Taloyhtiön hallitus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja reeman
  • Aloitettu Aloitettu
Osaako joku luonnehtia, miten työlästä tai hankalaa hommaa hallituksen rivijäsenenä/puheenjohtajana oleminen on, jos puhutaan melko uudesta ja pienestä yhtiöstä (alle 10 asuntoa?) Tavallaan olisi mielenkiintoa hoitaa yhteisiä (eli omia) asioita, mutta en ole koskaan ennen yhtiömuotoisessa asumisjärjestelyssä elellyt eikä siis ole mitään kokemusta hallitustoiminnasta. Jos ajatellaan että vaikka mitään hirmu isoa/kallista remonttia ei ole lähivuosiin tiedossa, niin kuulostaako pahalta nakilta?

Paljon riippuu monesta asiasta, itse kun pari vuotta olin 15-asuntoisen yhtiön hallituksessa, niin suurin "kuormitus" oli ne muutama hallituksen kokous vuodessa missä katsottiin läpi juoksevat asiat ja tulevat suunnitelmat. Mun aikana vedettiin läpi mm. maalämpömuutos, mutta isännöitsijä hoiti siitäkin suurimman osan kun "tunsi alaa" ja oli kokemusta aikaisemmistakin projekteista. Lainaan alle aiemman viestini tästä ketjusta:

Itse olin rivariyhtiön hallituksessa pari vuotta. Rivariyhtiönä kai keskikokoinen 15 asuntoa, yhtökokouksissa aina samat naamat paikalla, asumisen alkuvaiheessa noin 5 asunnosta ja myöhemmin omistajanvaihdosten seurauksena 7 asunnosta kävi porukkaa. Osaa ei näkynyt ikinä paikalla.

Meidän yhtiöllä oli hyvä tilanne siinä mielessä, että isännöitsijä oli kokenut ja kovatasoinen ammattilainen, joka käytännössä hoiti kaiken taloyhtiölle valmiiksi ja hallitukselle jäi hyväksyntä- ja valvontavastuu asioista. Taloyhtiö oli muutenkin harvinaisen yhdenmielinen asioista, ja kaikki halusivat huolehtia omaisuudestaan hyvin, joten tarvittavat pienemmät ja suuremmat remontit terassien maalauksesta maalämpöön meni läpi ilman tappeluita ja hyvässä järjestyksessä.

Vaikka toki asukkaillakin on merkitystä tässä, en voi riittävästi korostaa hyvän ja ammattitaitoisen isännöitsijän vaikutusta hallituksen työhön ja taloyhtiön pyörittämiseen, siitä kannattaa vähän maksaakin, mutta sen tuoma helppous ja vaivattomuus korvaavat kaiken. Isännöitsijän avulla voidaan myös varmistaa, että kaikki tapahtuu lakien ja pykälien mukaisesti ettei tule ikäviä yllätyksiä jälkikäteen remonttihommissa tai muissa asioissa.
 
Edelleen olen hallituksessa, onneksi vain jäsenenä. Meidän puheenjohtaja työskentelee isännöitsijänä, samassa yrityksessä kuin taloyhtiömme isännöitsijäkin on.
Ehkä ristiriita, ehkä etu, en osaa sanoa. Puheenjohtaja on tarkka rahoista, eli kaikkea kilpailutetaan koko ajan, mikä on hyvä asia. Toisaalta taas vähän pelkoa että kuinka alkaa venyttää aikaa jos tuleekin joku oikea tärkeä remontin tarve.

Meilläkin ehkä puolet osakkaista osallistuu, mutta ei ne oikein mistään valitakaan
Kun on rehelliset henkilöt kyseessä, hyvä ja joustava toimintaympäristö.

Epärehelliselle tarjoaa mahdollisuuksia. Tilintarkastaja ei käytännössä mitenkään pysty havaitsemaan pienessä mittakaavassa tapahtuvaa "vilunkia". Vain talossa asuva asioista perillä oleva voi ne huomata. Kuinkahan moni hallitus tarkistaa kirjanpidon tositteet?
 
Herätelläänpä vanhaa keskustelua mielenkiintoisesta aiheesta. Itse olen nyt toiminut kohta vuoden päivät taloyhtiön hallituksen jäsenenä ja ennen tätä on ollut kokemusta vain jostain ainejärjestöjen hallitustoiminnasta. Kaiken lisäksi olen yhtiössä uusi asukas ja silti minut melkeinpä pakotettiin puheenjohtajaksi.
Toi on hyvin usein tapana "nakitetaan" uusi järkevän oloinen henkilö hommaan.

Onhan se ihan ymmärrettävää, että isännöitsijä jolla saattaa olla yhteensä 40 yhtiötä hoidettavana, yrittää päästä mahdollisimman helpolla jos löytyy niin sanottu helppo hallitus joka toimii vain kumileimasimena.
Ei isännöisijällä ole mitään mahdollisuuksia noin montaa taloyhtiötä kunnolla hoitaa, keskittynee vain niihin päällekaatuviin asioihin.
Käsittääkseni viimeiset pari hallitusta ovat lähinnä pohtineet pihan istutuksia ja minun näkökulmasta epäolennaisia asioita. Ennen sitä on väännetty useita vuosia klassisista rakennusvirheiden korjauksesta eli ehkä hallituksellakin on ollut paukut lopussa. Tietenkin hallituskokoonpano on pysynyt lähes samana vuosikausia.
Sehän noissa ongelmana on, että minulle tärkeät asiat eivät välttämättä muita kiinnosta ja päin vastoin.
Kummastuttaa miten osakkaita ei kiinnosta osallistua kokouksiin vaan yhtiökokouksessa istuu juurikin hallitus ja pari muuta aktiivia. Sitten talkoissa avaudutaan viinipäissään kun hallitus ei ole hoitanut sitä ja tätä asiaa tai on tehty huonoja päätöksiä. Parhaimpana esimerkkinä tilintarkastajana työskentelevä osakas valitti taloyhtiön raha-asioiden hoidosta, mutta yllättäen kyseinen henkilö ei ole ikinä osallistunut kokouksiin ja vielä vähemmän haluaa olla hallituksessa.
Mulla kävi paremmin. Alkoi valitus ärsyttämään ja henkilön sattumalta ollessa porrashuoneessa sanoin kovalla äänellä toiselle hallituksen jäsenelle "mielestäni henkilöllä joka ei vaivaudu edes yhtiökokouksiin ei ole mitään moraalista oikeutta arvostella hallituksen toimintaa". Ko. henkilö tietenkin kuuli ja yllätyksekseni ilmestyi seuraavaan yhtiökokoukseen. Valitsimme hänet samantien hallituksen varajäseneksi. Sanoin hänelle, että tule vaan aina hallituksen kokoukseen. Hän nopeasti huomasi, että taloyhtiön etua me vaan ajettiin ja valitukset loppuivat.
 
Osaako joku luonnehtia, miten työlästä tai hankalaa hommaa hallituksen rivijäsenenä/puheenjohtajana oleminen on, jos puhutaan melko uudesta ja pienestä yhtiöstä (alle 10 asuntoa?) Tavallaan olisi mielenkiintoa hoitaa yhteisiä (eli omia) asioita, mutta en ole koskaan ennen yhtiömuotoisessa asumisjärjestelyssä elellyt eikä siis ole mitään kokemusta hallitustoiminnasta. Jos ajatellaan että vaikka mitään hirmu isoa/kallista remonttia ei ole lähivuosiin tiedossa, niin kuulostaako pahalta nakilta?
Puheenjohtajana joutunet tekemään enemmän töitä. Jos olet taitava ihmisten käsittelyssä saanet puheenjohtajana enemmän aikaiseksi.

Homma pitää sisällään pahimmillaan myös taloudellisen vastuun. Joten omat valtuudet/velvollisuudet kannattaa selvittää ja toimia lain mukaisesti.
 
Moni on varoitellut siitä tilanteesta, että isännöitsijä on myös asukas/osakas talossa. En ole oikein vielä löytänyt negatiivista pointtia. Puhutaan siis ammattilaisesta ja kirjanpitokin on myös ammattilaisella. Vai onkohan ne kauhutarinat asukasisännöitsijöistä, jotka ovat amatöörejä?

Samaa mieltä olen tuosta, että yllättävän vähän ihmisiä kiinnostaa osallistua näihin kokouksiin. Toisaalla sitten painellaan aktiivisesti hirviseuran killan sisarjaoston lippukunnan talousosaston kokouksissa.
 
Moni on varoitellut siitä tilanteesta, että isännöitsijä on myös asukas/osakas talossa. En ole oikein vielä löytänyt negatiivista pointtia. Puhutaan siis ammattilaisesta ja kirjanpitokin on myös ammattilaisella. Vai onkohan ne kauhutarinat asukasisännöitsijöistä, jotka ovat amatöörejä?

Samaa mieltä olen tuosta, että yllättävän vähän ihmisiä kiinnostaa osallistua näihin kokouksiin. Toisaalla sitten painellaan aktiivisesti hirviseuran killan sisarjaoston lippukunnan talousosaston kokouksissa.
Jos isännöitsijä on huono? Hallitus toki päättää kuka on isännöitsijä, mutta kuinka kivaa on sitten asua sen vanhan isännöitsijän naapurina joka on heivattu pihalle kun se ei osannut hommiaan? Tai jos se isännöitsijä on itse hallituksessa niin hankala päästä eroon? Voihan tuo tietysti toimia hyvinkin, mutta mieluummin minusta niin että isännöitsijä on joku ulkopuolinen.
 
Asuin 8 vuotta 10 asunnon rivarissa, lähes koko ajan olin hallituksessa ja pari vuotta puheenjohtajana (muistaakseni jo tänne asiasta kirjoittanutkin). Sanoisin, että riippuu ihan isännöitsijästä. Meillä oli paikallinen iso firma ja koen, että synergiaedut sellaisen kanssa on valtavat. Kunnossapitosuunnitelmat tuli kuin sapluunasta, vakuutusten, sähkön sun muun kilpailutukset hoitui samassa kun isompienkin yhtiöiden, pikkuremppaa varten löytyi ryämiästä omasta takaa... Hallituslaisena riitti vain nyökkäillä kokouksissa.

Tilinpäätöksestä katsoin, että isännöinnin hinta oli 2800e vuodessa. Mitä joskus selvittelin, niin ihan hyvän hintainenkin.
Mitä toi hinta sisälsi? Nimen paperissa ja jokaisesta pikkujutustakin sitten laskutettiin erikseen erillisellä laskulla?
 
Moni on varoitellut siitä tilanteesta, että isännöitsijä on myös asukas/osakas talossa. En ole oikein vielä löytänyt negatiivista pointtia. Puhutaan siis ammattilaisesta ja kirjanpitokin on myös ammattilaisella. Vai onkohan ne kauhutarinat asukasisännöitsijöistä, jotka ovat amatöörejä?

Voihan se toimia hyvinkin, jos osaa hommansa ja osaa pitää toiminnan ammatillisena.
Itsekin asuin lapsuuteni pienessä taloyhtiössä, jossa yksi asukkaista hoiti isännöitsijän hommia pientä korvausta vastaan ja se toimi ihan hyvin. Myös toisen suuntaisia kokemuksia olen paljon lukenut, joten en välttämättä pitäisi tilannetta kuitenkaan optimaalisena ja mieluummin pyrkisin välttämään sitä.
 
Meillä on taloyhtiön hallituksessa kolme jäsentä, kaksi noista kuuluu samaan perhekuntaan (heillä sijoituskämppä talosta ja yksi eläkeläisukon muualla asuva poika, joka omistaa osan tuosta sijoituskämpästä, sitten tuota kautta saatu hallitukseen). Eli käytännössä tuo eläkkeellä oleva rakennusmies päättää yksinään talon asioista. Ei tulisi mieleenkään mennä tuohon hallitukseen, jos tuo yksi "ulkopuolinen" nyt lopettaisikin hallituksessa olon.

Toinen tarinansa on sitten se, että tuo äskettäin eläkkeelle jäänyt rakennusyhtiön mies omaa ilmeisesti vielä suhteita eri puolille ja joka vuosi tuodaan yhtiökokoukseen mitä villeimpiä "parannusprojekteja" ehdolle. Maalämmön asennus uudehkoon kerrostaloon menikin sitten viime vuonna rutinan jälkeen läpi. Veikkaan, että hyvin saunotetaan tuota isäntää noiden yrittäjien toimesta.
 
Mitä toi hinta sisälsi? Nimen paperissa ja jokaisesta pikkujutustakin sitten laskutettiin erikseen erillisellä laskulla?
Siihen kuului juoksevien asioiden (laskujen maksu, vastikkeiden keräys, yhtiökokousten ja hallituksen kokousten valmistelu) lisäksi ainakin se, mitä tuossa listasin. Olikohan yhtiökokouksiin ja hallituksen kokouksiin joku määrä budjetoitu ja ylimenevä maksoi lisää. "Muita hallinnointikuluja" oli tuona vuonna lisäksi 480e. Isännöintisopimusta mulla ei enää ole saatavilla, kun en tosiaan asu siellä enää.
 
Kiitos vastauksista. Tosiaan se on selvää että jotkut tuomiopäivän oikeudenkäyntiskenaariot lienee puheenjohtajan verenpaineelle myrkkyä, mutta kiinnostaisi vielä kuulla millaista se ihan konkreettisesti on ns. normitilanteessa, mitä käytännössä joutuu tekemään ja mitä taas hoitaa isännöitsijä?

Puheenjohtajana joutunet tekemään enemmän töitä. Jos olet taitava ihmisten käsittelyssä saanet puheenjohtajana enemmän aikaiseksi.

Homma pitää sisällään pahimmillaan myös taloudellisen vastuun. Joten omat valtuudet/velvollisuudet kannattaa selvittää ja toimia lain mukaisesti.

En kyllä mikään supliikkimies ole. Mitäs tämä tarkoittaa että sellainen tyyppi saa enemmän aikaiseksi?
 
Kiitos vastauksista. Tosiaan se on selvää että jotkut tuomiopäivän oikeudenkäyntiskenaariot lienee puheenjohtajan verenpaineelle myrkkyä, mutta kiinnostaisi vielä kuulla millaista se ihan konkreettisesti on ns. normitilanteessa, mitä käytännössä joutuu tekemään ja mitä taas hoitaa isännöitsijä?



En kyllä mikään supliikkimies ole. Mitäs tämä tarkoittaa että sellainen tyyppi saa enemmän aikaiseksi?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen velvollisuus on huolehtia hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten hoidosta ja muusta toiminnasta. Hallitus järjestää myös taloyhtiön talouden valvonnan ja varmistaa, että osakkaat ja asukkaat saavat taloyhtiössä riittävästi tietoa. Taloyhtiön osakkaat valitsevat hallituksen, hallitus valitsee isännöitsijän ja isännöitsijä on eräänlainen hallituksen työrukkanen joka hoitaa yhtiön juoksevia asioita. Isännöitsijä tyypillisesti hoitaa taloyhtiön raha-asiat ja ammattilaisena huolehtii, että taloyhtiön päätökset tehdään lainmukaisesti ja yleensä hoitaa sekä taloyhtiön hallituksen kokousten että yhtiökokousten järjestelyt.

Aikaisemmin postaamassani mielipidekirjoituksessa asunto-osakeyhtiötä verrattiin osakeyhtiöön ja mielestäni tuo oli hyvin onnistunut vertaus. Asunto-osakeyhtiö on yritys jonka toimintaa hallitus valvoo, tekee strategisia päätöksiä ja isännöitsijä on yhtiön toimitusjohtaja joka hoitaa niitä juoksevia asioita ja auttaa toteuttamaan hallituksen päätökset.

Mitä ihan todellisuudessa joutuu tekemään, niin pääasiassa itse pääsen kirjoittamaan lukuisia sähköpostejä ja puhumaan puhelimessa. Puheenjohtaja on myös yleensä se hallituksen jäsen jonka ovelle tullaan valittamaan tai jota pysäytellään pihalla asiasta X. Puheenjohtaja joutuu todennäköisesti tekemään vähän enemmän kuin pelkkä hallituksen jäsen kun puheejohtaja on yleensä se yhdysside isännöitsijään ja puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokoukset sekä toimii puheenjohtajana. Hallituksen kokouksissa äänten mennessä tasan puheenjohtajan kanta ratkaisee.

Suosittelen myös dokumentoimaan mahdollisimman hyvin kaikki isännöitsijän, urakoitsijan yms muiden kanssa käydyt keskustelut, päätökset sekä niiden valmistelut. Tämä ihan sen takia, että hallituksen jäsen vastaa tehtävässään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttamastaan vahingosta. Tarvittaessa pitää pystyä todistamaan, että asioita on hoidettu huolellisesti. Onhan näitä tapauksia joissa puheenjohtajaa on syytetty kuolemantuottamuksesta kun katolta tippunut jää oon tappanut ohikulkija.
 
Osaako joku luonnehtia, miten työlästä tai hankalaa hommaa hallituksen rivijäsenenä/puheenjohtajana oleminen on, jos puhutaan melko uudesta ja pienestä yhtiöstä (alle 10 asuntoa?) Tavallaan olisi mielenkiintoa hoitaa yhteisiä (eli omia) asioita, mutta en ole koskaan ennen yhtiömuotoisessa asumisjärjestelyssä elellyt eikä siis ole mitään kokemusta hallitustoiminnasta. Jos ajatellaan että vaikka mitään hirmu isoa/kallista remonttia ei ole lähivuosiin tiedossa, niin kuulostaako pahalta nakilta?
Ihan tuurista riippuen ja siitä mitä yhtiössä on meneillään. Jos ei ole suurien remppojen jne. valmistelua niin eipä tuosta tosiaan isoa vaivaa ole. Itse olen nyt muutaman vuoden istunut taloyhtiön hallituksessa ja suurimmat vaivat on raahautua hallituksen kokoukseen 2-3 krt vuodessa ja käydä kerran pari vuoteen jotain kamaa kaupasta yhtiölle. (esim. talkoojuomia, bensaa ruohonleikkuriin jne.).
 
Itse olen syksyn hallinnonluovutuskokouksesta lähtien toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Talo valmistui kesällä 2018. Asuntoja on 67. Itsellä oli heti muuton jälkeen ajatus, että tungen hallitukseen, jotta saa paremmin seurattua, mitä talossa tapahtuu ja mihin vastikerahat menee. Perustajaurakoitsija tiedusteli ennen kokousta halukkaita hallitukseen ja kokouksessa kävi ilmi, että hallitukseen oli ehdokkaita neljä paikallaolleista ja kaksi poissaolevaa, eli saatiin sentään täysi hallitus ja yksi varajäsen. Hallituksen järjestymiskokouksessa isännöitsijä kysyi puheenjohtajaehdokkaita ja yksi paikallaolleista ehdotti minua (ilmeisesti koska olin yhtiön rakennusaikaisissa kokouksissa ollut luultavasti eniten äänessä) ja kaksi muuta kannattivat, joten totesinkin että turha alkaa yrittää asettaa vastaehdokasta. Eipä silti, ajattelin aiemmin jo että jos vaan tarve on, niin voin puheenjohtajaksikin ryhtyä. Eiköhän sitä ainakin vähän aikaa nuoruuden innolla jaksa (no joo, täytän 33 tänä vuonna).

Hallinnonluovutuskokouksessa paikalla oli 30 osakasta 67:stä, eli ei mitenkään varsinainen yleisöryntäys ja epäilen että seuraavassa yhtiökokouksessa ei ole tuotakaan määrää. Taannoin juuri yhden hallituksen jäsenen kanssa oli puhetta, että ei varmaan ihan heti olla hallituksesta pois joutumassa, jollei sitten halua jättäytyä itse pois. Saatiin onneksi ihan fiksua porukkaa hallitukseen, kaksi on yrittäjiä ja yksi pankin rahoituspäällikkö. Viimeisen kanssa sovittiinkin, että kilpailuttavat isännöitsijän kanssa taloyhtiön rahoituslainan, jonka marginaali on vähän turhan iso (1,2%). Itse puolestani lupasin tehdä suunnitelman ja tarjouspyynnön kameravalvonnan asennuttamiseksi pihalle.

Itse totesin että pitää kyllä ottaa jämpti ote heti alusta lähtien. Hallinnonluovutuskokouksessa perustajaurakoitsija luovutti luovutusmateriaalitikun isännöitsijälle ja heti hallituksen järjestymiskokouksessa pyysin sen itselleni tarkastusta varten ja kävin läpi yhtiön sopimukset ja luovutuspiirustukset, joissa oli ja on edelleen valitettavan paljon puutteita. Onneksi sama urakoitsija rakentaa viereen seuraavaa taloa, niin eivät pääse karkaamaan. Samaten sopparit tuli katsottua läpi. Sähköt ja vakuutus oli vastikään kilpailutettu ja jäteasioista sovittiin, että seuraillaan astioiden tyhjennysvälien tarvetta. Jätepuoli on tehty molokeilla, jotka on kyllä siistimpi ratkaisu kuin jätekatos, mutta myös kalliimpi.

Isännöitsijä on itse yrittäjä ja jämpti ja fiksu, mutta vaikuttaa kovasti kiireiseltä, enkä ihmettele. Itse olen työn puolesta paljon KOy-puolella isännöitsijöiden kanssa tekemisissä ja tuntuvat useimmat juoksevan pää kolmantena jalkana kiinteistöstä toiseen ja vaihtuvuus on suurta.
 
Eipä toi hallituksessa oleminen mitään ihme homma ole. Meillä on ollut ihan hyviä isännöitsijöitä ja pari "kusettajaa" mitkä vaihdettiin aika nopeasti pois.
Itse olen päässyt hyvin vaikuttamaan remonttiasioihin, vaikkakaan en pystynyt estämään jälkiasennushissejä, prkl.
Muutama pikahätä päätöskin on takana, kuten silloin kun lämminvesivaraaja puhkesi vanhuuttaan joulun aikoina. Tuostakaan ei narinaa tullut vaikka 35Ke meni kun liitytiin kaukolämpöön, ihmiset tykkää saada kuuma :)). Normaalistihan tuo olisi pitänyt päättää yhtiökokouksessa.
Meidän puheenjohtajat on pääasiassa olleet eläkeläisiä niin niillä on ollutkin aikaa hoidella pj:n hommia, itse en kerkeäisi/pystyisi hoitamaan noita puheenjohtajan asioita. Meillä siis 5+2 jäsentä josta varsinaisista jäsenistä 3 on eläkeläisiä. 2 noista on ollut hallituksessa jo 13v putkeen.

Porukoiden taloyhtiö oli ennen vuokrayhtiö ja siellä tuo hallituksen jäsenten määrä on 3, ei varajaseniä. Aika ongelmallien on ollut välillä kuten silloin kun PJ ei halunnutkaan enään hommia kunnolla kun faija ja toinen jäsen ei tanssinut sen pillin mukaan. Eikä tuota toistakaan jäsentä paljoo napannut homma joten faija joutui vähän niikun pakosti "puorimään siellä yksin". Heidän isännöitsijäkin on niitä kenellä on aikaa 1t/viikko hoitaa sen taloyhtiön asioita.
 
Osaako joku luonnehtia, miten työlästä tai hankalaa hommaa hallituksen rivijäsenenä/puheenjohtajana oleminen on, jos puhutaan melko uudesta ja pienestä yhtiöstä (alle 10 asuntoa?) Tavallaan olisi mielenkiintoa hoitaa yhteisiä (eli omia) asioita, mutta en ole koskaan ennen yhtiömuotoisessa asumisjärjestelyssä elellyt eikä siis ole mitään kokemusta hallitustoiminnasta. Jos ajatellaan että vaikka mitään hirmu isoa/kallista remonttia ei ole lähivuosiin tiedossa, niin kuulostaako pahalta nakilta?
Jos asuisin osakkaana kuvaillun kaltaisessa yhtiössä, haluaisin vaivasta huolimatta osallistua yhtiön asioiden hoitoon. Varsinainen valinta mielestäni on jo se, että on pienen as.oy:n osakas. Lähtökohtaisesti välttäisin.
 
Kiitos vastauksista. Tosiaan se on selvää että jotkut tuomiopäivän oikeudenkäyntiskenaariot lienee puheenjohtajan verenpaineelle myrkkyä, mutta kiinnostaisi vielä kuulla millaista se ihan konkreettisesti on ns. normitilanteessa, mitä käytännössä joutuu tekemään ja mitä taas hoitaa isännöitsijä?



En kyllä mikään supliikkimies ole. Mitäs tämä tarkoittaa että sellainen tyyppi saa enemmän aikaiseksi?
Kyse on yhteistyöstä (et voi yksinäsi päättää mitään), jos hallitset asiat ja osaat perustellen viedä niitä eteenpäin päässenet haluamaasi lopputulokseen.

Mulle aikoinaan sanottiin. "Ota homma vastaan saat siitä lisää kokemusta ja oppia" jaan sen Sulle tässä eteenpäin :) Paljon on sinusta itsestäsi kiinni mitä hommasi puheenjohtana sisältää.
 
3 vuosi isännöinti hommia takana, vaikeimmat talot pj:lle taatusti aivan uudet (takuu rumbat yms.. lähes 100% varmuudella joudutaan jumppaamaan rakennuttajan kanssa) tai käyttövedet tms isompi projekti vie kyllä yleensä mehut puheenjohtajilta, varsinkin jos osakkaat alkavat kyseenalaistamaan hallituksen valmistelemia hankkeita.

Pääsääntöisesti yhtiön koosta myös riippuvainen ja myös toki isännöitsijän kanssa synkkaamisesta.
 
Nyt kun tuo putkiremontti otettiin esille, niin miten sitten esimerkiksi tollaisessa isossa remontissa ja sen suunnittelussa työnjako menee? Onko isännöitsijällä osaa taikka arpaa tuollaisessa, vai hoitaako pj kaiken eli tarjouspyynnöt, lainan kilpailutuksen, vastikelaskelmat, sopimusasiat urakoitsijan kanssa, yms.? Mitä kaikkea saa päättää itse ja mihin on oltava yhtiökokouksen suostumus? Edelleen tämä tehtävänjako hallituksen ja isännöitsijän välillä on mulle epäselvää jo ihan arkisten asioiden osalta, puhumattakaan mistään tuollaisesta isommasta.
 
Nyt kun tuo putkiremontti otettiin esille, niin miten sitten esimerkiksi tollaisessa isossa remontissa ja sen suunnittelussa työnjako menee? Onko isännöitsijällä osaa taikka arpaa tuollaisessa, vai hoitaako pj kaiken eli tarjouspyynnöt, lainan kilpailutuksen, vastikelaskelmat, sopimusasiat urakoitsijan kanssa, yms.? Mitä kaikkea saa päättää itse ja mihin on oltava yhtiökokouksen suostumus? Edelleen tämä tehtävänjako hallituksen ja isännöitsijän välillä on mulle epäselvää jo ihan arkisten asioiden osalta, puhumattakaan mistään tuollaisesta isommasta.
Isännöitsijä periaatteessa hoitaa kaikki nuo. Hallitus ohjeistaa. Isännöitsijä esittelee lainatarjoukset, urakkatarjoukset yms. Hallitus sitten tekee päätöksiä esim ketä urakoitsijaa esitetään yhtiökokoukselle remppa tekemään.
Tokikim yhtiön koosta riippuen käyttövesijohtoremontti sen kokoinen hanke että kannattaa heti projektin alussa palkata ulkopuolinen valvoja/hankevastaava joka hoitaa esim urakoitsijan kilpailutuksen ja remontin valvonnan yms.
Se voi olla muutoin vähän ikävä maallikkona niitä tarjouksia vertailla ja urakkaneuvotteluja käydä. Ei se isännöitsijäkään yleensä noissa omaa tarvittavaa ammattitaitoa kum ei ole rautainen rakennusalan ammattilainen.
T. Viitisen vuotta isännöitsijänä enkä koskaan muuttaisi As Oy:hyn, mutta jos sattusin asumaan niin pyrkisin kyllä hallitukseen ja PJ:n pallille
 
Isännöitsijä periaatteessa hoitaa kaikki nuo. Hallitus ohjeistaa. Isännöitsijä esittelee lainatarjoukset, urakkatarjoukset yms. Hallitus sitten tekee päätöksiä esim ketä urakoitsijaa esitetään yhtiökokoukselle remppa tekemään.
Tokikim yhtiön koosta riippuen käyttövesijohtoremontti sen kokoinen hanke että kannattaa heti projektin alussa palkata ulkopuolinen valvoja/hankevastaava joka hoitaa esim urakoitsijan kilpailutuksen ja remontin valvonnan yms.
Se voi olla muutoin vähän ikävä maallikkona niitä tarjouksia vertailla ja urakkaneuvotteluja käydä. Ei se isännöitsijäkään yleensä noissa omaa tarvittavaa ammattitaitoa kum ei ole rautainen rakennusalan ammattilainen.
T. Viitisen vuotta isännöitsijänä enkä koskaan muuttaisi As Oy:hyn, mutta jos sattusin asumaan niin pyrkisin kyllä hallitukseen ja PJ:n pallille

Pakko kompata tätä täysin, henkilökohtaisesti en koskaan muuttaisi as oy:hyn osakkaaksi. Itse olen aina ottanut valmistelijan hankkeisiin. Ei kiinnosta yhtään vastailla tilinpäätös aikana kysymyksiin miksi joku asia on näin (helpompi ohjata kysy valmistelijalta tai suunnittelijoilta)
 
Nyt kun tuo putkiremontti otettiin esille, niin miten sitten esimerkiksi tollaisessa isossa remontissa ja sen suunnittelussa työnjako menee? Onko isännöitsijällä osaa taikka arpaa tuollaisessa, vai hoitaako pj kaiken eli tarjouspyynnöt, lainan kilpailutuksen, vastikelaskelmat, sopimusasiat urakoitsijan kanssa, yms.? Mitä kaikkea saa päättää itse ja mihin on oltava yhtiökokouksen suostumus? Edelleen tämä tehtävänjako hallituksen ja isännöitsijän välillä on mulle epäselvää jo ihan arkisten asioiden osalta, puhumattakaan mistään tuollaisesta isommasta.
Itse olen hallituksessa ja isännöitsijä hoitaa remonttiin liittyvät asiat. Hallituksessa olemme vain päättäneet mikä tarjous hyväksytään. Katon maalaus oli juuri ja siinäkin käytettiin erillistä valvojaa. Itse ei kannata hoitaa, ellei ole kovin pieni yhtiö ja halutaan säästää, mutta isommassa yhtiössä ei mitään järkeä ottaa itselleen noita hommia kun mitään korvausta ei kuitenkaan saa ja ulkopuolisen valvojan käyttö ei kuitenkaan maksa ihan maltaita per asunto jos asuntoja on paljon. Ja jos jotain menee pieleen niin ei ole sitten omalla vastuulla ainakaan niin rankasti.

Itse en ole enkä halua olla pj, mutta noin muuten olen ollut jo monta vuotta hallituksessa ja haluan pysyä jatkossakin, kuitenkin isoista rahoista päätetään niin mieluummin itse päätän kun että joku muu päättää.

Noin periaatteessa itsekkin asuisin mieluummin omakotitalossa niin kaikesta saisi päättää itse, mutta haluan asua Helsingin keskustassa niin omakotitaloja ei täällä ole joten vaihtoehdot on vähissä. Mutta jos muutan täältä pois niin ostan omakotitalon, tosin en usko että tuollaista ainakaan ihan heti haluan, mutta mistä näistä tietää jos mieli muuttuu 20 vuoden päästä.
 
pääsääntöisesti viellä hyvän hallituksen tuhoaa joku viisasteleva eläkkeellä oleva lakimies tai rakennusinsinööri, joka tietenkään ei tiedä taloyhtiön hankinnoista mitään ja sotkee koko homman.
 
pääsääntöisesti viellä hyvän hallituksen tuhoaa joku viisasteleva eläkkeellä oleva lakimies tai rakennusinsinööri, joka tietenkään ei tiedä taloyhtiön hankinnoista mitään ja sotkee koko homman.
Tästä olen kyllä lähes täysin erimieltä. Hallituksessa on hyvä olla kummankin ammattitaidon omaavia ihmisiä. Varsinkin sen rakennuksen (rakennus ja lvis) tekniikan ymmärtäjiä. Hallituksen eräs tärkeimmistä (ellei jopa tärkein asia) on huolehtia rakennuksen kunnon ylläpidosta. Heillä on myös työnsä takia mahdollisuus konsultoida "kavereiltaan", jos kaikki asiat eivät ole itsellä hallussa. Yllättävän paljon tehdään myös ns.turhaa ennenaikaista korjausta ja vastaavasti korjaus jätetään turhan myöhäiseksi.
 
:D
Tästä olen kyllä lähes täysin erimieltä. Hallituksessa on hyvä olla kummankin ammattitaidon omaavia ihmisiä. Varsinkin sen rakennuksen (rakennus ja lvis) tekniikan ymmärtäjiä. Hallituksen eräs tärkeimmistä (ellei jopa tärkein asia) on huolehtia rakennuksen kunnon ylläpidosta. Heillä on myös työnsä takia mahdollisuus konsultoida "kavereiltaan", jos kaikki asiat eivät ole itsellä hallussa. Yllättävän paljon tehdään myös ns.turhaa ennenaikaista korjausta ja vastaavasti korjaus jätetään turhan myöhäiseksi.

Nämä tietysti vaan omia mielipiteitä mitä sattunut eteen. Hyvähän se on viisastella sivussa eikä lähteä itse hallitukseen :D
 
Jos isännöitsijä on huono? Hallitus toki päättää kuka on isännöitsijä, mutta kuinka kivaa on sitten asua sen vanhan isännöitsijän naapurina joka on heivattu pihalle kun se ei osannut hommiaan? Tai jos se isännöitsijä on itse hallituksessa niin hankala päästä eroon? Voihan tuo tietysti toimia hyvinkin, mutta mieluummin minusta niin että isännöitsijä on joku ulkopuolinen.

Eihän isännöitsijä voi olla samaan aikaan hallituksessa? Voi varmaan olla sen jälkeen, jos potkitaan pois toimitusjohtajan hommastaan, mutta ottaisiko yhtiökokous täystuhon takaisin hallitukseen? Jotenkin olen pakaratuntumalla sitä mieltä, että jos ammatti-isännöitsijä itse myös asuu talossa, niin se kohde on väkisinkin hänen lellikkilapsensa.

Uudelleen täytyy palata tähän hämmästelyyn, että miksi kiinnostus hallitukseen on niin laimeata as oy -asumisessa omistusasujalla. Jotenkin on hullua, että ostat useilla sadoilla tuhansilla osakkeita ja ei kiinnosta yhtään, mitä se hallitus isännöitsijöineen puuhailee osakkeittesi päänmenoksi.
 
Kyllähän hallituksen pj:nä olo on "hiukan" koiranvirka. Pitäisi olla palkaton talonmies, roskakuski, järjestyksenvalvoja jne.. myös aina kotona yleisavaimen kanssa jos jollakin sattuu avaimet unohtumaan.
Mutta asiassa kyllä hyvätkin puolensa on, kuten täällä jo mainittu.
Suositeltava opus hallitukseksen jäsenille on taloyhtiön vastuunjako taulukko. Säästää monelta tinkaamiselta kun on mustaa valkoisella.
 
Ei meillä ainankaan ole PJ:llä yleisavainta vaan huoltoavain.

Itse olin kymmenisen vuotta PJ ja en olisi missään tapauksessa edes ottanut mitään yleisavainta. Kun tulin taloyhtiöön oli PJllä yleisavain, mutta käytännöstä luovuttiin aika pian. Huoltoavain olisi voinut olla ihan hyödyllinen, olisi päässyt nostamaan tippuneen lämmitystolpan johdonsuojan.
 
Ei ole itselläkään yleisavainta, eikä edes huoltoavainta. Yleisavainta en edes ottaisi vaikka tarjottaisiin.

Siinä mielessä pj:n tehtävä on aika koiran virka, että ei siinä tuntipalkoille päästä, jos kokouksista saa muutaman kympin ja siitäkin vielä verot pois. Täytyy toivoa, ettei talossa ilmene mitään ongelmia, mistä joutuisi rakennuttajaurakoitsijan kanssa vääntämään. Lupaavalta ainakin vaikuttaa, omiin korviin ei tähän mennessä ole ongelmia kantautunut.
 
Olen itse myös taloyhtiömme nykyisen hallituksen jäsen.
-Oli aikoinaan eripurainen hallitus, enemmistö oli "kolmen kopla" naisia ja ne vedätti ja pomputti hallitusta ja isännöitsijää ihmeellisillä jutuillaan/toiveillaan....o_O
-Siinä oli aikamoinen vääntö vaaleissa että saatiin se "kopla" ulos hallituksesta, isännöitsiä (nainen) oli myös kokouksessa ja itki harmistuksissaan kun se "kopla" syytti häntä vaikka mistä, mielestäni ja muidenkin mielestä aiheetta.... :itku:
-Tuli vaalit ja asukkaat äänestivät "koplan" jäsenet ulos, kaikki olivat helpottuneita, isännöitsijää myöten...
-Meillä uudella hallituksella on ollut aika homma selvittää niitä aikaisemman hallituksen sotkuja, talous ym...:rolleyes:
-Asukkaat ovat olleet helpottuneita ja tyytyväisiä meidän toimiimme, olemme saaneet säästöjä ja ettei ole tullut yhtiövastikkeiden ylimääräisiä korotuksia...:)

Ps. On muuten ihme homma miten asiat voidaan saadaan sekaisin, seuratkaahan omien taloyhtiöiden touhuja.... :shifty:
Pss. En ala tarkemmin selittämään mitä mutta seuratkaa esim. töiden yms. kilpailutuksia.....? ;)
 
Ei ole itselläkään yleisavainta, eikä edes huoltoavainta. Yleisavainta en edes ottaisi vaikka tarjottaisiin.

Siinä mielessä pj:n tehtävä on aika koiran virka, että ei siinä tuntipalkoille päästä, jos kokouksista saa muutaman kympin ja siitäkin vielä verot pois. Täytyy toivoa, ettei talossa ilmene mitään ongelmia, mistä joutuisi rakennuttajaurakoitsijan kanssa vääntämään. Lupaavalta ainakin vaikuttaa, omiin korviin ei tähän mennessä ole ongelmia kantautunut.
Joo ei kannata ottaa avaimia, muutenkin kaikki tuollainen kannattaa ulkoistaa niin ei ole mitään turhaa ylimääräistä työtä josta ei kuitenkaan makseta mitään. Joku avainhommakaan ei paljoa maksa kun sen jakaa vaikka 50 asunnolle tai sadalle tms. Toki sitten ehkä eri homma jos asuntoja on vähän.
 
Kyllähän hallituksen pj:nä olo on "hiukan" koiranvirka. Pitäisi olla palkaton talonmies, roskakuski, järjestyksenvalvoja jne.. myös aina kotona yleisavaimen kanssa jos jollakin sattuu avaimet unohtumaan.
Mutta asiassa kyllä hyvätkin puolensa on, kuten täällä jo mainittu.
Ei ainakaan meidän yhtiössä kukaan pj:ltä tuollaista odota. Ehkä jossain on toisin.
 
Mulla oli pj:nä yleisavain. Ei mitenkään salaista tietoa, mutta oli päässyt monelta osakkaalta unohtumaan eikä sitä mainostettu mitenkään (paitsi yhtiökokouksessa) . Pari naapuria kävin päästämässä sisälle kun olivat avaimen unohtaneet.

Vähän kyseenalaisena kyllä pidin käytäntöä, mutta yhtiökokous sitä toivoi niin suostuin.
 
Mulla oli pj:nä yleisavain.

PJ:llä ton avaimen vielä ymmärtää. Täällä oli vuosien saatossa yleisavaimia enemmänkin kierrossa eikä kellään oikein käryä, että montako niitä on ja missä. Omaan kämppään tuli muistisairas vanhus, joka erehtyi kerroksesta, sisälle yleisavaimella.
 
PJ:llä ton avaimen vielä ymmärtää. Täällä oli vuosien saatossa yleisavaimia enemmänkin kierrossa eikä kellään oikein käryä, että montako niitä on ja missä. Omaan kämppään tuli muistisairas vanhus, joka erehtyi kerroksesta, sisälle yleisavaimella.
Oli tästäkin vähän epäselvyyksiä jossain välissä, kun edellisen isännöitsijän aikaan yleisavaimesta ei pidetty mitään kirjaa ja uudelta jostain syystä silloinnen hallitus pimitti aluksi tiedon koko avaimesta. Minullekin vielä avain päätyi suoraan edelliseltä pj:ltä, mutta minä luovutin sen lähtiessäni isännöintitoimiston kirjanpitoon.

Enkä sentään avainnipussa pitänyt sitä vaan Hyvässä Jemmassa.
 
Sellainen huomio vielä, että pj vetää yleensä myös ne yhtiökokoukset läpi ja ottaa haukut siellä vastaan. Sen verran myös pitää olla puhemiehen lahjoja, että osaa ymmärrettävästi selittää, että miksi on parempi korottaa vastiketta, jotta inflaatiosta johtuvat kasvavat kulut saadaan katettua ja yhtiöstä huolehdittua. Tuntuu monelle olevan punainen vaate se, että vastike nousee.
 
Sellainen huomio vielä, että pj vetää yleensä myös ne yhtiökokoukset läpi ja ottaa haukut siellä vastaan. Sen verran myös pitää olla puhemiehen lahjoja, että osaa ymmärrettävästi selittää, että miksi on parempi korottaa vastiketta, jotta inflaatiosta johtuvat kasvavat kulut saadaan katettua ja yhtiöstä huolehdittua. Tuntuu monelle olevan punainen vaate se, että vastike nousee.
Tai sitten toisinpäin. Mökkiyhtiö kyseessä eikä asuntoyhtiö, jonka toimitusjohtajana istun. Eli käytännössä isännöitsijänä. Vastike on aivan liian iso ja yhtiökokouksessa esitän sen laskemista, kun ei voi enää poistoillakaan kikkailla. Sen sijaan joku ehdottaa, että nostetaan vastiketta ja tämä saa kannatusta.
 
Meilläkin on hieman liian korkea vastike. Ollut jo kauemmin kun itse olen talossa asunut ja hallituksessa ollut, mutta toisaalta tuolle on ollut ihan hyviä käyttökohteita talon kunnostuksessa, ikkunanpuitteiden maalausta, katon maalausta jne. niin ei tarvitse aina ottaa lainaa kaikkeen. Ja toisaalta kaikki on tyytyväisiä yhtiökokouksissa kun ei ole vuosiin nostettu vastiketta. Toki jos jää liikaa yli niin täytyy laskea hieman, mutta mieluummin ei koska sitten taas myöhemmin nostoa vastustaa varmaan kaikki kynsin ja hampain niin helpompaa näin.
 
Tuon uuden turvallisuusalaan liittyvän lain myötä isännöitsijällä/isännöitsijätoimistolla/huoltoyhtiöllä ei käsittääkseni saisi olla tällaisia yleisavaimia, ellei sillä firmalla ole turvallisuusalan elinkeinolupaa. Joku pilkunrakastelija voisi jopa alkaa miettiä, että jos kerran taloyhtiön hallituksen jäsen(et) saa hallitustyöstään vaikka yhden lenkkimakkaran palkkioksi ja käyttää näitä yleisavaimia, niin jokaisella taholla pitäisi olla pätevyys niihin hommiin. Eli siis käytännössä kaikki yleisavaimet pitäisi olla hallussa taholla, jolla on nämä luvat ja henkilöt, jotka saavat suorittaa käytännössä näitä tehtäviä. Ehkä kuitenkin järki voittaa ja tämä hössötys unohtuu piakkoin..

E: Tällaisia tulkintojakin olen siis kuullut, ei ole taattua faktaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon uuden turvallisuusalaan liittyvän lain myötä isännöitsijällä/isännöitsijätoimistolla/huoltoyhtiöllä ei käsittääkseni saisi olla tällaisia yleisavaimia, ellei sillä firmalla ole turvallisuusalan elinkeinolupaa. Joku pilkunrakastelija voisi jopa alkaa miettiä, että jos kerran taloyhtiön hallituksen jäsen(et) saa hallitustyöstään vaikka yhden lenkkimakkaran palkkioksi ja käyttää näitä yleisavaimia, niin jokaisella taholla pitäisi olla pätevyys niihin hommiin. Eli siis käytännössä kaikki yleisavaimet pitäisi olla hallussa taholla, jolla on nämä luvat ja henkilöt, jotka saavat suorittaa käytännössä näitä tehtäviä. Ehkä kuitenkin järki voittaa ja tämä hössötys unohtuu piakkoin..

E: Tällaisia tulkintojakin olen siis kuullut, ei ole taattua faktaa.
Lukkosepäntyöt vaatii turvallisuusalan elinkeinoluvan, mutta itse katson, että avaintenhallintapalvelu (johon myös huoltoyhtiön yleisavaimen/ovenavauspalvelun lasken) ei. Toisaalta taas, mikäli kiinteistössä on käytössä kulunvalvonta, sen ylläpito ja kulkuoikeuksien hallinta voi hyvinkin olla hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä.
 
Nyt on olen asunto-osaketta taas etsinyt, niin ärsyttää eräs piirre lähes kaikissa yhtiöissä. Nimittäin pysäköintipaikat ovat liian halpoja. Yleensä ruutu tolpalla maksaa luokkaa 30 e /vuosi ja katos 200 e /vuosi. Hinnat ovat aivan liian halpoja. Tämä johtaa siihen että paikkojen saatavuus on heikkoa. Jono voi olla useita vuosia, vaikka monilla autopaikan haltijoilla ei ole edes autoa.

Tämä on huono juttu myös sijoitusasunnon ostajalle. Kun autopaikan maksu ei kata edes sen todellisia kustannuksia, niin niitä halpoja hintoja kustannetaan vastikkeen kautta myös niiltä jotka eivät paikkaa halua. Surkeaa on myös se, että uusi vuokralainen joutuu aina jonon hännille. Tämä ei välttämättä ikinä ehdi saada paikkaa. Huono juttu vuokrasuhteen kestolle.

Mistä tulee mieleen, onko taloyhtiöissä tavanomaista sijoittajat vs asukkaat -vastakkainasettelu? Molemmilla ryhmillä on yleensä omat perustellut näkemykset.
 
Turvallisuuden ja käytännöllisyyden takia asensin ulko-oveen Yale Doorman koodi-tagi lukon. Myös tarra kameravalvonnasta sisällä. Eipä asiattomia pyöri! Huolto saa tilapäiskoodin tarvittaessa, jos ei olla kotosalla. Hyvin pelaa tämä systeemi.
 
Turvallisuuden ja käytännöllisyyden takia asensin ulko-oveen Yale Doorman koodi-tagi lukon. Myös tarra kameravalvonnasta sisällä. Eipä asiattomia pyöri! Huolto saa tilapäiskoodin tarvittaessa, jos ei olla kotosalla. Hyvin pelaa tämä systeemi.

Tätähän ei saisi tehdä ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Eikä sitä kameraa saa asentaa rappukäytävään kuvaamaan ilman kirjallista lupaa naapureilta.

Tästä saa varoituksen aikaiseksi ja parista varoituksesta häädön + asunnon haltuunoton. Katsotaan, kuinka tiukkapipoista porukkaa teillä siellä on, kun huomaavat touhusi..
 
Nyt on olen asunto-osaketta taas etsinyt, niin ärsyttää eräs piirre lähes kaikissa yhtiöissä. Nimittäin pysäköintipaikat ovat liian halpoja. Yleensä ruutu tolpalla maksaa luokkaa 30 e /vuosi ja katos 200 e /vuosi. Hinnat ovat aivan liian halpoja. Tämä johtaa siihen että paikkojen saatavuus on heikkoa. Jono voi olla useita vuosia, vaikka monilla autopaikan haltijoilla ei ole edes autoa.

Tämä on huono juttu myös sijoitusasunnon ostajalle. Kun autopaikan maksu ei kata edes sen todellisia kustannuksia, niin niitä halpoja hintoja kustannetaan vastikkeen kautta myös niiltä jotka eivät paikkaa halua. Surkeaa on myös se, että uusi vuokralainen joutuu aina jonon hännille. Tämä ei välttämättä ikinä ehdi saada paikkaa. Huono juttu vuokrasuhteen kestolle.

Mistä tulee mieleen, onko taloyhtiöissä tavanomaista sijoittajat vs asukkaat -vastakkainasettelu? Molemmilla ryhmillä on yleensä omat perustellut näkemykset.

Missä nuon edulliset hinnat on? Kotipitäjän (<10000 asukasta) kaupungin vuokrakasarmeissa oli edullista pysäköidä. Kaikissa muissa on ollut >9€/kk ilman tolppaakin. Tarkistin niin nykyisessä on 12€/kk tolpalla. Tosin autopaikat on vuokrattu naapuriyhtiöltä 2500€/v, ja nyt oli käytössä 14kpl eli 2016€/v tuotto. Maksetaan siis kaikkien vastikeista alijäämää.
 
Tätähän ei saisi tehdä ilman taloyhtiön hallituksen lupaa. Eikä sitä kameraa saa asentaa rappukäytävään kuvaamaan ilman kirjallista lupaa naapureilta.
Tästä saa varoituksen aikaiseksi ja parista varoituksesta häädön + asunnon haltuunoton. Katsotaan, kuinka tiukkapipoista porukkaa teillä siellä on, kun huomaavat touhusi..
Ensinnäkin- hsalonen - lukihäiriösi; en maininnut mitään ulkotiloja kuvaavasta kamerasta. Tarra on ilmoitus asunnon sisällä olevasta kameravalvonnasta. Toiseksi lukon asennukseen on lupa, mm. sen kaltaista tavaraa sisällä, ettei kävijöitä toivota. Myös ovi raudoitettu pitkillä telkiraudoilla ja saranatapeilla murtoyrityksiä vastaan.
 
Ensinnäkin- hsalonen - lukihäiriösi; en maininnut mitään ulkotiloja kuvaavasta kamerasta. Tarra on ilmoitus asunnon sisällä olevasta kameravalvonnasta. Toiseksi lukon asennukseen on lupa, mm. sen kaltaista tavaraa sisällä, ettei kävijöitä toivota. Myös ovi raudoitettu pitkillä telkiraudoilla ja saranatapeilla murtoyrityksiä vastaan.

Ongelma on siinä, että ulko-ovi ja lukko on vastuunjakotaulukon mukaan taloyhtiön vastuulla. Jos lukitset itsesi ulos, niin taloyhtiön pitää voida päästää sinut sisään. Myös hätätilanteessa pitää taloyhtiön päästä asuntoosi. Näitä hätätilanteita on tullut elinaikanani yksi ja se liittyy siihen, että vettä tulee alakerrasta läpi..
 
12€/kk tolpalla on ihan sikahalpaa.
4€/kk katospaikka lämmityssähköllä täällä nukkumalähiössä.
Toki kaupungeissa kaavoitukseista johtuen autopaikkoja liian vähän verrattuna autojen määrään.
Mutta äänestäkää vihreitä kunnallisvaaleissa niin kerrostaloissa on 1 pysäköintiruutu sataa asuntoa kohden...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 672
Viestejä
4 492 045
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom