Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Toinen pesä hiilloksen päälle. Tuo 2 pesällistä on sopiva määrä, takan kyljet +80c.

Mittasin lasisella elohopeamittarilla.
Mihin perustuu väitteesi sopivasta määrästä? Perstuntumaan? Riippuu tietysti tulisijasta, mutta 80 astetta on kyllä pintalämpötilaksi useimmille uuneille ylärajoilla tai liian korkea. Ylilämmittäminen on paitsi vaarallista niin myös heikentää uunin hyötysuhdetta.
 
Mihin perustuu väitteesi sopivasta määrästä? Perstuntumaan? Riippuu tietysti tulisijasta, mutta 80 astetta on kyllä pintalämpötilaksi useimmille uuneille ylärajoilla tai liian korkea. Ylilämmittäminen on paitsi vaarallista niin myös heikentää uunin hyötysuhdetta.
Perstuntumaan. Savukaasujen lämpötilojenkaan perusteella tuo +80c ei ole liikaa.
 
Meillä pyöröhirsi mökki ja pidetään ku ei olla siellä niin pattereita +5 asteella ja vessasa/suihkussa lattialämmitystä.. ulkona on poreallas valmiustilassa. oleskellaan joka toinen vkloppu vähintään mökillä. mökissä on ilmalämpöpumppu. Kun ei olla paikalla nii kannattaisko vaan sen jättää päälle ja kaikki patterit pois? ilmalämpöpumpun saa vain +18 asteeseen.. sähkönkulutus on tällä hetkellä päivää kohde n. 40 kw/h pelkällä ylläpidolla.. tuntuu aika kovalta
 
Onhan tuossa varaa pihistää.. :)

Mitä tarkoittaa ulkoporealtaan valmiustila käytännössä? Missä lämpötilassa se pitää veden?

Lattialämmityskin on hieman turha pitää siellä sitä kahta viikkoa aina turhanpanttina. Minkälainen lämpötila lattioihin on laitettu?
 
Mun mielestä ylipäätään ei oikein voi puhua samassa lauseessa ollenkaan sähkön säästämisestä ja ulkoporealtaan lämpimänä pidosta Suomen talvessa:rolleyes:

Jos ei ILPpi suoraan tottele pienempää lämpötilapyyntiä, siihen voi laittaa jonkin erillisen termostaattiohjauksen väliin pienemmällä pyynnillä. Vesikierto on syytä pattereissa pitää päällä (jos on vesikierto). Sähköiset lattialämmitykset luultavasti voi ottaa pois päältä kun avaa vaan väliovet, että ilma edes hieman kiertää. Näitä pitää vähän joka mökissä kokeilla erikseen, minkälaisella lämmityksellä lämmöt pysyy, ei niihin oikein mitään yleispätevää reseptiä ole.
 
Viimeksi muokattu:
Tuollainen kuvan mukainen ratkaisu tuli tehtyä.
Lähtökohdat:
-1974 120m2 okt jossa asun yksin
-kesän lopulla asennettu monoblock VILP joka lämmittää alkuperäistä öljylämmityskattilaa
-alkuperäiset vesikiertopatterit 70-luvulta

Olin jo aiemmin alkanut keräämään käytettyjä uudempia pattereita että niitä joskus asentelisi vanhojen tilalle, mutta keksin sitten että laitan niitä pienimpään huoneeseen 2kpl vanhan patterin tilalle. Tavoite on siis saada kiertoveden lämpötila mahdollisimman alas jotta pumpussa on parempi hyötysuhde. Samalla koko muu talo voi olla vaikka 10C, kun 95% sisälläoloajasta tulee oltua joko tietokoneella tai sängyssä.

Vielä ei ole ollut kovin kummoisia pakkasia että näkis tarkemmin kulutuseroja. Patterit vaihtamalla huoneen lämpötila nousi 19 -> 25, ilman että mitään muuta muutettiin. Olen nyt leikannut kompensointikäyrästä 13 astetta ja huoneessa on vieläkin kuuma (22C), 18C on ihan hyvä itselle.

Energiankulutus on VILPin itsensä ilmoittama, ei ole välttämättä kovin luotettava kun siinä on tarkkuuskin vain 0,2kW.

Exceliin aloin loggaamaan tietoja ja ajankohtia kun teen jotain muutoksia. Suurin osa tiedoista on VILPin omilta antureita, huonelämpötilat mitattu erillisillä mittareilla.
Viikon 50 lopulla tuli tuo patteri laitettua ja tuon näköistä kulutusta näyttää. Esim.
- Vk 47, 373 kWh, keskilämpötila -5,6C
- Vk 51, 268 kWh, keskilämpötila -6,5C

Erotus 105 kWh, 0,3e/kWh hinnallalla 31,5e. Tuossahan on siis toki kaksi eri säästötapaa, 90% kämpästä lämpötila laskettu ~19C -> ~14C, ja kiertoveden lämpö paljon pienempi -> parempi COP.

Viikolla 51 laitoin talliin lämmöt jonka takia siinä on osittain isompi kulutus.
 

Liitteet

  • Screenshot 2023-01-09 140852.png
    Screenshot 2023-01-09 140852.png
    44,6 KB · Luettu: 20
Perstuntumaan. Savukaasujen lämpötilojenkaan perusteella tuo +80c ei ole liikaa.
Jos uunin pintalämpötila on +80 niin korkealta kuulostaa ainakin muuratuksi uuniksi, vuolukivistä en tiedä. Ainakin tuollainen lämpötila on kosketettaessa polttavan kuuma enkä noin korkeaksi omia tulisijoja viitsisi lämmittää, mutta minulla onkin vanhoja peltikuorisia pönttöuuneja.
 
Jos uunin pintalämpötila on +80 niin korkealta kuulostaa ainakin muuratuksi uuniksi, vuolukivistä en tiedä. Ainakin tuollainen lämpötila on kosketettaessa polttavan kuuma enkä noin korkeaksi omia tulisijoja viitsisi lämmittää, mutta minulla onkin vanhoja peltikuorisia pönttöuuneja.
Kyllähän se lämpenee kun savukaasut menevät pinnan toisella puolella
 
Kyllähän se lämpenee kun savukaasut menevät pinnan toisella puolella
Menee ne minullakin eikä silti nouse noin kuumaksi. Pönttöuunissa pesän takaosasta ylös ja sitten sivuposkikanavia alas ja takaa alhaaltu hormiin, ja kahdella pesällisellä tulee pinta arviolta 60 asteiseksi eli reilusti lämmin kädelle, mutta ei polttavan kuuma. Pesä ei ole suurensuuri joten silläkin on vaikutusta siihen paljonko kahdesta pesällisestä irtoaa lämpöä.

Uuneja on erilaisia ja voi olla että sinun uunillesi tuo on sopiva, minusta se kuulosti liian kuumalta.
 
Kyllähän se lämpenee kun savukaasut menevät pinnan toisella puolella
Ei kyllä mene jos uuni on oikein tehty,vaan sisäkuori ja ulkokuori on eroitettu ohuella villalevyllä toisistaan ja savukaasut kulkee sisäkuoren sisäpuolella.Jossain sisustustakassa voi tietenkin olla yksikuorinen rakenne.
Edit: kävin mittaamassa ir-mittarilla lämpöjä niin ulkokuori oli 50-65 ja uunin sisäpinnat 230-250,kun hiilet pudotin pois n.tunti sitten niin uunin sisäpinnat 350 yli 400,asteikko loppui tuohon mittarissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyllä mene jos uuni on oikein tehty,vaan sisäkuori ja ulkokuori on eroitettu ohuella villalevyllä toisistaan ja savukaasut kulkee sisäkuoren sisäpuolella.Jossain sisustustakassa voi tietenkin olla yksikuorinen rakenne.
Takkoja on erilaisia, ja tuo kuvailemasi on kuoritakka, niissä ulkokuori lämpenee vähemmän.
 
Ei kyllä mene jos uuni on oikein tehty,vaan sisäkuori ja ulkokuori on eroitettu ohuella villalevyllä toisistaan ja savukaasut kulkee sisäkuoren sisäpuolella.Jossain sisustustakassa voi tietenkin olla yksikuorinen rakenne.
Edit: kävin mittaamassa ir-mittarilla lämpöjä niin ulkokuori oli 50-65 ja uunin sisäpinnat 230-250,kun hiilet pudotin pois n.tunti sitten niin uunin sisäpinnat 350 yli 400,asteikko loppui tuohon mittarissa.
Tyypillinen vuolukivitakka ei ole villoitettu (kts. kuva) ja on nopea lämmönluovuttaja, joka painosta riippuen kuitenkin varaa suhteellisen pitkään. Sen sijaan kuvailemasi kuoritakka on hitaampi lämmönluovuttaja ja sen pinnatkin lämpeävät vähemmän.
 
Onhan tuossa varaa pihistää.. :)

Mitä tarkoittaa ulkoporealtaan valmiustila käytännössä? Missä lämpötilassa se pitää veden?

Lattialämmityskin on hieman turha pitää siellä sitä kahta viikkoa aina turhanpanttina. Minkälainen lämpötila lattioihin on laitettu?

Kyl se siinä 37 asteessa on jatkuvasti :D
Haluun sitä luksusta että silloin ku menee mökille nii mahdollista kylpeä, tiedän kyl että se vie varmaan sen 10 kwh päivässä. Täytyy varmaan laittaa noi lattialämmitykset pois :hmm:
 
Sitten siitä luksuksesta pitää vain maksaa :)

Kun se on pakko olla siellä sitten valmiina, niin itse hoitaisin siihen kevyen automaation, mikä pitäisi sen vain sulana poissaollessa ja sitten etänä laittaisit sen lämpiämään, kun tiedät meneväsi mökille ja tiedät kuinka kauan se lämpeää. Automaation kustannukset tulee tuolla kulutuksella nopeasti kuitattua, kun säästö olisi aikalailla suuri, jolloin ne lattia lämmötkin voi jäädä kuriositeetiksi, toki jos patterit on 5C ja lattiat 22C, nii paljon siinäkin menee hukkaan. Lämmität torppaa niillä lattioilla.

Edit: Jeesaa eteenpäin jos kerrot ILP ja sen altaan merkit ja mallit, niin joku niistä varmaan tietää sitten paremmin, kuinka mitäkin toteuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kyl se siinä 37 asteessa on jatkuvasti :D
Haluun sitä luksusta että silloin ku menee mökille nii mahdollista kylpeä, tiedän kyl että se vie varmaan sen 10 kwh päivässä. Täytyy varmaan laittaa noi lattialämmitykset pois :hmm:
Tuolla palju/poreamme ketjussa on paljon pohdintaa ja esimerkkejä altaiden eristämisestä. Ostin itselleni amazonista siihen vedenpitävän viimasuojan, ja kesällä sitten askartelen sen hupun sisäpuolelle vielä hiukan eristettä. Se kannen sauma taitaa olla poikkeuksetta suurin lämpövuotaja.
 
Tyypillinen vuolukivitakka ei ole villoitettu (kts. kuva) ja on nopea lämmönluovuttaja, joka painosta riippuen kuitenkin varaa suhteellisen pitkään. Sen sijaan kuvailemasi kuoritakka on hitaampi lämmönluovuttaja ja sen pinnatkin lämpeävät vähemmän.
Tuossa kuvassa näyttää olevan kuitenkin jonkilainen ilmarako pinnan ja sisemmän osuuden välillä ja tuon luulisi jonkin verran tasaavan lämmönluovutusta. Onko tosiaan niin että noissa pinta nousee normaalistikin sinne +80 asteen tuntumaan?
 
Tuossa kuvassa näyttää olevan kuitenkin jonkilainen ilmarako pinnan ja sisemmän osuuden välillä ja tuon luulisi jonkin verran tasaavan lämmönluovutusta. Onko tosiaan niin että noissa pinta nousee normaalistikin sinne +80 asteen tuntumaan?
Kyllä näin on, ainakin meidän vanhassa tulikiven leivinuunissa. Kertapesällisellä pirun kuumaksi ulkopinnat.
 
Kyllä näin on, ainakin meidän vanhassa tulikiven leivinuunissa. Kertapesällisellä pirun kuumaksi ulkopinnat.
Meidän Nunnan leivinuunissa tuli jotain pari senttiä paksua villaa mukana, joka sinne väliin laitettin. Kuumaksi tuo pinta siltikin tulee, mutta ei siitä palovammoja saa vaikka mittarin lämmittää tappiin, eli sinne 400C. Käden kyllä vetäisee äkkiä pois.
 
Vuolukivitakkaa luovuttaa lämmön nopeammin, mutta jäähtyy nopeammin. Kuoritakkaa ei tarvitse lämmittää niin usein.
 
Noita uunien ja takkojen rakenteita on kyllä jos jonkinlaisia ja ei kaikkiin välttämättä villaa laiteta. Omaan uuniin oli ensin tarkoitus nuo villat laittaa, mutta sitten päädyin valitsemaan mestarin oman mallin, joka kuulemma antaa lämpöä 40% tehokkaammin. Tähän tuli normaalin kuoren sisäpuolelle ns. tuplaus eli yksi kerros tiiliä pystyyn. Lakivaluun muuratun mittarin lämpö kun alkaa ylittää 200 ei poskien kohdalta enää kärsi koskea. 350 on suurin lämpö mihin on tullut lämmitettyä ja silloin on posket kuumimmillaan yli 100 astetta ulkopinnasta infrapunamittarilla mitattuna. Oikeastaan tulen polton aikana posket ei ole vielä lainkaan kuumat, vaan ovat kuumimmillaan vasta jotain luokkaa 4-6 tuntia hiilten sammumisen jälkeen. Massaa on sen verran, että kun tuo saa lämpöiseksi niin ei heti jäähdy, vaikka luovuttaakin lämpöä melko hyvin. Ensimmäinen pesällinen tai pari ei käytännössä nosta yhtään tuota lakilämpötilaa. Tiiltä tuohon meni n. 2,5tonnia, muurauslaastia tonni, tulikanteen valumassaa 250kg ja perustukseenkin tonni betonia, joka varaa sekin aika hyvin eristysten ansiosta. Kaikkineen siis painaa noin 4 tonnia ja tähän vielä hormi päälle, joka tosin lämpenee yllättävän vähän todennäköisesti rakenteesta ja hyvästä hyötysuhteesta johtuen.

Ihan mielenkiinnosta, mitä tuollainen maksaa?
 
Noita uunien ja takkojen rakenteita on kyllä jos jonkinlaisia ja ei kaikkiin välttämättä villaa laiteta. Omaan uuniin oli ensin tarkoitus nuo villat laittaa, mutta sitten päädyin valitsemaan mestarin oman mallin, joka kuulemma antaa lämpöä 40% tehokkaammin. Tähän tuli normaalin kuoren sisäpuolelle ns. tuplaus eli yksi kerros tiiliä pystyyn. Lakivaluun muuratun mittarin lämpö kun alkaa ylittää 200 ei poskien kohdalta enää kärsi koskea. 350 on suurin lämpö mihin on tullut lämmitettyä ja silloin on posket kuumimmillaan yli 100 astetta ulkopinnasta infrapunamittarilla mitattuna. Oikeastaan tulen polton aikana posket ei ole vielä lainkaan kuumat, vaan ovat kuumimmillaan vasta jotain luokkaa 4-6 tuntia hiilten sammumisen jälkeen. Massaa on sen verran, että kun tuo saa lämpöiseksi niin ei heti jäähdy, vaikka luovuttaakin lämpöä melko hyvin. Ensimmäinen pesällinen tai pari ei käytännössä nosta yhtään tuota lakilämpötilaa. Tiiltä tuohon meni n. 2,5tonnia, muurauslaastia tonni, tulikanteen valumassaa 250kg ja perustukseenkin tonni betonia, joka varaa sekin aika hyvin eristysten ansiosta. Kaikkineen siis painaa noin 4 tonnia ja tähän vielä hormi päälle, joka tosin lämpenee yllättävän vähän todennäköisesti rakenteesta ja hyvästä hyötysuhteesta johtuen.
Täällä kilomääriltään vähän vastaava leivinuuni. Ilmeisesti villaa on on myös välissä. Entisen omistajan mukaan painoa tuolla mötikällä on 4 tonnia + valut ja hormi.

Nyt sitten energiakriisin myötä pitänyt vähän alkaa tutkia ja optimoida tuon lämpiämistä. Alkuun laitoin pari edullista kiinan etäluettavaa lämpömittaria, toinen leivinuunin luukun vieressä ja toinen poskessa. Vielä kun löytyisi joku ratkaisu sen muurauksen sisässä olevalle mittarille, eli etäluettava ja lämpötilan max kesto sen 400-500 astetta.

Nyt takana vain pari lämmitystä mistä dataa olemassa, tässä vähän käyrää:
1673378938678.png



Viimeisin oli "pikainen" eli kaksi pesällistä kuivaa 50cm koivuklapia ja 4 h lämmitystä yhteensä. Reilut 300 astetta näytti muurauksen sisälle asennettu mittari, mutta kyljet ei todellakaan ole mitenkään kuumat. Edellinen oli pidempi sessio, ehkä 8h ja eikä tullut laiteltua täysiä pesällisiä vaan lisäilin aina muutaman klapin kun alkoi tulet hiipumaan.

Lämpöä selkeästi kyllä pisaa useammalle päivälle, yleensä kovimmilla pakkasille olenkin lämmitellyt jopa 2 päivän välein kun leivinuunin mittari laskenut 100 asteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Olen yrittänyt tässä miettiä miten saisin pyykinpesukoneen käynnistymään ajastimella, kun siinä itsessään ei ajastusta ole. Suoraan kellokytkimen/älypistorasian takana se ei osaa käynnistyä, vaan koneen käynnistysnappia pitää painaa kun virrat on koneessa päällä.
Puolivahingossa keksin ratkaisun ja se olikin vähän tyhmän helppo: Laittaa koneen päälle halutulla ohjelmalla ja antaa käydä muutaman sekunnin (ihan pari sekuntia ei riitä, mutta noin 5 riittää) ja sen jälkeen vasta virrat pois älypistorasiasta. Tämän jälkeen osaa käynnistyä ajastimella ja jatkaa ohjelmaa siitä mihin jäi. Olis tän voinut aikaisemminkin keksiä:facepalm: Ihan jos vaikka joku muu miettii samaa..
Älysin tuon jo syksyllä, sori kun en muille kertonut:-)
 
Tuo sähkötuki on kyllä hit and miss säästöjen kannalta. Omat laskut siinä pienellä säästöllä 350-450€, eli ei aivan tuo 4kk/2000€ täyty. Ratkaisuna, käyn laittamassa autotallin lämmityksen päälle niin pääsee tuon tuen piiriin:giggle: kivasti 1/4 talouden rahoista menee näihin sähkölaskuihin, aikasemmin Max 10%(puolisko opiskelee)
 
Tuo sähkötuki on kyllä hit and miss säästöjen kannalta. Omat laskut siinä pienellä säästöllä 350-450€, eli ei aivan tuo 4kk/2000€ täyty. Ratkaisuna, käyn laittamassa autotallin lämmityksen päälle niin pääsee tuon tuen piiriin:giggle: kivasti 1/4 talouden rahoista menee näihin sähkölaskuihin, aikasemmin Max 10%(puolisko opiskelee)

Kannattaa nyt vielä hiukan perehtyä siihen sähkövähennykseen ennenkuin alkaa typeryyksiä tekemään. Vähennyksen saa 2000e / 4kk (tammikuu-huhtikuu) ylittävältä osalta 60% ja vain energian osalta, siirrosta ja sähköverosta ei saa mitään, omavastuu 100e. Ts. 525e / kk keskimääräisellä laskulla ei tule vielä senttiäkään takaisin. 550e / kk keskimääräisellä laskulla saakin jo huikean 60e takaisinpäin koko 4kk jaksolta.
 
Ihminen tottuu melkein mihin tahansa, mutta ei se silti tarkoita, että siitä on pidettävä. Lähinnä pointti oli se, että säästää kyllä voi, mutta millään säästöillä on vaikea päästä vanhoihin kuluihin. Tämä kyllä oli tiedossa, ja säästää kannattaa aina.

Jottei nyt menisi pelkään valitteluun, niin itsellä on vielä -10 asteen pakkasilla pelkkä takka riittänyt pitämään 83 neliötä keskimäärin n. 20 asteessa. Keittiö, olohuone vähän lämpimimpiä ja makuuhuoneet vähän viileämpiä (n.19 astetta). Loput 14,6 neliötä (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone) ovat pari astetta kylmempiä, kun takan lämpö ei sinne oikein leviä. ILP pöhisee tarvittaessa, mutta eipä ole hirveästi ollut käyttöä, mutta kätevähän sekin on. Vanha PILP (Nibe 310p) lämmittää veden n. 30-31 asteeseen näillä pakkasilla pelkällä kompressorilla.
Jos pitäisi veikata, niin mennyt joulukuu tulee olemaan historian pahin sähkölämmittäjän kannalta. Ainakin pörssisähköilijöille. Jos pystyy säästämään 50% kulutuksesta, niin todennäköisesti viimeistään helmikuusta alkaen sähkölaskut eivät ole edellistä vuotta suurempia.
--
Tietty jos on sopinut 30snt/kWh kiinteitä pitkiä soppareita, niin sitten ei auta mikään vaan omasta riskinsietokyvyn olemattomuudesta saa kärsiä pitkään.
 
Jos pitäisi veikata, niin mennyt joulukuu tulee olemaan historian pahin sähkölämmittäjän kannalta. Ainakin pörssisähköilijöille. Jos pystyy säästämään 50% kulutuksesta, niin todennäköisesti viimeistään helmikuusta alkaen sähkölaskut eivät ole edellistä vuotta suurempia.
--
Tietty jos on sopinut 30snt/kWh kiinteitä pitkiä soppareita, niin sitten ei auta mikään vaan omasta riskinsietokyvyn olemattomuudesta saa kärsiä pitkään.
Ainakin se oli pahin tähänastisista mutta ei siltikään niin kauhean paha. Meillä 1979 kWh:n kulutuksella keskihinta oli 26,81 snt/kWh (2021 joulukuussa 22,96 snt). Optimointiin ei lämminvesivaraajan lisäksi ole paljoa mahdollisuuksia. Keke Rosberg aina sanoi, että formula ykkösissä ei milloinkaan saa nostaa kättä voiton merkiksi ennen kuin on ohittanut ruutulipun, joten minäkin vain totean, mitä on tapahtunut.
 
Aika kylmää kyytiä olisi säästää sähköä 50%. Pitäisi varmaan jättää pelkkä ylläpitolämpö päälle.
 
Kannattaa nyt vielä hiukan perehtyä siihen sähkövähennykseen ennenkuin alkaa typeryyksiä tekemään. Vähennyksen saa 2000e / 4kk (tammikuu-huhtikuu) ylittävältä osalta 60% ja vain energian osalta, siirrosta ja sähköverosta ei saa mitään, omavastuu 100e. Ts. 525e / kk keskimääräisellä laskulla ei tule vielä senttiäkään takaisin. 550e / kk keskimääräisellä laskulla saakin jo huikean 60e takaisinpäin koko 4kk jaksolta.
Taisi olla tuo marras-helmikuun tukimalli sellainen, että vain 90€/kk omavastuu ja katto 700€/kk. Alle 10s/kwh energiasopimukset jäi ulkopuolelle. Sopii aika täydellisesti tuolle jota lainasit
 
Ihan hyvin meni joulukuu :cigarbeye:.
2021 joulukuu 3730kWh, 2022 joulukuu 767kWh ja jos pari viimeistä "ilmaista" törsäilypäivää jätetään pois laskuista, joulukuun kulutus on silloin 435kWh, eli reippaasti alle marraskuun. Eli voisi pyöristää ja sanoa, että kulutus on nyt yksi yhdeksäsosa edellisvuodesta.

