Taloyhtiön hallitus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja reeman
  • Aloitettu Aloitettu
4€/kk katospaikka lämmityssähköllä täällä nukkumalähiössä.
Toki kaupungeissa kaavoitukseista johtuen autopaikkoja liian vähän verrattuna autojen määrään.
Mutta äänestäkää vihreitä kunnallisvaaleissa niin kerrostaloissa on 1 pysäköintiruutu sataa asuntoa kohden...

Minkään tolpallisen ruudun kulut ei tule katettua 4e/kk maksulla, mutta mikäs siinä jos isompien asuntojen omistajat tykkää maksaa pienempien asuntojen käyttämien parkkitolppien ja ruutujen kulut vastikkeissaan.
 
Maalla on mukavaa tai ainakin maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä. Parkkipaikkoja sähkövarustuksella taitaa olla 27 asunnon yhtiössä 28. Vielä sähköttömiä 1 sekä naapuriyhtiön kanssa alun toistakymmentä. Lisäksi kadunvarsi ilman rajoituksia!
 
Lakeuksilla pienessä rivaritaloyhtiössä katospaikka tolpalla reilu 4e/kk ja lisäksi on pari tolppapaikkaa ilman katosta (jotka eivät ole tällä hetkellä kenenkään käytössä) 3e/kk.
 
Lahdessa keskimäärin sähköt 10e/KK, tallit riippuen koosta ja paikasta 25-50e/kk ja eivät juuri liiku
 
4€/kk katospaikka lämmityssähköllä täällä nukkumalähiössä.
Toki kaupungeissa kaavoitukseista johtuen autopaikkoja liian vähän verrattuna autojen määrään.
Mutta äänestäkää vihreitä kunnallisvaaleissa niin kerrostaloissa on 1 pysäköintiruutu sataa asuntoa kohden...
Eipä tule äkkiä mieleen paikkaa, jossa kaavalla rajoitetaan parkkipaikkojen rakentamista. Pääsääntöisesti (isoissa kaupungeissa) on minimit ja rakentaa saa niin paljon kuin sielu sietää ja paikoille on ottajia. Kukaan ei koskaan rakentaa yhtä ainutta minimin yli, koska paikkoja tehdään jo minimimäärilläkin aivan valtavasti liikaa.

Liikaahan määritellään siis siten, että yhteen autopaikkaan uhrautuu kymmenien tuhansien eurojen edestä maata tai rakennuskustannuksia ja sen jälkeen siitä saadaan perittyä se 20e/kk, mikä on aivan surkea investointi -> kannattamaton autopaikka joka tuhoaa yhteiskunnan varallisuutta.

Edit: jos autopaikkoja jaetaan kaupunkialueella melkein ilmaiseksi, niin kyllähän niille on loputtomasti ottajia. Jos saisin melkein ilmaisen autopaikan jostain tästä läheltä, ostaisin välittömästi auton. Nyt kun pelkkä paikka maksaa reilun satasen kuussa, olen mielummin ilman. Ja eihän kukaan täysjärkinen luovu jostain 10e/kk autopaikasta jos sen kerran saa. Sen takia niistä on aina pulaa, eikä mikään määrä riitä.

Hinnat ylös, niin romuautot katoavat parkkiksilta ja ruutuja saa heti.
 
Viimeksi muokattu:
Liikaahan määritellään siis siten, että yhteen autopaikkaan uhrautuu kymmenien tuhansien eurojen edestä maata tai rakennuskustannuksia ja sen jälkeen siitä saadaan perittyä se 20e/kk, mikä on aivan surkea investointi -> kannattamaton autopaikka joka tuhoaa yhteiskunnan varallisuutta.

Tämä väite ei vaan kanna. Suomi pn pnta-alaltaan EU:n 5. suurin ja väkiluvultaan EU:n 18. suurin maa. Jotain on pielessä jos kiinteistöjen ja maan hinta Helsingissä lähtentelee Lontoon vastaavia.
 
Tämä väite ei vaan kanna. Suomi pn pnta-alaltaan EU:n 5. suurin ja väkiluvultaan EU:n 18. suurin maa. Jotain on pielessä jos kiinteistöjen ja maan hinta Helsingissä lähtentelee Lontoon vastaavia.

1. Ei oikeasti lähentele. Lontoo on ihan omassa hintakategoriassaan asumisen suhteen. Mittakaavaa: Arkena on siellä käytössä päivittäinen 11,5 punnan (eli nykyään noin 13 euron – ennen Brexit-äänestystä noin 16 euron) ruuhkamaksu per auto. Sitten toki niiden asuntojen hintataso on myös melko ”lontoota”, jonka näkee parhaiten katsomalla niiden vuokramarkkinoita.

Vaikka ei mentäisi edes Lontooseen (tai Pariisiin), niin Helsingissä asuminen tuntuu myös yllättävän halvalta kun katsoo vaikkapa edes vain valittujen amerikkalaisten (yliopistokaupunkien) hintatasoa. Täällä ”isossa maailmassa” normaalit nuoret työssäkäyvät ihmiset etsivät ihan oikeasti myös vain huonetta vuokralle koska kokonaisen asunnon vuokrat ovat niin korkeita. Samaa toki tapahtuu myös Lontoossa...

2. Se, että Suomessa (erityisesti Lapissa) riittää sitä lääniä, ei vaikuta kaupunkien kuten Helsinki hintatasoon. Helsingin järkevän etäisyyden päässä keskustasta oleva maapinta-ala ei siitä kasva, että muualla Suomessa on vähän väkeä suhteessa pinta-alaan.
 
2. Se, että Suomessa (erityisesti Lapissa) riittää sitä lääniä, ei vaikuta kaupunkien kuten Helsinki hintatasoon. Helsingin järkevän etäisyyden päässä keskustasta oleva maapinta-ala ei siitä kasva, että muualla Suomessa on vähän väkeä suhteessa pinta-alaan.

Ylöspäin olisi tilaa rakentaa.
 
Ylöspäin olisi tilaa rakentaa.
Korkea rakentaminen on kallista. Rakennusmääräykset tiukkenevat, jos talo on yli 8 kerrosta korkea. Lisäksi korkeita taloja ei voi rakentaa yhtä tiheästi kuin matalampia, joten asumistiheys ei siitä kasva. Suomessa tiheimmin asuttu neliökilometri on Helsingin Kalliossa, jossa ei erityisen korkeita taloja ole, mutta talot ovat melko tiiviisti. Silti tuollakin neliökilometrillä on puistoja.
 
Palataan aiheeseen. Nykyisestä rakennuskeskustelusta on aika vaikea löytää yhteyttä taloyhtiön hallitukseen.
 
Nyt on olen asunto-osaketta taas etsinyt, niin ärsyttää eräs piirre lähes kaikissa yhtiöissä. Nimittäin pysäköintipaikat ovat liian halpoja. Yleensä ruutu tolpalla maksaa luokkaa 30 e /vuosi ja katos 200 e /vuosi. Hinnat ovat aivan liian halpoja. Tämä johtaa siihen että paikkojen saatavuus on heikkoa. Jono voi olla useita vuosia, vaikka monilla autopaikan haltijoilla ei ole edes autoa.

Asunto-osakeyhtiöissä huoneistojen vastikkeet on yleensä sidottu huoneiston kokoon tai osakemäärään, samaa periaatetta käytetään osakepohjaisiin autopaikkoihin. Muut yhtiön hallinnassa olevat autopaikat, niiden hinnan määrittelee yhtiökokous hallituksen esityksestä. Mukaan vaan tulevan kevään kokoukseen ehdottamaan, että autopaikkojen hintaa nostetaan. Hyvällä perusteella ja parin asiaa tukevan osakkaan äänillä homma menee läpi.

Tosin sellainen huomio, että näillä käyttömaksuilla pitäisi kattaa vain paikkojen ylläpidosta aiheutuvat kulut, korjauskulut hoidetaan sitten vastikkeiden avulla. Kun paikka kerran on jo olemassa, niin kuluja ovat käytännössä vain esim. sähkö, puhtaanapito ja talvella auraus ja hiekoitus.

Se, että osakas pitää autopaikkaa itsellään, voi johtua vaikka siitä, että haluaa tarjota vieraalleen pysäköintipaikan. Suomessa on vielä sallittua omistaa ja hallita ”asioita”, vaikka käyttö olisikin vähäistä.
 
Lakeuksilla pienessä rivaritaloyhtiössä katospaikka tolpalla reilu 4e/kk ja lisäksi on pari tolppapaikkaa ilman katosta (jotka eivät ole tällä hetkellä kenenkään käytössä) 3e/kk.

Lohjalla rivariyhtiössä autopaikat tolpalla 0eur. Kun yhtiö rakennettiin autopaikan sai uudesta yhtiöstä lisähinnalla (en tiedä hintaa). Tästä eteenpäin autopaikka on ollut asuntoon sidottu.. Kaikilla asunnoilla ei ole omaa paikkaa eikä ole edes saatavissa.

Ei ehkä reilua mutta tällä mennään.. Itsellä kaksi paikkaa, asunnon oma + naapurin paikka jota hän ei käytä.

