Kysymys kuuluu, mikä olisi ihmisen eliniän pituus ilman nykylääketiedettä. Nopeasti googleteltuna se on vielä 1900-luvulle tultaessa ollut keskimäärin alle 50. Epäilemättä noillakin arvoilla se on vielä saavutettavissa. Eivät omatkaan geenini niin hyvät ole, että lähtisin evoluutiota haastamaan, jos lääketieteen avulla on mahdollista saada parikymmentä vuotta lisää elinaikaa. Sepelvaltimotauti kuitenkin on vienyt suuren osan suvun miehistä ennen aikojaan.
Terveyshuolet
- Keskustelun aloittaja taikamuki
- Aloitettu
Kysymys kuuluu, mikä olisi ihmisen eliniän pituus ilman nykylääketiedettä. Nopeasti googleteltuna se on vielä 1900-luvulle tultaessa ollut keskimäärin alle 50. Epäilemättä noillakin arvoilla se on vielä saavutettavissa. Eivät omatkaan geenini niin hyvät ole, että lähtisin evoluutiota haastamaan, jos lääketieteen avulla on mahdollista saada parikymmentä vuotta lisää elinaikaa. Sepelvaltimotauti kuitenkin on vienyt suuren osan suvun miehistä ennen aikojaan.
- Liittynyt
- 10.10.2021
- Viestejä
- 2 272
Tässä pätee ihan varsin hyvin se, että "mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu".
Eli selvemmin sanottuna, eri mieltä asioista voi olla, saa kyseenalaistaa, mutta koska ollaan tämänlaatuisessa ketjussa, niin ei mielellään syyttävästi ja lähteet esittäen. Tämä on ihan sitä perinteistä keskustelukultturia, eli netikettiä. Tuntuu aina joskus olevan kovin hukassa.
Sen verran voin kontribuutiota keskusteluun alkaa, että mikään ei lääketieteessä ole koskaan mustavalkoista. Ja varmuutta mistään ei ole, koska kaikki on täysin yksilöllistä. Ihmisessä on n. 30 biljoonaa erilaista yhdistelmää ja 20 000 - 25 000 erilaista geeniä. Lääkityksessä nyt ei ylipäätään ole koskaan mitään täysin oikeaa yhdistelmää.
Jatkakaa.
- Liittynyt
- 13.08.2019
- Viestejä
- 2 967
Ostin tänään älyrannekkeen ja mittaan askelia. Tavoite 6 000 askelta päivässä. Lopetin juustojen ostamiset, ostan kaurahiutaleita ja ostan nykyistäkin enemmän hedelmiä ja vihanneksia.
Lopetan suklaalevyjen napostelun 1-2 kerrasta viikkoon ja siirryn yhteen patukkaan viikossa herkkupäivänä. Vaihdoin colajuoman sellaiseen, jossa ei ole sokeria tai fosforia. Leikkeleissä ostan enemmän sellaisia, joissa on kanaa, koska lihassa on enemmän pahaa rasvaa. Sen lisäksi aion välttää punaista lihaa, ja siirryn syömään esim. riisiä, perunaa ja kanasuikaleita tai maustettua grillikanaa.
En sano itseäni kovin epäterveeksi, jaksan esimerkiksi juosta pitkiäkin matkoja, mutta kolesteroli on vasta 30-40 vuoden ikähaarukassa mennyt ylöspäin. Geenejä ei pitäisi olla takana.
Uskon, että pääsen parempiin lukemiin yksinkertaisesti ruokavaliolla, tässä rahatilanteessa ei kiinnosta ensimmäiseksi mitään lääkkeitä alkaa syömään.
Jää nähtäväksi miten käy, mutta täällä hyvin suositeltiin jo sydänmerkittyjä tuotteita, joihin on onneksi varaa. Eivät ole kalliita. Myös rypsiöljyssä on hyvä rasvasuhde. Kovaa rasvaa ei ole liiaksi.
Lopetan suklaalevyjen napostelun 1-2 kerrasta viikkoon ja siirryn yhteen patukkaan viikossa herkkupäivänä. Vaihdoin colajuoman sellaiseen, jossa ei ole sokeria tai fosforia. Leikkeleissä ostan enemmän sellaisia, joissa on kanaa, koska lihassa on enemmän pahaa rasvaa. Sen lisäksi aion välttää punaista lihaa, ja siirryn syömään esim. riisiä, perunaa ja kanasuikaleita tai maustettua grillikanaa.
En sano itseäni kovin epäterveeksi, jaksan esimerkiksi juosta pitkiäkin matkoja, mutta kolesteroli on vasta 30-40 vuoden ikähaarukassa mennyt ylöspäin. Geenejä ei pitäisi olla takana.
Uskon, että pääsen parempiin lukemiin yksinkertaisesti ruokavaliolla, tässä rahatilanteessa ei kiinnosta ensimmäiseksi mitään lääkkeitä alkaa syömään.
Jää nähtäväksi miten käy, mutta täällä hyvin suositeltiin jo sydänmerkittyjä tuotteita, joihin on onneksi varaa. Eivät ole kalliita. Myös rypsiöljyssä on hyvä rasvasuhde. Kovaa rasvaa ei ole liiaksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 282
Muista sitten että grillikanassa on paljon suolaa ja syöpää aiheuttavia karsinogeenejä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Syöpä ei ole kehon normaalia toimintaa, se on mitokondrion toimintahäiriö. Se todennäköisesti saadaan aikaan elintavoilla ja/tai ympäristötekijöillä. Tottakai syöpää vastaan pitää taistella kaikilla mahdollisilla tavoilla. Syöpä tappaa.
Syöpäsolu pystyy tuottamaan energiaa glukoosista ja/tai glutamiinista fermentoimalla, eli käymisreaktiolla ilman happea. Koska meillä olikaan viimeksi sellainen tilanne planeetallamme, että meillä ei happea ilmakesässa ollut. Geeneillä on pitkä muisti.
sarkasmi
Statiinit on mielestäni sama, kuin ottaisi kemoterapiaa ihan vain varmuuden vuoksi, ettei sairastuisi syöpään.
/sarkasmi
Haluaisin kysyä arvon tohtorilta, että kuinpa paljon olet lukenut ravitsemustieteitä?
Keskimääräistä elinikää ei pitäisi käyttää tälläisessa yhteydessä. Tuon 1900-luvun alun keski-iän selittää suuri lapsikuolleisuus. Ne jotka selvisivät lapsuusiän taudeista, niin heillä oli melkein yhtä suuret todennäköisyydet elää 100 vuotiaaksi kuin tänä päivänä.
Viimeksi muokattu:
No sarkasmia tai ei, niin statiinit on samanlaista tautien ennaltaehkäisyä, kuin mitä on vältellä mahdollisesti syövän syntyä lisääviä prosesseja. Vähän niinkuin välttelisi tupakan polttamista ja altistumista savulle. Kemoterapia on suoraa, eksaktia hoitoa. Ei ne statiinitkaan enää auta kun suoni on tukossa, toki pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jälkeiseen aikaan ne toki viimeistään aloitetaan laskemaan riskiä uuteen kohtaukseen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Ennaltaehkäisyä lääkeillä (LDL:n alentamista) kehon normaaliin toimintaan, minkä yhteys (association) perustuu pääasiassa epidemiologisiin tutkimuksiin. Mikäli valtimonkovettumatauti johtuisi pelkästään LDL-C:stä, tapahtuisi samaa myös verisuonissa. Näin ei kuitenkaan ole.
Eikö ole helpompi välttää niitä valtimonkovettumataudin riskiteiköitä, kuten korkeaa verenpainetta, diabetestä, tupakointia, stressiä, ylipainoa, urheilun välttämistä ja mata-asteista tulehdusta. Hyvin pitkälle samat riskitekijät ovat muten syövässä.
Tietenkin voi popsia niitä lääkkeitä ja uskoa, että ne jotenkin pelastaa valtimonkovettumataudilta, jonka tarkkaa syntymekanismia ei edelleenkään tunneta.
Helppoa. Jättää tupakan polttamatta eikä mene passiivisesti tupakoimaan. Ei tarvi syödä lääkkeitä. Ei tupakointi ole normaalia kehon toimintaa.
Totta. Mutta auttaako ne statiinit ennen kuin suoni on tukossa? Vai pitääkö näitä statiineja alkaa kaikilla jo ennakoivasti syömään? Kertositko, että millaisella koejärjestelyllä toteuttaisit tutkimuksen, jossa tuollaisessa tilanteessa statiinien teho osoitettaisiin. Tai mikäli löytyy tutkimus, mikä on hyvin kontrolloitu ja kyseessä terveet ihmiset, niin kerro ihmeessä. Itse en ole tälläisesta tietoinen.
EDIT: Olkoon tämä viimeinen viesti aiheesta, ettei ylläpito suutu.
Viimeksi muokattu:
Hankala sellaista kaiketi on löytää, mikä miellyttää kun epidemiologiset tutkimukset ei käy tai sitten koejärjestely on ilmeisesti tehty väärin. Ehkä parempi lopettaa tähän. Toivotan mitä isointa onnea valitsemallasi tiellä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Laitetaan vastaukseksi tämä viesti. Lue ko. viestin loppuosa. Odotin kyllä, että lääketieteen maisteri tietää epidemiologian rajoitteet, mutta ilmeisesti olin väärässä. Kuin myös kaikkea hyvää.
Lopetetaan turha vänkäys.
jep
ja kohta
"mutta viime kädessä potilas toki itse päättää, minkä suuruista riskiä hän haluaa lähteä aktiivisesti vähentämään ja millä keinoilla"
en tiedä kokonaiskolesterolia enkä muitakaan taustatietoja, mutta heitän arviolta FINRISKi laskurilla ainoastaan kokonaiskolesteroli huomioiden riskin olevan n. 25% seuraavan 10 vuoden aikana. Toki jos laskuriin ei usko ja LDL:n ollessa 11 ei koe tarvitsevansa mitään muutosta, niin eipä siinä kait sitten.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Unohtamatta:
"Hoidetaan kokonaisriskiä, ei kolesteroliarvoja"
"Etenkin ikä, sukupuoli, korkea verenpaine, tupakointi, sukurasitus valtimotautien suhteen, HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet, ylipaino sekä diabetes ovat keskeisiä lisätekijöitä, joiden tulee vaikuttaa päätökseen."
"Potilaiden lukumäärä, joka pitää hoitaa yhden kuoleman tai sairastumisen välttämiseksi, määräytyy riskin suuruuden mukaan. Tämä number needed to treat (NNT) -luku on satunnaistetuissa tutkimuksissa ollut primaaripreventiossa kuoleman ehkäisemiseksi noin 170, sairaustapausten osalta 80. Sekundaaripreventiossa vastaavat luvut ovat suunnilleen 50 ja 20. Lukujen tulkinnassa on muistettava tutkimusten rajallinen, muutaman vuoden kesto."
Laitoin omat tiedot laskuriin. Kuva spoilereissa. Riskistä puhuminen edellyttää, että syy-seuraussuhde on osoitettu. Siltä osin harhaanjohtava koko laskuri. Aika kovaa tiedettä, kun osaa kenen tahansa riskin kertoa muutaman arvon perusteella.
EDIT: Tässä sama, jos tupakoisin ja minulla olisi diabetes. Kannattaisiko minun lopettaa tupakointi ja laittaa muut elintavat kuntoon, vai alkaa pelkästään syömään statiineja?
Viimeksi muokattu:
Siinäpä aika hyvin ideologian tiivistit
Onnea ja menestystä!
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Onko seuraava väittämä mielestäsi validi: Riskisi hukkua kesällä nousee, jos syöt jäätelöä? Mikäli on, niin syy-yhdeyten jäätelön syönnin ja hukkumiskuolemien välillä pitäisi olla selkeä. Toinen: Lapsella on suuri riski jäädä matemaattisesti muita huonommaksi, mikäli hän on pienijalkainen. Lasten matemaattinen osaaminen korreloi vahvasti jalan koon mukaan. Johtuuko matemaattinen osaaminen jalan koosta?Siinäpä aika hyvin ideologian tiivistit
Eli: Riskisi sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kolesterolin vaikutuksesta on suoraan verrannoillinen sen pitoisuuteen veressä. Vai johtuuko sydän- ja verisuonitaudit kymmenistä, jopa sadoista muista muuttujista?
Mikäli halutaan puhua kahden asian vaikutuksesta keskenään ravintotieteissä, käyttäen sanaa riski, pitää olla varma niiden kausaliteetistä.
EDIT: Kun argumentit loppuvat, aletaan keskustelemaan toisesta keskustelijasta ja keksimään hänelle ideologioita. Odotukseni lääkärikuntaa kohtaan oli hieman korkeammalla, kun aiheena on terveys.
Viimeksi muokattu:
Vedät mutkia taas suoriksi noiden vertailuitesi kanssa
Kyllä! Ei johdu pelkästään LDL-pitoisuuksista MUTTA koska nostaa RISKIÄ, niin vertaus olisi: kesällä syödessäsi jäätelöä pysy poissa vesistöjen välittömästä läheisyydestä, niin riskisi hukkua tuutti suussa tai ilman pienenee merkittävästi. Jos et kuitenkaan malta, niin käytä pelastusliiviä. Jos et tätäkään halua tehdä, niin älä ainakaan mainosta tätä kohtuulliseen riskaabelia ideologiaasi muille.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Osoitit juuri minun olleen oikeassa. Et voi puhua riskistä jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien yhteydessä, koska ne eivät ole kausaalisia keskenään. Syy hukkumiskuolemiin löytyy jostain aivan muualta. Jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat nyt vaan sattuvat korreloimaan (association) keskenään, ei sen kummempaa. Nyt vain onnea soittamaan kausaliteetti kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välille. Samalla tavalla CVA:t ja kolesteroli (association) korreloivat keskenään.Vedät mutkia taas suoriksi noiden vertailuitesi kanssa
EDIT:
Tämä oli tullut ninjaedittinä. Vai että minä olen tässä se jolla on ideologia. Tiedettä pitää kyseinalaistaa, jos ei näin tehdä, niin se alkaa muistuttamaan uskontoa. Minä vaihdan heti mielipiteeni, jos minun osoitetaan olleen väärässä.
Viimeksi muokattu:
Okei, sovitaan että olet oikeassa, niin voidaan lopettaa tää keskustelu
Noilla lukemilla olisin aivan helvetin huolissani tulevaisuudesta. Jotain kannattaisi tehdä jos eläminen pidempään kiinnostaa.
En katselisi hetkeäkään ldl >10 arvoja. Heti elintavat minttiin ja iso annos statiinia naamaan. Elämä on lyhyt ja vuodet arvokkaita. Ei niitä kannata minkään puoskari-nettihöpöttelijän vuoksi uhrata. Ei nämä vaihtoehtoihmiset, reikihoitajat ym kansanparantajat teitä tule hoitamaan kun suonet ovat ahtaalla/tukossa
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Näin syvälle se pelko kolesterolin vaarallisuudesta on ihmisiin saatu iskostettua.
Mikäli se kolesteroli sen sydän- ja verisuonitaudin yksinään pystyisi aikaan saamaan, niin kovettumaa havaittaisiin myös verisuonissa. Näin ei tapahdu.
Lisäksi nämä kovettumat sijaitsevat aina hyvin rajatuissa valtimon kohdissa, joissa verenkierto on turbulenttista. Miksi näin?
Samalla tavalla vain korkean kolesterolin omaavat saisivat sydänkohtauksia. Näin ei tapahdu, miksi?
Verisuoni, mikä on jalassa ei kerää plakkia, mutta kun se ohitusleikkauksessa siirretään paineelliselle puolelle lähelle sydäntä, alkaa se plakkeutumaan, mikäli elintapoja ei muuteta. Miksi näin tapahtuu? Sama kolesterolipitoisuus verisuonessa siellä jalassa on.
Tuossa ylempänäkin t-manin laittamassa duodecimlehden linkistä suoraan:
Number needed to treat (NNT) -luku on satunnaistetuissa tutkimuksissa ollut primaaripreventiossa kuoleman ehkäisemiseksi noin 170, sairaustapausten osalta 80. Sekundaaripreventiossa vastaavat luvut ovat suunnilleen 50 ja 20.
Eli pitää 170 potilasta hoitaa statiineilla, että primääripreventiossa (ennen sydäriä) ehkäistään yksi kuolema ja 80 potilasta, jos halutaan estää yksi sairastapaus. Yleisesti hoitoa pidetään tehokkaana, jos NNT luku on alle 5. Mikäli se on yli 15, ei hoitoa pidetä tehokkaana. Sekundääripreventiossa, eli sydänkohtauksen jälkeenkin tuo NNT arvo on yli 15. Jokainen toki tekee omat päätöksensä ja popsii niitä statiineja, mikäli näin parhaakseen näkee.
Olkoon tämä viimeinen viestini tähän ketjuun tämän asian tiimoilta. Voitte vapaasti jatkaa keskustelua ja suositella toisille statineeja, jos kolesteroli on yli 3. Ei se ole minulta pois.
Viimeksi muokattu:
Sori.
Aattelin vain säästää elämäsi kallisarvoisia hetkiä
Jalasta siirretään laskimo eikä valtimoa? Haloo?
Harmittaa, kun puhut asioista joista näennäisesti luulet tietäväsi ja saat sen ehkä kuulostamaan että tiedät mistä puhut. Mutta sitten kun mennään vähänkään laajemman tietämyksen aihepiiriin, jota nyt ei perus googlettelulla saa selville, niin menee metsään niin että kolisee.
Tuosta NNT-luvusta mitä kirjoitit mennään nimittäin jo toisen kunnan puolelle metsään, ei sitä voi yleistää noin.
Se riippuu täysin mitä hoidetaan, millä ja miten hoidetaan ja mitä yritetään estää. Se voi olla vaikka 100 ja sitä pidetään hyvänä lukuna, jos hoidon kustanne on pieni, haittoja ei ole tai ne on vältettävissä ja estettävä suure on kuolema tai kallis sairaalajakso jonka lopputulema on jokatapauksessa vähintään lievä invalidisoituminen tai työkyvyttömyys.
Yritin kovasti olla kirjoittamatta, mutta kun aaaaaaarrrrrrghhhhhh
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Ohitusleikkaus kiertää sepelvaltimon ahtauman - Sydänliitto
Ohitusleikkausta käytetään vaikeimpiin sepelvaltimotaudin muotoihin tai jos oireiden hallinta niin vaatii.
sydan.fi
"Ohitusleikkauksessa tukossa oleva tai ahtautunut sepelvaltimo ”kierretään” terveellä, potilaan omasta kehosta otetulla verisuonella. Suonestä käytetään nimitystä ”siirrännäinen”. Yleensä siirrännäisenä käytetään vasenta rinnanseinämävaltimoa. Lisäksi tarvitaan 1-3 muuta, jotka ovat jalasta otettuja laskimosuonia tai kädestä otettu värttinävaltimo."
Saivarteletko tahallaan? Miksi tuo siirrännäinen ei kerää plakkia alkuperäisesä paikassaan?
Ohitusleikkaus kiertää sepelvaltimon ahtauman - Sydänliitto
Ohitusleikkausta käytetään vaikeimpiin sepelvaltimotaudin muotoihin tai jos oireiden hallinta niin vaatii.
"Ohitusleikkauksessa tukossa oleva tai ahtautunut sepelvaltimo ”kierretään” terveellä, potilaan omasta kehosta otetulla verisuonella. Suonestä käytetään nimitystä ”siirrännäinen”. Yleensä siirrännäisenä käytetään vasenta rinnanseinämävaltimoa. Lisäksi tarvitaan 1-3 muuta, jotka ovat jalasta otettuja laskimosuonia tai kädestä otettu värttinävaltimo."
Saivarteletko tahallaan? Miksi tuo siirrännäinen ei kerää plakkia alkuperäisesä paikassaan?
Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Alaraajojen tukkiva valtimotauti on kroonisen alaraajaiskemian (hapenpuutteen) tärkein syy. Katkokävely on oireena hankala mutta vaaraton - mutta usein merkki yleistyneestä valtimotaudista.
www.kaypahoito.fi
Kyllä ne valtimot tuppaa tukkeutumaan muuallakin, kriittisissä paikoissa vain oireilee herkemmin. Googlaa esim kaulavaltimoahtauma, munuaisvaltimoahtauma, mesenteriaali-iskemia, subclavian steal, aso-tauti... Yllättäen siirteeksi valitaan sellaisia jotka olisivat parhaiten auki. Ja ateroskleroosi on nimenomaan valtimoiden sairaus joten jalan laskimoissa sitä ei esiinny ennen kuin ne laitetaan sydämen sepelvaltimon tilalle
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Mikä tuossa viestissäni siis oli väärin? Puhuin statiinien NTT-luvuista, mitkä itse tänne linkkasit. Niiden hoidossa pitää esim. 170 tervettä henkilö hoitaa 5 vuotta lääkkeillä että saadaan yksi kuolema estettyä. Toki tuota voi tässä tapauksessa joku pitää tehokkaana. Minusta se ei ole sitä. Sitten mainitsin että yleisesti hoitoa pidetään tehokkaana jos NTT luku on <5. Olisiko tässä pitänyt nyt kaikki mahdolliset vaihtoehdot kaikista mahdollisista hoidoista NTT-lukujen kanssa herralle esittää?Harmittaa, kun puhut asioista joista näennäisesti luulet tietäväsi ja saat sen ehkä kuulostamaan että tiedät mistä puhut. Mutta sitten kun mennään vähänkään laajemman tietämyksen aihepiiriin, jota nyt ei perus googlettelulla saa selville, niin menee metsään niin että kolisee.
Tuosta NNT-luvusta mitä kirjoitit mennään nimittäin jo toisen kunnan puolelle metsään, ei sitä voi yleistää noin.
Se riippuu täysin mitä hoidetaan, millä ja miten hoidetaan ja mitä yritetään estää. Se voi olla vaikka 100 ja sitä pidetään hyvänä lukuna, jos hoidon kustanne on pieni, haittoja ei ole tai ne on vältettävissä ja estettävä suure on kuolema tai kallis sairaalajakso jonka lopputulema on jokatapauksessa vähintään lievä invalidisoituminen tai työkyvyttömyys.
Yritin kovasti olla kirjoittamatta, mutta kun aaaaaaarrrrrrghhhhhh
Pidäkö itse ko. lukuja statiinien osalta hyvinä?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Kyllä. Nimensä mukaan kyseessä on nimenomaan valtimonkovettumatauti. Sitä tässä haetaan takaa, että mikä on se mekanismi, mikä kovettumataudin laukaisee. Eli aloittaa sen prosessin, että plakkia alkaa kerääntymään valtimoiden seinämiin ja ennen kaikkea se, että miksi tätä samaa ei tapahdu verisuonissa, missä on aivan sama määrä kolesterolia. Mikäli kolesteroli yksinään riittäisi laukaisemaan tuon reaktion, niin kovettumia havattaisiin myös verisuonistossa ympäri kehoa. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahdu.Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Alaraajojen tukkiva valtimotauti on kroonisen alaraajaiskemian (hapenpuutteen) tärkein syy. Katkokävely on oireena hankala mutta vaaraton - mutta usein merkki yleistyneestä valtimotaudista.
Kyllä ne valtimot tuppaa tukkeutumaan muuallakin, kriittisissä paikoissa vain oireilee herkemmin. Googlaa esim kaulavaltimoahtauma, munuaisvaltimoahtauma, mesenteriaali-iskemia, subclavian steal, aso-tauti... Yllättäen siirteeksi valitaan sellaisia jotka olisivat parhaiten auki. Ja ateroskleroosi on nimenomaan valtimoiden sairaus joten jalan laskimoissa sitä ei esiinny ennen kuin ne laitetaan sydämen sepelvaltimon tilalle
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.03.2018
- Viestejä
- 1 207
Mulla huomattiin tt kuvauksessa laskimotukos kun suunniteltiin sappirakon poistoa.Kun olin leikkauspöydällä niin neljä eri meikun kirurgia kävi katsomassa et miten edetään.Lopputulos oli se että elimistö oli jo rakennellut verisuonia mitä kautta tukos "kierretään" oli kuulemma liian iso riski alkaa räpläämään tukosta.Kirurgi sanoi pärjään näinkin.Joka vuosi käyn meikussa kontrolli kuvauksissa.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 860
Kyllä niitä verisuonia tukkeutuu ihan kaikkialla, ja valtimojahan ne sepelvaltimotkin ovat. Hyvin usein näkee esim. polven röntgenissä noita valtimokalkkeja ihmisillä ja tulee sitten infottua että niitä on taatusti myös sepelvaltimoissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Verisuonia tukkeutuu kyllä kaikkalla, se on totta, mutta näiden tukkeutumien taustalla ei ole samantyyppinen tapahtumaketju mikä valtimokovettumataudin taustalla on. Mikäli samanlaista plakin muodostumista havaitaan myös laskimoissa ja/tai ääreisverenkierrossa, kuin valtimonkovettumataudissa, niin laita lähde. Käytännössä sama kolesterolipitoisuus se laskimoissakin ja ääreisverenkierrossa vaikuttaa verisuonien seinämiin. Miksi täällä se kolesteroli ei ole ongelma, mutta valtimoissa se on?
Muuttuuko joku valtimoiden olosuhteissa joko ihmisen oman toiminan tai muiden mahdollisesti esim. ympäristötekijöiden ansiosta, että yhtäkkiä plakkiintuminen valtimoiden puolella alkaa, vai riittääkö tähän edelleen pelkkä korkea kolesteroli?
Viimeksi muokattu:
No onhan se esim paineolosuhteet ihan erilaiset. Suonen sisäpinta on erilainen valtioissa ja laskimoissa. Verisuonen kerrokset ovat erilaiset. On kyse ihan erilaisista fysiologisia rakenteista.
Palikka esimerkki: miksi kotonasi tulovesiputket on kuparia ja poistoputket muovia? Onko molemmissa samanlaiset ongelmat ja tunkeutumiset?
Ei kukaan väitä että kolesteroli on kuin jotkut uraattikiteet elimistössä, tietyn kynnyksen yläpuolella alkavat muuttua liuenneesta kiinteäksi. Prosessi on monimutkainen, mutta se ei tarkoita etteikö LDL olisi yksiselitteinen pahis tässä kuviossa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Nimenomaan. Paine-erot ovat erilaiset, lisäksi sydämmen aiheuttama mekaaninen pulssimainen rasitus. Joillakin ihmisillä valtimoiden tietyt paikat alkavat plakkeutumaan ja joillekin ei. Jokin mekanismi heikentää sen valtimon seinämän, eli saa sen altiiksi plakkiintumiselle. Tämä sama tapahtumaketju ei tapahdu kaikille, vaan osalle ihmisistä, riippumatta kolesteroliarvoista. Jalasta siirteenä otettu laskimo alkaa plakkiintumaan, kun se siirretään lähemmäs sydäntä, mikäli potilas ei onnistu muuttamaan elintapojaan. Osalla ohitusleikkausen läpikäyneillä siirrännäinen ei ala keräämään plakkia. Miksi näin, vai onko ihmisillä keskenään erilainen anatomia?
En tunne LVI-alaa niin, en pysty kommentoimaan.
Niin prosessi on todellakin monimutkainen, eikä sitä tutkijatkaan/lääkäritkään osaa tarkalleen selittää, mutta millä perusteella tässä prosessissa se kolesteroli on se pahis.
Spoilereissa linkki ja kuvaava laajasta yli miljardi yksittäistä datapistettä sisältävästä aineistosta, mistä jokainen näkee, että kolesterolin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei ole yhteyttä. Ei ainakaan minun silmääni näytä tuo kolesterolin ja kuolleisuuden suhde olevan pitoisuuden suhteen mukaan nouseva suora, toisin kuin epidemiologiset tutkimukset väittävät.
EDIT: kolesteroli on kuin palomies, se nähdään aina palopaikalla, mutta ei se tarkoita sitä, että tulipalo on hänen sytyttämä.
Viimeksi muokattu:
Tuota ohjenuoraa voi soveltaa myös muille aloille
Taulukossa jyrkkä nousu alkaa 220mg/dl kohdalla. Se on täkäläisillä yksiköillä kol 5,6mmol/l. Ja huom kokonaiskolesteroli joka sisältää myös hyvän HDL:n. Et sinä tuosta voi päätellä ettei ldl >10 olisi vaarallinen.
Kun on mukana kehitysmaita, pitää ottaa huomioon myös muita muuttujia kuin Suomessa. Aliravituilla, kroonisesti sairailla, loisia kantavilla voi olla kolesterolit matalat ja kuolleisuus koholla kolesterolista riippumattomista syistä.
Desgorr
Tukijäsen
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 6 645
Muistutuksena:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Kyllä. Olen yleensä hiljaa tai myönnän, jos en asioista tiedä.Tuota ohjenuoraa voi soveltaa myös muille aloille
Niin. Nousu loppupäässä johtuu tuosta, että tuolla päässä datapisteitä on todella vähemmän. Taulukko on kuin haulikolla ammuttu, eikä siitä pysty kyllä kuin tietyn värisillä laseilla löytämään korrelaatiota.
EDIT: Niin taulukosta ei todellakaan pysty sanomaan, että >10 LDL olisi vaarallinen, eikä että se olisi terveellinen. Sama millä tahansa kolesteroliarvolla. Siitä ei pysty LDL-kolesterolin osalta sanomaan mitään. Tästä syystä sydän- ja verisuonitaudit ja kolesteroli eivät voi olla keskenään kausaalisia.
EDIT2: Vertaikaa tuota kuvaajaa tutkimuksissa saatuihin hienoihin suoriin viivoihin, missä kuolleisuus nousee nätisti suorana viivana kolesterolipitoisuuden suhteessa. Näyttääkö teidän mielestä samalta.
Miten nämä muuttujat otetaan tutkimuksessa huomioon, kun epidemiologia perustuu lähes täysin kyselytutkimuksiin. Kysellään ihmisiltä vuoden välein, että miten on mennyt ja mitataan kolesterolit. Kysellään samalla että mitäs sitä tuli vuoden aikana syötyä ja miten tuli liikuttua. Eli miltä tuntuu. Kuinka moni muistaa mitä tuli kolme viikkoa sitten syötyä, jokaisen poltetun tupakan, jokaisen mars-patukan jne? Ei siis oteta huomioon niitä satoja tai tuhansia muuttujia, mitkä ihmisen terveyteen vaikuttaa. Lisäksi näiden tutkimusten aineisto on yleensä aina kojattua (adjusted) miltä korjaillaan eri menetelmillä, esimerkiksi ikä. Ei siis edes raportoida sitä havaintoa, vaan muunnelma siitä. Luotan enemmän tuohon taulukkoon, mikä pitää sisällään mitattua dataa, kuin epidemiologisiin tutkimuksiin.
Kyllä. Minä lopetan asian jauhamisen tähän.
Viimeksi muokattu:
Siirrännäiset pysyvät yleensä paremmin auki niillä, jotka säntillisesti syövät statiininsa ja saavat kolesteroliarvonsa laskemaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 218
Pakko tähän on vielä kommentoida, ettei kenellekään jää väärää kuvaa statiineista, eli joudun syömään sanani. Tämä on viimeinen viestini tai mörökölli minut syököön.
Atherosclerosis and Inflammation: Insights from the Theory of General Pathological Processes - PMC
Recent advances have greatly improved our understanding of the molecular mechanisms behind atherosclerosis pathogenesis. However, there is still a need to systematize this data from a general pathology perspective, particularly with regard to ...
pmc.ncbi.nlm.nih.gov
Statins as anti-inflammatory agents: A potential therapeutic role in sight-threatening non-infectious uveitis
In addition to the known lipid-lowering effects, statins are now widely accepted to have
www.elsevier.es
Statiinien "tehokuus" perustuu hyvin pitkälle niiden matala-asteista tulehdusta laskeviin ominaisuuksiin, sen lisäksi että ne laskevat tunnetusti tehokkaasti kolesterolia. Johtuuko niiden "teho" niiden ominaisuudesta laskea kolesterolia, vai siitä, että ne laskevat tehokkaasti mata-asteista tulehdusta. Sitä voi jokainen itse miettiä. Statiini ovat mielestäni lääke, turha sellainen, vaivaan jonka ihminen omilla elintavoillaan itselleen aiheuttaa. Kannattaa vaikka ensialkuun tutustua siihen, että mikä matala-asteista tulehdusta elimistössä aiheuttaa. Se ei ainakaan ole kolesteroli.
EDIT: Matala-asteinen tulehdus – oireet ja tutkimus | Terveystalo
Kiitos.
Viimeksi muokattu:
En osaa vastata mutta mielenkiinnosta kysyn että miksi hampaat ovat pesemättä ?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 278
Voi hyvää päivää, en ymmärrä miksi et oo pessyt hampaitas mutta ei siitä ainakaan mitään positiivista seuraa.
Hampaiden harjaamatta jättäminen voi aiheuttaa hampaiden lisäksi ongelmia myös muualle elimistöön. Kun suussa olevia bakteereita ei harjata pois, elimistön immuunijärjestelmä joutuu ylikierroksille. Erityisen vaarallista on, jos bakteerit pääsevät ikenien kautta verenkiertoon.
Mitä tapahtuisi, jos et harjaisi hampaitasi vuoteen?
Harjaamattomien hampaiden kunto riippuu paljon geeneistä ja ruokavaliosta, mutta kukaan ei voi välttyä pahanhajuiselta hengitykseltä.
Vaikea vastata. Muiltakaan osin en oikein jaksa enää terveydestä ja hygieniasta välittää, vaikka järki sanoo että kannattaisi. On mieli maassa ja niin ahdistunut olo että joku suun terveys vaan tuntuu aika mitättömältä asialta.
No höh, mukavasti taidan vieläpä kuulua riskiryhmään osan noiden mahdollisten riskien kohdalla.Voi hyvää päivää, en ymmärrä miksi et oo pessyt hampaitas mutta ei siitä ainakaan mitään positiivista seuraa.
Hampaiden harjaamatta jättäminen voi aiheuttaa hampaiden lisäksi ongelmia myös muualle elimistöön. Kun suussa olevia bakteereita ei harjata pois, elimistön immuunijärjestelmä joutuu ylikierroksille. Erityisen vaarallista on, jos bakteerit pääsevät ikenien kautta verenkiertoon.
Mitä tapahtuisi, jos et harjaisi hampaitasi vuoteen?
Harjaamattomien hampaiden kunto riippuu paljon geeneistä ja ruokavaliosta, mutta kukaan ei voi välttyä pahanhajuiselta hengitykseltä.www.mtvuutiset.fi
Mitenköhän joskus keskiajalla ihmiset pysyi hengissä kun ei hampaiden pesusta oltu kuultukaan?
Okei, asiat on tuolla mallilla.
Tsemppiä sinulle.
Kannattaa hampaat yrittää hoitaa kun pesu ei ota kuin sen pari minuuttia.
Sillä voi säästää tuhansien eurojen hammaslääkärikulut.
Ei jaksa mahdollisesta rahanmenosta murehtia, kun kerran terveyskin on suunnilleen ihan sama. Mutta kyllä, se pieni järjen ääni sanoo että kannattaisi hampaat hoitaa. Muutaman kerran tässä viime aikoina ollut ajatus että vois pestä, mutta jokin henkinen kynnys siihen on syntynyt esteeksi.
Istu jakkaran kanssa lavuaarin eteen tunniksi ja mieti sen ajan sitä kynnystä pestä ne. Luultavasti kyseessä on vain tällainen puolustusreaktio että ei pysty kohtaamaan ongelmia.
Auttaisiko jos ostaisit erilaisia hammastahnoja, jos se toisi vaihtelua tylsään hammaspesuun. Ja aloita vaikka pesemällä pelkät purupinnat.
- Liittynyt
- 29.09.2019
- Viestejä
- 213
Tsemppiä, toivottavasti vointi kesää kohti paranee. Hampaiden pesu on yksi helpoimmista tavoista vaikuttaa yleiseen terveyteen, ihmiskeho ei tykkää tulehduksesta ja ientulehdus on tulehdus siinä missä muutkin. Toki ymmärrän, että tällaiset "yritä vaan jaskaa"-viestit ei asiaa auta jos jaksamista ei yksinkertaisesti ole.
Onko sulla hoitosuhde asian suhteen kuitenkin jo olemassa? Enkä nyt tarkoita hammaslääkäriä.