Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[B12]

Aiemmin kirjoittelin siitä, ettei varaava takka mitenkään riitä okt:n (2000) lämpöjen ylläpitoon ja nyt on hyvää dataa kun on -15C pakkasta ollut pitkään. Varaava takka lämpeää maksimit (teho noin 2 kW) ja lisäksi on alettu tekeen kaikki ruoka puuhellalla, joka 450kg massallaan myöskin lämmittää mukavasti.

Tästä huolimati ILP on nyt käynyt täydellä teholla tauotta, ottoteholtaan 1,7 kW (COP tuntematon, valmistajan mainoksen mukaan pitäisi kuitenkin olla näillä pakkasilla 2+), tää on just riittänyt pitämään sisälämpönä noin 19-20 C. Kun pakkaset kirii lisää, niin sitten alkaa suoralla sähköllä lämmittäminen.

Aika perkeleen hankalaksi alkaa menemään lämmityksestä säästäminen. Toinen ILP ei varmaan maksa itseään takaisin, koska kun tästä pakkaset kiristyy, niin myös COP lähenee 1:stä, joten suoralla sähköllä lämmittäminen ajaa saman asian. Käytännössä tarttisi toisen varaavan takan...

Edit: Kattelin vielä historiatietoa niin about 30 kWh päivässä menee ILP:lle tällä hetkellä energiaa. Jos sähkön hinta ois ne pelotellut 4€/kWh niin kyllä alkais hyvätuloisiakin ahdistamaan.

Meillä samanikäinen 165 neliöinen talo. Leivinuuni- /takkakomplexi ja kaksi mitsu LN25 pumppua. Lämpö on riittänyt vielä -30 keleilläkin, kun polttaa puuta lisänä. COP luvataan näillä R32 kylmäaineen pumpuilla olevan vielä 2 pintaan -30 asteessa. Lämpöinä pidetty sama 19-20 ja enemmälle ei ole tarvetta. Leivinuunin päällä on pöytätuuletin kierrättämässä lämpöä. -15 kelillä näyttäisi kaksi pumppua vievän yhteensa 20-25kWh, eli varoja on vielä hyvin.

Itse arvioisin, että kahdella pumpulla teho riittäisi n. -20 kelille ilman puun polttamista.

 

[bowtie81]

vesivaraajista olen kuullut usein pohdintaa siitä, että onko halvempi sammuttaa ne kuin pitää kokoajan päällä esim. mökeillä jos siellä käydään vain viikonloppuisin. Riippuu varmaan varaajan koosta mutta onko tuosta olemassa jotain mittaustietoa?

 

[Zigh]

vesivaraajista olen kuullut usein pohdintaa siitä, että onko halvempi sammuttaa ne kuin pitää kokoajan päällä esim. mökeillä jos siellä käydään vain viikonloppuisin. Riippuu varmaan varaajan koosta mutta onko tuosta olemassa jotain mittaustietoa?

Tottakai kannattaa sammuttaa jos ei ole päivittäin käyttöä.

 

[Uhanalainen]

Nyt vähän jäitä hattuun. Missä se saunarakennuksen lämminvesivaraaja fyysisesti sijaitsee? Saunarakennuksessa ollee koko ajan peruslämpö? Millä saunarakennus lämpeää? Suorasähköllä? Jos lämmitys suorasähköllä ja lvv sijaitsee muutenkin lämmitettävissä tiloissa, niin hukkaenergiaa taitaa mennä about 0 kWh/päivä ja kaikki toimenpiteet olisi puhdasta rahan hukkaa.

Sitten kun saunan peruslämpö tuotetaan ilpillä tai puulla tms. tai siellä ei ole peruslämpöjä enää päällä, niin sitten pohtii sitä lvv:n asentamista.

Edit: Itseasiassa tota saunan varaajaa voisi pelle peloton käyttää sähkön säästämiseen, eli sen poistaminen ois suorastaan haitallista. Sitten kun tipahtaa pörssisähkölle, niin älyohjaus varaajan lämmitykselle sähkön hinnan mukaan ja varaajasta vesikiertoinen patterilämmitys antamaan lämpöä kalliinakin tunteina...

Joo eli sijaitsee siis siellä samaisessa saunarakennuksessa, ja siellä on peruslämpö toteutettu lattialämmityksen muodossa, muuta lämmitystä siellä ei tosiasiassa edes olekaan. Nämä on tosiaan vain äkkiä mieleen tulleita asioita mitä pohdiskelin eikä välttämättä ole ollenkaan järkeviä juttuja, siksipä päätin täältä kyselläkin onko tuossa mitään tolkkua... mutta ilmeisesti ei, ellei sitten vaan uusi tuota lvv:tä pienempään vekottimeen joka veisi vähemmän sähköä tms? En tiedä kuinka noissa on kehitys kehittynyt mutta lienee tuollakin sen lähemmäs 20v ikää jo ja ehkä tuo 300l on vähän overkill meidän tarpeisiin, lienee 200l riitäis hyvin ehkä.

 

[Mikkos]

Joo eli sijaitsee siis siellä samaisessa saunarakennuksessa, ja siellä on peruslämpö toteutettu lattialämmityksen muodossa, muuta lämmitystä siellä ei tosiasiassa edes olekaan. Nämä on tosiaan vain äkkiä mieleen tulleita asioita mitä pohdiskelin eikä välttämättä ole ollenkaan järkeviä juttuja, siksipä päätin täältä kyselläkin onko tuossa mitään tolkkua... mutta ilmeisesti ei, ellei sitten vaan uusi tuota lvv:tä pienempään vekottimeen joka veisi vähemmän sähköä tms? En tiedä kuinka noissa on kehitys kehittynyt mutta lienee tuollakin sen lähemmäs 20v ikää jo ja ehkä tuo 300l on vähän overkill meidän tarpeisiin, lienee 200l riitäis hyvin ehkä.

Ja sieltä tuli jo toinen energiasyöppö: lattialämmitys. Mieti pystyisikö sen korvaamaan jollain vähemmän sähköä vievällä ratkaisulla.

 

[Zigh]

Joo eli sijaitsee siis siellä samaisessa saunarakennuksessa, ja siellä on peruslämpö toteutettu lattialämmityksen muodossa, muuta lämmitystä siellä ei tosiasiassa edes olekaan. Nämä on tosiaan vain äkkiä mieleen tulleita asioita mitä pohdiskelin eikä välttämättä ole ollenkaan järkeviä juttuja, siksipä päätin täältä kyselläkin onko tuossa mitään tolkkua... mutta ilmeisesti ei, ellei sitten vaan uusi tuota lvv:tä pienempään vekottimeen joka veisi vähemmän sähköä tms? En tiedä kuinka noissa on kehitys kehittynyt mutta lienee tuollakin sen lähemmäs 20v ikää jo ja ehkä tuo 300l on vähän overkill meidän tarpeisiin, lienee 200l riitäis hyvin ehkä.

Ei varaajaa uusimalla tai pienentämällä säästä mitään jos hukkalämpökin menee jo tilojen lämmitykseen.

Sillä voisi vähän säästää, että sitä varaajaa pidetään matalammalla lämmöllä silloin kun saunassa ei käydä. Tässäkin tosin se että jos varaajalla on osuus tilojen lämmityksestä, niin tämäkin säästö häviää kun lattialämmitys joutuu paahtamaan kovemmalla.

 

[Vesiperä]

Minä ehdotin vaimolle, jos laitettas vinyyli/laminaattilattialle 30mm finfoamilevyjä ja lattialämmöt pienemmälle. Siinä meni kuulemma raja

 

[Rapilysin]

En tiedä kuinka noissa on kehitys kehittynyt mutta lienee tuollakin sen lähemmäs 20v ikää jo ja ehkä tuo 300l on vähän overkill meidän tarpeisiin, lienee 200l riitäis hyvin ehkä.

Sähkövastus oli sähkövastus jo 20 vuotta sitten, eikä se siitä oikeastaan muuksi muutu. Varaajan pienentäminenkään ei varmaan vaikuta kulutukseen kauheasti. Varaajan eristys vaikuttaa, mutta se varmaan on 20 v sitten ihan asianmukaisesti eristetty kuitenkin jo. Suurin merkitys on sillä, että kuinka paljon sieltä varaajasta ottaa vettä pihalle = kuinka paljon se joutuu vettä lämmittämään.

Mikkos ehdottama lämmitysmuodon vaihto voisi olla hyvä. Saako sinne fiksusti jonkun halvan ilpin? Eilen juuri näitä selailin niin ultimatemarket näyttää olevan edelleen voimissaan ja sieltä irtoaisi pumppuja alkaen < 500 €. Laadusta en osaa toki sanoa.

 

[jarp]

mutta ilmeisesti ei, ellei sitten vaan uusi tuota lvv:tä pienempään vekottimeen joka veisi vähemmän sähköä tms? En tiedä kuinka noissa on kehitys kehittynyt mutta lienee tuollakin sen lähemmäs 20v ikää jo ja ehkä tuo 300l on vähän overkill meidän tarpeisiin, lienee 200l riitäis hyvin ehkä.

Tähän saitkin jo vastauksia, mutta ajattele lvv:tä vesitäytteisenä sähkölämmittimenä (vs. öljytäytteinen lämmitin), jonka hyötysuhde on 100% (ainakin niin pitkään kun se ei ylilämmitä tilaa jossa se on, mitä se tuskin tekee kun eristeet on kunnossa).

Mikään muutos lvv:n ei käytänössä hetkauta energiankulutusta yhtään mihinkään, jos lvv:n koko ja teho pienenee, lattialämmitys työskentelee vastaavan määrän kovempaa jne. Lämmitysmuodon vaihtaminen on asia, jolla jotain voidaan saavuttaa (ja sit jos sinne vaihtaa ilpin niin sit se lvv:n hukkalämpö ei enää olekkaan ideaali, koska se ilp tuottaa yli 1:n hyötysuhteella lämpöä).

 

[Uhanalainen]

Sähkövastus oli sähkövastus jo 20 vuotta sitten, eikä se siitä oikeastaan muuksi muutu. Varaajan pienentäminenkään ei varmaan vaikuta kulutukseen kauheasti. Varaajan eristys vaikuttaa, mutta se varmaan on 20 v sitten ihan asianmukaisesti eristetty kuitenkin jo. Suurin merkitys on sillä, että kuinka paljon sieltä varaajasta ottaa vettä pihalle = kuinka paljon se joutuu vettä lämmittämään.

Mikkos ehdottama lämmitysmuodon vaihto voisi olla hyvä. Saako sinne fiksusti jonkun halvan ilpin? Eilen juuri näitä selailin niin ultimatemarket näyttää olevan edelleen voimissaan ja sieltä irtoaisi pumppuja alkaen < 500 €. Laadusta en osaa toki sanoa.

Täytynee tutkailla jos se onnistuisi. Tila on vähän sellainen että se olisi hankala saada mihinkään järkevästi. Ehkä joku lattiamalli voisi vielä mennä, katto on sen verran matala ettei katonrajaa saa laitettua kyllä yhtään mitään.

 

[Zigh]

Täytynee tutkailla jos se onnistuisi. Tila on vähän sellainen että se olisi hankala saada mihinkään järkevästi. Ehkä joku lattiamalli voisi vielä mennä, katto on sen verran matala ettei katonrajaa saa laitettua kyllä yhtään mitään.

Pitäisi kanssa tietää mikä sen saunan peruslämmön sähkön kulutus on. Jos on pienehkö tila edes jollain tasolla eristettynä, niin ILPin takaisinmaksuaika on helposti sen käyttöikää pidempi.

 

[petepeluri]

Aiemmin kirjoittelin siitä, ettei varaava takka mitenkään riitä okt:n (2000) lämpöjen ylläpitoon ja nyt on hyvää dataa kun on -15C pakkasta ollut pitkään. Varaava takka lämpeää maksimit (teho noin 2 kW) ja lisäksi on alettu tekeen kaikki ruoka puuhellalla, joka 450kg massallaan myöskin lämmittää mukavasti.

Tästä huolimati ILP on nyt käynyt täydellä teholla tauotta, ottoteholtaan 1,7 kW (COP tuntematon, valmistajan mainoksen mukaan pitäisi kuitenkin olla näillä pakkasilla 2+), tää on just riittänyt pitämään sisälämpönä noin 19-20 C. Kun pakkaset kirii lisää, niin sitten alkaa suoralla sähköllä lämmittäminen.

Aika perkeleen hankalaksi alkaa menemään lämmityksestä säästäminen. Toinen ILP ei varmaan maksa itseään takaisin, koska kun tästä pakkaset kiristyy, niin myös COP lähenee 1:stä, joten suoralla sähköllä lämmittäminen ajaa saman asian. Käytännössä tarttisi toisen varaavan takan...

Edit: Kattelin vielä historiatietoa niin about 30 kWh päivässä menee ILP:lle tällä hetkellä energiaa. Jos sähkön hinta ois ne pelotellut 4€/kWh niin kyllä alkais hyvätuloisiakin ahdistamaan.

Ilpin pitää olla tarpeeksi tehokas ettei se käy täydellä kuormalla perus talvikelissä-> hyötysuhde parempi.

 

[Pakana]

Meillä on kaikki valot lediä, toki niitä on useampia. Kai niillä voi saada kilowattitunnin päivässä menemään, jos kaikki pitää aamusta iltaan päällä. Telkkarilla ehkä toisen. Näistä toki joku osa muuttuu vielä lämmöksi, eli molemmat kwh:t ei mene hukkaan. Kuvaputkitöllöjen ja hehkulamppujen aikaan nuo lukemat saattoi kyllä olla 10-kertaisia. Olen niitä silti sammutellut päiviksi, turhaa kulutusta se turha kilowattituntikin on.

Valaistus ja telkkarit ei koskaan ole olleet mitenkään erityisiä energiasyöppöjä. Joskus 20v sitten kun valaistus oli yhtä kuin hehkulamppu, ei se se päälämmönlähdekään ollut niin paljoa edullisempi kuin sähkö, ellei se sitten ollut sähkö, jolloin valaistus ei kuluttanut sähköä kuin kesällä.

Mitä tulee telkkareihin, niin nykyäänhän ne ovat melkoisia sähkösyöppöjä, putkitelkkareiden sähkönkulutus oli melkein samalla tasolla joskus 60-luvulla kun siellä oli kuvaputken lisäksi pitkä rivi radioputkia. Mun 1992 ostettu 21" perus putkitelsu otti 55W sähköä, 28" otti luokkaa 15w enemmän, tuota suuremmat olivat aika harvassa.

Tietysti kuvan neliösenttiäkohden nykytelkkarit eivät kuluta enempää sähköä, mutta kokonaisuutena ne kuluttavat enemmän kuin putkitelkkarit.

 

[ossobucco]

vesivaraajista olen kuullut usein pohdintaa siitä, että onko halvempi sammuttaa ne kuin pitää kokoajan päällä esim. mökeillä jos siellä käydään vain viikonloppuisin. Riippuu varmaan varaajan koosta mutta onko tuosta olemassa jotain mittaustietoa?

Kannattavuus riippuu siitä, missä varaaja sijaitsee, eli osallistuuko varaajan hukkalämpö peruslämmön ylläpitämiseen. Jos tämä jätetään huomiotta, niin varaajaa ei tietenkään kannata pitää päällä jatkuvasti, sillä sähkönkulutuksen kannalta ratkaisevaa on varaajan sisältämän veden lämpötila: mitä lämpimämpi vesi, sitä suurempi hukkalämpö ja sitä suurempi kulutus.

 

[stabbulamus]

Nyt on ensimmäinen täysi vuosi tulossa kun siirryttiin öljystä maalämpöön. Maalämpökoneen ulkoinen sähkömittari näyttää ~4400kWh kulutusta vuoden alusta, joka vaikuttaa ihan hyvälle kun lämmintä lattiaa löytyy n. 210m2 sisältäen autotallin ja IV-koneessa on vesikiertoinen patteri. Nelihenkinen perhe niin käyttösähkö tuntuu vievän aika paljon enemmän vuositasolla ja jostain syystä tuosta maalämmöstä on kuitenkin ollut helpompi nipistää ylimääräisiä kilowatteja pois. Ja toki varaavaa takkaa lämmitellään kylmimmät kuukaudet.

 

[petepeluri]

Valaistus ja telkkarit ei koskaan ole olleet mitenkään erityisiä energiasyöppöjä. Joskus 20v sitten kun valaistus oli yhtä kuin hehkulamppu, ei se se päälämmönlähdekään ollut niin paljoa edullisempi kuin sähkö, ellei se sitten ollut sähkö, jolloin valaistus ei kuluttanut sähköä kuin kesällä.

Mitä tulee telkkareihin, niin nykyäänhän ne ovat melkoisia sähkösyöppöjä, putkitelkkareiden sähkönkulutus oli melkein samalla tasolla joskus 60-luvulla kun siellä oli kuvaputken lisäksi pitkä rivi radioputkia. Mun 1992 ostettu 21" perus putkitelsu otti 55W sähköä, 28" otti luokkaa 15w enemmän, tuota suuremmat olivat aika harvassa.

Tietysti kuvan neliösenttiäkohden nykytelkkarit eivät kuluta enempää sähköä, mutta kokonaisuutena ne kuluttavat enemmän kuin putkitelkkarit.

65" oled vie sdr kuvalla ~100W.

 

[B12]

Ilpin pitää olla tarpeeksi tehokas ettei se käy täydellä kuormalla perus talvikelissä-> hyötysuhde parempi.

Keskiverto saunarakennukseen 25/9-sarjalainenkin ilppi on jo aika overkill.

 

[Rapilysin]

Ilpin pitää olla tarpeeksi tehokas ettei se käy täydellä kuormalla perus talvikelissä-> hyötysuhde parempi.

Olen nyt selaillut tuota lampopumppu.infoa niin siellä tuntuu monella olevan pelko katkokäynnistä ja sulatuksen ongelmista, jos pumppu ei käy täydellä teholla. Tiedä sitten koskeeko nämä ongelmat noita halvimpia pumppuja, koska kyllä nuo omat pumput toimii ihan ongelmitta silloinkin kun alkusyksystä lämmitystehon tarve on vain vähäinen ja ajoittainen ja samaten paukkupakkasilla, kun käyvät täydellä (?) teholla koko ajan.

Itse olisin kyllä taipuvainen ajattelemaan, että pumpun reilu mitoitus olisi vain hyvä asia.

 

[petepeluri]

Olen nyt selaillut tuota lampopumppu.infoa niin siellä tuntuu monella olevan pelko katkokäynnistä ja sulatuksen ongelmista, jos pumppu ei käy täydellä teholla. Tiedä sitten koskeeko nämä ongelmat noita halvimpia pumppuja, koska kyllä nuo omat pumput toimii ihan ongelmitta silloinkin kun alkusyksystä lämmitystehon tarve on vain vähäinen ja ajoittainen ja samaten paukkupakkasilla, kun käyvät täydellä (?) teholla koko ajan.

Itse olisin kyllä taipuvainen ajattelemaan, että pumpun reilu mitoitus olisi vain hyvä asia.

Pakkasella katkokäynti taitaa harvemmin olla ongelma. 50w/m2 -25c kelissä oli jossain mitoitus.

 

[jarp]

Pitää muistaa, että katkokäynti mahtaa olla todellinen ongelma, mutta invertteripumput teoriassa ei katkokäy, kun ne voivat pyöriä osateholla (mutta itselläni esim. toimii invertteripumppu päin persettä kun sisäyksikön lämpötilasensori on huonossa paikkaa, kuulemma uusissa pumpuissa osaa olla sensori kaukosäätimessä, jolloin homma toimii miljoona kertaa paremmin).

Mutta juttelin myös kylmälaiteasentajan kanssa ja hän oli sitä mieltä, että invertteripumpunkin hyötysuhde on paras, kun se käy ns. täydellä teholla. Että jotkut jopa yrittävät optimoida tätä veivaamalla pyynnit liian ylös ja sitten sammuttavat pumpun (jossa ei kuitenkaan ole enää mitään järkeä käsin tehtynä, kuulemma).

Missä lie totuus, varmaan tuolla ulkona jossain. Ehkä pumppukohtaista, ehkä pumpun valmistaja osaa vastata, mutta tuskin vastaa vaikka kysyisikin...

 

[Greenofficer]

Nyt on talon kaikki sisälasit vaihdettu lämpölasielementteihin.

Vaikea vielä sanoa kulutuksesta, koska talossa on tällä hetkellä vain ylläpitolämpö, mutta ainakin kylmän hohka hävisi eikä äänet ulkoa kuulu enää sisälle. Tuossa remontissa on se hyvä puoli, että mitä kylmempi ulkona on, niin sitä isompi säästö. Tämä ilmalämpöpumpun kanssa vielä parempi, kun sen hyötysuhde laskee kylmemmässä.

Huonona puolena valon läpäisy hieman laski. Jokainen lasi itsessään karsii sen noin 10% valosta, ja selektiivi hieman päälle. Selektiivin tuoma UV-valon karsiutuminen tosin taitaa olla plussapuoli.

 

[petepeluri]

Pitää muistaa, että katkokäynti mahtaa olla todellinen ongelma, mutta invertteripumput teoriassa ei katkokäy, kun ne voivat pyöriä osateholla (mutta itselläni esim. toimii invertteripumppu päin persettä kun sisäyksikön lämpötilasensori on huonossa paikkaa, kuulemma uusissa pumpuissa osaa olla sensori kaukosäätimessä, jolloin homma toimii miljoona kertaa paremmin).

Mutta juttelin myös kylmälaiteasentajan kanssa ja hän oli sitä mieltä, että invertteripumpunkin hyötysuhde on paras, kun se käy ns. täydellä teholla. Että jotkut jopa yrittävät optimoida tätä veivaamalla pyynnit liian ylös ja sitten sammuttavat pumpun (jossa ei kuitenkaan ole enää mitään järkeä käsin tehtynä, kuulemma).

Missä lie totuus, varmaan tuolla ulkona jossain. Ehkä pumppukohtaista, ehkä pumpun valmistaja osaa vastata, mutta tuskin vastaa vaikka kysyisikin...

Ainakin toshiban pumpuissa hyötysuhde on paras puolella kuormalla. Eiköhän tuo päde muihinkin.

 

[Hammer Schultz]

Jos ILP on ollut pois päältä elokuusta lähtien niin miten kannattaisi lähteä liikkeelle jos haluaa alkaa lämmittelemään sillä? Suht uusi Mitsun 25 kyseessä. Vai pumppu vaan päälle ja kovaa ajoa suoraan?

 

[Rapilysin]

Jos ILP on ollut pois päältä elokuusta lähtien niin miten kannattaisi lähteä liikkeelle jos haluaa alkaa lämmittelemään sillä? Suht uusi Mitsun 25 kyseessä. Vai pumppu vaan päälle ja kovaa ajoa suoraan?

Näin minä tekisin.

 

[B12]

Pakkasella katkokäynti taitaa harvemmin olla ongelma. 50w/m2 -25c kelissä oli jossain mitoitus.

Mikä ongelma se katkokäynti muutenkaan on? Meillä kaksi pumppua ja katkokäy käytännössä aina kun keli on plussallla. Kahdella pumpulla minimilämmitysteho on 2000W ja lähellekään sitä ei talo tarvitse. Yhdellä taasen lämpiää vain talon toinen pää.

 

[petepeluri]

Mikä ongelma se katkokäynti muutenkaan on? Meillä kaksi pumppua ja katkokäy käytännössä aina kun keli on plussallla. Kahdella pumpulla minimilämmitysteho on 2000W ja lähellekään sitä ei talo tarvitse. Yhdellä taasen lämpiää vain talon toinen pää.

Kuluu enemmän, mutta ei varmaan iso ongelma.

 

[kmot]

Kun mittaatte huoneiden lämpötiloja, missä teillä on ne mittarit? Onko ne jossain pöydän/lipaston tms. päällä vai kiinni seinäpaneelissa/kipsilevyssä? Jossakin keskellä huonetta tulee ihan eri arvot kuin seinään kiinnitettynä, ikkunan vieressä vielä, jos ei ole edes lämpöpatteria lähettyvillä.

Itsellä muutama sellainen in/out mittari sisällä, jossa se johdonpäässä oleva ulkoanturi on lattialla jalkalistan vieressä, ja kyllä siinä talon nurkkauksessa saattaa olla jopa 10 asteen ero siihen mitä metrin päässä seinällä näyttää (ei vesikiertoista lattialämmitystä).

Pitäisikö sitten huonelämpöjä nostaa riittävän ylös, ettei nurkissa lattian tasalla edes menisi alle 15 asteen? Vaatisi varmaan jotain +25 sisälämpötilaa. Joko 10 asteen tienoilla lattianrajassa nurkissa alkaa tulla kosteusvauriota rakenteisiin? Kuitenkin muualla huoneessa on tällöin vielä se 20 astetta.

 

[Rapilysin]

Kun mittaatte huoneiden lämpötiloja, missä teillä on ne mittarit? Onko ne jossain pöydän/lipaston tms. päällä vai kiinni seinäpaneelissa/kipsilevyssä? Jossakin keskellä huonetta tulee ihan eri arvot kuin seinään kiinnitettynä, ikkunan vieressä vielä, jos ei ole edes lämpöpatteria lähettyvillä.

Itsellä muutama sellainen in/out mittari sisällä, jossa se johdonpäässä oleva ulkoanturi on lattialla jalkalistan vieressä, ja kyllä siinä talon nurkkauksessa saattaa olla jopa 10 asteen ero siihen mitä metrin päässä seinällä näyttää (ei vesikiertoista lattialämmitystä).

Pitäisikö sitten huonelämpöjä nostaa riittävän ylös, ettei nurkissa lattian tasalla edes menisi alle 15 asteen? Vaatisi varmaan jotain +25 sisälämpötilaa. Joko 10 asteen tienoilla lattianrajassa nurkissa alkaa tulla kosteusvauriota rakenteisiin? Kuitenkin muualla huoneessa on tällöin vielä se 20 astetta.

Mulla on n. 150-180 cm korkeudessa mittarit ja näillä korkeuksilla lämmöt näyttää 20-21 Katselin infrapunamittarilla muutamia mittauksia äsken niin kylmin kohta kämpästä oli 14,8 nurkassa, jossa molemmat seinät ulkoseiniä. Kuumin kohta katon rajassa 22,7. Takan päällä tosin oli 27,2 mutta siihen taitaa olla looginen selitys.

 

[Zigh]

Kun mittaatte huoneiden lämpötiloja, missä teillä on ne mittarit? Onko ne jossain pöydän/lipaston tms. päällä vai kiinni seinäpaneelissa/kipsilevyssä? Jossakin keskellä huonetta tulee ihan eri arvot kuin seinään kiinnitettynä, ikkunan vieressä vielä, jos ei ole edes lämpöpatteria lähettyvillä.

Itsellä muutama sellainen in/out mittari sisällä, jossa se johdonpäässä oleva ulkoanturi on lattialla jalkalistan vieressä, ja kyllä siinä talon nurkkauksessa saattaa olla jopa 10 asteen ero siihen mitä metrin päässä seinällä näyttää (ei vesikiertoista lattialämmitystä).

Pitäisikö sitten huonelämpöjä nostaa riittävän ylös, ettei nurkissa lattian tasalla edes menisi alle 15 asteen? Vaatisi varmaan jotain +25 sisälämpötilaa. Joko 10 asteen tienoilla lattianrajassa nurkissa alkaa tulla kosteusvauriota rakenteisiin? Kuitenkin muualla huoneessa on tällöin vielä se 20 astetta.

Kotiautomaatioon kytketyt lämpömittarit olen laittanut yleensä sisäseinille huonekohtaisen termostaatin viereen.

En näkisi että on mitään riskiä kosteusvauriosta vaikka nurkissa olisikin 10 astetta. Lämpö ja kosteus pyrkii kuitenkin nousemaan ylös eikä sitä kosteutta sisäilmassa näin talvella muutenkaan hirveästi ole.

Ilmeisesti vanhempi (>40v) puurunkoinen talo jos nurkissa noin kylmää?

 

[Hyrava]

Virallisestihan huonelämpömittarit pitäisivät olla noin 150cm korkeudessa ja jos jotain "täällä on liian kylmä" -valituksia lähdetään todentamalla mittauksin niin olikohan että mittarin pitäisi olla vähintään 60cm lähimmästä seinästä tai kiinteästä kalusteesta eli käytännössä mittari pitäisi olla jollakin telineellä keskellä huonetta. Ja tuohon ohjeeseenkin oli vissiin sitten 100 ja 1 poikkeusta, olikohan että makuuhuoneen lämpö pitäisi mitata 110cm korkeudelta jne.

Itse olen ihan arviokaupalla laitellut omat lämpöanturini tuohon suositeltuun 150cm korkoon, yleensä seinälle, vähän riippuen mihin anturin saa kätevimmin laitettua. Yksi anturi on ihan hyllyllä kun sattuu olemaan sopivalla paikalla ja korkeudella. Eipä tuolla sijainnilla niin tarkkaa väliä ole kun ei tule mihinkään viralliseen käyttöön vaan ihan kotiautomaatioon ja omaksi tiedoksi.

 

[kmot]

'92 rakennettu elementtitalo tiilivuorauksella. Tosiaan makkarissa ei ole nyt sähköpatteri päällä, kun ovi on auki olkkariin jossa varaava leivinuuni. Nurkkalämpötila makuuhuoneessa noin 15 ja muuten makuuhuoneessa (itselle) sopivat ~20. Sillä mietin, että jos lasken vielä lämpöjä alemmas, niin sitten on lattian rajassa ulkoseinien nurkassa se about 10. Mutta siis ilmeisesti ei liene haitaksi se nurkan viileys rakennukselle.

 

[aneane]

135m2 -88 omakotitalo, toimenpiteet: eteisestä ja vessasta lattialämmitys minimille/pois, ilmalämpöpumppu ei laitettu vielä päälle, varaavaa vuolukivitakkaa lämmitetty säntillisemmin.
Muutoin ei muutettu elintapoja, sisälämpötila suht sama, ruuanlaitot, pyykkäykset, suihkutukset ja kylvytykset lisääntyneet perheenlisäyksen myötä. Daikinin ilmalämpöpumppu pysyy toistaiseksi pois päältä, tullut huomattua että takan lämmitys muuttuu automaattisesti säntillisemmäksi kun kämpän lämpötila laskee eikä ilmalämpöpumppu pitämässä mukavaa pohjalämpötilaa kämpässä takan lämmitysten välissä.

 

[Shajk]

Kun mittaatte huoneiden lämpötiloja, missä teillä on ne mittarit? Onko ne jossain pöydän/lipaston tms. päällä vai kiinni seinäpaneelissa/kipsilevyssä? Jossakin keskellä huonetta tulee ihan eri arvot kuin seinään kiinnitettynä, ikkunan vieressä vielä, jos ei ole edes lämpöpatteria lähettyvillä.

Itsellä mittari kirjahyllyssä noin 150cm korkeudella. Kirjahylly on aika keskellä huonetta kun se toimii myös tilanjakajana.

Pitäisikö sitten huonelämpöjä nostaa riittävän ylös, ettei nurkissa lattian tasalla edes menisi alle 15 asteen? Vaatisi varmaan jotain +25 sisälämpötilaa. Joko 10 asteen tienoilla lattianrajassa nurkissa alkaa tulla kosteusvauriota rakenteisiin? Kuitenkin muualla huoneessa on tällöin vielä se 20 astetta.

Riippuu kai talosta, mutta 15 astetta on aika lämmintä vielä. Synnyinkodissani lattian nurkissa oli helposti pakkasen puolella vaikka keskellä oli +25.
Mitä mä nyt välillä lämpökameralla satunnaisesti uudempiakin taloja katonnu, 15 astetta nurkassa on vielä erinomaista.

 

[Hyrava]

Noniin, vaikka itselläni on sellainen harvinainen tapaus että itselläni ei ole ollenkaan sähkösopimusta eli on kiinteä kuukausihinta yhtiövastikkeessa niin silti tein päivän hyvän työn. Kävin kaikki kämpän sähkölaitteet läpi ja sammuttelin sellaiset mitä tarvitaan hyvin satunnaisesti. Tosiaan kun on tuo kiinteä sähkökustannus niin ei ole aiemmin niin hirveästi ajatellut sähkön käyttöä mutta kyllähän se siellä vastikkeessa aikanaan vaikuttaa koko taloyhtiön osalta.

Tosiaan tuli sammuteltua kaikkea "turhaa" joka ennen on ollut joko päällä tai vähintään valmiustilassa tai vähintäänkin tuli laitettua aina päällä olevia laitteita valmiustilaan. Sanoisin että tuolla operaatiolla säästyy taloyhtiöllä sähköä ainakin jotain 200-500 Wh, ehkä jopa enemmänkin. Samalla tuli vähän optimoitua kotiautomaation valo-ohjauksiakin joten "turhat" valot sammuvat itsestään tietyn ajan kuluttua, esimerkiksi jos keittiössä ei havaita liikettä niin 5min päästä sammutetaan kaikki paitsi yksi lamppu. Samoin parvekkeella koristevalo joka on toiminut "tupakkavalona" reagoi nykyään parvekkeen oven avaamiseen, eli jos joku menee parvekkeelle niin valo syttyy 10min ajaksi ja sammuu automaattisesti sen jälkeen, ja samalla on aikaohjaus niin että jos aurinko on jo noussut niin ei sytytetä valoa ollenkaan. Vastaavia ohjauksia on tullut tehtyä jonkun verran muihinkin valoihin (muunmuassa "jouluvalot") ja vaikka nuo ledivalot eivät hirveästi sähköä syö niin kyllä noilla jokunen watti silti säästyy.

 

[petepeluri]

Arvioin joulukuun sähkönkulutuksen ja lämmitysenergian suhdetta, tuosta tulee noin cop 2.5. Puuta on tullut hieman poltettua, mutta se ei tuohon vaikuta oleellisesti. 90% lämmityksestä hoitaa 2x ilp.

 

[B12]

Arvioin joulukuun sähkönkulutuksen ja lämmitysenergian suhdetta, tuosta tulee noin cop 2.5. Puuta on tullut hieman poltettua, mutta se ei tuohon vaikuta oleellisesti. 90% lämmityksestä hoitaa 2x ilp.

Varmaan aika oikealla hehtaarilla on arvio.

 

[petepeluri]

Varmaan aika oikealla hehtaarilla on arvio.

Ilppien cop on ~3.5, muu sähkönkäyttö laskee suhdetta. Pitäisi vaihtaa jossain välissä lvv vähemmän kuluttavaan.

 

[Catrik]

Ikkunoiden lisäeristys muovikalvolla samaan tyyliin kuin tuollainen Tesan tuote Tesa eristävä ikkunakalvo | Clas Ohlson

Noita tarvisi 10 pakettia eli 130e, niin katselin rakennusmuovirullia. 3x9m rullat maksaa n. 25e ja jää reilusti ylikin. Ongelmaksi havaitsin että kirkkaaksi markkinoidut muovit ovat oikeasti tiskiveden värisiä. Oletteko kenties tehneet tuollaista kikkaa ja mitä muovia käyttänyt? Ei nyt missään nimessä tarvi mikään lasinkirkas olla, kunhan nyt ulos kohtuudella vielä näkis.

Autotallissa yksikerroksiset ikkunat, laitoin 100mm villaa ulkopuolelle ikkunan syvennykseen ja päälle muovikalvo niin, että ylä- ja alareunaan jää 20mm tuuletusraot.

 

[petepeluri]

Laskeskelin että max.100KWh/kk pystyisi säästämään lämpötilaa laskemalla. On kyllä yhtä tyhjän kanssa tuollainen määrä.

 

[asentaja1]

Laskeskelin että max.100KWh/kk pystyisi säästämään lämpötilaa laskemalla. On kyllä yhtä tyhjän kanssa tuollainen määrä.

Mitä ihmettä! Lähtökohdista tietysti riippuu ja mukavuudenhalusta, mutta "helposti" sähkölämmitteisessä ok-talossa pudotetaan talvikuukausina 2-3tuhatta kwh/kk lämpötilaa laskemalla.

 

[10R]

Mitä ihmettä! Lähtökohdista tietysti riippuu ja mukavuudenhalusta, mutta "helposti" sähkölämmitteisessä ok-talossa pudotetaan talvikuukausina 2-3tuhatta kwh/kk lämpötilaa laskemalla.

Ei taida ihan parin asteen pudotus riittää 3000kwh/kk säästöön. Tosiaan lähtökohdista riippuu, mutta ei tuo mitenkään kohtuudella ole tehtävissä.

 

[asentaja1]

Ei taida ihan parin asteen pudotus riittää 3000kwh/kk säästöön. Tosiaan lähtökohdista riippuu, mutta ei tuo mitenkään kohtuudella ole tehtävissä.

Ei se parilla asteelle onnistu, siitä voidaankin päätellä, että sähkö on aivan liian halpaa niille, jotka eivät voi pudottaa kuin asteen tai pari sitä lämpötilaansa.

 

[Kvarkki]

Ei se parilla asteelle onnistu, siitä voidaankin päätellä, että sähkö on aivan liian halpaa niille, jotka eivät voi pudottaa kuin asteen tai pari sitä lämpötilaansa.

Keskimäärin tavoite asumisessa suurimmalla osalla ihmisistä on mukavuus, ei maksimaalinen säästö. Ei onneksi eletä vasuri-utopiassa, jossa persaukisen tulotaso on ainoa sallittu.

 

[Hammer Schultz]

Ei se parilla asteelle onnistu, siitä voidaankin päätellä, että sähkö on aivan liian halpaa niille, jotka eivät voi pudottaa kuin asteen tai pari sitä lämpötilaansa.

Puhut niin isoista säästöistä, tyyliin 100kwh/vrk tai 4kw/h että se on todella vaikea saavuttaa paitsi jossain massiivisen isossa suorasähkössä jossa joka nurkka vuotaa.

Esimerkkinä kerrottakoon että oma vajaa 100m2 suorasähkö paritalon puolikas kulutti kokonaisuudessaan n. 1900kwh viime tammikuussa, saat kyllä olla aika velho jos tuostakin riipaiset edes 1000kwh pois ilman että siirrytään 1900-luvun alkupuolen asumisolosuhteisiin.

 

[asentaja1]

Omassa joka suuntaan vuotavassa talossa tuon 2000-3000 on ollut kokonaiskulutus normaali talvikuukautena. Tuollaisen säästön aikaan saaminen vaatisi pääkytkimen kiinni vetämisen. Meneeköhän sulla nyt vuosi ja kuukausitason säästöt sekaisin?

Keskimäärin tavoite asumisessa suurimmalla osalla ihmisistä on mukavuus, ei maksimaalinen säästö. Ei onneksi eletä vasuri-utopiassa, jossa persaukisen tulotaso on ainoa sallittu.

Samaa mieltä molempien kanssa, perustavoite on mukavuus, eikä säästö. Mutta siinä vaiheessa kun sähkön hinta nousee holtittomiin lukemiin ja tuntuu että ei liksa enää riitä, niin silloin ei vaan voi mennä pelkästään se mukavuus edellä ja ruikuttaa muita apuun.
Jos ei ole valmis siitä mukavuudestaan tinkimään kuin sen asteen tai kaksi, ei silloin mielestäni saa valittaa siitä sähkön hinnastakaan, se on silloin liian halpaa niille henkilöille.

Pari sivua taakepäin voi katsoa mun omat käppyrät, se yli 2000kwh/kk säästö kyllä tulee lämpöjä laskemalla jos vaan haluja on, tottakai mukavuudesta pitää vähän tinkiä, mutta ei voi sanoa, etteikö se mahdollista olisi.

 

[Hammer Schultz]

Nyt kun aloin katsomaan energian kulutusta niin on mielenkiintoista miten eilen perjantaina 16.12 sähköä kului 90kwh kun taas edellisenä päivänä torstaina 15.12 kulutus oli vain vajaa 34kwh. Mitään muutosta ei lämmityksessä ole tehty, sama pyynti termarissa ja lämpötila about sama molempina päivinä. LVV päällä öisin aina. Mikäköhän tuon voi selittää kun ei ole mitään normi kodinkonetta suurempaa sähkönkuluttajaa kuten sähköautoa tms. 55kwh ero tarkoittaa about 2,5kw jatkuvaa lisäystä sähkönkulutuksessa, tyyliin uuni päällä koko ajan.

 

[petepeluri]

Mitä ihmettä! Lähtökohdista tietysti riippuu ja mukavuudenhalusta, mutta "helposti" sähkölämmitteisessä ok-talossa pudotetaan talvikuukausina 2-3tuhatta kwh/kk lämpötilaa laskemalla.

~2000KWh lämmitysenergiaan menee ~550KWh sähköä, tuosta 15% on ~100KWh. Kolmen asteen pudotus laskee asumisviihtyvyyttä ilman mainittavaa säästöä.

 

[B170]

Ikkunoiden lisäeristys muovikalvolla samaan tyyliin kuin tuollainen Tesan tuote

Laitoin edullisia rullaverhoja ikkunoihin ja ne vedetään iltaisin alas. Estää ikkunan kylmän hohkaa pakkasilla. On pimennyskin valmiina, jos sota laajenee.

 

[zepi]

Esimerkkinä kerrottakoon että oma vajaa 100m2 suorasähkö paritalon puolikas kulutti kokonaisuudessaan n. 1900kwh viime tammikuussa, saat kyllä olla aika velho jos tuostakin riipaiset edes 1000kwh pois ilman että siirrytään 1900-luvun alkupuolen asumisolosuhteisiin.

ILP asennus + tulisijassa 200kg puita kuukaudessa vähentäisi helposti 1000kWh - suorasähköllä ei tarvitsisi juuri lämmitellä.

 

[j1m2]

~2000KWh lämmitysenergiaan menee ~550KWh sähköä, tuosta 15% on ~100KWh. Kolmen asteen pudotus laskee asumisviihtyvyyttä ilman mainittavaa säästöä.

Riippuu tietenkin siitä mistä lämmöstä vähennetään.Nyt on täällä makkarissa jossa on myös PC-kone lämpötila 17 ,alimmillaan on ollut kovempien pakkasien aikaan aamulla n.15 astetta ja hyvin nukuttaa.Nyt kun ei ole oikein ollut mitään mieleistä pelattavaa niin ei ole tullut lämpöä PC-koneesta joka on ainoa huoneen lämmönlähde.