Talon lämmitysratkaisut

[forerunner]

Hyviä pointteja, kiitos. Sellaisen kuvan saa, että VILP tai PILP voisi riittää uudessa talossa ilman lisälämmönlähdettä, kunhan hommaa tarpeeksi tehokkaan vehkeen. Viilennys on kyllä ehdoton myös.

 

[sammy123]

Hyviä pointteja, kiitos. Sellaisen kuvan saa, että VILP tai PILP voisi riittää uudessa talossa ilman lisälämmönlähdettä, kunhan hommaa tarpeeksi tehokkaan vehkeen. Viilennys on kyllä ehdoton myös.

PILP ei koskaan missään tapauksessa riitä ainoaksi lämmönlähteeksi koska kyseessä on ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite. Tai riittäähän se kun PILP:n sähkövastus paahtaa suorasähköllä. F750 sarjalaiset taas ovat niin kalliita maalenkkeineen että selitykseksi olla ottamatta maalämpö kelpaa ainostaan että kyseessä on pohjavesialue. Niin pientä tonttia ei yleensä löydy etteikö siihen saisi maapiiriä upotettua, tai kaivoa porattua.

Kanaviston kautta viilennys on sitten pokeria kondenssivesien kanssa. Jos helteillä ei IV-putket hikoile eli ollaan kastepisteen alla niin sitten ei kyllä jäähdykkään.

 

[Pakana]

Ei f750 mitään hemmetin maalenkkejä ole, vaikka joku sellaista ehdottikin. Sen maapiirin tuloilman esilämmitykseen/jäähdytykseen voi lisätä mihin tahansa koneelliseen ilmanvauhtojärjestelmään.

Ei tuossa tietenkään isommilla pakkasilla riitä teho yksinään, mutta toosaalta ei riitä monessa maalämmössä tai vilpissäkään. Tuon f750 (tai 735), jäteilma menee kyllä reilusti pakkaselle, eli niin kauan kun talosta poistuva ilma on kylmempää kuin korvausilma laitteen hyötysuhde on vielä yli 1.

Keskusjäähdytyksellä ne kanavat pitää luonnollisesti eristää, yleensä käytetään solulumiletkua kanavien päällä, mutta käsittääkseni myös ne valmiiksi eristetyt iv kanavat toimivat.

Toki uudisrakennuksessa ihan ilmalämpöpumpunkin voi toteuttaa kanavoituna, jolloin jäähdytys/lämmitys leviää laajemmalle alueelle, eikä tule seinäsyyliä, vaan pelkät ilmaventtiilit.

 

[pulssi]

Jos maalämmöstä loppuu tehot, on mitoitettu väärin. PILPissä ei tehot riittä ihan fysiikasta johtuen?

 

[sammy123]

Ei f750 mitään hemmetin maalenkkejä ole, vaikka joku sellaista ehdottikin. Sen maapiirin tuloilman esilämmitykseen/jäähdytykseen voi lisätä mihin tahansa koneelliseen ilmanvauhtojärjestelmään.

Ei tuossa tietenkään isommilla pakkasilla riitä teho yksinään, mutta toosaalta ei riitä monessa maalämmössä tai vilpissäkään. Tuon f750 (tai 735), jäteilma menee kyllä reilusti pakkaselle, eli niin kauan kun talosta poistuva ilma on kylmempää kuin korvausilma laitteen hyötysuhde on vielä yli 1.

Keskusjäähdytyksellä ne kanavat pitää luonnollisesti eristää, yleensä käytetään solulumiletkua kanavien päällä, mutta käsittääkseni myös ne valmiiksi eristetyt iv kanavat toimivat.

Toki uudisrakennuksessa ihan ilmalämpöpumpunkin voi toteuttaa kanavoituna, jolloin jäähdytys/lämmitys leviää laajemmalle alueelle, eikä tule seinäsyyliä, vaan pelkät ilmaventtiilit.

Yhdessäkään oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä ei ole tarve käyttää sähkövastuksia apuna lämmityksessä tai käyttöveden teossa. VILP:ssä sama voi onnistua ehkä eteläisessä Suomessa, PILP:llä ei koskaan.

Jos maalämmöstä loppuu tehot, on mitoitettu väärin. PILPissä ei tehot riittä ihan fysiikasta johtuen?

Juuri noin. PILP:n hankkineet ovat nukkuneet peruskoulun fysiikan tunnit. Periaatteessa PILP tuottaa plusmerkkistä energia (COP yli yhden) mikäli jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma. Ainoa vaan että tähän PILP:n lämmöntalteenottoon käytetään satoja watteja käyttävää kompressoria, eli jäteilman pitää olla huomattavasti kylmempää ulkoilmaan verrattuna jotta päästään "plussalle". PILP:n riesana on lisäksi se että jäteilman mennessä miinukselle kuvaan astuu sulatukset. Sulatuksen aikana PILP ei tuota mitään.

 

[dot1q]

Kysymys sähköisen lattialämmityksen ajastuksista. Tähän on varmasti simppeli vastaus, jota en vaan onnistu omassa päässäni muodostamaan.

Jos lattialämmitys on varaava, eli kestää jonkin aikaa että betonilaatta lämpeää ja alkaa luovuttamaan lämpöä huoneeseen, mutta samalla sitten myös luovuttaa sitä lämmityksen päätyttyä, niin kannattaako lämmitystä aina pitää tavoitelämmössä vai sammuttaa kun ei tarvitse, esimerkiksi työpäivien ajaksi? Tai öiksi, jos on kiinteähintainen sähkö. Meneekö siis enemmän lämpöä sen massan uudelleen lämmittämiseen kuin jatkuvasti lämpimänä pitämiseen?

ChatGPT:kin antoi "voe olla että kannattaa, voe olla että ei kannata" vastauksen.

Laattalattiat pitäisin aina tasaisessa lämmössä. No joo, kesäksi voi termarin puitteissa laskea lämpöä, koska muutenkin riittää lämmintä.
Mutta vuorokaudessa muuttuvilla / ”sahaavilla” muutoksilla saa niin perhanasti lämpölaajenemis/kutistumissyklejä aikaan, että pidän sitä riskinä kaakeleiden paikallaan pysymiselle.

Muut tilat, niissä ei niin ole tällaista isomman rempan riskiä, joten vois hyvinkin sahauttaa lämpöjä.

Edit: mielipiteeni, jos saat lämpimäksi edullisella sähköllä ja nostat lämmön takaisin edullisella sähköllä.. sitten tuossa voisi olla hyötyä. Lattialämmityksen on tarkootus lämmittää ne kuutiometrit ilmaa haluttuun lämpöön, huoneista joihin se on asennettu. Ilman pitää kiertää tilaan ja sieltä pois, joten se lämpö sieltä häviää ilman kierron mukana. Se tarkoitus ei ole lämmittää sitä lattiaa pelkällään. Joten nostaessa lämpötilaa takaisin tavoitearvoon, pitää lämmittää lattia sekä ilma. Näkisin sen niin, että säästö on saavutettavissa käytetyn energian hinnassa suurelta osin. Paras hyöty olisi jos saisi ilmanvaihdon mukautumaan tarpeeseen..

 

[Pakana]

Yhdessäkään oikein mitoitetussa maalämpöjärjestelmässä ei ole tarve käyttää sähkövastuksia apuna lämmityksessä tai käyttöveden teossa. VILP:ssä sama voi onnistua ehkä eteläisessä Suomessa, PILP:llä ei koskaan.

Joo, noinhan se periaatteessa on, käytännössä vaan moni maalämpöjärjestelmä ei ole oikein mitoitettu, vaan toimii kuten halpa vilppi. (Paitsi tuo käyttövesi, moni lämpöpumppu joutuu tekemään aina legionellatulistuksen sähköllä)

Nyt on ollut kyllä niin leuto talvi että nuo kunnolliset pilpit ovat varmaan pärjänneetkin ilman sähköapuja, mutta eihän nuo kevyet pilpit (f470, ec9) riitä toimi suomen olosuhteissa, vaan ne ovat vain sähkölämmityksen kulutusta alentavia apuja.

MLP on tietysti käyttökuluiltaan se ykkönen, mutta samalla kallein hankkia, eikä sitä aina ylipäätään voi asentaa.

 

[sammy123]

periaatteessa on, käytännössä vaan moni maalämpöjärjestelmä ei ole oikein mitoitettu, vaan toimii kuten halpa vilppi.

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

 

[JuSiZ]

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

Näin se on ei ole klapi kattilan voittanuttanutta.

 

[SikariSibelius]

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena.

F750 pärjää ilman vastuksia -10c asti.

Kaikesta huolimatta en suosittelisi pilppiä kuin aivan etelärannikolle

 

[sammy123]

F750 pärjää ilman vastuksia -10c asti.

Kaikesta huolimatta en suosittelisi pilppiä kuin aivan etelärannikolle

Tottakai pärjää, sillä siinä on suurempi kompressori jonka hukkalämpö lämmittää enemmän. Samoin esilämmitysmaapiiri tekee siitä isoilla lainausmerkeillä maalämpöpumpun. Yhtä kaikki. täysin ylihintainen tekele suorituskykyynsä nähden. Ei kukaan halua kompressorikäyttöistä 24/7/365 pyörivää lämmöntalteenottolaitetta taloonsa, jonka olisi tarkoitus pysyä kasassa seuraavat 20-30 vuotta, kun vaihtoehtona on energiataloudellisempi ilmanvaihtokone. Yksi ohjainkorttivika niin ei toimi lämmitys, ilmanvaihto, eikä käyttöveden lämmitys. Mutta näitä PILP:jä laitetaan pää märkänä gryndereiden (helppo asentaa) ja pöjien rakentajien toimesta kun esitteessä lukee että kyseessä on LÄMPÖPUMPPU. Ikävä laite koska sen korvaaminen jälkikäteen muulla kuin seuraavalla PILP:llä on hankalampi juttu.

 

[Pakana]

Yksikään maalämpöjärjestelmä ei toimi kuten "halpa vilp", jopa 2000-luvun lopulla kusetusfirmat (IVT, Thermia + Nibe) tekivät 60-70% osatehomitoituksia (lue:aliteho), joissa kuitenkin vuotuinen lämmöntuotto oli 96-98% kokonaislämmöntarpeesta. Ihan turha runoilla mistään "monista" järjestelmistä, koska niiden prosentuaalinen osuus on olematon.

No noinhan ne halvat vilpit juuri toimivat.

Ja noita "osatehomitoittuja" maalämpöjä on paljon.. Tietysti riippuu siitä mikä on paljon, tai vähän. Tietysti joissain tapauksissa se tehovaje johtuu vaan siitä että lämpökaivo ei tuota suunnitellusti, mutta todellisuudessa laskennallisen tarvittavan huipputehon tuottavat MLPt ovat aika harvassa, mutta koska käytännössä sitä laskennallista huipputehoa ei tarvita, tuo ei oikeastaan ole ongelma.

Koko osatehokusetushan perustui ajatukseen että saadaan säästettyä maalämpöpumpun koossa (suurempi pumppu maksoi tuolloin 500€ enemmän), sekä kaivon mitasta. Kaivon mittahan tulee talon energiatarpeesta ja jos pumpulla on tarkoitus repiä 96-98% energiatarpeesta niin kaivoa saattoi lyhentää 5-10 metriä eli n.200 silloista euroa.

Tuossa sukulainen kun kyseli MLP tarjouksia uudisrakennukseen pelkillä talon pekseillä oli tarjottujen MLPn tehot välillä 9-16kW, samoin kuin kaivojen koot ja määrät vaihtelivat (en muista metrejä), eli en mä nyt sanoisi että nuo alimitoitetut MLPt ovat mihkään poistuneet.
Se 9kW ei ollut edes se halvin.

Yksikään PILP ei koskaan pärjää ilman "sähköapuja", ei leutona, eikä ankarana talvena. Eikä yksikään kevyt PILP toimi millään asteella "kulutusta vähentävänä apuna", vaan sitä lisäävänä. Jos sitä verrataan nykyisiin IV-koneisiin. Tässä tietysti oletuksena että talo sijaitsee Suomessa ja suihkussa käydään myös lämmityskaudella.

No nuo isot nibet riittävät talosta riippuen sinne -10...-15C korville, eli tänä talvena on pärjännyt ilman sähköapuja rannikolla.

Ja eihän ne kevyet pilpit tosiaan mitään säästä kovalla pakkasella, vaan kuluttavat jopa enemmän kuin kunnollinen LTO ilmanvaihto, mutta ei niitä kovia pakkasia niin usein ole varsinkaan etelässä, sen sijaan sitä koleaa syyssäätä tuntuu riittävän suurimman osan vuotta, jolloin se pilppi hakkaa sen LTOn.

Tottakai pärjää, sillä siinä on suurempi kompressori jonka hukkalämpö lämmittää enemmän. Samoin esilämmitysmaapiiri tekee siitä isoilla lainausmerkeillä maalämpöpumpun. Yhtä kaikki. täysin ylihintainen tekele suorituskykyynsä nähden. Ei kukaan halua kompressorikäyttöistä 24/7/365 pyörivää lämmöntalteenottolaitetta taloonsa, jonka olisi tarkoitus pysyä kasassa seuraavat 20-30 vuotta, kun vaihtoehtona on energiataloudellisempi ilmanvaihtokone. Yksi ohjainkorttivika niin ei toimi lämmitys, ilmanvaihto, eikä käyttöveden lämmitys. Mutta näitä PILP:jä laitetaan pää märkänä gryndereiden (helppo asentaa) ja pöjien rakentajien toimesta kun esitteessä lukee että kyseessä on LÄMPÖPUMPPU. Ikävä laite koska sen korvaaminen jälkikäteen muulla kuin seuraavalla PILP:llä on hankalampi juttu.

Ei sillä kompuran hukkalämmöllä mitään lämmitetä. Kyllähän se tietysti aika pitkälti tulee hyötykäyttöön, kuten missä tahansa lämpöpumpussa, mutta ei se hukkalämpö itsessään mihinkään riitä. Ja mitään maapiiriä tuossa ei tosiaan ole, sen enempää kuin LTO koneessakaan (eli voi olla jos sellaisen laittaa).

Sinänsä se iso nibe on kyllä suhteellisen kallis, samalla hinnalla saisi vilpillä toteutetun ratkaisun, joka kuitenkin olisi parempi ratkaisu, jos se ulkoyksikkö ei aiheuta ongelmia. MLP menee jo seuraavaan hintaluokkaan.

Se että se yksi ohjainkorttivika ei vaikuta ilmanvaihtoon ei sinänsä valtavasti lohduta.. oikeastaan se on jopa eduksi kun se ilmanvaihtokin sammuu kun lämmitysjärjestelmä simahtaa, kun lämpöenergian tarve laskee samalla..

Sitä mä en ymmärrä miksi sen PILPin vaihtaminen jälkikäteen johonkin muuhun olisi yhtään sen isompi homma kuin minkään muunkaan järjestelmän vaihtaminen, jonka lisäksi esim ec9 on todella helppo lisätä jälkikäteen esim vilp, jos siltä tuntuu.

 

[Sikatiiker]

Hyviä pointteja, kiitos. Sellaisen kuvan saa, että VILP tai PILP voisi riittää uudessa talossa ilman lisälämmönlähdettä, kunhan hommaa tarpeeksi tehokkaan vehkeen. Viilennys on kyllä ehdoton myös.

VILP riittää tarpeeksi isona. Ota huomioon, että saa olla about 10kW järjestelmä sähkövastuksineen että pärjäät kaikkien pakkasten yli. 23-24 talvi opetti että aina silloin tällöin tulee niitä -30...-35°C lähes eteläiseen Suomeen saakka. Silloin jos on alimitoitettu lämmitysjärjestelmä periaatteella "eihän sellasia pakkasia tule juuri koskaan" niin parasta on olla varaava takka sitten talossa, sillä sitten kun se kammopakkanen iskee ei ole kivaa kyhjöttää +10°C tuvassa putket halki jäätyneinä ja tuudittautua siihen että eihän tällaisia kelejä taas seuraavaan viiteen vuoteen ole luultavasti luvassa.

Kanaviston kautta viilennys on sitten pokeria kondenssivesien kanssa. Jos helteillä ei IV-putket hikoile eli ollaan kastepisteen alla niin sitten ei kyllä jäähdykkään.

Lämmittämisen ja jäähdyttämisen jättäisin muutenkin vajaa isommissa tiloissa muun kuin ilmanvaihtojärjestelmän tehtäväksi ihan ensinnäkin sen tehottomuuden vuoksi.

F750 pärjää ilman vastuksia -10c asti.

Kaikesta huolimatta en suosittelisi pilppiä kuin aivan etelärannikolle

Eikä sinne etelärannikollekaan ainoaksi lämmitysmuodoksi mitään järkeä suositella. Suomen ilmasto on sikäli haastava että monena vuotena kuukausien keskilämpötiloja katsellessa voi muodostua sellainen käsitys että PILP voisi riittää, mutta kun lämmittää muutaman talven omakotitaloa niin tajuaa kuinka paljon ne kovimmat pakkaspäivät, -viikot ja -kuukaudet määrittelee sitä minkä varalle lämmitysjärjestelmä on mitoitettava. Vuosi sitten ei putkarit ja lämpöpumppumiehet kerenneet mihinkään kun laiterikot ja alimitoitetut lämmitysjärjestelmät työllisti heitä enemmän kuin tarpeeksi läpi talven.

Edit: Siis pärjäähän sillä sähkövastuslämmitykselläkin kun se sähköpatterin teho on tarpeeksi suuri, mutta tämä kommenttini siis siitä näkökulmasta että jos turvaudut lämpöpumpputekniikkaan niin mitoita sen tehot niin ettei tarvitse sähköllä avustaa kaikkia pakkaskelejä.

 

[Kvarkki]

Tuossa sukulainen kun kyseli MLP tarjouksia uudisrakennukseen pelkillä talon pekseillä oli tarjottujen MLPn tehot välillä 9-16kW, samoin kuin kaivojen koot ja määrät vaihtelivat (en muista metrejä), eli en mä nyt sanoisi että nuo alimitoitetut MLPt ovat mihkään poistuneet.
Se 9kW ei ollut edes se halvin.

Oliko tarjous pyydettä tietylle energiamäärälle vai pitikö laskijan itse arpoa talon koon perusteella? Aikanaan kun itse kyselin tarjouksia, niin oli aikamoinen villiä se osaamisen taso noilla laskijoilla. Eli alimitoitus ei välttämättä ole täysin tahallista. Mulla kaksi eri toimijaa sai samalla softalla laskien samalle pumpulle 50 metriä kaivon pituuteen eroa. Energiankulutus molemmille samalla tavalla ilmoitettu öljy+sähkö/v. Lyhyemmän kaivon laskenut on mennyt konkkaan

 

[sammy123]

Ei noita maalämmön mitoituksia kannata myyjältä kysellä. Niben ohjelma antaa alimittaista kaivoa. Mitoitus Tomppelilta ja sitten vasta ostoksille: Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet

 

[Sir Lancelot]

Pilp voittaa aina suorasähkön, takka ja ilp kaveriksi niin mlp ei maksa koskaan itseään tai sitten takaisin maksuaika ei mielekäs.

 

[Taneli-]

Pilp voittaa aina suorasähkön, takka ja ilp kaveriksi niin mlp ei maksa koskaan itseään tai sitten takaisin maksuaika ei mielekäs.

En menisi allekirjoittamaan tuota lausuntoa. Tässä esim. oma (tälläkin foorumilla jo aiemmin kerrottu) tarina:

"
Lupasin päivitystä kun tarkempaa tietoa tihkuu joten:
Kohde:
Pienehkö 2 talon rivitalokokonaisuus.

Aiemmin on varattu 13 000€ lämmitysöljyyn / vuosi ja nyt kun kesällä siirryttiin maalämpöön tehtiin (minusta liian aikaisin) arvio (onneksi sentään yläkanttiin) että normaalisti kun sähköön on mennyt taloyhtiössä noin 1100€ se menisi nyt armon vuonna 2023 noin 8000€.

Otaksuen että (Pirkanmaan seudulla) ei kovin useasti tulisi päälle viikon kestäviä -25C tai päälle pakkasia sähkön kulutuksen pitäisi olla vielä alhaisempi. Toki esim. pidempään kestävät -30C+ pakkaset söisivät sitten sähköä enemmän, onneksi niitä on "hieman harvemmin" nähty tämän vuosituhannen puolella.

Eli vastike tulee laskemaan mukavasti tippuen itselläni 206€/kk mikä EI sisällä (4€ lisää) autopaikkaa lämmityksen kera tai vettä (22€/naama) mutta luonnollisesti 10mb netin, lämmityksen, normaalit hoito ja huoltotoimenpiteet. Eli 210€+44€ (2 henkeä)= 254€/kk. Päätimme myös, palveluksista kiittäen ja uutta laajennettua roskakatosta harkiten, että emme enää tarvitse lipputankoa sekä luonnollisesti siihen kuuluvaa liputusta juhlapäivinä, R.I.P.

Mikä ei ole kovin paha rasti, jos siis laskee että helposti vuokraan menisi vähintään 1000€ vastaavan kokoisessa kämpässä, luultavasti enemmän jos haluaisi hieman uudempaa kuten tämä.

2023 kesään saakka ainakin nykyinen taloyhtiön sähkösopimus voimassa, tiedä sitten tuleeko nousemaan, laskemaan vai pysyykö samana (6senttiä/kWh) joten ehkä tuo yläkanttiin laskettu sähkönkulutus vuodelle 2023 tarkoittaa sitä ettei vastiketta tarvitse sitten nostaa 2024 myöskään. Luonnollisesti myös vuoteen 2022 (kuluva vuosi) laskettu vastike mikä piti sisällään tuon 13 000€ kevyen polttoöljyn ei varmaan täyttyne (ottaen huomioon että kesäkuusta eteenpäin on menty maalämmöllä) joten siitäkin varmaan sitä puskuria kertynee hieman vaikka siitä täytyykin maksella loppuvuoden nousevaa sähkölaskua.
"
+
"
Päivitetääs tämä nyt loppuun saakka:
Tilanne tänään, remontti tehty kesällä valmiiksi. Nyt on tullut sitten laskun aika:
kerralla maksaen 4 837,14€
TAI 69,01€ kuukaudessa eli:
7453,08€ 9 vuoden aikana (mistä hinta luultavasti pompsahtaa koska korko tuskin pysyy samana eli se tulee nousemaan).
Kuukausittainen vastike on laskenut jo nyt (minusta hieman liian nopeasti) noin 50€, oikea tarkka kulutus nähdään minusta vasta joskus kesän yhtiökokouksessa tai marraskuun vastaavassa. Jolloin ilmeisesti vastikkeen pitäisi laskea vielä lisää.

Yhteensä hinnat olivat:
Yhteensä 93080,51
ARA, energia-avustus -43150,00
Taloyhtiön kustannukseksi jää 49930,51
(+ tietysti mitä ehkä korkoja tulee jos joku [väitän että näin tapahtuu] maksaa rahoitusvastikkeella eikä suoraan käteisellä)
"

Eli, sanoisin että 4837,14€ EI ole mainitsemasi "ei mielekäs maksuaika". Uskallan jopa väittää että aika nopeasti tuo maksaa itsensä takaisin. Teoreettisesti jos samassa taloudessa asuu esim. 2 aikuista jotka yhdessä omistavat kämpän heille tuosta tulisi siis 2418,57€ mikä ei minusta ole ihan järjettömän suuri summa maalämpöön siirtymisestä hieman alle 100m2 rivitaloasunnossa, eikö totta?

Jos laskee että vastike laskee sen 50€/kk niin tuo maksaa itsensä takaisin hieman alle 97 kuukaudessa, eli kahdeksassa vuodessa. Oikeasti nopeammin mutta en jaksa etsiä uudempia yhtiökokouksen papereita, paljonko esim. viimevuoden sähköön on kulunut jne. oli se muistaakseni päälle 6000€ kuitenkin mutta huomattavasti alle tuon 8000€ arvion ja paljon alle sen 13 000€ lämmitysöljyn...

Toki voidaan todeta että jos ei olisi saanut ARA avustusta, jos ei olisi ollut valmiiksi öljylämmitystä (tai muuta vesipohjaista systeemiä) ja pahimmillaan olisi jouduttu lattiat piikkaamaan auki, vetämään sinne kaapelia missä lämmitysvesi kulkee jne.. olisihan se ollut tosi kallis ja epämukava projekti mitä ei varmasti olisi lähdetty tekemään.

Lisäksi tuo tietysti vaikuttaa ihan suoraan talon lämpöarvoon, energialuokitukseen sekä jälleenmyyntiarvoon. Ennen oli Energialuokka F2013 nyt on Energialuokka C2018.

Mutta nyt todistetaakka siirtyy virallisesti sinulle. Eli miten AINA tulee pilp + takka + ilp halvemmaksi (missä tahansa asumismuodossa Suomessa) kuin maalämpö tai ainakaan takaisinmaksuaika ei ole mielekäs?

 

[kajakkivajakki]

Aralta tuskin saa uudiskohteeseen Energia-avustusta 50% Saako enää mihinkään kun valtio on rahahanat katkaissut?

Lisäksi energiatehokkaammassa rakennuksessa kuin Tanelin vanha rivari takaisinmaksulaskelmat ovat myös erilaiset.

 

[Taneli-]

Lisäksi energiatehokkaammassa rakennuksessa kuin Tanelin vanha rivari takaisinmaksulaskelmat ovat myös erilaiset.

Toki, mutta tuollaiset "aina pilp + takka + ilp tulee halvemmaksi" vaikka sen sitten väkisin rakentaisi kerrostaloon tjsp. väitteet olisi myös hyvä saada todistettua... Koska tuo "aina" on kuitenkin kohtuu vahva termi...

EDIT: toki on myös olemassa aivan varmasti monia tilanteita missä maalämpö ei nyt vaan ole mahdollista.. ..esim. Suomenlinnaa tuskin aletaan uudistamaan siten että sinne tehdään se maalämpö. Mutta en pidättäisi hengitystä siinäkään että sinne tehtäisiin pilp+takkoja+ilppejä.

 

[Kvarkki]

Ei noita maalämmön mitoituksia kannata myyjältä kysellä. Niben ohjelma antaa alimittaista kaivoa. Mitoitus Tomppelilta ja sitten vasta ostoksille: Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet

Saattoi muuten olla just niben ohjelma noilla kahdella käytössä. Ilmeisesti toinen vain käytti ohjelmaa, toinen ymmärsi mitä teki. Pistin kyllä voittaneeseenkin tarjoukseen vielä lisämetrejä päälle, eivät siinä kohtaa paljoa maksaneet. Tomppeli taitaa vähän "harrastella" mitoituksia.

 

[Sir Lancelot]

Aralta tuskin saa uudiskohteeseen Energia-avustusta 50% Saako enää mihinkään kun valtio on rahahanat katkaissut?

Lisäksi energiatehokkaammassa rakennuksessa kuin Tanelin vanha rivari takaisinmaksulaskelmat ovat myös erilaiset.

Nimeomaan uudiskohteista oli kyse tuolla ylempänä onhan mlp paras, mutta uudet pilpit ja vilpit haastaa takaisin maksuaikaa varsinkin jos pakkasella polttaa puuta tukilämmitykseen.

 

[kajakkivajakki]

Toki, mutta tuollaiset "aina pilp + takka + ilp tulee halvemmaksi" vaikka sen sitten väkisin rakentaisi kerrostaloon tjsp. väitteet olisi myös hyvä saada todistettua... Koska tuo "aina" on kuitenkin kohtuu vahva termi...

EDIT: toki on myös olemassa aivan varmasti monia tilanteita missä maalämpö ei nyt vaan ole mahdollista.. ..esim. Suomenlinnaa tuskin aletaan uudistamaan siten että sinne tehdään se maalämpö. Mutta en pidättäisi hengitystä siinäkään että sinne tehtäisiin pilp+takkoja+ilppejä.

Meillä hajosi kaukolämmönvaihdin tuossa joku vuosi sitten 30+ vuoden ikäisenä.
Siinä välissä siis olisi ollut oikea hetki miettiä taloyhtiön lämmöntuottotapaa, mutta koska oli kiirus niin eipä oikeasti ollut muita vaihtoehtoja kuin uusia vaihdin.

Mutta jos nyt peilaan tuohon sun rivarin maalämmön hintaan ja oletettavasti isompi on meidän taloyhtiö kun 5 talon kokonaisuus.
Laitetaan nyt varovasti sitten 1.5x teidän kustannukset eli ~150000€

Jos optimistisesti laskettais että lämmityskustannukset tuolla muutoksella putoaisivat puoleen kuten teilläkin niin:
Taloyhtiön vuosibudjetissa on varattu lämmitykseen ~16ke -> Maalämmöllä 8ke

150000/8000 -> Takaisinmaksuaika olisi 18.25 vuotta. Oletettavasti kaukolämmönvaihdin on kokonaisuutena huoltovapaampi/pitkäikäisempi mutta sitä nyt ei varmasti voi tietää ja hankala etukäteen arvioida.
Uusi lämmönvaihdin oli noin 11ke kustannus.

Takaisinmaksuaika ei tuollaisella karkealla laskukaavalla ole aivan mahdoton, mutta luultavasti meikä puskee jo horsmaa kun asia on tapetilla taas eli vaihtimen uusiminen. Tosin onko koko taloyhtiötäkään enää tässä kuolevassa kylässä pystyssä

 

[Taneli-]

Takaisinmaksuaika ei tuollaisella karkealla laskukaavalla ole aivan mahdoton, mutta luultavasti meikä puskee jo horsmaa kun asia on tapetilla taas eli vaihtimen uusiminen. Tosin onko koko taloyhtiötäkään enää tässä kuolevassa kylässä pystyssä

Olisi tuo minusta ns. ei järkevä ratkaisu, eli jos lähennellään jo 20 vuotta takaisinmaksun suhteen ja varsinkin jos se ei ns. asunnon arvoa nosta (eli kuoleva kylä kommentti) ei se ole järkevää.

Kannattaahan se katsoa tapauskohtaisesti.

Alle 10 vuotta ja kasvukeskuksessa / sen lähellä missä asuntojen hinnat vielä nousevat tai eivät ainakaan laske tuo on ihan perusteltua.

TAI jos on tekemässä uutta ja itselle kun tietää että siinä asuu sitten pitkään, kyllähän niitä uusia tehdään mistä tekijät varmasti tietävät etteivät ikinä saa myytyä.