• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

Kukapas se estää niitä mehtiä kasvattamasta siellä keskieuroopassa? Senkun vaan kyntää pellot ja siementää metsällä.

Ei kukaan, mutta se pitää tehdä taloudellisesti houkuttelevaksi. Toisaalta halutaanko me niiden kasvattavan mielummin vaikka viiniköynnöksiä että saadaan huttusta jatkossakin?
 
Miten määrittelet velvollisuuden? Ketä kohtaan? Suomea? EU:ta? Ihmiskuntaa? Maailmaa? Maapalloa? Itse koen että meillä tulisi olla velvollisuus jo tulevia sukupolvia kohtaan jättää niille maailma jossa pystyy elämään, tämä velvollisuus ei millään tavalla liity mihinkään kansallisvaltioon, poliittiseen järjestelmään, jne paskaan.

Vielä ärsyttävämpää on ajattelu että "kun kiinalaiset paskoo paikat niin miksi minä en saa paskoa paikkoja", ihan kun se että joku tekee väärin olisi oikeutus sille että itsekkin saa paskoa paikat.
Se miksi tuo "itse hakkasivat metsänsä" argumentti ärsyttää minua, niin rivien välissä siinä lukee että "mekin halutaan tuhota metsämme jos vain niin haluamme eikä meitä saa arvostella siitä, koska te olette tehneet saman virheen satoja vuosia aikaisemmin".

Siitä en ole eri mieltä että jos suomesta toivotaan hiilinielua niin se pitää tietysti korvata täysimääräisesti ja tämä pitäisi tehdä jopa voitollisesti, koska tämä tekee hiilinielujen luomisesta muuallakin haluttavaa kun se olisi hyvää bisnestä. Tämä olisi sitten hyvä asia maapallon kannalta, samalla saastuttaville ja ympäristöään tuhoaville maille tulisi pistää tulleja niin paljon että riistämisestä syntynyt hyöty kuolettuu ja muuttuu tappiolliseksi verrattuna ei-riistävään tuotantoon.
Se että paperin hinta nousisi reippaasti tarkoittaa että saman rahamäärän saa pienemästä määrästä kaadettuja puita, tällä hetkellä huomaa että paperi on ihan liian halpaa, sillä silloin kun asuin suomessa niin mainospaskaa tuli paperilla ovesta 10+kg joka kuukausi, jonka käytännössä kannoin suoraan paperinkeräykseen. Tietysti joku tämänkin mainosroskan pystyy kääntämään hienoksi asiaksi, mutta itsen näen sen esimerkkinä järjettömästä tuhlauksesta jossa puu kaadetaan selluksi, käsitellään. painetaan, jaetaan ja suurimmaksi osaksi päätyy suoraan kierrätykseen kun ei ihmisiä keskimäärin ne mainokset kiinnosta.
Niin pitkään, kun on vapaus tuottaa tuotteita missä hyvänsä, niin jos EU vittuilee teollisuudelle, esim päästöistä ja kallistaa / hankaloittaa hommia, niin teollisuus pakkaa kamat kasaan ja siirtyy maihin, joissa ei näitä rajoituksia ole.

Sitten pahimmillaan viedään sinne materiaalia (saastutetaan kuljetuksissa), valmistetaan siellä (saastuttaen, koska rajoitteita ei ole) ja sitten tuodaan valmiit tavarat takaisin EU:n alueelle (taas kuljetus tekee lisäsaasteita).

Mitä hyödymme:
Paikallisesti hieman puhtaampi ilma ja ympäristö.

Mitä menetämme:
- Kokonaisuutena saastutamme enemmän (esim hiilidioksidi) ja muut (kasvihuone) kaasut + saasteet leviävät ympäri maapallon.
- Kriisitilanteissa ei ole omaa tuotantoa, joten välttämättömyystarvikkeiden tapauksessa voi tulla todella ikäviä seurauksia! (esim nyt koronan alussa maskit)
- Valmistaja maa nettoaa, eli EU:sta virtaa rahaa ulos ja EU köyhtyy.
- Menetämme mahdollisuuden vaikuttaa kunnolla tuotteiden laatuun ja ominaisuuksiin.
- Työpaikat
ym

Jotta tämä ympäristöasia toimisi, niin sitten maista, joissa saastutetaan pitäisi nostaa tuotteiden hintoja tulleilla. Tämä ei kuitenkaan EU:lta onnistu, sillä tuotanto on senverran rajusti ulkoistettu, että vastatullit romuttaisivat tilantaan.

Eli ylitiukoilla ympäristökikkailuilla EU lähinnä satuttaa itseään.
 
Teollisuus itse kannattaa EU:n tiukkaa ilmastopolitiikkaa, eikä usko hiilitulleihin.
Elinkeinoelämä kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa vuoden 2030 päästötavoite on tärkeä etappi kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa vuonna 2050.
EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät ole tähän ensisijainen keino, vaan hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan pelisäännöillä.
 
Noihin hiilitulleihin liittyy sellainen ongelma, että EU:ssa jalostetaan paljon teollisia tuotteita vientiin ja tuo jalostus on merkittävyydeltään ihan eri mittakaavassa kuin raaka-aineiden alkutuotanto. Näin ollen tuollaiset hiilitullit nostaisi esim. konepajojen ja autotehtaiden materiaalikustannuksia, mikä taas heikentäisi niiden kilpailukykyä EU:n ulkopuoliseen vientiin.

Ajatus hiilitulleissa hyvä ja oikean suuntainen, mutta ilman globaaleja ratkaisuja nämä tuppaa olemaan hyvin ongelmallisia ja, kun autat toista niin samalla potkaiset toista perseeseen. Pahimmillaan EU:n hiilitullit nostaa maailman kokonaispäästöjä, jos tuo jalostuksen kokema kilpailukyvyn häviö ylittää raaka-ainetuotannon kotiutuksen ja tuotantoa siirtyy kokonaisuudessaan enemmän valtioihin, joissa päästöistä välitetään vähemmän.

Tuo "Itse ovat metsänsä hakanneet" argumentti on ihan yhtä typerä kuin että "Suomalaiset ovat vastuussa orjalaivoista koska terva", kukaan ei ole vastuussa isiensä teoista ja piste. Historiaa on ihan turha katsoa kun pitäisi katsoa mitä voidaan tehdä tulevaisuudessa.
Tuo logiikka kuvaa hyvin EU:n nykymenoa myös talouden hoidon suhteen, eli sillä mitä on tehnyt historiassa ei väliä. Eli valtiot voi elää yli varojensa ylenmäärin ja laittaa yhteisvastuun piikkiin kaikki, koska isien teoista ei vastata.
 
Tuo logiikka kuvaa hyvin EU:n nykymenoa myös talouden hoidon suhteen, eli sillä mitä on tehnyt historiassa ei väliä. Eli valtiot voi elää yli varojensa ylenmäärin ja laittaa yhteisvastuun piikkiin kaikki, koska isien teoista ei vastata.

Miten pitkälle historiaan haluat että isien synneistä pitää maksaa ja miten pitkälle historian pitää vaikuttaa tämän päivän päätöksiin ympäristö- ja talouspolitiikassa?
 
Miten pitkälle historiaan haluat että isien synneistä pitää maksaa ja miten pitkälle historian pitää vaikuttaa tämän päivän päätöksiin ympäristö- ja talouspolitiikassa?

Jos nyt vaikka sen verran että miten pitkään se nykymuotoinen valtio on ollut olemassa. Suomi ei voi olla vastuussa mistään mitä on tehty ennen kuin Suomi on ollut olemassa. Orjalaivojen tervat on kerätty Ruotsin vallan aikana, eli Ruotsi on siihen syyllinen.
 
Jos nyt vaikka sen verran että miten pitkään se nykymuotoinen valtio on ollut olemassa. Suomi ei voi olla vastuussa mistään mitä on tehty ennen kuin Suomi on ollut olemassa. Orjalaivojen tervat on kerätty Ruotsin vallan aikana, eli Ruotsi on siihen syyllinen.

Miten UK ja Saksa voi sitten olla vastuussa vanhoista veloistaan tai kaatamistaan metsistä (kuten tuolla ylempänä esitetään) kun nykymuotoinen UK on perustettu 1922 ja saksa vasta 1990?
 
Nimenomaan, eivät mielestäni olekaan. Mutta Saksa on vastuussa kaikesta siitä ympäristö- ja talouspolitiikasta mitä se on harrastanut tuon 90-luvun jälkeen.
 
Olisipa meilläkin öljyä niin voitaisiin porata sitä ja myydä eteenpäin isoilla masseilla ja 0 hiilijalanjäljellä koska emme sitä itse polta. Masseilla voisi sitten ostaa tesloja ja aivan helvetin suuren sädekehän.
 
Toisaalta EU:n päätökset metsien hallintaoikeuden siirtämiseksi pois kansalliselta tasolta käytännössä johtaa siihen, että metsiä hakataan tämän alueen ulkopuolella entistäkin enemmän niin pitkään kun kysyntää riittää. Samalla tavalla ne metsät globaaiin hiilinieluun vaikuttaa kaadettiin sitä puuta sitten EU:n alueella tai sen ulkopuolella.
Suomen talousmetsien osalta tilenne olisi vähän eri, tehokkaalla käytöllä nielu ei kärsi ja jalosteilla vähennetään päästöjä.
Jos raaka-aine tuotanto siirretään muualle, niin paikallisesti nielu voi lyhyellä ajalla heitellä, mutta ei sinänsä tarkoita että nieluparanisi.
Ja sen raaka-aine metsän siirtyminen muualle ei tarkoita neutraalia, vaan voi tarkoittaa jopa mailmanlaajuisesti pienenevää nielua.
Tosin osa tuotannosta voi kasvattaa nielua, jos kuvitellaan että luodaan päästöttämästi uutta kasvavaa puuta aleuille joissa sitä ei nyt ole ja raaka-aine tuotannossa osa sidotusta hiilestä sitoutuisi pysyvästi maahan. Mutta se nyt tarvitsisi joka tapauksessa a sen kustannustehokkaan tavan kasvattaa jonka voisi rahoittaa nilusta saaduilla päästöoikeuksilla. Se ei taasen tarvitse mitään avohakkuukieltoja pohjoisa euroopassa (EUssa)
 
Valitettavasti käsitykseni on, että EU:n määräämä avohakkuiden kieltäminen tulee olemaan viimeinen niitti selluun perustuvalle teollisuudelle Suomessa. Uusia tehtaita ei enää tule. Myös Suomen sahateollisuus tulee ottamaan osumaa, koska tukkipuun arvo tulee nousemaan.
Sellutehtaat maksavat puusta sen minkä pystyvät, puun myyjät ottavat puusta sen rahan minkä saavat.
Sama toki sahateollisuudessa, kotimaan tukkipuuntuotanto vähenee, sahateollisuus sopeutuu siihen.

Jos puuta ei kannata korjata, niin se jää korjaamatta (mikä varmaan joidenkin tavoite), mutta ensisijaisesti se iskee puunkasvattamise kannattavuuteen, ei kannata panostaa kasvattamiseen (hiilensidonta vähenee), määrät vähenee, mutta ei lopu, eli liikevaihtoon tulee lovi, samalla hukataan resurrseja epätehokkuuteen.

Talousmetsä käytölle ei kannata luoda keinotekoisia esteitä ja rajoitteita, niitä ilmastonmuutoksen myötä syntyy ihan ilman keinotekoisia tekoja.

Yritän sanoa että puunkasvatus ja jalostus ei sen takia lopu.


EU:n ei kannata ja varsinkaan havuvyöhykkeen maiden ja metsänomistajien ei kannata antaa nielujaan ilmaiseksi.
 
Mitä jos metsänsä hakanneet EU-maat velvoitettaisiin palauttamaan vaikka 50% maatalousmaistaan metsäksi? Olisi mielestäni paljon reilumpaa, kuin suomalaisten ja ruotsalaisten rankaiseminen siitä, että olemme säilyttäneet metsämme.
 
Kauppalehdessä hyvä kirjoitus EU:n metsäpolitiikasta.


"
Marttila on maanviljelijä ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän sanoo, että metsäntutkimus on sivuutettu metsästrategian valmistelussa ”rajulla tavalla”.

Se näkyy hänen mukaansa räikeimmin suhtautumisessa avohakkuisiin, jotka halutaan siis kieltää kokonaan. Komissio haluaisi suosia jatkuvaa kasvatusta.

”Meillä on selkeät tutkimustulokset siitä, että jatkuvapeitteinen kasvatus sopii tiettyihin olosuhteisiin ja tietynlaiseen metsään erittäin hyvin. Toisiin kohteisiin taas jaksollinen kasvatus on paras ja oikeastaan ainoa vaihtoehto, jos halutaan pitää yllä puun pääomaa, hiilivarastoja ja hiilinieluja”, Marttila sanoo.

"

"
Marttilan mielestä hallituksen pitäisi lähettää komissiolle selvä viesti siitä, että metsäpolitiikka ei kuulu komission mandaattiin.

”On anteeksiantamatonta, jos hallituksen metsäpolitiikassa ei luoteta siihen, että me kykenemme kansallisesti hoitamaan asiat fiksusti ja oikein. Aina pitäisi olla sen verran itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseen, ettei tarvitse komission apuun turvautua.”

"


Tässä myös erinomainen kirjoitus aiheesta.


"
Lähes puolet suomalaisista luulee, että valtaosan metsistä omistaa valtio. Oikeasti valtio-omistusta on vain neljännes. Väärinkäsitys selittää yksityisomaisuuden suojan puuttumisen, kun aktivistit vaativat sitä ja tätä ”Suomen metsiin”.

Enemmistö suomalaisista uskoo, että metsätalous tuo vuodessa verotuloja alle 400 miljoonaa euroa. Oikea summa on miltei neljä miljardia. Mittakaava pitäisi hoksata EU-kitinöissä. Elvytyspaketti meni miinukselle nelisen miljardia toivon mukaan kertaluontoisesti. Toistan. Metsätalous poikii vuosittain lähes neljän miljardin verotulot – ja lisäksi yritysten ja ihmisten ansiot.

SUOMI ELÄÄ metsästä, metsässä ja on metsä. Mutta vuonna 2021 suomalainen läpäisee peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja yliopiston oppimatta tuon taivaallista metsästä.

Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään, että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.

UPM:n tiedote toteaa tahdikkaasti: ”Tulokulmia metsäkeskusteluun on runsaasti, ja ne kaikki ovat arvokkaita.” Enpä tiedä. Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.

"
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla lopun alkua eulle tämä 55 sopimus.
Toivottavasti näin. EU alkaa olla merkitykseltään vihollisorganisaatio yhä useammalle.

[EDIT]...ja jos jollakulla oli epäilyksiä siitä, onko Suomi kenties saamapuolella vaiko laskunmaksajana, niin
Rikkaana maana Suomen tavoite on korkeimmasta päästä: siinä missä aiempi velvoite oli vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, nostaa komissio Suomen tavoitteen nyt 50 prosenttiin.
...
Alimmat tavoitteet ovat Bulgarian 10 prosenttia ja Romanian 12 prosenttia.

Tuossa ei ole mitenkään huomiotu esim. sitä, että Suomen sähköntuotanto on ollut jo aikaa sitten varsin vähäpäästöistä verrattuna vaikka Saksaan, hiilivoima-Tanskasta nyt puhumattakaan.

Kannustankin jokaista miettimään itse, miten voi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan ja haittaamaan EU:n toimintaa. Tyrannit kaatuvat joukkovoimalla.
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti näin. EU alkaa olla merkitykseltään vihollisorganisaatio yhä useammalle.

[EDIT]...ja jos jollakulla oli epäilyksiä siitä, onko Suomi kenties saamapuolella vaiko laskunmaksajana, niin
Rikkaana maana Suomen tavoite on korkeimmasta päästä: siinä missä aiempi velvoite oli vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, nostaa komissio Suomen tavoitteen nyt 50 prosenttiin.
...
Alimmat tavoitteet ovat Bulgarian 10 prosenttia ja Romanian 12 prosenttia.

Tuossa ei ole mitenkään huomiotu esim. sitä, että Suomen sähköntuotanto on ollut jo aikaa sitten varsin vähäpäästöistä verrattuna vaikka Saksaan, hiilivoima-Tanskasta nyt puhumattakaan.

Kannustankin jokaista miettimään itse, miten voi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan ja haittaamaan EU:n toimintaa. Tyrannit kaatuvat joukkovoimalla.

Suomen päästöt tuolloin 2005 paikkeilla olivat noin 60-70 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 12-14 tonnia per capita.
Romanian päästöt tuolloin olivat noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 5 tonnia per capita.
Bulgarian päästöt tuolloin olivat noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 7 tonnia per capita.

Eli kun Suomen tavoitteena on leikata 50% tuosta tasosta niin se tarkoittaa että Suomen päästöt laskevat noin 6-7 tonniin per capita.
Vastaavasti Romanian kohdalla tuo 10% tiputus laskee päästöjä sinne johonkin 4,5 tonniin per capita ja Bulgarian kohdalla sinne johonkin 6 tonnin paikeille.

Eli sanoisin että aikalailla oikeudenmukaisilta kuulostavat luvut.

*edit*
Niin ja Saksan ja Tanskan lähtöarvot ovat siellä jossain 10 tonnia per capita paikkeilla.
 
Suomen päästöt tuolloin 2005 paikkeilla olivat noin 60-70 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 12-14 tonnia per capita.
Romanian päästöt tuolloin olivat noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 5 tonnia per capita.
Bulgarian päästöt tuolloin olivat noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 7 tonnia per capita.

Eli kun Suomen tavoitteena on leikata 50% tuosta tasosta niin se tarkoittaa että Suomen päästöt laskevat noin 6-7 tonniin per capita.
Vastaavasti Romanian kohdalla tuo 10% tiputus laskee päästöjä sinne johonkin 4,5 tonniin per capita ja Bulgarian kohdalla sinne johonkin 6 tonnin paikeille.

Eli sanoisin että aikalailla oikeudenmukaisilta kuulostavat luvut.

Mietin itse ainakin sen kannalta että lämmitys on iso osuus päästöistä suomessa ja raskasta teollisuutta mutuilisin olevan vielä enemmän kuin noissa maissa vaikka suomeen ei enää oikein investoidakaan. Myös jos oikein luin jostain että 2035 olisi polttomoottoreista luovuttu ja joka pihalla olisi 40000€ sähköauto. En vaan nää tätä millään mallia realistisena saati sitten edes päästöille hyvänä kun uusia autoja noin valmistettaisiin. Tosin sanoen pidän koko pakettia ihan täysin epärealistisena.
 
Myös jos oikein luin jostain että 2035 olisi polttomoottoreista luovuttu ja joka pihalla olisi 40000€ sähköauto.

No vissiin olet lukenut jotain Esson baari uutislähdettä kerta tavoitteena on että 2035 ei enää myytäisi uusia polttomoottoriautoja.
 
Viimeksi muokattu:
No vissiin olet lukenut jotain Esson baari uutislähdettä kerta tavoitteena on että 2035 ei enää myytäisi uusia polttomoottoriautoja.

Mihin ne jo käytössä olevat katoaa? Tavoite on ettei uusia myydä mut ei nää käytössä olevat häviä ku kulumalla
 
Mihin ne jo käytössä olevat katoaa? Tavoite on ettei uusia myydä mut ei nää käytössä olevat häviä ku kulumalla

No ne katoaa siten kuten ne aina katoaa, eli ajan kanssa menevät romuttamolle. Tuskin väki nyt mitään kuubalaistyylistä elävää automuseota alkaa rakentamaan pitämällä jotain vanhoja Corolla ajossa no matter what.
 
No ne katoaa siten kuten ne aina katoaa, eli ajan kanssa menevät romuttamolle. Tuskin väki nyt mitään kuubalaistyylistä elävää automuseota alkaa rakentamaan pitämällä jotain vanhoja Corolla ajossa no matter what.

Ei ihmisillä ole varaa ostaa noita sähköautoja ja kyllä sinne 2035 on vielä aikaa mut epäilen ettei ne niin halvoiksi tuu että normaali ihminen niitä pystyisi ostamaan.
 
Ei ihmisillä ole varaa ostaa noita sähköautoja ja kyllä sinne 2035 on vielä aikaa mut epäilen ettei ne niin halvoiksi tuu että normaali ihminen niitä pystyisi ostamaan.

Suomessa myytyjen uusien autojen keskihinta on jossain 35 000€:n paikkeilla ja tuolla saa jo nyt ostettua sähköauton. 14 vuoden päästä ne tulevat olemaan vielä reippaasti halvempia.
 
Ei ihmisillä ole varaa ostaa noita sähköautoja ja kyllä sinne 2035 on vielä aikaa mut epäilen ettei ne niin halvoiksi tuu että normaali ihminen niitä pystyisi ostamaan.
Puhumattakaan siitä että kehitysmaissa on autojen tarve suurin ja rutkasti vähemmän rahaa käytettävissä. Maailmaan tulee myös lähinnä kehitysmaihin 15 vuoden välein miljardi lisää ihmisiä niin nään tän paketin ilmaston kannalta ihan yhdentekevältä
 
Suomessa myytyjen uusien autojen keskihinta on jossain 35 000€:n paikkeilla ja tuolla saa jo nyt ostettua sähköauton. 14 vuoden päästä ne tulevat olemaan vielä reippaasti halvempia.

– Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan, Nieminen sanoo.

Jos silmiä pitää auki kun tuolla ajelee niin noita uusia autoja ei niin hirveästi ole. Juu joillain on varaa ostaa uusi auto mut iso osa ajaa aika vanhoilla autoilla.
 
Ja itse pitäisin vetyä uskottavampana vaihtoehtona kun sähköautoja.

No sitten olet tästä eri mieltä kuin käytännössä jokainen eurooppalainen ja amerikkalainen autonvalmistaja jotka laittavat massiivisia määriä rahaa sähköautoihin samalla kun mahdolliset vetykokeilut ovat pieniä kuriositeetteja. Japanissa vielä riittää luottoa vetyautoihin ja siellä ehkä paikallisilla markkinoilla se voi osoittautua toimivaksi (Japani on aina vähän oma outo markkina-alueensa).
Jos akkujen hinnat jatkavat laskuaan niin sanoisin että vetyautot jäävät pieneen marginaaliin ainakin henkilöautojen kohdalla.
 
– Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3 600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan, Nieminen sanoo.

Jos silmiä pitää auki kun tuolla ajelee niin noita uusia autoja ei niin hirveästi ole. Juu joillain on varaa ostaa uusi auto mut iso osa ajaa aika vanhoilla autoilla.

Niin ja tässä ei olla tekemässä mitään niille vanhoille autoille. Tässä ollaan vaan lopettamassa uusien polttomoottoriautojen myynti.
 
Suomessa myytyjen uusien autojen keskihinta on jossain 35 000€:n paikkeilla ja tuolla saa jo nyt ostettua sähköauton. 14 vuoden päästä ne tulevat olemaan vielä reippaasti halvempia.

Esim. Anttosella on hieman eri käsitys sähköautojen hintakehityksestä.
 

Esim. Anttosella on hieman eri käsitys sähköautojen hintakehityksestä.

Ylläri, tyyppi jonka yritys on täysin nesteessä jahka sähköautot yleistyy yrittää tehdä kaikkensa mustamaalatekseen sähköautoja :kahvi:
 
Ylläri, tyyppi jonka yritys on täysin nesteessä jahka sähköautot yleistyy yrittää tehdä kaikkensa mustamaalatekseen sähköautoja :kahvi:
Voihan se niinkin olla mutta kyllä nuo perustelut ihan päteviltä kuulostaa luonnonvarojen suhteen. Toisekseen jos käyttää valtavia määriä omia rahoja ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalilla skaalalla niin sekin lisää uskottavuutta
 
Voihan se niinkin olla mutta kyllä nuo perustelut ihan päteviltä kuulostaa luonnonvarojen suhteen.

Mutta taaskin niillä autonvalmistajilla on erittäin kova luotto siihen että sähköautot tulevat olemaan se tulevaisuuden tuote kerta käytännössä kaikki isommat valmistajat ovat ottaneet sen linja. Ja joo, ehkä hinnat eivät laske niin paljon että voidaan korvata nykyisen hintatason uudet autot 1:1. Mutta silti, olisin erittäin yllättynyt jos 2030-luvulla ei oltaisi vahvasti sillä linjalla että rikkaammissa maissa kaikki uudet henkilöautot ovat sähköautoja.
 
En ymmärrä myöskään sitä mihin niitä autoja tarvitaan tulevaisuudessa. Ihmisten tulee olla paikallaan eikä suhata ees taas huvikseen. Uskomatonta paskaa koko autoilu homma. Ollaan vaan siinä putkessa eikä funtsita asioita laajemmin. Tiet pitäisi kieltää kokonaan henkilö liikenteeltä. Etätöihin vaan porukat keskelle luontoa.
 
En ymmärrä myöskään sitä mihin niitä autoja tarvitaan tulevaisuudessa. Ihmisten tulee olla paikallaan eikä suhata ees taas huvikseen. Uskomatonta paskaa koko autoilu homma. Ollaan vaan siinä putkessa eikä funtsita asioita laajemmin. Tiet pitäisi kieltää kokonaan henkilö liikenteeltä. Etätöihin vaan porukat keskelle luontoa.

Kyllä mulle käy. Noin miljoonan maksavat laitteet vaan kotia millä voi tehdä etätöitä. Eiköhän tuo työnantajalle käy
 
Suomessa myytyjen uusien autojen keskihinta on jossain 35 000€:n paikkeilla ja tuolla saa jo nyt ostettua sähköauton. 14 vuoden päästä ne tulevat olemaan vielä reippaasti halvempia.
Sähköautojen verotonta hintaa painaa päästötavoittevelvoitteet, mikä vähän vääristää niiden hintaa tässä yhteydessä.

Ja kommenttisi ei ihan avannut mikä hinta tuo on, sanavalinta viittaa verotuettuun hintaan, joka ei oikein ole kuvaa tähän yhteyteen.

Vaikka olisi verollinen ilman tukia, niin keskihinta ei ihan kaikkea kerro (ilmeisesti tuolla keskihinnal myytyjen autojen keskihintaa).

Mutta, jos ei tule jotain saatavuus ongelmia mitkä nostatttaa hintaa, vaan mennään ihan kehitys edellä, ilman pullonkauloja niin oletus on että sähköautot voit tulevaisuudessa olla vertailukeloisin hinnoin olla kilpailukykyisiä vs nyky tegnologia polttikset.

Tai siis kilapilukykyinen hinta voi riippua siitä kuinka paljon ollaan valmiita tinkimään "yhden tankkaukset" matkasta. Suomessa osalle kantamasta tinkiminen ei ole säästö vaan kustannut.

Sitten, mitä väliä sillä paljonko se auto maksaa uutena kaupassa, suurimmalle osalla se juttu on paljonko se käyttömaksaa, vertailukelpoisin hinnoin , niin kyse on pitkälti siitä paljonko päästötmaksaa ja mistä sen päästönhinta nykästään. Sähköauto ei ole automaattisesti halvempi.

Vielä yksi.

Mikä on päästötn uusi auto, nopeasti tulee mieleen että tuossa tarkoitetaan sellaista auto joka ei paikallisesti aiheuta hiilipäästöjä, josta tulee mieleen että rajoittaisko tuollainen tulkinta liikaa tegnologia valintoja, onko se myös kilpailurajoittamista.

Aikataulu on nopea, eli sinänsä tuohon mennessä ei ihmeita tapahdu , mutta jos linjaus on tekniikkaa rajoittava, niin se kyllä rajoittaa vaihtoehtoja.

Eurooppalaisella autoteolisuudelle on toki tärkeää riskien rajoittaminen, joten varmaan tiedossa valistunut arvaus ja yhteisymmärrys mihin panostetaan.
 
Täällä oli paljon porua tuosta metsästrategiasta ennen kun se julkistettiin mutta nyt julkistamisen jälkeen yllättävän hiljaista.
Tai siis, ei niinkään yllättävää koska se jäi kauas noista täälläkin maalailluista kauhukuvista.
 
Täällä oli paljon porua tuosta metsästrategiasta ennen kun se julkistettiin mutta nyt julkistamisen jälkeen yllättävän hiljaista.
Tai siis, ei niinkään yllättävää koska se jäi kauas noista täälläkin maalailluista kauhukuvista.

Vaikuttaa ihan EU:n perusstrategialta kuinka ensialkuun vaaditaan että teidän täytyy niellä 10 kiloa paskaa ja sitten tätä liennytetäänkin että ok. Joudutte nielemään vain kilon paskaa niin ei ole lainkaan niin paha juttu.


"”Esitetty päätösvallan hivuttaminen Brysseliin on strategian huolestuttavimpia piirteitä. "
 
Viimeksi muokattu:
Täällä oli paljon porua tuosta metsästrategiasta ennen kun se julkistettiin mutta nyt julkistamisen jälkeen yllättävän hiljaista.
Tai siis, ei niinkään yllättävää koska se jäi kauas noista täälläkin maalailluista kauhukuvista.
Avaa vähän enemmän.

Vaikuttaa ihan EU:n perusstrategialta kuinka ensialkuun vaaditaan että teidän täytyy niellä 10 kiloa paskaa ja sitten tätä liennytetäänkin että ok. Joudutte nielemään vain kilon paskaa niin ei ole lainkaan niin paha juttu.


"”Esitetty päätösvallan hivuttaminen Brysseliin on strategian huolestuttavimpia piirteitä. "
Tuosta jutusta ei oikein selvinnyt juuta ei jaata.
Aiemmin viikolla oli kuitekn jotain viitteita että niulut ei tule päästökauppaan, mutta niitä kuitekin pitäisi ilman hoidella.
 
Täällä oli paljon porua tuosta metsästrategiasta ennen kun se julkistettiin mutta nyt julkistamisen jälkeen yllättävän hiljaista.
Tai siis, ei niinkään yllättävää koska se jäi kauas noista täälläkin maalailluista kauhukuvista.
Sehän on kuin perinteinen YT neuvottelutulos, eli ensin työnantaja kertoo YT neuvottelouiden koskevan vaikkapa 1000 työntekijää ja lopuksi työntekijät huokaisee helpotuksesta kun vain 800 sai kenkää.
Itse strategiasta esim. tuo avohakkuiden salliminen 'perustellusta syystä' voi kyllä tarkoittaa vielä ihan mitä tahansa, ja se lista voi olla sitten vaikka vain yhden kohdan pituinen noin kärjistettynä.
Taisin kirjoittaa tuonne ilmastonmuutosketjuun jo tästä EU:n metsälinjasta ja naurettavasta 3 miljardin puun istutuksesta 10 vuoden aikana. Jo se kertoo, että minkäänlaisia haluja metsien lisäämiseen EU:lla ei näköjään ole.
 
Vaikuttaa ihan EU:n perusstrategialta kuinka ensialkuun vaaditaan että teidän täytyy niellä 10 kiloa paskaa ja sitten tätä liennytetäänkin että ok. Joudutte nielemään vain kilon paskaa niin ei ole lainkaan niin paha juttu.


"”Esitetty päätösvallan hivuttaminen Brysseliin on strategian huolestuttavimpia piirteitä. "

Koko metsästrategia on minusta vähän oudolla pohjalla niin pitkään kun sitä lähtökohtaisesti pyritään tekemään kepillä eikä porkkanalla. Metsät olisi oletettavasti helpompi saada yleistymään muissakin maissa mikäli maita palkittaisiin niistä jotenkin, sen sijaan että niiden hallintaoikeutta siirretään pala kerrallaan pois keskushallinnon käsiin.
 
Koko metsästrategia on minusta vähän oudolla pohjalla niin pitkään kun sitä lähtökohtaisesti pyritään tekemään kepillä eikä porkkanalla. Metsät olisi oletettavasti helpompi saada yleistymään muissakin maissa mikäli maita palkittaisiin niistä jotenkin, sen sijaan että niiden hallintaoikeutta siirretään pala kerrallaan pois keskushallinnon käsiin.
Puhutaanko nyt valtion metsistä ? Esim Suomessa ja Ruotissa on lisäksi yksityisi metsiä, jäänyt käsitys että EU ehdotukset koskee myö yksityisiä.
Ei sillä, vaikka koskisi vain valtion metsiä, niin silti Suomen ja Ruotsin pidettävä puolia ei valtionkaan kannata ilman niitä jakaa.
 
Puhutaanko nyt valtion metsistä ? Esim Suomessa ja Ruotissa on lisäksi yksityisi metsiä, jäänyt käsitys että EU ehdotukset koskee myö yksityisiä.
Ei sillä, vaikka koskisi vain valtion metsiä, niin silti Suomen ja Ruotsin pidettävä puolia ei valtionkaan kannata ilman niitä jakaa.

Ei sillä minusta pitäisi olla merkitystä kuka ne metsät omistaa. Metsän omistamisesta pitäisi tehdä riittävän kannattavaa jotta markkinatalous hoitaa loput.
 
...

Eurooppalaisella autoteolisuudelle on toki tärkeää riskien rajoittaminen, joten varmaan tiedossa valistunut arvaus ja yhteisymmärrys mihin panostetaan.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tuolta Ympäristöpaketista, joka on ainakin Suomessa jäänyt uutisoimatta vaikka sähköautojen latauspisteiden vaatimus 60km välein pääväylille on kerrottu.
"Brussels also wants to boost the domestic production of hydrogen and its use as an alternative fuel.
The objective is to have charging points at regular intervals on major highways: every 60 kilometres for electric cars and every 150 kilometres for hydrogen refuelling."

Kyllä niihin polttokennoautoihinkin panostetaan jos tuo toteutuu. Silloin taitaa eurooppalaisilla autovalmistajilla olla takamatkaa ikävän paljon, kun Toyota, Hyundai ja Honda tarjoavat jo nyt massatuotannossa toimivia malleja. Nykyiset hinnat ovat tietenkin korkeita johtuen mm. pienistä myyntimääristä, kun tankkausverkostoja löytyy vain muutamasta maasta.

Näin omana mielipiteenä esim. tuo Toyotan uusi Mirai olisi todella mielenkiintoista nähdä jonkun autolehden talvitestissä Suomessa tai Ruotsissa.
 
Kyllä niihin polttokennoautoihinkin panostetaan jos tuo toteutuu. Silloin taitaa eurooppalaisilla autovalmistajilla olla takamatkaa ikävän paljon, kun Toyota, Hyundai ja Honda tarjoavat jo nyt massatuotannossa toimivia malleja. Nykyiset hinnat ovat tietenkin korkeita johtuen mm. pienistä myyntimääristä, kun tankkausverkostoja löytyy vain muutamasta maasta.

Ihan villi mutuilu muiden kirjoittamien kommenttien perusteella.

Polttokennon uskotaan olevan enemmän uusi diesel, eli raskaan ja/tai pitkän matkan potenttiaali.

Polttokenno (vety) sinänsä sopii tuohon paikallispäästötönauto rajaukseen, Mutta kärjistäen yhtäilmastoystävällinen kuin joku polttomoottori. Jos se polttoaine on tehty fosiillisesta niin onko sillä väliä tuleeko se päästö paikallisesti vai keskitetyisti.


Sitä en tiedä voisiko ehdotkusen mukaan päästöttömänä auton myydä polttomoottirautoja joissa teknisellävalvonnalla olisi käytettävissä vain netto päästöttömiä polttoaineita. (nyky käsityksen mukaan nettopäästöttömät synteettiset "bensat" on kalliita, sama toki pätee vetyyn, mutta ymmärtääkseni siinä enemmän toivoa)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 637
Viestejä
4 511 408
Jäsenet
74 445
Uusin jäsen
hupsistarallaa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom