Talon lämmitysratkaisut

[Tonnin Seteli]

No jos talo tarvitsee vaikka 150kWh edestä lämpöä vuorokaudessa, niin 20kW vastuksilla se ottaa sen 7,5h vuorokaudessa. Jos nyt on järkevästi eristetty talo ja kyseessä ei ole mikään 300m3 niin ei varmaan ihan jokapäivä mene 150kWh. 35A sulakkeilla kuitenkin saa sen 24kW ja jonkin aikaa enemmän, joten luultavasti riittää normi taloussähkölle.

Hyvä esimerkkioletus. Minusta tuo kaikki näyttää siltä, että 35 A liittymä olisi ison omakotitalon vastuslämpövarastoinnissa aika rajoilla. Vähäistä suurempi muu sähkönkäyttö vaatisi heti katkomista. Vastaava laskelma MLP:n kanssa samalla antoteholla puolestaan voisi jäädä jopa 75-80% nimellistehosta vapaaksi muuhun käyttöön - varaston latauksen aikana.

Sitten kiukaalle ym. voidaan tehdä yksinkertaisesti kontaktorilla pudotuskytkentä, jolloin ne varaajan vastukset menee pois kun kiuas on päällä. Näin on aika monessa sähköpattereilla lämpeävässä OKT:ssa ollut jo ties kuinka pitkään (patterit kytketään pois kun kiuas menee päälle). Toki nykyisin sitten on jo paljon modernimpaa kuormanohjausta tarjolla jota kannattaa jo hyödyntää uusissa asennuksissa.

Tällainenhan ei yleensä ole ongelma mutta juuri lämpövaraston latausta suunnitellessa on. Vähentää potentiaalista hyötyä rajusti.

ILP lienee se kustannustehokkain ratkaisu monelle. MLP alkusijoitus on melko iso, nykyisin taitaa järjestelmä maksaa sen 20-30k€, joten voi olla vaikea saada kiinni ILP:tä ennenkuin järjestelmän uusinta tulee jo vastaan. Riippuu tosin sijainnista ja miten paljon talo tarvitsee lämmitysnergiaa. MLP toki parempi hyötysuhde pakkasella.

Näin varmaankin on. Tosin verkon huippukuormien aikana se MLP veisi voiton vs. ILPit monestakin syystä. Tietysti mikä tahansa varastoiva ratkaisu on paras jos kriteerinä on lyhytaikaisen kulutusjouston määrä.

Tosin ihan mielenkiintoinen ratkaisu voisi olla vastuksilla se varaaja + vesitakka. Investointi ei olisi ihan mahdoton ja samalla olisi myös sähkökatkojen varalle lämmönlähde. Tosin en tiedä pärjääkö tämäkään ILP, koska alkusijoitus on sitä huomattavasti isompi.

Ei pärjää ILP, koska sekä investointi että käyttökulu on suurempi. Hyvän lämpöpumpun vipuvaikutuksella lämpö on äkkiä halvempaa kuin klapi. Lisäksi esimerkiksi Carunan hinnoilla ja COP 3 joudutaan toteamaan, että pumpun ajaminen 10 sentin sähköllä on halvempaa kuin vastuksen käyttö ilmaisella sähköllä.

Huippukuorman rajaamiseksi tai hintapiikkien välttämiseksi tällä saa tietysti täydet pisteet, jos käyttötapana on kytkeä vastus pois.

 

[HTK12]

Hyvä esimerkkioletus. Minusta tuo kaikki näyttää siltä, että 35 A liittymä olisi ison omakotitalon vastuslämpövarastoinnissa aika rajoilla. Vähäistä suurempi muu sähkönkäyttö vaatisi heti katkomista. Vastaava laskelma MLP:n kanssa samalla antoteholla puolestaan voisi jäädä jopa 75-80% nimellistehosta vapaaksi muuhun käyttöön - varaston latauksen aikana.

Caruna tarjoaa samalla kk-hinnalla liittymän 63A asti. Tuolloin olisi mahdollista nostaa sen varaston vastustehoa vielä suuremmaksi, jolloin ne lyhyetkin matalat hinnat voisi hyödyntää. 30KW vastuksilla latausaika on 5h ja silti muuhun käyttöön jäisi 13kW. Tähän kun yhdistetään älykäs kuormanhallinta, niin ei haittaa muuta käyttöä.

Tällainenhan ei yleensä ole ongelma mutta juuri lämpövaraston latausta suunnitellessa on. Vähentää potentiaalista hyötyä rajusti.

Kuten sanoin, ei läheskään jokapäivä tarvita noin paljon lämpöä. Jos tarvitaan, niin kuten edellä sanoin Carunalla samalla kk-hinnalla 63A sulakkeet niin niillä luulisi jo piisaavaan suurimmalle osalle.

Näin varmaankin on. Tosin verkon huippukuormien aikana se MLP veisi voiton vs. ILPit monestakin syystä. Tietysti mikä tahansa varastoiva ratkaisu on paras jos kriteerinä on lyhytaikaisen kulutusjouston määrä.

MLP ongelma on lähinnä vaan sen todella iso investointi vrt. muut ratkaisut. Saako MLP ikinä kiinni muita vaihtoehtoja ennenkuin pitää alkaa uusimaan? Tämä lienee se eniten painava syy OKT:n omistajan mielessä.

Ei pärjää ILP, koska sekä investointi että käyttökulu on suurempi. Hyvän lämpöpumpun vipuvaikutuksella lämpö on äkkiä halvempaa kuin klapi. Lisäksi esimerkiksi Carunan hinnoilla ja COP 3 joudutaan toteamaan, että pumpun ajaminen 10 sentin sähköllä on halvempaa kuin vastuksen käyttö ilmaisella sähköllä. Huippukuorman rajaamiseksi tai hintapiikkien välttämiseksi tällä saa tietysti täydet pisteet, jos käyttötapana on kytkeä vastus pois.

Riippuu täysin hinnoista, jos iskee tammikuun tapainen hintapiikki ja iso kulutus voi se klapi ollakkin hetkellisesti halvin. Kovalla pakkasella ILP COP ei taida hirveän monella pumpulla olla 3. Jos nyt puhutaan jostain -25c tms., jolloin sitä lämpöä myös paljon tarvitaan. Eli riippuu nyt missä se talo sijaitsee ja minkälaiset on klapin hinnat jne. Itse myös lasken jonkinlaisen arvon sille, että on sähköstä riippumaton lämmitysmuoto. Kalliin sähkö aikaan kuten tammikuussa voisi vaikka viikon lämmittää klapeilla kun vuorokauden keskiarvo tekee klapista paljon halvemman kuin muut. Kun katsotaan vaikka tämän kuun hintoja, niin monesti on käyty yli 20snt/kWh ja sitten yöllä menty nollaan tai hyvin lähelle sitä, eli aika isot on hinnan vaihtelut, joita voisi varaston kanssa tehokkailla vastuksilla hyödyntää. Lämpövarasto kannattaa vain, jos olettaa laskemissa nykyisen kaltaiset isot tai nykyistä isommat hinnan vaihtelut ja siirtohinta on kohtuullinen.

 

[Tonnin Seteli]

Caruna tarjoaa samalla kk-hinnalla liittymän 63A asti.

No eipä nyt sentään. Caruna Espoo toki tarjoaa kaikkea kivaa lähes veloituksetta valikoidulle alueelle. Carunan alueella esimerkiksi 63A yösiirron kuukausimaksu on 110€ enemmän kuin 35A yösiirto. Yleissiirroissakin 87 euroa eroa.

 

[Dieselnautti]

Riippuu täysin hinnoista, jos iskee tammikuun tapainen hintapiikki ja iso kulutus voi se klapi ollakkin hetkellisesti halvin. Kovalla pakkasella ILP COP ei taida hirveän monella pumpulla olla 3. Jos nyt puhutaan jostain -25c tms., jolloin sitä lämpöä myös paljon tarvitaan.

Parhailla nykyaikaisilla päästään siihen kahden pintaan tehtäessä -25 pakkasesta sisälle 20 astetta (VTT). 1.5 ei ole mitenkään tavaton. Sitten kun päästään kolmeen, lupaan heittää moottorisahalla kuikkaa.

 

[Tonnin Seteli]

Itse myös lasken jonkinlaisen arvon sille, että on sähköstä riippumaton lämmitysmuoto. Kalliin sähkö aikaan kuten tammikuussa voisi vaikka viikon lämmittää klapeilla kun vuorokauden keskiarvo tekee klapista paljon halvemman kuin muut.

Parhailla nykyaikaisilla päästään siihen kahden pintaan tehtäessä -25 pakkasesta sisälle 20 astetta (VTT). 1.5 ei ole mitenkään tavaton. Sitten kun päästään kolmeen, lupaan heittää moottorisahalla kuikkaa.

Tämä kovan pakkasen huippujen välttäminen mukavasti on toki huoltovarmuuden ohella hyvä syy hankkia tai säilyttää jonkinlainen polttolämmitysmahdollisuus. Aion itsekin purkamisen sijaan kunnostaa pari vanhaa tulisijaa, vaikka jatkuvaan puiden kantamiseen en rupea. Kunhan ne pitää vähän lämpimänä läpi kauden jotta voi varautua edeltävinä päivinä kriisipiikkiin.

