Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[Pakana]

Tuo on kyllä totta. Jos ajattelee euro edellä, niin pörssisähkön hinnan siirtoineen ylittäessä ~15 c/kwh kannattaisi lämmitys siirtää ilpiltä öljyn polttamiseen ja jossain 35 c/kwh tienoilla sähkölaitteita kannattaisi käyttää aggregaatilla. Toki tämä edellyttää, että laitehankinnat on jo tehty tai saadaan kuoletettua jollain aikaikkunalla.

Ei 15snt kwh ole järkeä vielä siirtyä öljyyn.

Öljyssä on 10kwh/l, eli jos öljy maksaa 1,5e/l niin tuo 15snt olisi suoran sähkölämmityksen ja 100% hyötysuhteella toimivan öljylämmityksen rajahinta.

Jos lämmittää ilpillä cop 2, niin raja on 30snt.. Köytännössä se öljylämmityksen hyötysuhde on jotain 95% paikkeilla hyvällä laitteistolla, ne 99% laitteet ovat suomessa kovin harvinaisia.

 

[Rapilysin]

Ei 15snt kwh ole järkeä vielä siirtyä öljyyn.

Öljyssä on 10kwh/l, eli jos öljy maksaa 1,5e/l niin tuo 15snt olisi suoran sähkölämmityksen ja 100% hyötysuhteella toimivan öljylämmityksen rajahinta.

Jos lämmittää ilpillä cop 2, niin raja on 30snt.. Köytännössä se öljylämmityksen hyötysuhde on jotain 95% paikkeilla hyvällä laitteistolla, ne 99% laitteet ovat suomessa kovin harvinaisia.

Hyvä korjaus, en lainkaan huomioinut tuota ilp:n hyötysuhdetta.

 

[jarp]

Ei varmaan mahdoton homma tehdä jotain lämmönvaihdinvorotelmää aggregaatin pakokaasuille ja lämmittää sisäilmaa vaikka laite ulkona, mutta menee aika pelle peloton touhuksi.

Tuollainen öljykamina ois sinänsä kiintoisa peli, jos tilanne pahenee ja pitkittyy. Itsellä ois mahdollisuus tuikata pakokaasut suoraan hormiin mutta helppohan tuuletusikkunaankin tosiaan olisi diyttää, ihan kuten toisessa ketjussa diytetään siirrettäville ilmastointilaitteille läpivientejä.

Pari päivää sitten oli uutinen, että jäteöljyä ei jostain syystä enää tule likimainkaan yhtä paljon, mitä ennen. Eli jengi on jo nyt alkanut hilloamaan jäteöljyä lämmitystarkoitukseen...

 

[asentaja1]

Aggregaatin hyötysuhde myös laskee, jos koko tuotettua tehoa ei saada käyttöön ja eihän sitä saa jos suoraan laittaa jonkin koneen aggrekaatin perään. Liioiteltuna esimerkkinä 10kW aggrekaatti, joka minimityhjäkäynnillä voisi tuottaa esim 5kW mutta kuorma on vain 2kW, harakoille menee paljon. Välissä pitäisi olla akusto, jolla käytetään sitä ilmalämpöpumppua ja aggrekaatti lataa aina akuston täyteen ja sammuu välissä jolloin häviöt saa minimoitua.

 

[B12]

Noissa kiinan öljypolttimissa pitäisi palaa ihan hyvin 50/60 seos löpöä ja jäteöljyä. Poikkeusajat vaativat poikkeustoimia.

tallissa olisi ehkä 30L hyväkuntoista jäteöljyä. Löpöä toinen mokoma, niin siitä saisi n 600kWh lämpöä n 50 eurolla.

 

[Pargaspoliisi]

Tässä on hyötysuhde hyvä. Hintaa 100e. Tuolla alustassa puhaltanut viikon putkeen. Lämmittää alhaisimmalla teholla. Välillä käytän tunnin täysillä, että ei nokeennu.

Kolmatta talvea hurisee.

 

[asentaja1]

Mitähän tuollaisen 5kW pöhöttimen puhallus on litroissa (tai vaikka "oikean" webaston tms)? Ei löytynyt sellaista tietoa mistään spekseistä. Kokeilen varmaan kanavapuhaltimen laittaa omaan asennukseen tehostamaan puhallusta kun on aika pitkät vedot.

 

[B12]

Pari päivää sitten oli uutinen, että jäteöljyä ei jostain syystä enää tule likimainkaan yhtä paljon, mitä ennen. Eli jengi on jo nyt alkanut hilloamaan jäteöljyä lämmitystarkoitukseen...

Polttoaineiden hintojen nousun ja nyt tämän energiakriisin takia autoilla ajetaan luultavasti vähemmän-> huolletaan harvemmin ja jäteöljyä ei tule yhtä paljoa. Teollisuuden jäteöljyt ovat usein hyvin puhtaita esim hydraluliikka- ja vaihteistoöljyt. Luulen että yksityisten polttaminen on aika vähäistä. Vanhan hyvän ajan konsti oli lantrata löpöä jäteöljyllä ja jotkut kasvihuoneet tms energiarohnut lämmitettiin jäteöljyllä. Kyllähän esim Ekokem polttaa suurimman osan Suomen jäteöljyistä. Toki mainostaa tekevänsä kierrätysvoiteluöljyjä, mutta suurin osa menee kaukolämmöksi.

 

[jarp]

Polttoaineiden hintojen nousun ja nyt tämän energiakriisin takia autoilla ajetaan luultavasti vähemmän-> huolletaan harvemmin ja jäteöljyä ei tule yhtä paljoa. Teollisuuden jäteöljyt ovat usein hyvin puhtaita esim hydraluliikka- ja vaihteistoöljyt. Luulen että yksityisten polttaminen on aika vähäistä. Vanhan hyvän ajan konsti oli lantrata löpöä jäteöljyllä ja jotkut kasvihuoneet tms energiarohnut lämmitettiin jäteöljyllä. Kyllähän esim Ekokem polttaa suurimman osan Suomen jäteöljyistä. Toki mainostaa tekevänsä kierrätysvoiteluöljyjä, mutta suurin osa menee kaukolämmöksi.

Löysin uutisen johon viittasin: Uusi ilmiö kertoo suomalaisten epätoivosta lämmityslaskujensa kanssa – voivat syyllistyä rikokseen

Eli kerätty 1,5 miljoonaa litraa vähemmän jäteöljyä, mitä viime vuonna ja jäteöljyn kerääjille kerrottu, ettei saa hakea. Arvio on, että öljyä on hillottu ja tarkoitus käyttää lämmitykseen. Perisuomalaiseen tapaan toki sit uhkaillaan poliisilla ja sakoilla ja sanktioilla, vaikka kukaan tuskin huvikseen jäteöljyä polttelee, vaan ihan henkensä pitimiksi...

 

[Pakana]

Ei tuota jäteöljyä ole niin kovin monella mahdollisuutta polttaa, varmasti kovin moni sitä suunnittelee, mutta siihen ryhtyminen ei ole niin helppoa.

