Tuo suuri kulutus voisi olla alimitoitetusta kaivo(i)sta johtuvaa. Yleensähän pitäisi porata vähän reippaammin, koska metrit ei maksa juuri mitään, mutta joku on voinut vähän säästää tai ei ole vaan osattu laskea lämmitystarvetta oikein.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Talon lämmitysratkaisut
- Keskustelun aloittaja TMK
- Aloitettu
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 872
Sen verta heikot lähtötiedot et aika turha arvuutella enempää. "6kW Gebwell pömpeli" voi olla ihan 6kW sähkövastuksella oleva lämminvesivaraaja? Onko tuolla nyt koko kiinteistössä vesikiertoinen lattialämmitys vai mitä?
Tässä jopa kuva setupista. Selvisi itselleni just (Google lens) että tuo pyöreä pannu on se vesivaraaja ja siinä kyljessä tosiaan se teksti 6.0kw. Ja sen oikealla puolen on toinen samantyyppinen säiliö. Tuossa vasemmalla tämä matala loota on se itse maalämpöpumppu kaiketi. Ja siinä vasemmalla ylhäällä näkyy siivu yhden asunnon iv-koneesta.
Ja joo, koko kiinteistössä on vesikiertoinen lattialämmitys.
Nyt jäin pohtimaan vielä tuota vesivaraajaa ja sähkön kulutusta, jos esim se kompura olisi pois pelistä niin tuo varaajan lämmitysvastus siis kävisi tavallaan pelkällä sähköllä...?
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 872
Tässä jopa kuva setupista. Selvisi itselleni just (Google lens) että tuo pyöreä pannu on se vesivaraaja ja siinä kyljessä tosiaan se teksti 6.0kw. Ja sen oikealla puolen on toinen samantyyppinen säiliö. Tuossa vasemmalla tämä matala loota on se itse maalämpöpumppu kaiketi. Ja siinä vasemmalla ylhäällä näkyy siivu yhden asunnon iv-koneesta.
Ja joo, koko kiinteistössä on vesikiertoinen lattialämmitys.
Nyt jäin pohtimaan vielä tuota vesivaraajaa ja sähkön kulutusta, jos esim se kompura olisi pois pelistä niin tuo varaajan lämmitysvastus siis kävisi tavallaan pelkällä sähköllä...?
Tuo tönö näyttää kyl et se teholuokasta 25-30kW. Pelkällä sähkövastuksella mökki ei pysy lämpimänä tässä tapauksessa. Lattialämmitys on parempi vaihtoehto mut mökki on jo sen kokoinen et pelkkä lämmitys voi viedä ~20000kWh(vedetty hatusta) ja siihen päälle mitä käyttöveden tulistaminen sähkövastuksella vie. Maalämpökoneen yläosassa on tuo saranoitu kansi niin sen alla lienee jotain säätöpaneelia niin sieltä saisi jotain hyvää tietoa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 592
Verrokkina oman 200 neliöisen (+parin auton mentävä talli) maalämpötalon kulutus on ~16MWh/vuosi, sisältäen myös käyttösähkön ja sitä ei säästellä. Lapsiperheessä tiskikone ja kuivaava pyykkikine jauhavat, tosin meidän sähkösaunaa lämmitetään aika harvoin, ei edes viikottain...
9kW maalämpö ei käy meillä normaalisti koskaan vastuksilla, mutta esim. viime vuonna remppamies poltti talon sulakkeen niin maalämpöpumppu meni vikatilaan ja lämmitin toista kuukautta pelkästään vastuksilla tietämättäni
Pointtina siis että asiat saa helposti pieleen pienellä vaivalla
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 952
Juuri näin käy helposti ellei vikatilasta saa kätevästi tietoa. Ilman valmistajan pilveen kytkettyä sovellusta olisi vaikea tietää ja vähintään pitäisi käydä päivittäin teknisessä tilassa katsomassa. Lisäksi millä todennäköisyydellä joku tavallinen kuluttaja-asiakas muistaa vuotta myöhemmin että se Gebwell-logossa hehkuva taustavalo on virheindikaattori eikä koriste?esim. viime vuonna remppamies poltti talon sulakkeen niin maalämpöpumppu meni vikatilaan ja lämmitin toista kuukautta pelkästään vastuksilla tietämättäni
Aika monessa MLP-järjestelmässä on riittämätön automaation aste ja tieto käyttäjälle järjestelmän toimintatilasta. Niitä varusteita jätetään ottamatta perustamisvaiheessa, koska kamalan kallista ja turhia hienouksia ja helppoa ratkaisua ollaan hakemassa eikä haluta mikromanageroida. Isomman laskun tullessa selviää että ei se maailma niin toiminutkaan.
"Kyllähän se asentaja tietää mitä tekee"
Joo, osaa kytkeä ja laittaa perussäädöt kohdalleen ja siinä se, koska loput on täysin talo- ja käyttöprofiilikohtaista. Pelottaa ajatellakin, kuinka paljon pielessä olevia säätöjä Suomesta löytyy maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpuista.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 952
Usein taitaa käydä niin että asiakas sen tekee mutta huonosti. Säädetään ehkä lämpökäyrä vähän sinnepäin ja samaan aikaan esimerkiksi ennestään olemassa olevat huonetermostaatit sotkevat hommaa. Samalla kun yksi yrittää saada lämmityskäyrää kohdalleen, joku toinen ruuvailee huonetermostaatteja. Vaikka asentaja on kertonut miten menetellään, se ei millään mene perille. Homma voi jäädä kesken koko laitteiston elinkaarensa ajaksi.
Vielä kun asiakas ymmärtäisi, että pitää pysyä selvillä siitä, onko pumppu yhä käytössä vai esimerkiksi viime marraskuusta saakka varakäyttötilassa.
Yleensä lämpöä kuitenkin riittää vaikka järjestelmä toimii huonosti. Energiankulutus ei vaan ole sitä mitä pitäisi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 927
Juu, talon saa kyllä mukavaksi asentajan toimilla, mutta energiatehokas ja mukava on mahdollista vain kun asukas itse ymmärtää kuinka laitteisto toimii ja osaa sen säätää. Tietysti ammattitaitoinen asentajakin sen osaisi säätää, mutta ei kukaan ole valmis maksamaan siitä niitä summia joita se tulisi maksamaan... Eikä siinä olisi edes mitään järkeä, ainakaan nykyhintaisella energialla.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 872
CTC, Nibe ja Lämpöässä enemmän tai vähemmän samaa puljua niin lienee kohtuu turvallinen valinta?
Hyviä valintoja varmaan kaikki, mutta varsinkin ctc hintavin vaihtoehto näistä että kannattaako tonnien lisähintaa maksaa vaiko kääntyä johonkin muuhun
Arimax 35 alapalokattila ja varaajana arimaxin pyöreä 1850l varaaja.
Varaajan lähtölämpötilat:
Ylälämpötila
Alalämpötila
Lämmitysaikaa n. 3h 45min ja poltin yhen pesällisen sekapuuta. Palo hiipunut ja varaajan lämpötilat:
Ylälämpötila
Alalämpötila
Mitäs mieltä porukka? Minusta varaaja latautui aika hyvin. Ja aika huoleton lämmityssysteemi, suurin työ on polttopuiden teko ja niiden saaminen sisälle.
Tuolla hieman vajaa 80 asteisella varaajalla nyt pärjää taas pari päivää, riippuen tosin ulkolämpötiloista. Lattialämmitys lämmön luovuttajana ja sisälämpötila 20-21 astetta, khh ja märkätiloissa tosin kiertää lämpimämpi vesi.
Varaajan lähtölämpötilat:
Ylälämpötila
Alalämpötila
Lämmitysaikaa n. 3h 45min ja poltin yhen pesällisen sekapuuta. Palo hiipunut ja varaajan lämpötilat:
Ylälämpötila
Alalämpötila
Mitäs mieltä porukka? Minusta varaaja latautui aika hyvin. Ja aika huoleton lämmityssysteemi, suurin työ on polttopuiden teko ja niiden saaminen sisälle.
Tuolla hieman vajaa 80 asteisella varaajalla nyt pärjää taas pari päivää, riippuen tosin ulkolämpötiloista. Lattialämmitys lämmön luovuttajana ja sisälämpötila 20-21 astetta, khh ja märkätiloissa tosin kiertää lämpimämpi vesi.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 592
Tämä psykoosi varaavan puulämmityksen (kattila) omistajilla jotenkin naurattaa. Ei tarvitse kuin ostaa/tehdä ja kantaa puita, sekä parin päivän välein poltella niitä niin on "huoleton".
Jos vaikka vertaa muihin lämmitysmuotoihin niin noin kaikki muut ovat huolettomampia
Edit. Ei siis ollut haukku kys. lämmitysmuodolle, varsinkin jos puuta saa puoli-ilmaiseksi/työlleen ei laske hintaa niin voi olla myös hyvinkin edullinen.
Otokseni on pieni, mutta jotenkin tuo työläin lämmitysmuoto on tuntemilleni käyttäjille jotenkin "helppo/näppärä" tms. niin kai siinä jotain taikaa on
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 469
Aika huoleton on toi ilppi, vähensi puun kantamista huomattavasti. Nyt vaan enää pakkasilla avitetaan puilla ja jos haluu tunnelmoida.Tämä psykoosi varaavan puulämmityksen omistajilla jotenkin naurattaa. Ei tarvitse kuin ostaa/tehdä ja kantaa puita, sekä parin päivän välein poltella niitä niin on "huoleton".
Jos vaikka vertaa muihin lämmitysmuotoihin niin noin kaikki muut ovat huolettomampia
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 469
Suhteellistahan se työläys on, tapana oli keväisin roudata isäntien metsistä puuta ilmaiseksi ja oli äijäolo, kun sai lämmitellä itse tehdyillä "ilmaisilla puilla". Mukavaa liikuntaa kevätauringossa on pätkiä ja pilkkoa puita ja haistella kuivuvan puun tuoksua. Sitten eräänä keväänä jouduin ostamaan puita, kun oli muita kiireitä eikä ehtinyt klapisavottaan. Kun kuorma kipattiin pihalle ja ladoin niitä katoksen alle kuivumaan niin totesin, että tuolla luurilla vasta kätevästi klapien teko käykin ja silti saa nauttia pinojen teon nautinnosta, ulkoilusta ja tuoksusta. Eipä ole sen jälkeen saha soinut kuin pihapuita kaataessa. Ja kuten aikaisemmin kirjoitin niin puun kulutuskin väheni huomattavasti, kun uudet ilpit tuli seinälle. Vanhemmiten näköjään laiskistuu tai ainakin kohdentaa energiansa muuhun liikkeeseen.
En minä väittänyt että muut olisi työläämpiä mutta onhan tuo huolettomampi mitä yleensä luullaan puulämmityksen olevan.Tämä psykoosi varaavan puulämmityksen (kattila) omistajilla jotenkin naurattaa. Ei tarvitse kuin ostaa/tehdä ja kantaa puita, sekä parin päivän välein poltella niitä niin on "huoleton".
Jos vaikka vertaa muihin lämmitysmuotoihin niin noin kaikki muut ovat huolettomampia
Edit. Ei siis ollut haukku kys. lämmitysmuodolle, varsinkin jos puuta saa puoli-ilmaiseksi/työlleen ei laske hintaa niin voi olla myös hyvinkin edullinen.
Otokseni on pieni, mutta jotenkin tuo työläin lämmitysmuoto on tuntemilleni käyttäjille jotenkin "helppo/näppärä" tms. niin kai siinä jotain taikaa on
Silläkin on merkitystä miten ne puut sinne sisälle kantaa. Mulla ne on trukkilavoilla johon on rakennettu metallikehikot niin saa pumppukärryillä sisälle ja sinne mahtuu joku 14-16 kuutiota puuta.
Reilusti työläämpi tuo olisi jos joutuisi monta pesällistä päivässä lämmittämään.
Edelleen olen laskenut että ostopuillakin tuo kannattaisi ja itseasiassa ensikeväästä lähtien joudunkin ostamaan polttopuuni. Tuota 1850l varaajaa kun lähtee sähköllä lämmittämään niin aika paljon menee kilowattitunteja ja sähkö saisi olla aika edullista että se kannattaisi.
Sitä en ole laskenut missä ajassa esim VILP maksaisi itsensä takaisin. Se olisi huoleton.
Kannattanee tehdä tuo harjoitus, tulos voi yllättää ja pistää tekemään toimenpiteitä
Ajattelin käyttää nämä vehkeet ensin loppuun, uutta puukattilaa ei ainakaan tule, eli sitten kun tarvitsee jotain suurempia korjauksia tehdä niin luultavasti se on sitten VILPIN paikka.Kannattanee tehdä tuo harjoitus, tulos voi yllättää ja pistää tekemään toimenpiteitä
Heittokuution energiasisältö on jossain 800kwh kieppeillä.
Tulisijan hyötysuhde 80%
Kuution hinta 70e
-> 640kwh lämpöä/m3/70e
-> 10,9snt/kwh
Minulla on sähkö kiinteällä sopimuksella kaikkineen 15snt/kwh -> ei ostopuilla olisi mitään jakoa maalämmön kanssa.
Ja olen tähänkin ketjuun kirjoittanut tuosta "ilmaisen lämmityksen halpuudesta ja siitä kuinka se lämmittää aikakin kuudesti"
Tulisijan hyötysuhde 80%
Kuution hinta 70e
-> 640kwh lämpöä/m3/70e
-> 10,9snt/kwh
Minulla on sähkö kiinteällä sopimuksella kaikkineen 15snt/kwh -> ei ostopuilla olisi mitään jakoa maalämmön kanssa.
Ja olen tähänkin ketjuun kirjoittanut tuosta "ilmaisen lämmityksen halpuudesta ja siitä kuinka se lämmittää aikakin kuudesti"
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 39
Päinvastoin, laitat VILPin nyt kun varalämmitysjärjestelmä on vielä toimintakunnossa. Jos VILPpi vikaantuu lämmityskaudella, niin et ole päivä-/viikkokausia sähkövastusten varassa vaan voit heittää puita kattilaan. Tai jos pörssisähkö kipuaa taivaisiin, niin eikun puita kattilaan. Ja pian huomaat, kuinka niitä ilmaisiakaan puita ei ole poltettu kattilassa kohta 10 vuoteen vaikka se joskus tuntui niin huolettomalta...
Joo aloinkin tuota miettimään. Onhan mulla tuo öljypoltin ja öljykattilakin todella harvassa käytössä, joten saisiko vielä sen korvaamisesta valtion tukea vaihtamalla vilpiin? Vilp muuttuisi päälämmönlähteeksi ja puukattila & lämminvesivaraaja jäisi varalle.. asuintiloissa on sitten takka ja ilp mutta niillä ei käyttövettä lämmitellä
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 242
Just näin. Meillä porukat vaihtoivat öljystä VILPiin ja jättivät vanhan hybridikattilan (puu+öljy) varakäyttöön rinnalle. Pahimpina pörssisähkö- tai pakkaspäivinä on ollut kuulemma mukava raapaista omasta metsästä tehdyt klapit lämmittämään VILPin kaveriksi ja näin sähkönkulutus sekä sähkön keskihinta on pysynyt aivan tajuttoman vähäisellä tasolla vaikka asumismukavuus on VILPin myötä jopa hieman kohonnut (ei tarvitse pihistellä öljyn kanssa).
Tuohon öljy->VILP konversioon sai jotain energiatukea vielä vuosi tai pari sitten mutta juuri tämän päivän tilanteesta ei ole itselläni mitään hajua. Kannattaa se ainakin selvittää vaikka ei tuo VILP nyt mitenkään mahdottoman kallis ole omastakaan taskusta asennuttaa.
Täytyy kyllä alkaa selvittää tätä tosissaan
Ilmeisesti koko kattila pitää poistaa? Täälläkin olisi kaksoispesäkattila.
Eli ei käy jos poistaa öljypolttimen ja täyttää öljysäiliön hiekalla, kun säiliö katoksen lattian alla?
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 242
Muistelisin, että ELY-keskuksen tukea porukoiden remppaankin olisi tullut, ja siinä kattilan sai jättää mutta öljypoltin piti poistaa siitä. Samoin öljysäiliö piti ottaa irti järjestelmästä. Löytyy ELY-keskuksen UKK-kohdastakin: Avustus öljylämmityksen vaihtajalle - UKK - ely - ELY-keskus
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 296
Taajama-alueella uskon että kaukolämpö on edelleen useimmilla paikkakunilla halvin, jos se on siis omaan taloon saatavilla. Itselle maalämpö on nykytilanteessa selvästi paras, sillä se ei vaadi jatkuvaa seurantaa, kuten palamiseen perustuvat ratkaisut kuten puukeskuslämmitys tai hake, eli voi lähteä talvellakin kuukaudeksi reissuun ja jättää yksinään pöhöttämään. Se on aina vaikeampi sanoa missä menee ilmalämpöpumppujen ja maalämmön kannattavuuden raja, oma mutu-tuntuma sanoisi että yli 150 neliöiset talot maalämpö alkaa viedä voiton.
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 149
Kaukolämpö maksaa itselle reilut 8 snt / kwh syyskaudella, talvikaudella 9.3, keväällä 8 ja kesällä 5.5. Tähän päälle vuosittain 400e perusmaksuja. Itsellä lämmityksen lisäksi sillä lämmittää myös käyttöveden. Vuoden alusta tähän päivään mennyt n. 12000 kwh.
En kyllä tiedä halpuudesta, optimointia voi tehdä aika vähän ja nuo hinnat tuppaavat nousemaan melko usein. Toisaalta voi olla varma, että lämpöä JA lämmintä vettä tulee myös niissä 35 asteen pakkaslukemissa, tää on aika lailla ollut syy miksi en VILP-hommiin ole uskaltanut lähteä. Maalämpöön säästellessä
En kyllä tiedä halpuudesta, optimointia voi tehdä aika vähän ja nuo hinnat tuppaavat nousemaan melko usein. Toisaalta voi olla varma, että lämpöä JA lämmintä vettä tulee myös niissä 35 asteen pakkaslukemissa, tää on aika lailla ollut syy miksi en VILP-hommiin ole uskaltanut lähteä. Maalämpöön säästellessä
Samat ajatukset. Meillä on hinta 8,5 (plus mitä alvin korotus toi lisää) ja perusmaksuja melkeen 500e vuodessa, eli maalämpö olis huomattavasti halvempi. Mutta kun teknistä ikää laitteilla on yli 20v jäljellä, niin enpä lähe vaihtamaan. Vaihdon yksi isohko ongelma meillä tulisi olemaan myös tilanpuute lämminvesi/puskurivaraajalle. Tekninen tila on mitoitettu nykyiselle hyvin kompaktille laitteistolle. Saunan on seinän toisella puolella. Sinne lauteiden alle tarttis varmaan viritellä varaaja.Kaukolämpö maksaa itselle reilut 8 snt / kwh syyskaudella, talvikaudella 9.3, keväällä 8 ja kesällä 5.5. Tähän päälle vuosittain 400e perusmaksuja. Itsellä lämmityksen lisäksi sillä lämmittää myös käyttöveden. Vuoden alusta tähän päivään mennyt n. 12000 kwh.
En kyllä tiedä halpuudesta, optimointia voi tehdä aika vähän ja nuo hinnat tuppaavat nousemaan melko usein. Toisaalta voi olla varma, että lämpöä JA lämmintä vettä tulee myös niissä 35 asteen pakkaslukemissa, tää on aika lailla ollut syy miksi en VILP-hommiin ole uskaltanut lähteä. Maalämpöön säästellessä
Itse katsoisin aivan ensimmäisenä käyriä = millä kiertoveden lämpötilalla ja missä ulkolämpötilassa ja millaisella cop:llä tulee lämpöä...
Eli talosta pitää tietää myös se paljonko tarvii lämpöä kiertovedelle kun on pakkasta x-astetta.
Onko joku kokeillut laskeskella missä sähkönhinnoissa kannattaa varata betonilaattaan lämpöä? Löytyy sähkövastukset varaavassa laatassa, paksuudesta en ole ihan varma tosin. Termarit on sen verran älykkäitä että saan asetettua sinne minimilämpötilaa lattialle yms. ja ehkä HA:n kanssa pörssiohjauksenkin.
Ajatuksena olisi mahdollisimman edullisesti pitää lattiassa mukavuuslämpö vähintään aamuisin. Lähinnä mietityttää miten se toimii, kun päälämmönlähde on kuitenkin ilmalämpöpumppu. Toissijaisena ajatuksena yöllä lämmön varaaminen laattaan.
Jos leikitään että häviöitä ei ole, niin periaatteessa -10 keleillä pitää päiväsähkön olla ainakin 3x kalliimpaa että ei kannata 3cop pumpulla lämmitellä. Häviöt vielä päälle niin lähestytäänkö 4-5x hintaeroa että ollaan voiton puolella?
Ajatuksena olisi mahdollisimman edullisesti pitää lattiassa mukavuuslämpö vähintään aamuisin. Lähinnä mietityttää miten se toimii, kun päälämmönlähde on kuitenkin ilmalämpöpumppu. Toissijaisena ajatuksena yöllä lämmön varaaminen laattaan.
Jos leikitään että häviöitä ei ole, niin periaatteessa -10 keleillä pitää päiväsähkön olla ainakin 3x kalliimpaa että ei kannata 3cop pumpulla lämmitellä. Häviöt vielä päälle niin lähestytäänkö 4-5x hintaeroa että ollaan voiton puolella?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 127
Tuossa se nyt toista talvea pöhisee, ei valittamista omalla kohdalla vaikka tämä talo ei nyt mikään unelmakohde vilpille ollutkaan.
- Liittynyt
- 08.12.2019
- Viestejä
- 699
Autokatoksen yhteydessä oleva lämmin varasto, huoneistoala n. 20m2. Tällä hetkellä lämmitys hoituu sähköpatterilla (1,5kW) ja termostaatti asetettu +15c ja lämpömittarin mukaan suunnilleen siinä on todellinenkin lämpö. Viimeisen 7 vuorokauden aikana lämmitykseen on mennyt energiaa yhteensä n. 30kWh, matalimman kulutuksen päivänä n. 2,5kWh ja suurin kulutus eilen 7kWh.
Esimerkkinä eilen tuohon varaston 20m2 tilan lämmitykseen mennyt tuo 7kWh ja samaan aikaan talon lämmitykseen (+ruuanlaittoon, käyttöveteen, ilmanvaihtoon + laitteisiin jne.) mennyt 21kWh ja sisälämpötila +20c ja neliöitä n. 140m2 - kuutoita 650m3, lämpeää VILP:llä.
Varmastikin tuo talousrakennus ei ole yhtä hyvin eristetty itse asuinrakennukseen verrattuna, mutta silti tuntuu kovalta kulutukselta ja hieman jo pelottaa talven lämmityskulut tuossa kopissa. Rakennukset Varsinais-Suomessa ja nythän ollut vielä suhteellisen lämmintä pl. muutama yö jolloin on käyty melkein pakkasen puolella.
Kuulostaako tämä ihan normaalilta kulutukselta suorasähkölle tuollaiselle 20m2 ikkunattomalle kopille? Vai hämääntyykö oma silmä tuohon, että taloonkin menisi suoralla sähköllä tyyliin 2-3 kertainen määrä energiaa jo näillä lämpötiloilla? Ensimmäinen talvi edessä tässä, joten siksi näin noviisimainen kysymys. Täytyy myös katsoa piirustuksista millainen eristevahvuus tuossa katoksessa on ulkoseinissä ja yläpohjassa kun ei nyt muistu mieleen.
Lisäksi kuinkahan paljon tuollainen energiatodistuksen teoreettinen arvo voi heittää todellisesta kulutuksesta? 13500kWh vuodessa on tuo todistuksen lukema, sisältää tosin kaikki käyttövedet jne. joten riippunee paljon kulutustottumuksista mutta jos ajatellaan vain lämmitysenergiaa?
Esimerkkinä eilen tuohon varaston 20m2 tilan lämmitykseen mennyt tuo 7kWh ja samaan aikaan talon lämmitykseen (+ruuanlaittoon, käyttöveteen, ilmanvaihtoon + laitteisiin jne.) mennyt 21kWh ja sisälämpötila +20c ja neliöitä n. 140m2 - kuutoita 650m3, lämpeää VILP:llä.
Varmastikin tuo talousrakennus ei ole yhtä hyvin eristetty itse asuinrakennukseen verrattuna, mutta silti tuntuu kovalta kulutukselta ja hieman jo pelottaa talven lämmityskulut tuossa kopissa. Rakennukset Varsinais-Suomessa ja nythän ollut vielä suhteellisen lämmintä pl. muutama yö jolloin on käyty melkein pakkasen puolella.
Kuulostaako tämä ihan normaalilta kulutukselta suorasähkölle tuollaiselle 20m2 ikkunattomalle kopille? Vai hämääntyykö oma silmä tuohon, että taloonkin menisi suoralla sähköllä tyyliin 2-3 kertainen määrä energiaa jo näillä lämpötiloilla? Ensimmäinen talvi edessä tässä, joten siksi näin noviisimainen kysymys. Täytyy myös katsoa piirustuksista millainen eristevahvuus tuossa katoksessa on ulkoseinissä ja yläpohjassa kun ei nyt muistu mieleen.
Lisäksi kuinkahan paljon tuollainen energiatodistuksen teoreettinen arvo voi heittää todellisesta kulutuksesta? 13500kWh vuodessa on tuo todistuksen lukema, sisältää tosin kaikki käyttövedet jne. joten riippunee paljon kulutustottumuksista mutta jos ajatellaan vain lämmitysenergiaa?
Lämmöntarve on yleensä aika lineaarinen, jos otat ylös tarvittavan lämmitysenergian muutamassa pisteessä voit aika hyvin arvioida paljonko varasto vaatii lämmitysenergiaa pakkasilla.
Onko varastoa tarvis pitää 15 asteessa? Vai voisiko lämmitystä ohjata ilmankosteuden mukaan? Jos riittää että tilat pidetään kuivana niin talvipakkasilla kun ilma on kuivaa ei tarvitse nostaa lämpötilaa esim. -10 asteesta 15 asteeseen.
VILP on näillä leudoilla syyskeleillä tehokas lämmittäjä, kun ilmat kylmenee niin senkin hyötysuhde hiipuu. Ihan jo sulatustenkin takia ja ulkoilmasta ei vaan irtoa niin helpolla lämpöä.
Ainakaan minulla energiatodistus ei ollut kovin tarkka arvio heittoa oli +20% toteutuneeseen kulutukseen.
Olisi pitänyt olla hiljaa, melkein heti perään tuli energiayhtiöltä kirje ja kaukolämmön hintaan +3,8% vuodenvaihteessa. Taas on kustannukset nousseet ja vaikka mitä. Ehkä ennemmin kuitenkin persaukisen Lahden kaupungin vaateet tuloutuksista painaa näissä päätöksissä. Alkaa olla kylmimpinä kuukausina 100 e/MWh kohta rikki.
- Liittynyt
- 08.12.2019
- Viestejä
- 699
Juu tarkoitus on laittaa se tyyliin +8c, mutta tällä hetkellä siellä on sellaista tavaraa muuton jäljiltä jonka haluan olla hieman lämpimämmässä (=kuivemmassa). Täytyy jatkaa tutkimista ja kulutuksen logitusta. Varmaan ILP olisi tuonne hyvä lämmittäjä ja kesällä ilmankosteutta vähentävä mutta takaisinmaksuaika lienee aika järisyttävä kun pinta-alaa kuitenkin suhteellisen vähän.
Viritin patteriin nyt ensialkuun Shellyn kontrolloimaan patteria niin, että lämmitetään vain 12 pörssin halvimpana tuntina / 24h jakso.
Shelly on varmasti hyvä tapa säästää.
Itse olen laittanut tälläisen Digitenin ohjaimen varastorakennukseen, se käynnistää lämmityksen kun asetettu kosteusprosentti ylittyy.
Tuohon saa myös minimi lämpötilan asetettua osaksi ohjausta, mikäli varastoi materiaaleja mitä ei saa päästää pakkaselle.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 958
Ei se yleensä pyöri paitsi silloin kun värkki oikeasti jäähdyttää tai lämmittää. Jos sisäyksikkö vaan puhaltelee niin ulkoyksikön propelli seisoo.
Pienessä jotenkuten eristetyssä ulkovarastossa tekisi mieli pitää pieni ylläpitolämpö sähköpatterilla että rakenteet pysyy kunnossa. Tuloventtiili alhaalla ja poistoventtiili ylhäällä. Kannattaako nuo venttiilit (toinen tai molemmat) laittaa lämmityskauden ajaksi vaikka kokonaan kiinni ettei lämpö karkaa? Kai se ilma kuitenkin jonkin verran vaihtuu rakenteiden läpikin. Ei sinänsä väliä vaikka varasto haisisikin hieman ummehtuneelta, jos se muuten pysyy rakenteellisesti kunnossa. Kaikki tavarat on kuitenkin säilötty smartstore laatikoissa.
Itsellä 13m2 varasto, pidän 11 asteessa. Vielä on painovoimainen ilmanvaihto "täysin auki" kesäasennossa. Viimeisen 7vrk kulutus on 9,77kWh sähköpatterilla Keski-Suomessa. Itse eristetty: Noin 10cm villaa seinissä, 30cm katolla ja lattiassa 20cm puuruoteiden välissä.
Vastaava tila pysynyt hajuttomana samanlaisella ilmanvaihdolla kun plussakeleillä molemmat auki, säädän pienemmälle pakkasilla ja vasta noin -20 jälkeen laitan kokonaan kiinni. En laittaisi kokonaan kiinni koko lämmityskaudeksi. Vältä myös kosteuskuormaa, eli ei mitään sulamaan tai kuivumaan.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 952
Kuten @BongisKhan edellä kertoo, pääasiassa vain kun varsinainen lämpöpumppu käy. Muuten ulkopotkuri tuhlaisi energiaa(mikä sotisi koko ilpun ideaa vastaan, sen kun kuuluu säästää mahdollisimman paljon energiaa suoraan sähkölämmitykseen verrattuna ja/tai jäähdyttää taloudellisesti) ja kuluttaisi laakeria turhaan. Ilpun käytössä on ihan kiva, jos on mahdollisuus valmistajan pilvestä, kotiautomaatiosta tai vaikka mistä kulutusmittarista tai vastaavasta todeta, paljonko sen sähköteho milloinkin on ja on ollut. Siinäkin tapauksessa että lähtökohtaisesti filosofiana on "en halua säätää vaan laite on nyt asennettu ja saa pöristä keskenään". Sama pätee moneen muuhunkin koneeseen ongelmien ilmetessä tai niitä epäiltäessä.
Tänään ostin 1981 tehdyn talon, jossa ILP, takka ja puuhella. Mutta tuossa puuhellassa on kyllä aika onnettoman pieni tulipesä. Takan pelti oli jumittunut kiinni, mutta pihdeillä ja vasaralla aukesi. Ihan kivasti varmaan tulee takasta lämpöä, jos joskus käyttää sitä. Nyt takan jotkut pellit on vasemmalle käännetty. Varmaan jotain kiertoa saa noilla pelleillä käännettyä?
Daikin Perfera 40 N ILP asennetaan maanantaina (kai). Piippuun voisi varmaan ostaa jotkut ritilät, että ei pääsisi linnut tekemään pesää piippuun? Mutta ei ole ennenkään ollut mitään ritilää, eli ehkä turhaa?
Syttyi ainakin hyvin sillätapaa, että tuo toinen takan luukuista oli kiinni.
Daikin Perfera 40 N ILP asennetaan maanantaina (kai). Piippuun voisi varmaan ostaa jotkut ritilät, että ei pääsisi linnut tekemään pesää piippuun? Mutta ei ole ennenkään ollut mitään ritilää, eli ehkä turhaa?
Syttyi ainakin hyvin sillätapaa, että tuo toinen takan luukuista oli kiinni.
Uutiset
-
Rentouttavaa ja tunnelmallista joulua 2024!
24.12.2024 09:59
-
Lenovon erikoiset CES-uutuuskannettavat vuotivat julki ennakkoon
20.12.2024 15:23
-
Joulun 2024 piparkakkutalokilpailu on käynnistynyt TechBBS-foorumilla!
20.12.2024 14:42
-
Lenovo valmistelee SteamOS:llä varustettuja käsikonsoliluokan Legion Go -tietokoneita
20.12.2024 14:05
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2024)
20.12.2024 13:50
Uutisia lyhyesti
-
Taittuvanäyttöinen OnePlus Open 2 saatetaan nähdä vasta odotettua myöhemmin- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Sony on saavuttanut 20 miljardin toimitetun kamerasensorin rajapyykin- Kaotik
- Vastauksia: 5
-
-
-
