Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[oltsandeeri]

Potilas:

- 2005 rakennettu puurakenteinen OKT 158 kem2 + autokatosvarastorakennus 23 kem2
- Talossa alakerrassa osittain varaava sähköinen lattialämmitys & varaava takka, yläkerrassa sähköinen kattolämmitys
- Autokatosvarastorakennuksessa osittain varaava sähköinen lattialämmitys
- Kiinteistön kokonaissähkönkulutus n. 25.000 kWh/v

Energiansäästötoimenpiteet tähän mennessä:

- Taloon asennettu kaksi ILP:ä, joilla tavoitellaan n. +20c - +21c sisälämpötilaa
- Talon muut lämmitykset kylpyhuoneen lattialämmitystä (KH tavoite n. +21c) lukuunottamatta toimivat backuppina ja säädetty +18c
- n. 2.000 - 2.500 watin edestä hehkulamppuja ja halogeenejä vaihdettu n. 200 watiksi ledejä
- Suihkupäät vaihdettu 14 l/min malleista 8 l/min malleihin ja jälkikasvua ohjeistettu suihkussa vietetyn ajan suhteen
- Yösähköllä lämpiävän LVV:n lämpötila tiputettu +80c --> +70c
- IV-kanavat putsattu sekä ilmamäärät ja painesuhteet säädetty kohdilleen, varauduttu koneen puhallusnopeuden pienentämiseen kovemmilla pakkasilla, jälkilämmitys säädetty +15c
- Autokatosvarastorakennuksen sisälämpötilat tiputettu n. +15c --> +10c - +12c
- Mökiltä roudattu muutama kuutio koivua kovimpia pakkasia / mahdollisia sähkökatkoksia varten

Ei mitään superradikaalia, mutta josko näillä päästäisiin kulutuksessa 14.000 - 18.000 kWh/v - haarukkaan?

Yo. listaan vielä yksi säästötoimenpidelisäys.

- Autokatosvarastorakennuksen painovoimaista (koneellisella poistotehostuskytkimellä ryyditettyä) ilmanvaihtoa kuristettu aiemmasta n. yhteen neljäsosaan; aiemmin sekä tulo- että poistoräppänät olivat 100% auki, nyt n. 25%.

Vielä pitäisi keksiä, että miten perheyksikössä - 2 kpl aikuista etätyöläistä ja 3 kpl 7-14v tenavaa - saisi tietotekniikkaan ja viihde-elektroniikkaan menemään hieman vähemmän sähköä; 3 isoa TV:tä, 3 pelikonsolia, yksi pelitietokone, 4 läppäriä ja 5 monitoria, vino pino verkkokovoja, mediatoistimia, puhelimia, tabletteja, aktiivikaiuttimia, viritinvahvistimia, passiivikaiuttimia sekä subwoofereita vie aimo annoksen sähköä vuositasolla

 

[oltsandeeri]

Enivei, nyt on yksi datapiste toimenpiteiden jälkeen tiedossa.

Joulukuu 2021:

Joulukuu 2022:

Yhden kuukauden otannalla muutos 3.700 kWh --> 2.400 kWh eli n. 1.300 kWh tai n. 35% säästöä.
Ihan OK.

Joulukuu 2021 tosin oli jonkun verran kylmempi kuin verrokkinsa 2022.
Mutta toisaalta tenavat käyvät nykyään useammin suihkussa ja käyttävät viihde-elektroniikkaa enemmän eli olisiko suurin piirtein wash ja kulutukset sellaisenaan vertailukelpoisia toisiinsa nähden.
Ehkä eivät ihan vaan 'todellinen' säästö on n. 1.100 - 1.200 kWh tai n. 31% - 33%.

 

[Hammer Schultz]

Vielä pitäisi keksiä, että miten perheyksikössä - 2 kpl aikuista etätyöläistä ja 3 kpl 7-14v tenavaa - saisi tietotekniikkaan ja viihde-elektroniikkaan menemään hieman vähemmän sähköä; 3 isoa TV:tä, 3 pelikonsolia, yksi pelitietokone, 4 läppäriä ja 5 monitoria, vino pino verkkokovoja, mediatoistimia, puhelimia, tabletteja, aktiivikaiuttimia, viritinvahvistimia, passiivikaiuttimia sekä subwoofereita vie aimo annoksen sähköä vuositasolla

Nämä kaikki ovat pois varsinaisesta lämmityksestä joten ei kai niistä tarvitse hirveästi huolehtia?

 

[oltsandeeri]

Totta sekin, mutta helposti menee lämmityskaudellakin ylilämmityksen puolelle kesästä puhumattakaan ja ILP:eillä sen lämmön tuottaisi lämmityskaudella edullisemmin.

 

[Laissez-Faire]

Vielä pitäisi keksiä, että miten perheyksikössä - 2 kpl aikuista etätyöläistä ja 3 kpl 7-14v tenavaa - saisi tietotekniikkaan ja viihde-elektroniikkaan menemään hieman vähemmän sähköä; 3 isoa TV:tä, 3 pelikonsolia, yksi pelitietokone, 4 läppäriä ja 5 monitoria, vino pino verkkokovoja, mediatoistimia, puhelimia, tabletteja, aktiivikaiuttimia, viritinvahvistimia, passiivikaiuttimia sekä subwoofereita vie aimo annoksen sähköä vuositasolla

.

 

[jarp]

Vielä pitäisi keksiä, että miten perheyksikössä - 2 kpl aikuista etätyöläistä ja 3 kpl 7-14v tenavaa - saisi tietotekniikkaan ja viihde-elektroniikkaan menemään hieman vähemmän sähköä; 3 isoa TV:tä, 3 pelikonsolia, yksi pelitietokone, 4 läppäriä ja 5 monitoria, vino pino verkkokovoja, mediatoistimia, puhelimia, tabletteja, aktiivikaiuttimia, viritinvahvistimia, passiivikaiuttimia sekä subwoofereita vie aimo annoksen sähköä vuositasolla

Kuulostaa täysin överiltä teknokokoelmalta... Suurin osa rojuista myyntiin ja kakarat ulos leikkimään ja tää ois aiheellista sähkönhinnasta riippumatta.

 

[Hammer Schultz]

Totta sekin, mutta helposti menee lämmityskaudellakin ylilämmityksen puolelle kesästä puhumattakaan ja ILP:eillä sen lämmön tuottaisi lämmityskaudella edullisemmin.

Riittääkö pelkkä ILP lämmitykseen? Voisi kuvitella että ILP+lelut tuottaa niin paljon ettei lattia tai kattolämmitystä tarvitse?

 

[oltsandeeri]

Ensiksi mittaroin kulutukset jolloin selvisi mihin kannattaa puuttua. Sitten etäohjattavien pistorasioiden taakse paljon kuluttavat laitteet joita voi pätkiä ja ohjaus sopivalla tavalla. Itse käytän Shelly plug ja button. Myös automaatioita voi harkita joilla katkaistaan ajastetusti tai jollain muulla mekanismilla.

Jeps, mittarointi on menossa, tosin siirtelen vain Nediksen älypistorasiaa mitattavasta kohteesta toiseen pikku hiljaa eli aina yksi kohde mittauksessa viikon pari kerrallaan.

 

[oltsandeeri]

Kuulostaa täysin överiltä teknokokoelmalta... Suurin osa rojuista myyntiin ja kakarat ulos leikkimään ja tää ois aiheellista sähkönhinnasta riippumatta.

Olen täsmälleen samaa mieltä! Kuulostaa pahemmalta kuin onkaan noin listattuna. Harvoin niistä nyt niin monta yhtä aikaa on käytössä. Muksut lisäksi kaikki suht urheilullisia ja paljon myös liikunnallisissa harrastuksissa/peleissä/leikeissä aikaa viettäviä, ettei tilanne nyt niiiiiin paha ole.

Mutta joku pikku säästö noistakin olisi mukava louhia ja keksiä.

 

[oltsandeeri]

Riittääkö pelkkä ILP lämmitykseen? Voisi kuvitella että ILP+lelut tuottaa niin paljon ettei lattia tai kattolämmitystä tarvitse?

2 ILP:ä riittää hyvin ainakin -20c asti. Sen kylmempää ei ole vielä ollut asentamisen jälkeen. Lattia- ja kattolämmitykset säädetty +16c nyt eivätkä räpsy päälle.

 

[B12]

Tuossa pistää silmään, että yösähköä menee paljon vähemmän kuin päiväsähköä, eli viihdekulutus silloin tosi suurta. kaksitariffista ei kannattaisi maksaa kyllä ylimääräistä siinä tapauksessa.

 

[petepeluri]

Tuossa pistää silmään, että yösähköä menee paljon vähemmän kuin päiväsähköä, eli viihdekulutus silloin tosi suurta. kaksitariffista ei kannattaisi maksaa kyllä ylimääräistä siinä tapauksessa.

Eikö tuo suht normaali jakauma ole?

 

[munse]

Joulukuun kulutus laskenut reilu 60 % viime vuoteen verrattuna. Ennen lämmönlähteenä suorasähkö ja takka, nyt 2 x ILP ja takka. Lisäksi lämpimän veden kulutusta vähennetty, se lämpenee edelleen suorasähköllä. Sisälämpötila vaihtelee noin 19-22 välillä. Omakotitalo siis.

 

[B12]

Joulukuun kulutus laskenut reilu 60 % viime vuoteen verrattuna. Ennen lämmönlähteenä suorasähkö ja takka, nyt 2 x ILP ja takka. Lisäksi lämpimän veden kulutusta vähennetty, se lämpenee edelleen suorasähköllä. Sisälämpötila vaihtelee noin 19-22 välillä. Omakotitalo siis.

Omassa torpassa oli kanssa samansuuntainen havainto, kun sähkölämmitys vaihtui 2xILP. Koko talon sähkönkulutus tippuu n. puoleen. Toki joulukuu 2021 vs 2022 eivät ole ihan veljeksiä sään ja lämpötilojen suhteen.

 

[B12]

Eikö tuo suht normaali jakauma ole?

Yösähkön idea on ollut, että se on halvempaa ja sitä silloin käytetään. Puhutaan lähinnä varaavasta lämmityksestä ja lämminvesivaraajan lämmityksestä jne. Yösähkön perusmaksu on yleensä suurempi ja päiväsähkö kalliimpi, joten kaksitariffista ei kannata maksaa extraa, jos yösähköä ei käytä.

 

[oltsandeeri]

2022 koko kalenterivuonna meillä oli 56% päiväsähkön osuus ja 44% yösähkön osuus.

Hupisähköä menee päivällä, mutta toisaalta käyttövesi lämpiää vain yöllä.

Energia tulee torppaan kiinteällä hinnalla ja siirto aikasähkönä.

Siirron kustannus on käytännössä se ja sama, että onko yleissiirtosopimus vai aikasiirtosopimus. Aikasiirto oli kun sen viimeksi ekselöin auki muistaakseni joitain euroja tai kymppejä edullisempi vuodessa tuolla nykyisellä suhteella.

 

[ossobucco]

Olen täsmälleen samaa mieltä! Kuulostaa pahemmalta kuin onkaan noin listattuna. Harvoin niistä nyt niin monta yhtä aikaa on käytössä. Muksut lisäksi kaikki suht urheilullisia ja paljon myös liikunnallisissa harrastuksissa/peleissä/leikeissä aikaa viettäviä, ettei tilanne nyt niiiiiin paha ole.

Mutta joku pikku säästö noistakin olisi mukava louhia ja keksiä.

Minusta lista näyttää ihan normaalilta 7-14-vuotiaiden lasten tietotekniikkasetiltä. Minä en karsisi tuosta mitään, vaan antaisin lasten kasvaa tähän nykyiseen ja tulevaan maailmaan.

 

[oltsandeeri]

Juu, ei itseäkään setti sinänsä kiusaa vaikkakin jotain turhaa rompettakin on mitä voisi Torissa tms. pistää lihoiksi.

Lähinnä rompekasan sähkönkulutusta olisi kiva saada hieman alaspäin, virransäästötilat jne. optimoimalla ja käyttöajoista tinkimällä ja sil viisiin.

 

[Reivn]

Onko kukaan spekuloinut, tai laskenu, miten vaikuttas kulutukseen jos vaihtas ison 300L varaajan pieneen versioon, ja asentais läpivirtauslämmittimet paikkoihin missä lämmintä vettä tarvitaan harvemmin. Nyt sähköhinnan pompattua alkanu tuntumaan, että ison vesimassan lämmitys on hölmöläisen hommaa ja "saattaisi" saada säästöä aikaan jos laittais kylpemistä varten 50-100L varaajan, ja vessoihin & keittiöön käsienpesua ja satunnaista astianpesua varten pienet litranmittaset virtauslämmittimet?

 

[Kilkenblad]

Onko kukaan spekuloinut, tai laskenu, miten vaikuttas kulutukseen jos vaihtas ison 300L varaajan pieneen versioon, ja asentais läpivirtauslämmittimet paikkoihin missä lämmintä vettä tarvitaan harvemmin. Nyt sähköhinnan pompattua alkanu tuntumaan, että ison vesimassan lämmitys on hölmöläisen hommaa ja "saattaisi" saada säästöä aikaan jos laittais kylpemistä varten 50-100L varaajan, ja vessoihin & keittiöön käsienpesua ja satunnaista astianpesua varten pienet litranmittaset virtauslämmittimet?

Spekuloinut kyllä, laskenut ei. Lue tästä ketjusta sivut 20-23 jossa asiaa käsitellään.

Veden lämmitys vaatii aina saman määrän energiaa. Säästöä saa vain käyttämällä vähemmän lämmintä vettä.

 

[jarp]

Kai tuossa se pointti ois, että sen verran säästyy energiaa mitä rakenteissa olevan lämminvesijohdot kylmenee (niiltä osin kun eivät lämmitä sisätilaa , eikä tartte juoksuttaa lämmintä vettä niin pitkään, että sitä tosiasiallisesti alkaa tulemaan. En kyllä tiiä onko mitään järkevää takaisinmaksuaikaa siltikään saavutettavissa.

Isäukko oli laittanut aiemmin mukavuussyistä minikokoiset lämminvesivaraajat vesipisteisiin, tää varmaan toimisi myös ym. tarkoituksessa läpivirtauslämmittimiä paremmin. Jos joutuu putkarin ja sähkärin tilaamaan, niin ei taida taaskaan maksaa itseään takaisin, mutta jos pystyisi tekeen työt itse...

Edit: Toimiakseen energiansäästössä toki noi pistevaraajat pitäis olla sitten kytketty täysin kylmään veteen, ettei ne vedä lämmintä vettä putkista samaa määrää mitä sitä käyttää ja sit kun lämmin vesi on pistevaraajasta loppu niin se on loppu... tai kai putkari vois jonkun sekoitusventtiilihmmelin kytkeä?

Edit2: Ja sit noi minivaraajat on varmasti huonosti eristettyjä ja sinne meni sekin säästö. Eli lopputulemana ei kannata.

 

[petepeluri]

Spekuloinut kyllä, laskenut ei. Lue tästä ketjusta sivut 20-23 jossa asiaa käsitellään.

Veden lämmitys vaatii aina saman määrän energiaa. Säästöä saa vain käyttämällä vähemmän lämmintä vettä.

Suurempi varaaja hukkaa enemmän energiaa lämmön ylläpitoon, jos varaajat ovat muuten identtisiä.

 

[B12]

Suurempi varaaja hukkaa enemmän energiaa lämmön ylläpitoon, jos varaajat ovat muuten identtisiä.

Meillä 300L varaaja ottaa n. 2kWh päivässä, vaikka vettä ei käyttäisi lainkaan. Jos siitä saisi puolet pois (tuskinpa saa?), niin vuodessa tulisi säästöä 300kWh. Siitä voi sitten laskeskella kannattavuutta. Asennettuna jos varaaja olisi 1500€, säästö kymppejä vuodessa, niin maksaako vaivaa vai ei vaihtaa ehjää varaajaa uuteen.

300 litraiset ovat joka omakotitalon perusbulkkivaraajia ja siten halvimpia. Pienemmät ovat "erikoismalleja" ja suhteessa kalliimpia.

 

[oltsandeeri]

Tuosta hypoteettisestä 300 kWh säästöstäkin vain osa olisi todellista säästöä, kun lämmityskaudella hukkalämpö menisi hyötykäyttöön sen tilan lämmitykseen, jossa varaaja on.

ETA:
Meillä 300l varaaja nappasi kanssa viime kesänä yösähköllä 80 c:eeseen lämmittäen sen n. 2-3 kWh päivässä, kun ei ollut ketään kotona vettä käyttämässä. Tavoitelämpötila on tiputettu sittemmin 70 c:eeseen, joskin sillä ei käytännössä ole juurikaan merkitystä muuten kuin inasen pienemmät lämpöhäviöt ehkä, muuten veden lämmitys yöllä alkaa vain alemmasta lämpötilasta kuin aiemmin.
70c on riittänyt hyvin myös saunoitellessa eikä ole lämmin vesi loppunut kesken, knock knock.

 

[B12]

Tuosta hypoteettisestä 300 kWh säästöstäkin vain osa olisi todellista säästöä, kun lämmityskaudella hukkalämpö menisi hyötykäyttöön sen tilan lämmitykseen, jossa varaaja on.

No jos se tila lämmitetään esim lämpöpumpulla, niin "todellista" säästöä tulisi n.50-100kWh. Jos joutuu laittamaan sähköpatteria isommalle, niin +-0.

 

[oltsandeeri]

Juurikin näin.

Jos veden lämmityksessä meinaa sähköä ihan oikeasti säästää, on yksinkertaisesti 2 vaihtoehtoa:

1) käytä vähemmän lämmintä vettä
2) lämmitä käyttövesi jollain muulla kuin suoralla sähköllä

 

[HTK12]

Onko kukaan spekuloinut, tai laskenu, miten vaikuttas kulutukseen jos vaihtas ison 300L varaajan pieneen versioon, ja asentais läpivirtauslämmittimet paikkoihin missä lämmintä vettä tarvitaan harvemmin. Nyt sähköhinnan pompattua alkanu tuntumaan, että ison vesimassan lämmitys on hölmöläisen hommaa ja "saattaisi" saada säästöä aikaan jos laittais kylpemistä varten 50-100L varaajan, ja vessoihin & keittiöön käsienpesua ja satunnaista astianpesua varten pienet litranmittaset virtauslämmittimet?

Ei säästä. Riippuu täysin varaajan eristyksistä kumpi hukkaa enemmän lämpöä:

Kuten tuosta voi huomata vaikka 150l varaaja voi hukata enemmän kuin 300l varaaja. Mikäli se lvv on vielä lämmitettävissä tiloissa hukkalämpö jää hyödyksi lämmityskaudella, eli todellinen säästö jää todella pieneksi. Hankintahinta on asennettuna kuitenkin ~1500€ normivaraajalle (myös niille pienille). Pieni LVV + läpivirtauslämmittimet on melkoisen kallis ratkaisu, kun aletaan niillä korvaamaan olemassa olevaa yksittäistä varaajaa. Koska läpivirtauslämmittimet vaativat paljon tehoa, joten luultavasti joutuu vetämään niille omat kaapelinsa. Jos vuodessa säästäisi vaikka 100kWh/v, niin 20snt/kWh hinnalla takaisinmaksuaika on 75v. Jos varaaja ei ole lämmitettävässä tilassa ja saisit 300kWh/v säästön ja sähkönhinta siirtoinen olisi 20snt/kWh, niin takaisinmaksuaika on 25v. Isomman LVV voi lämmittää silloin kun sähkö on halpaa, eli sekin pienentää säästöä pienellä varaajalla.

 

[asentaja1]

Hieman lipeää varsinaisesta lämminvesivaraajasta, mutta varaajan kokoa voi miettiä monelta kannalta. Jos itsellä olisi paremmat tilat, laittaisin niin ison energiavaraajan kuin mahtuu. Esimerkiksi vähintään 3000l. Sinne mahdollisimman isot sähkövastukset, sanotaan nyt vaikka min 20kW. Lisäksi muutama lisäkierukka jossa voisi vettä lämmittää sitten aurinkokeräimellä vesitakalla tms ja lämmin käyttövesi myös kierukan kautta. Isoa varaajaa voisi lämmittää sitten halvalla sähköllä silloin kun sitä on tarjolla. Jos on pienitehoinen varaajaa (tai pieni tilavuus) ei niitä halpoja tunteja ehdi/pysty käyttämään tehokkaasti hyväksi.

 

[Catrik]

Oon kans katellu noita pörssisähkön hintoja ja miettiny että pitäskö hakea takas se 3000L öljysäiliö, laittaa eristeet päälle ja alkaa VILPillä lämmittämään yöllä. Sehän mahtuisi vaikka tuonne olohuoneeseen. Uusii samalla nuo 70-luvun ikkunat kun seinän käyttää auki että mahtuu säiliö sisälle. Jonkun kiukaan virittää myös siihen säiliön kylkeen niin voi puilla lämmittää myös vettä.

 

[B12]

Hieman lipeää varsinaisesta lämminvesivaraajasta, mutta varaajan kokoa voi miettiä monelta kannalta. Jos itsellä olisi paremmat tilat, laittaisin niin ison energiavaraajan kuin mahtuu. Esimerkiksi vähintään 3000l. Sinne mahdollisimman isot sähkövastukset, sanotaan nyt vaikka min 20kW. Lisäksi muutama lisäkierukka jossa voisi vettä lämmittää sitten aurinkokeräimellä vesitakalla tms ja lämmin käyttövesi myös kierukan kautta. Isoa varaajaa voisi lämmittää sitten halvalla sähköllä silloin kun sitä on tarjolla. Jos on pienitehoinen varaajaa (tai pieni tilavuus) ei niitä halpoja tunteja ehdi/pysty käyttämään tehokkaasti hyväksi.

Vastuksilla ei kannat lämmittää, koska talvella kun lämmölle on käyttöä luultavasti ei ole kovin halpaa sähköä. Kesällä voi olla, mutta silloin lämmittää vaikka aurinkokeräimellä. Talvella kannattaisi lämmittää lämpöpumpulla halvoilla tunneilla tai (ilmaisella) puulla.

 

[PornReindeer]

Hieman lipeää varsinaisesta lämminvesivaraajasta, mutta varaajan kokoa voi miettiä monelta kannalta. Jos itsellä olisi paremmat tilat, laittaisin niin ison energiavaraajan kuin mahtuu. Esimerkiksi vähintään 3000l. Sinne mahdollisimman isot sähkövastukset, sanotaan nyt vaikka min 20kW. Lisäksi muutama lisäkierukka jossa voisi vettä lämmittää sitten aurinkokeräimellä vesitakalla tms ja lämmin käyttövesi myös kierukan kautta. Isoa varaajaa voisi lämmittää sitten halvalla sähköllä silloin kun sitä on tarjolla. Jos on pienitehoinen varaajaa (tai pieni tilavuus) ei niitä halpoja tunteja ehdi/pysty käyttämään tehokkaasti hyväksi.

Itse kävin katsomassa yhtä paritaloa (ei yhtiömuotoinen, vaan omakotitalo jossa ollut alunperin kahden perheen asunnot) niin siellä oli kellarissa "valtava" varaaja, nimenomaan tilavuus laskettiin kuutioissa. Oma 700 litrainen kalpenee rinnalla
Ei ollut ihan tuore viritys, mutta olisihan se mielenkiintoista nykyhinnoilla puskea öisin energiaa säästöön

 

[Reivn]

Hieman lipeää varsinaisesta lämminvesivaraajasta, mutta varaajan kokoa voi miettiä monelta kannalta. Jos itsellä olisi paremmat tilat, laittaisin niin ison energiavaraajan kuin mahtuu. Esimerkiksi vähintään 3000l. Sinne mahdollisimman isot sähkövastukset, sanotaan nyt vaikka min 20kW. Lisäksi muutama lisäkierukka jossa voisi vettä lämmittää sitten aurinkokeräimellä vesitakalla tms ja lämmin käyttövesi myös kierukan kautta. Isoa varaajaa voisi lämmittää sitten halvalla sähköllä silloin kun sitä on tarjolla. Jos on pienitehoinen varaajaa (tai pieni tilavuus) ei niitä halpoja tunteja ehdi/pysty käyttämään tehokkaasti hyväksi.

Itsellä käynyt mielessä, että hitto kun sais varaajan jotenkin yhdistettyä puulämmityspuolen kanssa, mutta kun talo on rakennettu aikanaan suorasähkölle ja vesivaraajan sijainnista on useamman metrin matka hormiin niin taitas tulla kallis keikka. Alakerrassa puulämmitteinen sauna ja yläkerrassa iso leivinuuni&takkayhdistelmä joista lähtee lämpöä aivan riittävästi kun useamman kerran viikossa saunoo ja takkaa lämmittää näin talvikaudella, mutta hyödyntäminen vedenlämmitykseen hankalaa, pl. vanhanaikasen vesipadan kiinnittäminen takan kylkeen ja kauhan kanssa peseytyminen

 

[asentaja1]

Vastuksilla ei kannat lämmittää, koska talvella kun lämmölle on käyttöä luultavasti ei ole kovin halpaa sähköä. Kesällä voi olla, mutta silloin lämmittää vaikka aurinkokeräimellä. Talvella kannattaisi lämmittää lämpöpumpulla halvoilla tunneilla tai (ilmaisella) puulla.

Sen takia kirjoitin, että olisi hyvä olla useampi kierukka pöntössä, että voisi tilanteen mukaan käyttää halvinta lämmitystapaa ja on sitten ainakin mahdollisuus helposti laajentaa. Niillä "ilmaisilla" polttopuillakin olisi mukavampi laittaa lämpöä talteen pitämällä tulia vain kerran tai kaksi viikossa mieluummin kuin polttamalla joka päivä vähän.

Iso säiliö olisi kyllä hyvä ihan pelkällä suorasähkölläkin. Halvempaa sähköä on pääsääntöisesti tarjolla ihan joka yö, tottakai sitä kannattaisi varastoida. Sen lisäksi on sitten välillä näitä ihan "ilmaisia" 0-3sentin päiviä joista nyt on nautittu, kyllä nytkin olisi kelvannut panna lämpöä purkkiin talteen.

Jos nyt on vaikka yössä on 2 tuntia halpaa sähköä, Ilppi kuluttaa (Stetsonista vetäisten) pakkasella esim 1500w, siihen joku COP kertoin päälle, saadaan tuolla 3kWh kulutuksella vaikkapa 9kWh lämpöä tupaan. Jos taas tuo sama kaksi halpaa tuntia käytetään ison varaajan lämmitykseen 20kW vastuksilla saadaan samassa ajassa talteen 40kWh lämpöä.

Ihan sama pätee pienempiin tavallisiinkin lämminvesivaraajiin. Täällä on nyt monta sivua kinattu jostakin keskimäärin melko mitättömästä eroista hukkalämmön suhteen eri litratilavuuksilla. Se isompi säiliö kuitenkin lähes poikkeuksetta on kokonaisuutena kannattavampi rahallisesti, vaikka hukkalämpöä tulisi enemmän ja aktuaalinen sähkönkulutus sitä kautta on hieman isompi. Se säästö tulee sitä kautta, että voidaan hieman väistää niitä kalleimpia tunteja ja hyödyntää paremmin niitä halpoja. Tehosta ja koosta sitten riippuu säästön suuruus.

 

[Purulumi]

Jos taas tuo sama kaksi halpaa tuntia käytetään ison varaajan lämmitykseen 20kW vastuksilla saadaan samassa ajassa talteen 40kWh lämpöä.

Pitää olla melko iso sähköliittymä, jos meinaa 20kW teholla latailla varaajaa ja päälle vielä normi kulutus +mahdollinen sähköauto

Ihan sama pätee pienempiin tavallisiinkin lämminvesivaraajiin. Täällä on nyt monta sivua kinattu jostakin keskimäärin melko mitättömästä eroista hukkalämmön suhteen eri litratilavuuksilla. Se isompi säiliö kuitenkin lähes poikkeuksetta on kokonaisuutena kannattavampi rahallisesti, vaikka hukkalämpöä tulisi enemmän ja aktuaalinen sähkönkulutus sitä kautta on hieman isompi. Se säästö tulee sitä kautta, että voidaan hieman väistää niitä kalleimpia tunteja ja hyödyntää paremmin niitä halpoja. Tehosta ja koosta sitten riippuu säästön suuruus.

Toki pieni ylikoko auttaa pääsemään niille edullisille tunneille, mutta rajansa siinäkin. Jos 300l riittää, niin turha lämmittää kuutiota tai kolmea vettä. Lisäksi hinta on jotain aivan muuta kuin tuollaisen 300-500l varaajan.

 

[asentaja1]

Pitää olla melko iso sähköliittymä, jos meinaa 20kW teholla latailla varaajaa ja päälle vielä normi kulutus +mahdollinen sähköauto


Toki pieni ylikoko auttaa pääsemään niille edullisille tunneille, mutta rajansa siinäkin. Jos 300l riittää, niin turha lämmittää kuutiota tai kolmea vettä. Lisäksi hinta on jotain aivan muuta kuin tuollaisen 300-500l varaajan.

Puhuin myös lämmityskäyttöön käytettävästä energiavaraajasta, en pelkästään käyttöveden lämmityksestä. Sama siihenkin pätee, mutta hyöty jää pienemmäksi.
Tuo 20kW nyt oli pelkkä esimerkki tässä, mutta ei ole mitenkään tavatonta, että on 3x35A liittymä kotitaloudessa jolla tuo onnistuisi helposti. 3x25A liittymällä tuo sama esimerkki voisi olla vaikka 15kW varaajalla joka onnistuu hyvin reippaalla marginaalilla, ei sinänsä muuta esimerkkilaskuni loppupäätelmää. Näillä molemmilla jää useampia kilowatteja vielä vapaasti muuhun käyttöön, lisäksi yöllä halvoilla tunneilla harvemmin on mitään muuta isoa kulutusta.

Sähköauto sitten on jo sinällään oma energiavaraajansa, ei tietenkään määräänsä enempää voi kerralla sieltä seinästä ottaa sitä sähköä säilöttäväksi moneen paikkaan.

 

[Catrik]

Pitää olla melko iso sähköliittymä, jos meinaa 20kW teholla latailla varaajaa ja päälle vielä normi kulutus +mahdollinen sähköauto


Toki pieni ylikoko auttaa pääsemään niille edullisille tunneille, mutta rajansa siinäkin. Jos 300l riittää, niin turha lämmittää kuutiota tai kolmea vettä. Lisäksi hinta on jotain aivan muuta kuin tuollaisen 300-500l varaajan.

Eiköhän tässä puhuttu nyt kuitenkin pääasiassa kiertovesilämmityksen varaajasta eikä pelkästä käyttövedestä. Ja ei varmaan kannata tehdä jos kaikki pitää saada uutena ja itse vain tilaa. En nyt äkkiseltään keksi miksi sitä vanhaa öljysäiliötä ei voisi käyttää, ei varmaan ole tarkoitettu paineistettavaksi mutta jos sen jonnekkin olohuonetta realistisempaan paikkaan laittaa, vaikka takas sinne maan alle eristämisen jälkeen, niin miksi se ei toimisi. Meneehän siinä "muutama" viikonloppu värkkäillä mutta sehän maksaa saman verran kuin ne "ilmaiset" puut mitä monet käyttää.

Mitä enemmän on maksimitehoa, sitä enemmän ehtii käyttää niitä muutaman sentin kW/h hintoja.

 

[hyperstaattinen]

2022 koko kalenterivuonna meillä oli 56% päiväsähkön osuus ja 44% yösähkön osuus.

Hupisähköä menee päivällä, mutta toisaalta käyttövesi lämpiää vain yöllä.

Energia tulee torppaan kiinteällä hinnalla ja siirto aikasähkönä.

Siirron kustannus on käytännössä se ja sama, että onko yleissiirtosopimus vai aikasiirtosopimus. Aikasiirto oli kun sen viimeksi ekselöin auki muistaakseni joitain euroja tai kymppejä edullisempi vuodessa tuolla nykyisellä suhteella.

Meillä meni viime vuonna kiinteistössä ostosähköä 8600 kWh (vuonna 2021 9890 kWh) (~100 m2 OKT, sähköinen lattialämmitys, takka, ILP). Tilanne on samanlainen kuin sinulla eli sähkö on yleissähköä (yksiaikasopimus) ja siirto yösiirtosopimuksella. ILP huutaa näin talvella kokoaikaisesti, lattialämmitys päällä vain kosteissa tiloissa ja takkaa poltetaan päivittäin. LVV lämpenee vain yöaikaan. Yösähköä koko kulutuksesta on 39 % ja päiväsähköä 61 %.

Näillä Carunan siirtohinnoilla ja pienellä kulutuksella yösiirtosopimus ei ole meille kannattava. Viime viikolla huomasin Carunan sivuilla olevan laskurin, jonka mukaan hintaero on kymmenen euron suuruusluokkaa vuositasolla yleissiirtosopimukseen verrattuna (yleissiirto edullisempi). Oletukseni on, että talven aikana pitää laittaa lattialämmitystä enemmän päälle (yöaikaan) ainakin joihinkin tiloihin, jolloin yösiirtosopimuksesta saa jotain hyvää vielä talvikaudelle. Kevään koittaessa aion vaihtaa yleissiirtosopimukseen.

Carunalla on näppärä kuormanohjauspalvelu, jolla releohjattujen kuormien (usein omakotitaloissa mahdollisia lattialämmityksiä tai LVV-kuormia) kytkentäaika-asetuksia voidaan säätää Carunan verkkopalvelun kautta. Nämä verkkopalveluun syötetyt kytkentäajat välittyvät sähkömittariin, joka antaa kytkentäpulsseja verkkopalveluun asetettujen aikojen mukaan. Näin talvella olen laittanut ohjattavaksi toistaiseksi vain LVV:n. Kuormanohjauspalvelun kautta on mahdollista asettaa kytkentäaika myös iltapäiville, jolloin aurinkosähköä on mahdollista hyödyntää juurikin vaikka lämminvesivaraajan lämmityksen kanssa. Tätä aion koittaa keväästä alkaen. Uskon, että tällöin yleissiirtosopimus on jo oleellisesti nykyistä yösiirtosopimusta edullisempi ratkaisu, kun kuormaa ei jää nimeksikään yöaikoihin.

Sähkökuorman ohjaus – muuta varaavan lämmityslaitteen käynnistymistä

Sähkökuorman ohjauksen avulla ajastat sähkökäyttöisiä varaavia lämmityslaitteita käynnistymään yö- tai päiväaikaan ja siten voit hallita omaa sähkönkulutustasi.

caruna.fi

 

[j1m2]

No jos se tila lämmitetään esim lämpöpumpulla, niin "todellista" säästöä tulisi n.50-100kWh. Jos joutuu laittamaan sähköpatteria isommalle, niin +-0.

Aika harvalla taitaa olla niin isoa teknistä tilaa että erillinen lämpöpumppu kannattaisi.Itsellä ainakin on alle 2 neliön koppi jossa 3 seinää on talon väliseiniä ja ulkoseinä on käytännössä ulko-ovi.

 

[B12]

Aika harvalla taitaa olla niin isoa teknistä tilaa että erillinen lämpöpumppu kannattaisi.Itsellä ainakin on alle 2 neliön koppi jossa 3 seinää on talon väliseiniä ja ulkoseinä on käytännössä ulko-ovi.

No jos varaaja on vaikka kodinhoitohuoneessa, varastossa tai jossakin missä esim maalämmöllä lämmitys tms. Meillä on muutaman neliön teknisessä tilassa, joka lämpenee käytännössä varaajan hukkalämmöllä ja tarvittaessa ilpillä, kun pitää ovea vähän raollaan. Ex asukkailla oli sähköpatteri teknisessä tilassa, mutta siitä pääsi eroon kun vähän tiivisteli autotallin ovea, että ei sieltä horota kylmää.

 

[Pakana]

Vastuksilla ei kannat lämmittää, koska talvella kun lämmölle on käyttöä luultavasti ei ole kovin halpaa sähköä. Kesällä voi olla, mutta silloin lämmittää vaikka aurinkokeräimellä. Talvella kannattaisi lämmittää lämpöpumpulla halvoilla tunneilla tai (ilmaisella) puulla.

Lämpöpumppu toimii huonosti varaavan lämmityksen kanssa koska sen hyötysuhde ja teho heikkenee mitä lämpimämpää sillä koittaa tehdä, ja energiavaraajaan täytyy kuitenkin saada mahdollisimman lämmintä... Suolavaraajissakin se rajalämpö oli muistaakseni jotain 70°C.

Vastuksellakin varaajan lataaminen on ihan järkevää, jos esim on käytössä pörssisähkö, joka on nyt päivisin luokkaa 10snt kalliimpaa kuin yöllä. Jos tuon varaaja on sijoitettu niin ettei sen vuotama lämpö mene hukkalämmöksi, se kaikkien käytetty energia tulee hyödynnettyä, varaamalla vaan maksat siitä energiasta vähemmän.

Tietysti jos käytössä on riittävän hyvä Lämpöpumppu se voi kiriä tuon 10snt hintaeronkin kiinni, jolloin siinä yövarauksessa ei henkilökohtaisesti ole hyötyä, hyöty jää lähinnä yleiseksi sähkönkulutuksen tasaamiseksi.

 

[petepeluri]

Meillä 300L varaaja ottaa n. 2kWh päivässä, vaikka vettä ei käyttäisi lainkaan. Jos siitä saisi puolet pois (tuskinpa saa?), niin vuodessa tulisi säästöä 300kWh. Siitä voi sitten laskeskella kannattavuutta. Asennettuna jos varaaja olisi 1500€, säästö kymppejä vuodessa, niin maksaako vaivaa vai ei vaihtaa ehjää varaajaa uuteen.

300 litraiset ovat joka omakotitalon perusbulkkivaraajia ja siten halvimpia. Pienemmät ovat "erikoismalleja" ja suhteessa kalliimpia.

Tietenkään sitä ei pelkän säästön takia kannata vaihtaa. Jos se kuitenkin menee vaihtoon niin joku 150kwh säästökin on parempi kuin ei mitään.

Käyttösähkön kulutusta pitäisi saada laskettua, eikä siihen oikeastaan ole muuta keinoa kuin pienempi tai energiatehokkaampi varaaja. Maksaa lähinnä vaivan.

 

[GJ]

Tässä katselin viimekuun kulutuksia, näyttäisi käyttöveteen menneen 78 kWh (maalämpöpumppu, pyynti pienellä). Varmaan jollain 3 hyötysuhteella tehty lämpöä, eli n. 230 kWh olisi "perinteisellä" varaajalla.

 

[oltsandeeri]

Tässä katselin viimekuun kulutuksia, näyttäisi käyttöveteen menneen 78 kWh (maalämpöpumppu, pyynti pienellä). Varmaan jollain 3 hyötysuhteella tehty lämpöä, eli n. 230 kWh olisi "perinteisellä" varaajalla.

Onko monenko hengen talous kyseessä?

 

[GJ]

Onko monenko hengen talous kyseessä?

2 aikuista 2 taaperoa, ei lämminvesikiertoa, 180 litranen varaaja

 

[petepeluri]

Joulukuun kulutus -35% verrattuna edelliseen vuoteen, tosin 3.5 astetta lämpimämpää. On tuo silti ok tulos.

 

[jarmojs]

2022 kulutus -13% edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt mentiin jo alle 11 000 kWh:n.

 

[petepeluri]

Saako mitenkään laskettua paljon takan pitäminen huoneenlämmössä vie energiaa?

 

[abish]

Lasket takan tilavuuden ja etsit mikä on ilman, tiilen ja betonin lämpöenergia (vai sen tarve). Ei taida huoneilmasta takkaan varautunut lämpö kuitenkaan mihinkään suuremmin karata.

 

[B12]

Eipä se käyttämätön takka mitään ylimääräsitä energiaa kuluta sen enempää kuin huonekalutkaan.

 

[zepi]

Lämpöpumppu toimii huonosti varaavan lämmityksen kanssa koska sen hyötysuhde ja teho heikkenee mitä lämpimämpää sillä koittaa tehdä, ja energiavaraajaan täytyy kuitenkin saada mahdollisimman lämmintä... Suolavaraajissakin se rajalämpö oli muistaakseni jotain 70°C.

Vastuksellakin varaajan lataaminen on ihan järkevää, jos esim on käytössä pörssisähkö, joka on nyt päivisin luokkaa 10snt kalliimpaa kuin yöllä. Jos tuon varaaja on sijoitettu niin ettei sen vuotama lämpö mene hukkalämmöksi, se kaikkien käytetty energia tulee hyödynnettyä, varaamalla vaan maksat siitä energiasta vähemmän.

Tietysti jos käytössä on riittävän hyvä Lämpöpumppu se voi kiriä tuon 10snt hintaeronkin kiinni, jolloin siinä yövarauksessa ei henkilökohtaisesti ole hyötyä, hyöty jää lähinnä yleiseksi sähkönkulutuksen tasaamiseksi.

Jos on hienot systeemit, niin voisihan sitä 5C kaivo/hanavettä lämmitellä lämpömpulla 30-40C:hen ja loput sitten vastuksella suoralla sähköllä tjsp.

Meillä on esim. Kerrostalossa ILP joka lämmittää vettä sen minkä pystyy ja loppu menee maakaasulla. Tämä siis Sveitsissä. Nyt on tosin kaasun hinta romahtanut niin paljon, että ties vaikka kannattaisi polttaa vaan sitä.