Itse asiassa jos luukkua ei avaa lämpö todennäköisesti karkaa suuremmin konvektion avulla liesituulettimen kautta ulos harakoille, jos kämpässä ei ole LTO:ta, joten ei se luukun avaaminen välttämättä tyhmää ole. Se kun ohjaa lämmintä ilmamassaa paremmin liesituulettimen ohi asunnon rakenteiden lämmitykseen.
On se silti tyhmää ajatella, että ku kypsytti broileria viimeiseen sekuntiin asti sähkösyöppöä uunia käyttäen ja sit ku otti kanan ulos, nii aateli että säästi jossain ku uunin jätti auki. Se kana ku olis kypsyny kyl hyvin, vaikka olis. öö.. 20-30min aiemmin laittanu uunin kiinni ja käyttäen sen lämmön alkuperäistä tarkoitusta varten. Varmaa siltiki olis kämpällekki lämpöä riittäny.
Voitaneen päätyä siihen, että luukun auki jättäminen käytön jälkeen olisi lämmityskaudella teoriassa se parempi vaihtoehto, jollei mitään palo- tai tapaturmavaaraa oikeasti ole. Vastaavasti kuumalla ilmalla lienee ideaalia jättää luukku kiinni ja lisätä imua liesituulettimelta/kuvulta, kunhan se on ulos puhaltava.
Samoin ns. jälkilämpö on, mikäli se ei sotke tarkkaa keittiökemiaa tai aikataulua, parempi valinta. Siitä saatava säästö sähköisessä peltiuunissa on tosin erittäin vähäinen.
No siinä kokkaamisen energiassa ei tietty säästä jälkilämmön käyttämiseen verrattuna, mutta jos mökki pitää joka tapauksessa lämmittää sähköllä, niin kyllä se uunin luukku kannattaa tuossa tapauksessa avata kiinni pitämisen sijaan. Uunit ovat jo direktiiveillä eristetty sen verran kosketusturvallisiksi, ettei se niiden materiaaleihin varastoitunut lämpö pääse ihan hirveän hyvällä hyötysuhteella säteilemään sieltä ulos. Konvektio ilmamassaan sitoutuneena toimii paremmin. Jos luukkua ei pidä auki niin se konvektio toimii luontaisen ilmankierron kautta sieltä uunin takaosasta ja suoraan liesituulettimeen.
Onpa kiva nähdä kun joku jaksaa miettiä asiat loppuun asti kommentoidessaan. Taselaskenta energian, sen siirtymisen ja kosteuden osalta tulisi kuulua peruskoulun oppimäärään, mutta harmillisesti se tulee yleensä vastaan korkeakoulussa ja sielläkin menee suurimmalta osalta ohi.
Vaikka tämä asia olisikin lähellä omaa sydäntäsi, se ei koske kuin murto-osaa ihmisistä, eikä sitä näinollen ole sisällytetty peruskoulutukseen. Siellä on kyllä tilaa paljon käytännönläheisemmillekin asioille.
Valitettavasti olen samaa mieltä. Meidän täytyy pystyä sietämään tyhmiä ihmisiä.
Osa tähänkin ketjuun päätyvistä typeryyden osoituksista johtuu nimenomaan siitä, että luonnontieteen perusoppimäärä tai normaalin älykkyyden valjastaminen ei ole trendikästä.
Tietämättömyys ei ole tyhmyyden synonyymi. Ja kaikkien ei ole tarkoituksenmukaista tietää "kaikkea", vaan keskittyä omaan toimintaympäristöönsä.
Kuulostaa ihan samalta ilmiöltä kuin kahden kaistan liikennevalot. Jos molemmat kaistat menevät suoraan, voisi vasemmasta kaistasta hyötyä ne jotka eivät ole ehtineet pysähtyä kun vihreä syttyy, mutta molemmat kaistat tukitaan vuorotellen niin että on yhtä pitkä jono ja kaikkien täytyy pysähtyä kun parin ensimmäisen täytyy. Sitten toinen case jossa vasen kaista onkin vain kääntyville ja olet kääntymässä sinne niin aina silloin tällöin joudut odottelemaan koko oikean kaistan tyhjenemistä koska edessäsi on joku vilkku päällä oikealle kun ei voinut seurata kaistamerkkejä ja uskoa että ensisijaisesti oikealle kaistalle ryhmittäydytään jos mennään suoraan.
No, jos ei synonyymi niin läheinen serkku ainakin.
Itse olen tässä vuosien aikana huomannut että mitä enemmän tiedän jostain asiasta, sitä vähemmän tunnen tietäväni kyseisestä aiheesta kokonaisuutena, koska tajuan että asia onkin paljon laajempi kuin aluksi olin käsittänytkään. Työasioissa tuon huomaa kyllä hyvin, ensin luulee että "mähän tiedän tästä suunnilleen kaiken" ja sitten yhtäkkiä kun oppiikin jotain uutta, huomaakin että asiassa on paljon enemmänkin juttuja mitä ei itse vielä tiedä.Eli Dunning-Kruger effect
Dunning–Kruger effect - Wikipedia
en.wikipedia.org
Niinikään jos tieto ei tunnu tarttuvan tukan juureen millään, on syytä epäillä että tietämättömyys on vain yksi ulkoinen merkki tyhmyydestä.
Mä voin tarkentaa. Taselaskennassa energian siirtyminen on aikaan sidottu funktio. Staattisessa tilassa puolestaan laskentaan liittyy lähinnä energianlähteet, eli kotitalouksissa lämmittimet ja muut lämmönlähteet. Kosteus liittyy kotitalouksissa asiaan siten, että eri lämpötilat ja materiaalit luovat erilaisia kastepisteitä eri kohtiin huoneistoa. Useimmat huoneistot ovat normaalielämässä idioottivarmoja, mutta jos idiootti päättää elää epänormaalia elämää niin kosteusvaurioita voi tulla myös kondensaation myötä. Yleisimmillään esimerkiksi lämmityksen sulkeminen kellaritiloissa voi johtaa tähän. Ei siis tarvitse edes sammua lattiakaivon päälle. Kastepiste on materiaaleittain laskettavissa, mutta en nyt todellakaan odota että tätä kukaan tekisi. Ymmärrys siitä, että näistä voi kuitenkin ottaa halutessaan selvää vähentäisi monien vänkäämishaluja.
No joo, ehkä sen laskennan voisi jättää ulkopuolelle, mutta ymmärrys siitä, että eri ilmiöitä voi tarkastella useiden eri tasealueiden kautta eri tuloksin on oleellista monessa asiassa.
Tarkoitat tuolla ilman sisältämän veden kastepistettä. Se on juuri kuten kuvailet, plus ilmanpaine. Lämpötilaltaan eriävillä rajapinnoilla tulee ottaa huomioon pinnan lämpötila, johon kondensoituminen ei noudata samaa funktiota, vaan on mm. pinnan muotojen ja lämpötilan mukaan määräytyvä gradientti. Arkielämässä tämän huomaa helpoiten kondenssiveden muodostumisessa kylmän veden putkien ympärille.
Täytyy palata tähän sen verran myöntääkseni, että itsekin huudatan välillä tyhmänä uunia viimeiseen asti ihan vain siksi, että saisin ruokaan vähän pintaa ja väriä. Esimerkiksi broilerin rinta menee helposti sitkeäksi pysyen kalmankalpeana, jos sille ei anna kunnolla huutia vaan lojuttaa liian miedoissa lämmöissä liian pitkään. Eli tääkin riippuu aika paljon siitä minkä tyyppistä kanaa ollut uunissa, sehän siitä kuvakaappauksesta ei selvinnyt.
Kannattaa varmaan ne kanat tai mihin väriä haluaa, niin käyttää kuumalla pannulla ennen uunia.
Joskus joo, mutta vaikeaa esim. peltipizzaa on käyttää pannulla ennen uuniin laittamista. Eikä tuo siihen energian säästämiseen paljoa taida auttaa etenkään valurautaliedellä, jota joutuu huudattamaan useita minuutteja kuumaksi. Välttämättä sellaiseen ei aina ole ylimääräistä aikaakaan tai mielenkiintoa, jos about saman saa helpommin ja vähemmällä tiskillä aikaiseksi uunissa riittävällä lämmöllä lähellä vastuksia.
Kaikissa talouksissa ei takataskupullota ja sossukaan ei kaikkea maksa 100%. Eli jos hakee sitä muutaman euron lisäpelivaraa talouteen, niin kannattaa se uuninkäyttökin miettiä. Aiemmin juttua lämmitysvaikutuksista, niin kaikissa asumismuodoissa lämmitys ja käyttösähkö ei mene samasta pussista.Jos joku oikeasti tekee päätöksen uunin käyttämisestä sillä perusteella, minkä verran sen käyttö maksaa, niin ollaan kyllä ihan oikeassa ketjussa
Eiköhän sitä tehnyt useampikin sata tuhatta ihmistä tuossa kolmisen viikkoa sitten.Jos joku oikeasti tekee päätöksen uunin käyttämisestä sillä perusteella, minkä verran sen käyttö maksaa, niin ollaan kyllä ihan oikeassa ketjussa
No nyt ollaan kyllä tosissaan ketjun aiheen ytimessä, jos kiinteän sopparin kanssa enemmän sähköstään maksamisen perustelee itselleen tällä.
Jos vedetään isolla haarukalla, niin uuni+lieden kulutus 100-1000kWh vuodessa. Tänäpäivänä kohtuullisella 20 senttiä / kWh kustannuksella voi löytyä jo säästöä, ilman että tarvii tehdä "uhrauksia". Jos joku pörssi tunti sähkö niin kulutuksen optinoinnin lisäksi ajoituksella voi syntyä prosentuaalisesti isoja eroja. riippuen kuinka paljon ajoittamiseen on valmis uhraan.
He, näitä rakenelmia kai jossain jotkut touhukkaat ihan julkisesti esitelleet.
Tässä aloin miettiin että missä kuuluu kuumavesi vuokraan, mutta lämmitys ei. Tosin olisi ihan oikein jos tuossa olisikin lämpimän veden lämmitys asukkaan sähköstä ja vielä lisäboonus jos lämmitys kuuluu vuokraan..Ja talvella vastaava homma mutta hana niin kuumalla kun saa
Kaukolämpökohteissa ei kai perinteisesti lämmityskustannuksia eritellä vuokrasta eikä niitä itse maksella, mutta vesimaksu sisältää niin kylmän kuin kuumankin käyttöveden kaiketi aina?
Noin se menee. Kaukolämmitys on vuokrassa. Ainakin uudemmissa vesimittareissa on erikseen kylmän ja kuuman veden mittaus, jolloin niillä tietenkin eri hinta.
Tuo on todella hyvä varuste, ainakin siihen asti kun toimii (jenkkien sähköt tietäen voi toimia jopa 5 vuotta)
Itselle muistuu vähän samantapainen case, jossa perheessä muutama vaippaikäinen ja ihmettelivät suurta tasauslaskua kun "ei meillä kulu vettä juuri ollenkaan..." Noh siinä käynnin aikana joka kesti ehkä kymmenen minuuttia veti mamma vessan varmaan valehtelematta sen kymmenen kertaa; heitti yhden kakkamoottorin pyyhittyään paperit ja muut vessanpönttöön kuuluvat tavarat yksi kerrallaan sinne pönttöön ja veti aina välissä
Meneehän siinä jo yks vajaa kymmenen litraa kylmää vettä per vetokerta niin en enää ihmetellyt yhtään sitä tasauslaskua...Sokrates sanoi "mitä enemmän tiedän sitä vähemmän tiedän tietäväni" tjsp.
Saati sitten, että erehtyisi olemaan siellä eri mieltä kuin joku toinen, joka pitää itseään ehdottoman älykkäänä muita parempien mielipiteidensä(tm) vuoksi.
Ite oon just tällänen. Kommentoin johonkin asiakysymykseen ja vasta jälkeenpäin tajuan asian olevan poliittinen.
Kerrotko oman komentin josta voi nähdä, että sinä seuraat politiikkaa ja ymmärrät.
Kaukolämpökohteissa käyttövesikin lämmitetään kaukolämmöllä. Ei ole mitään järkeä asentaa varaajaa jos on kaukolämpö, kun kaukolämmössä on myös se hyvä puoli ettei lämminvesi käytännössä pääse ikinä loppumaan. toki se lämminvesi ja kylmävesi veloitetaan erikseen.
Juu, kovin erikoinen tapaus pitää olla jos käyttövesi ei olisi kaukolämmöllä kaukolämpökohteissa. Mutta ei sähkövaraaja silti ole totaalipoissuljettu. Ei kaikki ole uudiskohteita, joten ihan kustannusyistä.
Täällä on sitten yksi omituinen 80-luvun rivitalo. Jokaisella asunnolla on oma kaukolämpöliittymä ja sähkölämminvesivaraaja, eli taloyhtiö laskuttaa vain kylmästä vedestä
Tuota liittymää tuossa toinen nimimerkki vähän ihmetteli. Eli varmistelua onko nimenomaan kaukolämpöliittymä, vai tarkoitatko että yhtiöllä on yksiliittymä ja kulutuksen takamittaus joka asunnossa.
