EU-komissio: Varautukaa 17–29 miljardin euron lisämenoon vuoteen 2027 mennessä.
Tänään klo 15:04
Kuvituskuva. Edellinen eduskunta hyväksyi EU:n elpymisvälineen toukokuussa 2021. Kuva saman eduskunnan täysistunnosta vuoden 2022 marraskuussa. Mika Koskinen
”Nyt tulee rahaa sekä Suomelle että kaikille Euroopan maille työllistämiseen.”
Näillä unohtumattomilla sanoilla vasemmistoliiton ryhmäjohtaja
Paavo Arhinmäki puolusti EU:n runsaan 800 miljardin euron elpymisvälinettä eduskunnan istunnossa 9. syyskuuta 2020, kun käsiteltiin pääministeri
Sanna Marinin (sd) ilmoitusta elpymisvälineestä.
Eduskunta hyväksyi paketin 18.5.2021 niukasti äänin 134–57. Niukasti, koska paketti vaati taakseen 2/3 enemmistön. Kokoomus tuli oppositiosta Marinin hallituksen avuksi.
Suomi saa elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,6 miljardia euroa. Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta noin 421 miljardin tuesta on noin 7,2 miljardia euroa.
Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Se tiedettiin jo kättelyssä, kun EU alkoi puuhata uutta jättipakettia keväällä 2020.
Osuus tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058.
EU:n jäsenmaille jakamat varat EU on lainannut markkinoilta, ja korot elpymispaketista juoksevat jo – ja lujaa juoksevatkin, kiitos lainojen korkotason nopean nousun nollasta kolmeen.
Nyt menee rahaa!
Tapahtuu sama kuin Suomen valtiontaloudessa. Korkomenot uhkaavat karata käsistä.
EU-komissio antoi valtioneuvostolle heinäkuussa tiedonannon, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 elpymispaketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Komission tämänhetkinen ”indikatiivinen” arvio on 19 miljardia euroa loppukaudelle.
Paisuvat korkomenot tulevat nostamaan jo ensi vuonna Suomen EU-nettomaksua tuntuvasti. Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa 2021. Korkojen lisäksi Ukrainan tukeminen tulee nostamaa Suomen nettomaksua.
Suomen kanta elpymisvälineen korkopommiin on, että lisärahoitustarve tulisi ensisijaisesti kattaa uudelleenkohdennuksin, eli jostain pitäisi samaan aikaan karsia.
Se on ihan hyvä kanta, mutta ei kuulosta realismilta EU:n historiaa tuntien.