Talon lämmitysratkaisut

[james123]

Ouman on hyvä vehje puulämmityksessä. Kääntelee sunttia itsekseen varaajan ja pannun lämpötilan laskiessa. Oumanilla saa viimeisetkin lämmönrippeet pattereille. Voihan saman toki tehdä käymällä manuaalisesti säätämässä sunttia pannuhuoneessa moneen kertaan. Se ei olisi kovin mukavaa yöllä talven kovilla pakkasilla.

Ilman oumania jos suntti oli liian isolla pattereille meni niin lämpöistä vettä ja muutenkin lämpötilat vaihtelivat, että hirveä pauke kuului pattereista/putkista öisin. Eli yksi etu on, että pattereille menevän veden lämpötila heittelee hyvin vähän.

 

[jak_pdgm]

Lämpövuo putkistossa riippuu lämpötilaerosta ympäristöön. Korkeampi lämpötila -> enemmän häviötä. Harvoin ne putket menee niin optimaalisesti, että kaikki menisi hyödyksi. Oma osansa on sitten lämmöntuotossa sekin, että mikä lämmön tuottaa. Ääriesimerkkinä maalämpöpumppu tekee ja kierrättää 50+ asteista vettä, kun tarve olisi 30 astetta. Alkaa näkyä ja paljon kulutuksessa. Öljynpoltosta ja muista en tiedä miten hyötysuhteen käy lämmityksessä, mutta 20 astetta kuumempi kattilakin hukkaa helposti lämpöä - jälleen kerran riippuu sijainnista meneekö harakoille vai ei.

Joo itselläni öljylämmitys ja kaikki putket kulkee lämpimissä tiloissa (myös kellarin puolella). Manuaalishuntilla voi tietty kiertoveden lämmön säätää minimiin.

Vanhat patteritermarit on kyllä aika epämääräiset kun säätö on asteikolla 1-6, mitä sekin sitten tarkoittaa.

 

[Kvarkki]

Ouman on hyvä vehje puulämmityksessä. Kääntelee sunttia itsekseen varaajan ja pannun lämpötilan laskiessa. Oumanilla saa viimeisetkin lämmönrippeet pattereille. Voihan saman toki tehdä käymällä manuaalisesti säätämässä sunttia pannuhuoneessa moneen kertaan. Se ei olisi kovin mukavaa yöllä talven kovilla pakkasilla.

Ilman oumania jos suntti oli liian isolla pattereille meni niin lämpöistä vettä ja muutenkin lämpötilat vaihtelivat, että hirveä pauke kuului pattereista/putkista öisin. Eli yksi etu on, että pattereille menevän veden lämpötila heittelee hyvin vähän.

Paisarin ja muiden komponenttien takia tuo automaattishuntti on ihan hyvä joo, että ei ammu lähes kiehuvaa vettä putkeen.

Tähän liittyen tuli mieleen (taas?) järkyttynyt Bauhausin LVI-puolen neito. Kuulemma ei voi pistää yli 75-asteista vettä hanasta, kun piirin sekoitin estää sen Käski soittaa heti putkarille, putket (1" teräs) ei kuulemma kestä (kuin 50-70 v siihen mennessä). Putkisto oli silloin mallia suoraan öljypolttimon kierukalta hanaan ja lämpöestoja: ei ole.

 

[Tonnin Seteli]

No jos talo tarvitsee vaikka 150kWh edestä lämpöä vuorokaudessa, niin 20kW vastuksilla se ottaa sen 7,5h vuorokaudessa. Jos nyt on järkevästi eristetty talo ja kyseessä ei ole mikään 300m3 niin ei varmaan ihan jokapäivä mene 150kWh. 35A sulakkeilla kuitenkin saa sen 24kW ja jonkin aikaa enemmän, joten luultavasti riittää normi taloussähkölle.

Hyvä esimerkkioletus. Minusta tuo kaikki näyttää siltä, että 35 A liittymä olisi ison omakotitalon vastuslämpövarastoinnissa aika rajoilla. Vähäistä suurempi muu sähkönkäyttö vaatisi heti katkomista. Vastaava laskelma MLP:n kanssa samalla antoteholla puolestaan voisi jäädä jopa 75-80% nimellistehosta vapaaksi muuhun käyttöön - varaston latauksen aikana.

Sitten kiukaalle ym. voidaan tehdä yksinkertaisesti kontaktorilla pudotuskytkentä, jolloin ne varaajan vastukset menee pois kun kiuas on päällä. Näin on aika monessa sähköpattereilla lämpeävässä OKT:ssa ollut jo ties kuinka pitkään (patterit kytketään pois kun kiuas menee päälle). Toki nykyisin sitten on jo paljon modernimpaa kuormanohjausta tarjolla jota kannattaa jo hyödyntää uusissa asennuksissa.

Tällainenhan ei yleensä ole ongelma mutta juuri lämpövaraston latausta suunnitellessa on. Vähentää potentiaalista hyötyä rajusti.

ILP lienee se kustannustehokkain ratkaisu monelle. MLP alkusijoitus on melko iso, nykyisin taitaa järjestelmä maksaa sen 20-30k€, joten voi olla vaikea saada kiinni ILP:tä ennenkuin järjestelmän uusinta tulee jo vastaan. Riippuu tosin sijainnista ja miten paljon talo tarvitsee lämmitysnergiaa. MLP toki parempi hyötysuhde pakkasella.

Näin varmaankin on. Tosin verkon huippukuormien aikana se MLP veisi voiton vs. ILPit monestakin syystä. Tietysti mikä tahansa varastoiva ratkaisu on paras jos kriteerinä on lyhytaikaisen kulutusjouston määrä.

Tosin ihan mielenkiintoinen ratkaisu voisi olla vastuksilla se varaaja + vesitakka. Investointi ei olisi ihan mahdoton ja samalla olisi myös sähkökatkojen varalle lämmönlähde. Tosin en tiedä pärjääkö tämäkään ILP, koska alkusijoitus on sitä huomattavasti isompi.

Ei pärjää ILP, koska sekä investointi että käyttökulu on suurempi. Hyvän lämpöpumpun vipuvaikutuksella lämpö on äkkiä halvempaa kuin klapi. Lisäksi esimerkiksi Carunan hinnoilla ja COP 3 joudutaan toteamaan, että pumpun ajaminen 10 sentin sähköllä on halvempaa kuin vastuksen käyttö ilmaisella sähköllä.

Huippukuorman rajaamiseksi tai hintapiikkien välttämiseksi tällä saa tietysti täydet pisteet, jos käyttötapana on kytkeä vastus pois.

 

[HTK12]

Hyvä esimerkkioletus. Minusta tuo kaikki näyttää siltä, että 35 A liittymä olisi ison omakotitalon vastuslämpövarastoinnissa aika rajoilla. Vähäistä suurempi muu sähkönkäyttö vaatisi heti katkomista. Vastaava laskelma MLP:n kanssa samalla antoteholla puolestaan voisi jäädä jopa 75-80% nimellistehosta vapaaksi muuhun käyttöön - varaston latauksen aikana.

Caruna tarjoaa samalla kk-hinnalla liittymän 63A asti. Tuolloin olisi mahdollista nostaa sen varaston vastustehoa vielä suuremmaksi, jolloin ne lyhyetkin matalat hinnat voisi hyödyntää. 30KW vastuksilla latausaika on 5h ja silti muuhun käyttöön jäisi 13kW. Tähän kun yhdistetään älykäs kuormanhallinta, niin ei haittaa muuta käyttöä.

Tällainenhan ei yleensä ole ongelma mutta juuri lämpövaraston latausta suunnitellessa on. Vähentää potentiaalista hyötyä rajusti.

Kuten sanoin, ei läheskään jokapäivä tarvita noin paljon lämpöä. Jos tarvitaan, niin kuten edellä sanoin Carunalla samalla kk-hinnalla 63A sulakkeet niin niillä luulisi jo piisaavaan suurimmalle osalle.

Näin varmaankin on. Tosin verkon huippukuormien aikana se MLP veisi voiton vs. ILPit monestakin syystä. Tietysti mikä tahansa varastoiva ratkaisu on paras jos kriteerinä on lyhytaikaisen kulutusjouston määrä.

MLP ongelma on lähinnä vaan sen todella iso investointi vrt. muut ratkaisut. Saako MLP ikinä kiinni muita vaihtoehtoja ennenkuin pitää alkaa uusimaan? Tämä lienee se eniten painava syy OKT:n omistajan mielessä.

Ei pärjää ILP, koska sekä investointi että käyttökulu on suurempi. Hyvän lämpöpumpun vipuvaikutuksella lämpö on äkkiä halvempaa kuin klapi. Lisäksi esimerkiksi Carunan hinnoilla ja COP 3 joudutaan toteamaan, että pumpun ajaminen 10 sentin sähköllä on halvempaa kuin vastuksen käyttö ilmaisella sähköllä. Huippukuorman rajaamiseksi tai hintapiikkien välttämiseksi tällä saa tietysti täydet pisteet, jos käyttötapana on kytkeä vastus pois.

Riippuu täysin hinnoista, jos iskee tammikuun tapainen hintapiikki ja iso kulutus voi se klapi ollakkin hetkellisesti halvin. Kovalla pakkasella ILP COP ei taida hirveän monella pumpulla olla 3. Jos nyt puhutaan jostain -25c tms., jolloin sitä lämpöä myös paljon tarvitaan. Eli riippuu nyt missä se talo sijaitsee ja minkälaiset on klapin hinnat jne. Itse myös lasken jonkinlaisen arvon sille, että on sähköstä riippumaton lämmitysmuoto. Kalliin sähkö aikaan kuten tammikuussa voisi vaikka viikon lämmittää klapeilla kun vuorokauden keskiarvo tekee klapista paljon halvemman kuin muut. Kun katsotaan vaikka tämän kuun hintoja, niin monesti on käyty yli 20snt/kWh ja sitten yöllä menty nollaan tai hyvin lähelle sitä, eli aika isot on hinnan vaihtelut, joita voisi varaston kanssa tehokkailla vastuksilla hyödyntää. Lämpövarasto kannattaa vain, jos olettaa laskemissa nykyisen kaltaiset isot tai nykyistä isommat hinnan vaihtelut ja siirtohinta on kohtuullinen.

 

[Tonnin Seteli]

Caruna tarjoaa samalla kk-hinnalla liittymän 63A asti.

No eipä nyt sentään. Caruna Espoo toki tarjoaa kaikkea kivaa lähes veloituksetta valikoidulle alueelle. Carunan alueella esimerkiksi 63A yösiirron kuukausimaksu on 110€ enemmän kuin 35A yösiirto. Yleissiirroissakin 87 euroa eroa.

 

[Dieselnautti]

Riippuu täysin hinnoista, jos iskee tammikuun tapainen hintapiikki ja iso kulutus voi se klapi ollakkin hetkellisesti halvin. Kovalla pakkasella ILP COP ei taida hirveän monella pumpulla olla 3. Jos nyt puhutaan jostain -25c tms., jolloin sitä lämpöä myös paljon tarvitaan.

Parhailla nykyaikaisilla päästään siihen kahden pintaan tehtäessä -25 pakkasesta sisälle 20 astetta (VTT). 1.5 ei ole mitenkään tavaton. Sitten kun päästään kolmeen, lupaan heittää moottorisahalla kuikkaa.

 

[Tonnin Seteli]

Itse myös lasken jonkinlaisen arvon sille, että on sähköstä riippumaton lämmitysmuoto. Kalliin sähkö aikaan kuten tammikuussa voisi vaikka viikon lämmittää klapeilla kun vuorokauden keskiarvo tekee klapista paljon halvemman kuin muut.

Parhailla nykyaikaisilla päästään siihen kahden pintaan tehtäessä -25 pakkasesta sisälle 20 astetta (VTT). 1.5 ei ole mitenkään tavaton. Sitten kun päästään kolmeen, lupaan heittää moottorisahalla kuikkaa.

Tämä kovan pakkasen huippujen välttäminen mukavasti on toki huoltovarmuuden ohella hyvä syy hankkia tai säilyttää jonkinlainen polttolämmitysmahdollisuus. Aion itsekin purkamisen sijaan kunnostaa pari vanhaa tulisijaa, vaikka jatkuvaan puiden kantamiseen en rupea. Kunhan ne pitää vähän lämpimänä läpi kauden jotta voi varautua edeltävinä päivinä kriisipiikkiin.

Toisaalta kuinka usein on odotettavissa -25 C suureen osaan maata ja samanaikaisesti törkeä sähkön hinta? Taisi olla tänä vuonna kerran, tammikuun viides päivä. Pienempiä huippuja oli, säästöpotentiaalia on. Mutta onko yhtä paljon kuin pelkällä lämpöpumpulla saadaan pitkin kautta? Johan se marginaalitilanteiden marginaalisuus todettiin lämpövarastonkin tapauksessa ei-ongelmaksi eli senkin sallitaan tyhjentyä.

 

[HTK12]

No eipä nyt sentään. Caruna Espoo toki tarjoaa kaikkea kivaa lähes veloituksetta valikoidulle alueelle. Carunan alueella esimerkiksi 63A yösiirron kuukausimaksu on 110€ enemmän kuin 35A yösiirto. Yleissiirroissakin 87 euroa eroa.

No kun ei tarkemmin ollut puhetta kumpi Caruna, niin tarkistin Caruna Espoon hinnaston, jossa näin on (itsellä sattuu olemaan ko. siirtoyhtiö).

Toisaalta kuinka usein on odotettavissa -25 C suureen osaan maata ja samanaikaisesti törkeä sähkön hinta? Taisi olla tänä vuonna kerran, tammikuun viides päivä. Pienempiä huippuja oli, säästöpotentiaalia on. Mutta onko yhtä paljon kuin pelkällä lämpöpumpulla saadaan pitkin kautta? Johan se marginaalitilanteiden marginaalisuus todettiin lämpövarastonkin tapauksessa ei-ongelmaksi eli senkin sallitaan tyhjentyä.

No ei se vaadi -25c, että tulee piikkejä hintaan, eikä koko maahan noin kylmää. Onhan tässäkin kuussa ollut yli 25snt/kWh piikkejä, vaikka kylmää ei vielä ole oikeastaan ollut. Pakkasella sähkönkulutus nousee ja toisaalta tuulivoiman tuotanto yleensä laskee, joten luultavasti niitä piikkejä tulee hintaan tänäkin talvena kun pakkaset kunnolla alkaa. Tuo on hyvä kysymys paljonko se ILP säätöpotentiaali on vrt. tuollainen varaava järjestelmä. Joku 150kWh lämpövarasto mahdollistaa niiden kalliiden hintojen skippaamisen melkein kokonaan. Jos siihen liitetään vaikka se vesitakka, niin viime tammikuun kalliit päivät olisi voinut klapeilla lämmittää ja säästää todella paljon sähkössä vaikka siihen ILP verrattuna. Jos lämmitys on ILP/sähköpattereiden varassa, niin eipä siinä oikein auta kun maksaa, kun mitään varaavaa ei ole, joten pakkasella on pakko vaan lämmittää. Veikkaisin, että viime tammikuussa yksistään tuli useamman satasen ero sellaiseen taloon, jossa on tulisija tai varaava järjestelmä, jolla niitä piikkejä voi väistellä. ILP taidetaan suositella vaihdettavaksi uuteen 10-15v kohdalla, tulisijan menee useamman vuosikymmenen ilman kunnostusta. Todella hankala kyllä tälläisiä laskea mikä se kustannustehokkain valinta on.

 

[Charlie Glide]

MLP ongelma on lähinnä vaan sen todella iso investointi vrt. muut ratkaisut. Saako MLP ikinä kiinni muita vaihtoehtoja ennenkuin pitää alkaa uusimaan? Tämä lienee se eniten painava syy OKT:n omistajan mielessä.

Onhan se kallis mutta myös helpoin ja pitkäikäisin ratkaisu. Lisäksi sen kustannus riippuu hyvin paljon myös millainen sen toteutus on. Kaikkialla ei voi edes kaivoja porata järkevästi sekä lisäksi kuinka syvän joutuu poraamaan, vaikuttaa sekin hintaan.
Käytännössä siinä maksaa sen kaivonporauksen hinnan verran enemmän kuin VILP.
VILPissä ei paukut riitä kovimmille pakkasille, mutta taas kerran riippuu millä leveysasteilla on ja paljonko kovia pakkaspäiviä vuodessa on, onko se sitten vielä merkittävä tekijä.
Monet jättävätkin sen rinnalle öljypolttimen tasaamaan kovimpia päiviä mutta onko sekään kovin kätevä ratkaisu.

 

[BongisKhan]

Onhan se kallis mutta myös helpoin ja pitkäikäisin ratkaisu. Lisäksi sen kustannus riippuu hyvin paljon myös millainen sen toteutus on. Kaikkialla ei voi edes kaivoja porata järkevästi sekä lisäksi kuinka syvän joutuu poraamaan, vaikuttaa sekin hintaan.
Käytännössä siinä maksaa sen kaivonporauksen hinnan verran enemmän kuin VILP.
VILPissä ei paukut riitä kovimmille pakkasille, mutta taas kerran riippuu millä leveysasteilla on ja paljonko kovia pakkaspäiviä vuodessa on, onko se sitten vielä merkittävä tekijä.
Monet jättävätkin sen rinnalle öljypolttimen tasaamaan kovimpia päiviä mutta onko sekään kovin kätevä ratkaisu.

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

 

[jm82]

ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa itsensä oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Ekaan taloon tuli Nibe 10kW maalämpöpumppu ja 200m lämpökaivo. Kaivon kokonaishinta oli 26€/metri, eli 5200€.

Toiseen taloon tuli vanhan ILPin lisäksi toinen ILP toiseen päähän taloa.

Kolmanteen taloon tuli kaksi ILPiä. Mitsu LN35 ja Panasonicin joku malli, 1700€ asennettuna.

Neljäs talo, joka vielä pikkasen vaiheessa, että pääsee muuttamaan. Vanhan Panasonic ILPin lisäksi Daikin Perferan 40 N ILP. Lisäksi käyttövesiputket ja 300L sähkövaraaja. Daikin oli 2440€ asennettuna. En oikein nähnyt tässäkään maalämmölle "tarvetta", kun oli jo yks ILP valmiina.


Nibe F1217 10kW on ollut kestävä, kun siinä on noin 500L puskurivaraaja ja lämpöanturia hieman modifioitu, eli siirretty MLP sisältä vasta puskurivaraajan jälkeen.

Mutta myös nuo ilmalämpöpumput on hyviä ja kestäviä myös. MLP talossakin saisi kesää varten olla ILP viilentämään, mutta sitä ei ole. Viilentäminen ei paljoa maksa, kun aika lyhyt se kuuma aika kesästä. Daikin ILPiin olen kanssa tyytyväinen (jos vaan löytää asentajan sille jostain). Toki noista kaikista hinnoista saa myös kotitalousvähennystä.

 

[Charlie Glide]

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Nojuu, olisi pitänyt mainita että jos vanhassa talossa on jo ennestään vesikiertoinen lämmitys niin sitten tuo. Mutta jos suora sähkölämmitys, niin sitten ILP yleensä tosiaan aika kustannustehokas tapa alentaa lämmityskuluja. Porukoiden sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa 1 ILP laski sähkönkulutusta 30%.

 

[Taneli-]

Nojuu, olisi pitänyt mainita että jos vanhassa talossa on jo ennestään vesikiertoinen lämmitys niin sitten tuo. Mutta jos suora sähkölämmitys, niin sitten ILP yleensä tosiaan aika kustannustehokas tapa alentaa lämmityskuluja. Porukoiden sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa 1 ILP laski sähkönkulutusta 30%.

Ehdottomasti samaa mieltä. JOS on vanha talo (oli nyt mallia mitä tahansa) niin jos siellä on jo esim. öljy (mihin sai, tuskin enää?, tukia jopa 50% tjsp kun vaihtoi maalämpöön tai muuhun energia tehokkaampaan) eli vesikiertoa. Vaikka olisi sitten pattereilla se säästö saattaa olla todella suuri. Esim. täällä laski vastike (pieni rivitalon pätkä kyseessä, rapiat 10, reippaasti alle 20 asuntoa) maalämpöurakan jälkeen öljy => maalämpö mistä saatiin 50% alennusta.

Mutta jos on esim. suorasähkö ilppi on varmaan se paras mikä vähentää todella paljon laskua jo. Toki myös se että onko maapinta-alaa. Saako luvan porata kaivoja tai onko peltoa / vesistöä lähelle mihin laittaa keruupiirit.

 

[jm82]

Öljy (mihin sai, tuskin enää?, tukia jopa 50% tjsp kun vaihtoi maalämpöön tai muuhun energia tehokkaampaan) eli vesikiertoa. Vaikka olisi sitten pattereilla se säästö saattaa olla todella suuri. Esim. täällä laski vastike (pieni rivitalon pätkä kyseessä, rapiat 10, reippaasti alle 20 asuntoa) maalämpöurakan jälkeen öljy => maalämpö mistä saatiin 50% alennusta.

Mutta jos on esim. suorasähkö ilppi on varmaan se paras mikä vähentää todella paljon laskua jo. Toki myös se että onko maapinta-alaa. Saako luvan porata kaivoja tai onko peltoa / vesistöä lähelle mihin laittaa keruupiirit.

Nuo tuet toki tavallaan sotkee laskelmia ja kannattaa toki huomioida. Ilmaista rahaa.

Toki noihin rivitaloihinkin saattaa olla ILPit hyödyllisiä kesä jäähdytyksen kannalta. Jos on sallittuja ja jos osakas itse haluaa sellaisen.

 

[Taneli-]

Nuo tuet toki tavallaan sotkee laskelmia ja kannattaa toki huomioida. Ilmaista rahaa.

Toki noihin rivitaloihinkin saattaa olla ILPit hyödyllisiä kesä jäähdytyksen kannalta. Jos on sallittuja ja jos osakas itse haluaa sellaisen.

Meillä maalämpöurakasta (noin 90k) -50% saatiin ARA rahoitusta mikä tietysti oli "ihan kiva" bonus joten päivitys oli oikeasti todella kannattava. Kun kuitenkin kohtapuoleen olisi täytynyt uusia kattilaa ja muuta lämmitykseen liittyvää.

Juu tuo ilppi oli tarjouksena (toki itse joutuu maksamaan sähkön kun taas lämmitys kuuluu vastikkeeseen ja tietysti myös ilpin sekä asennuksen mikä oli luokkaa 1200-1400€ per asunto riippuen ostajien määrästä) kun tuli maalämpö noin 2 vuotta sitten (yhden "oikean" vuoden ollut, eli yhden talvikauden, käytössä ja asennettu 2022 kesällä) heille jotka haluavat sen ottaa samalta tarjoajalta.

Itse ja olikohan 1-2 muuta siihen tarttuivat. On se kuitenkin mielyttävää kun ennen kaikkea kosteus prosentti on alhainen vaikka se ilman lämpötila pysyykin "kohtuu korkeana" (toki oma valinta, eli voihan sen pyynnin laittaa vaikka 18C mutta ei tarkoitus ole kuitenkaan palella). Eli itsellä taitaa olla koko kesän pyynti jossain +22-23C mikä on ihan OK. Mutta sen huomasi kun laittoi asennuksen jälkeen ilpin päälle ja alussa muutaman tunnin jälkeen joutui ämpäriä tyhjentämään ja normaalisti ehkä kerran viikossa tai parissa... Eli lämpö kesäisin oli helposti jopa päälle +25C ja ilman kosteus "taivaissa", mikä helposti korreloitui siinä että hikoili jatkuvasti ja kulki kutakuinkin shorseissa ilman paitaa eikä halunnut edes mennä ulos kun siellä vielä lämpimämpää...

Toki myös kotitalous vähennys (~40% työnosuus tuosta) työstä oli saatavilla eli ei tuokaan ihan niin "kallis" ollut sitten kuin ehkä paperilla näytti.

 

[Tonnin Seteli]

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Tietysti tapauskohtaisesti voi ajatella myös sitä, että keskuslämmitys on elintasoinvestointi kuten se oli joskus ennenkin. Ei sellainen maksa itseään takaisin rahassa kuitenkaan ellei elinkaari ole aivan hurja.

Lisäksi hyvän MLP:n hyötysuhde patterilämmityksellä ei ole mitenkään huono. Sen järkevyys ei automaattisesti jää kiinni siitä, ettei lämmönjako ole lattiapiirillä. Toteutuva COP>3 antaa jo aika suuren osan toteutuvasta teoreettisesta maksimisäästöstä monessakin tapauksessa. Vilppi kannattaa tietysti patteriveden kanssa unohtaa ennen kuin edes harkitsee.

 

[pulssi]

Jep. Kyllä tuolla Perfera 40:llä ihan hyvin lämpöä saa tupaan, mutta aika puhina päällä vähänkään kireämmillä pakkasilla. Ovia ei tietenkään voi pitää kuin auki, että huoneisiin leviää lämpö.

Vahvasti harkinnassa patteriverkoston asentaminen ja MLP. Kallio on ihan pinnassa tontilla.