Autopaikattomat maksavat siis vasikkeessaan meidänkin kulut :D
 
Lohjalla rivariyhtiössä autopaikat tolpalla 0eur. Kun yhtiö rakennettiin autopaikan sai uudesta yhtiöstä lisähinnalla (en tiedä hintaa). Tästä eteenpäin autopaikka on ollut asuntoon sidottu.. Kaikilla asunnoilla ei ole omaa paikkaa eikä ole edes saatavissa.

Ei ehkä reilua mutta tällä mennään.. Itsellä kaksi paikkaa, asunnon oma + naapurin paikka jota hän ei käytä.

Autopaikattomat maksavat siis vasikkeessaan meidänkin kulut :D

Meillä on joka asunnolle 1 katospaikka, paitsi yhdellä asunnolla on 2 paikkaa, joista toisessa ei kylläkään ketään ikään ole. Taloyhtiössä on huimat 5 asuntoa. Tuo kuukausimaksu kattaa juuri ja juuri kuluneen sähkön ja jos siitä jotain ylimääräistä jää, niin menee taloyhtiön tilille, mistä luonnollisesti katetaan muita kuluja (ruohonleikkurin bensat yms.).
 
Suurin ongelma on se, että taloyhtiön hallitukset eivät useinkaan aja kaikkien osakkeenomistajien, vaan talossa pitkään asuneiden etua ja siitä seuraa parkkipaikkapula kaupunkialueilla, jossa paikkoja ei mahdu mielivaltaisen paljon tonteille. Mutta eipä noihin hallituksiin juuri tunkua tunnu olevan, joten itsepähän me osakkeenomistajat kärsimme.

Toinen ongelma on se, että taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät eivät yleisesti ole kiinnostuneita järjestämään etäyhteyksillä kokouksiin osallistumista tai äänestämistä, niin vaikea tuohon on vaikuttaakaan. Tähän tietty vaikuttaa regulaatio, joka taita tehdä käytännön toteutuksesta lakiteknisesti hankalan.
 
Autopaikan (lämmin halli) kustannus Helsinki Sörnäinen:
- osakkeen tämänhetkinen markkinahinta (viimeisin kauppahinta): 32 000e (itse maksoin muutaman tonnin vähemmän)
- vastike: 44e/kk

Repikää siitä sitä hymyä. Kantakaupungissa paikat ovat vähissä oleva resurssi josta maksetaan. Vastikekin on turhan korkea kuluihin nähden, eli autopaikat oikeastaan subventoivat muita osakkaita, mutta yhtiökokouksessahan nämä päätetään taloyhtiön hallituksen esitysten mukaan.
 
On kuullut juttuja uusilta asuinalueilta, että ostajille on vasta muuttopäivänä tullut ikävänä yllätyksenä, että niitä parkki_hemmetin_paikkoja ei vain ole, ei edes välttämättä rahalla..! Jos kerran tonttimaata ei mukamas ole, niin luulisi rakennettavan sitten parkkitaloja tai halleja ja niihin omat kiinteistöosakeyhtiöt. Tosin voi persaukisimmilla hiukan hiipua kiinnostus, jos ruutu maksaakin sen 30 donaa ja vastikettakin pitää maksaa.
 
On kuullut juttuja uusilta asuinalueilta, että ostajille on vasta muuttopäivänä tullut ikävänä yllätyksenä, että niitä parkki_hemmetin_paikkoja ei vain ole, ei edes välttämättä rahalla..! Jos kerran tonttimaata ei mukamas ole, niin luulisi rakennettavan sitten parkkitaloja tai halleja ja niihin omat kiinteistöosakeyhtiöt. Tosin voi persaukisimmilla hiukan hiipua kiinnostus, jos ruutu maksaakin sen 30 donaa ja vastikettakin pitää maksaa.

Mää ostamassa kämpän ilman selvitystä parkkipaikasta. Kyllä siinä saa taas katsoa itseään peilistä.
 
Ihmetyttää parkkipaikkojen vähyydessä myös se, että edes metsän keskelle rakennetussa rivarissa ei välttämättä niitä ole. 10v sitten kun ekaa asuntoa oltiin ostamassa niin tällainenkin tuli nähtyä. 15 asunnon rivari ihan oikeasti metsän keskellä (Turun ohitustien kupeessa kuitenkin). Lääniä olisi, mutta autopaikkoja tasan se määrä, mitä asuntojakin. Suurin osa asunnoista vieläpä perhemallisia, niin moni varmaan sen parikin paikkaa tarvitsisi. Eikä edes vieraspaikkoja. Tie niin kapea ettei senkään varteen mahdu pysäköimään.
 
Taloyhtiössä jonka hallituksessa olen on nuo tolpat johdotettu suoraan asuntojen mittareiden kautta joten luonnollisesti niistä ei mitään makseta. Paikkoja myös 2/asunto joten ongelmia ei ole.
Sähköautotolppa taitaa olla nyt 3 asunnossa ja siihenkin tuli lupa yhtiöltä, mutta asukas maksaa sen itse.

Eräs päivä huomasin, että kun yhtiössä on 3 kaukolämpöpakettia (yksi per talo, talossa aina neljä asuntoa) niin talo a josta itse omistan asunnon kuluttaa melkein 50% vähemmän energiaa kun talot b ja c. Ehdotinkin sitten yhtiökokouksessa että jos nämä kulut juvitettäisiinkin talokohtaisesti eikä kokonaisneliöillä ja näin päätettiin. Kivasti tippui oma lämmitysvastike 1,8€/M2 -> 1,05€/M2 kun toisilla se hyppäsi 2,5€/M2... Veikkaan että ensivuonna on talojen b ja c kulutus myös tippunut :)

Seuraavaksi ajattelin ehdottaa asuntokohtaisia vesimittareita, uskon että silläkin saadaan aikamoinen säästö nykyiseen jos se on helposti toteutettavissa.

Mutta aika suuret erot on, kun A talossa asuu pariskuntia ja B/C taloissa sitten lapsiperheitä.
 
12€/kk tolpalla on ihan sikahalpaa.
Tämähän riippuu ihan siitä, missä ja minkä tyyppinen pysäköintialue on. Jos se on huonolla joutomaalla lähiön takimmaisen bunkkerin takana ruohoa pukkaavalla sorakentällä, niin puhutaan ihan eri skaalasta todellisia kustannuksia kuin keskeisellä paikalla kalliin alueen taloyhtiön pihassa arvokkailla neliöillä virheettömästi asfaltoidulla pihalla.

Tosin sehän riippuu taas ihan järjestelystä, mitä tuolla kuukausimaksulla katetaan. Toisin sanoen onko se pelkkä sähkö vai koko alueen ylläpito kunnostuksineen. Onko autopaikka osakkeeseen perustuva vai ihan vaan varauslistan mukaan kuukausivastikkeella, tai onko se peräti osakkaankin suoraan vuokrattava yhtiöltä, joka ei välttämättä ole edes se oma taloyhtiö. Esimerkiksi usean taloyhtiön yhteinen parkkipaikka ei ole mikään harvinainen järjestely, ja sekin voi olla omalla tontilla, vuokramaalla, erikseen tätä varten olevan yhtiön hallussa, lähes mitä tahansa. Eikä kuukausimaksuja ilmaan heittelevillä vertailijoilla ole aina edes arvausta siitä, mikä järjestely on omassa pihassa kyseessä.

Sähköstäkään ei ole suuria kustannuksia, jos homma pelataan hienosti niin, ettei tolppia kannata käyttää. Esimerkiksi erittäin pienet sulakkeet, sisätilalämmittimen käyttökielto ja sähköt päällä tunnin tai puoli tuntia muutaman kerran päivässä. Siinä meillä on "tolppapaikka" jota juuri kukaan ei käytä muuten kuin normaalina ruutuna, ja vaikka joka kymmenes käyttää, ei niillä virroilla saa juuri minkäänlaista laskua aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
..Seuraavaksi ajattelin ehdottaa asuntokohtaisia vesimittareita, uskon että silläkin saadaan aikamoinen säästö nykyiseen jos se on helposti toteutettavissa.

Mutta aika suuret erot on, kun A talossa asuu pariskuntia ja B/C taloissa sitten lapsiperheitä.

Joo ehdottomasti omat vesimittarit, jos vaan onnistuu. Saa maksaa siitä omasta kulutuksesta. Aikoinaan kun vielä vuokralla asuttiin, niin 50% putosi meidän talouden vesilaskut asuntokohtaisiin mittareihin siirryttäessä.Eli reilu vuosi oltiin maksettu muiden vesiä.
 
Joo ehdottomasti omat vesimittarit, jos vaan onnistuu. Saa maksaa siitä omasta kulutuksesta. Aikoinaan kun vielä vuokralla asuttiin, niin 50% putosi meidän talouden vesilaskut asuntokohtaisiin mittareihin siirryttäessä.Eli reilu vuosi oltiin maksettu muiden vesiä.
Kannattaa ehkä putkiremontin yhteydessä ja varmaan siis nykyään pakkokin, mutta noin muuten ilmeisesti vesimittari ja sen asennus on niin kallista ettei tuo säästä itseään koskaan takaisin. Harmi sinänsä, itsekkin haluaisin oman vesimittarin.
 
Joo ehdottomasti omat vesimittarit, jos vaan onnistuu. Saa maksaa siitä omasta kulutuksesta. Aikoinaan kun vielä vuokralla asuttiin, niin 50% putosi meidän talouden vesilaskut asuntokohtaisiin mittareihin siirryttäessä.Eli reilu vuosi oltiin maksettu muiden vesiä.
Joku 5 henkinen perhe saattaa olla vähän eri mieltä.. :D
 
Mikä lienee sopiva käyttövedestä perittävä korvaus? Itselläni se on 16 e/kk ja naisystävällä naapurikunnassa 26 e/kk. Olen hänelle sanonut, ettei summasta kannata kovasti nillittää niin kauan, kun yhden henkilön vedet maksaa.
 
Joku 5 henkinen perhe saattaa olla vähän eri mieltä.. :D
Ei välttämättä. Rivarissa meillä ei ollut omia vesimittareita ja asennus tosiaan olisi maksanut liikaa hyötyihin nähden. Sitten mentiin 24e/kk/hlö vesimaksulla, eli 120e/kk. Nyt pari vuotta omakotitalossa ja vettä on kulunut tasaiset 9m2/kk, joka täällä päin on rahassa 50e. En sitten tiedä, kuka siellä rivarissa läträsi, jos meidän kulutus yli tuplasti oli vasta keskiarvo.
 
Mikä lienee sopiva käyttövedestä perittävä korvaus? Itselläni se on 16 e/kk ja naisystävällä naapurikunnassa 26 e/kk. Olen hänelle sanonut, ettei summasta kannata kovasti nillittää niin kauan, kun yhden henkilön vedet maksaa.
Se riippuu ihan täysin asuntoyhtiön kokonaiskulutuksesta ja yhtiökokouksen asiasta tekemistä päätöksistä. Käsittääkseni yleensä vesimaksu lasketaan kokonaiskulutuksen ja taloon merkittyjen asukkaiden kokonaismäärän mukaan. Ei siinä nillitys auta, jos talo tuon verran kuluttaa.
 
Omassa taloyhtiössä keväällä korotettiin kerralla kympillä 14 -> 24€/kk vesimaksua kun todettiin että on peritty vuosikausia "alhaista" maksua. Ei kukaan pistänyt hanttiin tuota, muutama ehdotti jopa kovempaakin korotusta, mutta todettiin että tällä pärjätään taas pitkälle.
 
Omassa taloyhtiössä keväällä korotettiin kerralla kympillä 14 -> 24€/kk vesimaksua kun todettiin että on peritty vuosikausia "alhaista" maksua. Ei kukaan pistänyt hanttiin tuota, muutama ehdotti jopa kovempaakin korotusta, mutta todettiin että tällä pärjätään taas pitkälle.
Miten ihmeessä yhtiökokouksessa ei ole tullut ilmi että vettä kulutetaan enemmän kuin mitä siitä maksetaan..? Luulis että tommonen näkyis taloyhtiön kirjanpidossa välittömästi.
 
Kannattaa ehkä putkiremontin yhteydessä ja varmaan siis nykyään pakkokin, mutta noin muuten ilmeisesti vesimittari ja sen asennus on niin kallista ettei tuo säästä itseään koskaan takaisin. Harmi sinänsä, itsekkin haluaisin oman vesimittarin.
Moni remontti on fiksua tehdä, vaikka se ei koskaan säästäisikään hintaansa. Tuo varsinkin on niin pieni asia, ettei voi olla rahasta kiinni. Lisäksi samalla kertaa asennetaan tietenkin tärkeämpi juttu, joka yleensä myös vanhoista asunnoista puuttuu eli asuntokohtainen sulku.
 
Motivan sivuilla selvitetään miten toi vesimaksu määräytyy.

Vesimittareissa (mekaanisissa) pitää huomioida myös se että niiden tekninen käyttöikä on noin 10v.

Meillä on tuommoinen yhteisparkkipaikka, viiden eri taloyhtion "omistuksessa" josta meillä noin 38% osuus. Aluetta hoitaa ihan oma isännöitsijä. Joskus tuli ilmoitus että ei saa käyttää sisätilalämppäria (koska johdot ei muka kestä, 16a sulakkeet tolpilla) mutta kukaan ei sitä noudata. Sen verran huonossa kunnossa että pitäisi uudelleen asfaltoida, ainankin osittain. Ei tunnu asia etenevän mihinkään.
 
Miten ihmeessä yhtiökokouksessa ei ole tullut ilmi että vettä kulutetaan enemmän kuin mitä siitä maksetaan..? Luulis että tommonen näkyis taloyhtiön kirjanpidossa välittömästi.

Siksi pistinkin tuon "alhaista" heittomerkkeihin että ei se nyt niin hirveä alitus ollut, nyt se on kohdillaan siten että samalla varaudutaan hiljakseen jo tulevaisuuden putkiremppaan (talo rakennettu 80-luvun puolivälissä)
 
Motivan sivuilla selvitetään miten toi vesimaksu määräytyy.

Vesimittareissa (mekaanisissa) pitää huomioida myös se että niiden tekninen käyttöikä on noin 10v.

Meillä on tuommoinen yhteisparkkipaikka, viiden eri taloyhtion "omistuksessa" josta meillä noin 38% osuus. Aluetta hoitaa ihan oma isännöitsijä. Joskus tuli ilmoitus että ei saa käyttää sisätilalämppäria (koska johdot ei muka kestä, 16a sulakkeet tolpilla) mutta kukaan ei sitä noudata. Sen verran huonossa kunnossa että pitäisi uudelleen asfaltoida, ainankin osittain. Ei tunnu asia etenevän mihinkään.

Joka paikassahan tuo sisälämppärin käyttökielto nykyisin on, ihan uusillakin tolppapaikoilla. Ei kyllä ole tullut vielä vastaan että olisi sulakkeet paukkunu lämppäreiden takia missään.
 
Muistutetaan nyt jo toisen kerran, että viestiketjun pääasiallisena aiheena on taloyhtiön hallituksessa toimiminen. Ketju rönsyilee turhan paljon parkkipaikkojen hinnoissa tai asuntojen rakentamisessa.
 
Muistutetaan nyt jo toisen kerran, että viestiketjun pääasiallisena aiheena on taloyhtiön hallituksessa toimiminen. Ketju rönsyilee turhan paljon parkkipaikkojen hinnoissa tai asuntojen rakentamisessa.
No pitäiskö otsikko sitten hiukka muokata?
 
Nyt on olen asunto-osaketta taas etsinyt, niin ärsyttää eräs piirre lähes kaikissa yhtiöissä. Nimittäin pysäköintipaikat ovat liian halpoja. Yleensä ruutu tolpalla maksaa luokkaa 30 e /vuosi ja katos 200 e /vuosi. Hinnat ovat aivan liian halpoja. Tämä johtaa siihen että paikkojen saatavuus on heikkoa. Jono voi olla useita vuosia, vaikka monilla autopaikan haltijoilla ei ole edes autoa.

Tämä on huono juttu myös sijoitusasunnon ostajalle. Kun autopaikan maksu ei kata edes sen todellisia kustannuksia, niin niitä halpoja hintoja kustannetaan vastikkeen kautta myös niiltä jotka eivät paikkaa halua. Surkeaa on myös se, että uusi vuokralainen joutuu aina jonon hännille. Tämä ei välttämättä ikinä ehdi saada paikkaa. Huono juttu vuokrasuhteen kestolle.

Mistä tulee mieleen, onko taloyhtiöissä tavanomaista sijoittajat vs asukkaat -vastakkainasettelu? Molemmilla ryhmillä on yleensä omat perustellut näkemykset.

Itseäni taas ärsyttää ihmiset, jotka alkavat ulista siitä, että taloyhtiön parkkipaikallani ei ole juuri koskaan autoa vaikka taloyhtiön säännöissä lukee, että jokaisella asunto-osakkeen omistajalla on oikeus yhteen tolppa paikkaan. Mitä se kenellekään kuuluu miten käytän paikkaani johon minulla on osakkeen omistajana oman taloyhtiöni sääntöjen mukaan täysi oikeus. Saan pitää paikkaani tyhjänä ihan juuri niin paljon kuin haluan tai vaikka vain vieraspaikkana omille vierailleni. Olen valinnut taloyhtiöni sen sääntöjen perusteella ja maksanut osakkeeni joten asia ei ulisioille kuulu tipan vertaa vaan se on taloyhtiön osakkaiden sopima asia ei tässä missään zimbabvessa eletä missä joku ulkopuolinen tulee sanelemaan taloyhtiön säännöt vaikka ei edes omista osaketta.

Se nyt vain on näin osakkeen omistajien kesken sovittu ja näin mennään. :D
 
Joka paikassahan tuo sisälämppärin käyttökielto nykyisin on, ihan uusillakin tolppapaikoilla. Ei kyllä ole tullut vielä vastaan että olisi sulakkeet paukkunu lämppäreiden takia missään.

Meillä paukkuu.. Olikohan 16a kahta autoa varten. Laskettiin että molemmissa saa lohkolämmitin olla kiinni ja toisessa normaalikokoinen sisälämppäri niin silloin vielä kestäis. Toinen syy on kk-maksu. Jos on kiinteä kk-maksu pitäisi maksu kaksin-kolminkertaistaa kun sinne 500e-800w lohkolämmittimen lisäksi laitetaan 1200-2100w sisälämmitin.

Asia on helpompi yhtiöissä joissa joka tolpan kulutuksen maksaa käyttäjä itse mittarin mukaan..
 
Meillä paukkuu.. Olikohan 16a kahta autoa varten. Laskettiin että molemmissa saa lohkolämmitin olla kiinni ja toisessa normaalikokoinen sisälämppäri niin silloin vielä kestäis. Toinen syy on kk-maksu. Jos on kiinteä kk-maksu pitäisi maksu kaksin-kolminkertaistaa kun sinne 500e-800w lohkolämmittimen lisäksi laitetaan 1200-2100w sisälämmitin.

Asia on helpompi yhtiöissä joissa joka tolpan kulutuksen maksaa käyttäjä itse mittarin mukaan..

No jos oikein yläkanttiin laskee kulutukset ja sähkönhinnat siirtoineen nii yksi tolppapaikka saattais 30e/kk viedä sähköä (2,9kW*2h*24pv*0,22e/kWh)

Mutta hyvin epätodennäköistä se kuitenkin on että kaikki käyttää lämmitystä joka päivä talvikautena, ympäri vuotisesta käytöstä puhumattakaan. Talvikautena tulee ehkä persnettoa mutta kesäkaudella kulutusta tuskin on niin jo 15e/kk tolppahinnalla tulee voittoa taloyhtiölle
 
Tämähän riippuu ihan siitä, missä ja minkä tyyppinen pysäköintialue on. Jos se on huonolla joutomaalla lähiön takimmaisen bunkkerin takana ruohoa pukkaavalla sorakentällä, niin puhutaan ihan eri skaalasta todellisia kustannuksia kuin keskeisellä paikalla kalliin alueen taloyhtiön pihassa arvokkailla neliöillä virheettömästi asfaltoidulla pihalla.

Tosin sehän riippuu taas ihan järjestelystä, mitä tuolla kuukausimaksulla katetaan. Toisin sanoen onko se pelkkä sähkö vai koko alueen ylläpito kunnostuksineen. Onko autopaikka osakkeeseen perustuva vai ihan vaan varauslistan mukaan kuukausivastikkeella, tai onko se peräti osakkaankin suoraan vuokrattava yhtiöltä, joka ei välttämättä ole edes se oma taloyhtiö. Esimerkiksi usean taloyhtiön yhteinen parkkipaikka ei ole mikään harvinainen järjestely, ja sekin voi olla omalla tontilla, vuokramaalla, erikseen tätä varten olevan yhtiön hallussa, lähes mitä tahansa. Eikä kuukausimaksuja ilmaan heittelevillä vertailijoilla ole aina edes arvausta siitä, mikä järjestely on omassa pihassa kyseessä.
Omistan Espoossa osakkeen taloyhtiöstä, joka omistaa osuuden asuinalueensa huoltoyhtiöstä. Huoltoyhtiö on muutaman samaan aikaan rakennetun vierekkäisen taloyhtiön omaisuutta kokonaisuudessaan ja omistaa pari isoa parkkikenttää kyseisen lähiön keskeltä. Huoltoyhtiö vuokraa noita paikkoja ”omakustannehintaan” jonotuksen perusteella. Ne jotka ovat alueella asuneet pitkään ovat paikkansa saaneet ja kaikki uudet asukkaat jonottavat ja odottava. Parkkipaikat ovat lunnollisesti täynnä, eikä niitä ole riittävästi, kun hinta on luokkaa 10e/kk tjsp naurettavaa.

No, eiköhän tuo kohta muutu. Kaupunki aikoo kaavoittaa parkkikentät asuntokäyttöön ja kun taloyhtiöt huomaavat, että huoltofirman maat myymällä saa useita miljoonia kertalaakista, joilla kattaa kohtuullisen ison osan putkirempoista joita alueen taloihin on 10v kuluessa tulossa, niin eiköhän ne parkkipaikat pistetä lihoiksi.
 
Jos taloyhtiössä ei ole hinkua hallituksen jäseniksi, tuolta voi katsoa paljonko ostohallitus kustantaa. Pienessä yhtiössä ainakin herättää keskustelua.
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA Ry - AKHA ry on johtava asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallinnan osaamisverkosto.

Loppuu se naukuminen maallikkojäsenille, kun ladotaan näiden herrojen ja rouvien hinnat pöytään. Tosin kyllähän nyt "Pena" kuitenkin tietää paremmin vaikkapa taloyhtiön lainsäädännöstä kuin alan ammattilainen, täyttä ilkeilyä ehdottaa tällaisia ulkopuolisia toimijoita.
 
Itse olen oman taloyhtiöni hallituksessa ja kyllähän siitä tulee jonkun verran hommia, mutta hyvä puoli on se, että pysyy paremmin kartalla siitä mitä taloyhtiössä tapahtuu milloinkin ja missä kunnossa mikäkin asia on. Huono puoli on se, että jokaisessa taloyhtiössä on ihmisiä, jotka kuvittelevat, että taloyhtiön hallitukseen kuuluva on joku psykologi ja riitojen ratkaisija. Esim. omassa taloyhtiössäni on pari muistisairasta mummoa, jotka syyttelevät toisaan varkaiksi ja kuvittelevat, että hallituksen kuuluu sovitella heidän välisiään riitoja. Ei se minua kiinnosta tipan vertaa heidän väliset riitansa. Enkä todellakaan ala pilaamaan vapaapäiviäni vatvomalla jotain asukkaiden itse aiheuttamia riitoja. Hallitukselle kuuluvat asiat kuten päätökset, remonttien urakkatarjoukset ja hoidan kyllä omalta osaltani.
 
No, eiköhän tuo kohta muutu. Kaupunki aikoo kaavoittaa parkkikentät asuntokäyttöön ja kun taloyhtiöt huomaavat, että huoltofirman maat myymällä saa useita miljoonia kertalaakista, joilla kattaa kohtuullisen ison osan putkirempoista joita alueen taloihin on 10v kuluessa tulossa, niin eiköhän ne parkkipaikat pistetä lihoiksi.

Melkoinen harhaluulo on, että saa miljoonia. Täytyy olla joko Eiralla taloyhtiö tai sitten Mannerheimintien varrella, että moinen tuuhea skenaario toteutuu. Meillä on atm. lohkotuskaavoitus käynnissä kaupungin kanssa yhdelle kerrostalolle, joka ois sen 7 kerrosta yms. Kaikkien kulujen jälkeen, rakennuttajalle myynnin jälkeen yms. saa joitakin satoja tuhansia. Sillä ei kustanneta kuin murto-osaa putkirempoista yms. Yleinen harhaluulo hallituksissa ja osakkailla on, että rakennusoikeuden myynnistä saa miljoonia. Tämä harvoin pitää paikkaansa niissä paikoissa, joissa rakennusoikeutta vielä kaavamuutoksilla olisi.

Kaupungilta tulee yleensä sanotaanko optimistinen arvio siitä, kuinka paljon kaavamuutetun tontin neliöhinta on, juurikin sen vuoksi, että ko. prosessi saadaan aluille ja ylipäätänsä toteutettua. Kannattaa vaan olla ihan realisti näissä asioissa, ellei ole lakiteknisesti sitovaa sopimusta, jossa luvataan taloyhtiöille miljoonia euroja.
 
Mihin se raha oikein kupataan kun rakennusoikeudesta ihan yleisesti maksetaan toista tonnia neliöltä kaikissa julkisesti kerrotuissa jutuissa?

Raksafirmat vaan käytännössä riistävät ne maat taloyhtiöiden hallitusten lampailta? Vai leivotaanko noihin aina niitä parkkihallin rakennuksia ja ”omakustanneparkkipaikkoja” sisään diiliin, jolloin niiden rakennusoikeuksien arvo jää ihan nollaksi kun raksafirman kustannukset nousevat taivaisiin?
 
Eri juttu jos taloyhtiö itse rupeaa rakentamaan (mitä aika harva taloyhtiö voi tehdä, kun rakentaminen maksaa muutaman miltsin ja sitä lainaa ei nykyään helpolla saa) vs. kaavoitetaan ja myydään tontti eteenpäin jolle ehkä löytyy ostaja ja jolle ruvetaan ehkä rakentamaan jossain vaiheessa.
 
Miksi kunta saa tonteistaan helposti toista tonnia rakennusoikeusneliöltä, mutta yksityinen maanomistaja ei saisi?

Miksi ei löytyisi ostajaa jos sijainti on hyvä (metro tai juna-asemalle etäisyydet mitataan kymmenissä, ei sadoissa metreissä) ja rakennusoikeutta on tarjolla reilusti (luokkaa useita tuhansia kerrosneliömetrejä)?

Se on sitten eri asia jos kunta ottaa osan kaavoitushyödystä itselleen, kuten ehkä olisikin soveliasta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 422
Viestejä
4 550 768
Jäsenet
74 984
Uusin jäsen
Tere

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom