• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Luovutaan kokonaan öljystä, jotta saadaan Ely-keskuksen tuki.
Käykö sieltä joku tarkastaja kattomassa vai riittääkö, että asentaja ottaa polttimen sähköistä sulakkeen pois ja kirjoittaa lapun siitä että ei ole toimintakuntoinen poltin?
 
Käykö sieltä joku tarkastaja kattomassa vai riittääkö, että asentaja ottaa polttimen sähköistä sulakkeen pois ja kirjoittaa lapun siitä että ei ole toimintakuntoinen poltin?
Asentajat poistaa kattilan ja säiliön kokonaan ja vievät kierrätykseen. Siitä tulee erillinen todistus joka pitää laittaa tukihakemuksen liitteeksi.
 
Yhdessä kohdin menee vesipattereiden putket jäätymisalttiissa kohdassa, otatin sähkökattilasta kiertovesipumpun sähköt irti erikseen ja laitatin töpselin taakse. Nyt on sille oma syöttö ja oma pistorasia, johon saa halutessaan ajastimen/etäohjauksen väliin ja samoin saa tarvittaessa veden kiertämään millä tahansa aggrekaatilla, varavoimalla tms. Sen verran on kylmiä öitä jo tulossa, että piti laittaa vesi kiertämään ja se ei aikaisemmin onnistunut muuten, kuin kytkemällä koko lämmityskattila päälle vastuksineen ja siihen ei vielä lähdetä:D

btw, oman kiertovesipumppuni kulutus 36w jos joku miettii sen suuruusluokkaa omassa talossaan.
 
Asentajat poistaa kattilan ja säiliön kokonaan ja vievät kierrätykseen. Siitä tulee erillinen todistus joka pitää laittaa tukihakemuksen liitteeksi.
eli jos on toinen kattila tallissa niin voi asentaa takasin ja saada kierrätys todistuksen
 
eli jos on toinen kattila tallissa niin voi asentaa takasin ja saada kierrätys todistuksen
Ei ne ainakaan vanhempien luona vieneet kattilaa pihaa kauemmas, isä kauppasi sen vielä eteenpäin, takaisin käyttöön. Riitti siis että kattila otettiin pois käytöstä ja säiliö poistettiin, senkin olisi käsittääkseni saanut pitää, kunhan se oli poistettu kellarista.
 
Vanhankansan tapoihin kuuluu teipata kaikki ilmaräppänät kiinni talveksi. Mitään koneellista ilmanvaihtoa ei edes asenneta tai pidetä päällä. Isälläni oli tapana sammuttaa talossaan koneellinen ilmanvaihto aina, kun mahdollista. Muutin rintamamiestaloon niin isäni suunnilleen järkyttyi raitisilmaventtiileistä joita oli asennettu pattereiden ja ikkunoiden yläpuolelle. Hän olisi ollut laittamassa kaikki venttiilit täysin tukkoon.
Monessa vanhassa talossa on edelleen painovoimainen ilmanvaihto joka ei toimi oikealla tavalla ja kun pellit laitetaan kiinni niin häkäpitoisuus nousee.

Tuo ilmaräppänöiden kokonaan kiinni laittaminen on hölmöläisen hommaa. Rakenteiden kautta otetaan suuria määriä ilmaa koska talvella painovoimasen ilmanvaihdon paine-ero on suuri ja palamiseen tarvitaan oletettavasti suuria määriä ilmaa. Sisäilman kosteus tiivistyy rakenteessa olevan reiän läheisyyteen ja paikat alkavat kostua. Mieluummin ottaisin korvausilman hallitusti osittain suljettujen räppänöiden kautta ja antaisin kosteuden tiivistyä sinne jos sitä tapahtuu. Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvin joten osittain kuristetut räppänät riittävät.

Itse valmistauduin ensi viikon pakkasiin laittamalla puuterilumet sokkelin ympärille hieman puuverhoilun alalaitaa korkeammalle, jotta sähkökaapelit betonilaatassa eivät veisi niin paljon sähköä. Tästäkin on monta mielipidettä mutta 2000 luvun puutalo ja hyvien salaojien/kallistusten takia ei pitäisi tulla ongelmia. Ainoa haittapuoli voi olla että jyrsijät viihtyvät sokkelin vieressä ja saattavat tulla helpommin taloon koska sokkelin vierusta menee nollan yläpuolelle ja osa lumesta sulaa.
 
Kuukauden aikana sähköä on mennyt reilu 440kwh. Tuossa on isona vaikutuksena lattialämmitys ja satunnaisesti lämmitys sähköllä. Kesäkuussa sähköä meni 260kwh.
12kk:n kokonaiskulutus on 4434kwh, eli alle 400kwh/kk. Valaistus toimii ledilampuilla. Astianpesukonetta ei ole. Lämmitys toimii pääasiassa puulla. Tietokone pyörii sillointällöin nettikäytössä. Suunitelmissa olisi ilmalämpöpumpun pistäminen tulevaisuudessa tänne, koska silloin saisi takan lämmöt paremmin leviämään ja saisi pidettyä peruslämpöä näppärämmin.

Asunto on pienehkö omakotitalo, jossa asustelen itsekseen.


1231c.JPG
 
moi

meillä on 200m2 tiiliverhoiltu puurunkoinen omakotitalo joka rakennettu kokonaan betonilaatan päälle 70-luvun lopulta ja se imeskelee aivan törkeästi sähköä , enkä keksi mitä seurata tai mihin se menee
.Ollut alkujaan tasakattotalo joka muutettu harjakatolliseksi 2000-luvulla.

Minulla on 4kpl virtaa mittaavia Nediksen mokkuloita joilla selvisi että pc + näyttö vetää vuorokaudessa 3-5kw ja jääkaapit telkkarit syö jotakin , nämä muut kuin pc ihan linjassa.

Lämminvesivaraaja oli vanha paska Haato joka muutama viikko sitten vaihdettiin Haato 300 sc älyvaraajaan , se pudotti heti kulutusta jollakin 10kw päivässä .

Pesuhuoneessa on lattialämmitys mitä ohjaa Enston BT älykäs termostaatti , se näyttää 200-500kw kuussa meneevän sähköä riippuen miten kylmä ulkona on ja siihen laitoin päiväksi lämmön tiputuksen ja yölle korotuksen katsotaan mitä vaikuttaa.

Saunassa 20v vanha kiuas ja aina kun sen lämmittää menee 10kw -15kw enemmän päivässä -> tulee vaihtumaan uuteen.

Talossa 3kpl ulko-ovia joista eteisen ulko-ovi on roskiskamaa ja kaikki ovet tulee vaihtumaan ->pääovi on kuitenkin tuulikaapissa ja saa välioven kiinni ei niin raju vaikutus.

Lämmitysmuotona suorasähköpatterit mitkä kaikki uusittu alle 2v sitten + 2022 LN35 Hero2 Mitsun pumppu ja iso varaava takka keskellä taloa.


Vuosikulutus noin 20,000 kwh ja kysymys kuuluu mitä enään mitata ? itselläni on FLIR 4 lämpökamera jolla kävin kaikki ikkunat ja ovet + seinät läpi koko talosta todeten ettei ikkunat vuoda ja räppänät tiivistin viime syksynä.

Enään tulee mieleen ilmastoinnin säätö ja virtausmittaus + katon eristys puhallusvillalla ja uudet ovet.
 
moi

meillä on 200m2 tiiliverhoiltu puurunkoinen omakotitalo joka rakennettu kokonaan betonilaatan päälle 70-luvun lopulta ja se imeskelee aivan törkeästi sähköä , enkä keksi mitä seurata tai mihin se menee
.Ollut alkujaan tasakattotalo joka muutettu harjakatolliseksi 2000-luvulla.

Minulla on 4kpl virtaa mittaavia Nediksen mokkuloita joilla selvisi että pc + näyttö vetää vuorokaudessa 3-5kw ja jääkaapit telkkarit syö jotakin , nämä muut kuin pc ihan linjassa.

Lämminvesivaraaja oli vanha paska Haato joka muutama viikko sitten vaihdettiin Haato 300 sc älyvaraajaan , se pudotti heti kulutusta jollakin 10kw päivässä .

Pesuhuoneessa on lattialämmitys mitä ohjaa Enston BT älykäs termostaatti , se näyttää 200-500kw kuussa meneevän sähköä riippuen miten kylmä ulkona on ja siihen laitoin päiväksi lämmön tiputuksen ja yölle korotuksen katsotaan mitä vaikuttaa.

Saunassa 20v vanha kiuas ja aina kun sen lämmittää menee 10kw -15kw enemmän päivässä -> tulee vaihtumaan uuteen.

Talossa 3kpl ulko-ovia joista eteisen ulko-ovi on roskiskamaa ja kaikki ovet tulee vaihtumaan ->pääovi on kuitenkin tuulikaapissa ja saa välioven kiinni ei niin raju vaikutus.

Lämmitysmuotona suorasähköpatterit mitkä kaikki uusittu alle 2v sitten + 2022 LN35 Hero2 Mitsun pumppu ja iso varaava takka keskellä taloa.


Vuosikulutus noin 20,000 kwh ja kysymys kuuluu mitä enään mitata ? itselläni on FLIR 4 lämpökamera jolla kävin kaikki ikkunat ja ovet + seinät läpi koko talosta todeten ettei ikkunat vuoda ja räppänät tiivistin viime syksynä.

Enään tulee mieleen ilmastoinnin säätö ja virtausmittaus + katon eristys puhallusvillalla ja uudet ovet.

Jos suoralla sähköllä lämmittää, niin ihan turhaa on vaihtaa mitään sähkökamppeita uusiin. Kaikki sähkö muuttuu niin vanhoissa kuin uusissa laitteissa lämmöksi 100% hyötysuhteella. Kaikista vähiten kannattaa vaihtaa sähkökiuasta.

Ratkaisuna siis vääntää niitä (suoraa) sähköä käyttäviä laitteita pois päältä ja lämmittää enemmän muilla lämmönlähteillä, kuten sillä lämpöpumpulla ja takalla.

20 000kWh/ vuosi ei ole mitenkään huono vanhalle sähkölämmitteiselle talolle. Ainut suurempi vaikutus voisi olla sillä puhallusvillan lisäyksellä jos siellä nyt on alle 30cm villaa. Ovien vaihdolla ei paljoa irtoa, jos nyt ei raoista ulos näy.
 
Jos suoralla sähköllä lämmittää, niin ihan turhaa on vaihtaa mitään sähkökamppeita uusiin. Kaikki sähkö muuttuu niin vanhoissa kuin uusissa laitteissa lämmöksi 100% hyötysuhteella. Kaikista vähiten kannattaa vaihtaa sähkökiuasta.

Ratkaisuna siis vääntää niitä (suoraa) sähköä käyttäviä laitteita pois päältä ja lämmittää enemmän muilla lämmönlähteillä, kuten sillä lämpöpumpulla ja takalla.

20 000kWh/ vuosi ei ole mitenkään huono vanhalle sähkölämmitteiselle talolle. Ainut suurempi vaikutus voisi olla sillä puhallusvillan lisäyksellä jos siellä nyt on alle 30cm villaa. Ovien vaihdolla ei paljoa irtoa, jos nyt ei raoista ulos näy.

Jeps kuulostaa kyl ihan hyvälle kulutukselle tuon ikäiseksi ja kokoiseksi taloksi. Ainut järkevä tapa laskea kuluja lienee se toisen ilpin asennus.
 
Juu toinen ilpi tulee talon toiseen päähän ja tuosta etuovesta niin se on pakkasen puolella et melkein näkyy läpi

Villaa pitää keväällä harkita tosissaan ja muutenki katsoa kattoa ajatuksella mitä se on syönyt vielä. Lämpökamera on kyllä huikea laite tähän hommaan. Ei jää arvailujen varaan meinaan
 
Tossa lämpöpatterihommassa oli sekin et ne oli alkuperäisiä ja kova paloriski oli niissä plus termostaatti kaikissa paskana
 
Vuosikulutus noin 20,000 kwh

Ihan linjassa, ei lähtökohtaisesti mitenkään epätyypillisen paljon, vaikka on siinä tietysti puristettavaa kun siihen alkaa.

kysymys kuuluu mitä enään mitata ?
Talon lämmitys ja käyttöveden lämmitys on se mihin se sähkö pääasiassa kuluu, kaikki muu on pähkinöitä.

..selvisi että pc + näyttö vetää vuorokaudessa 3-5kw
Tämä on aika paljon (perus tietokoneeksi), vaikka olisi päällä 24/7

.Ollut alkujaan tasakattotalo joka muutettu harjakatolliseksi 2000-luvulla.
Tämä on hyvä

Lämminvesivaraaja oli vanha paska Haato joka muutama viikko sitten vaihdettiin Haato 300 sc älyvaraajaan , se pudotti heti kulutusta jollakin 10kw päivässä .

Veden lämmitys sähkövastuksella maksaa ihan just saman verran uudella ja vanhalla vastuksella. Uudessa on mahdollisesti paremmin mahdollisuuksia säätää sitä ja mahdollisesti voi olla paremmin eristetty, mutta lämmityksen määrään ei koneen ikä tai malli vaikuta.


Pesuhuoneessa on lattialämmitys mitä ohjaa Enston BT älykäs termostaatti , se näyttää 200-500kw kuussa meneevän sähköä riippuen miten kylmä ulkona on ja siihen laitoin päiväksi lämmön tiputuksen ja yölle korotuksen katsotaan mitä vaikuttaa.
Tämä on aika huikean suuri kulutus! Kylppärissä saattaa olla myös suora puhallus ulos ja suurin osa tästä lämmöstä menee suoraan (ulko)ilmaston lämmittämiseen.


Saunassa 20v vanha kiuas ja aina kun sen lämmittää menee 10kw -15kw enemmän päivässä -> tulee vaihtumaan uuteen.
Täysin hyödytön vaihto energiataloudellisesti jos kiuas on nyt sopivan kokoinen löylyhuoneeseesi ja vaihdat sen vastaavaan. Uusi ja vanha sähkövastus kuluttaa jetsulleen saman verran.

Talossa 3kpl ulko-ovia joista eteisen ulko-ovi on roskiskamaa ja kaikki ovet tulee vaihtumaan ->pääovi on kuitenkin tuulikaapissa ja saa välioven kiinni ei niin raju vaikutus.
Oven tiivistys tai vaihto on aina hyvä idea. Tuon ikäisissä taloissa usein etenkin "takaovi" on ohutta "pahvia" sekä siinä vieressä mahdollisesti oleva tuplaovi.


Lämmitysmuotona suorasähköpatterit mitkä kaikki uusittu alle 2v sitten + 2022 LN35 Hero2 Mitsun pumppu ja iso varaava takka keskellä taloa.
Jos on pistorasiamallin patterit, niin ajastin väliin ja muutenkin termostaattien säädöt kohdilleen. Jos kiinteä asennus, sitten tauluun ajastin näille pattereille. Sama juttu ILPpiin. Takan (just sen oman takan) käytön opettelu ja optimointi, sekin vaikuttaa paljon.


Vuosikulutus noin 20,000 kwh ja kysymys kuuluu mitä enään mitata ? itselläni on FLIR 4 lämpökamera jolla kävin kaikki ikkunat ja ovet + seinät läpi koko talosta todeten ettei ikkunat vuoda ja räppänät tiivistin viime syksynä.
Odota kunnon pakkasia ja katso sitten uudelleen. Näkymät saattaa alkaa olla ihan erilaiset siellä -15-20 pakkasasteessa jos on lämpöisemmällä mitattu. Kierrä paikat läpi talon sisäpuolella, mutta myös ulkopuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Oletan, että @Duunari lla on ilmastointina pelkkä koneellinen poisto, eikä LTO-konetta ja tulokanavistoa.

Jos ette käy aamuisin suihkussa, niin oletko kokeillut laittaa ilmastointia kiinni päivän ajaksi, kun/jos olette kaikki poissa talosta? Jos on aamusuihkut, niin sitten en suosittele tätä.
 
Oletan, että @Duunari lla on ilmastointina pelkkä koneellinen poisto, eikä LTO-konetta ja tulokanavistoa.

Jos ette käy aamuisin suihkussa, niin oletko kokeillut laittaa ilmastointia kiinni päivän ajaksi, kun/jos olette kaikki poissa talosta? Jos on aamusuihkut, niin sitten en suosittele tätä.
Jos ilmastointi (tarkoitat varmaan ilmanvaihto) kone, kuten huippari löytyy niin sitä ei saisi pääsääntöisesti koskaan laittaa pois päältä. Talon ollessa tyhjilläänkään.
 
Jos ilmastointi (tarkoitat varmaan ilmanvaihto) kone, kuten huippari löytyy niin sitä ei saisi pääsääntöisesti koskaan laittaa pois päältä. Talon ollessa tyhjilläänkään.

Joo ilmanvaihtoa tarkoitin.

Ei varmaankaan saisi, mutta en ole itse kokenut mitään ongelmaa siinä, että sen päiväksi (~8h) sammuttaa, jos ketään ei ole paikalla, eikä aamulla saunottu/käyty suihkussa. Kuitenkin se on silti päällä suurimman osan aikaa vuorokaudesta, joka vuorokausi. Ilman LTO-konetta ja tulokanavistoa olevana, sekä CO2-, Radon- ja kosteusarvoja mittaavana olen vaan huomannut, että tuossakin säästää hieman, ja vieläpä ihan turvallisesti.
 
Oletan, että @Duunari lla on ilmastointina pelkkä koneellinen poisto, eikä LTO-konetta ja tulokanavistoa.

Jos ette käy aamuisin suihkussa, niin oletko kokeillut laittaa ilmastointia kiinni päivän ajaksi, kun/jos olette kaikki poissa talosta? Jos on aamusuihkut, niin sitten en suosittele tätä.
juu ei ole kuin 2kpl huippareita mistä toinen ilmanvaihtoa ja toinen liesituuletin.

säädin aika pienelle tyristorisäätimestä mutten viitsi sammuttaa, pitää vielä käydä poistoventtiilit läpi ettei ole räikeästi mikään auki missään.
 
Ihan linjassa, ei lähtökohtaisesti mitenkään epätyypillisen paljon, vaikka on siinä tietysti puristettavaa kun siihen alkaa.


Talon lämmitys ja käyttöveden lämmitys on se mihin se sähkö pääasiassa kuluu, kaikki muu on pähkinöitä.


Tämä on aika paljon (perus tietokoneeksi), vaikka olisi päällä 24/7


Tämä on hyvä



Veden lämmitys sähkövastuksella maksaa ihan just saman verran uudella ja vanhalla vastuksella. Uudessa on mahdollisesti paremmin mahdollisuuksia säätää sitä ja mahdollisesti voi olla paremmin eristetty, mutta lämmityksen määrään ei koneen ikä tai malli vaikuta.



Tämä on aika huikean suuri kulutus! Kylppärissä saattaa olla myös suora puhallus ulos ja suurin osa tästä lämmöstä menee suoraan (ulko)ilmaston lämmittämiseen.



Täysin hyödytön vaihto energiataloudellisesti jos kiuas on nyt sopivan kokoinen löylyhuoneeseesi ja vaihdat sen vastaavaan. Uusi ja vanha sähkövastus kuluttaa jetsulleen saman verran.


Oven tiivistys tai vaihto on aina hyvä idea. Tuon ikäisissä taloissa usein etenkin "takaovi" on ohutta "pahvia" sekä siinä vieressä mahdollisesti oleva tuplaovi.



Jos on pistorasiamallin patterit, niin ajastin väliin ja muutenkin termostaattien säädöt kohdilleen. Jos kiinteä asennus, sitten tauluun ajastin näille pattereille. Sama juttu ILPpiin. Takan (just sen oman takan) käytön opettelu ja optimointi, sekin vaikuttaa paljon.



Odota kunnon pakkasia ja katso sitten uudelleen. Näkymät saattaa alkaa olla ihan erilaiset siellä -15-20 pakkasasteessa jos on lämpöisemmällä mitattu. Kierrä paikat läpi talon sisäpuolella, mutta myös ulkopuolella.

Tuo PC on 1000w poweri + 3080 rtx msi suprim x ja 32" samsung odyssey sekä vesijäähyä valoa, on kyllä todella suuri virrankulutus tässä masiinassa pitisi olla 1-1.5kw päivässä eikä mitään 4kw imo.
 
Jos ilmastointi (tarkoitat varmaan ilmanvaihto) kone, kuten huippari löytyy niin sitä ei saisi pääsääntöisesti koskaan laittaa pois päältä. Talon ollessa tyhjilläänkään.
Meillä sammutetaan koneellinen ilmanvaihto ajastimella klo 7-15, kun koko talo on tyhjillään. En ole havainnut mitään haittapuolia. Esim kosteuteen ei mitään vaikutusta lämmityskaudella.
 
Meillä sammutetaan koneellinen ilmanvaihto ajastimella klo 7-15, kun koko talo on tyhjillään. En ole havainnut mitään haittapuolia. Esim kosteuteen ei mitään vaikutusta lämmityskaudella.
Niin ei sitä havaitsekkaan. Mutta katoppa 15v päästä.

Ei silti, sammuttelen minäkin sitä mutta papukaijana vaan toistan mitä noista ilmanvaihdoista on sanottu ja ongelmat ei näy päivissä, viikkoissa eikä välttämättä ihan vuosissakaan.
 
Meillä sammutetaan koneellinen ilmanvaihto ajastimella klo 7-15, kun koko talo on tyhjillään. En ole havainnut mitään haittapuolia. Esim kosteuteen ei mitään vaikutusta lämmityskaudella.
Asutko alueella, jossa esiintyy Radonia? Itse ainakin huomaan Airthings Wave plussalla, että Radon pitoisuudet nousee erityisesti talvella jos ilmanvaihto on pienellä. Normaalisti kun riittää "poissaoloteho" pitämään kyllä hiilidioksidipitoisuuden kurissa.
 
Ei ole radonia tällä seudulla haitaksi asti.
Niin ei sitä havaitsekkaan. Mutta katoppa 15v päästä.

Ei silti, sammuttelen minäkin sitä mutta papukaijana vaan toistan mitä noista ilmanvaihdoista on sanottu ja ongelmat ei näy päivissä, viikkoissa eikä välttämättä ihan vuosissakaan.
Kiinnostaa kyllä, mitä on odotettavissa silloin 15v päästä? Mitä tapahtuu 15 vuodessa, mitä ei tapahdu kuukausissa tai vuodessa? Kosteutta mittaa muutama xiaomin lämpö-/kosteusmittari ja niissä ei tapahdu mitään erityistä päivän aikana.
 
Ei ole radonia tällä seudulla haitaksi asti.

Kiinnostaa kyllä, mitä on odotettavissa silloin 15v päästä? Mitä tapahtuu 15 vuodessa, mitä ei tapahdu kuukausissa tai vuodessa? Kosteutta mittaa muutama xiaomin lämpö-/kosteusmittari ja niissä ei tapahdu mitään erityistä päivän aikana.
Pakkasilla tahtoo ilma olla liian kuivaa, mittari näyttää alle 30% lukemia ainakin meillä.
 
Niin ei sitä havaitsekkaan. Mutta katoppa 15v päästä.

Ei silti, sammuttelen minäkin sitä mutta papukaijana vaan toistan mitä noista ilmanvaihdoista on sanottu ja ongelmat ei näy päivissä, viikkoissa eikä välttämättä ihan vuosissakaan.

Ei ne rakenteet mitään ilmanvaihtoa tarvitse vaan asukkaat. Kosteus ja ylipaine sisällä kostuttaa ne eristeet. Alipainetta haetaan ilmanvaihdolla siksi, että se on helpompi saada aikaiseksi kuin tasapaino.

Todella harvassa taitavat olla sisäilmasta tulleet kosteusvauriot. Ongelmat ovat alapohjassa ja märkätiloissa yms. valmiiksi nestemäisen veden aiheuttamia. Tai sitten rakenteet ovat muutoin totaalisen pielessä.
 
Itse valmistauduin ensi viikon pakkasiin laittamalla puuterilumet sokkelin ympärille hieman puuverhoilun alalaitaa korkeammalle, jotta sähkökaapelit betonilaatassa eivät veisi niin paljon sähköä. Tästäkin on monta mielipidettä mutta 2000 luvun puutalo ja hyvien salaojien/kallistusten takia ei pitäisi tulla ongelmia. Ainoa haittapuoli voi olla että jyrsijät viihtyvät sokkelin vieressä ja saattavat tulla helpommin taloon koska sokkelin vierusta menee nollan yläpuolelle ja osa lumesta sulaa.
Tästä tuli mieleen että olisikohan järkeä laittaa talveksi finnfoamit tai vastaavat sokkelin ympärille pakkaskaudeksi? Paljonkohan ne johtaa kylmää rossitilaan ja sitä kautta lattiaan?

Täällä 50/60 luvun talo ilman takkaa, tavoitteena jatkossa 8000-10 000kWh (100-140m2).
 
Onkohan kellään kokemuksia kuvan kaltaisista diesellämmittimistä? 8 kW lämmitin maksaa vajaat pari sataa netissä ja youtuben perusteella nuo käy jopa jäteöljyllä. Itseasiassa löysin myös kokemuksia, että toiminta on jopa parempaa kun sekoittaa 50/50 lämmitysöljyä ja jäteöljyä vrt puhdas lämmitysöljy.

Jäteöljyä saanee lähes ilmaiseksi, kun hiukan kyselee ja jopa dieselin hinnoilla tuollainen olisi järkevä niille, joilla kallis sähkö ja suora sähkölämmitys. 1 kwh dieselistä maksaa n. 20 c kahden euron litrahinnalla. PÖ halvimmillaan taitaa olla nyt jotain 1,50 €, joten kwh-hinta sillä n. 15 c.

Jos vieras konsepti niin ainakin Vevor on yksi brändi, jolla löytyy tubesta ja googlesta lisää. Kuten yleensäkin kiinasälässä, niin merkkejä on useita ja mainoskuvissa ainakin näkyy olevan aika identtisiä laitteita. Itse mietin lähinnä autotallin lämmitykseen satunnaisia projekteja varten, mutta kyllähän tuollainen voisi ihan asuinrakennuksenkin lämmittämiseen sopia.

Asennusfilkkoja löytyy youtubesta, kone tarvitsee 12 V virran. Siihen käy esim. tietokoneen virtalähde / läppärin laturi / tms. Asuinrakennuksessa luultavasti itse asentaisin koneen ulkopuolelle, jolloin lämmittimestä tulee sisälle yksi putki, josta laite hönkii kuumaa ilmaa. Tallikäyttöön ajattelin alustavasti asennusta sisäseinälle, tässä tapauksessa läpivienti tarvitaan pakoputkea varten.

us_ZCJRQ12V5KWYJXSKGV0_original_img-v8_diesel-heater-m100-1.2.jpg

Siinähän se toista vai kolmatta talvea jo lämmittää rintamamiestalon kellaria. Löytyy myös keskuslämmityskattila öljyllä ja sauna puukiukaalla.

Ihan hyvä ollut satasen hintaan.

20221204_195500.jpg
 
ilmanvaihtokoneen (kuutio lämmönvaihdin) karkea suodattimet voi poistaa talvi ajaksi. Perustelu: ulkoilmassa ei lentele isommassa määrin öttiäisiä eikä muutakaan pas... pölyä ja sitten se teho namiska käännetään pykälä vasempaan ei kaakkoon ja mailma pe.... sähkölaskussa säästää
Ihmeesti nuo karkeasuodattimet tummuu talvellakin 3kk vaihtovälillä.
 
En ymmärrä mikä idea suodattimen poistossa on? Kyllä sitä pölyä tulee talvellakin ja toisaalta suodatimen poisto saattaa myös sekoittaa säädöt kun vastusta onkin tulopuolella normaalia vähemmän.
 
Suodattimen poisto sekoittaa ilmavirrat, eli vaatii tasapainotuksen. Tämä tarkoittaa yleensä ulkoista säätäjää = kuluja.
Sama sitten keväällä kun suodattimen laittaa paikoilleen.
Myös ilman suodatinta skeida pääsee koneeseen ja kanaviin = kanavat joutuu putsauttamaan useammin = kuluja ja huonolla tuurilla koneeseen menee jotain isompaa joka kuluttaa/rikkoo moottorin = kuluja.

Eli kyllä täytyy olla todella optimisti että yhden suodattimen hinnalla ja hieman pienemmällä sähköteholla tämä asia kannattaa.

Esim meidän LTR-6 ilmanvaihtokone (195L/s) mikä on aika paljon keskivertoa isompi laite vie 60% puhallin nopeuksilla lämmön talteenotto 100%:lla 70w/h. Nopeuden kun tiputtaa 50% kohtaan niin kulutus tippuu 58w/h tasoon. Eli säästäähän tässä jopa 250wh/vrk! Riskeihin nähden en siis missään nimessä suosittele.
Hitaammilla nopeuksilla ainakin meillä oli ongelmia lämmön talteenoton kanssa, kenno jäätyi herkemmin joten hyötysuhde kyykkäsi.
 
Ihmeesti nuo karkeasuodattimet tummuu talvellakin 3kk vaihtovälillä.
En ymmärrä mikä idea suodattimen poistossa on? Kyllä sitä pölyä tulee talvellakin ja toisaalta suodatimen poisto saattaa myös sekoittaa säädöt kun vastusta onkin tulopuolella normaalia vähemmän.
Itse en kyllä poistaisi karkeasuodattimia talveksikaan. Omassa ILTO 400 koneessa on muistaakseni suositus vaihtaa 6kk välein, mutta itse vaihdan 3kk välein. Ja aina ne on yhtä likaiset, oli kesä tai talvi. Johtunee vieressä kulkevasta maantiestä, mistä irtoaa pölyä kesät talvet (nastarenkaat).
 
Ja karkeasuodattimen kun leikkaa itse matosta, niin se maksaa alle euron kappale. Eli kun rahallista säästöä tuosta ei saa, niin edelleenkään en ymmärrä mikä oli ajatus koko jutun takana?
 
Siinähän se toista vai kolmatta talvea jo lämmittää rintamamiestalon kellaria.

Missä sulla on tankki? Koneen alapuolella? Jaksaa imeä myös alempaa hyvin?
Ihan sillä kysyn, kun omaani suunnittelen isompaa tankkia. Webastoautoissa ja näissä lämmittimissä kun olen aina nähnyt tankin olevan itse poltinta ylempänä ja olen ollut siinä uskossa että näin se pitääkin olla, mutta sulla näyttisi polttoaineputki lähtevän koneesta alaspäin.
 
Missä sulla on tankki? Koneen alapuolella? Jaksaa imeä myös alempaa hyvin?
Ihan sillä kysyn, kun omaani suunnittelen isompaa tankkia. Webastoautoissa ja näissä lämmittimissä kun olen aina nähnyt tankin olevan itse poltinta ylempänä ja olen ollut siinä uskossa että näin se pitääkin olla, mutta sulla näyttisi polttoaineputki lähtevän koneesta alaspäin.

Heitin sen alkuperäisen tankin menemään ja 40l kanisterista tein tankin. Se on tuolla alempana sivussa joo. Pumppuhan pitää muistaakseni olla alempana ja asento yläviistoon.
 
onko kokemusta avotakkaan asennettavista takkasydämmistä, tuleeko niillä oikeasti yhtään lämpöä sisälle? Katselin, että noin 500€ saisi sellaisen, mutta mitä muita vaihtoehtoja tollaseen 70-luvun avotakkaan joka mallia neliskanttinen reikä ja hormi melkein suoraan taivaalle?
 
onko kokemusta avotakkaan asennettavista takkasydämmistä, tuleeko niillä oikeasti yhtään lämpöä sisälle? Katselin, että noin 500€ saisi sellaisen, mutta mitä muita vaihtoehtoja tollaseen 70-luvun avotakkaan joka mallia neliskanttinen reikä ja hormi melkein suoraan taivaalle?
Meillä ollut reilut 20v Harvian takkasydän avotakassa.
Levittää ihan hyvin kiertonsa ansiosta lämmintä kun tuli palaa, mutta eihän se mitään varaa.
 
onko kokemusta avotakkaan asennettavista takkasydämmistä, tuleeko niillä oikeasti yhtään lämpöä sisälle? Katselin, että noin 500€ saisi sellaisen, mutta mitä muita vaihtoehtoja tollaseen 70-luvun avotakkaan joka mallia neliskanttinen reikä ja hormi melkein suoraan taivaalle?

Itse tein niin, kuten aikasemmin tässä ketjussa kertonut, että avotakkaan laitoin kevyttakan/kamiinan, kun Tori.fi:stä löytyi sellainen joka mahtui juuri avotakan aukkoon. Tässä kuvat uudestaan:
Tuossa muutama kuva. kuten huomaa, tuo oli just niinku tehty tuohon aukkoon. Sivusta saa jopa villat sivuun hormin nuohouksen ajaksi:
20220914_155516.jpg20220914_155522.jpg20220914_155542.jpg

Tuo on lämmittänyt hyvin takkahuoneen päätä talosta, jossa myös kylppäri ja näissä on suora sähköinen lattialämmitys.

Edit. Aika hyvin tuo on lämpöä antanut, 5 kalikkaa aluksi ja myöhemmin 2 lisäämällä saa lämpötilan nousemaan 6 tunniksi L-muotoisen talon takkahuoneen ja kylpyhuoneen päässä. Sytytyksen jälkeen olen laittanut ilmasäädön aika pienelle, koska ajattelin että kun ei ole varaavuutta paljoa, ei kannattane polttaa nopeasti pois. Tuhkaa ja pikku hiiliä jaa palamattomaksi ehkä jotain 2 dl verran.
 
Viimeksi muokattu:
saako tuollaisesta takkasydämmestä tehtyä varaavan modailemalla siihen tulitiiliä tai jotain? Näin, että hormiin myydään jotain lämpökiviä mutta hinta oli melkoinen.
 
saako tuollaisesta takkasydämmestä tehtyä varaavan modailemalla siihen tulitiiliä tai jotain? Näin, että hormiin myydään jotain lämpökiviä mutta hinta oli melkoinen.
Jossain näin myynnissä vesisydämen, eli vastaava loota, mutta lämpö siirretään veteen ja edelleen johonkin varaajaan.

Yleisestihän varaavuus edellyttää jotain massaa mihin energia varataan, ei tuollaiseen takan sisään asetettavaan lootaan kovinkaan kummoista massaa mahdu.
 
Mielenkiinnosta; onko kukaan laskenut millä sähkön hinnalla kannattaisi alkaa käyttämään ilppiä aggregaatilla (jos unohdetaan tulisijat laskuista)? 70c/kWh on niin hurja hinta, että joko alkaisi olemaan lähellä.

Esim oma ILP tuottaisi näillä pakkasilla 4,2 kW ja ottoteho 1,7, eli jos joutuisi (ei kuitenkaan joudu) käyttämään läpi päivän täydellä teholla niin sähköä menisi noin 40 kWh eli 70c hinnalla lähes 30e. Sillä saa bensaa 15-20l, jolla genu jo just ja just pyörisi tuolla teholla koko päivän? Menikö oikein, karkeasti ottaen?

Eli vieläkään ei kannata, mutta euron/kWh niin alkaa kannattamaan. Aggregaatiksi diesel-verme, polttoöljyä ja lämmönvaihdin lämmön talteenottoon pakokaasusta, niin alenee? Ehkä se polttoöljykamiina ois kuitenkin järkevämpi...
 
Esim oma ILP tuottaisi näillä pakkasilla 4,2 kW ja ottoteho 1,7, eli jos joutuisi (ei kuitenkaan joudu) käyttämään läpi päivän täydellä teholla niin sähköä menisi noin 40 kWh eli 70c hinnalla lähes 30e. Sillä saa bensaa 15-20l, jolla genu jo just ja just pyörisi tuolla teholla koko päivän? Menikö oikein, karkeasti ottaen?
Itseasiassa sun ilpin anto- ja ottotehoilla ei sinänsä ole merkitystä, jos vertaat tilannetta, jossa käytetään ilppiä aggregaatilla tai ilppiä verkkovirralla. Tällöin ratkaiseva tekijä on se, millä hinnalla aggregaatti pystyy tuottamaan sähköä ja onko se hinta pienempi kuin pörssin määräämä hinta.

Aggregaatiksi kannattaa valita diesel-laite, koska sitä pystyy ajamaan taloöljyllä ja sen hyötysuhde on parempi. Suomi24:ssa joku on laskenut näin:
Aggregaatti, teho ..... 4,5 kW
Polttoöljy, hinta ....... 1,694 €/L
Kulutus ....................... 0,21 L/kWh
--> Tuotetun sähkön hinta .... 0,355 €/kWh
Laskelma lienee oikean suuntainen, mutta ei huomioi hankinta- ja ylläpitokustannuksia muuten kuin polttoaineen osalta.
 
Totta, olinpas uuno ja yritin laskea ihan käsittämättömän vaikeasti!
 
Aggregaatin hyötysuhde on alle 30 prosenttia. Ilmalämpöpumpun COP lienee alle kolme kun lämpötila on alle -10C.

Eli kyllä se öljy olisi järkevämpää joka kelissä polttaa jossain öljypolttimessa suoraan lämmöksi. Se on sitten toinen kysymys, että miten vaikka jonkun siirrettävän öljylämmittimen pakokaasut saa ohjattua ulos asunnosta.
 
Se on sitten toinen kysymys, että miten vaikka jonkun siirrettävän öljylämmittimen pakokaasut saa ohjattua ulos asunnosta.
Tuuletusikkunasta vaikka jos ei hormia talossa. Jostakin palamattomasta esim levyvillasta peitelevy tuuletusikkunaan ja siitä pakoputki ulos.

Ryssälandiassa vetävät kamiinan putken ikkunasta ulos jos kaukolämpö pettää kun voimalaitoksella yövuoro kännissä ja tulet sammuu ja putket jäätyvät.
 
Aggregaatin hyötysuhde on alle 30 prosenttia. Ilmalämpöpumpun COP lienee alle kolme kun lämpötila on alle -10C.

Eli kyllä se öljy olisi järkevämpää joka kelissä polttaa jossain öljypolttimessa suoraan lämmöksi.
Tuo on kyllä totta. Jos ajattelee euro edellä, niin pörssisähkön hinnan siirtoineen ylittäessä ~15 c/kwh kannattaisi lämmitys siirtää ilpiltä öljyn polttamiseen ja jossain 35 c/kwh tienoilla sähkölaitteita kannattaisi käyttää aggregaatilla. Toki tämä edellyttää, että laitehankinnat on jo tehty tai saadaan kuoletettua jollain aikaikkunalla.
 
Aggregaatin hyötysuhde on alle 30 prosenttia. Ilmalämpöpumpun COP lienee alle kolme kun lämpötila on alle -10C.

Eli kyllä se öljy olisi järkevämpää joka kelissä polttaa jossain öljypolttimessa suoraan lämmöksi. Se on sitten toinen kysymys, että miten vaikka jonkun siirrettävän öljylämmittimen pakokaasut saa ohjattua ulos asunnosta.
Jos sen aggregaatin hukkalämmön saa talteen, niin ilpin kanssa hyötysuhde nousee jo yli 100%.

Takaisinmaksuaika on sitten eri asia, kun kiinasta saa 12v diesel lämmittimen ja sille powerin kevyesti 250e
 
Tuo on kyllä totta. Jos ajattelee euro edellä, niin pörssisähkön hinnan siirtoineen ylittäessä ~15 c/kwh kannattaisi lämmitys siirtää ilpiltä öljyn polttamiseen ja jossain 35 c/kwh tienoilla sähkölaitteita kannattaisi käyttää aggregaatilla. Toki tämä edellyttää, että laitehankinnat on jo tehty tai saadaan kuoletettua jollain aikaikkunalla.

Voisihan se aggregaatin pistää vielä vaikka makuuhuoneen nurkkaan pörisemään, niin saisi ne aggregaatin hukkalämmöt talon lämmityksen hyödyksi. Tai ainakin sen osan joka ei mene pakokaasujen mukana kartanolle. Voisihan em. ratkaisusta olla "pientä" haittaa muun muassa melun vuoksi asumismukavuudelle.

Tietenkin jos tilanne olisi samanlainen kuin Ukrainassa, niin se asumismukavuuden huononeminen olisi varmaan pienimmistä päästä murheita kun sähköverkkokin on pommitettu rikki.
 
Jos sen aggregaatin hukkalämmön saa talteen, niin ilpin kanssa hyötysuhde nousee jo yli 100%.

Takaisinmaksuaika on sitten eri asia, kun kiinasta saa 12v diesel lämmittimen ja sille powerin kevyesti 250e
Tuohan vaatisi vain, että aggregaatti on sisätiloissa ja pakokaasu johdetaan ulos muutaman kymmenen metrin mittaisen kupariputken läpi, joka luovuttaa senkin lämmön sisäilmaan :smoke:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 232
Viestejä
4 486 787
Jäsenet
74 185
Uusin jäsen
Atte_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom