Ilmasilta ja Tallinnan siirtäminen Mäntsälään – kustannustehokkaita vaihtoehtoja tunnelille?
Juuri valmistuneen selvityksen mukaan Helsinki-Tallinna -tunnelin hintalappu on jopa 20 miljardia. Saattaisivatko ilmasilta tai Tallinnan siirtäminen Uudellemaalle olla yhtä edullisia vaihtoehtoja, pohtii Heikki Pursiainen
Eilen ilmestyi Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelihanketta koskevan selvityshankkeen
loppuraportti. Raportissa on arvioitu tunnelihankkeen teknistä toteuttamista ja tehty arvioita sen kustannuksista.
Tunneli voi raportin mukaan maksaa jopa 20 miljardia euroa. Sen vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset raportti arvioi 125 miljoonan suuruisiksi.
Luvut ovat niin suuria, että niiden ymmärtäminen voi olla MustReadin valveutuneelle lukijakunnallekin hiukan hankalaa. Yksi hyvä tapa yrittää ymmärtää tunnelin kustannuksia on pohtia sitä, millaisia muita Helsingin ja Tallinnan yhdistäviä vaihtoehtoja olisi saatavissa samalla rahalla.
Arviointiraportissa on käytetty 3,5 prosentin ns. diskonttokorkoa. Se tarkoittaa, että tekijät arvioivat tunneliin sijoitettujen rahojen tuottavan vaihtoehtoisessa käytössä esimerkiksi rahoitusmarkkinoille sijoitettuna 3,5 prosenttia vuodessa. Otetaan tämä varsinkin pitkällä aikavälillä maltilliselta kuulostava arvio lähtökohdaksi. Sen avulla tunnelin rakentamiskustannus 20 miljardia voidaan muuttaa könttäsummasta vuosikustannukseksi.
Kolme ja puoli prosenttia 20 miljardista on 700 miljoonaa. Summa siis vastaa 700 miljoonan vuosikustannusta tästä hetkestä aina ikuisuuteen saakka. Kun tähän lisätään vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset saadaan 825 miljoonaa euroa vuodessa, eli vähän yli 2,2 miljoonaa päivässä tai noin 94 000 tunnissa. Nyt voidaan kysyä, millaisia muita liikenneyhteyksiä tuolla summalla voitaisiin kustantaa.
Vaihtoehto 1: Ilmasilta
Ajatellaan ensiksi tunnelin korvaamista ilmasillalla, eli siis taukoamatta lähtevillä lentokoneilla.
Kävin katsomassa paljonko maksaa lentää huhtikuussa edestakaisin Helsingistä Tallinnaan. Halvin hinta oli nopeasti katsottuna noin yhdeksänkympin kieppeillä. Pyöristetään luku yksinkertaisuuden vuoksi sataseen. Satasella on helppoa tehdä laskutoimituksia ja ylöspäin pyöristys jättää tilaa myös ilmasillan mahdollisesti vaatimien lisäinvestointien kustannuksille.
Jos lennon hinnaksi otetaan satanen, tunnelin kustannuksilla voitaisiin lennättää 940 ihmistä tunnissa Tallinnaan ja takaisin. Jos yhteyttä hoidettaisiin lentokoneella, johon mahtuu parisensataa matkustajaa, lentokoneita voisi lähteä noin 13 minuutin välein, yötä päivää. Jos liikennettä vähennettäisiin yöllä kahdeksaksi tunniksi tunnin vuoroväliin päivisin vuoroväliä voitaisiin tiivistää alle 10 minuuttiin.
Tallinnaan lähtisi ilmasiltaa pitkin matkustajia noin 22 000 päivässä eli lähtöjä olisi suurin piirtein saman verran kuin Kampin
metroasemalta ennen Länsimetroa. Ilmasillan voisi siis hyvällä syyllä sanoa yhdistävän Helsingin ja Tukholman valtavaksi kaksoismetropoliksi.
Helsinki-Vantaa olisi pelkkä julkisen liikenteen pysäkki, kuin tavallista prameampi metroasema. Ja kaikki tämä olisi mahdollista toteuttaa samoilla kohtuullisilla kustannuksilla kuin tunnelihanke.
Vaihtoehto 2: Tallinnan siirtäminen Mäntsälään
Toinen asia, jota voidaan pohtia tässä yhteydessä on Tallinnan siirtäminen lähemmäs. Tunnelihan voidaan nähdä ratkaisuna Tallinnan epäkäytännöliseen sijaintiin Suomenlahden väärällä puolella.
Tunnelia pitkin matka Tallinnaan kestäisi puoli tuntia, eli suurin piirtein saman verran kuin vaikkapa Mäntsälään.
Mäntsälässä asuntojen
neliöhinnat ovat noin 2 000 euroa. Tätä voidaan käyttää hyvin karkeana arviona Mäntsälän lisärakentamisen kustannuksista Näin laskien tunneliin käytettävällä 20 miljardilla voisi hankkia 10 miljoonaa neliötä Mäntsälästä. Tallinnassa on noin 450 000
asukasta, joten jokaiselle tallinnalaiselle riittäisi noin 22 neliötä. Tämä on toki jonkin verran ahtaampaa kuin se 27 neliötä johon tallinnalaiset ovat
tottuneet, mutta ehkä Helsinki-Mäntsälä/Tallinna kaksoismetropolissa asuminen korvaisi osan tilan ahtaudesta. Olisihan Helsinki vain vähän yli puolen tunnin päässä.
Tunnelinäköä vastaan
Nyt kun Helsingin ja Tallinnan yhdistämistä kaksoiskaupungiksi ollaan viimein pohtimassa, ei päätöksenteossa pidä sortua tunnelinäköön (hahaa!). Tunnelin lisäksi on syytä pohtia ilmasiltavaihtoehtoa ja / tai Tallinnan siirtämistä Helsingin näkökulmasta parempaan paikkaan radan varteen Uudellemaalle.
En tietenkään ole aivan tosissani. En ole ehdottamassa esittämiäni aika tolkuttomia vaihtoehtoja tunnelille. Esittämäni kustannusarviot eivät ole kovin vedenpitäviä. Mutta silti uskon niiden olevan hyödyllisiä. Ne kertovat jotakin tunnelihankkeen kustannusten suuruusluokasta. Ja tuo suuruusluokka on jättimäinen.
Jättimäiset kustannukset eivät tarkoita, etteikö tunnelia kannattaisi rakentaa. Mutta ne tarkoittavat, että tunneliin liittyvät riskit ovat valtavia ja jotta hanke kannattaisi siitä saatavien hyötyjen pitää niidenkin olla valtavia. Sen vuoksi tunnelihankkeesta pitää keskustella kiihkottomasti kustannuksia ja hyötyjä punniten, eikä antaa innostuksen viedä mennessään.
