Niin mites tilanne eroaa Ranskasta ja Macronista?
Macronin politiikka on maltillista Ranskan julkisen talouden parantamista.
Subscribe to read | Financial Times
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Niin mites tilanne eroaa Ranskasta ja Macronista?
Oikeastaan ihan kaikin puolin paitsi että kansa on kaduilla hallintoa vastaan protestoimassa.
Kukaan ei ole väittänyt ettei EU:lla olisi tässä hävittävää, mutta sillä on näissä neuvotteluissa käytännössä kaikki valta.Ei tässä neuvottelussa ole kyllä kenelläkään mitään valttikortteja. Lähinnä tässä pelataan korttipeliä jossa lasketaan lopussa ainoastaan miinuspisteitä. Siksi toiseksi EU:lla on tässä paljonkin hävittävää ainakin omasta mielestä nimittäin sen maine miten se kohtelee lähteviä jäsenvaltioita.
Tässä se ydin vähän onkin. EU:n ei ole periaatteessa oikein suostuttava mihinkään. Jospa olisivat tämän ymmärtäneet jo kauan aikaa sitten, mutta kun vielä tänä vuonnakin on löytynyt porukkaa, joka uskoo helppoihin ja nopeisiin kauppasopimuksiin.
Macronin politiikka on maltillista Ranskan julkisen talouden parantamista.
Subscribe to read | Financial Times
Art. 50 taitaa kuitenkin asettaa EU:lle velvoitteen neuvotella erosopimuksesta? Jos EU:n positio on ollut alusta pitäen kiveenhakattu, niin ei sitä oikein minään bona fide-neuvotteluna voi pitää. Ykslpuolinen sanelu ei ole neuvottelua.
Mikään artikla 50:ssa ei estä EU:a olemasta juuri niin tiukka neuvotteluissa, kuin se näkee itselleen edulliseksi. Jos neuvottelut menevät karille, niin sitten jatketaan sen mukaan.Art. 50 taitaa kuitenkin asettaa EU:lle velvoitteen neuvotella erosopimuksesta? Jos EU:n positio on ollut alusta pitäen kiveenhakattu, niin ei sitä oikein minään bona fide-neuvotteluna voi pitää. Ykslpuolinen sanelu ei ole neuvottelua.
Tietenkään Art 50:sta ei seuraa pakkoa suostua mihinkään tai mihin tahansa mutta on aika vaikeaa nähdä, että tarkoituksena olisi kiristää köysi niin tiukalle, että eroava osapuoli hylkää sopimuksen ja lähtee jatkoon WTO-ehdoin. EU on ollut hyvin tietoinen, että sopimus ei tule voimaan ilman UK-parlamentin hyväksyntää. On ollut kohtuutonta vaatia ehtoja, jotka käytännössä voivat vesittää koko brexitin ja jättää UK:n orjuutetun siirtomaan asemaan.
Kauppasopimusneuvottelut ovat molemmin puolin vapaaehtoisia. Niihin ei ole pakko osallistua, jos ei kiinnosta.
Ei tässä neuvottelussa ole kyllä kenelläkään mitään valttikortteja. Lähinnä tässä pelataan korttipeliä jossa lasketaan lopussa ainoastaan miinuspisteitä. Siksi toiseksi EU:lla on tässä paljonkin hävittävää ainakin omasta mielestä nimittäin sen maine miten se kohtelee lähteviä jäsenvaltioita.
Art. 50 taitaa kuitenkin asettaa EU:lle velvoitteen neuvotella erosopimuksesta? Jos EU:n positio on ollut alusta pitäen kiveenhakattu, niin ei sitä oikein minään bona fide-neuvotteluna voi pitää. Ykslpuolinen sanelu ei ole neuvottelua.
Tietenkään Art 50:sta ei seuraa pakkoa suostua mihinkään tai mihin tahansa mutta on aika vaikeaa nähdä, että tarkoituksena olisi kiristää köysi niin tiukalle, että eroava osapuoli hylkää sopimuksen ja lähtee jatkoon WTO-ehdoin. EU on ollut hyvin tietoinen, että sopimus ei tule voimaan ilman UK-parlamentin hyväksyntää. On ollut kohtuutonta vaatia ehtoja, jotka käytännössä voivat vesittää koko brexitin ja jättää UK:n orjuutetun siirtomaan asemaan.
Kauppasopimusneuvottelut ovat molemmin puolin vapaaehtoisia. Niihin ei ole pakko osallistua, jos ei kiinnosta.
Jep EU on tietoinen parlamentin asemasta: siksi backstop-vaatimus onkin, koska luotto britteihin on aika nollassa. EU ei siis luota (täysin oikeutetusti) että UK:lla on mitään keinoja välttää kova raja ja että UK:lla ei ole edes loppupeleissä halua tähän.
Minusta näyttää siltä, että Salzburgin nöyryytykseen saakka May yritti tuoda neuvottelupöytään sellaisia argumentteja, joilla sopimus voisi olla parlamentin hyväksyttävissä. Sen jälkeen kaikki kelpasi, kunhan vain joku sopimusehdotus saadaan aikaiseksi. Toki May yrittää vielä muodon vuoksi saada pahvia parlamentista läpi tietäen hyvin, että turhaan.Ja se, että May ei ole kyennyt neuvottelemaan ja sopimaan brittipoliitikkojen kanssa hyväksyttävistä trade offeista ennenkuin neuvottelee EU:n kanssa, on vähän sama kun hierot asuntokauppoja ihan tosissasi ja kun nimet on paperussa, niin alat pohtimaan saatko pankkilainaa. Varmaan on kämpän myyjä iloinen.
Suurin este taitaa olla se pitkäperjantain sopimus, jossa luvataan ettei rajaa tule. May ehdotti ainakin jossain vaiheessa jotain teknologiaa, jota ei siis oltu sen enempää avattu, eikä ollut edes selvillä onko sitä olemassa.Mikä siinä rajassa on oikeasti niin vaikeaa? Ei sen tarvitse olla vesitiivis vaan käytännössä riittää, että merkittävää kaupallista liikennettä kyetään valvomaan tehokkaasti. Kummasti poliittiseen julistukseen jatkosta on kelvannut Mayn ehdottamat tekniset keinot, jotka erosopimuksen osalta olivat EU:lle täysin mahdottomia.
Eihän vaikka joku Suomen ja Ruotsin raja ennen EU-aikaa ollut mikään merkittävä arjen este vaikka olikin tulli- ja veroraja ja aika jouhevasti Norjan raja ylittyy tänä päivänäkin.
Suurin ongelma tässä on se, että brittien parlamentti ja EU ovat niin kaukana toisistaan, ettei Maylla ole oikein mitään mahdollisuutta saada sopimusta läpi. Ehkä se ajatteli tosiaan nyt viedä edes jotain kotiin näytettäväksi, vaikka ihan varmasti ymmärsi lopputuloksen.Minusta näyttää siltä, että Salzburgin nöyryytykseen saakka May yritti tuoda neuvottelupöytään sellaisia argumentteja, joilla sopimus voisi olla parlamentin hyväksyttävissä. Sen jälkeen kaikki kelpasi, kunhan vain joku sopimusehdotus saadaan aikaiseksi. Toki May yrittää vielä muodon vuoksi saada pahvia parlamentista läpi, tietäen hyvin, että turhaan.
Mikä siinä rajassa on oikeasti niin vaikeaa? Ei sen tarvitse olla vesitiivis vaan käytännössä riittää, että merkittävää kaupallista liikennettä kyetään valvomaan tehokkaasti. Kummasti poliittiseen julistukseen jatkosta on kelvannut Mayn ehdottamat tekniset keinot, jotka erosopimuksen osalta olivat EU:lle täysin mahdottomia.
Eihän vaikka joku Suomen ja Ruotsin raja ennen EU-aikaa ollut mikään merkittävä arjen este vaikka olikin tulli- ja veroraja ja aika jouhevasti Norjan raja ylittyy tänä päivänäkin.
Minusta näyttää siltä, että Salzburgin nöyryytykseen saakka May yritti tuoda neuvottelupöytään sellaisia argumentteja, joilla sopimus voisi olla parlamentin hyväksyttävissä. Sen jälkeen kaikki kelpasi, kunhan vain joku sopimusehdotus saadaan aikaiseksi. Toki May yrittää vielä muodon vuoksi saada pahvia parlamentista läpi tietäen hyvin, että turhaan.
Suurin este taitaa olla se pitkäperjantain sopimus, jossa luvataan ettei rajaa tule. May ehdotti ainakin jossain vaiheessa jotain teknologiaa, jota ei siis oltu sen enempää avattu, eikä ollut edes selvillä onko sitä olemassa.
Norjaan liikkuu kyllä ihmiset, mutta tavaran kanssa onkin sitten byrokratiaa.
Suurin ongelma tässä on se, että brittien parlamentti ja EU ovat niin kaukana toisistaan, ettei Maylla ole oikein mitään mahdollisuutta saada sopimusta läpi. Ehkä se ajatteli tosiaan nyt viedä edes jotain kotiin näytettäväksi, vaikka ihan varmasti ymmärsi lopputuloksen.
Onko pitkäperjantain sopimuksen ytimenä ihmisten vai tavaroiden vapaa kulku? Nythän on kyse vain tavaroiden kaupallisen liikkumisen edellyttämästä valvonnasta, ihan kuten Norjankin rajalla.
Tämähän ei ole välttämättä vielä lopputulos. Tilanne voi hyvinkin muuttua, jos EU sittenkin suostuu brittien iltalypsyn kohteeksi. Onko EU ihan tosissaan uskonut, että sopimus menisi läpi?
Tuo Irlannin ulkoministerin eilinen lausunto vaikuttaa melkoiselta U-käännökseltä:
Brexit may have to be delayed if the UK submits an "entirely new" proposal on its withdrawal from the EU, the Irish foreign affairs minister has said.Nytkö sitten joku "entirely new"-ehdotus olisi sittenkin tervetullut?
Speaking to Irish national broadcaster RTÉ, Simon Coveney said the UK may have to rescind its Brexit notification "for the moment" if that happened.
...
Mr Coveney said if there was a new proposal "undoubtedly it would need a lot more time to be considered on the EU side".
"That would probably involve an extension of Article 50 or pulling Article 50 for the moment," he said.
Nytkö sitten joku "entirely new"-ehdotus olisi sittenkin tervetullut?
Kummankin: koska sillä nimenomaan poistetaan kova raja (eli ei mitään infrastruktuuria). Se, että nämä tarkastukset voidaan tehdä, vaativat infrastruktuuria. Ja erittäin todennäköisesti tämän infrastruktuurin vartiointia, koska olisivat vähintään yhtä alttiita ilkivallalle, kuin Gävlen olkipukki.
Tietääkseni EU ei ole sulkenut missään vaiheessa täysin uuden sopimuksen neuvottelemista, EU vaan sanoi että nykyiseen sopimusehdotukseen ei tehdä enää muutoksia. Eli jos britit haluaa siihen muutoksia niin sitten koko diili menee uudelleenneuvoteltavaksi.
Minusta näyttää siltä, että rajalla on _jotain_ infraa:
Google Maps
Sähköinen kaupallisen liikenteen valvonta ei välttämättä vaadi kuin muutaman kameran ja tarkastukset voitaisiin tehdä terminaaleissa tai ainakin muualla kuin rajalla?
Minusta näyttää siltä, että rajalla on _jotain_ infraa:
Google Maps
Sähköinen kaupallisen liikenteen valvonta ei välttämättä vaadi kuin muutaman kameran ja tarkastukset voitaisiin tehdä terminaaleissa tai ainakin muualla kuin rajalla?
En ole varma, koska en tunne sopimusta kovin hyvin. Tuohon sopimukseen kuitenkin vedotaan, eivätkä brititkään ole olleet kiistämässä sitä, joten eiköhän se vaikuta molempiin (mutu).Onko pitkäperjantain sopimuksen ytimenä ihmisten vai tavaroiden vapaa kulku? Nythän on kyse vain tavaroiden kaupallisen liikkumisen edellyttämästä valvonnasta, ihan kuten Norjankin rajalla.