Toisaalta kuinka usein on odotettavissa -25 C suureen osaan maata ja samanaikaisesti törkeä sähkön hinta? Taisi olla tänä vuonna kerran, tammikuun viides päivä. Pienempiä huippuja oli, säästöpotentiaalia on. Mutta onko yhtä paljon kuin pelkällä lämpöpumpulla saadaan pitkin kautta? Johan se marginaalitilanteiden marginaalisuus todettiin lämpövarastonkin tapauksessa ei-ongelmaksi eli senkin sallitaan tyhjentyä.

 

[HTK12]

No eipä nyt sentään. Caruna Espoo toki tarjoaa kaikkea kivaa lähes veloituksetta valikoidulle alueelle. Carunan alueella esimerkiksi 63A yösiirron kuukausimaksu on 110€ enemmän kuin 35A yösiirto. Yleissiirroissakin 87 euroa eroa.

No kun ei tarkemmin ollut puhetta kumpi Caruna, niin tarkistin Caruna Espoon hinnaston, jossa näin on (itsellä sattuu olemaan ko. siirtoyhtiö).

Toisaalta kuinka usein on odotettavissa -25 C suureen osaan maata ja samanaikaisesti törkeä sähkön hinta? Taisi olla tänä vuonna kerran, tammikuun viides päivä. Pienempiä huippuja oli, säästöpotentiaalia on. Mutta onko yhtä paljon kuin pelkällä lämpöpumpulla saadaan pitkin kautta? Johan se marginaalitilanteiden marginaalisuus todettiin lämpövarastonkin tapauksessa ei-ongelmaksi eli senkin sallitaan tyhjentyä.

No ei se vaadi -25c, että tulee piikkejä hintaan, eikä koko maahan noin kylmää. Onhan tässäkin kuussa ollut yli 25snt/kWh piikkejä, vaikka kylmää ei vielä ole oikeastaan ollut. Pakkasella sähkönkulutus nousee ja toisaalta tuulivoiman tuotanto yleensä laskee, joten luultavasti niitä piikkejä tulee hintaan tänäkin talvena kun pakkaset kunnolla alkaa. Tuo on hyvä kysymys paljonko se ILP säätöpotentiaali on vrt. tuollainen varaava järjestelmä. Joku 150kWh lämpövarasto mahdollistaa niiden kalliiden hintojen skippaamisen melkein kokonaan. Jos siihen liitetään vaikka se vesitakka, niin viime tammikuun kalliit päivät olisi voinut klapeilla lämmittää ja säästää todella paljon sähkössä vaikka siihen ILP verrattuna. Jos lämmitys on ILP/sähköpattereiden varassa, niin eipä siinä oikein auta kun maksaa, kun mitään varaavaa ei ole, joten pakkasella on pakko vaan lämmittää. Veikkaisin, että viime tammikuussa yksistään tuli useamman satasen ero sellaiseen taloon, jossa on tulisija tai varaava järjestelmä, jolla niitä piikkejä voi väistellä. ILP taidetaan suositella vaihdettavaksi uuteen 10-15v kohdalla, tulisijan menee useamman vuosikymmenen ilman kunnostusta. Todella hankala kyllä tälläisiä laskea mikä se kustannustehokkain valinta on.

 

[Charlie Glide]

MLP ongelma on lähinnä vaan sen todella iso investointi vrt. muut ratkaisut. Saako MLP ikinä kiinni muita vaihtoehtoja ennenkuin pitää alkaa uusimaan? Tämä lienee se eniten painava syy OKT:n omistajan mielessä.

Onhan se kallis mutta myös helpoin ja pitkäikäisin ratkaisu. Lisäksi sen kustannus riippuu hyvin paljon myös millainen sen toteutus on. Kaikkialla ei voi edes kaivoja porata järkevästi sekä lisäksi kuinka syvän joutuu poraamaan, vaikuttaa sekin hintaan.
Käytännössä siinä maksaa sen kaivonporauksen hinnan verran enemmän kuin VILP.
VILPissä ei paukut riitä kovimmille pakkasille, mutta taas kerran riippuu millä leveysasteilla on ja paljonko kovia pakkaspäiviä vuodessa on, onko se sitten vielä merkittävä tekijä.
Monet jättävätkin sen rinnalle öljypolttimen tasaamaan kovimpia päiviä mutta onko sekään kovin kätevä ratkaisu.

 

[BongisKhan]

Onhan se kallis mutta myös helpoin ja pitkäikäisin ratkaisu. Lisäksi sen kustannus riippuu hyvin paljon myös millainen sen toteutus on. Kaikkialla ei voi edes kaivoja porata järkevästi sekä lisäksi kuinka syvän joutuu poraamaan, vaikuttaa sekin hintaan.
Käytännössä siinä maksaa sen kaivonporauksen hinnan verran enemmän kuin VILP.
VILPissä ei paukut riitä kovimmille pakkasille, mutta taas kerran riippuu millä leveysasteilla on ja paljonko kovia pakkaspäiviä vuodessa on, onko se sitten vielä merkittävä tekijä.
Monet jättävätkin sen rinnalle öljypolttimen tasaamaan kovimpia päiviä mutta onko sekään kovin kätevä ratkaisu.

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

 

[jm82]

ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa itsensä oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Ekaan taloon tuli Nibe 10kW maalämpöpumppu ja 200m lämpökaivo. Kaivon kokonaishinta oli 26€/metri, eli 5200€.

Toiseen taloon tuli vanhan ILPin lisäksi toinen ILP toiseen päähän taloa.

Kolmanteen taloon tuli kaksi ILPiä. Mitsu LN35 ja Panasonicin joku malli, 1700€ asennettuna.

Neljäs talo, joka vielä pikkasen vaiheessa, että pääsee muuttamaan. Vanhan Panasonic ILPin lisäksi Daikin Perferan 40 N ILP. Lisäksi käyttövesiputket ja 300L sähkövaraaja. Daikin oli 2440€ asennettuna. En oikein nähnyt tässäkään maalämmölle "tarvetta", kun oli jo yks ILP valmiina.


Nibe F1217 10kW on ollut kestävä, kun siinä on noin 500L puskurivaraaja ja lämpöanturia hieman modifioitu, eli siirretty MLP sisältä vasta puskurivaraajan jälkeen.

Mutta myös nuo ilmalämpöpumput on hyviä ja kestäviä myös. MLP talossakin saisi kesää varten olla ILP viilentämään, mutta sitä ei ole. Viilentäminen ei paljoa maksa, kun aika lyhyt se kuuma aika kesästä. Daikin ILPiin olen kanssa tyytyväinen (jos vaan löytää asentajan sille jostain). Toki noista kaikista hinnoista saa myös kotitalousvähennystä.

 

[Charlie Glide]

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Nojuu, olisi pitänyt mainita että jos vanhassa talossa on jo ennestään vesikiertoinen lämmitys niin sitten tuo. Mutta jos suora sähkölämmitys, niin sitten ILP yleensä tosiaan aika kustannustehokas tapa alentaa lämmityskuluja. Porukoiden sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa 1 ILP laski sähkönkulutusta 30%.

 

[Taneli-]

Nojuu, olisi pitänyt mainita että jos vanhassa talossa on jo ennestään vesikiertoinen lämmitys niin sitten tuo. Mutta jos suora sähkölämmitys, niin sitten ILP yleensä tosiaan aika kustannustehokas tapa alentaa lämmityskuluja. Porukoiden sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa 1 ILP laski sähkönkulutusta 30%.

Ehdottomasti samaa mieltä. JOS on vanha talo (oli nyt mallia mitä tahansa) niin jos siellä on jo esim. öljy (mihin sai, tuskin enää?, tukia jopa 50% tjsp kun vaihtoi maalämpöön tai muuhun energia tehokkaampaan) eli vesikiertoa. Vaikka olisi sitten pattereilla se säästö saattaa olla todella suuri. Esim. täällä laski vastike (pieni rivitalon pätkä kyseessä, rapiat 10, reippaasti alle 20 asuntoa) maalämpöurakan jälkeen öljy => maalämpö mistä saatiin 50% alennusta.

Mutta jos on esim. suorasähkö ilppi on varmaan se paras mikä vähentää todella paljon laskua jo. Toki myös se että onko maapinta-alaa. Saako luvan porata kaivoja tai onko peltoa / vesistöä lähelle mihin laittaa keruupiirit.

 

[jm82]

Öljy (mihin sai, tuskin enää?, tukia jopa 50% tjsp kun vaihtoi maalämpöön tai muuhun energia tehokkaampaan) eli vesikiertoa. Vaikka olisi sitten pattereilla se säästö saattaa olla todella suuri. Esim. täällä laski vastike (pieni rivitalon pätkä kyseessä, rapiat 10, reippaasti alle 20 asuntoa) maalämpöurakan jälkeen öljy => maalämpö mistä saatiin 50% alennusta.

Mutta jos on esim. suorasähkö ilppi on varmaan se paras mikä vähentää todella paljon laskua jo. Toki myös se että onko maapinta-alaa. Saako luvan porata kaivoja tai onko peltoa / vesistöä lähelle mihin laittaa keruupiirit.

Nuo tuet toki tavallaan sotkee laskelmia ja kannattaa toki huomioida. Ilmaista rahaa.

Toki noihin rivitaloihinkin saattaa olla ILPit hyödyllisiä kesä jäähdytyksen kannalta. Jos on sallittuja ja jos osakas itse haluaa sellaisen.

 

[Taneli-]

Nuo tuet toki tavallaan sotkee laskelmia ja kannattaa toki huomioida. Ilmaista rahaa.

Toki noihin rivitaloihinkin saattaa olla ILPit hyödyllisiä kesä jäähdytyksen kannalta. Jos on sallittuja ja jos osakas itse haluaa sellaisen.

Meillä maalämpöurakasta (noin 90k) -50% saatiin ARA rahoitusta mikä tietysti oli "ihan kiva" bonus joten päivitys oli oikeasti todella kannattava. Kun kuitenkin kohtapuoleen olisi täytynyt uusia kattilaa ja muuta lämmitykseen liittyvää.

Juu tuo ilppi oli tarjouksena (toki itse joutuu maksamaan sähkön kun taas lämmitys kuuluu vastikkeeseen ja tietysti myös ilpin sekä asennuksen mikä oli luokkaa 1200-1400€ per asunto riippuen ostajien määrästä) kun tuli maalämpö noin 2 vuotta sitten (yhden "oikean" vuoden ollut, eli yhden talvikauden, käytössä ja asennettu 2022 kesällä) heille jotka haluavat sen ottaa samalta tarjoajalta.

Itse ja olikohan 1-2 muuta siihen tarttuivat. On se kuitenkin mielyttävää kun ennen kaikkea kosteus prosentti on alhainen vaikka se ilman lämpötila pysyykin "kohtuu korkeana" (toki oma valinta, eli voihan sen pyynnin laittaa vaikka 18C mutta ei tarkoitus ole kuitenkaan palella). Eli itsellä taitaa olla koko kesän pyynti jossain +22-23C mikä on ihan OK. Mutta sen huomasi kun laittoi asennuksen jälkeen ilpin päälle ja alussa muutaman tunnin jälkeen joutui ämpäriä tyhjentämään ja normaalisti ehkä kerran viikossa tai parissa... Eli lämpö kesäisin oli helposti jopa päälle +25C ja ilman kosteus "taivaissa", mikä helposti korreloitui siinä että hikoili jatkuvasti ja kulki kutakuinkin shorseissa ilman paitaa eikä halunnut edes mennä ulos kun siellä vielä lämpimämpää...

Toki myös kotitalous vähennys (~40% työnosuus tuosta) työstä oli saatavilla eli ei tuokaan ihan niin "kallis" ollut sitten kuin ehkä paperilla näytti.

 

[Tonnin Seteli]

Kaivo sikseen, jos talossa ei ole valmiiksi vesikiertoista lämmitystä niin sellaisen laittaminen maksaa jo itsessään suunnileen yhtä paljon kuin MLP-järjestelmä porauksineen, mikä tarkoittaa että MLP ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin, VILPistä puhumattakaan jossa energiansäästö jää joka tapauksessa pienemmäksi huonomman hyötysuhteen ansiosta. Tämä toki puoltaa hyvin vahvasti sitä, että kannattaa rakentaessa/ostaessa suosia taloja joissa on valmiiksi vesikierto, mutta toisaalta jos se vesikierto ei ole lattiassa niin hyötysuhde jää taas sen verran paljon huonommaksi, että voi olla vähän siinä ja tässä ehtiikö VILP/MLP maksamaan itseään takaisin ennen kuin koko laitteisto on uusimisiässä. ILP on yleensä ylivoimaisesti kustannustehokkain ratkaisu joka maksaa oikein asennettuna ja käytettynä ihan muutamassa vuodessa itsensä takaisin, vaikka kokonaissäästöpotentiaali onkin pienempi kuin noissa kahdessa edellämainitussa. Toki yksi vaihtoehto on rajatumpi vesikierto puhallinkonvektoreilla, mutta sekin on yllättävän tyyris ratkaisu mitä jossain vaiheessa kartoitin.

Tietysti tapauskohtaisesti voi ajatella myös sitä, että keskuslämmitys on elintasoinvestointi kuten se oli joskus ennenkin. Ei sellainen maksa itseään takaisin rahassa kuitenkaan ellei elinkaari ole aivan hurja.

Lisäksi hyvän MLP:n hyötysuhde patterilämmityksellä ei ole mitenkään huono. Sen järkevyys ei automaattisesti jää kiinni siitä, ettei lämmönjako ole lattiapiirillä. Toteutuva COP>3 antaa jo aika suuren osan toteutuvasta teoreettisesta maksimisäästöstä monessakin tapauksessa. Vilppi kannattaa tietysti patteriveden kanssa unohtaa ennen kuin edes harkitsee.

 

[pulssi]

Jep. Kyllä tuolla Perfera 40:llä ihan hyvin lämpöä saa tupaan, mutta aika puhina päällä vähänkään kireämmillä pakkasilla. Ovia ei tietenkään voi pitää kuin auki, että huoneisiin leviää lämpö.

Vahvasti harkinnassa patteriverkoston asentaminen ja MLP. Kallio on ihan pinnassa tontilla.

 

[Boulder]

Jep. Kyllä tuolla Perfera 40:llä ihan hyvin lämpöä saa tupaan, mutta aika puhina päällä vähänkään kireämmillä pakkasilla. Ovia ei tietenkään voi pitää kuin auki, että huoneisiin leviää lämpö.

Vahvasti harkinnassa patteriverkoston asentaminen ja MLP. Kallio on ihan pinnassa tontilla.

Jos ajattelee kiinteistön arvoa ja sen säilymistä niin MLP on kyllä ihan omassa luokassaan. Itsekin ajattelisin tuota elintasoinvestointina, se on kuitenkin kaukolämmön jälkeen helppoudessaan toisena ja pitkän aikavälin kulurakenteelta voittaa.

 

[jak_pdgm]

Vilppi kannattaa tietysti patteriveden kanssa unohtaa ennen kuin edes harkitsee.

Mites vilppi öljykattilan kaverina? Mietin jos joskus tulee halvalla käytetty vastaan, millä olisi vielä odotettavissa olevaa käyttöikää sopivasti jäljellä.

 

[Tonnin Seteli]

Mites vilppi öljykattilan kaverina? Mietin jos joskus tulee halvalla käytetty vastaan, millä olisi vielä odotettavissa olevaa käyttöikää sopivasti jäljellä.

Sehän voikin olla ihan eri juttu. Ajattelin omasta amatöörin näkökulmasta lyhyesti että hyöty sellaisenaan rajallinen vs. uuden raudan investointi.

Itsekin ajattelisin tuota elintasoinvestointina, se on kuitenkin kaukolämmön jälkeen helppoudessaan toisena ja pitkän aikavälin kulurakenteelta voittaa.

Lisäksi puuttuu se ikävä tunne jonka saisin kaukolämmöstä, kun tulee yksi tekninen infrariippuvuus ja yksi taloudellinen "otataijätä" lisää kuvioihin.

 

[Muumi]

100 m2 omakotitalo 60-luvulta. Yläpohjaa olen lisäeristänyt, muuten alkuperäinen. Painovoimainen ilmanvaihto, melko ohuet seinät ja alkuperäiset ikkunat. Sijainti Seinäjoen korkeudella.

Olen harkinnut ilma-vesilämpöpumpun (VILP) hankkimista omakotitalooni ja haluaisin kuulla teidän mielipiteitä laskelmistani ja tilanteestani. Harkistsin VILP:iä jo aiemmin, mutta ajattelin että enpä siirry siihen, kun käytössä on kuitenkin vanhat lämmityspatterit, niin en saa koko hyötyä vs. lattialämmitys tai edes uudet lämmityspatterit.

Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmän uusinta tuli ajankohtaiseksi pakosta, kun öljykattilaan on syöpynyt reikä.

Nykyinen energian vuosikulutus on öljykattilan osalta noin 10 000 kWh vuodessa sisältäen tuvan ja käyttöveden lämmityksen, joka korvattaisiin ehkä VILP:llä. Nykyinen 7 vuoden ikäinen ILP ottaa energiaa seinästä noin 5 500 kWh vuodessa (arvio) tuottaen lämpöä arvioidulla keskimääräisellä COP:lla 2 noin 10 000 kWh vuodessa.

Olen arvioinut, että tarvitsisin VILP:n, jonka teho on noin 6–7 kW. Ottaen huomioon vanhan patteriverkoston, olen olettanut VILP:n hyötysuhteeksi (COP) 2,5. Minua ei itseäni ahdista ajatus siitäkään, että kovimmilla pakkasilla kun lämpötila on alle -25 astetta, mentäisiin VILP:n sähkövastuksella, jos se tarkoittaa pienempää järjestelmää ja tuhansia euroja pienempää investointia.

VILP:n vuotuiset kustannukset olisivat sähkökulut 3 440 kWh × 0,18 € /kWh = 619,20 € ja oletettu vuosihuoltokustannus 90 €, yhteensä siis noin 709,20 € vuodessa. Vuotuiset säästöt öljylämmitykseen verrattuna olisivat siis noin 1 448 € – 709,20 € = 738,80 €.

VILP:n hinta asennettuna olisi kai noin 10 000 €, josta saisin 4 000 € avustusta, eli nettoinvestointi olisi 6 000 €. Jos en hanki VILP:tä, joudun joka tapauksessa uusimaan kattilan, mikä maksaa 1 500 - 3500 € riippuen hankinko uuden vai käytetyn kattilan. Todellinen lisäinvestointi VILP:iin vs. öljy olisi siis 6 000 € – 1 500 € = 4 500 €. Uusi kattila ei näin ollen vaikuta lainkaan järjevältä, joten vaihtoehdot ovat käytännössä käytetty hyväkuntoinen kattila tai VILP siirtyminen.

Takaisinmaksuajaksi tulisi 4 500 € / 738,80 € ≈ 6,1 vuotta. Säästöä 15 vuoden aikana, joka on VILP:n arvioitu käyttöikä (arvioin nämä aina alakanttiin), kertyisi 15 × 738,80 € = 11 070 €, ja nettohyöty investoinnista olisi 11 070 € – 4 500 € = 6 570 €.

Ovatko laskelmani mielestänne realistisia? Onko jotain, mitä en ole huomioinut tai mikä pitäisi laskea toisin? Toiseksi, mietin, tuleeko nykyisestä 7 vuoden ikäisestä ILP:stä nyt turha investointi, jos hankin VILP:n. ILP on maksanut itsensä vasta takaisin 1-2 vuotta sitten. Ehkä minun kannattaa hieman alimitoittaa VILP, jotta voin hyötyä ILP jatkossakin? Se tuottaa suurimman osan lämmitysajasta kuitenkin lämpöä 3-4 kW antoteholla kai.

Lisäksi pohdin, onko VILP:n teho 6–8 kW sopiva tällaiseen tapaukseen. Vai pitäisikö jopa katsella 4-5 kW malleja 9 kW varavastuksella? Kun otetaan huomioon 4 000 € hankintatuki, niin houkuttelisi mahdollisimman edullinen järjestelmä, niin nettomaksettavaa jäisi vähemmän. Onko 10 000 € realistinen hinta tällaiselle järjestelmälle asennettuna, ja onko teillä suosituksia toimittajista tai kokemuksia kustannuksista? Kohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Olen myös hieman huolissani siitä, miten VILP vaikuttaa taloni ulkonäköön ja mahdollisesti aiheuttaa melua. Maa-asennuksella ainakin mentäisiin tässä. Taas yksi pörisevä mööpeli tuvan seinälle lisää nykyisen ILP:n kaveriksi.

Olisin kiitollinen, jos voisitte jakaa kokemuksia, näkemyksiä tai antaa vinkkejä.

 

[Muumi]

tupla

 

[jm82]

Lisäksi pohdin, onko VILP:n teho 6–8 kW sopiva tällaiseen tapaukseen. Vai pitäisikö jopa katsella 4-5 kW malleja 9 kW varavastuksella? Kun otetaan huomioon 4 000 € hankintatuki, niin houkuttelisi mahdollisimman edullinen järjestelmä, niin nettomaksettavaa jäisi vähemmän. Onko 10 000 € realistinen hinta tällaiselle järjestelmälle asennettuna, ja onko teillä suosituksia toimittajista tai kokemuksia kustannuksista? Kohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Olen myös hieman huolissani siitä, miten VILP vaikuttaa taloni ulkonäköön ja mahdollisesti aiheuttaa melua. Maa-asennuksella ainakin mentäisiin tässä. Taas yksi pörisevä mööpeli tuvan seinälle lisää nykyisen ILP:n kaveriksi.

Olisin kiitollinen, jos voisitte jakaa kokemuksia, näkemyksiä tai antaa vinkkejä.

Tulevalla remppatalolla Daikin ilp tuli siististi sivuseinälle, jossa on jo vanha Panasonic ilp. Ovat juuri samalla korkeudella ja samalla lailla tiiliseinässä kiinni. Ilpejä ei nää ollenkaan, kun ajaa pihaan. Ainut ero, että Daikin tuli jousilla kiinni seinätelineeseen, mutta sitäkään pientä eroa ei huomaa.

Öljyn säästäminen (kun kattila on rikki) ei ole järkevää.

Itse pohdin, että vilpissä säästäminenkään ei ole järkevää, eli hyvä olla riittävän iso? Vilp on itselle vieras. Maalämpö on yhdessä talossa. Ja muissa taloissa on kaksi ilpiä (yht 6).

Ilp on varmaan hyvä olla varalla ja auttamassa jos on kunnolla pakkasta, sekä viilentämässä kunnon helteellä kesällä.

Daikin ilpin asensi e-p:n lampotekniikka
putkiliike@gmail.com

Asentavat siis muitakin kuin ilpejä. Heillä asennukset menee kai nyt tammikuussa asti.

Tuollakin siis näkyy jotain tarjouksia vilpeistä. Itse en toki tiedä onko ne hyviä vai huonoja, kun ei ole tarvinnut tietää niistä mitään. Toki pienempi olisi halvempi ja saman energia rahan (avustuksen saa), eli periaatteessa mahdollisimman halpa voisi sittenkin maksaa itsensä takaisin nopeammin?

https://m.facebook.com/lampotekniikka/

Tuo E-P:n Lämpötekniikka oli kyllä minusta osaava heppu. ILP asennuksen ajan juteltiin siis useampi tunti talo/lämmitys asioista siinä samalla. Mutta jos haluaa asennuksen ennen tammikuuta, niin sitten on pakko katsoa joku muu tekemään työ.

Tuossa kuva, kun Daikin Perfera 40 N oli saatu juuri asennettua (hinta oli syksyllä 2440€).

 

[JaniKari]

100 m2 omakotitalo 60-luvulta. Yläpohjaa olen lisäeristänyt, muuten alkuperäinen. Painovoimainen ilmanvaihto, melko ohuet seinät ja alkuperäiset ikkunat. Sijainti Seinäjoen korkeudella.

Olen harkinnut ilma-vesilämpöpumpun (VILP) hankkimista omakotitalooni ja haluaisin kuulla teidän mielipiteitä laskelmistani ja tilanteestani. Harkistsin VILP:iä jo aiemmin, mutta ajattelin että enpä siirry siihen, kun käytössä on kuitenkin vanhat lämmityspatterit, niin en saa koko hyötyä vs. lattialämmitys tai edes uudet lämmityspatterit.

Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmän uusinta tuli ajankohtaiseksi pakosta, kun öljykattilaan on syöpynyt reikä.

Nykyinen energian vuosikulutus on öljykattilan osalta noin 10 000 kWh vuodessa sisältäen tuvan ja käyttöveden lämmityksen, joka korvattaisiin ehkä VILP:llä. Nykyinen 7 vuoden ikäinen ILP ottaa energiaa seinästä noin 5 500 kWh vuodessa (arvio) tuottaen lämpöä arvioidulla keskimääräisellä COP:lla 2 noin 10 000 kWh vuodessa.

Olen arvioinut, että tarvitsisin VILP:n, jonka teho on noin 6–7 kW. Ottaen huomioon vanhan patteriverkoston, olen olettanut VILP:n hyötysuhteeksi (COP) 2,5. Minua ei itseäni ahdista ajatus siitäkään, että kovimmilla pakkasilla kun lämpötila on alle -25 astetta, mentäisiin VILP:n sähkövastuksella, jos se tarkoittaa pienempää järjestelmää ja tuhansia euroja pienempää investointia.

VILP:n vuotuiset kustannukset olisivat sähkökulut 3 440 kWh × 0,18 € /kWh = 619,20 € ja oletettu vuosihuoltokustannus 90 €, yhteensä siis noin 709,20 € vuodessa. Vuotuiset säästöt öljylämmitykseen verrattuna olisivat siis noin 1 448 € – 709,20 € = 738,80 €.

VILP:n hinta asennettuna olisi kai noin 10 000 €, josta saisin 4 000 € avustusta, eli nettoinvestointi olisi 6 000 €. Jos en hanki VILP:tä, joudun joka tapauksessa uusimaan kattilan, mikä maksaa 1 500 - 3500 € riippuen hankinko uuden vai käytetyn kattilan. Todellinen lisäinvestointi VILP:iin vs. öljy olisi siis 6 000 € – 1 500 € = 4 500 €. Uusi kattila ei näin ollen vaikuta lainkaan järjevältä, joten vaihtoehdot ovat käytännössä käytetty hyväkuntoinen kattila tai VILP siirtyminen.

Takaisinmaksuajaksi tulisi 4 500 € / 738,80 € ≈ 6,1 vuotta. Säästöä 15 vuoden aikana, joka on VILP:n arvioitu käyttöikä (arvioin nämä aina alakanttiin), kertyisi 15 × 738,80 € = 11 070 €, ja nettohyöty investoinnista olisi 11 070 € – 4 500 € = 6 570 €.

Ovatko laskelmani mielestänne realistisia? Onko jotain, mitä en ole huomioinut tai mikä pitäisi laskea toisin? Toiseksi, mietin, tuleeko nykyisestä 7 vuoden ikäisestä ILP:stä nyt turha investointi, jos hankin VILP:n. ILP on maksanut itsensä vasta takaisin 1-2 vuotta sitten. Ehkä minun kannattaa hieman alimitoittaa VILP, jotta voin hyötyä ILP jatkossakin? Se tuottaa suurimman osan lämmitysajasta kuitenkin lämpöä 3-4 kW antoteholla kai.

Lisäksi pohdin, onko VILP:n teho 6–8 kW sopiva tällaiseen tapaukseen. Vai pitäisikö jopa katsella 4-5 kW malleja 9 kW varavastuksella? Kun otetaan huomioon 4 000 € hankintatuki, niin houkuttelisi mahdollisimman edullinen järjestelmä, niin nettomaksettavaa jäisi vähemmän. Onko 10 000 € realistinen hinta tällaiselle järjestelmälle asennettuna, ja onko teillä suosituksia toimittajista tai kokemuksia kustannuksista? Kohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Olen myös hieman huolissani siitä, miten VILP vaikuttaa taloni ulkonäköön ja mahdollisesti aiheuttaa melua. Maa-asennuksella ainakin mentäisiin tässä. Taas yksi pörisevä mööpeli tuvan seinälle lisää nykyisen ILP:n kaveriksi.

Olisin kiitollinen, jos voisitte jakaa kokemuksia, näkemyksiä tai antaa vinkkejä.

Minkälainen tontti? Pintaan asennettu maalämpö ei ole kovin paljoa kalliimpi kuin VILP ja toimisi hyvin myös kovilla pakkasilla.

 

[dale.jr]

100 m2 omakotitalo 60-luvulta. Yläpohjaa olen lisäeristänyt, muuten alkuperäinen. Painovoimainen ilmanvaihto, melko ohuet seinät ja alkuperäiset ikkunat. Sijainti Seinäjoen korkeudella.

Olen harkinnut ilma-vesilämpöpumpun (VILP) hankkimista omakotitalooni ja haluaisin kuulla teidän mielipiteitä laskelmistani ja tilanteestani. Harkistsin VILP:iä jo aiemmin, mutta ajattelin että enpä siirry siihen, kun käytössä on kuitenkin vanhat lämmityspatterit, niin en saa koko hyötyä vs. lattialämmitys tai edes uudet lämmityspatterit.

Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmän uusinta tuli ajankohtaiseksi pakosta, kun öljykattilaan on syöpynyt reikä.

Nykyinen energian vuosikulutus on öljykattilan osalta noin 10 000 kWh vuodessa sisältäen tuvan ja käyttöveden lämmityksen, joka korvattaisiin ehkä VILP:llä. Nykyinen 7 vuoden ikäinen ILP ottaa energiaa seinästä noin 5 500 kWh vuodessa (arvio) tuottaen lämpöä arvioidulla keskimääräisellä COP:lla 2 noin 10 000 kWh vuodessa.

Olen arvioinut, että tarvitsisin VILP:n, jonka teho on noin 6–7 kW. Ottaen huomioon vanhan patteriverkoston, olen olettanut VILP:n hyötysuhteeksi (COP) 2,5. Minua ei itseäni ahdista ajatus siitäkään, että kovimmilla pakkasilla kun lämpötila on alle -25 astetta, mentäisiin VILP:n sähkövastuksella, jos se tarkoittaa pienempää järjestelmää ja tuhansia euroja pienempää investointia.

VILP:n vuotuiset kustannukset olisivat sähkökulut 3 440 kWh × 0,18 € /kWh = 619,20 € ja oletettu vuosihuoltokustannus 90 €, yhteensä siis noin 709,20 € vuodessa. Vuotuiset säästöt öljylämmitykseen verrattuna olisivat siis noin 1 448 € – 709,20 € = 738,80 €.

VILP:n hinta asennettuna olisi kai noin 10 000 €, josta saisin 4 000 € avustusta, eli nettoinvestointi olisi 6 000 €. Jos en hanki VILP:tä, joudun joka tapauksessa uusimaan kattilan, mikä maksaa 1 500 - 3500 € riippuen hankinko uuden vai käytetyn kattilan. Todellinen lisäinvestointi VILP:iin vs. öljy olisi siis 6 000 € – 1 500 € = 4 500 €. Uusi kattila ei näin ollen vaikuta lainkaan järjevältä, joten vaihtoehdot ovat käytännössä käytetty hyväkuntoinen kattila tai VILP siirtyminen.

Takaisinmaksuajaksi tulisi 4 500 € / 738,80 € ≈ 6,1 vuotta. Säästöä 15 vuoden aikana, joka on VILP:n arvioitu käyttöikä (arvioin nämä aina alakanttiin), kertyisi 15 × 738,80 € = 11 070 €, ja nettohyöty investoinnista olisi 11 070 € – 4 500 € = 6 570 €.

Ovatko laskelmani mielestänne realistisia? Onko jotain, mitä en ole huomioinut tai mikä pitäisi laskea toisin? Toiseksi, mietin, tuleeko nykyisestä 7 vuoden ikäisestä ILP:stä nyt turha investointi, jos hankin VILP:n. ILP on maksanut itsensä vasta takaisin 1-2 vuotta sitten. Ehkä minun kannattaa hieman alimitoittaa VILP, jotta voin hyötyä ILP jatkossakin? Se tuottaa suurimman osan lämmitysajasta kuitenkin lämpöä 3-4 kW antoteholla kai.

Lisäksi pohdin, onko VILP:n teho 6–8 kW sopiva tällaiseen tapaukseen. Vai pitäisikö jopa katsella 4-5 kW malleja 9 kW varavastuksella? Kun otetaan huomioon 4 000 € hankintatuki, niin houkuttelisi mahdollisimman edullinen järjestelmä, niin nettomaksettavaa jäisi vähemmän. Onko 10 000 € realistinen hinta tällaiselle järjestelmälle asennettuna, ja onko teillä suosituksia toimittajista tai kokemuksia kustannuksista? Kohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Olen myös hieman huolissani siitä, miten VILP vaikuttaa taloni ulkonäköön ja mahdollisesti aiheuttaa melua. Maa-asennuksella ainakin mentäisiin tässä. Taas yksi pörisevä mööpeli tuvan seinälle lisää nykyisen ILP:n kaveriksi.

Olisin kiitollinen, jos voisitte jakaa kokemuksia, näkemyksiä tai antaa vinkkejä.

Miksi et vain lämmitä ilpillä ja pieni lämmonvesivaraaja antaa käyttöveden

 

[jm82]

Minkälainen tontti? Pintaan asennettu maalämpö ei ole kovin paljoa kalliimpi kuin VILP ja toimisi hyvin myös kovilla pakkasilla.

Maalämpö tosiaan hyvä, ainakin vaihtoehtona. Voi porata myös kaivon.

Silloin ilp olisi melko turha. Vain kesän jähdytykseen.

 

[jm82]

Miksi et vain lämmitä ilpillä ja pieni lämmonvesivaraaja antaa käyttöveden

Tämä ei olisi aivan kaikkein paras. Koska ilp on vain "apulämmitin".

Tai toisaalta menettää myös energia rahan. Mahdollisimman halpa, mutta kumminkin hyvä vilp, voi olla kyllä aika lyömätön, kun saa avustusta sen hankintaan.

 

[dale.jr]

Tämä ei olisi aivan kaikkein paras. Koska ilp on vain "apulämmitin".

Tai toisaalta menettää myös energia rahan. Mahdollisimman halpa, mutta kumminkin hyvä vilp, voi olla kyllä aika lyömätön, kun saa avustusta sen hankintaan.

Meneehän sinulla avustusten jälkeen vielä runsaasti rahaa.

 

[jm82]

Meneehän sinulla avustusten jälkeen vielä runsaasti rahaa.

Menee. Mutta ei tarvitsisi ainakaan ostaa sähköpattereita.

 

[jm82]

Meneehän sinulla avustusten jälkeen vielä runsaasti rahaa.

Täällä pääosin kahdella ilpillä lämmitys. Daikin ja vanha Panasonic.

Tuo maksoi noin 750€ ja tuli lämmittämään käyttövettä (300 L).

https://www.k-rauta.fi/tuote/vedenlammitin-oso-saga-s300-2kw-1x230v/7070644005320?srsltid=AfmBOoriPXhR0Rj9WOu-oYpVyBqwhDc8mmfsXk2XWpRVY9rQIJe4ZWie

Kokonaisneliöt 155 ja siitä pois pieni autotalli. Vanhan 3000 L varaajan täytyy varmaan pilkkoa ja viedä kierrätykseen. Talo 1981. Myös kaikki käyttövesiputket tehtiin tällä viikolla uudelleen. On myös takka ja Leino puuhella. Pehuhuoneessa sähkölattia ja samoin varastossa.

Mutta jos lämmitys olisi pelkästään yhdellä ilpillä (vanhalla), niin siinä on riskinsä?

 

[soad]

Nykyinen energian vuosikulutus on öljykattilan osalta noin 10 000 kWh vuodessa sisältäen tuvan ja käyttöveden lämmityksen, joka korvattaisiin ehkä VILP:llä.

Oletko tarkastanut että sinun talon nykyinen lämmönjako soveltuu VILP:lle?
Jos on lattialämmitys tai matalalämpöpatterit niin pitäisi olla ok.
Pumppuja valitessa kannattaa katsoa niitä pakkaspään tehoja. Ettei tule ostettua vahingossa sellaista millä luvattu 8kW teho toteutuu +15 asteessa eikä -15, eli silloin kun sitä tehoa oikeasti tarvitsee.

 

[Muumi]

Minkälainen tontti? Pintaan asennettu maalämpö ei ole kovin paljoa kalliimpi kuin VILP ja toimisi hyvin myös kovilla pakkasilla.

Olishan tuossa omaa savimaata vaikka kuinka vieressä. Ei huono idea. Mitäköhän tarkoittaa ei kovin paljon kalliimpi. Pitääpä tutustua aiheeseen.

Olin tuon maan ajatellut joskus myydä tonttina. Ei se juuri minkään arvoinen kyllä ole. Tulisi käyttöä sille nyt sitten. Kiinteistön arvokin kyllä nousisi. Ainakin mua kiihottaa kovasti jos myyntiesitteessä mainitaan maalämpö.

 

[Muumi]

Oletko tarkastanut että sinun talon nykyinen lämmönjako soveltuu VILP:lle?
Jos on lattialämmitys tai matalalämpöpatterit niin pitäisi olla ok.
Pumppuja valitessa kannattaa katsoa niitä pakkaspään tehoja. Ettei tule ostettua vahingossa sellaista millä luvattu 8kW teho toteutuu +15 asteessa eikä -15, eli silloin kun sitä tehoa oikeasti tarvitsee.

Kuinkas sen voisi tarkistaa? Riittääkö, että ei tarvitse koskaan kiertoon yli 65-asteista menovettä? Sitten kun on 25 astetta pakkasta, niin VILP sammuu joka tapauksessa ja sähkövastus hoitaa lämmityksen. Silloin on ihan sama, vaikka kattila lämpiäisi kuinka kuumaksi, kun se ei VILP:in hyötysuhdetta häiritse? Kai noissa saa säädöt sillä tavalla laitettua?

Patterit on vanhanmallisia. Nurkkahuoneissa näkyy olevan kaksilehtisiä pattereita, mutta ei ole sitä metallikikkaretta välissä.

Mun mielestä en ole patteriverkostoon ikinä syöttänyt yli 70-asteista menovettä. Ja nyt olen viime talvena vielä lisäeristänyt yläpohjaa niin, että talon energiankulutus tippui 25-30 % jopa.

Jos saisin nyt VILP:illä jonkinlaisen hyötysuhteen nykyisillä pattereilla. Ja sitten tulevaisuudessa parantaisin uusimalla patterit tai laittaisin jopa vesikiertoisen lattialämmön?

 

[Juh44]

Olishan tuossa omaa savimaata vaikka kuinka vieressä. Ei huono idea. Mitäköhän tarkoittaa ei kovin paljon kalliimpi. Pitääpä tutustua aiheeseen.

Olin tuon maan ajatellut joskus myydä tonttina. Ei se juuri minkään arvoinen kyllä ole. Tulisi käyttöä sille nyt sitten. Kiinteistön arvokin kyllä nousisi. Ainakin mua kiihottaa kovasti jos myyntiesitteessä mainitaan maalämpö.

Heitän hatusta että putkea 400m 1€/m, +Kaivinkonetyötä muutama päivä(≈16h, riippuu ihan paikallisesta hintatasosta 50-120e/h) = 400e+1600e ≈2000€ maapiirin hinta.

Plussaa hinnalle tekee jos se kenttä ei tarvitse ihan nurmikkotasoa olla niin ei mee niin paljoa silittelyyn ja tuleviin/tulevien vuosien jälkitöihin.
Tämä arvio sillä tieto pohjalla että kaivoin itse itselle tänä syksynä 2*250m putkea maahan.

 

[Muumi]

Heitän hatusta että putkea 400m 1€/m, +Kaivinkonetyötä muutama päivä(≈16h, riippuu ihan paikallisesta hintatasosta 50-120e/h) = 400e+1600e ≈2000€ maapiirin hinta.

Plussaa hinnalle tekee jos se kenttä ei tarvitse ihan nurmikkotasoa olla niin ei mee niin paljoa silittelyyn ja tuleviin/tulevien vuosien jälkitöihin.
Tämä arvio sillä tieto pohjalla että kaivoin itse itselle tänä syksynä 2*250m putkea maahan.

Kuulostaa melkos houkuttelevalta. Voi piru että ensin suunnittelin hinnat alkaen VILP:iä jopa osateholla ja nytkö harkitsen jo maalämpöjärjestelmää. Olisi kyllä houkuttelevaa, niin ei talon seinälle tulisi lisää rumia ja pöriseviä mööpeleitä. Ja saisi myös ne kireimmät pakkasjaksot lämmittää halvalla. Kun on -25... tai enemmän pakkasta, niin taloa lämmitetään about 8 kW lämpöteholla. Näitä päiviä on varmaan 10 vuodessa. 10 * 24 h * 8 kW * 0,18 € /kWh = 346 €. Maalämpö tekee tuon lämmön COP 3 eli 346 € /3 = 115 eurolla. Säästöä 231 € vuodessa. Lisäksi vielä ne päivät, kun VILP COP on alle 3. Tätä en osaa muuttaa rahaksi, mutta jos sieltä tulee satanen säästöä, niin maalämpö säästää 330 euroa vuodessa. Aika paljon. Jos lisäinvestointi on maapiirin hinta 2 000 €, niin lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin 6 vuodessa. Bonarina jää tosiaan meluava ja ruma rötiskö pois seinältä. Ehkä MLP on myös varmempi?

Pitäisi katsella joku MLP joka pystyy tekemään kyllin lämmintä menovettä pattereille.

 

[JaniKari]

Kuulostaa melkos houkuttelevalta. Voi piru että ensin suunnittelin hinnat alkaen VILP:iä jopa osateholla ja nytkö harkitsen jo maalämpöjärjestelmää. Olisi kyllä houkuttelevaa, niin ei talon seinälle tulisi lisää rumia ja pöriseviä mööpeleitä. Ja saisi myös ne kireimmät pakkasjaksot lämmittää halvalla. Kun on -25... tai enemmän pakkasta, niin taloa lämmitetään about 8 kW lämpöteholla. Näitä päiviä on varmaan 10 vuodessa. 10 * 24 h * 8 kW * 0,18 € /kWh = 346 €. Maalämpö tekee tuon lämmön COP 3 eli 346 € /3 = 115 eurolla. Säästöä 231 € vuodessa. Lisäksi vielä ne päivät, kun VILP COP on alle 3. Tätä en osaa muuttaa rahaksi, mutta jos sieltä tulee satanen säästöä, niin maalämpö säästää 330 euroa vuodessa. Aika paljon. Jos lisäinvestointi on maapiirin hinta 2 000 €, niin lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin 6 vuodessa. Bonarina jää tosiaan meluava ja ruma rötiskö pois seinältä. Ehkä MLP on myös varmempi?

Pitäisi katsella joku MLP joka pystyy tekemään kyllin lämmintä menovettä pattereille.

Maalämpö koneet on jopa halvempia kuin VILP. Jos tuon maapiirin urakoi itse maahan VILP ja maalämmön hinnat on hyvin lähellä toisiaan. Jos savimaata on niin ehdottomasti maapiiri ja maalämpökone.
En ole katsonut onko maalämpökoneilla COP eroja kun tehdään käyttövettä (=pattereille kuumaa vettä). Kannattaa valita sellainen kone jossa tuo käyttöveden COP on hyvä niin sopii patteri lämmitykseen.

 

[jm82]

Ehkä MLP on myös varmempi?

Pitäisi katsella joku MLP joka pystyy tekemään kyllin lämmintä menovettä pattereille.

Itse ostin aikoinaan 3000€ maksaneen käytetyn Nibe F1217-10kW maalämpöpumpun. Isän kanssa itse asenneltiin. 200 metrin lämpökaivo oli 26€ metri ja siitä pois kotitalousvähennys. Vanha 500L varaaja jäi puskurivaraajaksi ja käyttöveden esilämmitykseen. Vain yksi kiertovesipumppu, eli MLP sisäinen.

Tuohon käytettyyn oli jo vaihdettu kaivon lämpötila-anturit, mutta niillähän ei ole juuri tuon laitteen kannalta edes mitään oikeaa käyttöä. Liuospumppu kun on 3/3 nopeudella.

Ensin meni vaihtoventtiili, mutta siihen sai korjaussarjan. Sitten meni MLP sisäinen kiertovesipumppu. En edes ostanut uutta pumppua, vaan otin lähes samanlaisen pukattilan ja varaajan välistä. Rikkinäinen pumppu vain siihen takaisin paikoilleen. Puukattilaa kun ei ole käytetty ja asuinkerroksesta löytyy takka.

Eli mielestäni on ollut oikein kestävä tuo Nibe F1217-10kW. En enää ulkoa muista milloin se on valmistettu. Vanha kumminkin. Enkä muista ulkoa käynnistyskertoja tai kompressorin käyttöaikaa. Tuo Nibe on mäntäkompressorilla, eli tuottaa kuumaa vettä pienemmällä, 8.5kW teholla. Muistakseni isompi 12kW malli on sitten jo Scroll kompressorilla.

 

[Muumi]

Itse ostin aikoinaan 3000€ maksaneen käytetyn Nibe F1217-10kW maalämpöpumpun.

Millaisessa tilanteessa joltakin jää käytetty maalämpöpumppu ylimääräiseksi?

Maalämpö koneet on jopa halvempia kuin VILP. Jos tuon maapiirin urakoi itse maahan VILP ja maalämmön hinnat on hyvin lähellä toisiaan. Jos savimaata on niin ehdottomasti maapiiri ja maalämpökone.
En ole katsonut onko maalämpökoneilla COP eroja kun tehdään käyttövettä (=pattereille kuumaa vettä). Kannattaa valita sellainen kone jossa tuo käyttöveden COP on hyvä niin sopii patteri lämmitykseen.

Ihan pikkasen kuumottelen, että riittääkö 65 astetta minulla patteriverkostolle. Kaiken järjen mukaan se kyllä riittää. Jos ei piisaa, niin sitten täytyy vain vaihdella pattereita. Ei kai niitä kaikkia tarvitse vaihtaa, vaan niistä huoneista jotka jäävät viileäksi.

Tässä Oilonin Cube EasyAce -maalämpöpumpun esitteessä mainitaan, että "Vesi lauhduttimelta 68 C". Onko tuo nyt se maksimi lämpötila jota tämä pystyy tuottamaan? Fiksun oloinen tuo etäohjaussysteemi.

https://oilon.com/wp-content/uploads/2021/02/CUBE-EasyAce_FI.pdf

 

[Kvarkki]

Millaisessa tilanteessa joltakin jää käytetty maalämpöpumppu ylimääräiseksi?

Väärä mitoitus? Yleinen harmistus ko. pumpun toimintaa kohtaan? Hyötysuhteen näkökulmasta tuollaista ei paljoa ehjänä kannata uudempaan vaihtaa, jos pumppu muuten toimii suunnitellusti.

 

[Juh44]

Tai jos ei saakkaan kaivonporauslupaa vaikka laite on jo hankittu. (eikä myöskään halua lämmittää vastuksella.)

 

[Taneli-]

Jos ajattelee kiinteistön arvoa ja sen säilymistä niin MLP on kyllä ihan omassa luokassaan. Itsekin ajattelisin tuota elintasoinvestointina, se on kuitenkin kaukolämmön jälkeen helppoudessaan toisena ja pitkän aikavälin kulurakenteelta voittaa.

Itsekin "jos voi valita" laittaisin maalämmön yhdeksi listalle mitä toivoisi omalta kämpältä. Vieläpä hyvin korkealle kuten esim. oman tontin (siinä ei vuokraa "tarkisteta" ylöspäin, siitä ei niin helposti lohkaista osaa vaikkapa takana olevalle tontille mikä oli kaavoitettu aiemmin erilailla mutta nyt pykätään kerrostalo yms), ylämaan (eli "joka" kesä ja aina kun sataa mahdolliset kellaritillat tulvivat ja joutuu muutenkin ehkä sääriä myöden kahlaamaan vedessä aina kun astuu ulos asunnosta) jne.

 

[soad]

Kuinkas sen voisi tarkistaa? Riittääkö, että ei tarvitse koskaan kiertoon yli 65-asteista menovettä? Sitten kun on 25 astetta pakkasta, niin VILP sammuu joka tapauksessa ja sähkövastus hoitaa lämmityksen. Silloin on ihan sama, vaikka kattila lämpiäisi kuinka kuumaksi, kun se ei VILP:in hyötysuhdetta häiritse? Kai noissa saa säädöt sillä tavalla laitettua?

Lämpöpumppujen kanssa tuo 65 astetta alkaa olemaan liikaa, vuosihyötysuhde jää vääjäämättä huonoksi kun pakkasilla vesi pitää lämmittää niin kuumaksi.

VILP:sta kannattaa katsoa kuinka lämmintä ne edes suostuvat tekemään, voi helposti käydä niin että vastuksia tarvitaan avuksi jo pikku pakkasilla. Esim. Boschin jossain malleissa lämmitys 55 asteisella vedellä loppuu jo -5 keleillä.

Suosittelisin kysymään pumpuista https://lampopumput.info sivustolta.

Toinen ILP tai halpa 1000€ MLP (+kiertopumput) ja putket savimaahan voisivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja

ERIKOISERÄ VAIN 1399 euroa! U-ENERGY maalämpöpumppu 11 kW R32 WiFi Inverter VAIN 1399!

TEHTAAN hintasponsoroima tilaisuus nopeille päättäjille. Tule tuotteen suosittelijaksi ja saat pumppusi tehtaan hintaan. Suosittelija asiakkaalta odotamme lausuntoa, jota voimme käyttää markkinoinnissa. Lausunto koskee toimitusta, tuotteen laatua, tuotetukea ja asiakaspalvelun laatua...

ultimatemarket.com

 

[jm82]

Millaisessa tilanteessa joltakin jää käytetty maalämpöpumppu ylimääräiseksi?



Ihan pikkasen kuumottelen, että riittääkö 65 astetta minulla patteriverkostolle. Kaiken järjen mukaan se kyllä riittää. Jos ei piisaa, niin sitten täytyy vain vaihdella pattereita. Ei kai niitä kaikkia tarvitse vaihtaa, vaan niistä huoneista jotka jäävät viileäksi.

Tässä Oilonin Cube EasyAce -maalämpöpumpun esitteessä mainitaan, että "Vesi lauhduttimelta 68 C". Onko tuo nyt se maksimi lämpötila jota tämä pystyy tuottamaan? Fiksun oloinen tuo etäohjaussysteemi.

https://oilon.com/wp-content/uploads/2021/02/CUBE-EasyAce_FI.pdf

Putkiasentajalla oli muutaman vuoden käytetty Nibe F1217-10kW ja noin vuoden pumppu oli ollut autotallissa odottelemassa ostajaa. Sinne tilalle oli tullut Nibe F1245-12kW ja noin 1000 litran "puskurivaraaja" myös.

Tarkistin niin tuo Nibe 1217-10kW on valmistettu 2008. Eli onhan sillä jo 16 vuotta nyt ikää. Asennettu sinne talolle uudestaan 2014. Nibessähän on ihan hyvät käynnistys ja käyntiaika laskurit. Joskus olen ottanut kuvat lukemista, mutta niissä olisi vähän etsimistä.

Tuo Nibe 10kW oli siis 3000€ käytettynä. Nykyään uusi 10kW "vastaava" mutta parempi maksaa 8000€.

NIBE F1245-10 R

NIBE F1245 on maalämpöpumppu, jossa on integroitu lämminvesivaraaja. Teholuokat 6–12 kW, älykäs ohjaus ja energiatehokas toiminta takaavat mukavan ja kestävän lämmityksen.

www.maalampotukku.fi

Tuo varmaan olisi järkevämpi nyt 8090€.

NIBE S1255-12 R

NIBE S1255 on älykäs ja energiatehokas invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka optimoi lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuotannon mukautuen tarpeisiisi.

www.maalampotukku.fi

 

[jm82]

Väärä mitoitus? Yleinen harmistus ko. pumpun toimintaa kohtaan? Hyötysuhteen näkökulmasta tuollaista ei paljoa ehjänä kannata uudempaan vaihtaa, jos pumppu muuten toimii suunnitellusti.

10kW olisi ehkä riittänyt, mutta oli haluttu vaihtaa uudemman mallinen Nibe F1245-12kW. Tuossa jo kiertovesipumppujen nopeutta pystyy säätämään ja käyttövesivaraaja on parempi. Lisäksi vähän ylitehoinen(?), mutta se ei haittaa ison varaajan kanssa.

Ostettaessa oli tuon verran käyttötunteja:
Lp-aika 13872h

Eli 572 päivää.
Eli kokonainen vuosi ja 7 kuukautta.

Edit:
Ja koska vanha omistaja oli putkiasentaja, niin itse MLP:n vaihdolle ei varmaan laskettu hintaa.

 

[JaniKari]

Millaisessa tilanteessa joltakin jää käytetty maalämpöpumppu ylimääräiseksi?



Ihan pikkasen kuumottelen, että riittääkö 65 astetta minulla patteriverkostolle. Kaiken järjen mukaan se kyllä riittää. Jos ei piisaa, niin sitten täytyy vain vaihdella pattereita. Ei kai niitä kaikkia tarvitse vaihtaa, vaan niistä huoneista jotka jäävät viileäksi.

Tässä Oilonin Cube EasyAce -maalämpöpumpun esitteessä mainitaan, että "Vesi lauhduttimelta 68 C". Onko tuo nyt se maksimi lämpötila jota tämä pystyy tuottamaan? Fiksun oloinen tuo etäohjaussysteemi.

https://oilon.com/wp-content/uploads/2021/02/CUBE-EasyAce_FI.pdf

VILP:ssä tuo kuumavesi on vielä vaikeampaa tehdä kuin maalämössä joten en hirveästi olisi huolissaan tuosta. Maalämössä lämpötehdään kuitenkin aina nollan tuntumasta.
Kannattaa varautua joidenkin pattereiden vaihtoon. Ensimmäisenä talvena selviää riittääkö teho kaikissa huoneissa vai pitääkö vaihtaa patteri tehokkaamkso. Pieni tuuletin patteriin auttaa ensiapuna.

 

[Muumi]

Lämpöpumppujen kanssa tuo 65 astetta alkaa olemaan liikaa, vuosihyötysuhde jää vääjäämättä huonoksi kun pakkasilla vesi pitää lämmittää niin kuumaksi.

VILP:sta kannattaa katsoa kuinka lämmintä ne edes suostuvat tekemään, voi helposti käydä niin että vastuksia tarvitaan avuksi jo pikku pakkasilla. Esim. Boschin jossain malleissa lämmitys 55 asteisella vedellä loppuu jo -5 keleillä.

Suosittelisin kysymään pumpuista https://lampopumput.info sivustolta.

Toinen ILP tai halpa 1000€ MLP (+kiertopumput) ja putket savimaahan voisivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja

ERIKOISERÄ VAIN 1399 euroa! U-ENERGY maalämpöpumppu 11 kW R32 WiFi Inverter VAIN 1399!

TEHTAAN hintasponsoroima tilaisuus nopeille päättäjille. Tule tuotteen suosittelijaksi ja saat pumppusi tehtaan hintaan. Suosittelija asiakkaalta odotamme lausuntoa, jota voimme käyttää markkinoinnissa. Lausunto koskee toimitusta, tuotteen laatua, tuotetukea ja asiakaspalvelun laatua...

ultimatemarket.com

Se 65 astetta tai vajaa 70 astetta tarvitaan vain kireimpinä pakkasjaksoina eli se 5-10 päivää vuodessa. Jos ylipäätään saan nyt talon lämmitettyä kireimmillä pakkasilla VILP COP 1 tai MLP COP 1,5 niin olen tyytyväinen. 97 % ajasta kuitenkaan ei ole -25 C kylmempi. Parempaa hyötysuhdetta voin lähteä hakemaan myöhemmin paremmilla pattereilla tai jopa lattialämmityksellä.

Harmi kun en nyt kuollaksenikaan muista miten lämmintä vettä olen pakkasilla verkkoon syöttänyt. Käsikopelolla olen aina shunttia säädellyt tarpeen mukaan. Esimerkiksi juuri nyt -2 C ulkolämpötilassa minulla on kiertoveden lämpötila 15 astetta eli sitä ei lämmitetä vaan ILP hoitaa kaiken. -10 C ulkolämpötiloissa minulla on ollut ehkä 35-40 astetta kiertoveden lämpötila, mutta se on voinut olla yläkanttiin ja patteritermostaatit ovat ehkä kuristaneet lämmitystä. Mutta "säätökäyrä" jyrkkenee todella paljon -29 C alapuolella, kun ILP sammuu kokonaan ja pakkanen paukkuu. En vaan osaa sanoa mikä se tarve on sitten. Olen aina ruuvannut sinne ylisuuret lukemat, jotta termostaatit saavat tehdä työn ja ettei tarvitse kaksi kertaa päivässä käydä säätämässä shunttia.

MLP:llä tehdään myös käyttövettä. Miten se tapahtuu, kun senhän pitää ainakin välillä olla yli 60-asteista legionellariskin ehkäisemiseksi?

 

[jm82]

MLP:llä tehdään myös käyttövettä. Miten se tapahtuu, kun senhän pitää ainakin välillä olla yli 60-asteista legionellariskin ehkäisemiseksi?

Nibessä ainakin kompressorilla tehdään niin kuumaa, kuin pystytään. Sitten kompressori sammuu ja loppukuumennus sähköllä.


Myös sekin taitaa olla mahdollista, että vajaatehoisen kompressorin lisäksi vaikkapa 1kW sähkövastusta. Vesi kumminkin virtaa niin, että viimeisenä on tuo sähkövastus, jonka tehoa pystytään vielä tuosta suurentamaankin. Siis talon lämmitykseen. Mutta toki saisi olla riittävän iso MLP, että sähkövastusta ei juuri tarvittaisi.

Edit:
Muistelen niin että MLP:lle palaava vesi saa olla maksimissaan noin 55 asteista, jota sitten kuumennetaan lisää? Mutta en nyt ihan varmaksi tuota juttua muista Nibestä.

E2:
Voi siis olla lämpömittarit lämmityksen meno- ja paluuputkessa, että tietää paljonko sitä lämpöä kuluu pattereihin ja patteriputkiin. Tuota eroa voi toki säätää muttamalla kiertovesipumpun nopeutta.

E3:
Ja patteritermostaatit voi vaikka irrottaa kokonaan, että eivät huononna ainakaan hyötysuhdetta.

 

[stabbulamus]

Nibe lämmittää varaajan kerran viikossa +55 asteeseen. Oma S1255 on tehnyt tuon ilman vastuksia vaikka aina se jotain herjaa tuon yhteydessä et tavoitelämpötilaa ei saavutettu tms.

 

[jm82]

Nibe lämmittää varaajan kerran viikossa +55 asteeseen. Oma S1255 on tehnyt tuon ilman vastuksia vaikka aina se jotain herjaa tuon yhteydessä et tavoitelämpötilaa ei saavutettu tms.

Jep.

Vuokralainen halusi hieman kuumempaa vettä, niin saatoin laittaa asetukset, että lämmittää 35->55 asteeseen joka kerta. Tai jos kompressori on käynnissä muutenkin, niin 37->55 asteeseen.

Vanha 1217-10kW ehkä stoppaa korkeapaineeseen jossain 58 asteen kohdalla. Tai sitten paluuvesi on jo yli 55 asteista, niin sammuttaa kompressorin siihen. Tuossahan se kiertovesipumppu on vain 3/3 nopeudella, kun esim S1255 säätää niin kompressoria, kuin tuota pumppuakin portaattomasti.


MLP:ssä on siis vaihtoventtili, eli lämmittää joko taloa tai käyttövettä. Ei siis molempia yhtäaikaa. Sama luultavasti on myös VILPissä.

 

[jm82]

Millaisessa tilanteessa joltakin jää käytetty maalämpöpumppu ylimääräiseksi?

Daikin ILPin asentaneella hepulla olisi ollut aikankin yksi käytetty maalämpöpumppu myynnissä.

Luultavasti juuri tuo, 2900€:

CTC Ecoheat 8kw maalämpöpumppu | Tori

Käytetty maalämpöpumppu 8kw, uusi liuospiirin kiertovesipumppu, 2019 loppupuolella uusittu koko kylmäayksikkö eli kompressori, levarit, ym. Tässähän on CTC:n paras sisäyksikkö eli ei tarvitse erotus-/puskurivaraajaa koska se on sisään rakennettuna. Tähän voi liittää myös esim. aurinkokeräimet...

www.tori.fi

En kyllä älynnyt kysyä, että miksi tuo on myynnissä? Ehkä mennyt rikki ja vaihdettu vaan nopeasti toinen MLP tilalle?

 

[Pakana]

Daikin ILPin asentaneella hepulla olisi ollut aikankin yksi käytetty maalämpöpumppu myynnissä.

Luultavasti juuri tuo, 2900€:

CTC Ecoheat 8kw maalämpöpumppu | Tori

Käytetty maalämpöpumppu 8kw, uusi liuospiirin kiertovesipumppu, 2019 loppupuolella uusittu koko kylmäayksikkö eli kompressori, levarit, ym. Tässähän on CTC:n paras sisäyksikkö eli ei tarvitse erotus-/puskurivaraajaa koska se on sisään rakennettuna. Tähän voi liittää myös esim. aurinkokeräimet...

www.tori.fi

En kyllä älynnyt kysyä, että miksi tuo on myynnissä? Ehkä mennyt rikki ja vaihdettu vaan nopeasti toinen MLP tilalle?

Käsittääkseni yksi melko yleinen syy ehjän käytetyn myyntiin on se että on alunperin otettu alamittainen järjestelmä, joka on sitten alkanut kaduttamaan kun aina pakkasella se muuttuu sähkölämmitykseksi..

Tosin maalämmön kanssa usein pelkkä keruupiirin kasvattaminen korjaa sen pahimman ongelman, mutta tietysti jos on jokin vanha talo jossa yksilehtiset patterit voi olla että tuossa ei vaan riitä tuottolämpötila.

 

[Tonnin Seteli]

Se 65 astetta tai vajaa 70 astetta tarvitaan vain kireimpinä pakkasjaksoina eli se 5-10 päivää vuodessa. Jos ylipäätään saan nyt talon lämmitettyä kireimmillä pakkasilla VILP COP 1 tai MLP COP 1,5 niin olen tytyytyväinen.

MLP COP on noin yli 3, kun keruupiiri noin 0 astetta ja patteriveden asetus noin 50 astetta. Paljon yli ei normaalisti lämpöä saa.

Ongelman korjaamiseksi pitäisi vaihtaa isompia, parempia useampilehtisiä pattereita ja/tai korjata ovia/ikkunoita/muita vuotopaikkoja huonoimmasta lähtien.

Alkajaisiksi voi tietysti tyytyä kuvailtuun tilanteeseen ja käyttää kovimmilla pakkasilla jotain lisälämpöä. Senhän ei tarvitse edes olla MLP:n vastus joka voi periaatteessa olla estettynä. Voi olla ilp, takka, sähköpattereita.