Esim käytännössä noissa kiinalaisissa kopiowebastoissa ei pidemmänpäälle se jäteöljy oikein toimi, vaan pitäisi olla oikea jäteöljypoltin, jota taas ovat melko kalliita laitteita.

 

[bowtie81]

eikös noita nk. moniöljypolttimia saa parilla tonnilla joilla voi polttaa nimensä mukaisesti monia erilaisia öljyjä? Yllättäen ovat tehneet kauppansa pikaisella googlauksella...

Moniöljypolttimet arkistot

edit. näitäkin saa tietenkin kiinasta murto-osalla näköjään: mm. Bairan merkillä. Olispa öljylämmitteinen ok-talo niin voisi heti alkaa viritella.. neukkukuutioon näistä ei millään saa hyötyä

 

[Don Tom]

Muistakaa kuitenkin näitä tilapäiskonsteja miettiessänne että sijoittamalla ~100€ nestekaasulämmittimeen, ~70€ toiseen 11kg nestekaasupulloon ( toinen grillistä) saa 18snt/kWh edestä lämpöä. 1 pullon sisältö 150kWh, kaasun hinta alle 30€. Riittää 36h.

 

[vermont]

Onko (merkittävää) eroa lämmityskustannuksissa ILP+sähköpatterikohteessa pitääkö oven kiinni vai auki huoneessa, jossa riittäisi 18 astetta talvella? ILP:n pyynti ns. täysillä, joka ei riitä koko talolle kylmemmillä keleillä vaan patterit paikkaavat perimmäisissä huoneissa silloin. Eli ovi auki niin ILP:n piirissä enemmän lämmitettävää alaa ja välillä saattaisi "ylilämmittää" tuota alemman lämmön huonetta vs ovi kiinni niin huone aina suoran sähkön patterin perässä.

 

[mölyä]

Onko (merkittävää) eroa lämmityskustannuksissa ILP+sähköpatterikohteessa pitääkö oven kiinni vai auki huoneessa, jossa riittäisi 18 astetta talvella? ILP:n pyynti ns. täysillä, joka ei riitä koko talolle kylmemmillä keleillä vaan patterit paikkaavat perimmäisissä huoneissa silloin. Eli ovi auki niin ILP:n piirissä enemmän lämmitettävää alaa ja välillä saattaisi "ylilämmittää" tuota alemman lämmön huonetta vs ovi kiinni niin huone aina suoran sähkön patterin perässä.

Pidä ovi ehdottomasti auki. Meillä on iso nurkkahuone joka on talon perimmäisessä nurkassa ILP:n nähden, ja siellä ikkunan alla oleva patteri käynnistyy vähän väliä 15 asteen asetuksella ollessaan vaikka muualla kämpässä on 18-22 asteen lämpötiloja. ILP puhaltaa käytävään jonka alkupäässä on takka ja loppupäässä sivusuunnassa tuon huoneen oviaukko.

Vaimo tekee tuolta huoneesta etätöitä ja sanoo, että jos joutuu pitämään ovea kiinni, tulee äkkiä todella kylmä. Kyllä sitä ILP:n lämmittämää ja takasta mukanaan ottamaa ilmaa siis tulee olennaisesti enemmän kun ovi on auki.

 

[korpijääkäri]

.

 

[B170]

Joulukuu 2021 meni sähköä 2600kWh ja nyt joulukuu tulee menemään 900-950kWh. Puilla lämmitetty neljää tulisijaa + kiuas. Lämmintä on ollut.
Ulko-oven eteen laitettiin väliovi ja rullaverho joka ikkunaan, suuri vaikutus lämpötalouteen. Sähkölämmitystä päällä vain pesuhuoneen lattiassa yöaikaan ja WC:n lattiassa, WC:n lämpötila 15 astetta. Ulkoporeallas lämmittää vaan yöllä tunnin ajan, vesi 19,5 astetta. Talo 150m2 kahdessa kerroksessa. 1000€ meni polttopuihin.

 

[Rapilysin]

Onko (merkittävää) eroa lämmityskustannuksissa ILP+sähköpatterikohteessa pitääkö oven kiinni vai auki huoneessa, jossa riittäisi 18 astetta talvella?

Tämäntyylinen pohdinta itselläkin eteisen kanssa. Eteisessä pidetty sähköpatterilla n. 15 astetta, vaihtoehtona olisi jättää väliovi auki, jolloin takka+ilp lämmittäisi sen n. 20 asteeseen ja patteri ei käynnistyisi oikeastaan ikinä. Tuon tilan pinta-ala on joku 1,5 neliötä ja se on toki eristetty, joten varmaan aivan sama kumpi on taloudellisempi ratkaisu.

Nyt ollaan pidetty se väliovi kiinni, koska kyllä sieltä jonkin verran vedon tunnetta mielestäni tulee auki ollessa.

Joulukuu 2021 meni sähköä 2600kWh ja nyt joulukuu tulee menemään 900-950kWh. Puilla lämmitetty neljää tulisijaa + kiuas. Lämmintä on ollut.

Sul on ollut kyl kova pudotus. Itsekin saanut noin kolmanneksen tiputettua kulutusta, toki ollut myös näemmä n. 2 astetta lämpimämpää keskimäärin kuin viime vuonna tähän aikaan.

 

[asentaja1]

hyvältä näyttää toistaiseksi vaikka vajaa kuukausi vielä onkin
(sähkölämmitys, 40-luvun talo, myös vesi omasta kaivosta sähköllä)

 

[Shajk]

Esim käytännössä noissa kiinalaisissa kopiowebastoissa ei pidemmänpäälle se jäteöljy oikein toimi, vaan pitäisi olla oikea jäteöljypoltin, jota taas ovat melko kalliita laitteita.

Parisataa litraa ilmaista öljyä pitäisi polttaa yhdellä kiinalaisella, sen jälkeen voi jo ostaa uuden.

 

[Rapilysin]

Parisataa litraa ilmaista öljyä pitäisi polttaa yhdellä kiinalaisella, sen jälkeen voi jo ostaa uuden.

Youtubemiehet kertovat, että tuon saa myös parin tunnin työllä putsattua siten, että jäteöljy palaa taas x tuntia. Ja jos polttaa sekaisin löpön kanssa niin ongelmia ei vissiin välttämättä tule.

 

[B170]

Tämäntyylinen pohdinta itselläkin eteisen kanssa. Eteisessä pidetty sähköpatterilla n. 15 astetta, vaihtoehtona olisi jättää väliovi auki, jolloin takka+ilp lämmittäisi sen n. 20 asteeseen ja patteri ei käynnistyisi oikeastaan ikinä. Tuon tilan pinta-ala on joku 1,5 neliötä ja se on toki eristetty, joten varmaan aivan sama kumpi on taloudellisempi ratkaisu.

Nyt ollaan pidetty se väliovi kiinni, koska kyllä sieltä jonkin verran vedon tunnetta mielestäni tulee auki ollessa.

Sul on ollut kyl kova pudotus. Itsekin saanut noin kolmanneksen tiputettua kulutusta, toki ollut myös näemmä n. 2 astetta lämpimämpää keskimäärin kuin viime vuonna tähän aikaan.

