Talon lämmitysratkaisut

[Pakana]

Ulkona varjossa 28c°,
maapiiri joka on hieman liian pinnassa (puuttuu 20cm multaa päältä ja paljas savi päästää lämmön maahan) lämpeni 8c° niin patterista loppui teho pitämään asunto miellyttävän viileänä.
Laskee toki tuloilman lämpötilan edelleen 28c-> 20c

Sisäilma nousi 26-27c° tienoille kun aurinko porotti seinälle jossa on puolet lasia.

Piti värkätä uponorin lattiaviilennys toimintaan, se pudotti sisälämpötilat 23c tienoille, lattiat tuntuu paljaalle jalalle hieman kalsealle mutta tennissukan kanssa ei huomaa mitään.

Lattian lämpötila oli aluksi 26c ja fluvia shunttaa jäähdytetyn lattiakierron 17c° siinä tuntuu riittävän tehoa vaikka maapiiri lämpenisikin (kiertovesipumppu ykkösellä ja 1-10 säätyvä shuntti on aika pysyvästi kolmosella.)
Termostaatit säätelee sitten huonekohtaisesti lämpötiloja kuten lämmityskäytössäkin.


Ja kaikki tämä 60w sähkönkulutuksella ja ilman minkäänlaista ääntä itselle tai naapureille...

Onko sulla siis jokin lämmönvaihdin suoraan maapiirin ja lattiapiirin välillä?

 

[Juh44]

Onko sulla siis jokin lämmönvaihdin suoraan maapiirin ja lattiapiirin välillä?

Kyllä, Uponor Fluvia Move pumppuryhmä EPG-6-A-W = lämmönvaihdin, kolmitieventtiili, 2kpl kiertovesipumppu ja säädin.
Ja koko roskaa ohjaa Uponorin smatrix wave tms.
Kun sehän ei oo ihan niin yksinkertaista että pelkkä lämmönvaihdin laitetaan...
1.Lattiatermarit pitää saada toimimaan käänteisesti, eli kun ollaan alle tavoitelämmön niin kiinni ja ylitse niin auki.
2.Jollain pitää shuntata se maakierto sopivaksi, muuten menee ensin kämppä jääkaapiksi ja sitten sahaa jumalattomasti..
3.Jollain ohjata lämmityksen ja viilennyksen välillä.
4. Jollain saada erotettua märkätilojen piirit erilleen.
5. Tää hässäkkä valvoo myös kosteutta ja käynnistelee tarpeenmukaan konvektoreita, kuivaimia yms.

Jonkinlaisen järjestelmän toki saa aikaan ilman Uponorin aika hintavaa pakettia mutta helppokäyttöisen ja asuinmukavan saadakseen ei ole juuri vaihtoehtoja..

 

[Kvarkki]

Miten tuossa hanskataan riski siitä, että kylmää vettä kiertävissä putkissa alkaa kertyä kosteutta? Betonin sisällä tietysti ei suurempaa ongelmaa, mutta esim. joku puurakennuksen yläkerran lattia.

 

[Juh44]

Miten tuossa hanskataan riski siitä, että kylmää vettä kiertävissä putkissa alkaa kertyä kosteutta? Betonin sisällä tietysti ei suurempaa ongelmaa, mutta esim. joku puurakennuksen yläkerran lattia.

KIerrätetään riittävän lämmintä vettä, 17c on kylmintä mitä sinne kiertoon päästetään, jakotukkeja ja kiertolenkkejä on useammat-> märkätiloja lämmitetään edelleen.
Sekä äpissä voi ruksia yksittäisiä huoneita viilennyksen ulkopuolelle.
Ja jonnekkin puurakenteiseen hässäkkään ei varmaan edes asenneta.

Minulla on 6cm betonilattia ylhäällä niin ei oo tarvinnut murehtia...

 

[Kvarkki]

KIerrätetään riittävän lämmintä vettä, 17c on kylmintä mitä sinne kiertoon päästetään, jakotukkeja ja kiertolenkkejä on useammat-> märkätiloja lämmitetään edelleen.
Sekä äpissä voi ruksia yksittäisiä huoneita viilennyksen ulkopuolelle.
Ja jonnekkin puurakenteiseen hässäkkään ei varmaan edes asenneta.

Minulla on 6cm betonilattia ylhäällä niin ei oo tarvinnut murehtia...

Tuoltahan noi näköjään löytyi:

• Lattia ei tunnu kylmältä, eikä kondensoitumisvaaraa ole, sillä lattian pintalämpötilaa ei viilennystilassa lasketa alle 20 asteen.
• Voidaan käyttää rakenteissa, joissa putki on valettu betoniin tai muuhun massaan.

Eli periaatteessa jos teet puurakenteen päälle kipsivalun, niin....

 

[Juh44]

Eli periaatteessa jos teet puurakenteen päälle kipsivalun, niin....

Kolmikerros kipsi mullekkin oli suunniteltu, mutta työmäärä olisi ollut hieman jäätävä, seuraava vaihtoehto oli kipsivalu mutta se oli hintasuojattu, sitten tutkailtiin hieman ristikkolaskelmia ja kantavuuden riittäessä vaihtoehdoksi valittiin kuitubetoni.
Eikä kaduta, oli halpa, helppo ja nopea.

 

[jm82]

Mulla Nibe 1217-10kW maalämpöpumpusta ilmeisesti kompressorista tuli "toimintasavut" pihalle. Tai siis ehkä laakerit entiset ja ei enää jaksa lämmittää.

Tarkistin pumpun kilvestä, että se on tehty 2008, eli olihan kompressorilla jo 17 vuotta ikää.

51 300 käynnistystä
30 000 h käynnissäoloaika

Käynnissäoloaika on ollut keskimäärin 35 minuuttia.


Ei varmaan löydy enää minkäänlaisia varaosia tuollaiseen Nibeen? Eli esim uutta kompressoria tai uutta kylmäyksikköä? Täytyy netistä jo yrittää etsiä?

Liuospumppu on vielä alkuperäinen, mutta kiertovesipumppu meni joskus vuosi sitten rikki. Ja samoin vaihtoventtiiliin piti vaihtaa vaihtoventtiilin korjaussarja, se noin vuosi sitten myös.


Nyt siis jaksoi lämmittää käyttövettä noin 25 asteesta 33 asteeseen. On myös laakereista jotain sivuääntä kompressorissa? Sitten ei enää jaksa kompressori käydä, mutta ei mitään virheilmoitusta silti tule.


Benchmark merkkinen (noin 10kW) mäntäkompressori ilmeisesti.



Kuva kylmäyksikön sisältä:

 

[jm82]

Ilmeisesti joku tuollainen kompressori se voisi olla? 1255€.

https://www.pbs.nu/sv/varmepumpar-1/nibe-fighter-1100-1355/nibe-fighter-1115/fighter-1115-85kw-089673/kompressor-10kw-benchmark-089695.html?srsltid=AfmBOorFZ8S1pe_wAmm_LEZQ5MS-EozsN0l2EpU_Dtl-074kPgibDWpO

Edit:

Toinen samanlainen.

Nibe Kompressor till F1115/F1125/F1130/F1135/F1140/F1215/F1217/F1225/F1230/F1235/F1240 10 kW Benchmark - Öresunds VVS AB

Art nr: 089695 Nibe Kompressor till F1115/F1125/F1130/F1135/F1140/F1215/F1217/F1225/F1230/F1235/F1240 10 kW Benchmark.

oresundsvvs.se

 

[jm82]

Rikkinäinen Nibe 1217-10kW (vm2008)

51 300 käynnistystä
30 000 h käynnissäoloaika

Tänään ostin käytetyn Nibe 1210-8.5kW maalämpöpumpun, jossa pienenä bonuksena oli myös vuoden vanha kiertovesipumppu, joka on siis energiatehokkaampi, kuin alkuperäinen.

Eli nuo on samat koneet (ainakin kylmäyksikön osalta).

1217-10 on 8.5kW tehoinen 50 asteiselle vedelle. Samoin myös 1210-8.5 on 8.5kW. Ottoteho on myös sama 2.5kW molemmissa.

Kylmäyksikkö siis luultavasti ihan sama.

Ajatuksena vaihtaa tuon rikkinäisen 1217-10 kylmäyksikön tilalle 1210-8.5 kylmäyksikkö. Ei olisi kovin hirmu vaativa urakka?

Tuo käytetty 1210-8.5 on tuollaisilla lukemilla (ollut lattialämmitys talossa):

20 400 käynnistystä
39 300 h käynnissäoloaika
Hinta ei ollut mikään järisyttävä, 300€. Ja kumminkin toimivana poistettu käytöstä tänään.


Olen itse ymmärränyt, että juuri tuo käynnistysten määrä rikkoo kompressorin? Ja siis tuossa 1210-8.5 MLP:ssä olisi 30900 käynnistystä vähemmän.

Edit:
Tuttu oli kysynyt, että kompressorin vaihto maksaisi 3000€ luokkaa? Varmaan noin 1500€ kompura ja 1500€ töitä?

 

[devaaja]

Olen itse ymmärränyt, että juuri tuo käynnistysten määrä rikkoo kompressorin? Ja siis tuossa 1210-8.5 MLP:ssä olisi 30900 käynnistystä vähemmän.

On/Off koneiden kanssa tuo tuntuu olevan se käytetty mittari. Joku Esson baari analyysi taisi olla että noin 100 000 käynnistystä kestäisi, tuolla sinun pääsi tosin noin puoleen.

Mielenkiintoista nähdä miten tilanne menee invertteri koneiden kanssa. Itsellä Nibe F1155/1255. Ikää reilu 6 vuotta ja tähän mennessä:

3087 käynnistystä
40 470 h käynnissäoloaika

Tuskin tällä pääsee 50 000 käynnistystä kun sehän olisi 100 vuotta tällä menolla kun käynnistyksiä on tullut sen noin 500kpl vuodessa.

 

[jm82]

On/Off koneiden kanssa tuo tuntuu olevan se käytetty mittari. Joku Esson baari analyysi taisi olla että noin 100 000 käynnistystä kestäisi, tuolla sinun pääsi tosin noin puoleen.

Mielenkiintoista nähdä miten tilanne menee invertteri koneiden kanssa. Itsellä Nibe F1155/1255. Ikää reilu 6 vuotta ja tähän mennessä:

3087 käynnistystä
40 470 h käynnissäoloaika

Tuskin tällä pääsee 50 000 käynnistystä kun sehän olisi 100 vuotta tällä menolla kun käynnistyksiä on tullut sen noin 500kpl vuodessa.

Tuossa yksi vanha hajonnut Nibe 1210, jossa "vain" 43800 käynnistystä.



Eli varmaan siinä 50 000 lähettyvillä voi olla riski rikkoontumiselle, ehkä. "Tuurilla" sitten kestää 100 000 käynnistystä


Toki täytyy varmaan vielä kokeilla pehmokäynnistimen ohittamista (Nibe 1217-10kW). Selviäisi sitten aika varmasti, että kompressori on rikki.

 

[Kvarkki]

On/Off koneiden kanssa tuo tuntuu olevan se käytetty mittari. Joku Esson baari analyysi taisi olla että noin 100 000 käynnistystä kestäisi, tuolla sinun pääsi tosin noin puoleen.

Mielenkiintoista nähdä miten tilanne menee invertteri koneiden kanssa. Itsellä Nibe F1155/1255. Ikää reilu 6 vuotta ja tähän mennessä:

3087 käynnistystä
40 470 h käynnissäoloaika

Tuskin tällä pääsee 50 000 käynnistystä kun sehän olisi 100 vuotta tällä menolla kun käynnistyksiä on tullut sen noin 500kpl vuodessa.

Mulla 3-12 inverter jämässä (kk vajaa 6v) 32k tuntia ja reilu 6000 käynnistystä. Käyttövettä tuosta oli tehty reilu 4000 h tuntia. Mahtaiskohan käyttöveden todella voimakas priorisointi vaikuttaa tuohon käynnistysten määrään.

 

[jm82]

Mulla 3-12 inverter jämässä (kk vajaa 6v) 32k tuntia ja reilu 6000 käynnistystä. Käyttövettä tuosta oli tehty reilu 4000 h tuntia. Mahtaiskohan käyttöveden todella voimakas priorisointi vaikuttaa tuohon käynnistysten määrään.

Onko muuten käyttöveden kierto? Se ainakin vanhalla on/off pumpussakin lisää käynnistyksen määrää.

Tuo nyt rikkoontunut vm2008 Nibe 1217-10 on siis käytettynä ostettu 2014, 3000€. Alkuperäisessä talossa kyllä lattialämmitys, mutta autotallista lämpökanaali taloon ja käyttöveden kierto.

Vuonna 2014 asennettu siis uudelleen.
Lpkäynn 34500
Lp-aika 13900 h

Nyt rikki ja:
51 300 käynnistystä
30 000 h käynnissäoloaika

Mun aikana siis tullut vm1973 talossa ja patterilämmityksellä (300-400L puskurivaraaja, josta käyttöveden esilämmitys). Kaivon syvyys 201m ja kaivon aktiivisyvyys sama 201 metriä.

16 800 käynnistystä
16 100 h käynnissäoloaika

Eli käyntiaika keskimäärin noin 58 minuuttia. Mutta kesällä vain käyttöveden lämmitys päällä, eli se lyhentää hieman tuota käyntiaikaa keskimäärin. Ja tuo siis vain omassa käytössä.

Tuo siis on mun ensimmäinen talo, joka on nyt vuokrattuna.

 

[Kvarkki]

Onko muuten käyttöveden kierto? Se ainakin vanhalla on/off pumpussakin lisää käynnistyksen määrää.

Ei ole. Vähän liian pieni varaaja (180 l) vaan oman perheen käyttöprofiiliin. Käyttövesi priorisoitu melkein tappiin lämmityksen kustannuksella ja lisäksi ajastettu luksusmoodi yön halpoihin tunteihin aamua varten. Kyllä se noin just ja just toimii, mutta aika kaukana ollaan tyydyttävästä ratkaisusta.

 

[devaaja]

Mulla 3-12 inverter jämässä (kk vajaa 6v) 32k tuntia ja reilu 6000 käynnistystä. Käyttövettä tuosta oli tehty reilu 4000 h tuntia. Mahtaiskohan käyttöveden todella voimakas priorisointi vaikuttaa tuohon käynnistysten määrään.

Itsellä myös 3-12kW. Pieni lämminvesivaraaja voi vaikuttaa. Ite otin aikoinaan F1155 mallin ja ulkoisen 300L varaajan.

40 470 tunnista 4750h on käyttövettä, eli 8.5%, sinulla 8% että aika samoissa on, mutta koska 300L varaaja on melkein tuplasti suurempi niin kai se teoriassa tarvii melkein 2 käynnistystä tuolla 180L varaajalla että saa lämmitettyä yhtä paljon energiaa käyttöveteen kuin yhdellä latauksella 300L varaajaan joka olisi aika linjassa tuon meidän käynnistyseron kanssa. Lämmityskaudella tuo ei enää vaikuta käynnistyksiin kun kompura käy 24/7 muutenkin.

Mietin myös aikoinaan puskurivaraajaa lämmönjakopiiriin mutta laskeskelin että kun seinät ja välipohjat on betonia niin parin sadan tonnin betonimassa kun on siinä 22-23 asteessa niin ei paljon 200L varaaja varmaan tilannetta muuta ja hyvin on toiminut. Suuren talon massan ansiosta käyttövesi on priorisoitu 100/0 koska sisälämpötila ei muutu juurikaan vaikka käyttövettä tehtäisiin 2h putkeen.

Käynnistys on -400 asteminuutissa kompuralle ja käytännössä nuo käynnistykset tulee kesällä kun kylpyhuoneet on omassa piirissä joka on myös kesällä minimissään 25 asteen menovesi pyynnillä.

Tuo Nibe/Jämä on siitä ihan hyvä, että aina kun kompura käynnistyy käyttövettä varten niin ennen sammumista se ajaa myös asteminuutit nollaan jos ne on edes hieman alle 0 jolloin yhdellä käynnistyksellä hoituu molemmat.

 

[Kvarkki]

Mulla on 200 litran puskuri vanhan vapaakierto patterilämmityksen kaverina. Ainakin lattian alla putkisto on 2" valurautaa 5 mm seinämällä, että lämpökapasiteettia on vaikka muuten mennään purulaatikolla.

 

[oltsandeeri]

Ei ole. Vähän liian pieni varaaja (180 l) vaan oman perheen käyttöprofiiliin. Käyttövesi priorisoitu melkein tappiin lämmityksen kustannuksella ja lisäksi ajastettu luksusmoodi yön halpoihin tunteihin aamua varten. Kyllä se noin just ja just toimii, mutta aika kaukana ollaan tyydyttävästä ratkaisusta.

Maalämpöfoorumilta bongasin eräästä ketjusta tällaisen integroidun KV-varaajan ajastusasetus-tsydeemin, joka ainakin omaan korvaan kuulosti äkkiseltään vallan toimivalta.
Viimeinen viesti linkatussa säikeessä -> Nibe S1255 12kw

Parissa koneessa tehnyt käyttöveden ajastuksen aamuyön tunneille seuraavasti, useampihenkisessä perheessä riittää koneen 180 litran varaaja yleensä vuorokaudeksi tällä menetelmällä, muutamana päivänä vaatii välilatausta Säästö-tilan rajoissa, käyttöveden lämpötilarajat pitää hakea kohdilleen oman käytön/kohteen mukaan:


Käyttövesiasetukset:

Säästö
- käynnistysraja 20C (tämä haettu niin että varaajan yläosa pysyy vielä yli 40C asteessa ennen kuin tarvii tehdä lisää lämmintä vettä, estää kylmät suihkut)
- pysäytysraja 40C (tämä oman maun mukaan, pitää olla kuitenkin alempi kuin Normaali-tilan käynnistysraja jotta vettä aletaan lämmittämään heti kun Normaali-tila menee päälle)

Normaali
- käynnistysraja 50C (tämä sen verran korkea raja, että vettä aletaan heti lämmittämään kun Normaali-tila menee päälle)
- pysäytysraja 57C (tämä haettu niin ettei menoveden lämpötila aiheuta hälytystä, varaaja latautuu "täyteen" kompuralla)

Käyttövesimukavuuden tila ja ohjelmointi
- Käyttöveden mukavuustila: Säästö
- Ohjelmoidaan käyttöveden tilaksi Normaali klo 02-05 välillä

Käyttöpriorisointi
- käyttövesi 150 min (voi olla mitä vaan paitsi 0)
- lämmitys 0 min (käyttövettä tehdään aina kun sille tarvetta)


Homma toimii hyvin, varaaja ladataan täyteen klo 02-05 jolloin sattunut yleensä halvimmat tunnit kohdille.
Tuon ajan ulkopuolella Säästö-tila pitää huolen, että käyttövesi ei kuitenkaan lopu kesken jos vielä iltasella läträtään suihkussa.

 

[Kvarkki]

Maalämpöfoorumilta bongasin eräästä ketjusta tällaisen integroidun KV-varaajan ajastusasetus-tsydeemin, joka ainakin omaan korvaan kuulosti äkkiseltään vallan toimivalta.
Viimeinen viesti linkatussa säikeessä -> Nibe S1255 12kw

En tiedä kuka penninvenyttäjä-ekosuihkuttelija tuon on laatinut, mutta ei taatusti kyllä riittäisi vesi meillä. Varsinkin talvella syöttövesi on niin kylmää, että alkaa suihku olla heti kättelyssä kylmä, jos lämpö on 40 astetta yläosassa. Lisäksi paljon helpommalla saa saman efektin, kun jättää lämpötilarajat about vakioksi ja pistää ajastetun luksuksen aamuyön tunneille. Tai jopa pörssiohjatusti, jos jaksaa säätää.

 

[oltsandeeri]

En tiedä kuka penninvenyttäjä-ekosuihkuttelija tuon on laatinut, mutta ei taatusti kyllä riittäisi vesi meillä. Varsinkin talvella syöttövesi on niin kylmää, että alkaa suihku olla heti kättelyssä kylmä, jos lämpö on 40 astetta yläosassa. Lisäksi paljon helpommalla saa saman efektin, kun jättää lämpötilarajat about vakioksi ja pistää ajastetun luksuksen aamuyön tunneille. Tai jopa pörssiohjatusti, jos jaksaa säätää.

Joo, tapauskohtaista totta kai. Käyttötottumukset (suihkujen virtaamat, suihkuttelujen määrä, kesto, ajoittuminen jne.) ja syöttöveden lämpötila mm. muuttujina.

Esim. täällä paikallisen vesilaitoksen mukaan omilla nurkilla pelataan pohjavedellä ja veden lämpötila on 7-9 °C kaikkina vuodenaikoina, Hieman itään päin liikuttaessa saman vesilaitoksen alueella pelataankin pintavedellä ja lämpötila vaihtelee 1-22 °C välillä vuodenajasta riippuen.

 

[jm82]

On/Off koneiden kanssa tuo tuntuu olevan se käytetty mittari. Joku Esson baari analyysi taisi olla että noin 100 000 käynnistystä kestäisi, tuolla sinun pääsi tosin noin puoleen.

Mielenkiintoista nähdä miten tilanne menee invertteri koneiden kanssa. Itsellä Nibe F1155/1255. Ikää reilu 6 vuotta ja tähän mennessä:

3087 käynnistystä
40 470 h käynnissäoloaika

Tuskin tällä pääsee 50 000 käynnistystä kun sehän olisi 100 vuotta tällä menolla kun käynnistyksiä on tullut sen noin 500kpl vuodessa.

No joo, matka jatkuukin kohti 100 000 käynnistystä, eli ei ollut Nibe 1217-10kW kompressori rikki! Nyt siis "vasta" 51000 kompuran käynnistyskertaa.

Isä oli vähän henkisenä tukena, niin ohitin pehmokäynnistimen. 3x20A sulakkeet pois, päävirta pois pumpun "kyljestä" ja virtakatkaisimesta vielä pois. Sitten kolme sähköjohtoa, jolla pehmokäynnistimen ohitus. En tiedä olisiko riittänyt 2 johtoa, mutta laitoin varalta kaikkiin.

Pehmokäynnistin ohitettunahan kompressori käynnistyy heti, kun pumpun virrat kytketään päälle (ei ohjausta). Ja samoin kompressori ei sammu ollenkaan, eli laite tulee sammuttaa itse. Kompura siis käynnistyi ilman mitään vikaa ja erittäin siisti käyntiääni = kompressori ehjä, pehmokäynnistin rikki?


Irrotin sitten tuosta eilen ostamastani Nibe 1210-8.5kW maalämpöpumpusta tuon täysin samanlaisen pehmokäynnistimen ja laitoin paikalleen Nibe 1217-10kW pumppuun. Toimii taas!

Käyttövettä se sai muistaakseni 53 asteeseen asti lämmitettyä kompressorilla. Ei siis ollut mitään käyntihäiriötä enää.


Mikähän olisi tuon 65 asteeseen nostavan legionellakuumennuksen hyvä väli? 14 päivää se taisi olla, kun se asetus nollaantui. En muista minkä olin joskus kauan sitten itse laittanut.

Pari kuvaa siitä ehjästä pehmokäynnistimestä:

Ei tuossa rikkinäisessäkään päällisin puolin näy vikaa. Eli samanlainen sekin oli.

Mitähän uusi pehmokäynnistin maksaisi tuohon Nibe 1210-8.5kW pumppuun? Nyt siihen ei siis ole ehjää pehmoa. Jos tuon MLP:n vaikka joskus ottaisi myös käyttöön jossain paikassa.

 

[stabbulamus]

Jäi nyt vähän epäselväksi et mikä se vika oli? Voihan se olla et pehmokäynnistimen rele(et) ei vedä oikein ja samaan syssyyn konkat pykii. Varmaan pitäisi vähän mittailla ensin mut nuo vaihtamalla luultavasti sais toimivan?

 

[jm82]

Jäi nyt vähän epäselväksi et mikä se vika oli? Voihan se olla et pehmokäynnistimen rele(et) ei vedä oikein ja samaan syssyyn konkat pykii. Varmaan pitäisi vähän mittailla ensin mut nuo vaihtamalla luultavasti sais toimivan?

En tosiaan oiken maallikkona tiedä, että mikä vika siinä 51000 käynnistystä kestäneessä rikkinäisessä pehmokäynnistimessä oli vikana? Lisäksi varmasti selitin hyvin epäselvästi

Ehkä pehmosta puuttui yksi vaihe kokonaan? Mitään vikavaloa ei maalämpöpumpussa silti ollut. Eli MLP jaksoi lämmittää käyttövettä jostain 25 asteesta noin 30 asteeseen. Mutta koska ei tullut vikakoodiakaan, niin kiertovesipumppu ja kaivon pumppu pyöri silti 24/7 kokoajan.


Meinaatko, että joku näppärä vielä korjaisi tuon rikkinäisen pehmokäynnistimen? Voi olla toki aika turha operaatio (myös kallis).


Sekin tuli mieleen, että Nibe 1210-8.5 pumppuun ei ole nyt mitään toimivaa pehmokäynnistintä itsellä olemassa, kun ryöväsin sen tuohon Nibe 1217-10 pumppuun. Eli korvaisi pehmokäynnistimen käynnistyskontaktorilla? Sekin kai voisi olla jollain lailla toimiva? En tosiaan tiedä vielä mitä uusi pehmo maksaa.

 

[stabbulamus]

En tosiaan oiken maallikkona tiedä, että mikä vika siinä 51000 käynnistystä kestäneessä rikkinäisessä pehmokäynnistimessä oli vikana? Lisäksi varmasti selitin hyvin epäselvästi

Ehkä pehmosta puuttui yksi vaihe kokonaan? Mitään vikavaloa ei maalämpöpumpussa silti ollut. Eli MLP jaksoi lämmittää käyttövettä jostain 25 asteesta noin 30 asteeseen. Mutta koska ei tullut vikakoodiakaan, niin kiertovesipumppu ja kaivon pumppu pyöri silti 24/7 kokoajan.


Meinaatko, että joku näppärä vielä korjaisi tuon rikkinäisen pehmokäynnistimen? Voi olla toki aika turha operaatio (myös kallis).


Sekin tuli mieleen, että Nibe 1210-8.5 pumppuun ei ole nyt mitään toimivaa pehmokäynnistintä itsellä olemassa, kun ryöväsin sen tuohon Nibe 1217-10 pumppuun. Eli korvaisi pehmokäynnistimen käynnistyskontaktorilla? Sekin kai voisi olla jollain lailla toimiva? En tosiaan tiedä vielä mitä uusi pehmo maksaa.

Jos pehmokäynnistimen releet ei vedä pehmokäynnistyksen jälkeen niin moottori/kompura ei saa täyttä jännitettä mikä selittäisi et ei riitä puhti koneessa. Voinee olla myös et vain yksi ei toimi oikein tms. Tuossa on siis 2 relettä ja L3 ei ollenkaan.

 

[Kvarkki]

Eipä tuo kovin mutkikkaalta vehkeeltä näytä, sopivan varaosareleen löytäminen tietysti voi olla hankalaa. Kannattanee kysyä esim. maahantuojalta koko uuden pehmokäynnistimen hintaa, jos netistä ei löydy myynnistä.

 

[jm82]

Eipä tuo kovin mutkikkaalta vehkeeltä näytä, sopivan varaosareleen löytäminen tietysti voi olla hankalaa. Kannattanee kysyä esim. maahantuojalta koko uuden pehmokäynnistimen hintaa, jos netistä ei löydy myynnistä.

Melko simppeli kyllä.

Yhden löysin, 353€.
Nibe Soft Start relay 3x400v - Old generation

Nibe Soft Start relay 3x400v, Old gen - 718078

Nibe Soft Start – 3x400V (3-Phase) Part No. 718078 Function: Three-phase soft start module designed to limit inrush current and smooth compressor start-up Reduces mechanical stress and electrical loading during compressor activation Ensures quieter and more reliable operation of high-power...

varme-tec.com

Voisi olla siis alle 500€, eli ei nyt ihan älytön hinta ja tuohon Nibe 1217-10kW oli helppo vaihtaa. Vanhemmasta Nibe 1210-8.5kW pumpusta oli vähän hankalampi irrottaa, kun paikka ja kiinnitys oli hieman erilainen.

Jos pehmokäynnistimen releet ei vedä pehmokäynnistyksen jälkeen niin moottori/kompura ei saa täyttä jännitettä mikä selittäisi et ei riitä puhti koneessa. Voinee olla myös et vain yksi ei toimi oikein tms. Tuossa on siis 2 relettä ja L3 ei ollenkaan.

Joo, L3 menee piirilevyllä suoraan.

Jep. Varmaankin toinen noista mustista releistä voisi olla rikki.

Yksi sininen kanttinen komponentti on hieman tummentunut. Mitään muuta poikkeavaa ei kyllä tuosta rikkinäisestä pehmosta huomaa.

Edit:
508€ jossain Suomen nettikaupassa.

Pehmokäynnistin MSR

Nibe MSR pehmokäynistin Sopii Nibe Ilma-vesi ja maalämpöpumput Ilma-vesi F2020/25/26 (Vanha osa no. 518295)

lp-varaosaksi.fi

 

[kajakkivajakki]

Näin asiasta mitään oikeasti tietämättömän silmään näyttää kyllä niin yksinkertailta laitteelta, että osaava elektroniikka jurmu korjaa hetkessä. Olettaen että osia on ihan saatavilla.

Välillä kun noiden laitteiden hinnoittelu on jotain tähtitieteellistä vrt mitä osat itessään maksaa. Jostakin auton/muun härvelin boxista antautuu ~30 sentin osanen ja vaihtolaite maksaa tonnin

 

[stabbulamus]

Melko simppeli kyllä.

Yhden löysin, 353€.
Nibe Soft Start relay 3x400v - Old generation

Nibe Soft Start relay 3x400v, Old gen - 718078

Nibe Soft Start – 3x400V (3-Phase) Part No. 718078 Function: Three-phase soft start module designed to limit inrush current and smooth compressor start-up Reduces mechanical stress and electrical loading during compressor activation Ensures quieter and more reliable operation of high-power...

varme-tec.com

Voisi olla siis alle 500€, eli ei nyt ihan älytön hinta ja tuohon Nibe 1217-10kW oli helppo vaihtaa. Vanhemmasta Nibe 1210-8.5kW pumpusta oli vähän hankalampi irrottaa, kun paikka ja kiinnitys oli hieman erilainen.


Joo, L3 menee piirilevyllä suoraan.

Jep. Varmaankin toinen noista mustista releistä voisi olla rikki.

Yksi sininen kanttinen komponentti on hieman tummentunut. Mitään muuta poikkeavaa ei kyllä tuosta rikkinäisestä pehmosta huomaa.

Edit:
508€ jossain Suomen nettikaupassa.

Pehmokäynnistin MSR

Nibe MSR pehmokäynistin Sopii Nibe Ilma-vesi ja maalämpöpumput Ilma-vesi F2020/25/26 (Vanha osa no. 518295)

lp-varaosaksi.fi

Tuolta kun katsoo varaosia niin korvaava modernimpi palikka myös saatavilla.

NIBE MLP Kontaktorit, kytkimet yms

Tilaa meiltä kontaktorit, kytkimet ja muut maalämpöpumpun varaosat.

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

 

[jm82]

Tuolta kun katsoo varaosia niin korvaava modernimpi palikka myös saatavilla.

NIBE MLP Kontaktorit, kytkimet yms

Tilaa meiltä kontaktorit, kytkimet ja muut maalämpöpumpun varaosat.

www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com

Ilmeisesti tuo vielä hieman kalliimpi. 643€.

 

[jm82]

Näin asiasta mitään oikeasti tietämättömän silmään näyttää kyllä niin yksinkertailta laitteelta, että osaava elektroniikka jurmu korjaa hetkessä. Olettaen että osia on ihan saatavilla.

Välillä kun noiden laitteiden hinnoittelu on jotain tähtitieteellistä vrt mitä osat itessään maksaa. Jostakin auton/muun härvelin boxista antautuu ~30 sentin osanen ja vaihtolaite maksaa tonnin

Suomen nettikaupassa tosiaan MLP pehmokäynnistin maksaa noin 510€.

Mutta ei ilmeisesti tarvitse aivan vältämättä olla pehmokäynnistin, vaan kontaktori riittää. Kunhan se kontaktori vaan on riittävän järeä kompressorille. 10kW Niben kompressorin teho on noin 2500W (noin 8.5kW teho, 50C vedelle).

Esim tuo olisi postitettuna 21€.

https://www.hammer.fi/sahko-ja-elektroniikka/chint-kontaktori-5-5kw-ac3-3no1no-kela-230vac/p/0019639/?gad_source=1&gad_campaignid=21860713184&gclid=CjwKCAjw7fzDBhA7EiwAOqJkhwa_qmZ-qH2fJMR_Qr7iJTyh69I2UFknj0Et8MXpahXJanSKJ0rFrhoCzQYQAvD_BwE#description

En vaan tiedä olisiko tuo riittävän iso kontaktori?


Nyt siis potilaana olisi Nibe 1210-8.5kW. Tuossa siis vasta 20400 käynnistyskertaa. Täysin toimivan kokonaisen MLP:n hinta oli 300€ (mielestäni järki hinta, eli toimivasta halpa). Hyväkuntoinen syöttösekoitusventtiili tuli myös mukana. Nyt muistin, että ulkolämpötilan anturia ei muistanut ottaa mukaan. Vuoden vanha Grundfos kiertovesipumppu vaihdettu.

Nyt siis vain pehmokäynnistin puuttuu, kun ryöväsin sen tuohon toiseen Nibeen, kun se MLP oli tietenkin jo paikallaan käytössä.

 

[jjasco]

Alkaa olemaan loputon suo löytää "se paras" lattialämmitystermari. Sähköinen lattialämmitys kyseessä ja vaihtoon olisi menossa kerralla yhdeksän termaria. Projektista innostuneena lähdin tietysti etsimään erilaisia älytermarivaihtoehtoja. Ja onhan niitä, mutta kaikki on yhtälailla haukuttuja ja kehuttuja. Osa tuntuu toimivan täysin oman valmistajan sovellustuen varassa ja se on vähän hankala ajatus pitkällä tähtäimellä.

En lopulta oikein muuta tarvitsisi, kuin jonkinlaista älyä huoneiden lämpötilan säätöön. Että öisin osaisi automaattisesti tiputella lämpöjä, kotoa pois lähtiessä voisi säätää lämmöt alemmasa siksi aikaa ja etänä helposti näkisi jotenkin eri huoneiden lämmöt ja saisi niitä säädettyä. HomeAssistant / HomeKit yhteensopivuudet olisi kivoja.

Pääosa lämmityksestä on ilmalämpöpumpulla, joten lattialämmitykset ei edes kytkeydy päälle kuin kylmimpinä päivinä.

Näitä olen nyt eniten vilkuillut:

Etherma COLOR Älytermostaatti pörssisähköohjauksella ja värinäytöllä

Etherma COLOR on älytermostaatti, joka hakee pörssisähkön hinnan ja paikallisen sääennusteen. Optimoi kodin lämmitystä pörssisähkön hinnan ja sääennusteen mukaan.

www.broshop.fi

Digitaalinen termostaatti DEVIreg™ Smart sähköiseen lattialämmitykseen

DEVIreg™ Smart on sähköiseen lattialämmitykseen suunniteltu digitaalinen termostaatti, joka on muotoilultaan hillitty ja ajaton. Ohjaa lämmitystä mistä ja milloin tahansa DEVIreg™ Smart -sovelluksella. Erinomainen asumisviihtyvyys ja pienemmät energiakustannukset.

www.danfoss.com

Yhdistelmätermostaatti Ebeco EB-THERM 500 Wifi ready

EB-Therm 500 on täysin uusi termostaatti, jossa on WiFi-valmius, ja se antaa asentajalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarjota asiakkailleen joustavia ratkaisuja. Uudella WiFi-konseptillamme annamme nimittäin asiakkaalle valinnanvapauden. Yksi termostaatti – useita mahdollisuuksia.

www.taloon.com

Themo -älytermostaatti 169,00

Themo on digitaalinen älytermostaatti, joka huomioi kotisi lämmitysprofiilin lisäksi sähkön pörssihinnan ja myös sääennusteen. Themo voidaan liittää langattomaan wifi-verkkoon ja käyttö ja hallinta onnistuu suoraan Android- ja iOS-laitteella.

www.verkkokauppa.com

Noh löytyikös "se paras"? Näitäkin joutus nyt itse miettimään lattialämmityksen osalta eli kolme ostaa vähintään.

Aiempaan rivariin hommasin Enston BT-mallit älyttömien tilalle ja asensin ne itse olemassa oleviin antureihin, hommassa ei ollut sen ihmeempää ku pystyi kytkemään kaikki samalla tavalla kuin entiset, kehykset yms kävi suoraan. Enston Heat -sovellus toimi ok ja eikä sen kans tarvinut säätää.

Nykyisessä on Enston termarit, ja jos hommaa jonkun toisen valmistajan laitteen niin tarviiko se sen oman anturipiuhan vai pystyykö menemään jo asennetulla, jos se toimii? Anturin vastuksella lienee asiassa merkityksensä ellei sitä pysty sovelluksesta itse määrittelemään ko termostaatille? Eikös tuo anturi mene siellä jossain putkessa ja sen pystyy vetämään pois ja vaihtamaan suht kivutta?

 

[Oksa]

Otin alkuvuodesta kylpyhuoneeseen Etherma Colorin ja hienosti on toiminut Android-sovelluksen kanssa. Hintaoptimoinnissa ei voi asettaa varsinaisesti hinnan mukaan rajoja vaan että ali- vai ylilämmitetäänkö kalliina ja halpoina tunteina ja kuinka monena tuntina. Sovellus on toiminut vakaasti ja optimointi toiminut. Nyt siirryin tosin kiinteään sähkösopimukseen mutta halusin siitä huolimatta että on etäkäyttö kun on talon ainoa lattialämmitys jota käytän.

Huomiona että tässä on täysi toiminnallisuus ihan termaria näppäilemällä, ei tulisi mieleenkään ottaa kallista Themoa joka on käyttökelvoton ilman yhteyttä pilvipalveluun.

Nykyisessä on Enston termarit, ja jos hommaa jonkun toisen valmistajan laitteen niin tarviiko se sen oman anturipiuhan vai pystyykö menemään jo asennetulla, jos se toimii? Anturin vastuksella lienee asiassa merkityksensä ellei sitä pysty sovelluksesta itse määrittelemään ko termostaatille? Eikös tuo anturi mene siellä jossain putkessa ja sen pystyy vetämään pois ja vaihtamaan suht kivutta?

Suurimmassa osassa älytermareita on useita eri vaihtoehtoja anturille, suurella todennäköisyydellä ei tarvitse vaihtaa kunhan selvittää mikä anturi on kyseessä.

 

[Pakana]

Termarin mukana tulee se lattia-anturi. Ei sitä uutta termaria tarvitse sovitella vanhaan anturiin, muuten kuin siinä tapauksessa että se vanha anturi on jumissa, tai joku urpo on asentanut sen ilman putkea.

 

[Oksa]

Termarin mukana tulee se lattia-anturi. Ei sitä uutta termaria tarvitse sovitella vanhaan anturiin, muuten kuin siinä tapauksessa että se vanha anturi on jumissa, tai joku urpo on asentanut sen ilman putkea.

En itse näitä asentele mutta oma kokemus asiakkaana ja muutaman nähneenä on että osa sähkömiehistä jotka näitä ammatikseen tekee ei aina jaksa vaihtaa anturia jos ei ole pakko. En sitten tiedä miten väärin on tai pitäisikö maallikon osata se vaatia mutta useamman tällaisen tapauksen tiedän. Ilmeisesti uuden anturin työntäminen putkeen saattaa joskus aiheuttaa ongelmia vaikka putki olisikin valuun laitettu.

 

[jjasco]

Ilmeisesti uuden anturin työntäminen putkeen saattaa joskus aiheuttaa ongelmia vaikka putki olisikin valuun laitettu.

Tätä itsekin pohdin, että jos sen sieltä suht kivutta ulos saa niin kuinka se uusi sinne ujutellaan, ja varsinkin jos se tökkää jonnekin ja ei vaan mene.

 

[dot1q]

Ehkä vain pari anturia vaihtaneena mä ainakin katson, (laitan teipin merkiksi), että kuinka pitkälle se vanha anturi oli asennettu.
Kun tiedossa on vanhan asennussyvyys, niin samaan kohtaan merkki uuteenkin. Kaapelijousella tms tuuppaa sitten tarvittuun syvyyteen tuon uuden anturin.
Mutkassa voi periatteessa ahdistaa, mutta jos aiempi on tullut ulos vetämällä... sitten se uusikin menee työntämällä (?).

 

[Riihis]

Huomiona että tässä on täysi toiminnallisuus ihan termaria näppäilemällä, ei tulisi mieleenkään ottaa kallista Themoa joka on käyttökelvoton ilman yhteyttä pilvipalveluun.

Themot toimii myös ilman nettiyhteyttä.

 

[jjasco]

Ehkä vain pari anturia vaihtaneena mä ainakin katson, (laitan teipin merkiksi), että kuinka pitkälle se vanha anturi oli asennettu.
Kun tiedossa on vanhan asennussyvyys, niin samaan kohtaan merkki uuteenkin. Kaapelijousella tms tuuppaa sitten tarvittuun syvyyteen tuon uuden anturin.
Mutkassa voi periatteessa ahdistaa, mutta jos aiempi on tullut ulos vetämällä... sitten se uusikin menee työntämällä (?).

Niin tietysti siihen on kaapelijousi apuna, mutta mihin kohtaan tai miten tuo jousi kiinnitetään uuteen kaapeliin asennusta varten niin, että sen saa poiskin ilman, että uusi anturi ei tule mukana.

 

[Oksa]

Themot toimii myös ilman nettiyhteyttä.

Mutta jos pilvipalvelu katoaa pysyvästi tai yhteyttä ei ole niin voiko niihin tehdä mitään muutoksia paikallisesti?

 

[Riihis]

Voi, siinä on nappi, vaikka ei siltä näytäkkään. Sitä päällistä ku painaa, niin voi pakottaa päälle. Ja säätää lämpötilaa. Ja myös sammuttaa. Asteita se ei tietenkään näytä.

 

[Oksa]

Voi, siinä on nappi, vaikka ei siltä näytäkkään. Sitä päällistä ku painaa, niin voi pakottaa päälle. Ja säätää lämpötilaa. Ja myös sammuttaa. Asteita se ei tietenkään näytä.

..Niin eli kaikkeen muihin määrityksiin, esimerkiksi ajastuksiin, tarvitsee edelleen sovelluksen. Miten sen lämpötilan säädön näkee jos sitä voi säätää mutta näyttöä ei ole?

 

[Riihis]

Se vaihtaa väriä. Ja kyllä, ilman nettiyhteyttä enemmän karvalakki ku Hannu Karpolla, mutta ei lopeta onneksi lämmittämistä. Toistaiseksi ei ongelmia pilvipalvelun kanssa.... (koputtaa puuta)

 

[Pakana]

Niin tietysti siihen on kaapelijousi apuna, mutta mihin kohtaan tai miten tuo jousi kiinnitetään uuteen kaapeliin asennusta varten niin, että sen saa poiskin ilman, että uusi anturi ei tule mukana.

Ei noita antureita jousella asenneta, vaan se anturin johto on sen verran jämäkkää että se vaan työnnetään sinne putkeen

 

[Riihis]

Jälkiviisaus on aina jälkiviisautta, mutta sain vinkin juuri näistä anturinputkista, että tee kovalla putkella. Siten se anturin johto menee sinne perille asti melkein itsekseen. Ja kyllä, ei ongelmia, mitä sähkäri sitten laittoi. Osa valussa, osa kolmikerroskipsissä.

 

[Kvarkki]

En kyllä ymmärrä miksi se anturi pitäis vaihtaa, jos sen vanhan saa toimimaan uuden termarin kanssa Ei nuo PTC/NTC vastukset nyt kuitenkaan erityisen vikaherkkiä ole.

 

[SheikYerbouti]

Noh löytyikös "se paras"? Näitäkin joutus nyt itse miettimään lattialämmityksen osalta eli kolme ostaa vähintään.

Aiempaan rivariin hommasin Enston BT-mallit älyttömien tilalle ja asensin ne itse olemassa oleviin antureihin, hommassa ei ollut sen ihmeempää ku pystyi kytkemään kaikki samalla tavalla kuin entiset, kehykset yms kävi suoraan. Enston Heat -sovellus toimi ok ja eikä sen kans tarvinut säätää.

Nykyisessä on Enston termarit, ja jos hommaa jonkun toisen valmistajan laitteen niin tarviiko se sen oman anturipiuhan vai pystyykö menemään jo asennetulla, jos se toimii? Anturin vastuksella lienee asiassa merkityksensä ellei sitä pysty sovelluksesta itse määrittelemään ko termostaatille? Eikös tuo anturi mene siellä jossain putkessa ja sen pystyy vetämään pois ja vaihtamaan suht kivutta?

En tiedä löytyikö paras, mutta valinta tuli tehtyä. Valintana oli Schneider Wiser. Käytön aikana näissä on huomannut hyvää ja huonoa.

Hyvää:

- Tyylikäs, pelkistetty ulkonäkö
- Toimiva sovellus
- Boost-toiminto
- Luotettavia tähän asti ainakin

Huonoa:

- Sovellus, vaikkakin toimiva, on myös pelkistetty. Ei saa esimerkiksi yhdelle sivulle näkyviin kaikkien huoneiden lämpötiloja, pitää availla jokainen laite yksitellen.
- Aika äänekkäästi naksuu käynnistyessään / sammuessaan eikä intervallia saa säädettyä, eli saattaa naksua päälle / pois vartin välein, jos lämpötila sattuu olemaan lähellä asetettua. Makkarissa suht ärsyttävää.
- Ei saa vaihdettu lattia-/ilmalämmön mittauksen välillä lennosta, vaan pitää resetoida laite kokonaan.

Kaikenkaikkiaan olen ollut tyytyväinen. Makkariin päädyin rakentamaan sovellukseen automaation, että jos lämpötila huoneessa tippuu 18 asteeseen, kytkeytyy boost päälle tunniksi. Näin olen välttänyt sen, että talviöinä, jolloin lähinnä lämmitystä makkarissa tarvitsee, ei laite naksu jatkuvasti.

 

[oltsandeeri]

En kyllä ymmärrä miksi se anturi pitäis vaihtaa, jos sen vanhan saa toimimaan uuden termarin kanssa Ei nuo PTC/NTC vastukset nyt kuitenkaan erityisen vikaherkkiä ole.

Aina ei saa. Useimmissa moderneissa termareissa tosin onnistuu, tai ainakin asetuksista löytyy esimääritetty joukko anturityyppejä (10 kOhm, 12 kOhm jne.), joista voi valita oikean.

Vaatii toki tiedon siitä, että minkälainen anturi sinne putkeen/lattiaan on aikoinaan tuupattu.

 

[Riihis]

Meillä näytti lattialämpötila jotain +53c, kun arvo oli väärä. Eli jos ei tiedä, sen voi päätelläkin.

 

[Kvarkki]

Aina ei saa. Useimmissa moderneissa termareissa tosin onnistuu, tai ainakin asetuksista löytyy esimääritetty joukko anturityyppejä (10 kOhm, 12 kOhm jne.), joista voi valita oikean.

Vaatii toki tiedon siitä, että minkälainen anturi sinne putkeen/lattiaan on aikoinaan tuupattu.

Jos anturia ei pysty vaihtamaan, niin termarihan sitten valitaan sen mukaan, että sopii anturiin. Lähinnä ihmettelin, kun keskustelussa oli sellaista kommenttia ilmassa, että olisi jotenkin väärin jättää se anturi vaihtamatta. Suurempi riski siinä vatuiksi menemisessä on siinä kohtaa, kun ehjää anturia aletaan vaihtamaan oli putkea tai ei.

 

[0nanias]

En tiedä mistä on peräisin se käsitys, että nuo anturit olisivat usein kovin vaikeasti vaihdettavissa. Aikoinaan tuli tehtyä enemmänkin noita energiaremppoja jossa vaihdettiin kaikki lattiatermostaatit ja ne tapaukset, joissa uutta anturia ei ole ollut mahdollista vaihtaa ovat laskettavissa kahden käden sormilla.
Parissa anturi on ollut valussa, muutamassa laastia ja betonimurua putkessa niin paljon että vanha anturi jumiutunut, osassa remppaukot jättäneet pystyosalta putken pois jolloin uutta anturia ei ole saanut paikalleen seinää avaamatta ja muutamassa putki syystä tai toisesta läjässä mutkakohdassa.
Mutta lähes poikkeuksetta se uusi anturi on mennyt putkeen samalle etäisyydelle kuin alkuperäinenkin, oli putki sitten jappia, jäykkää muovia tai kurttuputkea.

 

[Kvarkki]

En tiedä mistä on peräisin se käsitys, että nuo anturit olisivat usein kovin vaikeasti vaihdettavissa. Aikoinaan tuli tehtyä enemmänkin noita energiaremppoja jossa vaihdettiin kaikki lattiatermostaatit ja ne tapaukset, joissa uutta anturia ei ole ollut mahdollista vaihtaa ovat laskettavissa kahden käden sormilla.
Parissa anturi on ollut valussa, muutamassa laastia ja betonimurua putkessa niin paljon että vanha anturi jumiutunut, osassa remppaukot jättäneet pystyosalta putken pois jolloin uutta anturia ei ole saanut paikalleen seinää avaamatta ja muutamassa putki syystä tai toisesta läjässä mutkakohdassa.
Mutta lähes poikkeuksetta se uusi anturi on mennyt putkeen samalle etäisyydelle kuin alkuperäinenkin, oli putki sitten jappia, jäykkää muovia tai kurttuputkea.

Itse ainakin koen sen enemmän niin, että seuraus pieleen menneestä vaihdosta on sen verran suuri, että turha yrittää ellei ole pakko. Helppohan työ tuo on, jos kaikki menee hyvin. Palkatulle asentajalle epäonnistuminen ei samalla tavalla näy riskinä, kun harvemmin joutuu vituiksi menemisen seuraamuksia (lämmitys sekoilee) kärsimään.