Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

[Heimolainen]

Me maksamme alati kohoavia veroja ja maksuja sen vuoksi, että Suomen talous on kuralla ja yhä pienempi osa ihmisistä on oikeasti nettoveronmaksajia. Tämä tilanne vain pahenee, eikä mitään muutosta ole näköpiirissä niin kauan kun Suomi kuuluu euroon.

Eikös tähän ole helpompi tapa. Säätää lain, jolla kaikkien palkkoja leikataan 20%?

 

[inexcess]

Oletat että markan arvo nousee? Kuitenkin useammin kuin kerran sanoit että parannetaan Suomen kilpailukykyä omalla valuutalla (devalvaatio siis). Koita nyt päättää, ei voi samanaikaisesti sekä laskea että nostaa rahan arvoa.

Oletus siihen että markan arvo laskee johtuu ainakin parista seikasta: Suomen kilpailukykyä halutaan parantaa ja manipuloida siksi rahan arvoa alemmas (tämän itsekin ilmaisit), Suomen markka olisi erittäin pieni valuutta ja näin ollen ei lähellekään niin vakaa kuin euro ja siksi uutena valuuttana sen arvon säilyminen tai arvon nousu on erittäin epätodennäköistä.

Euro-alue on tällä hetkellä pahassa umpikujassa, eikä tunnelissa näy valoa. Elvytyspakettikeskustelussa on lisää tästä asiasta. Euron vakavista ongelmista johtuen oletan markan arvon jopa vahvistuvan euroon nähden.

Tässä on se etu, että se tekee valuutan vaihdoksen helpommaksi. Suomen keskuspankin tulee kuitenkin hallitusti ja hitaasti lähteä laskemaan markan arvoa, jotta saamme kilpailukyvyn mm. euromaihin nähden.

Euro suurena valuuttana on vakaa. Mutta on mm. Ruotsi ja Norjakin pärjännyt omien pienten kelluvien valuuttojensa kanssa. Ei Suomen siirtyminen markkaan ole todellaakaan mikään maailmanloppu, eikä edes huono asia.

 

[inexcess]

Eikös tähän ole helpompi tapa. Säätää lain, jolla kaikkien palkkoja leikataan 20%?

Me kumpikin varmaankin tietämme, miten teoreettinen asia esittämäsi palkkaleikkaus on.

Ja jos tuo käytännössä mahdoton palkkaleikkaus saataisiinkin läpi, niin jäljelle jää edelleenkin julkisen sektorin tapa elää yli varojensa.

Euron yksi ongelmista on se, että euromaat saavat helvetilliset määrät lainaa tiettyyn rajaan asti. Ja sitä lainaa on todellakin otettu vuoden 2008 jälkeen. Suomen julkinen sektori ei ole nähnyt tarvetta sopeutua vuoden 2008 jälkeiseen muuttuneeseen tilanteeseen, vaan hallitukset toisensa jälkeen ovat ottaneet surutta lainaa "elvytyksen nimissä".

 

[inexcess]

Se että sä toistat asiaa uudelleen ja uudelleen ei tee siitä totta. Ne tuotannon työpaikat ja korkeastikoulutetut työpaikat eivät ole mitenkään sidottuja toisiinsa. Ja ne mielenkiintoiset työtehtävät menee eri paikkaan kuin se mahdollisimman halpaa työvoimaa etsivä tuotanto. Ja Piilaakso on esimerkki tuosta.
Toinen esimerkki on se miten softateollisuus yleensä ottaen toimii. Softateollisuus on jakautunut käytännössä kahteen kastiin. On ne mielenkiintoiset hommat sille jotka ovat Länsi-Euroopassa ja USA:ssa (ja siellä etenkin Kaliforniassa ja Teksasissa). Nuo on ne paikat joihin väki haluaa koska siellä on ne mielenkiintoiset hommat. Ja firmat palkkaa noihin koska tietävät että nuo on ne paikat mistä löytyy sitä mahdollisimman pätevää työvoimaa. Ja niissä myös maksetaan todella hyviä palkkoja. Sitten on ne tylsät, halvalla lähtee hommat. Ja nuo on siellä Itä-Euroopassa ja Intiassa. Noissa merkkaa se että saadaan mahdollisimman halvalla niitä peruskoodareita.

Valkokaulustyöpaikkojen ja haalarityöpaikkojen välillä on selvä yhteys teollisuudessa, joka valmistaa monimutkaisempaa fyysistä tuotetta tai jonka valmistusprosessit ovat vaativia.

Ei se homma toimi niin, että tuotekehitys speksaa Suomessa jotakin ja sitten ne speksit vain lähetetään jonnekin Kiinaan/Itä-Eurooppaan ja sanotaan että tehkää tuollaisia ja toimittakaa asiakkaille.

Tuotannon prosesseista, tuotannon laadusta, materiaaleista, alihankinnasta, materiaalivirroista, sopimuksista, toimituksista jne jne täytyy olla osaamista. Näiden aihealueiden osaaminen ei synny Suomeen, jos täällä ei ole minkäänlaista tuotantoa. Ei voi ajatella niin, että Suomessa on pelkkä tuotekehitys, eikä sitten juuri muuta.

Toinen asia on se, että suurehko osa ihmisistä ei edes sovellu niihin valkokaulustyöpaikkoihin. Vielä harvempi osa soveltuu softa-alalle. Tämänkin vuoksi Suomen kansantalouden kannalta olisi hyvä, että Suomessa olisi oikeaa valmistavaa teollisuutta.

Ja tämä sun "ajetaan palkkakulut alas" lähestymistapa on sitä että sä haluat että Suomi kilpailee Romaniaa, Unkaria ja Intiaa vastaan työpaikoista. Ei Saksaa, USA:ta ja Hollantia. Ja mikäs siinä jos tuo on sun valitsema taktiikka mutta varoitan vain että sä et tuolla lähestymistavalla tule saamaan yhtään niitä mielenkiintoisia työtehtäviä lisää Suomeen vaan ne vain vähenee entisestään.

Omalla valuutalla me pystymme asemoimaan Suomen hintatason sellaiseksi, että Suomessa on töitä. Tämä asemointi ei tarkoita sitä, että meidän tarvitsisi olla Intian tasolla.

No itse olen Tampereelta ja en kyllä muista että väellä olisi ollut mitenkään vaikeuksia löytää uusia työpaikkoja. Ja Linkedinissä sen näki kun kollegat todella nopeasti saivat uusia hommia. Poikkeuksena oli muutamat puhtaat managerit ja sitten manuaaliseen testaukseen keskittyneet insinöörit (ne jotka olivat tehneet testausautomaatiota taaskin menivät kuin kuumille kiville).
Mutta sen kyllä ymmärrän että jos jäi työttömäksi Salossa ja ei halunnut muuttaa sieltä pois niin sitten varmasti oli vaikeaa löytää töitä IT-alalta. Mutta jos niitä töitä halusi niin viimeistään PK-seudulta niitä löytyi.

Sinun kuvaajan mukaan meni noin kolme vuotta, että IT-ala normalisoitui vuoden 2008 romahduksen jälkeen.

Niitä irtisanomia kuitenkin tuli ja uutiset kertoivat vuosien ajan Nokian tippuvista markkinaosuuksista ja YT-neuvotteluista. Minun näkemys on se, että näiden asioiden yhteissummana suurehko osa IT-alasta kiinnostuneista päätti lähteä opiskelemaan muita aloja. Siksi nyt on IT-alalla työvoimapula.

 

[JCSH]

Valkokaulustyöpaikkojen ja haalarityöpaikkojen välillä on selvä yhteys teollisuudessa, joka valmistaa monimutkaisempaa fyysistä tuotetta tai jonka valmistusprosessit ovat vaativia.

Ei se homma toimi niin, että tuotekehitys speksaa Suomessa jotakin ja sitten ne speksit vain lähetetään jonnekin Kiinaan/Itä-Eurooppaan ja sanotaan että tehkää tuollaisia ja toimittakaa asiakkaille.

Tuotannon prosesseista, tuotannon laadusta, materiaaleista, alihankinnasta, materiaalivirroista, sopimuksista, toimituksista jne jne täytyy olla osaamista. Näiden aihealueiden osaaminen ei synny Suomeen, jos täällä ei ole minkäänlaista tuotantoa. Ei voi ajatella niin, että Suomessa on pelkkä tuotekehitys, eikä sitten juuri muuta.

Jos ne valmistusprosessit ovat todella monimutkaisia ja vaativia niin sitten taas puhutaan sellaisista hommista joissa sen työvoiman hinnalla kilpailu ei ole läheskään niin tärkeää. Esimerkkinä taas Saksa, USA ja Sveitsi. Noissa kaikissa on sitä monimutkaisia valmistusprosesseja, ja siten todella kovaa osaamista, vaativia teollisuuden työpaikkoja. Mutta ne halvat, peruslevyseppä hitsarit, ompelijat ja muut kokoonpano työt on siirretty muualle. Ja noiden hommien osalta se todellakin toimii niin että siellä Jenkeissä speksataan mitä halutaan, ne speksit lähetetään sitten sinne Kiinaan jossa on yrityksiä jotka ovat erikoistuneet siihen että tekevät tuollaisen halvan kokoonpanotyön mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla.

Toinen asia on se, että suurehko osa ihmisistä ei edes sovellu niihin valkokaulustyöpaikkoihin. Vielä harvempi osa soveltuu softa-alalle. Tämänkin vuoksi Suomen kansantalouden kannalta olisi hyvä, että Suomessa olisi oikeaa valmistavaa teollisuutta.

Ja tämän takia näissä post-industrial maissa se palvelusektorin koko kasvaa. Kun ei ole enää kannattavaa pitää sitä perustuotantoa noissa maissa niin sitten tuo väki päätyy sinne palvelualalla. Jota ei voida ulkoistaa sinne halvan työvoiman maihin.
Se on karua mutta ihmisten pitää vaan yksinkertaisesti tajuta se että osa valtion taloudellista kehitystä on se että nuo yksinkertaiset teollisuuden työpaikat katoavat. Koska niitä ei yksinkertaisesti ole kannatavaa tehdä sillä hintatasolla mikä syntyy kansan vaurastumisesta.

Omalla valuutalla me pystymme asemoimaan Suomen hintatason sellaiseksi, että Suomessa on töitä. Tämä asemointi ei tarkoita sitä, että meidän tarvitsisi olla Intian tasolla.

Omalla valuutalla me voidaan pitää Suomen kansa köyhyydessä. Tai siis tuohon nuo sun menetelmät johtaa.

Sinun kuvaajan mukaan meni noin kolme vuotta, että IT-ala normalisoitui vuoden 2008 romahduksen jälkeen.

Niitä irtisanomia kuitenkin tuli ja uutiset kertoivat vuosien ajan Nokian tippuvista markkinaosuuksista ja YT-neuvotteluista. Minun näkemys on se, että näiden asioiden yhteissummana suurehko osa IT-alasta kiinnostuneista päätti lähteä opiskelemaan muita aloja. Siksi nyt on IT-alalla työvoimapula.

Siis tuo dippaus on vuonna 2009. Se tapahtui globaalin finanssikriisin takia. Joka koski kaikkia aloja, ei vain IT-alaa. Ja veikkaan että muut alat ottivat paljon enemmän hittiä tuolloin kuin IT-ala.
Nokia, ja sittemmin Microsoft, alkoi kenkimään väkeä isolla saappaalla alkaen vuodesta 2011. Nuo isot irtisanomiset eivät näy tuolla kuvaajalla missään vaiheessa laskuna, maksimissaan kasvun hidastumisena.

 

[Jan11]

Jos ne valmistusprosessit ovat todella monimutkaisia ja vaativia niin sitten taas puhutaan sellaisista hommista joissa sen työvoiman hinnalla kilpailu ei ole läheskään niin tärkeää. Esimerkkinä taas Saksa, USA ja Sveitsi. Noissa kaikissa on sitä monimutkaisia valmistusprosesseja, ja siten todella kovaa osaamista, vaativia teollisuuden työpaikkoja. Mutta ne halvat, peruslevyseppä hitsarit, ompelijat ja muut kokoonpano työt on siirretty muualle. Ja noiden hommien osalta se todellakin toimii niin että siellä Jenkeissä speksataan mitä halutaan, ne speksit lähetetään sitten sinne Kiinaan jossa on yrityksiä jotka ovat erikoistuneet siihen että tekevät tuollaisen halvan kokoonpanotyön mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla.



Ja tämän takia näissä post-industrial maissa se palvelusektorin koko kasvaa. Kun ei ole enää kannattavaa pitää sitä perustuotantoa noissa maissa niin sitten tuo väki päätyy sinne palvelualalla. Jota ei voida ulkoistaa sinne halvan työvoiman maihin.
Se on karua mutta ihmisten pitää vaan yksinkertaisesti tajuta se että osa valtion taloudellista kehitystä on se että nuo yksinkertaiset teollisuuden työpaikat katoavat. Koska niitä ei yksinkertaisesti ole kannatavaa tehdä sillä hintatasolla mikä syntyy kansan vaurastumisesta.
Omalla valuutalla me voidaan pitää Suomen kansa köyhyydessä. Tai siis tuohon nuo sun menetelmät johtaa.
Siis tuo dippaus on vuonna 2009. Se tapahtui globaalin finanssikriisin takia. Joka koski kaikkia aloja, ei vain IT-alaa. Ja veikkaan että muut alat ottivat paljon enemmän hittiä tuolloin kuin IT-ala.
Nokia, ja sittemmin Microsoft, alkoi kenkimään väkeä isolla saappaalla alkaen vuodesta 2011. Nuo isot irtisanomiset eivät näy tuolla kuvaajalla missään vaiheessa laskuna, maksimissaan kasvun hidastumisena.

Ja ainakin omalla kohdalla alanvaihtoa tuskin olisi tullut, ellei olisi samaan aikaan ollut perheessä terveyshuolia, itselle tarjolla tosi reilu vapaaehtoisen lähtijän paketti, ja tieto siitä, että on jonkun ajan kuluttua mahdollisuus lähteä vähän opiskelemaan lisää erittäin hyvin tuettuna. Lopulta en tosin edes päätynyt juuri niihin hommiin, joita opiskelin. Mutta opiskelusta ja aiemmasta kokemuksesta on hyötyä nykyduunissakin kyllä - luulenpa, että juuri siksi sitä minulle tarjottiin.

Muutokseen, erityisesti luovaan tuhoon kuuluu se, että yksiä juttuja häviää ja se luo mahdollisuuksia uusille jutuille. Tai ne uudet jutut juuri hävittää sen vanhan jutun.
Näin ei käy pelkästään yrityksille, bisneksille, tuotteille ja ammateille, vaan myös ihmisille heidän elämässään. Ei sitä tarvitse pelätä. Se on monille mahdollisuus.

Ja tämä ei ollut niinkään kommentti edellisiin kirjoituksiin, vaan omakohtainen esimerkki ko. tapahtumista ja ajasta.

 

[Goingdown]

Pankilla ei ole oikeutta muuttaa marginaalia maan valuutan vaihtumisen vuoksi. Eivät marginaalit muuttuneet silloinkaan kun Suomi siirtyi euroon. Korkoa on sallittua muuttaa vain jos pankin vakavaisuus on uhattuna.

Siis ei tietenkään olemassaoleviin lainoihin vaan uusiin. Olemassaolevat lainat jäisivät varmaan euromääräisiksi, en usko että pankit suostuisivat ottamaan kontolleen uuden valuutan arvoriskiä kokonaan.

Suomen keskuspankin tulee kuitenkin hallitusti ja hitaasti lähteä laskemaan markan arvoa, jotta saamme kilpailukyvyn mm. euromaihin nähden

Eli uuden markan arvo ei siis olisi nousemassa. Eikä myöskään kelluva jos sitä pystyy hallitusti säätämään. Kelluvat valuutat ovat aina markkinoiden armoilla ja maat pystyvät vain yrittämään niiden arvon ohjailua joka ei toimi useinkaan halutulla tavalla.

 

[Mastah]

Kieltämättä hämmentävää tämä keskustelu. Markka takaisin hinnalla millä hyvällä. Arvo laskee! Eikun nousee! Kilpailukyky kohenee! Eiku sijoittajien turvasatama! Ihan mitä vaan, markka pliis lääh puuh!

Ööh - tottakai kelluva valuutta vahvistuisi / nousisi taloustilanteen mukaan?

Se että sä toistat asiaa uudelleen ja uudelleen ei tee siitä totta. Ne tuotannon työpaikat ja korkeastikoulutetut työpaikat eivät ole mitenkään sidottuja toisiinsa. Ja ne mielenkiintoiset työtehtävät menee eri paikkaan kuin se mahdollisimman halpaa työvoimaa etsivä tuotanto. Ja Piilaakso on esimerkki tuosta.

Pötypuhetta ettei merkittävää sidomnnaisuutta ole. Arvioisin ennemminkin, että yli puolet korkeakoulutettujen vientityöpaikoista Suomessa liittyy täällä tapahtuvaan tuotantoon. On toki myös paljon niitä aloja, jotka eivät sitä valmistusta edellytä kuten koodaus, mutta ei se kaikkia työllistä. Esim. korkean teknologian valmistustehdas työllistää siihen liittyvän ja mahdollisesti globaalin johdon, IT/Talous/HR ja myynti organisaation. Tuotanto tarvitsee työntekijöiden tueksi laatu & prosessi-inssejä ja työnjohtajia jne. Nämä kokonaisuudet sitten taas työllistävät välillisesti sitten muita.

No itse olen Tampereelta ja en kyllä muista että väellä olisi ollut mitenkään vaikeuksia löytää uusia työpaikkoja. Ja Linkedinissä sen näki kun kollegat todella nopeasti saivat uusia hommia.

Tampereen työttömyysaste oli 10,8% ennen koronaa ja tiedä miten paljon tuossakin luvussa on tempputyöllistettyjä töissä sellaisella palkalla jolla ei ilman tukia elä. Toki omassa kuplassa itsekään en Tampereelta ketään tunne, joka olisi vailla töitä, mutta se on vain se oma kupla.

Jos ne valmistusprosessit ovat todella monimutkaisia ja vaativia niin sitten taas puhutaan sellaisista hommista joissa sen työvoiman hinnalla kilpailu ei ole läheskään niin tärkeää.

Ongelmana on, että meiltä on alkanut lähtemään noita monimutkaisemman valmistusprosessin omaavia toimintoja pois. Tämä ei ole vielä realisoitunut tehtaiden sulkemisina suurissa määrin, koska näissä alasajo alkaa ensin lopettamalla investoinnit ja ajamalla laitokset loppuun. Ja Suomeen investoinnit on kyntäneet nyt pitkään.

Ja ainakin omalla kohdalla alanvaihtoa tuskin olisi tullut, ellei olisi samaan aikaan ollut perheessä terveyshuolia, itselle tarjolla tosi reilu vapaaehtoisen lähtijän paketti, ja tieto siitä, että on jonkun ajan kuluttua mahdollisuus lähteä vähän opiskelemaan lisää erittäin hyvin tuettuna. Lopulta en tosin edes päätynyt juuri niihin hommiin, joita opiskelin. Mutta opiskelusta ja aiemmasta kokemuksesta on hyötyä nykyduunissakin kyllä - luulenpa, että juuri siksi sitä minulle tarjottiin.

Tuo on hieno juttu, mutta nykyeuroopassa tätä sopeutumista tapahtuu ennemminkin liian vähän kuin liian paljon. Viimeisin EU:n tukipakettikin on vanhan pelastamista uuden rakentamisen sijaan. Suomikin ottamassa tänä vuonna 20 miljardia velkaa, josta 95% menee vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. EU:n ja Suomen suurimpia ongelmia onkin kyvyttömyys uudistua.

 

[Mastah]

Keskustelussa viime aikoina keskitytty teoreettisen oman markan ongelmiin, mutta ratkaisuja euron ongelmien korjaamiseen ei tullut mitään muuta kuin sisäinen devalvointi:

Vankkumattomasti euroa kannattavat voisi kertoa, että miten ajateltiin jatkossa hoitaa sellaiset tilanteet, kun jonkin suuren fiskaalisesti itsenäisen valtion kilpailu- ja velanhoitokyky menee. Korjataanko ongelma:
A) Keventämällä rahapolitiikkaa ja elvyttämällä koko euroalueella (Seurauksena kilpailukykyisillä alueilla talous ylikuumenee)
B) Pelastetaan ongelmavaltiot tulonsiirroilla muista valtioista (Moraalikato?)
Vai onko jokin muu ratkaisu - mikä?

Ja sisäisen devalvoinnin osalta on osoitettu, ettei se käytännössä toimi. Ja jos toimiikin yksityisellä puolella, niin julkinen sektori pöhöttyy halvalla velkarahalla, eikä uudistu. Mitäs sitten tehdään?

Ei tästä vaan ole kuin kaksi tietä ulos:
1) Täysiverisen liittovaltion luominen
2) Euron hajoaminen

Euron ylläpito ilman liittovaltiota edellyttäisi sisäisten devalvointien toimimista käytännössä (myös julkisella sektorilla), eikä moraalikatoa saisi olla (missään EU-maassa / jätti-zombie-korporaatiossa). Tätä mieltä tuppaa kaikki ekonomistitkin olemaan, ja jos löytyy joku ekonomisti, joka on tästä eri mieltä, niin toimittaisitteko lähteen.

EU:ssa pitäisi pian päättää jommasta kummasta kehityssuunnasta ja lähteä puksuttamaan siihen suuntaan täysillä. Asiaa ei haluta tuoda julkisesti kauheasti esille, koska Euroopan Yhdysvallat ei liene kansan tahtotila tällä hetkellä. Elina Lepomäki on kyllä asiasta puhunut.

 

[Jurppii]

Keskustelussa viime aikoina keskitytty teoreettisen oman markan ongelmiin, mutta ratkaisuja euron ongelmien korjaamiseen ei tullut mitään muuta kuin sisäinen devalvointi:

Ja sisäisen devalvoinnin osalta on osoitettu, ettei se käytännössä toimi. Ja jos toimiikin yksityisellä puolella, niin julkinen sektori pöhöttyy halvalla velkarahalla, eikä uudistu. Mitäs sitten tehdään?

Ei tästä vaan ole kuin kaksi tietä ulos:
1) Täysiverisen liittovaltion luominen
2) Euron hajoaminen

Ei, kyllä se sisäinen devalvointi edelleen on kivuttomampi ja hepompi. Tässä vertailussa toteat aina että se "käytännössä ei toimi" ja esität vielä hankalampia ratkaisuja ainoina.

 

[Heimolainen]

Ei, kyllä se sisäinen devalvointi edelleen on kivuttomampi ja hepompi. Tässä vertailussa toteat aina että se "käytännössä ei toimi" ja esität vielä hankalampia ratkaisuja ainoina.

Ja omasta mielestä emme tarvitse, vaan yleisesti helpompaa investointia ja kovempaa netto palkkaa. Näin saisimme houkuteltua kovan osaamisen työpaikkoja tänne.

Itseltä tuo oli vain vaihtoehto heitto, koska kaikki vastustajat tuntuu haluavan laskea elintasoa.

 

[taxman]

Ei, kyllä se sisäinen devalvointi edelleen on kivuttomampi ja hepompi. Tässä vertailussa toteat aina että se "käytännössä ei toimi" ja esität vielä hankalampia ratkaisuja ainoina.

Ei se sisäinen devalvointi oikein toimi, kun et sinäkään suostu hyväksymään, että palkanalennus (ilman rahan arvon laskua) kohdistuisi (oletettavasti) sinuun:

Ei vaan miksi se devalvaatio pitää kohdistaa tuottaviin niin, että he joutuvat sitten neuvottelemaan uudestaan jo aiemmin neuvottelemansa korvauksen? Bezos tuskin "nostaa" mitään vaan hänen omaisuutensa arvo nousee. Onko tässä jotain väärää? Mikä tää nykyinen vasemmistolaisbuumi oikein on?

 

[JCSH]

Pötypuhetta ettei merkittävää sidomnnaisuutta ole. Arvioisin ennemminkin, että yli puolet korkeakoulutettujen vientityöpaikoista Suomessa liittyy täällä tapahtuvaan tuotantoon. On toki myös paljon niitä aloja, jotka eivät sitä valmistusta edellytä kuten koodaus, mutta ei se kaikkia työllistä. Esim. korkean teknologian valmistustehdas työllistää siihen liittyvän ja mahdollisesti globaalin johdon, IT/Talous/HR ja myynti organisaation. Tuotanto tarvitsee työntekijöiden tueksi laatu & prosessi-inssejä ja työnjohtajia jne. Nämä kokonaisuudet sitten taas työllistävät välillisesti sitten muita.

Ongelmana on, että meiltä on alkanut lähtemään noita monimutkaisemman valmistusprosessin omaavia toimintoja pois. Tämä ei ole vielä realisoitunut tehtaiden sulkemisina suurissa määrin, koska näissä alasajo alkaa ensin lopettamalla investoinnit ja ajamalla laitokset loppuun. Ja Suomeen investoinnit on kyntäneet nyt pitkään.

Okei. Kerro mitkä ovat ne alat ja tuotteet joissa on välttämätöntä, tai vähintäänkin erittäin tärkeää, että se tuotekehitys, korkean tason johto, markkinointi, myynti ja noiden tukitoiminnot ovat samassa maassa kuin se paljon halpaa työvoimaa vaativa lopputuotanto.

Tampereen työttömyysaste oli 10,8% ennen koronaa ja tiedä miten paljon tuossakin luvussa on tempputyöllistettyjä töissä sellaisella palkalla jolla ei ilman tukia elä. Toki omassa kuplassa itsekään en Tampereelta ketään tunne, joka olisi vailla töitä, mutta se on vain se oma kupla.

No sä nyt missasit täysin tuon viestin kontekstin.

 

[Mastah]

Ei, kyllä se sisäinen devalvointi edelleen on kivuttomampi ja hepompi. Tässä vertailussa toteat aina että se "käytännössä ei toimi" ja esität vielä hankalampia ratkaisuja ainoina.

Kivuttomampi ja helpompi suhteessa mihin? Viitannet suhteessa omaan valuuttaan - tosi helppoa näyttää olleen vs. Ruotsilla kruunuineen. Osaatko tuoda esille yhtään esimerkkiä euroalueelta, missä sisäinen devalvointi on käytännössä onnistunut?

Ja itse pidän tosiaan myöskin sisäistä devalvointia teoreettisesti parhaana vaihtoehtona - se ei vaan ole onnistunut käytännössä oikein missään ennen kuin pakon edessä. Suomen osalta se tullee tarkoittamaan jossain vaiheessa Kreikan kohtaloa, eli IMF tulee sanelemaan sisäisen devalvaation ehdot, minkä lisäksi saamme hoitaa vanhoja velkoja, joilla ylläpidimme illuusiota korkeasta elintasosta.

Itseltä tuo oli vain vaihtoehto heitto, koska kaikki vastustajat tuntuu haluavan laskea elintasoa.

Kyse on katseesta pidemmälle tulevaisuuteen, koska pitkässä juoksussa elintasomme muodostuu siitä mitä tuotamme, eikä siitä paljonko jaamme euroja keskenämme. Nykyisellään ylläpidämme korkeampaa elintasoa ottamalla ulkomailta velkaa, ja noihin velkoihin liittyvät korkomenot tarvitsee tulevaisuudessa maksaa. Minun puolesta olisi ihan OK, jos jokainen kontollaan pitäisi yllä korkeaa elintasoa ottamalla henkilökohtaista lainaa, mutta syömävelka ylisuuren julkisen sektorin palkkojen maksuun ei ole fine.

 

[Jurppii]

Kivuttomampi ja helpompi suhteessa mihin? Viitannet suhteessa omaan valuuttaan - tosi helppoa näyttää olleen vs. Ruotsilla kruunuineen. Osaatko tuoda esille yhtään esimerkkiä euroalueelta, missä sisäinen devalvointi on käytännössä onnistunut?

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Ruotsi ei ole koskaan vaihtanut toisesta valuutasta omaan. Osaatko itse tuoda yhtään esimerkkiä euroerosta esille?

Sisäiseen devalvointiin ei tarvita kuin tukilakkoilun muuttaminen laittomaksi ja työnantajalle mahdollisuus ottaa lakkoilijan tilalle uutta työvoimaa.

 

[Tlapio]

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Ruotsi ei ole koskaan vaihtanut toisesta valuutasta omaan. Osaatko itse tuoda yhtään esimerkkiä euroerosta esille?

Sisäiseen devalvointiin ei tarvita kuin tukilakkoilun muuttaminen laittomaksi ja työnantajalle mahdollisuus ottaa lakkoilijan tilalle uutta työvoimaa.

Tämä se on et oikeuksia voidaan polkea kun ei koske itseä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO - Työ- ja elinkeinoministeriö

ILOn työkonferensseissa sovitaan kansainvälisistä työelämän yleissopimuksista. ILO valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa.

tem.fi

 

[Jurppii]

Tämä se on et oikeuksia voidaan polkea kun ei koske itseä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO - Työ- ja elinkeinoministeriö

ILOn työkonferensseissa sovitaan kansainvälisistä työelämän yleissopimuksista. ILO valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa.

tem.fi

Miksi ei koskisi itseä? Koskee kaikkia, joiden hinta on liian kallis suhteessa tuottavuuteen ja kilpailuun kyseisestä työpaikasta.

 

[Tlapio]

Miksi ei koskisi itseä? Koskee kaikkia, joiden hinta on liian kallis suhteessa tuottavuuteen ja kilpailuun kyseisestä työpaikasta.

Eli sulle kävis 60% palkkojen leikkaus kun samalla hintoja pudotetaan 70%?

 

[Mastah]

Okei. Kerro mitkä ovat ne alat ja tuotteet joissa on välttämätöntä, tai vähintäänkin erittäin tärkeää, että se tuotekehitys, korkean tason johto, markkinointi, myynti ja noiden tukitoiminnot ovat samassa maassa kuin se paljon halpaa työvoimaa vaativa lopputuotanto.

No sä nyt missasit täysin tuon viestin kontekstin.

Esim. metsä- ja konepajateollisuus. Se on totta, ettei välitön läheisyys tuotantoon useinkaan ole välttämätöntä, mutta se on varsin hyödyllistä ja tuo huomattavaa kilpailuetua. Esim. kun siirretään tehdas Suomesta Kiinaan jää tänne nuo mainitsemasi tukitoiminnot, mutta pitkässä juoksussa mahdollisimman moni tehtävä pyritään siirtämään sinne Kiinaan, koska se on tehokkaampaa kuin toisella puolella maailmaa oleva tuotekehitysyksikkö, jossa tiedon kulku saattaa usein mennä yön yli.

Teen itse asiassa töitä juuri tällä alueella ja vertailen Kiina/Suomi tuotantopäätöksiä, joten todellakin tiedän mistä puhun. Positiivisena asiana aiheeseen mainitsisin kuitenkin, ettei Suomen kilpailukykytilanne suhteessa halvempiin maihin ole niin toivoton kuin moni luulee. Pointti, että "ei me palkalla niiden kanssa voida kilpailla" on sinäänsä totta ja meidän tehokkuus (Koska Suomessa yleisesti hommat toimii) on parempaa. Todellisuudessa palkoilla ja hintatasolla on silti tärkeä rooli ja kustannustehokkuus on tuottavuuden ja palkkojen funktio. Ei meidän palkkoja tarvitse Puolan tasolle laskea, mutta pitkässä juoksussa ne voi olla vain paremman tuottavuuden verran Puolaa korkeammat. Yksi etu mikä meillä on, on juurikin kustannustehokkaat tukitoiminnot ja tuotekehitys.

Sori etten ymmärtänyt kontekstia - avaatko mitä siis tarkoitit?

 

[JCSH]

Esim. metsä- ja konepajateollisuus. Se on totta, ettei välitön läheisyys tuotantoon useinkaan ole välttämätöntä, mutta se on varsin hyödyllistä ja tuo huomattavaa kilpailuetua. Esim. kun siirretään tehdas Suomesta Kiinaan jää tänne nuo mainitsemasi tukitoiminnot, mutta pitkässä juoksussa mahdollisimman moni tehtävä pyritään siirtämään sinne Kiinaan, koska se on tehokkaampaa kuin toisella puolella maailmaa oleva tuotekehitysyksikkö, jossa tiedon kulku saattaa usein mennä yön yli.

Teen itse asiassa töitä juuri tällä alueella ja vertailen Kiina/Suomi tuotantopäätöksiä, joten todellakin tiedän mistä puhun. Positiivisena asiana aiheeseen mainitsisin kuitenkin, ettei Suomen kilpailukykytilanne suhteessa halvempiin maihin ole niin toivoton kuin moni luulee. Pointti, että "ei me palkalla niiden kanssa voida kilpailla" on sinäänsä totta ja meidän tehokkuus (Koska Suomessa yleisesti hommat toimii) on parempaa. Todellisuudessa palkoilla ja hintatasolla on silti tärkeä rooli ja kustannustehokkuus on tuottavuuden ja palkkojen funktio. Ei meidän palkkoja tarvitse Puolan tasolle laskea, mutta pitkässä juoksussa ne voi olla vain paremman tuottavuuden verran Puolaa korkeammat. Yksi etu mikä meillä on, on juurikin kustannustehokkaat tukitoiminnot ja tuotekehitys.

Okei mutta tämä mun koko pointti onkin ollut että meidän pitäisi siirtyä pois siitä että me keskitytään tuohon vanhaan metsä- ja konepajateollisuuteen ja sen sijaan keskitytään niille aloille joissa meidän ei tarvitse köyhdyttää sitä kansaa sillä jatkuvalla oman valtuutan printtaamisella jotta pärjätään Puolaa ja Kiinaa vastaan vaan keksiä tapoja miten me voidaan jatkossa kilpailla yhä paremmin esim. Saksan kanssa.

Sori etten ymmärtänyt kontekstia - avaatko mitä siis tarkoitit?

No lue ketjua ylöspäin jos haluat tietää.

 

[Jurppii]

Eli sulle kävis 60% palkkojen leikkaus kun samalla hintoja pudotetaan 70%?

Mulle käy juuri sellainen palkan leikkaus, jonka oman alani ja osaamiseni aiheuttama kilpailutilanne mulle tuo. Just nyt ei näytä siltä, että alaspäin olisi painetta, päin vastoin.

Yritä nyt saada jakeluun, että tässä puhutaan leikkauksista silloin kun työn hinta estää kilpailukyvyn ylläpidon. Ei mistään sosialistisista kautta linjan leikkauksista. Suomen teollisuus ei monin osin ole kilpailukykyistä mutta Suomessa on sellaisiakin aloja, joilla työn hinta on suhteellisen alhainen, mm. ohjelmistoalan monet tehtävät.

 

[Jan11]

Mulle käy juuri sellainen palkan leikkaus, jonka oman alani ja osaamiseni aiheuttama kilpailutilanne mulle tuo. Just nyt ei näytä siltä, että alaspäin olisi painetta, päin vastoin.

Yritä nyt saada jakeluun, että tässä puhutaan leikkauksista silloin kun työn hinta estää kilpailukyvyn ylläpidon. Ei mistään sosialistisista kautta linjan leikkauksista. Suomen teollisuus ei monin osin ole kilpailukykyistä mutta Suomessa on sellaisiakin aloja, joilla työn hinta on suhteellisen alhainen, mm. ohjelmistoalan monet tehtävät.

Tai sitten sellaisten voi antaa vaan mennä, koska se pakottaa uusiutumaan, sekä aina tulee tietysti myös kokonaan uusia.
Se, että palkat ja työehdot joustaisi loputtomiin jonkun toimialan kannattavuuden laskiessa, johtaa myös juuri siihen, että pysytään vanhoissa kannattamattomissa rakenteissa kiinni, eikä uudistuta. Ihan samalla tavalla, kuin (nykyisin usein kielletty) valtion tuella tekohengittäminen.

 

[Heimolainen]

Kyse on katseesta pidemmälle tulevaisuuteen, koska pitkässä juoksussa elintasomme muodostuu siitä mitä tuotamme, eikä siitä paljonko jaamme euroja keskenämme. Nykyisellään ylläpidämme korkeampaa elintasoa ottamalla ulkomailta velkaa, ja noihin velkoihin liittyvät korkomenot tarvitsee tulevaisuudessa maksaa. Minun puolesta olisi ihan OK, jos jokainen kontollaan pitäisi yllä korkeaa elintasoa ottamalla henkilökohtaista lainaa, mutta syömävelka ylisuuren julkisen sektorin palkkojen maksuun ei ole fine.

Pidemmälle mihin? Kilpailemalla matalan tuoton valmistuksessa ja nostamalla tuontituotteiden hintaa?

 

[Mastah]

Okei mutta tämä mun koko pointti onkin ollut että meidän pitäisi siirtyä pois siitä että me keskitytään tuohon vanhaan metsä- ja konepajateollisuuteen ja sen sijaan keskitytään niille aloille joissa meidän ei tarvitse köyhdyttää sitä kansaa sillä jatkuvalla oman valtuutan printtaamisella jotta pärjätään Puolaa ja Kiinaa vastaan vaan keksiä tapoja miten me voidaan jatkossa kilpailla yhä paremmin esim. Saksan kanssa.

Olen samaa mieltä, että uutta täytyy keksiä koko ajan ja aina, mutta kyseessä ei ole mielestäni joko tai ei kysymys, vaan meillä voi samaan aikaan säilyä nuo perinteisesti Suomessa vahvat teollisuuden alat ja tulla myös uutta teollisuutta kuten ohjelmistokehitys. Työttömiä riittää tällä hetkellä ja työperäistä maahanmuuttoa kyllä löytyy, jos tarvetta on.

Yritä nyt saada jakeluun, että tässä puhutaan leikkauksista silloin kun työn hinta estää kilpailukyvyn ylläpidon. Ei mistään sosialistisista kautta linjan leikkauksista. Suomen teollisuus ei monin osin ole kilpailukykyistä mutta Suomessa on sellaisiakin aloja, joilla työn hinta on suhteellisen alhainen, mm. ohjelmistoalan monet tehtävät.

Jos olet kilpailukykyisellä alalla, niin silloinhan saisit helposti palkankorotusta? Kysyin aiemmin esimerkkiä tuosta onnistuneesta sisäisestä devalvaatiosta euroalueella, eikä näemmä löytynyt keneltäkään.

Tai sitten sellaisten voi antaa vaan mennä, koska se pakottaa uusiutumaan, sekä aina tulee tietysti myös kokonaan uusia.
Se, että palkat ja työehdot joustaisi loputtomiin jonkun toimialan kannattavuuden laskiessa, johtaa myös juuri siihen, että pysytään vanhoissa kannattamattomissa rakenteissa kiinni, eikä uudistuta. Ihan samalla tavalla, kuin (nykyisin usein kielletty) valtion tuella tekohengittäminen.

Jos palkat laskisivat liikaa, niin silloin ihmiset alkaisivat entistä enemmän etsimään parempipalkkaisia uusia töitä. Nyt nimenomaan velaksi ylläpidämme vanhoja rakenteita pystyssä velkaantumalla rajusti valtion toimesta ja tarjoamalle heikosti kannattaville zombie-yrityksille halpaa lainaa veronmaksajien takaamina. Erityisesti julkisen sektorin ei tarvitse uudistua nykymenossa.

Pidemmälle mihin? Kilpailemalla matalan tuoton valmistuksessa ja nostamalla tuontituotteiden hintaa?

Kilpailu on vaan kylmä tosiasia, joka koskee niin matalemman kuin korkeamman lisäarvon tuotteita. Pitkässä juoksussa, jos korjaamme kilpailukyvyttömyytemme sillä, että otamme lisää velkaa, niin jossain vaiheessa elintaso laskee. Paras pitkän aikavälin elintaso tulee pysymällä koko ajan kilpailukykyisenä.

 

[Jurppii]

Jos olet kilpailukykyisellä alalla, niin silloinhan saisit helposti palkankorotusta?

Vaihtamalla duunia (siinä kuluu nopeasti naama) tai vaihtamalla maata saisi helpostikin. Jokainen, joka Suomessa on tällaisella alalla tietää, ettei se nyt vaan ihan niin mene että neuvottelet jatkuvasti lisää liksaa. Välillä onnistuu, välillä on kaikenmaailman firman sisäiset policyt edessä että joo, vaikka teetkin tuplatuloksen viereiseen kaveriin verrattuna niin ei me voida maksaa sulle tuplapalkkaa / voidaan korottaa max 15% vuodessa jne. jne.

Lisää vaan perusteluita sille, miksi joka alaan ja kaikkiin tekijöihin kohdistuva tasaleikkaus on paskaa. Jos valuuttaa devalvoidaan joku 20% niin menee helposti vuosia että palkat nousee takaisin edes niillä aloilla, joilla tuottavuus on kohdallaan koska heti ei ole edes sitä painetta, että siirryn naapuriin (koska naapurissa tuli sama -20% eikä se naapurikaan heti ole valmis maksamaan uudelle 20% enemmän kuin vanhoille tekijöilleen). Pahimmillan ruokkii vain täysin tuottamatonta ja tulosta haaskaavaa tuolileikkiä, joissa vaihdetaan firmaa ristiin jotta liksa nousisi.

Ihan noin elämän realiteetteja sinne listapalkkahommiin.

Kysyin aiemmin esimerkkiä tuosta onnistuneesta sisäisestä devalvaatiosta euroalueella, eikä näemmä löytynyt keneltäkään.

Ja minä kysyin onnistuneesta euroerosta esimerkkejä. Näkyy olevan omalla valuutallakin aika hankalaa

Mitä tuohon tulee niin muissa euromaissa on paljon vähemmän painetta sisäiseen devalvaatioon muutenkin. Niissä kun saa paljon vapaammin neuvotella paikallisesti ne palkat ja muut. Suomihan täällä kilpailukykyongelmista kärsii koska "duunarilta ei saa ottaa" ja "herrat tienaa liikaa muutenkin" sosialismi on lyöty niin syvään että äijät kiroaa foorumeilla "vassareita" ja kutsuu itseään oikeistoksi vaikka on pahimman sortin kuppaajia muiden taskuilla.

 

[JCSH]

Olen samaa mieltä, että uutta täytyy keksiä koko ajan ja aina, mutta kyseessä ei ole mielestäni joko tai ei kysymys, vaan meillä voi samaan aikaan säilyä nuo perinteisesti Suomessa vahvat teollisuuden alat ja tulla myös uutta teollisuutta kuten ohjelmistokehitys. Työttömiä riittää tällä hetkellä ja työperäistä maahanmuuttoa kyllä löytyy, jos tarvetta on.

Jos olet kilpailukykyisellä alalla, niin silloinhan saisit helposti palkankorotusta? Kysyin aiemmin esimerkkiä tuosta onnistuneesta sisäisestä devalvaatiosta euroalueella, eikä näemmä löytynyt keneltäkään.

Eli siis, otetaan tilanne että meillä on nuo korkeasti palkatut teknologiateollisuuden insinöörit Suomessa. Riippumatta siitä että kuinka paljon tuota markan arvoa pumpataan alas sillä että huudatetaan niitä setelikoneita, nuo teknologiateollisuuden inssit saavat sen verta paljon palkankorotuksia että hakkaavat inflaation ja heidän ostovoima pysyy sen Saksan kintereillä. Koska muutkin alat tarvitsevat korkeakoulutettuja niin myös muiden korkeakoulutettujen (ja semikorkeakoulutettujen) palkat nousevat reippaasti. Ei niin nopeaa kuin noiden insinöörien mutta sanotaan että ne vähintään hakkaa sen inflaation. Eli lääkärit, opettajat, sairaanhoitajat yms.
Metallipajojen duunareiden ostovoimaa taaskin tuo seteleiden printtaus syö jatkuvasti koska halutaan että voidaan kilpailla sitä Puolaa vastaan (tai mikä ikinä onkaan se seuraava halpatuotanto maa jota vastaan halutaan kilpailla).

Mitä luulet että tuossa skenaariossa tapahtuu esimerkiksi asumisen ja palvelujen hinnoille? Halutaanko me oikeasti että meillä on tuollainen todellinen köyhälistö joka elää sillä nälkäpalkalla?

Se että nuo matalapalkkaiset tuotannon työt katoavat ja korvautuvat palveluammateilla on luonnollinen osa sitä maan taloudellista kehitystä. Koska kun osa kansasta nostaa niitä hintoja niin tuollaiset halpatyöt muuttuvat kannattamattomaksi. Ja palveluista, joita ei voida ulkoistaa sinne Kiinaan ja joiden palkat pystyvät paremmin seuraamaan noiden rikkaampien tulokehitystä koska rikkaat kuitenkin haluavat niitä palveluja, tulee se uusi ala noille ei-korkeakoulutetuille.

 

[Mastah]

Lisää vaan perusteluita sille, miksi joka alaan ja kaikkiin tekijöihin kohdistuva tasaleikkaus on paskaa. Jos valuuttaa devalvoidaan joku 20% niin menee helposti vuosia että palkat nousee takaisin edes niillä aloilla, joilla tuottavuus on kohdallaan koska heti ei ole edes sitä painetta, että siirryn naapuriin (koska naapurissa tuli sama -20% eikä se naapurikaan heti ole valmis maksamaan uudelle 20% enemmän kuin vanhoille tekijöilleen). Pahimmillan ruokkii vain täysin tuottamatonta ja tulosta haaskaavaa tuolileikkiä, joissa vaihdetaan firmaa ristiin jotta liksa nousisi.

Ihan hyvin nuo korkeakoulutettujen palkat on Ruotsissa kehittyneet.

Ja minä kysyin onnistuneesta euroerosta esimerkkejä. Näkyy olevan omalla valuutallakin aika hankalaa

Itsehän en siis kannattaisi sitä, että Suomi lähti eurosta yksin, vaan kannatan koko euroalueen purkamista (Ja EU:n pelastamista varmahkolta hajoamiselta), tai täysiveristä liittovaltioksi siirtymistä. Tämä nykyinen välimuoto ei tule toimimaan vuosikymmeniin suurten valtioiden välisten erojen ja moraalikadon takia (Eli pelastuspaketteja on tulossa lukuisia lisää). Omalla valuutalla pärjäämisestä löytyy EU:sta esimerkkejä mm. Ruotsi, Puola ja Tsekki.

Eli siis, otetaan tilanne että meillä on nuo korkeasti palkatut teknologiateollisuuden insinöörit Suomessa. Riippumatta siitä että kuinka paljon tuota markan arvoa pumpataan alas sillä että huudatetaan niitä setelikoneita, nuo teknologiateollisuuden inssit saavat sen verta paljon palkankorotuksia että hakkaavat inflaation ja heidän ostovoima pysyy sen Saksan kintereillä. Koska muutkin alat tarvitsevat korkeakoulutettuja niin myös muiden korkeakoulutettujen (ja semikorkeakoulutettujen) palkat nousevat reippaasti. Ei niin nopeaa kuin noiden insinöörien mutta sanotaan että ne vähintään hakkaa sen inflaation. Eli lääkärit, opettajat, sairaanhoitajat yms.
Metallipajojen duunareiden ostovoimaa taaskin tuo seteleiden printtaus syö jatkuvasti koska halutaan että voidaan kilpailla sitä Puolaa vastaan (tai mikä ikinä onkaan se seuraava halpatuotanto maa jota vastaan halutaan kilpailla).

Kyllä olet oikeilla jäljillä, joskin setelien printtaus ja siitä seuraavat asiat on sama juttu oltiin yhteisvaluutassa, vai ei.

Asiasta toiseen, miten porukka ajattelee, että EU:ssa tullaan manageeraamaan tulevat eläkevastuut, kun väestö alkaa ikääntymään? Esim. Italialla ja Espanjalla on valtion eläkelupaukset aikalailla Suomen tasolla suhteessa ostovoimaan, mutta säästöjä ei ole rakennettu. Käytännössä Italian ja Espanjan pitäisi siis kerätä huomattavasti enemmän veroja pienenevältä työssäkäyvältä luokalta maksaakseen nuo eläkkeet, tai velkaantua entisestään rajusti. Itse kategorisoisin tämän aiheen sellaiseksi, jota ei koronakriisin keskellä haluta edes kaukaisesti ajatella, koska se on ongelmana niin suuri. Pelastaako eläkesäästöjä kerryttäneet EU valtiot Italian ja Espanjan eläkkeet?

Arviointia täällä:

Ranked: The Best and Worst Pension Plans, by Country

As the global population ages, pension reform is more important than ever. Here’s a breakdown of how key countries rank in terms of pension plans.

www.visualcapitalist.com

Italia ja Espanjahan saa keskinkertaiset pisteet kokonaisuudessaan, koska eläkkeen määrä ja tasapuolisuus kaikille on ihan OK tasolla. Harmi vaan tuo sustainability puoli on vähän heikommalla tolalla. Jopa Ranska näyttää todennäköiselle ruumiille... Kivahan sitä on luvata mukavia eläkkeitä, mutta mistä jo nyt raskaasti ylivelkaantunut valtio meinasi ne tempaista Seuraava maksaa korttia taidetaan vilautella jatkossakin.

 

[Jurppii]

Ihan hyvin nuo korkeakoulutettujen palkat on Ruotsissa kehittyneet.

Milloinkas ruotsi ehti kruunun devalvoimaan?

 

[Mastah]

Milloinkas ruotsi ehti kruunun devalvoimaan?

Ei kai kukaan devalvoinnin perään ole huudellut vaan kilpailukyvyn mukaan kelluvan valuutan. EUR / SEK kurssi kehitys löytyy googlella.

 

[Jurppii]

Ei kai kukaan devalvoinnin perään ole huudellut vaan kilpailukyvyn mukaan kelluvan valuutan. EUR / SEK kurssi kehitys löytyy googlella.

No kyllä tässä keskutelussa muuten on huudeltu senkin perään. Mutta ei sitten puhuta sisäisestä devalvaatiostakaan enää vaan työntekijän tuloksen perusteella kelluvasta palkasta. Koska sen perään itse huutelisin.

Jos varallisuus alkaa vapaasti kellua tehottoman teollisuuden tarpeiden mukaan, löytää se varallisuus hyvin pian sijoituskohteen sellaisessa valuutassa ja maissa, joissa sen voi luottaa vähintään säilyttävän arvonsa.

 

[ttjm]

Itsehän en siis kannattaisi sitä, että Suomi lähti eurosta yksin, vaan kannatan koko euroalueen purkamista (Ja EU:n pelastamista varmahkolta hajoamiselta), tai täysiveristä liittovaltioksi siirtymistä. Tämä nykyinen välimuoto ei tule toimimaan vuosikymmeniin suurten valtioiden välisten erojen ja moraalikadon takia (Eli pelastuspaketteja on tulossa lukuisia lisää). Omalla valuutalla pärjäämisestä löytyy EU:sta esimerkkejä mm. Ruotsi, Puola ja Tsekki.

Tuo boldaus kiinnostelee. Miten varmahkolta pidät EU:n hajoamista, kun siitä ei ole varsinkaan Brexitin jälkeen ollut yhtään mitään merkkejä. Mihin edes perustat tällaisen arvion? Toiseksi miten EU:n yhden tärkeimmän osan hajottaminen ei nimenomaan edistäisi EU:n hajoamista vielä lisää?

E: Puola pärjää kun se on suurimpia nettosaajia (ellei suurin)

 

[Mastah]

Jos varallisuus alkaa vapaasti kellua tehottoman teollisuuden tarpeiden mukaan, löytää se varallisuus hyvin pian sijoituskohteen sellaisessa valuutassa ja maissa, joissa sen voi luottaa vähintään säilyttävän arvonsa.

Tuo ei nähdäkseni olisi ongelma, vaan ihan hyvä juttu, jos suomalaiset omistaisivat hajautuksena myös ulkomaalaisia assetteja. Sen lisäksi aika hyvin nuo Ruotsalaiset osakkeetkin ja muu varallisuus on pärjänneet.

Tuo boldaus kiinnostelee. Miten varmahkolta pidät EU:n hajoamista, kun siitä ei ole varsinkaan Brexitin jälkeen ollut yhtään mitään merkkejä. Mihin edes perustat tällaisen arvion? Toiseksi miten EU:n yhden tärkeimmän osan hajottaminen ei nimenomaan edistäisi EU:n hajoamista vielä lisää?

Sehän on vain oma näkemys perustuen eri maissa käytävään keskusteluun ja tilanteeseen. Tärkein syy, mikä johtanee hajoamiseen ovat suuret taloudelliset ja kulttuurilliset erot valtioiden välillä, eikä samaa rahapolitiikkaa saada toimimaan kaikkialla. Yhtenä esimerkkinä nuo valtavasti eroavat eläkejärjestelmät. Pelastuspaketeilla saadaan siirrettyä ongelmaa, mutta ratkaisua ne ei tällaisina tuo ja jossain vaiheessa ongelmat alkaa olla niin suuria, että jokin iso valtio kuten Italia päättää ottaa hatkat. Vaihtoehtoisesti Hollannissa ja Ruotsissa saadaan tarpeeksi maksajan osasta.

Euro ei ole mielestäni lainkaan välttämätön osa EU:ta ja uskoisin ennemminkin unionin olevan vahvempi ilman sitä ja sen ympärille syntyvää tappelua ja osaoptimointia eri valtioiden välillä. Käytännössä näen, että se ei yhdistä EU:ta vaan hajottaa sitä. Kuten aiemmassa viestissä totesin pyrkisin mukauttamaan EU:sta sellaisen, että siihen haluttaisiin liittyä jopa Britannian, Norjan ja Sveitsin toimesta. Ei sellaista, missä valtio toisensa perään uhkailee lähdöllään ja kiristää parempia etuja itselleen.

 

[ttjm]

Sehän on vain oma näkemys perustuen eri maissa käytävään keskusteluun ja tilanteeseen. Tärkein syy, mikä johtanee hajoamiseen ovat suuret taloudelliset ja kulttuurilliset erot valtioiden välillä, eikä samaa rahapolitiikkaa saada toimimaan kaikkialla. Yhtenä esimerkkinä nuo valtavasti eroavat eläkejärjestelmät. Pelastuspaketeilla saadaan siirrettyä ongelmaa, mutta ratkaisua ne ei tällaisina tuo ja jossain vaiheessa ongelmat alkaa olla niin suuria, että jokin iso valtio kuten Italia päättää ottaa hatkat. Vaihtoehtoisesti Hollannissa ja Ruotsissa saadaan tarpeeksi maksajan osasta.

Noista jäsenmaksuista puhuminen tässä yhteydessä on aika hataraa logiikkaa. Brexit olisi viimeistään pitänyt tämän avata ihan jokaiselle. Pidettiin kovaa meteliä siitä Iso-Britannian nettomaksusta, joka tottakai kuulostaa isolta summalta. Sitä ei kuitenkaan missään vaiheessa kampanjaa verrattu esim. vaikka paljonko Iso-Britannia vie pelkästään Irlantiin. Jäsenmaksu on murto-osa siitä.
Italia ei myöskään ole lähdössä yhtään mihinkään.

Jokaisella on tietysti oikeus omaan näkemykseensä, mutta ei tämä nyt kyllä kovin vakuuttava ole.

Euro ei ole mielestäni lainkaan välttämätön osa EU:ta ja uskoisin ennemminkin unionin olevan vahvempi ilman sitä ja sen ympärille syntyvää tappelua ja osaoptimointia eri valtioiden välillä. Käytännössä näen, että se ei yhdistä EU:ta vaan hajottaa sitä. Kuten aiemmassa viestissä totesin pyrkisin mukauttamaan EU:sta sellaisen, että siihen haluttaisiin liittyä jopa Britannian, Norjan ja Sveitsin toimesta. Ei sellaista, missä valtio toisensa perään uhkailee lähdöllään ja kiristää parempia etuja itselleen.

Siis mitä?
Ilman yhteistä valuuttaa nimenomaan valtiot sitten kilpailisi sillä oman valuutan devalvoinneilla. Näinhän puoli Eurooppaa toimi ennen yhteisvaluuttaa. Mitkäs valtiot tässä nyt on "toistensa perään" mitenkään uskottavasti uhanneet lähteä unionista? Iso-Britannia ei koskaan täysin edes halunnut unionissa olla, vaan liittyi siihen täysin talouden takia. Sveitsille oli tiukkaa liittyä jo YK:n jäseneksi, joten pidän aika outona, että EU alkaisi laimentamaan itseään niin olemattomaksi, että se kelpaa Sveitsille. Norja ja Sveitsi taas on jo mukana yhteismarkkinoilla, mutta Sveitsi ei ole tulliliitossa ja Norjalla on pari poikkeusta. (nämä ehdotkaan muuten ei briteille sovi)

Tämä argumentti muutenkin kuulostaa aika pahasti "concern trolling" -argumentilta. Haluat siis käytännössä laimentaa EU:n asemaa, jotta "siihen haluttaisiin liittyä". Mikä järki tehdä sellainen unioni, jossa on vielä hankalampaa saada mitään aikaan? (paitsi jos nimenomaan on sitten kritisoimassa sitäkin, kun ei saada mitään aikaan ja oikea tavoite on vaan koko unionin kaataminen)
Toki voit olla aidosti tuota mieltäkin, mutta vähän hankalasti tuo taipuu omassa mielessä.

 

[Mastah]

Noista jäsenmaksuista puhuminen tässä yhteydessä on aika hataraa logiikkaa. Brexit olisi viimeistään pitänyt tämän avata ihan jokaiselle. Pidettiin kovaa meteliä siitä Iso-Britannian nettomaksusta, joka tottakai kuulostaa isolta summalta. Sitä ei kuitenkaan missään vaiheessa kampanjaa verrattu esim. vaikka paljonko Iso-Britannia vie pelkästään Irlantiin. Jäsenmaksu on murto-osa siitä.
Italia ei myöskään ole lähdössä yhtään mihinkään.

Jokaisella on tietysti oikeus omaan näkemykseensä, mutta ei tämä nyt kyllä kovin vakuuttava ole.

Siis mitä?
Ilman yhteistä valuuttaa nimenomaan valtiot sitten kilpailisi sillä oman valuutan devalvoinneilla. Näinhän puoli Eurooppaa toimi ennen yhteisvaluuttaa. Mitkäs valtiot tässä nyt on "toistensa perään" mitenkään uskottavasti uhanneet lähteä unionista? Iso-Britannia ei koskaan täysin edes halunnut unionissa olla, vaan liittyi siihen täysin talouden takia. Sveitsille oli tiukkaa liittyä jo YK:n jäseneksi, joten pidän aika outona, että EU alkaisi laimentamaan itseään niin olemattomaksi, että se kelpaa Sveitsille. Norja ja Sveitsi taas on jo mukana yhteismarkkinoilla, mutta Sveitsi ei ole tulliliitossa ja Norjalla on pari poikkeusta. (nämä ehdotkaan muuten ei briteille sovi)

Tämä argumentti muutenkin kuulostaa aika pahasti "concern trolling" -argumentilta. Haluat siis käytännössä laimentaa EU:n asemaa, jotta "siihen haluttaisiin liittyä". Mikä järki tehdä sellainen unioni, jossa on vielä hankalampaa saada mitään aikaan? (paitsi jos nimenomaan on sitten kritisoimassa sitäkin, kun ei saada mitään aikaan ja oikea tavoite on vaan koko unionin kaataminen)
Toki voit olla aidosti tuota mieltäkin, mutta vähän hankalasti tuo taipuu omassa mielessä.

Jäsenmaksujen lisäksi täytyy huomioida yhteiset takausvastuut ja näiden molempien kehitys tulevaisuudessa. Ja se, että britit laitetaan maksamaan kova hinta EU:n sisämarkkinoille pääsystä ei tee mitään hyvää, kun katsoo asiaa koko maanosan kontekstista (Vähemmän kauppaa => kaikki kärsii pitkässä juoksussa).

Jos pelastuspakettia ei olisi tehty olisi Italia hyvin todennäköisesti lähtenyt menemään. Kovaa puhetta on ollutkin ja esim. seuraavat artikkelit aiheesta:
Subscribe to read | Financial Times
https://www.thelocal.it/20200420/italy-coronavirus-crisis-boost-far-right-euroscepticism
"There are already signs that Italian faith in the EU has been damaged. In a survey conducted last month by Tecnè, 67 per cent of respondents said they believed being part of the union was a disadvantage for their country, up from 47 per cent in November 2018. "

Kannatan siis EU:ta sisämarkkina-alueen, kauppapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan puolesta. Yhteinen valuutta taas ei näkemykseni (Ja useiden ekonomistienkin) mukaan toimi ilman yhteistä finanssipolitiikkaa (= liittovaltio). Muutenkaan en kaipaa uutta hallinnollista kerrosta, jolle minun pitää maksaa veroja, tai sitten Suomesta pitäisi lähteä joku verotuskerros pois.

Kun kerran kysytään perusteluja, että miksi se Euro-EU sitten hajonnee (Ihan hyvä kysymys), niin voisitteko euro-EU:n kannattajat kertoa, että miten EU tulee selviämään tästä kohtaamastaan haasteesta erityisesti Espanjassa ja Italiassa? Miten Etelä-Euroopan luvatut eläkkeet tullaan maksamaan? Uskotteko oikeasti, että siellä pistetään nyt talous kuntoon ja tulonsiirrot loppuu? Siihen, että sisäinen devalvointi olisi onnistunut jossain ei löytynyt yhtään esimerkkiä...

 

[inexcess]

Mitä luulet että tuossa skenaariossa tapahtuu esimerkiksi asumisen ja palvelujen hinnoille? Halutaanko me oikeasti että meillä on tuollainen todellinen köyhälistö joka elää sillä nälkäpalkalla?

Se että nuo matalapalkkaiset tuotannon työt katoavat ja korvautuvat palveluammateilla on luonnollinen osa sitä maan taloudellista kehitystä. Koska kun osa kansasta nostaa niitä hintoja niin tuollaiset halpatyöt muuttuvat kannattamattomaksi. Ja palveluista, joita ei voida ulkoistaa sinne Kiinaan ja joiden palkat pystyvät paremmin seuraamaan noiden rikkaampien tulokehitystä koska rikkaat kuitenkin haluavat niitä palveluja, tulee se uusi ala noille ei-korkeakoulutetuille.

Suomessa sen väestön osuus, joka ei pysty maksamaan itse asumistaan, kasvaa jatkuvasti. Viime vuonna asumistukea sai jo 15 prosenttia koko väestöstä ja mukana on ihmisiä, jotka ovat työelämässä (ainakin tilastollisesti).

Teollisuuden työpaikkoja on hävinnyt Suomesta 2008 jälkeen +100.000, eikä vastaavaa määrää työpaikkoja ole ilmaantunut muualle. Tämä on yhtenä suurena osasyynä siihen, että Suomeen syntynyt suuri ylitarjonta ihmisistä jotka kykenevät matalapalkkaisempaan työhön, mutta eivät kuitenkaan valkokaulushommiin. Tämä on johtanut siihen, että matalapalkkahommissa tarjotaan 24 viikkotunnin sopimuksia, 0-tunti sopimuksia, 3 päivää viikossa ja tarvittaessa soitettaessa töihin sopimuksia. Millään edellä mainituista ei elä Suomessa, ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Valkokaulusihmiset sitten tulonsiirroilla elättävät työssäkin käyviä ihmisiä, koska päättäjämme ovat kykenemättömiä korjaamaan vuosia rikki olevaa taloutta.

Asumisen tukemista olisi syytä jo suitsia – asumistukimenot kasvavat, vaikka nousukaudella niiden pitäisi pienentyä

Asumistukea saa jo 15 prosenttia Suomen väestöstä, joten sitä olisi syytä uudistaa.

www.kauppalehti.fi

 

[Heimolainen]

Valkokaulusihmiset sitten tulonsiirroilla elättävät työssäkin käyviä ihmisiä, koska päättäjämme ovat kykenemättömiä korjaamaan vuosia rikki olevaa taloutta.

Asumisen tukemista olisi syytä jo suitsia – asumistukimenot kasvavat, vaikka nousukaudella niiden pitäisi pienentyä

Asumistukea saa jo 15 prosenttia Suomen väestöstä, joten sitä olisi syytä uudistaa.

www.kauppalehti.fi

Tää on se syy, miksi en välttämättä halua, että saavat vielä vaikuttaa valuutan arvoon.

 

[JCSH]

Suomessa sen väestön osuus, joka ei pysty maksamaan itse asumistaan, kasvaa jatkuvasti. Viime vuonna asumistukea sai jo 15 prosenttia koko väestöstä ja mukana on ihmisiä, jotka ovat työelämässä (ainakin tilastollisesti).

Teollisuuden työpaikkoja on hävinnyt Suomesta 2008 jälkeen +100.000, eikä vastaavaa määrää työpaikkoja ole ilmaantunut muualle. Tämä on yhtenä suurena osasyynä siihen, että Suomeen syntynyt suuri ylitarjonta ihmisistä jotka kykenevät matalapalkkaisempaan työhön, mutta eivät kuitenkaan valkokaulushommiin. Tämä on johtanut siihen, että matalapalkkahommissa tarjotaan 24 viikkotunnin sopimuksia, 0-tunti sopimuksia, 3 päivää viikossa ja tarvittaessa soitettaessa töihin sopimuksia. Millään edellä mainituista ei elä Suomessa, ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla.

Valkokaulusihmiset sitten tulonsiirroilla elättävät työssäkin käyviä ihmisiä, koska päättäjämme ovat kykenemättömiä korjaamaan vuosia rikki olevaa taloutta.

Asumisen tukemista olisi syytä jo suitsia – asumistukimenot kasvavat, vaikka nousukaudella niiden pitäisi pienentyä

Asumistukea saa jo 15 prosenttia Suomen väestöstä, joten sitä olisi syytä uudistaa.

www.kauppalehti.fi

Ja sun ratkaisu ongelmaan on kaikkien ostovoiman laskeminen (tai vaihtoehtoisesti massiivisen kuilun rakentaminen hyvä- ja huonotuloisten välille jos hyvätuloiset onnistuu saamaan riittäviä palkankorotuksia).
Ehkä nyt kuitenkin kannattaisi etsiä jotain muita ratkaisuja. Nyt ihan aluksi voitaisiin kokeilla vaikka noita Saksan minijobeja.

 

[Jurppii]

Tuo ei nähdäkseni olisi ongelma, vaan ihan hyvä juttu, jos suomalaiset omistaisivat hajautuksena myös ulkomaalaisia assetteja.

Maalitolpat vaan siirtyy. Olisi se erittäin suuri ongelma sen meikäläisen kannattamattoman teollisuuden kannalta. Pääomapako ei ole KOSKAAN hyvä asia maalle.

Ja joku mainitsi, että ehkä tietyt alat sietääkin kuolla. Ehkä mutta meillä on myös iso joukko kansaa, joka ei oikeasti selviä mistään tietotyöstä tai pienyrittäjyydestä. Joillekin se perusduuni on elinehto mutta ei se sitä tarkoita, että siitä pitäisi tarjota mukava elintaso tulonsiirroin niiltä, jotka oikeasti tuottavat.

 

[inexcess]

Ja sun ratkaisu ongelmaan on kaikkien ostovoiman laskeminen (tai vaihtoehtoisesti massiivisen kuilun rakentaminen hyvä- ja huonotuloisten välille jos hyvätuloiset onnistuu saamaan riittäviä palkankorotuksia).
Ehkä nyt kuitenkin kannattaisi etsiä jotain muita ratkaisuja. Nyt ihan aluksi voitaisiin kokeilla vaikka noita Saksan minijobeja.

Riippuu mistä ostovoimasta puhutaan. Ulkomailta tuotavan elektroniikan, vaatteiden, autojen yms hinta nousee jos oma valuutta on aliarvostettu. Ostovoima ei sanottavasti muutu ostettaessa kotimaassa valmistettua ruokaa, rakennustyötä, parturipalvelua yms.

Minijobissa tienataan maksimissaan 450 eur/kk ja tulo on verotonta. Työnantaja joutuu maksamaan päälle sairaus ja eläkevakuutusmaksut, sekä maksamaan työntekijän vakuutuksen.

Suomessa on keskusteltu Saksan minijob-systeemistä. Systeemi sopii lähinnä työttömyystilastojen kaunisteluun, mutta ei ratkaise valtion talousongelmia koska minijobia tekevät pysyvät edelleen yhteiskunnan nettosaajina eivätkä muutu nettomaksajiksi. 450 eur/kk tienaava tarvitsee edelleen valtion työttömyyskorvauksen ja asumistuen pysyäkseen hengissä.

Toinen asia on se, että Suomessa pienipalkkaisen veroprosentti on ainoastaan 8,4% 1120 eur/kk tulotasoon asti. Eli Suomessa kannustetaan jo nykyisellään ihmisiä työskentelemään pienellä palkalla.

Palkansaajan veroprosentit 2024

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

 

[VuohiKauhu]

Nyt ihan aluksi voitaisiin kokeilla vaikka noita Saksan minijobeja.

Ihan mielenkiinnosta; miten näitä pitäisi kokeilla? Lainsäädäntöhän on mahdollistanut niiden tekemisen sosiaalietuuksia menettämättä varmaan ainakin kymmenen vuoden ajan. Vai tarkoititko, että valtion pitäisi alkaa palkkaamaan minijobbareita?

 

[JCSH]

Riippuu mistä ostovoimasta puhutaan. Ulkomailta tuotavan elektroniikan, vaatteiden, autojen yms hinta nousee jos oma valuutta on aliarvostettu. Ostovoima ei sanottavasti muutu ostettaessa kotimaassa valmistettua ruokaa, rakennustyötä, parturipalvelua yms.

Minijobissa tienataan maksimissaan 450 eur/kk ja tulo on verotonta. Työnantaja joutuu maksamaan päälle sairaus ja eläkevakuutusmaksut, sekä maksamaan työntekijän vakuutuksen.

Suomessa on keskusteltu Saksan minijob-systeemistä. Systeemi sopii lähinnä työttömyystilastojen kaunisteluun, mutta ei ratkaise valtion talousongelmia koska minijobia tekevät pysyvät edelleen yhteiskunnan nettosaajina eivätkä muutu nettomaksajiksi. 450 eur/kk tienaava tarvitsee edelleen valtion työttömyyskorvauksen ja asumistuen pysyäkseen hengissä.

Toinen asia on se, että Suomessa pienipalkkaisen veroprosentti on ainoastaan 8,4% 1120 eur/kk tulotasoon asti. Eli Suomessa kannustetaan jo nykyisellään ihmisiä työskentelemään pienellä palkalla.

Palkansaajan veroprosentit 2024

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

No kaikesta ostovoimasta. Joo, ne kotimaiset asiat eivät kallistu. Tai siis, todennäköisesti kallistuvat mutta eivät niin paljon kun ulkomailta tuotavata. Ulkomaalta tuotavat asiat kallistuu reippaasti enemmän. Joka tarkoittaa että jos palkat eivät nouse markkamääräisesti niin ihmisten ostovoima laskee.

Ja minijobien pointti ei ole että sulla on vain se yksi minijob. Suomessa tuo yleensä lytätään juurikin sillä perusteella, on vissiin hirveää että ihmisellä olisi enemmän kuin yksi työpaikka.

 

[Mastah]

Maalitolpat vaan siirtyy. Olisi se erittäin suuri ongelma sen meikäläisen kannattamattoman teollisuuden kannalta. Pääomapako ei ole KOSKAAN hyvä asia maalle.

Pääomapakoa voi olla erissä määrin ja molempiin suuntiin. Ihan hyvin tuokin on Ruotsissa sujunut ja sinne on investoitu paljon enemmän kuin Suomeen. Toki moni sieltä hajauttaa euroihin ja dollareihin, eikä se ole Ruotsilta pois. Se pääomapako on meillä juuri nyt ja tässä, kun Suomeen ei investoida työllistävään teollisuuteen edes poistojen vertaa. Noihin kela-gold asuntoihin, joissa jo 15% valtion tuella asuu on kyllä investoitu reilusti

Tää on se syy, miksi en välttämättä halua, että saavat vielä vaikuttaa valuutan arvoon.

No tuo on ihan relevantti huoli, jos vaikka Arhinmäet pääsisi kokeilemaan Zimbabwen ja Venezuelan tietä:
Arhinmäen velkakommentit herättivät ihmetystä - tästä niissä on kyse: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois”
Hjallis kyllä totesi tuossa hyvin, että miksi me sitten maksetaan veroja, jos kerran valtion velkaa voi vaan ottaa eikä tartte maksaa ikinä pois

Mutta siinä mielessä oma valuutta olisi tuossa hyvä juttu, että nyt kun tytöt ottaa urakalla velkaa, niin me sitoudutaan maksamaan se ja tulevat vastuut euroissa ulkomaille. Tyttöjen ottama velka valuutassa, mihin meillä olisi oma painokone huolettaisi vähemmän (Eivätkä he voisi niin paljon ottaakaan, vaan julkkari olisi jo tehnytkin jotain tehostuksia).

 

[Heimolainen]

Mutta siinä mielessä oma valuutta olisi tuossa hyvä juttu, että nyt kun tytöt ottaa urakalla velkaa, niin me sitoudutaan maksamaan se ja tulevat vastuut euroissa ulkomaille. Tyttöjen ottama velka valuutassa, mihin meillä olisi oma painokone huolettaisi vähemmän (Eivätkä he voisi niin paljon ottaakaan, vaan julkkari olisi jo tehnytkin jotain tehostuksia).

Korot tuppaa nousta siinä samalla aika paljon, kun painokoneella koittaa velkaa lyhentää.

 

[taxman]

Ja minijobien pointti ei ole että sulla on vain se yksi minijob. Suomessa tuo yleensä lytätään juurikin sillä perusteella, on vissiin hirveää että ihmisellä olisi enemmän kuin yksi työpaikka.

Minijobin palkka (olet. max 450 e/kk) on niin alhainen, että en usko kenenkään täysjärkisen tekevän sillä täyttä päivää, vaikka tulo olisikin verotonta. Mitä eroa on todellisuudessa sillä, että kaksi ihmistä tekee eri töitä tai kumpikin puolet kummastakin työstä? Salliiko Saksan järjestelmä (tai ajattelemasi järjestelmä) edes ihmisen tehdä kahta minijobia yhtä aikaa? Haluatko oikeasti yhteiskunnan, jossa osa ihmisistä joutuu käyttämään luokkaa 80 h/vko töihin elääkseen, kun valtaosa selviää ~40 h työviikolla?

 

[Mastah]

Korot tuppaa nousta siinä samalla aika paljon, kun painokoneella koittaa velkaa lyhentää.

Niimpä... Mutta yhteisvaluutassa mitään suoraa rajaa yksittäisen valtion yli varojen elämiselle ei ole. Vain yksi löyhä raja budjetoitavalle vajeelle, jota ei noudateta. Ylivelkaantuneet taloudet pelastetaan yhteisvastuulla, jos ne on tarpeeksi isoja. Myöskään ei tosiaan mitään valvontaa esim. tuolle, että millaisia eläkelupauksia annetaan suhteessa siihen miten niihin varaudutaan. Ja joo, voi vastata, että "kun noudatettaisiin sääntöjä niin..." - mitään iloa tuosta teoretisoinnista ei ole, kun kerta toisensa jälkeen säännöistä ja jopa perustuslaeista lipsutaan.

Italian valtionvelka oli ennen koronaa 135% BKT:stä, eikä se saanut enää markkinalta lainaa järkevällä korolla. EKP tuli hätiin. Vaikka tästä selvittäisiin, niin Italia on luvannut maksaa vanhentuneelle väestölleen reilut eläkkeet, eikä niitä vastuita vastaan ole säästetty juuri mitään (Italian eläkejärjestelmän kestävyys on arvioitu maailman heikoimpien joukkoon). Miten tuon on ylipäänsä annettu tapahtua? Jos Italia olisi ollut liirassa ei tuo olisi yksinkertaisesti voinut mennä noin pitkälle, vaan markkinat olisi puhaltaneet pilliin jo ajat sitten. Yhteisvastuussa taas paikallinen ylivarojen eläminen on mahdollista. Suomessakin mielestäni nyt kova vauhtisokeus velkaantumisen kanssa.

 

[JCSH]

Minijobin palkka (olet. max 450 e/kk) on niin alhainen, että en usko kenenkään täysjärkisen tekevän sillä täyttä päivää, vaikka tulo olisikin verotonta. Mitä eroa on todellisuudessa sillä, että kaksi ihmistä tekee eri töitä tai kumpikin puolet kummastakin työstä? Salliiko Saksan järjestelmä (tai ajattelemasi järjestelmä) edes ihmisen tehdä kahta minijobia yhtä aikaa? Haluatko oikeasti yhteiskunnan, jossa osa ihmisistä joutuu käyttämään luokkaa 80 h/vko töihin elääkseen, kun valtaosa selviää ~40 h työviikolla?

Noiden yksittäisten minijobien tarkoitus ei ole olla täysaikaisia duuneja vaan ideana on että niillä voi hankkia lisätienistejä.

 

[Mastah]

eu-vastaisuuden-nousu-italiassa-uhkaa-eurooppaa
Kauppalehden kirjeenvaihtajan kolumni Italiasta. EDIT: Kolumni on aika lyhyt, joten pastesin sen spoilerin alle ja mieluummin jokainen tekee omat tulkintansa kuin alkaisin referoimaan, jolloin saatan muuttaa viestiä. Lyhyesti kuitenkin kertoo kasvavasta EU-tyytymättömyydestä Italiassa tukipaketin läpimenosta huolimatta.

Spoileri

"
EU:n elvytyspaketti aiheutti uuden poliittisen kaaoksen Italiassa. Italian ensimmäinen virallisesti EU-eroa ajava puolue näki päivänvalon samaan aikaan, kun pääministeri Giuseppe Conte tuuletti voittoa EU-pomojen maratonväännöstä.

Asialla on populistisenaattori Gianluigi Paragone, jonka mukaan Italia ei voi enää olla muiden EU-maiden kiristyksen kohteena. Lisäksi ex-ministeri ja senaattori Vittorio Sgarbi aloitti hiljattain nimien keräämisen aloitteeseen, jonka tavoitteena on kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Kahden toisistaan riippumattoman hankkeen syntyminen juuri nyt ei ole millään tapaa sattumaa.

Italialaisten suhtautuminen EU:hun nimittäin muuttui ratkaisevasti koronakriisin aikana. Moni koki maan jääneen yksin pandemiaa hoitamaan, ja yhä useampi kysyy, mitä suurimpiin nettomaksajiin kuuluva Italia loppupeleissä jäsenyydestään hyötyy.

Myös koronakriisin aikana vähintään yhtä nuivaa politiikkaa – kuin virallinen nuuka nelikko – ajanut Suomi voi katsoa peiliin.

Jopa yli 70 prosenttia italialaisista sanoo nyt suhtautuvansa unioniin kriittisesti. Vielä 20 vuotta sitten niin teki vain 43 prosenttia.

Jopa joka toinen katsoo, että Italia pärjäisi paremmin EU.n ulkopuolella. Politiikan kommentaattorit varoittavat koronaa seuranneen talouskriisin kääntävän myös nuoren sukupolven EU:ta vastaan, eikä taantuman seurauksena kasvava eriarvoistuminen auta asiaa.

Asiantuntijat eivät usko Italian EU-eroon, mutta enemmistö heistä ei uskonut brexitiinkään. Lisäksi sijoittajat eivät pidä epävarmuudesta, ja spekulaatiot italexististä saattavat pian näkyä Italian koroissa. Sama vaikutus on kasvavalla poliittisella epävarmuudella. Maalle, jonka julkinen velka nousee tänä vuonna yli 150 prosenttiin bkt:sta, korkojen nousu pelkän poliittisen kuohunnan takia voi olla kohtalokasta.

Se, mikä on kohtalokasta Italialle, on kohtalokasta koko EU:lle. Italia on yksi EU:n perustajista ja euroalueen kolmanneksi suurin talous. Pelkät huhut erosta ravisuttavat koko Eurooppaa ja laineet tuntuvat Suomessakin.

UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen arvioi elvytyspakettikompromissin synnyttyä, että todennäköisesti EU-vastaisuuden laimentaminen Italiassa oli yksi Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin päätavoitteista.

Juuri nyt näyttää siltä, että sitä ei saavutettu kovin hyvin.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Udinessa."

 

[Paapaa]

Kauppalehti
Kauppalehden kirjeenvaihtajan kolumni Italiasta.

Referoi sisällön oleelliset kohdat niin, että ilman linkin klikkaustakin voi keskustelua jatkaa. Pelkillä linkeillä ei saa täällä keskustella.

 

[Tlapio]

Referoi sisällön oleelliset kohdat niin, että ilman linkin klikkaustakin voi keskustelua jatkaa. Pelkillä linkeillä ei saa täällä keskustella.

EU:n elvytyspaketti aiheutti uuden poliittisen kaaoksen Italiassa. Italian ensimmäinen virallisesti EU-eroa ajava puolue näki päivänvalon samaan aikaan, kun pääministeri Giuseppe Conte tuuletti voittoa EU-pomojen maratonväännöstä.

Asialla on populistisenaattori Gianluigi Paragone, jonka mukaan Italia ei voi enää olla muiden EU-maiden kiristyksen kohteena. Lisäksi ex-ministeri ja senaattori Vittorio Sgarbi aloitti hiljattain nimien keräämisen aloitteeseen, jonka tavoitteena on kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Kahden toisistaan riippumattoman hankkeen syntyminen juuri nyt ei ole millään tapaa sattumaa.


Italialaisten suhtautuminen EU:hun nimittäin muuttui ratkaisevasti koronakriisin aikana. Moni koki maan jääneen yksin pandemiaa hoitamaan, ja yhä useampi kysyy, mitä suurimpiin nettomaksajiin kuuluva Italia loppupeleissä jäsenyydestään hyötyy.

Myös koronakriisin aikana vähintään yhtä nuivaa politiikkaa – kuin virallinen nuuka nelikko – ajanut Suomi voi katsoa peiliin.

Jopa yli 70 prosenttia italialaisista sanoo nyt suhtautuvansa unioniin kriittisesti. Vielä 20 vuotta sitten niin teki vain 43 prosenttia.


Jopa joka toinen katsoo, että Italia pärjäisi paremmin EU.n ulkopuolella. Politiikan kommentaattorit varoittavat koronaa seuranneen talouskriisin kääntävän myös nuoren sukupolven EU:ta vastaan, eikä taantuman seurauksena kasvava eriarvoistuminen auta asiaa.

Asiantuntijat eivät usko Italian EU-eroon, mutta enemmistö heistä ei uskonut brexitiinkään. Lisäksi sijoittajat eivät pidä epävarmuudesta, ja spekulaatiot italexististä saattavat pian näkyä Italian koroissa. Sama vaikutus on kasvavalla poliittisella epävarmuudella. Maalle, jonka julkinen velka nousee tänä vuonna yli 150 prosenttiin bkt:sta, korkojen nousu pelkän poliittisen kuohunnan takia voi olla kohtalokasta.

Se, mikä on kohtalokasta Italialle, on kohtalokasta koko EU:lle. Italia on yksi EU:n perustajista ja euroalueen kolmanneksi suurin talous. Pelkät huhut erosta ravisuttavat koko Eurooppaa ja laineet tuntuvat Suomessakin.

UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen arvioi elvytyspakettikompromissin synnyttyä, että todennäköisesti EU-vastaisuuden laimentaminen Italiassa oli yksi Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin päätavoitteista.

Juuri nyt näyttää siltä, että sitä ei saavutettu kovin hyvin.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Udinessa.

Pitääkö tämä lukea ääneen?

 

[Paapaa]

Pitääkö tämä lukea ääneen?

Turhan päänaukomisen sijaan voisitte lukea säännöt:

Pelkkien kuvien, videoiden ja uutislinkkien postaaminen ei ole keskustelua. Käytä kuvia, videoita ja linkkejä ainoastaan tukemaan asiaasi ja avaa niiden sisältö oleellisilta osin muille keskustelijoille.

Jatkot vaikka moderointi- ja sääntöketjuun, jos joku oli vielä epäselvää.