin opettaminen lienee kuitenkin aika paljon opettajasta kiinni, kaikki opettavat ne asiat mitkä itse näkevät tärkeiksi kunhan opetuksen vaatimukset täyttyvät.

Kyseinen opettaja oli kyllä muutenkin aivan huippu ammatissaan, oli myös meidän luokanvalvoja. Ainoa opettaja koko koulussa, jonka tunneilla joka ikinen oppilas istui koko tunnin turpa kiinni. Näin kuulemma jatkuu myös edelleen, kun vaimon serkku käy samaa yläastetta. Tiukasta kurista huolimatta opetti nuorille todella tärkeitä asioita täysin opetuksen ulkopuolelta. Omaan mieleen on jäänyt parhaiten lause "Te olette teini-ikäisiä nuoria, ja te ette saa käyttää alkoholia. Jos kuitenkin teette sillä lailla tyhmästi, että käytätte, niin pitäkää kaverista huolta. Seuratkaa muiden vointia ja puuttukaa välittömästi jos kaikki ei ole OK. Teidän jokaisen äiti ja isä ottaa kotiin mielummin tyhmyyksiä tehneen lapsen kuin kuolleen lapsen"

Ja kyllä sen muistaa edelleen, että kavereista ja osin myös tuntemattomista nuorista pidettiin oikeasti huolta kun ryyppäysikään päästiin siinä ~9 luokalla.

 

[kjns]

Omaan mieleen on jäänyt parhaiten lause "Te olette teini-ikäisiä nuoria, ja te ette saa käyttää alkoholia. Jos kuitenkin teette sillä lailla tyhmästi, että käytätte, niin pitäkää kaverista huolta. Seuratkaa muiden vointia ja puuttukaa välittömästi jos kaikki ei ole OK. Teidän jokaisen äiti ja isä ottaa kotiin mielummin tyhmyyksiä tehneen lapsen kuin kuolleen lapsen"

Ja kyllä sen muistaa edelleen, että kavereista ja osin myös tuntemattomista nuorista pidettiin oikeasti huolta kun ryyppäysikään päästiin siinä ~9 luokalla.

Ja ketjun aiheeseen sopivasti, ne neropatit jotka keksi että joupunut alaikäinen johtaa automaattisesti lastensuojeluilmoitukseen ei tainneet huomioida sitä, että se nostaa ihan pikkuisen teinien kynnystä ilmoittaa pulassa olevasta kaverista ja pyytää apua viranomaisilta jos on tarvetta...

Ajatus taustalla toki hyvä, aikainen puuttuminen jne, mutta onhan tuo vähän perkeleen yliampuvaa ja aiheuttaa taas sitten toisessa päässä ongelmia kun teinit välttää virkavallalta apua pyytämistä viimeiseen saakka kun ei halua ongelmia itselleen ja vanhemmilleen tai kaverille ja tämän vanhemmille.

Teini-ikään nyt aika olennaisesti kuuluu tietty "kiellettyjen asioiden" kokeileminen, itsenäistyminen ja rajojen hakeminen. Mitä paranoidimmin tuota kytätään ja mitä rajummat sanktiot on, sen syvemmälle piiloon asiat mennään tekemään jolloin myöskin mahdolliset ongelmat pysyy pidempään piilossa ja on hankalammin ratkaistavissa. Omassa nuoruudessa on oikein jäänyt mieleen, että vaikka alaikäisenä olit vähän ottanut naukkua, antoi esivalta sun olla rauhassa kunhan et nyt suoraan niiden naaman edessä juonu tai aiheuttanut muuten ongelmia. Samalla apu oli koko ajan lähellä ja saatavilla tarpeen vaatiessa, ja poliisit tai nuorisotyöntekijät huolehti liikaa nauttineet kotiin vanhempien hoiviin. Jos uhkana olis ollu lasu-prosessi vanhempien ja omaksi iloksi niin sitten sitä kuppia oltais varmaan menty ottamaan johonkin huitun vittuun, tai "ton yhen jätkän tutun frendin serkun luokse, ku sillä on oma kämppä [lisää kaupungin ongelmalähiön nimi]".

 

[Tach]

Ja ketjun aiheeseen sopivasti, ne neropatit jotka keksi että joupunut alaikäinen johtaa automaattisesti lastensuojeluilmoitukseen ei tainneet huomioida sitä, että se nostaa ihan pikkuisen teinien kynnystä ilmoittaa pulassa olevasta kaverista ja pyytää apua viranomaisilta jos on tarvetta...

Ajatus taustalla toki hyvä, aikainen puuttuminen jne, mutta onhan tuo vähän perkeleen yliampuvaa ja aiheuttaa taas sitten toisessa päässä ongelmia kun teinit välttää virkavallalta apua pyytämistä viimeiseen saakka kun ei halua ongelmia itselleen ja vanhemmilleen tai kaverille ja tämän vanhemmille.

Teini-ikään nyt aika olennaisesti kuuluu tietty "kiellettyjen asioiden" kokeileminen, itsenäistyminen ja rajojen hakeminen. Mitä paranoidimmin tuota kytätään ja mitä rajummat sanktiot on, sen syvemmälle piiloon asiat mennään tekemään jolloin myöskin mahdolliset ongelmat pysyy pidempään piilossa ja on hankalammin ratkaistavissa. Omassa nuoruudessa on oikein jäänyt mieleen, että vaikka alaikäisenä olit vähän ottanut naukkua, antoi esivalta sun olla rauhassa kunhan et nyt suoraan niiden naaman edessä juonu tai aiheuttanut muuten ongelmia. Samalla apu oli koko ajan lähellä ja saatavilla tarpeen vaatiessa, ja poliisit tai nuorisotyöntekijät huolehti liikaa nauttineet kotiin vanhempien hoiviin. Jos uhkana olis ollu lasu-prosessi vanhempien ja omaksi iloksi niin sitten sitä kuppia oltais varmaan menty ottamaan johonkin huitun vittuun, tai "ton yhen jätkän tutun frendin serkun luokse, ku sillä on oma kämppä [lisää kaupungin ongelmalähiön nimi]".

Muistan itsekin hyvin nuo ajat. Toki Poliisin haltuun joutuneesta nuoresta tehtiin silloinkin lastensuojeluilmoitus, mutta ei Poliisi yleensä puuttunut juomiseen mitenkään. Varsinkin yleisinä juhlapäivinä (vappu ja koulujen päättymispäivä) Poliisi lähinnä kiersi väkijoukossa ja katsoi, että kaikki on kunnossa eikä häiriötä aiheutunut. Monesti tulivat juttelemaan ja joskus virkaintoisimmat pakottivat kaatamaan sen kädessä olleen vajaan juoman maahan, mutta siinä se. Toki pari kertaa piti ottaa jalat alle kun oli vähän hiljaisempi ilta ja virkaintoinen partio saapui ahdistelemaan, mutta ne oli ihan yksittäisiä kertoja.

En tiedä sitten onko tuo matala puuttumiskynnys nykyään syynä siihen, että puistoissa ja muualla ei enää näy nuoria ottamassa kuppia. Omaan aikaan olivat tupaten täynnä, nykyään autioina. Tai sitten nuoret vaan käyttävät alkoholin sijasta muita päihteitä.

 

[Antti Alien]

Sanoisin että dispositiivisen säännöksen käsite on jo melkoisen kaukana jokaiselle kansalaiselle tarpeellisesta yleistiedosta.

Päinvastoin, se on erittäin tarpeellista ymmärtää, ja uskoisin suurimman osan tietävän mistä puhutaan, kunhan ei käytetä vieraskielisiä termejä. Kyseessähän on siis ei-pakottava, eli tahdonvaltainen säännös. Tarkoittaa siis asioita, joista on sallittua sopia vastoin lakia. Työelämässä ja esimerkiksi asunnon vuokraamisessa tulee eteen useita säännöksiä, joista voidaan sopia siten, että ehdot ovat heikommat kuin mitä laki säätää.

 

[yero]

Päinvastoin, se on erittäin tarpeellista ymmärtää, ja uskoisin suurimman osan tietävän mistä puhutaan, kunhan ei käytetä vieraskielisiä termejä. Kyseessähän on siis ei-pakottava, eli tahdonvaltainen säädös. Tarkoittaa siis asioita, joista on sallittua sopia vastoin lakia. Työelämässä ja esimerkiksi asunnon vuokraamisessa tulee eteen useita säädöksiä, joista voidaan sopia siten, että ehdot ovat heikommat kuin mitä laki säätää.

Samaa mieltä, että erittäin tarpeellista, eri mieltä, että suurin osa tietää.

Olisi myös aivan oleellista yhteiskunnan perustietoa tietää se ajatus, minkä takia on olemassa keskeiseen perusoikeuteen, sopimusvapauteen, puuttuvia säädöksiä. Olen muutaman kerran pitänyt kursseja AMK:ssa, ja siinä yhteydessä sivunnut näitä, koskaan kukaan ei ole tiennyt.

Lakiasioissa kutakuinkin kaikilla keskustelupalstoilla ja somessa toistuva neuvo riita-asioissa on "tee rikosilmoitus". Ei ymmärretä, mikä on rikos ja mikä on riita ja mitä eroa niillä on, koska sitä ei ole koulussa ole opetettu.

Moni ihminen on menettänyt asuntonsa, kun koulussa ei ole opetettu, että sopimukset täytyy pitää.

Tietämättömyys yhteiskunnan toiminnasta on vaarallista, se avaa tietä populistipoliitikoille. Esimerkiksi, kun ihmiset eivät tiedä kansantalouden perusteita, niin kaiken maailman paavoarhinmäet voivat kalastaa äänillä halvoilla "kansantalous ei ole kotitalous" -heitoilla.

 

[Unihiekkamyrsky]

Moni ihminen on menettänyt asuntonsa, kun koulussa ei ole opetettu, että sopimukset täytyy pitää.

Meinaatko tällä omistusasuntoihin vai vuokra-asuntoihin?

 

[yero]

Meinaatko tällä omistusasuntoihin vai vuokra-asuntoihin?

Omistusasunto, ja takaushan se on tyypillinen tapa menettää kaikki.

 

[Makos]

Omistusasunto, ja takaushan se on tyypillinen tapa menettää kaikki.

Onkohan tällaista keissiä olemassakaan?

Joo, jossain on varotettu takaamasta, kai se on ollut sitten lukion talousmatematiikan tunnilla tms.

 

[yero]

Onkohan tällaista keissiä olemassakaan?

Joo, jossain on varotettu takaamasta, kai se on ollut sitten lukion talousmatematiikan tunnilla tms.

Ei sillä, ei tämä ilmeisesti ole lakituntemuksesta kiinni, hyvinkin lakioppineelle ihmiselle tullut yllätyksenä, että takauksen voi joutua maksamaan ihan oikeasti:

Nokian valtaeliittiin kuulunut juristi Annu Palmu menetti kaiken syntyäkseen uudelleen

Haastattelu. Nokian sisäpiiriin kuulunut Annu Palmu herätteli kollegoitaan matkapuhelinjätin johtamisongelmista 2000-luvun alussa. Optiomiljooniensa turvin Nokian jättänyt Palmu joutui vuosiksi valtaeliitin mielipidevainoamaksi kunnes uusi sukupolvi alkoi puhua samoista asioista, joista Palmu...

www.ts.fi

Käräjäoikeus sekä hovioikeus katsoivat, että Säästöpankki sai ulosmitata Palmun henkilökohtaisen omaisuuden ennen konkurssipesän omaisuutta huolimatta pankin kirjallisesta sitoumuksesta myydä ensin yrityksen varallisuus. Korkein oikeus ilmoitti vuosi sitten, ettei myönnä valituslupaa tuomioista.

– Tätä on mahdoton ymmärtää tapahtuvaksi länsimaisessa oikeusvaltiossa, ja ohi osakeyhtiölain, jossa selkeästi määritellään osakeyhtiön vastaavan veloistaan osakepääomallaan ja varallisuudellaan.

Tässä hyvinkin vahvasti jäänyt epäselväksi, mitä tarkoittaa "omavelkainen takaus". Sopii ketjun aiheeseen.

 

[Makos]

Ei sillä, ei tämä ilmeisesti ole lakituntemuksesta kiinni, hyvinkin lakioppineelle ihmiselle tullut yllätyksenä, että takauksen voi joutua maksamaan ihan oikeasti:

Nokian valtaeliittiin kuulunut juristi Annu Palmu menetti kaiken syntyäkseen uudelleen

Haastattelu. Nokian sisäpiiriin kuulunut Annu Palmu herätteli kollegoitaan matkapuhelinjätin johtamisongelmista 2000-luvun alussa. Optiomiljooniensa turvin Nokian jättänyt Palmu joutui vuosiksi valtaeliitin mielipidevainoamaksi kunnes uusi sukupolvi alkoi puhua samoista asioista, joista Palmu...

www.ts.fi

Tässäkin hyvin vahvasti jäänyt epäselväksi, mitä tarkoittaa "omavelkainen takaus". Sopii ketjun aiheeseen.

Yllätys varmaan ollut, ettei johdon valmennuskurssit -liikeidea otakaan tuulta alteen. Halpaa lainaa, kun vähän takauksia alle...

Oman panttaaminen ei ole mitenkään ennenkuulumatonta ja ehkä siitä syystä vanhempani väistivätkin tsänssin taata oma asuntoni: tilukset pantattu maksimiarvosta jo aikaa sitten.

 

[teppo mörkö]

Eilen illalla kaupassa edelläni maksoi ja vieressäni pakkasi ostoksiaan nainen n. 25 v, oli ostanut myös aurinkolasit. Kesken pakkaamisen alkoi repiä hintalappua joka roikkui siinä keskellä linssien välissä, varmaan samanlaisella siimalla kuin vaatteissa. Aika nopeasti se katkesi mutta sen verran joutui käyttämään voimaa että samalla kun antoi periksi lipsahti lasit lattialle. No ei mitään, lasit ylös, asettelu kivasti otsalle ja loput ostokset laukkuun. Tämän operaation aikana kassa oli pysäyttänyt seuraavan asiakkaan ostokset, ei huomannut että minun puoli tyhjeni ensin. Kyseinen nainen lähti sitten kävelemään pimeään syysiltaan aurinkolasit otsallaan klo 20:55

cool story bro, mutta ei auennut kuka tässä nyt oli se tyhmä ja miksi.

a) naisasiakas
b) kassa
c) seuraava asiakas
d) sinä

 

[evakko]

cool story bro, mutta ei auennut kuka tässä nyt oli se tyhmä ja miksi.

a) naisasiakas
b) kassa
c) seuraava asiakas
d) sinä

Asiakas joka sattui olemaan nainen. Muutama pointti jotka tyhmänpuoleisia:
1) Kiskominen voimalla lasien keskikohdasta jollain siimalla tarkoittaa kunnon puristusotetta jostain toisesta kohtaa, hyvä keino vääntää tai jopa katkaista lasit jos siima ei anna periksi.
2) Lopputuloksena lasit päätyivät hiekkaiselle lattialle, mitäs naarmuista tai edes hiekkojen pyyhkäisystä.
3) Taisin jättää mainitsematta mutta kassojen takana oli muutaman metrin päässä kukkien paketointi jossa varmasti sakset.
4) Mitä ihmettä niillä laseilla otsalla tekee siihen aikaan, eikö jaksanut odottaa millään kotiin? Jos meni sinne kotiin ostoksien kanssa mitä väliä kun vastaantulijat tuskin huomaa pimeässä "tyylikkyyttä", jos meni kaverille tms. niin voisi kysyä saman ja vaikka käydä ensimmäisenä laittautumassa kyläpaikan vessassa peilin edessä. Näin siis ulkona kun samaan suuntaan lähdettiin ettei lähtenyt autolla vaan kävellen.

Ehkä nykyään tuollainen impulsiivisuus on ihan normaalia. Mutta vaihdapa aurinkolasien tilalle jogurttipurkki, juustoviipalepaketti tai pipo ja sellaisen käyttöönotto kesken pakkaamisen.

 

[Esterhaus]

Päinvastoin, se on erittäin tarpeellista ymmärtää, ja uskoisin suurimman osan tietävän mistä puhutaan, kunhan ei käytetä vieraskielisiä termejä. Kyseessähän on siis ei-pakottava, eli tahdonvaltainen säännös. Tarkoittaa siis asioita, joista on sallittua sopia vastoin lakia. Työelämässä ja esimerkiksi asunnon vuokraamisessa tulee eteen useita säännöksiä, joista voidaan sopia siten, että ehdot ovat heikommat kuin mitä laki säätää.

Tuon käsitteen oppiminen ja omaksuminen ei ole erityisen hyödyllistä käsitteenä eikä teoreettisena ilmiönä pois lukien oikeustieteen pääaineopinnot, joiden tuloksena opiskelijan täytyy kyetä ymmärtämään oikeusjärjestelmää myös kokonaisuutena ja teoriatasolla. Se, mitä peruskoulutasolla sen sijaan olisi hyvä opettaa olisi tavallisen ihmisen arkielämässä tarpeellisen lainsäädännön olennaiset pointit ja samassa yhteydessä se, missä määrin ko. lait ovat sopimuksenvaraisia ilman että asiaa olisi mitenkään tarpeen teoretisoida.

Esimerkiksi melko kansantajuisen ja yksinkertaisen lain, kuten huoneenvuokralain, ideasta maallikkokin pääsee jyvälle varsin hyvin kun lukee pykäliä. Siinäkin laissa tuodaan tarpeeksi hyvin esiin, mistä ko. lain sisältämistä säännöksistä ei voi sopia lain sääntelystä poikkeavasti. Vaikka se kiva knoppitieto voi ollakin, ei peruskansalainen erityisemmin hyödy, jos sattuu tietämään indispositiivisen ja dispositiivisen säännöksen käsitteet ja osaa käyttää ko. käsitteitä jonkin arkielämässään tarpeellisen lain säännöksiin.

 

[Esterhaus]

Omistusasunto, ja takaushan se on tyypillinen tapa menettää kaikki.

Ei ole nykyisin mitenkään erityisen tyypillinen. Yksityishenkilön antama rajoittamaton takaus tai vierasvelkapantti ovat pankkimaailmassa melko vähällä käytöllä. Tietenkin näihin liittyvät riskit ovat sellaisia asioita, joita koulussa pitäisi myös opettaa. Takauksen merkitys kyllä ymmärretään todella hyvin ja viimeistään pankissa takauksen merkitys pitää yksityistakaajalle selvittää, jos tämä ei jostain syystä ole sitä vielä sisäistänyt. Nykyajan ihmiset kyllä pääsevät omaisuudestaan eroon ihan vaan vippejä ottamalla ja muuten ajamalla taloutensa karille ilman että siihen tarvitaan henkilökohtaisia takausvastuita.

 

[teppo mörkö]

Asiakas joka sattui olemaan nainen. Muutama pointti jotka tyhmänpuoleisia:
1) Kiskominen voimalla lasien keskikohdasta jollain siimalla tarkoittaa kunnon puristusotetta jostain toisesta kohtaa, hyvä keino vääntää tai jopa katkaista lasit jos siima ei anna periksi.
2) Lopputuloksena lasit päätyivät hiekkaiselle lattialle, mitäs naarmuista tai edes hiekkojen pyyhkäisystä.
3) Taisin jättää mainitsematta mutta kassojen takana oli muutaman metrin päässä kukkien paketointi jossa varmasti sakset.
4) Mitä ihmettä niillä laseilla otsalla tekee siihen aikaan, eikö jaksanut odottaa millään kotiin? Jos meni sinne kotiin ostoksien kanssa mitä väliä kun vastaantulijat tuskin huomaa pimeässä "tyylikkyyttä", jos meni kaverille tms. niin voisi kysyä saman ja vaikka käydä ensimmäisenä laittautumassa kyläpaikan vessassa peilin edessä. Näin siis ulkona kun samaan suuntaan lähdettiin ettei lähtenyt autolla vaan kävellen.

Ehkä nykyään tuollainen impulsiivisuus on ihan normaalia. Mutta vaihdapa aurinkolasien tilalle jogurttipurkki, juustoviipalepaketti tai pipo ja sellaisen käyttöönotto kesken pakkaamisen.

eli miten sinä kuljettaisit aurinkolaseja, jos ei kerran ole koteloa ja käsissä ostoskassit?

 

[alakääntö]

eli miten sinä kuljettaisit aurinkolaseja, jos ei kerran ole koteloa ja käsissä ostoskassit?

Ostoskassissa

 

[Makos]

eli miten sinä kuljettaisit aurinkolaseja, jos ei kerran ole koteloa ja käsissä ostoskassit?

(i) Paidan kaulukseen coolisti, (ii) vyön lenkkiin tai (iii) farkkujen taskuun roikkumaan. Itse pidän reiskoja (iv) suussa, jos pitää kurotella, vaikkapa kyykkyviinejä. Nainen voi asettaa myös (v) hiussoljeksi. Tai sitten (vi) etusormen ja peukalon välissä ostoskassin roikkuessa (a) kyynärvarressa (b) tai nimettömässä/pikkurillissä.

 

[teppo mörkö]

(i) Paidan kaulukseen coolisti, (ii) vyön lenkkiin tai (iii) farkkujen taskuun roikkumaan. Itse pidän reiskoja (iv) suussa, jos pitää kurotella, vaikkapa kyykkyviinejä. Nainen voi asettaa myös (v) hiussoljeksi. Tai sitten (vi) etusormen ja peukalon välissä ostoskassin roikkuessa (a) kyynärvarressa (b) tai nimettömässä/pikkurillissä.

eli mieluummin aurinkolasit suussa kuin otsalla. tervetuloa oikeaan ketjuun. hiussolkena kuullostaa myös aika mielenkiintoiselta. pyydäpä äitiäsi/vaimoasi/siskoasi näyttämään miten se onnistuu harmi ettei tämä asiakas ostanut myös lippalakkia, olisi ollut mukava kuulla missä sitä olisi pitänyt kuljettaa. päähänhän sitä ei laita kuin tyhmät, koska illallahan ei enää aurinko häikäise.

 

[Makos]

eli mieluummin aurinkolasit suussa kuin otsalla. tervetuloa oikeaan ketjuun. hiussolkena kuullostaa myös aika mielenkiintoiselta. pyydäpä äitiäsi/vaimoasi/siskoasi näyttämään miten se onnistuu

Tarkoitin tosiaan hiuspantana enkä solkena, mutta minkäs teet kun pitäisi tietää dispositiivinen ja kaikki nämä termit. Eli otsalla toisin sanoen, mutta ainakin isot Ray-Ban Aviatorit ohuilla sangoilla ja vähällä kaarevuudella eivät pysy lyhyessä tukassa, siksi pantana.

harmi ettei tämä asiakas ostanut myös lippalakkia, olisi ollut mukava kuulla missä sitä olisi pitänyt kuljettaa. päähänhän sitä ei laita kuin tyhmät, koska illallahan ei enää aurinko häikäise.

Harmillista...

 

[erikoisninja]

...

Onko tietämättömyys tyhmyyttä? Kuvauksesi perusteella kyseessä oli selvästi pirinisti, joka toimi pirinisteille varsin tyypillisellä tavalla.

 

[miloytyn]

Tarkoitin tosiaan hiuspantana enkä solkena, mutta minkäs teet kun pitäisi tietää dispositiivinen ja kaikki nämä termit. Eli otsalla toisin sanoen, mutta ainakin isot Ray-Ban Aviatorit ohuilla sangoilla ja vähällä kaarevuudella eivät pysy lyhyessä tukassa, siksi pantana.

Eikö tämä kyseinen nainen juurikin kuljettanut laseja otsalla?

Eilen illalla kaupassa edelläni maksoi ja vieressäni pakkasi ostoksiaan nainen n. 25 v, oli ostanut myös aurinkolasit. Kesken pakkaamisen alkoi repiä hintalappua joka roikkui siinä keskellä linssien välissä, varmaan samanlaisella siimalla kuin vaatteissa. Aika nopeasti se katkesi mutta sen verran joutui käyttämään voimaa että samalla kun antoi periksi lipsahti lasit lattialle. No ei mitään, lasit ylös, asettelu kivasti otsalle ja loput ostokset laukkuun. Tämän operaation aikana kassa oli pysäyttänyt seuraavan asiakkaan ostokset, ei huomannut että minun puoli tyhjeni ensin. Kyseinen nainen lähti sitten kävelemään pimeään syysiltaan aurinkolasit otsallaan klo 20:55

 

[Makos]

Eikö tämä kyseinen nainen juurikin kuljettanut laseja otsalla?

Totta, eipä siinä sit mitään typerää. Luulin, että lähti pimeillä laseilla yöhön.

 

[Memory]

Kolmet (ainakin) tyhmät ihmiset.
Luotetaan katsastus inssiin kuin jumalaan.

1. Käytti Toyota Corollan leimalla, meni läpi. oli tyytyväinen ja viikon päästä hävisi jarrut, jarruputki poikki.
2.. Käytti leimalla, ,meni läpi. kuitenkin sateisella säällä tuulilasi huurtuu pahasti, suuttimet tukossa etupään rempan jälkeen.
3. Tytär käytti leimalla, oli paljon sanomista, tytär vei "hyvälle" kaverille otti 200e parista paikasta ja jarruista, ei mennyt läpi, korjasi yhden paikan ja tyhmänä kiristi käsijarrun, meni läpi, sitten eukko soittaa mulle että jarrut on jumissa, kengät ihan solmussa, rauta rautaa vasten, idiootti "hyvä"-kaveri vain kiristi mutta ei hokassut katsoa että onko pintaa.

3. kertaa auto inssistä läpi, mutta jos olisi räjähtänyt käsiin 120km/h niin olisihan se ollut "siunaus" että oli ainakin leimassa

 

[bonekuukkeli]

Kolmet (ainakin) tyhmät ihmiset.
Luotetaan katsastus inssiin kuin jumalaan.

1. Käytti Toyota Corollan leimalla, meni läpi. oli tyytyväinen ja viikon päästä hävisi jarrut, jarruputki poikki.
2.. Käytti leimalla, ,meni läpi. kuitenkin sateisella säällä tuulilasi huurtuu pahasti, suuttimet tukossa etupään rempan jälkeen.
3. Tytär käytti leimalla, oli paljon sanomista, tytär vei "hyvälle" kaverille otti 200e parista paikasta ja jarruista, ei mennyt läpi, korjasi yhden paikan ja tyhmänä kiristi käsijarrun, meni läpi, sitten eukko soittaa mulle että jarrut on jumissa, kengät ihan solmussa, rauta rautaa vasten, idiootti "hyvä"-kaveri vain kiristi mutta ei hokassut katsoa että onko pintaa.

3. kertaa auto inssistä läpi, mutta jos olisi räjähtänyt käsiin 120km/h niin olisihan se ollut "siunaus" että oli ainakin leimassa

Ja miten edeltävissä tapauksissa olisi voinut toimia viisaasti? Opiskella auton korjaajaksi ja tutkia auto läpikotaisin itse? Ei kai se nyt ihmisestä tyhmää tee, että itseään pätevämpiin luottaa... Vai ajatteletko, että katsastusmiehet ja korjaajakaveri olivat tyhmiä? Viestin alusta saa kylläkin eri käsityksen.

 

[axxu]

1. Käytti Toyota Corollan leimalla, meni läpi. oli tyytyväinen ja viikon päästä hävisi jarrut, jarruputki poikki.

Miten se tekee ihmisestä tyhmän jos autosta menee jotain rikki? Yleensä ne katsurit vielä sitä jarrua sen verran rääkkää että ei nyt olettaisi että putket paukkuu viikon sisällä. Tai missasinko pointin nyt jotenkin?

 

[Tonnin Seteli]

Liekö tuo tyhmyyttä vai vaan yhtälöön kuuluva osa. Jos meinaa ajaa kohtuupanostuksella vanhalla pahalla tojotalla, saattaa jokin suht kriittinen osa hyvinkin porsia kesken ajon. Minkäs teet.

 

[Zvona]

Tänään kaupassa oli nuorehko fas-kasvoinen tyttö ostamassa limupulloa. Maksu ei mennyt kortilla läpi. Takana oleva asiakas kysyi, että jäikö pahasti vajaaksi. Tyttö vastasi että hänen tilillä on 1.20€. Asiakas kysyi, että paljon limu sitten maksaa. ”1.80€” tyttö vastasi.

Siis hetkonen - tiedät, että tililläsi on 1.2€ ja yrität tehdä 1.8€ ostosta?!? Siinä sitten säädettiin ~5min kun tämä takana ollut asiakas tarjoutui maksamaan ne loput 60snt ja kaikki kolme, myyjää myöten, olivat ymmällään että mitenköhän se onnistuisi parhaiten.

 

[Pavosen Heska]

Tänään kaupassa oli nuorehko fas-kasvoinen tyttö ostamassa limupulloa. Maksu ei mennyt kortilla läpi. Takana oleva asiakas kysyi, että jäikö pahasti vajaaksi. Tyttö vastasi että hänen tilillä on 1.20€. Asiakas kysyi, että paljon limu sitten maksaa. ”1.80€” tyttö vastasi.

Siis hetkonen - tiedät, että tililläsi on 1.2€ ja yrität tehdä 1.8€ ostosta?!? Siinä sitten säädettiin ~5min kun tämä takana ollut asiakas tarjoutui maksamaan ne loput 60snt ja kaikki kolme, myyjää myöten, olivat ymmällään että mitenköhän se onnistuisi parhaiten.

Kassaan 1,20 korttimaksua jonka eka maksaa. Loppu sitten avustajan kortilta tai käteisenä.