Osasyy on sekin, että 2021 joulukuussa käytettiin sähköpattereita peruslämpöön enemmän, kun sähkö oli alle 5 senttiä, nyt ei ollenkaan vaan kaikki lämpö tulee puista.

 

[B170]

Noista takkasydämistä tuli mieleen, että nähnyt noista urbanex-videoista, että vanhoissa linnoissakin aikoinaan oli avotakat ja niihin oli sitten jossain vaiheessa laitettu se avotakan tulipesä umpeen metallilevyllä tai muuraamalla ja siihen jätetty vaan hormiaukko ja lämmitin oli sitten siinä vähän ulompana huoneessa niin lämmönanto on ollut varmaan huomattavan paljon parempaa. Voisiko noissa takkasydän asennuksissa käyttää vastaavaa kytkentää? Mulla ei niistä ole oikein kokemusta, jäisikö se lämpö paremmin niihin takan kiviin, jos palokaasut menis hallitummin ulos?

 

[Zigh]

Luukkuja ei avotakkaan sitten ihan tuosta vaan kannata laittaa ennen kuin varmistaa, että takka kestää siitä syntyvän palotilan lämmön nousun.

 

[ossobucco]

... Alakierto on käsittääkseni suomalainen keksintö, eikä ole kovin yleistä muualla päin maailmaa. Norjalaiset vieraatkin ihmettelivät, että miten savu muka voi mennä alaspäin.
...

Vastavirtauuni on keksitty Ruotsissa 1700-luvulla.

 

[ossobucco]

Osasyy on sekin, että 2021 joulukuussa käytettiin sähköpattereita peruslämpöön enemmän, kun sähkö oli alle 5 senttiä, nyt ei ollenkaan vaan kaikki lämpö tulee puista.

Oletko laskenut tai arvioinut, paljonko kWh maksaa puilla lämmitettäessä? Kovin tarkkoja lukuja on mahdoton saada, mutta meidän vanhoilla kaakeliuuneillamme se pyörii nykyisillä polttopuun hinnoilla siinä 40 - 50 snt/kWh tuntumassa.

 

[Nimimerkki Erkki]

Tsekkasin IV-koneen asetukset ja huomasin, että kesän jälkeen oli unohtunut asettaa tuloilman jälkilämmitys päälle. Tai oli säätö n. neljässä asteessa. Silti mitään sen kummempaa vetoa ei ollut tuntunut. Lämmön talteenotto oli toki jo talviasetuksissa. No, säädin nyt tuon tuloilman lämmityksen 14 asteeseen ja tietenkin heti pompsahti sähkönkulutus parisenkymmentä kilowattituntia/vrk ylöspäin. Mitä asetuksia olette tavanneet masinoissanne käyttää? En tajua näistä iv-laitteista(kaan) juuri mitään, mutta ymmärtääkseni tuloilmanlämmityksen käyttämättömyys ei kuitenkaan aiheuta mitään rakenteellista riskiä, kunhan ilmanvaihto on muuten päällä. IV-putket menevät eristettyinä yläpohjassa.

 

[ossobucco]

tossa laskuri niin ei tarvii arvailla mitä maksaa klapi lämmitys per KW h Halkoliiteri.com - @halkoliiteri · Internet-markkinointipalvelu eli tururssa saa (sai 3 kuukautta sitten kotiin tuotuna) ostaa koivuklapia 60€ irtokuutio hyödysuhte kakluunissa 80% `= 0.074 €/kWh

Noin teoriassa joo. Kakluunin hyötysuhde on se salainen muuttuja. Minun kokemukseni mukaan 80% on aika optimistinen arvio, mutta riippuuhan se tietysti kakluunista. Tällä hetkellä Turussa voi vain unelmoida 60€ irtokuutiohinnasta. Hinnan saa kertoa ainakin kahdella, todennäköisesti melkein kolmella.

 

[B170]

tossa laskuri niin ei tarvii arvailla mitä maksaa klapi lämmitys per KW h Halkoliiteri.com - @halkoliiteri · Internet-markkinointipalvelu eli tururssa saa (sai 3 kuukautta sitten kotiin tuotuna) ostaa koivuklapia 60€ irtokuutio hyödysuhte kakluunissa 80% `= 0.074 €/kWh

Olikin hyvä linkki. 70% hyötysuhteella 0,068s/kWh näillä varastossa olevilla puilla nyt. Ensitalvena varmaan kalliimpaa.

 

[Rapilysin]

Arvostan myös linkkiä. Itse saan polttoainekuluilla ja meneehän tuohon nyt omaa aikaa jonkin verran.

Polttoainekuluilla n. 3 c/kwh ja jos lasken omalle ajalle arvoksi 15 € / h netto niin 7 c/kwh. Tämä oletuksella, että arvioin kuorman koon oikein (henkilöauton peräkärry pienillä lisälaidoilla = 2 pinomottia). Kai tuo suuntaa-antava ainakin on.

 

[oltsandeeri]

Tsekkasin IV-koneen asetukset ja huomasin, että kesän jälkeen oli unohtunut asettaa tuloilman jälkilämmitys päälle. Tai oli säätö n. neljässä asteessa. Silti mitään sen kummempaa vetoa ei ollut tuntunut. Lämmön talteenotto oli toki jo talviasetuksissa. No, säädin nyt tuon tuloilman lämmityksen 14 asteeseen ja tietenkin heti pompsahti sähkönkulutus parisenkymmentä kilowattituntia/vrk ylöspäin. Mitä asetuksia olette tavanneet masinoissanne käyttää? En tajua näistä iv-laitteista(kaan) juuri mitään, mutta ymmärtääkseni tuloilmanlämmityksen käyttämättömyys ei kuitenkaan aiheuta mitään rakenteellista riskiä, kunhan ilmanvaihto on muuten päällä. IV-putket menevät eristettyinä yläpohjassa.

Itsellä asetuksena +15c.
Tuolla asetuksella jälkilämmitys haukkaa n. 0-6 kWh per vrk pakkasilla -1c ja -15c välillä riippuen valitusta puhallusnopeudesta / vaihdettavan ilman määrästä.

20 kWh per vrk kuulotaa paljolta. Minkälaisista ilmamääristä puhutaan? Mikä IV-kone?

ETA:
Onko tietoa, että minkälämpöistä jälkilämmittämätön tuloilma kovilla pakkasilla on?
Onko lämpimällä puolella menevät tuloilmakanavat kondenssieristetty solukumilla tms.? Yleensä ei ole, paitsi jos tuloilmaa jäähdytetään.
Kovilla pakkasilla lämpimän sisäilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen jälkilämmittämätöntä tuloilmaa kuljettavan kylmän putken ulkopintaan on yksi riski.

 

[Pakana]

Tsekkasin IV-koneen asetukset ja huomasin, että kesän jälkeen oli unohtunut asettaa tuloilman jälkilämmitys päälle. Tai oli säätö n. neljässä asteessa. Silti mitään sen kummempaa vetoa ei ollut tuntunut. Lämmön talteenotto oli toki jo talviasetuksissa. No, säädin nyt tuon tuloilman lämmityksen 14 asteeseen ja tietenkin heti pompsahti sähkönkulutus parisenkymmentä kilowattituntia/vrk ylöspäin. Mitä asetuksia olette tavanneet masinoissanne käyttää? En tajua näistä iv-laitteista(kaan) juuri mitään, mutta ymmärtääkseni tuloilmanlämmityksen käyttämättömyys ei kuitenkaan aiheuta mitään rakenteellista riskiä, kunhan ilmanvaihto on muuten päällä. IV-putket menevät eristettyinä yläpohjassa.

Mulla on lto koneen jälkilämmityspatterin termari ollut minimissä, nupin asteikon mukaan nollassa jo ties kuinka kauan, vuosia joka tapauksessa. Sen jälkilämmittimen tarkoitus on estää vedon tunnetta, jos venttiilit on sijoitettu niin ettei niistä tunnu vetoa sen jälkilämmityksen käytölle ei ole syytä. Tosin jos lämmitys tapahtuu suoralla sähköllä tuolla ei pitäisi kokonaisenergiankulutuksen kannalta olla merkitystä.

Joissain koneissa on myös esilämmitys, jolla estetään lämmönvaihtimen jäätyminen, imo typerä systeemi.

 

[zepi]

katso liitettä 1013477

Omat setit:
1920-luvulla tehty hirsitalo, jota remppailtu ja lisäeristetty vuosien aikana, mutta vuotaa varmasti silti kuin seula. Aikanaan purettu kaikki tulisijat ja hormit helpon öljylämmityksen tieltä ja sitten öljyn kallistuessa vesikiertopatterit purettu pois ja korvattu sähköpattereilla. Nykyään on myös ILP jeesaamassa, joka uusittu pari vuotta sitten. Pinta-alaa on noin 150neliötä kahdessa kerroksessa, joskaan yläkerrassa ei joka kohdassa ihan täysikorkeaa olekaan. Aikaisemmin kulutus ollut noin 17000-18000kwh. Oikein kylmänä vuonna jopa 20000. Lämmintä vettä ei juuri käytetä, joten pääasia sähköstä menee lämmitykseen. Peruskulutus ollut viimevuosina noin 400-500kwh/kk. Loppu kesästä tilanteen eskaloituessa sain onneksi muurarimestarin tekemään oikein kunnon leivinuunin, joten tänä vuonna ei ole vielä lämmöt olleet päällä lainkaan. Puuta joutui vähän ostamaan, kun ei menekki kasvoi yllättäen, mutta maalla saa edullisesti ja seuraavan vuoden puut ovat jo kuivamassa itse tehtynä. Makuuhuoneet ovat toisessa päässä taloa ja niihin menee hieman huonommin lämpöä, mutta on pysynyt ihan inhimillisenä, kun ilppi puhaltaa uunin vierestä ilmaa sinne suuntaan jatkuvasti täydellä teholla. Oleskelutilat ovat uunin ympärillä ja sieltä ei ole lämpöä puuttunut. Nyt kulutus vakiintunut johonkin n. 350 tienoille, kun sähköuuniakaan ei tarvitse enää lainkaan. Syyskuussa pari päivää raksalämppäri kuivattamassa muurattua uunia ja heti näkyi kulutuksessa.

Tehtyjä säästökeinoja mm. vaihdettu koneet eko-ohjelmille, kun lähes päivittäin pyörii sekä pyykit, että tiskit. Lapset ohjeistettu olemaan vaihtamatta kaikkia vaatteita joka päivä. Valot on olleet ledejä jo vuosia. Pihavalo vaihdettu ajastimen sijaan tarvittaessa käytettäväksi ja eipä ole kertaakaan ollut päällä. Pikkueteisessä ei lämpöjä päällä ja väliovi kiinni niin lämpötila on jotain pienen pakkasen ja muutaman asteen väliltä. Täällä tulee jäähdytettyä ruuat ja säilytettyäkin isompia astioita. Myös arkkupakastin on tuossa kylmässä tilassa ja aika harvoin tuntuu käyvän.

Vielä suunnitteilla olevia toimia:
-Kanakopin lämpötilan laskeminen. Nyt on 8 astetta ja maatiaisille periaatteessa kai riittäisi kunhan pysyy vesi sulana. Tosin lämmön laskiessa rehun kulutus kasvaa.
-Koirankoppiin pitäisi hommata joku lämpömittari, että saisi senkin säädettyä sopivaksi. On varmaan liian kuuma, mutta koira on tähän mennessä tuhonnut kaikki mittarit ja useamman väliovenkin kopistaan, joten välillä vuotaa kuin seula.
-Lämminvesivaraajan tyhjentäminen. Vaikea mitata paljonko tämä kuluttaa, kun vettä ei käytetä. Paistinpannut ainut mitä tulee tiskattua ja niissä kiehahtaa vesi alle 10s induktiolevyllä.
-Yläkerrassa minijääkaappi, joka varmaan kuluttaa aikatavalla sähköä, mutta pitkien putkien takia muuten joutuu laskemaan pitkään vettä.
-Jonkun tuulettimen tai parin hommaaminen, jotka siirtäisivät ilmaa kohti makkareita. Nyt tätä virkaa hoitaa ilppi, mutta mielestäni se siirtää aika kehnosti ja en tiedä paljonko hörppää virtaa jatkuva täysillä pyöriminen. Helpompi olisi myös varmaan kohdistaa tuulettimilla.

Saa nähdä miten pitkään sitä pärjäilee ilman lämpöä. Voi olla, että jossain vaiheessa on makkareihin laitettava patterit päälle, jos tulee hyvin kylmä. Vielä on n. 18 asteessakin hyvin pärjännyt. Ilppi on uunin vieressä, joten siitä ei paljon iloa ole enää, kun siitä päästä taloa ei lämpöä puutu. Olen kuitenkin aika tyytyväinen nykyiseen kulutukseen ja ei mitään radikaaleja toimia ole tarve tehdä, ellei sitten hinta karkaa useisiin euroihin. Myöskään sähkökatkoista ei ole nyt enää haittaa, vaikka olisivat viikonkin poikki. Koska ei ajoissa hokannut sähkönhintaa suojata, olisi ollut totaalisen kusessa tänä talvena. Tällä hetkellä toistaiseksi voimassa oleva soppari, joka tosin on vain n. 15snt/kwh. Leivinuuni tuli maksamaan hormeineen kaikkineen hiukan vajaa 10keur kun tein timpuroinnit sun muut itse ja olin muurarin apuna. On tehty mestarin vision mukaan ja tulos on ilmeisen hyvä. Toki kyseessä on SM-tittelin omaava kolmannen polven muurarikin. Posket tehtiin palovillan sijaan tuplaamalla ja tämä kuulemma parantaa lämmönluovutusta jopa 40%. Vetokin on todella hyvä, tosin tässä varmasti auttaa 6m korkea hormi.

Eikö teillä peseydytä vai miten lämmintä vettä ei kulu?

 

[Nimimerkki Erkki]

Mulla on lto koneen jälkilämmityspatterin termari ollut minimissä, nupin asteikon mukaan nollassa jo ties kuinka kauan, vuosia joka tapauksessa. Sen jälkilämmittimen tarkoitus on estää vedon tunnetta, jos venttiilit on sijoitettu niin ettei niistä tunnu vetoa sen jälkilämmityksen käytölle ei ole syytä. Tosin jos lämmitys tapahtuu suoralla sähköllä tuolla ei pitäisi kokonaisenergiankulutuksen kannalta olla merkitystä.

Joissain koneissa on myös esilämmitys, jolla estetään lämmönvaihtimen jäätyminen, imo typerä systeemi.

Kiitokset vastauksesta! Kysäisin vielä huvikseni myös Valloxilta mielipidettä. Totesivat, että ainoa pienen pieni ”riski” on veden kondensoituninen venttiileihin. Totesivat, että tuokaan ei talvella ole todennäköistä, koska sisäilma on itsessään jo niin kuivaa. Itsellä on lämmityskombona sähkö+ilp+varaava takka. Ihmeellisen paljon hyppäsi sähkönkulutus tuon vastuksen käyttöönoton myötä - toki ilmatkin viilenivät jonkin verran, joten kulutuspiikkiä ei voi kokonaan siirtää tuon syyksi.

 

[Uhanalainen]

Näinä päivinä, vaikka itse teinkin pakotettuna kreivin aikaan uuden sähkösopparin, tulee väkisin mieleen että mistähän sitä nipistäisi sitten KUN se aika tulee uusia tuo nykyinen.

Taustaa: asutaan (muistaakseni) vm 1947 rintamamiestalossa jossa suora sähkölämmitys. Yläkerta on remontoitu asuintilaksi ja viime kesänä uusittiin ilmalämpöpumput, yksi alakertaan ja toinen yläkertaan. Lisäksi meillä on joitain vuosia sitten rakennettu varaava takka. Talossa on 300l lämminvesivaraaja, meitä on 2 aikuista ja 2 teiniä.

Tämän lisäksi meillä on täysin erillinen saunarakennus missä on puukiuas (ja valmius sähkökiukaalle mutta sille ei koskaan koettu tarvetta), ja myös täällä on toinen 300l lämminvesivaraaja.

Soppari mikä tällä hetkellä on, on 7c päivä ja 6c yö ja nämä lvv:t on asetettu lämmittelemään vain öisin. Olettaisin että nämä on suurimmat sähkösyöpöt meillä. Ehdotin puoliksi leikilläni vaimolle, että mitä jos vaihtaisi sen puukiukaan sellaiseksi missä saisi lämmitettyä veden samalla, ja hankkiuduttaisiin eroon tuosta saunan lvv:stä kokonaan. Yllätyksekseni ei tyrmännyt suorilta ideaa… suihku löytyy päätalolta kyllä jos tarvitsee käydä eli ei oltaisi pelkästään saunan yhteydessä olevan suihkun varassa sitten.

Sisälämpötilat meillä ei ole kuin 18-19 välillä, siitä ei oikein pysty nipistämään enempää ellei ole aivan pakko.

 

[Mikkos]

Näinä päivinä, vaikka itse teinkin pakotettuna kreivin aikaan uuden sähkösopparin, tulee väkisin mieleen että mistähän sitä nipistäisi sitten KUN se aika tulee uusia tuo nykyinen.

Taustaa: asutaan (muistaakseni) vm 1947 rintamamiestalossa jossa suora sähkölämmitys. Yläkerta on remontoitu asuintilaksi ja viime kesänä uusittiin ilmalämpöpumput, yksi alakertaan ja toinen yläkertaan. Lisäksi meillä on joitain vuosia sitten rakennettu varaava takka. Talossa on 300l lämminvesivaraaja, meitä on 2 aikuista ja 2 teiniä.

Tämän lisäksi meillä on täysin erillinen saunarakennus missä on puukiuas (ja valmius sähkökiukaalle mutta sille ei koskaan koettu tarvetta), ja myös täällä on toinen 300l lämminvesivaraaja.

Soppari mikä tällä hetkellä on, on 7c päivä ja 6c yö ja nämä lvv:t on asetettu lämmittelemään vain öisin. Olettaisin että nämä on suurimmat sähkösyöpöt meillä. Ehdotin puoliksi leikilläni vaimolle, että mitä jos vaihtaisi sen puukiukaan sellaiseksi missä saisi lämmitettyä veden samalla, ja hankkiuduttaisiin eroon tuosta saunan lvv:stä kokonaan. Yllätyksekseni ei tyrmännyt suorilta ideaa… suihku löytyy päätalolta kyllä jos tarvitsee käydä eli ei oltaisi pelkästään saunan yhteydessä olevan suihkun varassa sitten.

Sisälämpötilat meillä ei ole kuin 18-19 välillä, siitä ei oikein pysty nipistämään enempää ellei ole aivan pakko.

Siis ymmärsinkö oikein että teillä on kaksi lämminvesivaraajaa? Toinen talossa ja toinen saunalla? Jos näin niin äkkiä eroon siitä saunan varaajasta. Ne on helvetillisiä sähkösyöppöjä.

 

[Uhanalainen]

Siis ymmärsinkö oikein että teillä on kaksi lämminvesivaraajaa? Toinen talossa ja toinen saunalla? Jos näin niin äkkiä eroon siitä saunan varaajasta. Ne on helvetillisiä sähkösyöppöjä.

Kyllä, juuri näin. En tiedä miksi edellinen omistaja näin oli järkeillyt. Täytyypi ruveta selvittelemään miten tuosta ylimääräisestä pääsee eroon.

 

[Mikkos]

Kyllä, juuri näin. En tiedä miksi edellinen omistaja näin oli järkeillyt. Täytyypi ruveta selvittelemään miten tuosta ylimääräisestä pääsee eroon.

Olisko jotain 80-90-luvun virityksiä kun silloin muutettiin paljon lämmityksiä sun muita sähköisiksii kun se oli halpaa?

Tommonen 300l varaaja vie käyttämättömänäkin sen 2-3kwh päivässä joten se on melkoinen sähkösyöppä. 4-henkinen perhe kun sillä kylpee niin veikkaan että lähempänä 12-15kw kuluu veden uudelleen lämmittäiseen. Eli käytännössä saman kuin parin tunnin saunominen sähkökiukaalla.

 

[jarp]

Nyt vähän jäitä hattuun. Missä se saunarakennuksen lämminvesivaraaja fyysisesti sijaitsee? Saunarakennuksessa ollee koko ajan peruslämpö? Millä saunarakennus lämpeää? Suorasähköllä? Jos lämmitys suorasähköllä ja lvv sijaitsee muutenkin lämmitettävissä tiloissa, niin hukkaenergiaa taitaa mennä about 0 kWh/päivä ja kaikki toimenpiteet olisi puhdasta rahan hukkaa.

Sitten kun saunan peruslämpö tuotetaan ilpillä tai puulla tms. tai siellä ei ole peruslämpöjä enää päällä, niin sitten pohtii sitä lvv:n asentamista.

Edit: Itseasiassa tota saunan varaajaa voisi pelle peloton käyttää sähkön säästämiseen, eli sen poistaminen ois suorastaan haitallista. Sitten kun tipahtaa pörssisähkölle, niin älyohjaus varaajan lämmitykselle sähkön hinnan mukaan ja varaajasta vesikiertoinen patterilämmitys antamaan lämpöä kalliinakin tunteina...

 

[Mikkos]

Nyt vähän jäitä hattuun. Missä se saunarakennuksen lämminvesivaraaja fyysisesti sijaitsee? Saunarakennuksessa ollee koko ajan peruslämpö? Millä saunarakennus lämpeää? Suorasähköllä? Jos lämmitys suorasähköllä ja lvv sijaitsee muutenkin lämmitettävissä tiloissa, niin hukkaenergiaa taitaa mennä about 0 kWh/päivä ja kaikki toimenpiteet olisi puhdasta rahan hukkaa.

Sitten kun saunan peruslämpö tuotetaan ilpillä tai puulla tms. tai siellä ei ole peruslämpöjä enää päällä, niin sitten pohtii sitä lvv:n asentamista.

Jos yhtään veikkaan niin nuo saunarakennukset on kylmillään ilman peruslämpöä. Olettaen koska kyseesä on rintsikka.
Silloin vesivaraajan hukkalämpö todella on hukkalämpöä.

 

[jarp]

Jos yhtään veikkaan niin nuo saunarakennukset on kylmillään ilman peruslämpöä. Olettaen koska kyseesä on rintsikka. Silloin vesivaraajan hukkalämpö todella on hukkalämpöä.

Normisti oisit varmaan oikeassa, mutta kun siellä on se lvv ja täten käyttövesiputket, jolloin siellä on käytännössä pakko olla myös peruslämpö, tai ois putket jäässä. Tuskin siellä mitään sulanapitoa on vesputkille pelkästään.

Mutta jos lvv:n poistaminen mahdollistaa tilan kylmilleen jätön, niin sitten. Itsellä vähän sama homma, rantasaunalla pakko pitää peruslämpöä, koska siellä on vesiputket. Aivan posketonta energianhukkaa, yritin saada putkaria et tekisi talolle haroituksen että vois puhaltaa paineilmalla putket tyhjiksi, mutta ei oo putkareilla aikaa...

 

[Mikkos]

Normisti oisit varmaan oikeassa, mutta kun siellä on se lvv ja täten käyttövesiputket, jolloin siellä on käytännössä pakko olla myös peruslämpö, tai ois putket jäässä. Tuskin siellä mitään sulanapitoa on vesputkille pelkästään.

Mutta jos lvv:n poistaminen mahdollistaa tilan kylmilleen jätön, niin sitten. Itsellä vähän sama homma, rantasaunalla pakko pitää peruslämpöä, koska siellä on vesiputket. Aivan posketonta energianhukkaa, yritin saada putkaria et tekisi talolle haroituksen että vois puhaltaa paineilmalla putket tyhjiksi, mutta ei oo putkareilla aikaa...

Aivan, totta. En tuota hiffannutkaan.

 

[jarp]

Aiemmin kirjoittelin siitä, ettei varaava takka mitenkään riitä okt:n (2000) lämpöjen ylläpitoon ja nyt on hyvää dataa kun on -15C pakkasta ollut pitkään. Varaava takka lämpeää maksimit (teho noin 2 kW) ja lisäksi on alettu tekeen kaikki ruoka puuhellalla, joka 450kg massallaan myöskin lämmittää mukavasti.

Tästä huolimati ILP on nyt käynyt täydellä teholla tauotta, ottoteholtaan 1,7 kW (COP tuntematon, valmistajan mainoksen mukaan pitäisi kuitenkin olla näillä pakkasilla 2+), tää on just riittänyt pitämään sisälämpönä noin 19-20 C. Kun pakkaset kirii lisää, niin sitten alkaa suoralla sähköllä lämmittäminen.

Aika perkeleen hankalaksi alkaa menemään lämmityksestä säästäminen. Toinen ILP ei varmaan maksa itseään takaisin, koska kun tästä pakkaset kiristyy, niin myös COP lähenee 1:stä, joten suoralla sähköllä lämmittäminen ajaa saman asian. Käytännössä tarttisi toisen varaavan takan...

Edit: Kattelin vielä historiatietoa niin about 30 kWh päivässä menee ILP:lle tällä hetkellä energiaa. Jos sähkön hinta ois ne pelotellut 4€/kWh niin kyllä alkais hyvätuloisiakin ahdistamaan.

 

[Rapilysin]

Näinä päivinä, vaikka itse teinkin pakotettuna kreivin aikaan uuden sähkösopparin, tulee väkisin mieleen että mistähän sitä nipistäisi sitten KUN se aika tulee uusia tuo nykyinen.

Meillä myös vanha talo ja suora sähkölämmitys ilpeillä ja varaavalla takalla.

Ne mitkä oikeasti syö virtaa on sisätilojen lämmitys ja veden lämmitys. Muusta säästäminen on vähän näennäistä, ellei sitten tosi paljon muuta elintapojaan. Meillä on kesäajan kulutus 25-35 kwh / päivä ja tuostakin menee se 10-15 kwh vesivaraajaan päätellen tuntikohtaisesta kulutuksesta, tämä siis ajastettu yösähkölle. Kesällä osa kulutuksesta tulee myös viilennyksestä, en osaa arvioida kuinka paljon, luulisin että kyse on yksittäisistä kwh/päivä.

Kulutushuiput kylminä päivinä on +100 kwh/päivä, joten arviolta 75-80 % meidän käyttämästä sähköstä menee talvikaudella veden ja huoneiden lämmitykseen.

Aika perkeleen hankalaksi alkaa menemään lämmityksestä säästäminen. Toinen ILP ei varmaan maksa itseään takaisin, koska kun tästä pakkaset kiristyy, niin myös COP lähenee 1:stä, joten suoralla sähköllä lämmittäminen ajaa saman asian. Käytännössä tarttisi toisen varaavan takan...

Suurimman osan lämmityskaudesta on kuitenkin sellaista keliä, että pumppu toimii ihan tehokkaasti. Kyllä se toinen pumppu hyödyksi on isossa kuvassa, vaikka ei juuri niinä -30 c päivinä juuri auttaisikaan. Toki riippuu myös neliöistä ja sen ekan pumpun mitoituksesta, pienessä talossa yksi riittävän iso pumppu ajaa kyllä varmaankin saman kuin kaksi tai kolmekin pumppua

Toinen takka tietysti säästäisi sähköä eniten, eihän siitä mihinkään pääse.

 

[Anagonda]

Meillä myös vanha talo ja suora sähkölämmitys ilpeillä ja varaavalla takalla.

Ne mitkä oikeasti syö virtaa on sisätilojen lämmitys ja veden lämmitys. Muusta säästäminen on vähän näennäistä, ellei sitten tosi paljon muuta elintapojaan. Meillä on kesäajan kulutus 25-35 kwh / päivä ja tuostakin menee se 10-15 kwh vesivaraajaan päätellen tuntikohtaisesta kulutuksesta, tämä siis ajastettu yösähkölle. Kesällä osa kulutuksesta tulee myös viilennyksestä, en osaa arvioida kuinka paljon, luulisin että kyse on yksittäisistä kwh/päivä.

Kulutushuiput kylminä päivinä on +100 kwh/päivä, joten arviolta 75-80 % meidän käyttämästä sähköstä menee talvikaudella veden ja huoneiden lämmitykseen.

Tässä vaikuttaa kyllä paljon millaisia tuhlaajia ollaan. Meillä olen aina miettinyt sähkön käyttöä ja kulkenut muiden perässä kliksuttelemassa turhia valoja pois ja niitä 8h päällä olevia telkkareita yms. Tästä useamman kerran otettu vaimon kanssa yhteen kun hänen (ja lasten) mielipide on että aina kun tullaan kotiin niin kaikki talon valon päälle. Tälleen 200+m asuintilan talossa se on todella hölmöä. Siihen päälle sitten 1-3 telkkaria jotka on vaan päällä kun jääneet päälle. Saakelin ärsyttävää näistä aina motkottaa, mutta ihan typerää käytöstä muilta. Nyt sitten tämän vuoden aikana kun vaimokin tajunnut että sähkö maksaa niin meidän aikaisempi 40-50kwh/vrk kulutus on tippunut 20-25kwh tasolle. Tässä tietty isona osana se mun motkotuksen aihe että siellä suihkussa ei tartte ottaa höyrysuihkuja 15min ajan.
Eli kyllä sieltä perus kulutuksestakin voi nipistää, kunhan vaan koko perhe siihen osallistuu.
Nykyään meillä on valot siinä huoneessa missä ollaan, telkkari sammutetaan jos luetaan aku ankkaa ja suihkussa käydään pesulla.
En ole vielä uskaltanut vaimolle tästä mainita että miksi vasta nyt kun olen kohta 10v hänen sähkön käyttönsä maksanut... Kerätään uskallusta vielä tovi
Vaimo kyllä jo todennut että eihän tämä vaikuta asumismukavuuteen mitenkään, että jossain nurkkahuoneessa jonka ovi on tyyliin vielä kiinni ei olekkaan valot päällä.

 

[Mikkos]

Tässä vaikuttaa kyllä paljon millaisia tuhlaajia ollaan. Meillä olen aina miettinyt sähkön käyttöä ja kulkenut muiden perässä kliksuttelemassa turhia valoja pois ja niitä 8h päällä olevia telkkareita yms. Tästä useamman kerran otettu vaimon kanssa yhteen kun hänen (ja lasten) mielipide on että aina kun tullaan kotiin niin kaikki talon valon päälle. Tälleen 200+m asuintilan talossa se on todella hölmöä. Siihen päälle sitten 1-3 telkkaria jotka on vaan päällä kun jääneet päälle. Saakelin ärsyttävää näistä aina motkottaa, mutta ihan typerää käytöstä muilta. Nyt sitten tämän vuoden aikana kun vaimokin tajunnut että sähkö maksaa niin meidän aikaisempi 40-50kwh/vrk kulutus on tippunut 20-25kwh tasolle. Tässä tietty isona osana se mun motkotuksen aihe että siellä suihkussa ei tartte ottaa höyrysuihkuja 15min ajan.
Eli kyllä sieltä perus kulutuksestakin voi nipistää, kunhan vaan koko perhe siihen osallistuu.
Nykyään meillä on valot siinä huoneessa missä ollaan, telkkari sammutetaan jos luetaan aku ankkaa ja suihkussa käydään pesulla.
En ole vielä uskaltanut vaimolle tästä mainita että miksi vasta nyt kun olen kohta 10v hänen sähkön käyttönsä maksanut... Kerätään uskallusta vielä tovi
Vaimo kyllä jo todennut että eihän tämä vaikuta asumismukavuuteen mitenkään, että jossain nurkkahuoneessa jonka ovi on tyyliin vielä kiinni ei olekkaan valot päällä.

Joo ja tässä nähdään mikä eri ihmisillä "peruskulutusta"
Meille "peruskulutusta" on se että valoja pidetään päällä vain siellä missä oleskellaan, suihkussa käydään vain nopeasti pesulla ja pihavaloja ei huudateta turhaan yöllä (vaikka ovat ledejä), uunia ei lämmitetä yhtä karjalanpiirakkaa varten jne. Ja sitten kun aletaan SÄÄSTÄMÄÄN niin aletaan edellä mainituista karsimaan lisää.

 

[Rapilysin]

Tässä vaikuttaa kyllä paljon millaisia tuhlaajia ollaan. Meillä olen aina miettinyt sähkön käyttöä ja kulkenut muiden perässä kliksuttelemassa turhia valoja pois ja niitä 8h päällä olevia telkkareita yms. Tästä useamman kerran otettu vaimon kanssa yhteen kun hänen (ja lasten) mielipide on että aina kun tullaan kotiin niin kaikki talon valon päälle. Tälleen 200+m asuintilan talossa se on todella hölmöä. Siihen päälle sitten 1-3 telkkaria jotka on vaan päällä kun jääneet päälle. Saakelin ärsyttävää näistä aina motkottaa, mutta ihan typerää käytöstä muilta. Nyt sitten tämän vuoden aikana kun vaimokin tajunnut että sähkö maksaa niin meidän aikaisempi 40-50kwh/vrk kulutus on tippunut 20-25kwh tasolle. Tässä tietty isona osana se mun motkotuksen aihe että siellä suihkussa ei tartte ottaa höyrysuihkuja 15min ajan.
Eli kyllä sieltä perus kulutuksestakin voi nipistää, kunhan vaan koko perhe siihen osallistuu.
Nykyään meillä on valot siinä huoneessa missä ollaan, telkkari sammutetaan jos luetaan aku ankkaa ja suihkussa käydään pesulla.
En ole vielä uskaltanut vaimolle tästä mainita että miksi vasta nyt kun olen kohta 10v hänen sähkön käyttönsä maksanut... Kerätään uskallusta vielä tovi
Vaimo kyllä jo todennut että eihän tämä vaikuta asumismukavuuteen mitenkään, että jossain nurkkahuoneessa jonka ovi on tyyliin vielä kiinni ei olekkaan valot päällä.

Meillä on kaikki valot lediä, toki niitä on useampia. Kai niillä voi saada kilowattitunnin päivässä menemään, jos kaikki pitää aamusta iltaan päällä. Telkkarilla ehkä toisen. Näistä toki joku osa muuttuu vielä lämmöksi, eli molemmat kwh:t ei mene hukkaan. Kuvaputkitöllöjen ja hehkulamppujen aikaan nuo lukemat saattoi kyllä olla 10-kertaisia. Olen niitä silti sammutellut päiviksi, turhaa kulutusta se turha kilowattituntikin on.

Täällä kyllä samat huomattu, että naisten kanssa on välillä aika hankala päästä yhteisymmärrykseen niinkin yksinkertaisista asioista kuin sähkön kulutus. Eka vuosi ilpin kanssa meni päivittäisessä tappelussa siitä, että patterit on kosketettaessa kylmiä ja minä totesin päivittäin, että juuri tätä varten pumppu ostettiin, että ne patterit olisikin mahdollisimman paljon kylmiä. Tähän sitten dramaattinen kommentointi siitä, että minä yritän jäädyttää lapset pihistellessäni ja samaan aikaan tuvassa lämmintä 23 astetta Vittu kun ei mene jakeluun. No, lopulta meni ja nyttemmin saatiin sisälämpötilatkin 20 asteeseen, että pystyy pitämään vaatteita kotona päällä. Yhden huoneen osalta ratkaisin ongelman siten, että siirsin lämpömittaria hiukan ylemmäs niin lukema näyttää isommalta ja nyt siellä ei ole kuulemma enää kylmä

Nyt on jäänyt enää viilennyskäytöstä riitely, kun rouvan mielestä pumppuun pitää laittaa 16 pyynniksi ja sisällä istua heinäkuussa hupparissa ja villasukissa. Luulen kyllä, että tämän asian kanssa se saattaa jo trollata mua

 

[oltsandeeri]

Kiitokset vastauksesta! Kysäisin vielä huvikseni myös Valloxilta mielipidettä. Totesivat, että ainoa pienen pieni ”riski” on veden kondensoituninen venttiileihin. Totesivat, että tuokaan ei talvella ole todennäköistä, koska sisäilma on itsessään jo niin kuivaa. Itsellä on lämmityskombona sähkö+ilp+varaava takka. Ihmeellisen paljon hyppäsi sähkönkulutus tuon vastuksen käyttöönoton myötä - toki ilmatkin viilenivät jonkin verran, joten kulutuspiikkiä ei voi kokonaan siirtää tuon syyksi.

Itsellä on Nediksen älypistorasia Valloxin virtajohdon ja pistorasian välissä mittaamassa kulutusta. Siitä näkee hienosti paljonko kone kuluttaa. Suosittelen.

3/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 95w
4/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 130w
5/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 160w

Jälkilämmitys haukkaa lämmityskaudella +15c asetuksella n. 0-6 kWh per vrk riippuen ulkolämpötilasta ja valitusta puhallusnopeudesta.

 

[Anagonda]

Meillä on kaikki valot lediä, toki niitä on useampia. Kai niillä voi saada kilowattitunnin päivässä menemään, jos kaikki pitää aamusta iltaan päällä. Telkkarilla ehkä toisen. Näistä toki joku osa muuttuu vielä lämmöksi, eli molemmat kwh:t ei mene hukkaan. Kuvaputkitöllöjen ja hehkulamppujen aikaan nuo lukemat saattoi kyllä olla 10-kertaisia. Olen niitä silti sammutellut päiviksi, turhaa kulutusta se turha kilowattituntikin on.

Meillä esim olohuoneen telkkari vie käytössä 200-300w/h. En tiedä miten se noin paljon vaihtelee. Nyt hyvin dataa kun muksu ollut 2 päivää kipeenä niin telkkaria tykitetty normaalia enemmän.
Eli kolme telkkaria lähentelee jo 1kwh. Turha kulutushan tuo on jos telkkaria ei katsota. Varsinkin kun lämmitys tulee maalämmöllä.
Ledit ei tosiaan paljoa vie, 5-10w/lamppu. Eli väitän että koko talon kulutus on muutaman sata wattia. Mutta en silti käsitä miksi valoja on pidettävä päällä toisessa päässä taloa olevassa makuuhuoneessa jossa kukaan ei ole moneen tuntiin. Sama menee pihavaloissa, sielläkin ledia mutta 10w ledejä on yli 10kpl. Eli joku 120-150wh palaa siihen että harakoilla on valot.

Itsellä on Nediksen älypistorasia Valloxin virtajohdon ja pistorasian välissä mittaamassa kulutusta. Siitä näkee hienosti paljonko kone kuluttaa. Suosittelen.

3/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 95w
4/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 130w
5/8 puhallusnopeus, puhaltimet vie 160w

Jälkilämmitys haukkaa lämmityskaudella +15c asetuksella n. 0-6 kWh per vrk riippuen ulkolämpötilasta ja valitusta puhallusnopeudesta.

Valloxi vie yllättävän paljon. Meillä Enerventin LTR-6 mikä on siis 190l/s kokoinen pönttö. Tämä pyörii nyt 67% ja pyörivä lämmöntalteenotto 100% niin kulutus 71w. Olin kuvitellut että pyöriväkennoinen syö enemmän kuin ristikennolla.

 

[jarp]

Muistetaan että kaikki noi telkkujen ja jopa lamppujen (vaikka ovatkin puolihuonossa paikassa katossa) sähkönkäyttö on pois lämmityksestä, että ihan niin paha ei ole tilanne kuin luvut suoraan antaisivat ymmärtää... Mutta kolme telkkaria ja 200 neliöisen talon kaikki valot päällä kuulostaa kyllä ehkä jo aika överiltä ja jos ei energiankulutuksen kannalta katastrofaaliselta, niin ihan asennevammalta

Tästä inspiroituneena pitääpä viikonloppuna koittaa asentaa home assistantin PowerCalc plugari, jonka pitäisi pystyä estimoimaan älylaitteiden energiankulutusta esim. lampun asetetun kirkkauden ja värin perusteella. Tällaista oon pitkään kuolannut (kun kaikki valot on älyvaloja), sais kunnon dataa kun ILP jne. on jo valmiiksi energianmittauksen piirissä.

Samalla näkis, et onko automaation virittelystä kertakaikkisesti mitään hyötyä, mulla menee nyt sisävalot himmeämmäksi iltaa kohden, oletan että ihan hitusen säästyy energriaa. Ulkovalot taas menevät joko täysin pois päältä tai osa aivan minimikirkkauteen ja syttyvät / menevät täyteen kirkkauteen, kun ulkona liikkuu joku. Oon aika varma, ettei tästä montaa euroa säästy (tai kääntäen kulu), mut hauska ois tietää montako.

 

[Rapilysin]

Ledit ei tosiaan paljoa vie, 5-10w/lamppu. Eli väitän että koko talon kulutus on muutaman sata wattia.

Piti oikein laskea, kun heitit niin ison kuuloisen luvun.

Meillä 57 led-spottia á 3 w ja 5 led-plafondia á 10 w. Saattaa olla, että jonkun komeron unohdinkin. Tästähän tulee jo kuitenkin 221 W tehoksi ja vaikka klo 8 - 22, jos kaikki on räpytetty päälle niin sehän syö jo 3 kwh. Pihalla sitten 5 x 10 w lisää.

Hyvä muistutus siitä, kuinka ei kannata yrittää arvioida hattuvakiolla näin helposti laskettavissa olevia asioita.