- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 20 542
Enhän minä nyt hyvänen aika siitä lahkon sisäisestä toiminnasta puhunut sanallakaan, vaan siitä että se oven avaaminen on ihan sama vaiva, oli siellä takana nyt sitten hihhuli, tai veteraanijärjestön keräyslipas. Ei niitä siellä jatkuvasti pörrää missään alueella. Mielensäpahoittajien liioittelema ongelma.Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Kyse on todella rankasta lahkosta, jossa voidaan pahoin, mutta eroaminen on vaikeaa, koska samalla saattaa (ja usein näin käykin) menettää kaikki ihmissuhteet, jopa ovat vanhemmat eivät enää ole tekemisissä. Tai oma lapsi hylkää. Eli eronnutta aletaan karttamaan. Karttaminen on tämän uskontojen Pohjois-Korean vahvin ase erottamista vastaan. Olen sattuneesta syystä seurannut läheltä ihmiskohtaloita, sekä lukenut tästäkin uskonnosta useamman kirjan, kuten mm. Vartiotornin varjossa (Ruoho), Pyhät, pahat ja pelokkaat (Ruoho), joten tiedän mistä puhun.
Googlettamalla löytyy kyllä tietoa riittävästi, pl. se virallinen sivusto jw(dot)org jolla luonnollisesti kaikki on yhtä ihanaa kuin nyt vaikka Pohjois-Koreassa.
Mutta sen allekirjoitan, että yksittäisiä jehovan todistajia ei tarvitse kiusata, he ovat uhreja itsekin suurin osa. He eivät halua tulla sinne oven taakse, mutta kun on pakko tehdä "saarnaamistyötä" muuten heitä aletaan kohtelemaan huonosti seurakunnissaan. Yksinkertainen Ei kiitos riittää siihen asti, kun ko. asuinalue on tietyn ja saman todistajan "alue". Kun alue vaihtuu, saattaa tulla seuraava, joka ei tiedä kiellosta, mutta kun hänelle sanoo Ei kiitos, hänkään ei tule. Jne.