En usko että EU on elätellyt toiveita sopimuksen läpimenosta. Muutamaan kertaan on kuulunut tuskastumista molemmin puolin pöytää.Tämähän ei ole välttämättä vielä lopputulos. Tilanne voi hyvinkin muuttua, jos EU sittenkin suostuu brittien iltalypsyn kohteeksi. Onko EU ihan tosissaan uskonut, että sopimus menisi läpi?
Tuo Irlannin ulkoministerin eilinen lausunto vaikuttaa melkoiselta U-käännökseltä:
Brexit may have to be delayed if the UK submits an "entirely new" proposal on its withdrawal from the EU, the Irish foreign affairs minister has said.
Speaking to Irish national broadcaster RTÉ, Simon Coveney said the UK may have to rescind its Brexit notification "for the moment" if that happened.
...
Mr Coveney said if there was a new proposal "undoubtedly it would need a lot more time to be considered on the EU side".
"That would probably involve an extension of Article 50 or pulling Article 50 for the moment," he said.
Nytkö sitten joku "entirely new"-ehdotus olisi sittenkin tervetullut?
Irlanti on tottakain se neuvotteluhaluisin tässä tilanteessa, koska se on jäsenmaista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa brexitin suhteen. Irlannin ulkoministeri tosin ei yksin pysty tekemään mitään linjavetoja. EU on useaan kertaan todennut tuon sopimuksen olevan ainoa tarjolla oleva, eikä sittä ole kyllä annettu mitään siimaa.
Itse uskaltaisin jo laittaa rahaa no-dealille tässä vaiheessa, jos kerroin on vielä kohdillaan.
Joo. Lähinnä mun pointti on että Irlanti varmasti on se, joka haluaa välttää sopimuksettoman eron kaikkein eniten EU-maista.Tosin se suurin ongelma on tuo backstop joka on juurikin Irlannin ajama
Onko pitkäperjantain sopimuksen ytimenä ihmisten vai tavaroiden vapaa kulku? Nythän on kyse vain tavaroiden kaupallisen liikkumisen edellyttämästä valvonnasta, ihan kuten Norjankin rajalla.
Juncker vauhdissa
Huhut Junckerin alkoholiongelmasta kiihtyvät - ei pysynyt pystyssä EU-illallisilla, ”kun hän saa vesilasin, kaikki tietävät, että siinä on giniä”
Huhut Junckerin alkoholiongelmasta kiihtyvät - ei pysynyt pystyssä EU-illallisilla, ”kun hän saa vesilasin, kaikki tietävät, että siinä on giniä”
Tänään klo 14:01
EU-komission puheenjohtajan alkoholinkäyttö on ollut pitkään puheenaihe EU-piireissä.
EU-komission puheenjohtaja oli vähällä kaatua saapuessaan tervetuliaisillallisille Hofburgin palatsiin Wienissä. EPA / AOP
Jean-Claude Junckerin käytös on nostattanut kulmakarvoja EU-huippukokouksessa Itävallan Wienissä. Luxemburgilainen Juncker menetti tasapainonsa EU-Afrikka-foorumin juhlaillallisilla maanantai-iltana.
Kahden avustajan piti ottaa komission puheenjohtajasta kiinni ja tukea häntä, jotta hän pysyisi pystyssä. Tilanne ikuistettiin kansainvälisten kuvatoimistojen valokuviin.
Tässä Juncker horjahtaa. EPA / AOP
Takana kävellyt mies rientää apuun. EPA / AOP
Hetkeä myöhemmin Juncker, 64, nähtiin illallispöydässä hassuttelemassa. Hän muun muassa heitti yläfemmoja Kroatian pääministeri Andrej Plenkovicin kanssa ja halaili liikuttuneen näköisenä Viron pääministeri Jüri Ratasta. Näissä valokuvissa Juncker istui paikallaan.
Pantiin pyörätuoliin istumaan
Itävaltalainen Krone-lehti kiinnitti huomiota Junckerin käytökseen, koska EU-komission puheenjohtajan alkoholiongelmasta on kuiskittu jo pitkään. EU-piireissä asia on tunnettu ja yhdessä vaiettu salaisuus.
Juncker heitti yläfemmat Kroatian pääministerin kanssa. EPA / AOP
Juncker on horjunut ja kompuroinut julkisesti aiemminkin. Heinäkuun Nato-kokouksessa EU-komission puheenjohtaja kompasteli niin pahasti, että muiden osanottajien piti napata hänestä kiinni ja pitää häntä pystyssä. Hetken päästä häntä kärrättiin pyörätuolissa konferenssisaliin.
Junckerin kanslia selitti asiaa tuolloin sillä, että komission puhemies oli saanut ”akuutin krampin”. Luxemburgilaispoliitikon kerrottiin kärsineen kroonisesta selkäkivusta ja jatkuvista iskiasvaivoista. Vakavimmassa tapauksessa nämä voivat aiheuttaa jalkojen lamaantumisen, selitettiin.
Monet eivät uskoneet selityksiä. Paikalla olijat eivät havainneet hänen kärsivän kovasta kivusta, vaan kuvailivat medialle Junkcerin olleen pikemminkin hyväntuulinen.
Lasissa vettä vai giniä?
Nato-huippukokouksen jälkeen virisi keskustelu siitä, onko Junckerin alkoholinkäyttö mennyt jo liian pitkälle. Miehen tiedetään nauttivan mieluusti valkoviiniä ja giniä.
– Kun assistentti tuo komission puheenjohtajalle lasin vettä, kaikki tietävät, että siinä on giniä, ranskalainen EU-kirjeenvaihtaja Jean Quatremer kirjoitti hiljattain politiikkaa ja taloutta käsittelevässä brittiläisessä The Spectator -lehdessä.
Junker halasi Viron pääministeriä. EPA / AOP
Viime perjantaina Juncker ihmetytti maailmaa tervehtimällä kollegaansa Pernilla Sjöliniä EU-huippukokouksessa Brysselissä pörröttämällä tämän tukkaa vähintäänkin villisti. Tapaus tallentui videolle, joka levisi nopeasti internetissä. Moni ihmetteli, mitä 64-vuotiaan miehen päässä liikkui.
Jean-Claude Juncker on toiminut EU-komission puheenjohtajana marraskuusta 2014 lähtien. Sitä ennen hän toimi Luxemburgin pääministerinä vuosina 1995-2013.
EU-vaalit järjestetään ensi toukokuussa. Osa poliitikoista on jo ilmaissut olevansa sitä mieltä, että Juncker pitää saada vaihtoon, jottei hän saata Euroopan unionia naurunalaiseksi.
Tämä hiusten pörrötys -tervehdys jäänee historiaan.
Ainakin hommassa, jossa ei ole oikeastaan mitään tilivelvollisuutta koska kukaan jäsenmaissa ei äänestänyt tehtävään eikä europulliaisten enemmistölle edes nimi sano mitään.Miten monessa työpaikassa saa heilua änkyräkännissä ilman mononkuvaa takapuoleen?
Open Skies -sopimus ei ollutkaan itselleni tuttu. Ei käynyt mielessä, että no deal brexit sotkisi myös Britannian lentoliikennetoiminnan (ja tietty vaikeuttaisi muiden maiden yhtiöiden operointia Britanniaan).
Täällä komission tänään julkaisemaa suunnitelmaa:
European Commission - PRESS RELEASES - Press release - Brexit: European Commission implements “no-deal” Contingency Action Plan in specific sectors
Tällä saralla taas vaikuttaa siltä, että EU on ehdoin tahdoin hakemassa turhia käytännön vaikeuksia. EU:n lähtökohtana näyttää olevan, että UK-dokumentit lakkaavat olemasta EU:n automaattisesti tunnustamia dokumentteja brexitistä alkaen.Ja keskustelu on pysynyt erittäin paljon tullimaksuissa, vaikka eaim. Mutual Recognition Agreementit, vastaavuudet (equivalence) ja niin edelleen aiheuttavat nykymaailmassa varmaankin niitä isoimpia kaupankäynnin kitkoja.
Tuohan näyttää lupaavalta. Komissiokaan ei halua mitään kuiluun putoamista vaan karavaani kulkee ja koirat haukkuu myös sopimuksettoman brexitin jälkeen.
Tällä saralla taas vaikuttaa siltä, että EU on ehdoin tahdoin hakemassa turhia käytännön vaikeuksia. EU:n lähtökohtana näyttää olevan, että UK-dokumentit lakkaavat olemasta EU:n automaattisesti tunnustamia dokumentteja brexitistä alkaen.
Olisihan nimittän mahdollista tulkita asiaa niinkin, että UK:ssa EU-jäsenyyden aikana annettuja dokumentteja pidettäisiin yleisesti EU-dokumentteina ja ainoastaan uudet dokumentit vaatisivat erillistä tunnustamista. Toki tämä edellyttäisi vastavuoroisuutta UK:lta.
Tässäpä EU:n kaavailuja eri sektoreille: Council Working Party (Article 50) preparedness seminars
Onko nämä yleisiä vai vain kovaa brexitiä koskevia?
No miksi UK vaivautuisi raahautumaan mihinkään neuvotteluihin? Kun EU tekee ratkaisut sen puolesta.
Noissahan on (osa on todella vain suosituksia, esimerkiksi UK:n kansalaisten asema jää täysin kansallisten lainsäätäjien päätettäväksi) ensinnäkin se, että on a) aikarajat b) EU voi milloin vain muuttaa näitä c) eivät ole yhtä kattavia kuin jäsenvaltioilla. Ja koskee erittäin rajattua sektoria lähinnä (jotta näillä firmoilla on aikaa siirtää bisneksensä mantereelle tai EU27 firmojen siirtää bisneksensä mantereella oleviin firmoihin)
Ja se on vielä MEPpien hyväksyttävä. Itse toivon, että hyväksytään ja sen lisäksi toivon, että pikaisesti säädettäisiin UK:n kansalaisten oikeudesta jäädä Suomeen.
Nämähän on neuvotteluissa käytävä asia. Neuvottelut ovat vasta alussa, riippumatta siitää crashaako UK ulos EU:sta vai hyväksyykö WA:n. Ja suhteiden paikkaaminen on edessä, jos UK peruu eroamisensa.
Onkohan komissio ihan miettinyt tätäkään linjaa loppuun asti. Britit kuitenkin tuovat enemmän EU:sta kuin vievät sinne. Jos britit vastavuoroisesti lakkaavat tunnustamasta mitään EU-akkreditoitujen instituuttien papereita vaan vaativat kaikesta omansa, niin saattaa hiukan tulla kitkaa EU-vientiin.
Esim. Mersulle ei riittäisi, että jokainen auton komponentti olisi TÜV-sertifioitu ja autolla olisi Saksassa myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, vaan joka nippelille tarvittaisiin UKAS-akkreditoitu sertifikaatti ja koko autolle UK-tyyppihyväksyntä. Samoin joku Dekran myöntämä sertifikaatti konedirektiivin täyttymisestä olisi pelkkää jätepaperia, jonka maahantuonti vaatisi - vastavuoroisesti - tuontilisenssin. Jos kaupalle halutaan ruveta rakentamaan byrokraattisia esteitä, niiden laajuudelle on vain taivas rajana.
Siksi yksikään valtio ei tee kauppaa WTO-sopimusten pohjalta, vaan kaikilla on muitakin sopimuksia.
Suomi on EU:n jäsenmaa, joten kyse on esim- EU:n ja Brasilian välisestä sopimuksesta.Millainen sopimus on vaikka Suomen ja Venäjän välillä? tai Suomen ja Brasilian?
Joo ei EU-jäsenyys tuollaista estä. Tuohan on lähinnä vienninedistämisreissu.Kummasti Suomikin käy vientineuvotteluja Kiinan kanssa kahden kesken.
Maa- ja metsätalousministeri Lepällä onnistunut vientimatka Kiinaan
Nopealla googlauksella on neuvottelut kesken, mutta vuodesta 1999 asti on ilmeisesti ainakin jonkinlainen väliaikainen järjestely menossa:
Mercosur - Trade - European Commission
Aika merkittäviäkin kauppakumppaneita siis on, joiden kanssa ei ole mitään erityissopimusta ja moni kauppasopimus on vasta aivan uunituore. Mihin siis perustuu käsitys, että WTO-säännöillä olisi ihan mahdotonta elää?
Kiina on ollut WTO:ssa vasta suhteellisen vähän aikaa. Se ei myöskään noudata kovin tarkkaan WTO:n sääntöjä, kuten mainitsitkin, joten sen kanssa sopimuksen tekeminen tulee olemaan todella pitkä ja vaikea prosessi.Samoilta sivuilta ilmenee, että mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa ei ole minkäänlaista kauppasopimusta. Kiinan osalta todetaan vielä, että olisipa mukavaa, jos Kiina edes noudattaisi WTO-sääntöjä. Japanin kanssa sopimus on neuvoteltu mutta ei vielä voimassa.
En ainakaan minä ole tällaista mennyt sanomaan. Jos puhutaan Iso-Britanniasta sopimuksettoman eron jälkeen, niin he putoaisivat ns. kolmaneksi maaksi WTO:n säännöillä. Se on se kaikkein huonoin WTO:n taso, eli kolmansiin maihin pätevät kaikkein kovimmat tariffit. Niillä säännöillä ei taida kukaan pelata tällä hetkellä. (muistaakseni jonkun juuston tai jogurtin tariffit olisivat 30-40% kolmansien maiden kohdalla)Aika merkittäviäkin kauppakumppaneita siis on, joiden kanssa ei ole mitään erityissopimusta ja moni kauppasopimus on vasta aivan uunituore. Mihin siis perustuu käsitys, että WTO-säännöillä olisi ihan mahdotonta elää?
Tähän kun vielä otetaan huomioon se, että kun britit ovat ulkona EU:sta, niin aika iso osa esim. japanilaisten ja amerikkalaisten investoinneista siirtyy EU:n puolelle, koska ne ovat käyttäneet Iso-Britanniaa "ponnahduslautana" EU:n markkinoille. Ei Nissanilla tai Hondalla ole mitään järkeä valmistaa autoja briteissä tämän jälkeen. Tämän takia britit tulevat tuskin uhkailemaan EU:a millään autojen tariffeilla, koska sekin kusisi molempia osapuolia.Ei WTO-säännöillä mahdotonta ole elää. Tosin jos noin 40% viennistä tippuu yhden yön aikana EU:n sisämarkkinoilta WTO:n säännöille niin sillä kyllä on aika paljon vaikutusta.
Oudointa oli kuulla Putinin olevan Brexitiä vastaan. Kansan tahtoa on kuulemma kunnioitettava.Noin 60 prosenttia briteistä vastustaa Brexitiä. Veikkauksia missä kohtaa nähdään toinen kansanäänestys aiheesta? Itse aloitan pelin veikkaamalla laskiaissunnuntaita 03.03.2019.
Brittien Brexit-vastustus huipussaan
Koko Brexit on kuin heräisi lauantaina klo 12, kämpän ulko-ovi selällään, kustu olohuoneen nurkkaan, lompakko tyhjennettynä lattialla, epäilyttäviä nestejälkiä lakanoissa...Noin 60 prosenttia briteistä vastustaa Brexitiä. Veikkauksia missä kohtaa nähdään toinen kansanäänestys aiheesta? Itse aloitan pelin veikkaamalla laskiaissunnuntaita 03.03.2019.
Brittien Brexit-vastustus huipussaan
Ööö, Putin on Brexitin puolella.Oudointa oli kuulla Putinin olevan Brexitiä vastaan.
Suomalaisessa mediassa ollaan hiirenhiljaa että Ranskan keltaliivien mielnosoitukset jatkuvat jo seitsemättä viikkoa.
On joo RT mutta eipä juuri kukaan muu uutisoi asiasta.