Tässä siis suorasähkölämmitteinen 40-luvun talo ~150m2. Lämmitys on ollut hyvin minimaalista, lähinnä muutamina tunteina joskus öisin halvemmilla tunneilla ilppiä ja joissakin huoneissa sähköpatteria, lämmöt silti pysynyt hienosti 15-17 välissä, kylmimpinä päivinä 10-15. Myös kanalan lämmitys sisältyy. Parina kovana pakkasyönä oli kiinan öljypoltin testissä (10l dieseliä). Useampi tietokone 24/7 päällä ja lisäksi aika paljon kaikkia muita vermeitä valmiustilassa ja käytössä koko ajan. Oma vesi kaivosta sähköpumpulla. Työkalukäyttöä sisältyy jonkin verran, hiomakonetta poraa rälläkkää jne mitä milloinkin on tarvittu. Pyykinpesukone noin kolmesti viikossa. Ruoka tehty puuhellalla (noin 1pinokuutio klapeja) tai sitten spriikaasuliedellä (5l spriitä). Vesi lämpiää samalla puuhellan päällä. Käsitiski. Voi sanoa, että mistään muusta ei ole tingitty, kuin huoneilman lämpötilasta. Kaikki muu pelaa kuten ennenkin, ainoastaan menetelmiä on jossakin kohtaa hieman muokattu, eli esimerkiksi kuumaa vettä ei tule hanasta. Ja itseasissa ei ole kyllä huoneilman lämmössäkään paluuta sinne 18-20 asteeseen vaikka olisi sähkö ilmaista, on se 15-18 vaan niin paljon mukavampi olla. Alle 15 astetta on vähän vähän, mutta koska sillä pääsee aika koville tuntipalkoille, niin ei sekään niin harmita. Lisäksi muu talon väki käyttää mikroa/kahvinkeitintä/imuria/induktioliettä ym ym melko huolettomasti edelleen, eli jos oikeasti tarvitsisi, tässä olisi vielä huomattavan paljon likistämisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Käsitiskauksesta joku aikaisemmin kommentoi, että ei kannata. Kyllä kannattaa. Käsitiskaus on huomattavan paljon edullisempaa, jos sen osaa. Normaalit 4 hengen ruokailuastiast + kattilat pannut jne valmistusvälineet tiskaa helposti 3 litralla lähes kiehuvaa vettä, eikä silloin tarvitse pihistellä, jos tarvitsee, varaa on hyvin, vedenhän ei tarvise olla kovin kuumaa tiskauksessa oikeasti. Kylmä vesi vielä siihen lisäksi ja sehän ei juurikaan maksa. Puuhellan päällä lämmitys on "ilmaista" kun se tulee siinä sivutuotteena, (suoralla sähkölläkin pieni vesimäärä lämpeää pienellä ja kannattaa jos ei ole puuhellaa). Lisäksi käsitiskaus on vieläpä mukavaa.

Nykypäivän tiskialtaat vaan on monesti aivan onnettoman kokoiset ja muotoiset käsitiskiä ajatellen, eli usein 5,5e alkuinvestointi tarvitaan, esim 10l Orthex pesuallas on hyvä.

Vertailut joissa kerrotaan konetiskin kuluttavan vähemmän, perustuvat aika epärealistiseen asetelmaan. Esimerkiksi vertailussa puhutaan 12 hengen astiastosta kerrallaan, ei kovin todennäköinen skenaario normaalissa arjessa ja siinä käsitiskaaja myös käytti koko ajan kovalla virtauksella juoksevaa kuumaa vettä. Lisäksi vedensäästöhän (litroissa) ei ole kovin oleellista niinkään, vaan sähkönkulutuksen säästö.
 
Viimeksi muokattu:
Ja itseasissa ei ole kyllä huoneilman lämmössäkään paluuta sinne 18-20 asteeseen vaikka olisi sähkö ilmaista, on se 15-18 vaan niin paljon mukavampi olla.
Kyllähän sitä pärjää melko viileässä, jos on pakko ja vaatteita riittävästi. Meillä huonelämpötila on hieman noussut uuden ilpin myötä ja siten mukavuus lisääntynyt lämpötilan ollessa 20-22 makuuhuone 18-20. Pelkällä puulämmityksellä kyllä pärjää, jos on muutama tulisija, mutta vuorotöiden takia vaatii aika harrastuneisuutta, jotta saa mukavan lämpötilan pysymään, siltikin suuria heittoja tulee väkisin.
Ostamillani klapeilla lämmittäminen maksaa 7snt/kWh klapilaskurin mukaan ja kun sähkönhinta on nyt ollut alle 10snt niin katson järkevämmäksi lämmittää ilpillä, kun sen hyötysuhde näillä keleillä on aika kova. Käytän klapia sitten tukilämmitykseen pakkasilla. Esim eilisen päivän lämmitykseen ilppi otti 8kWh ja piti lämpimänä n.70m2 alakerran ja yläkerran 17v vanha ilppi otti 5kWh, siellä neliöt n.60m2. Kohta alkaa paneelit tuottamaan niin ei tarvii säästellä sähkön kanssa, jos tulee kylmä kevät niin saa lämmittää sähköllä, valoa kuitenkin on mukavasti tarjolla.
 
Ihan hyvin meni joulukuu :cigarbeye:.
2021 joulukuu 3730kWh, 2022 joulukuu 767kWh ja jos pari viimeistä "ilmaista" törsäilypäivää jätetään pois laskuista, joulukuun kulutus on silloin 435kWh, eli reippaasti alle marraskuun. Eli voisi pyöristää ja sanoa, että kulutus on nyt yksi yhdeksäsosa edellisvuodesta.

Tässä siis suorasähkölämmitteinen 40-luvun talo ~150m2. Lämmitys on ollut hyvin minimaalista, lähinnä muutamina tunteina joskus öisin halvemmilla tunneilla ilppiä ja joissakin huoneissa sähköpatteria, lämmöt silti pysynyt hienosti 15-17 välissä, kylmimpinä päivinä 10-15. Myös kanalan lämmitys sisältyy. Parina kovana pakkasyönä oli kiinan öljypoltin testissä (10l dieseliä). Useampi tietokone 24/7 päällä ja lisäksi aika paljon kaikkia muita vermeitä valmiustilassa ja käytössä koko ajan. Oma vesi kaivosta sähköpumpulla. Työkalukäyttöä sisältyy jonkin verran, hiomakonetta poraa rälläkkää jne mitä milloinkin on tarvittu. Pyykinpesukone noin kolmesti viikossa. Ruoka tehty puuhellalla (noin 1pinokuutio klapeja) tai sitten spriikaasuliedellä (5l spriitä). Vesi lämpiää samalla puuhellan päällä. Käsitiski. Voi sanoa, että mistään muusta ei ole tingitty, kuin huoneilman lämpötilasta. Kaikki muu pelaa kuten ennenkin, ainoastaan menetelmiä on jossakin kohtaa hieman muokattu, eli esimerkiksi kuumaa vettä ei tule hanasta. Ja itseasissa ei ole kyllä huoneilman lämmössäkään paluuta sinne 18-20 asteeseen vaikka olisi sähkö ilmaista, on se 15-18 vaan niin paljon mukavampi olla. Alle 15 astetta on vähän vähän, mutta koska sillä pääsee aika koville tuntipalkoille, niin ei sekään niin harmita. Lisäksi muu talon väki käyttää mikroa/kahvinkeitintä/imuria/induktioliettä ym ym melko huolettomasti edelleen, eli jos oikeasti tarvitsisi, tässä olisi vielä huomattavan paljon likistämisen varaa.
Vähän kyllä menee sähköä 100v vanhalla tyylillä, hieno suoritus!
En kyllä itse pärjäisi jos hanasta ei tule lämmintä vettä.
 
Ihan hyvin meni joulukuu :cigarbeye:.
2021 joulukuu 3730kWh, 2022 joulukuu 767kWh ja jos pari viimeistä "ilmaista" törsäilypäivää jätetään pois laskuista, joulukuun kulutus on silloin 435kWh, eli reippaasti alle marraskuun. Eli voisi pyöristää ja sanoa, että kulutus on nyt yksi yhdeksäsosa edellisvuodesta.

Tässä siis suorasähkölämmitteinen 40-luvun talo ~150m2. Lämmitys on ollut hyvin minimaalista, lähinnä muutamina tunteina joskus öisin halvemmilla tunneilla ilppiä ja joissakin huoneissa sähköpatteria, lämmöt silti pysynyt hienosti 15-17 välissä, kylmimpinä päivinä 10-15. Myös kanalan lämmitys sisältyy. Parina kovana pakkasyönä oli kiinan öljypoltin testissä (10l dieseliä). Useampi tietokone 24/7 päällä ja lisäksi aika paljon kaikkia muita vermeitä valmiustilassa ja käytössä koko ajan. Oma vesi kaivosta sähköpumpulla. Työkalukäyttöä sisältyy jonkin verran, hiomakonetta poraa rälläkkää jne mitä milloinkin on tarvittu. Pyykinpesukone noin kolmesti viikossa. Ruoka tehty puuhellalla (noin 1pinokuutio klapeja) tai sitten spriikaasuliedellä (5l spriitä). Vesi lämpiää samalla puuhellan päällä. Käsitiski. Voi sanoa, että mistään muusta ei ole tingitty, kuin huoneilman lämpötilasta. Kaikki muu pelaa kuten ennenkin, ainoastaan menetelmiä on jossakin kohtaa hieman muokattu, eli esimerkiksi kuumaa vettä ei tule hanasta. Ja itseasissa ei ole kyllä huoneilman lämmössäkään paluuta sinne 18-20 asteeseen vaikka olisi sähkö ilmaista, on se 15-18 vaan niin paljon mukavampi olla. Alle 15 astetta on vähän vähän, mutta koska sillä pääsee aika koville tuntipalkoille, niin ei sekään niin harmita. Lisäksi muu talon väki käyttää mikroa/kahvinkeitintä/imuria/induktioliettä ym ym melko huolettomasti edelleen, eli jos oikeasti tarvitsisi, tässä olisi vielä huomattavan paljon likistämisen varaa.
Ihan hyvin olet onnistunut säästämään sähköä. Itse en luopuisi lämpimästä vedestä ja huonelämpötilanakin 17 olisi alaraja.

Tuosta 10-15 asteen lämpötiloista olisin jo hieman huolissaan, tuleeko kosteusvaurioita rakenteisiin pidemmällä aikavälillä? Vai pitääkö ILP kosteuden poissa? :hmm:
 
Tuosta 10-15 asteen lämpötiloista olisin jo hieman huolissaan, tuleeko kosteusvaurioita rakenteisiin pidemmällä aikavälillä? Vai pitääkö ILP kosteuden poissa? :hmm:
Ihan ylimainostettua pelottelua. Täällä on kosteudet joka paikassa 40-50 välissä koko ajan, eli ei mitään hätää. Lisäksi vanhanliiton rakenne on aika armollinen kosteammillekin olosuhteille.
 
En kyllä itse pärjäisi jos hanasta ei tule lämmintä vettä.
Niin mäkin luulin, mutta nyt kun ajattelee, ei lämmintä hanavettä oikeasti tarvitse yhtään mihinkään. Ainoa poikkeus olisi, jos olisi oikeasti öljyiset tms likaiset kädet, jolloin lämmin vesi helpottaisi pesua. Nekin voisi tosin sitten swarfegalla puhdistaa ensin. Aamulla pesee naamansa hyvin kylmälläkin, herää hyvin. Hampaat pesee kylmällä, juomiseen ja ruuanlaittoon kylmä vesi. Suihkussa lämmin hanavesi tietysti olisi hyvä, mutta suihku onnistuu myös hyvin retkisuihkulla ja 30l saavilla (johon kuuma vesi sieltä puuhellan päältä). Retkisuihkun heikompaa potkua voi kompensoida kuumemmalla lämpötilalla. Itseasiassa suihkuaika on todennäköisesti nyt lisääntynyt retkisuihkuaikakaudella, kun ei tarvitse miettiä siellä vietetyn ajan kustannuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä mun pihistely on oikeastaan aika moniulotteinen juttu. Ensisijainen juttu on tietenkin se, että tuhansien eurojen sähkölaskuihin ei ole rahaa, mutta taustalla on myös ylipäätänsä tutkiskelu, kuinka vähällä sähköllä sitä suomen talvessa pärjää. Jos vaikka joskus lähtisi kokonaan aurinkopaneeli/offthegrid hommiin, tai jos oikeasti lähtee sähköt jostakin syystä pidemmäksi aikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talvi ei varsinaisesti ole ongelma vaikka kylmemmät kelit vielä onkin edessäpäin, katsotaan muuttuuko mieli vielä. Tässä on kuitenkin vielä varaava takka kokonaan käyttämättä, samoin kuin iso leivinuuni lähes käyttämättä. Puunpolttoa on pitänyt säännöstellä ja rajoittaa ne hellaan ja satunnaiseen saunomiseen, ettei klapit kovin pahasti lopu kesken. Tämänkaltainen tilanne (kulutus) ei ollut vielä tiedossa näitä puita tehtäessä ja tämän hetken riistohintaisiin ostopuihin ei ole aikomus lähteä.

Muutamia huomioita tähän asti:
-Vaikka puuhellaa on käyttänyt reilut kymmenen vuotta aika aktiivisesti, etenkin aina talvisin, on siinäkin selvästi oppinut taloudellisemmaksi (puun käytön kanssa) nyt muutaman kuukauden aikana käyttöä järkeistämällä ja ajoittamalla paremmin.
-20-25l vesikattila siihen päälle on ihan ehdoton, jos pienempi, saa tulia polttaa jatkuvasti kun lämmintä vettä haluaa, jos isompi, sitä ei siinä hellan päällä pysty liikuttelemaan ja sitä tarvii liikutella.
-Retkisuihku ei ole sama kuin oikea, mutta toimii ihan hienosti tavallisen suihkun korvikkeena. Ämpärillen vettä riittää siinä pikapesuun, mutta se on vähän vähän. 30l saavista saa niin pitkän suihkun, että lopussa jo miettii että koska tämä loppuu.
-Keittiön ja vessan hanasta lämmin vesi on täysin tarpeeton. Käytännössä sitä ei tähänkään asti ole juuri käytetty, mutta koska kaikki aina suoraan vetävät sen yksiotehanan enemmän tai vähemmän suoraan ylös kun vettä otetaan (eikä sinne ihan kylmään reunaan), täyttyy koko putkisto aina kuumalla vedellä turhaan, vaikka sitä ei sinne hanalle asti ehtisi tullakaan (kun ei ole jatkuvaa lämminvesikiertoa). Sen takia kuuman sulut kiinni, vaikka ei siellä varaajassakaan kyllä lämmintä ole nyt, paitsi niillä sikahalvoilla tunneilla jos niitä tulee.
-15 on hyvä sisälämpö viikon totuttelun jälkeen. Alle 15 ja tarvitaan pitkähihainen paita ja viimeistään 10 asteen kohdalla villasukat. Jos menisi alle kymppiin, pitäisi kaivaa mamikset esiin ja sitten ei taas olisi mitään hätää moneen asteeseen, mutta tätä ei vielä ole tarvinnut kokeilla.
-Sähköuuni on aivan tarpeeton ruuanlaitossa. Kertaakaan ei ole tullut ikävä. Pidemmän haudutuksen ruuat voi tehdä huomattavasti paremmin leivinuunissa tai puuhellan päällä padassa. Ja ranskalaisista ja wingseistä tulee 100% parempia uppopaistamalla! Myös painekattila on hyvä peli, vaikka onkin aika vähällä testauksella ollut toistaiseksi.
-pieni kaasuliesi tai spriikaasuliesi on hyvä (=pakollinen lisä) nopeaan pienempään keittämiseen tai paistamiseen. Esimerkiksi kahvi tai teevesi tulee erittäin nopeasti, ei tarvitse puuhellaa lämmittää varta vasten jos siellä ei valmiiksi ole kuumaa vetta tarjolla.
-tuya appi puhelimessa ja wifi ajastimet pistorasioissa ja sähkötaulussa toimii hyvin, en osannut HA:asennusta vielä tehdä mieleisekseni, eikä varmaan edes tarvitsekaan koska tämäkin toimii hyvin. Siitä huono standardi tuo tuya kyllä, että jokaisen laitteen hallintanäkymä ja toiminta on täysin erilainen keskenään.
-tutkalla olevat e27 liiketunnistinpolttimot toimii hyvin (vaikka valoilla säästäminen onkin aika marginaalista)
-Viileämmässä tulee huomattavan paljon paremmat yöunet. (aikaisemmasta 18-19 asteesta pudotus nykyiseen n12-15 asteeseen)
-pienempi huonelämpötila näkyy välittömästi myös pakastimen ja jääkaapin kulutusta pienentävästi. Näiden koneiden kulutuksen määrää ja ennen kaikkea kulutuksen ajankohtaa on myös helppo ajastimen kanssa optimoida hieman pienemmäksi
-Kiinan ilmawebasto vaikuttaa erinomaiselta vehkeeltä.
-Muille ihmisille on täysin käsittämätöntä ja monelle jopa kauhistuttavaa, miten joku voi selvitä alle 18 asteen huoneilmassa. Puuhellaakaan ei moni ymmärrä, vaikka se on tässä omassa säästöprojektissa ollut täysin keskeinen asia.
-Isohkotkin sähkötyökalut kohtuudella käytettynä kuluttavat yllättävän vähän.
 
Viimeksi muokattu:
Äitini elämästä suurin osa oli edellämainittua säästöliekillä ja nuukailulla eloa ihan pakottavista syistä ja nuorena opittu nuukuus, pula-aika, sota-aika yms elämiseen vaikuttavat tekijät olivat arkea. Vedet kannettiin taloon ja eläimille, puilla lämmitettiin kaikki mikä piti lämmittää, ei ollut jääkaappeja eikä pesukoneita aina. Tuon aikakauden ihmiset nauttivat täysin sieluin sähkön tuomasta helpotuksesta arkeen ja pyhään ja halua palata menneeseen ei ollut.
Rakentaessani pihasaunaa itselleni niin kerroin äidilleni kuinka siellä vesi lämmitetään muuripadalla ja pesuvadit ja kauhat on käytössä ja valokin kynttilöillä, olin innoissani.
Äitini toteamus innokkuuteeni oli ”ON niillä ikävä kurjuutta”. :)
 
Äitini elämästä suurin osa oli edellämainittua säästöliekillä ja nuukailulla eloa ihan pakottavista syistä ja nuorena opittu nuukuus, pula-aika, sota-aika yms elämiseen vaikuttavat tekijät olivat arkea. Vedet kannettiin taloon ja eläimille, puilla lämmitettiin kaikki mikä piti lämmittää, ei ollut jääkaappeja eikä pesukoneita aina. Tuon aikakauden ihmiset nauttivat täysin sieluin sähkön tuomasta helpotuksesta arkeen ja pyhään ja halua palata menneeseen ei ollut.
Rakentaessani pihasaunaa itselleni niin kerroin äidilleni kuinka siellä vesi lämmitetään muuripadalla ja pesuvadit ja kauhat on käytössä ja valokin kynttilöillä, olin innoissani.
Äitini toteamus innokkuuteeni oli ”ON niillä ikävä kurjuutta”. :)
Ihmismieli on siitä kummallinen, että kurjuuskin muuttuu mielekkääksi, kun mukavuudesta tinkiminen ja siihen liittyvä vaivannäkö onkin vapaaehtoista (suomalainen kesämökkikulttuuri on hyvä esimerkki). Vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys (vaikkapa iotechissa) korostaa sitä, ja silloin siitä voi tulla jopa onnistumisen elämyksiä sisältävää yhteistä kilvoittelua tai jopa muita samanhenkisiä vastaan kilpailemista.
Asiaan saattaa liittyä tietoisuus siitäkin, että koska tahansa voi lopettaa kääntämällä lämminvesivaraajan ja lämmitykset päälle.
 
Äitini elämästä suurin osa oli edellämainittua säästöliekillä ja nuukailulla eloa ihan pakottavista syistä ja nuorena opittu nuukuus, pula-aika, sota-aika yms elämiseen vaikuttavat tekijät olivat arkea. Vedet kannettiin taloon ja eläimille, puilla lämmitettiin kaikki mikä piti lämmittää, ei ollut jääkaappeja eikä pesukoneita aina. Tuon aikakauden ihmiset nauttivat täysin sieluin sähkön tuomasta helpotuksesta arkeen ja pyhään ja halua palata menneeseen ei ollut.
Rakentaessani pihasaunaa itselleni niin kerroin äidilleni kuinka siellä vesi lämmitetään muuripadalla ja pesuvadit ja kauhat on käytössä ja valokin kynttilöillä, olin innoissani.
Äitini toteamus innokkuuteeni oli ”ON niillä ikävä kurjuutta”. :)
Kyllä se mökillä työstä käy kantaa vettä ja lämmitellä tulipesiä. Viehän nuo helposti tunnin aikaakin päivästä.
 
Meillä on kulutus pudonnut mukavasti, kun 300 litran varaajan tehon laski kolmesta kilowatista yhteen. Ikää runsaat 30 vuotta, mutta täältäkin lukemalla on saanut kuvan, ettei toimivaa kannata vaihtaa. Yöllä lämpeää paitsi jos on tiedossa isompaa kulutusta ja sijaitsee lämpimässä tuulikaapissa. Säädetty 55-60 asteeseen, todellinen lämpötila pitäisi tarkistaa. Näppituntumalla ei isoa eroa ainakaan.

Itse pohdinta oli, että onko tuossa kuitenkin jotain vikaa, kun 3 kW saattoi mennä tunteja päivässä, vaikkei oltu edes kotona? Jos en ole väärässä niin lämmitystarve n. 50 asteella koko varaajalle on 50x300=15000 w.

Ja kyllä tiedossa on, että x määrä lämmintä vettä tarvitsee tehon y (tästä jauhettiin se kolme sivua). Käppyröitä katsomalla varaaja on sammunut ennen päivän alkua, eli tullut valmiiksi. Veden kokonaiskulutus on noussut verrattuna viime vuoteen joten myös lämmintä on mennyt enemmän.
 
Jotain vikaahan siinä on jos kolmella vaiheella kuluu enemmän sähköä. Lämmitys 50 asteella vie ~18KWh energiaa.
 
Tuo "säästö" lämminvesivaraajan vastusten pienentämisessä saattaa perustua siihen, että varaaja ei koskaan ehdi lämpenemäänkään siihen tavoitteeseensa. Sinänsähän siinä ei ole mitään ihmeelistä, jos 3kW menee useamman tunnin ajan, niin siinä pitäisikin mennä jos säiliö on vajaalämpöinen.
Esimerkiksi 15 asteinen varaaja kun lämmitetään 65 asteeseen, se tarkoittaa 17,4 tuntia 1kW teholla.
 
Meillä on kulutus pudonnut mukavasti, kun 300 litran varaajan tehon laski kolmesta kilowatista yhteen. Ikää runsaat 30 vuotta, mutta täältäkin lukemalla on saanut kuvan, ettei toimivaa kannata vaihtaa. Yöllä lämpeää paitsi jos on tiedossa isompaa kulutusta ja sijaitsee lämpimässä tuulikaapissa. Säädetty 55-60 asteeseen, todellinen lämpötila pitäisi tarkistaa. Näppituntumalla ei isoa eroa ainakaan.

Itse pohdinta oli, että onko tuossa kuitenkin jotain vikaa, kun 3 kW saattoi mennä tunteja päivässä, vaikkei oltu edes kotona? Jos en ole väärässä niin lämmitystarve n. 50 asteella koko varaajalle on 50x300=15000 w.

Ja kyllä tiedossa on, että x määrä lämmintä vettä tarvitsee tehon y (tästä jauhettiin se kolme sivua). Käppyröitä katsomalla varaaja on sammunut ennen päivän alkua, eli tullut valmiiksi. Veden kokonaiskulutus on noussut verrattuna viime vuoteen joten myös lämmintä on mennyt enemmän.
Miten tehon laskeminen säästää sähköä,? Saman määrän energiaa veden lämmittäminen vie yhdellä ja kolmella watilla. Suuremmalla teholla vesi lämpeää nopeammin, joten kulutus on helpompi siirtää halvoille tunneille.
 
Miten tehon laskeminen säästää sähköä,? Saman määrän energiaa veden lämmittäminen vie yhdellä ja kolmella watilla. Suuremmalla teholla vesi lämpeää nopeammin, joten kulutus on helpompi siirtää halvoille tunneille.
En keksi muuta kuin lämpöhäviöiden mahdollinen pieneneminen? Tai sitten tosiaan lämpötila on jäänyt alemmas kuin tavoite.
 
Niinhän se on, ettei kerkeä lämmittämään tavoitteeseen. Tavoite kun 55 niin legionellaa puskee tuolla reseptillä jos ei kerkeä tuohon.
 
En keksi muuta kuin lämpöhäviöiden mahdollinen pieneneminen? Tai sitten tosiaan lämpötila on jäänyt alemmas kuin tavoite.
On varaaja tietenkin sitä vähemmän aikaa ilman lämmitystä, mitä myöhemmin lämpötila saavutetaan. Varaaja ja asunto saman ikäiset, niin kai siinä pientä falskausta on. Muutaman päivän kulutusta katsoin ja välillä on tasainen kulutus seitsemään asti ja välillä laskee aiemmin aamuyöllä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 713
Viestejä
4 493 276
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
mdfds

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom