Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
Se 65 astetta tai vajaa 70 astetta tarvitaan vain kireimpinä pakkasjaksoina eli se 5-10 päivää vuodessa. Jos ylipäätään saan nyt talon lämmitettyä kireimmillä pakkasilla VILP COP 1 tai MLP COP 1,5 niin olen tytyytyväinen.
MLP COP on noin yli 3, kun keruupiiri noin 0 astetta ja patteriveden asetus noin 50 astetta. Paljon yli ei normaalisti lämpöä saa.

Ongelman korjaamiseksi pitäisi vaihtaa isompia, parempia useampilehtisiä pattereita ja/tai korjata ovia/ikkunoita/muita vuotopaikkoja huonoimmasta lähtien.

Alkajaisiksi voi tietysti tyytyä kuvailtuun tilanteeseen ja käyttää kovimmilla pakkasilla jotain lisälämpöä. Senhän ei tarvitse edes olla MLP:n vastus joka voi periaatteessa olla estettynä. Voi olla ilp, takka, sähköpattereita.
 
MLP COP on noin yli 3, kun keruupiiri noin 0 astetta ja patteriveden asetus noin 50 astetta. Paljon yli ei normaalisti lämpöä saa.

Ongelman korjaamiseksi pitäisi vaihtaa isompia, parempia useampilehtisiä pattereita ja/tai korjata ovia/ikkunoita/muita vuotopaikkoja huonoimmasta lähtien.

Alkajaisiksi voi tietysti tyytyä kuvailtuun tilanteeseen ja käyttää kovimmilla pakkasilla jotain lisälämpöä. Senhän ei tarvitse edes olla MLP:n vastus joka voi periaatteessa olla estettynä. Voi olla ilp, takka, sähköpattereita.
Puhallinkonvektorilla saa myös aika tehokkaasti siirrettyä lämpöä vesikierrosta huoneilmaan, jos ongelma ei ole varsinainan tuottokapasiteetti vaan vain veden lämpötila.
 
Alkajaisiksi voi tietysti tyytyä kuvailtuun tilanteeseen ja käyttää kovimmilla pakkasilla jotain lisälämpöä. Senhän ei tarvitse edes olla MLP:n vastus joka voi periaatteessa olla estettynä. Voi olla ilp, takka, sähköpattereita.

Lämmittääkö se MLP sitten vastuksella vaikka tarvittaessa 70 asteeseen? Jos näin, niin voin elää asian kanssa sen aikaa kunnes saan paremmat patterit tai lattialämmön taloon.

Mun ILP sammuu kun lämpötila on 30 pakkasta, eli pahimmassa tapauksessa ei ole siitäkään iloa.
 
Lämmittääkö se MLP sitten vastuksella vaikka tarvittaessa 70 asteeseen? Jos näin, niin voin elää asian kanssa sen aikaa kunnes saan paremmat patterit tai lattialämmön taloon.

Mun ILP sammuu kun lämpötila on 30 pakkasta, eli pahimmassa tapauksessa ei ole siitäkään iloa.
Ei oikein. Meno pattereille voisi olla maksimissaan jotain 65 astetta ja paluu pattereilta pitäisi olla alle 55 astetta. Jotain tuon suuntaista voisi olla maksimissaan?

Jos/kun ILP ei auta, niin sähköpattereita pitäisi olla?

Edit:
Kaikki vesipatterit toki aivan täysillä, että veden lämpö saadaan oikeasti hyötykäyttöön.
 
Lämmittääkö se MLP sitten vastuksella vaikka tarvittaessa 70 asteeseen? Jos näin, niin voin elää asian kanssa sen aikaa kunnes saan paremmat patterit tai lattialämmön taloon.

Mun ILP sammuu kun lämpötila on 30 pakkasta, eli pahimmassa tapauksessa ei ole siitäkään iloa.
Teknisesti ei ole estettä etteikö sähkövastuksella voisi tuottaa vaikka yli 100˚C vettä kiertoon, mutta eri asia on mitä MLP koneen ohjain antaa komentaa ja riittääkö sähkövastuksen teho.
 
Teknisesti ei ole estettä etteikö sähkövastuksella voisi tuottaa vaikka yli 100˚C vettä kiertoon, mutta eri asia on mitä MLP koneen ohjain antaa komentaa ja riittääkö sähkövastuksen teho.

Tänään ehdin vähän selvittää asioita. Oilon lämpöpumppujen myyjä / lvi ukko kertoi, että niissä Oilon Lämpöässä pumpuissa onnistuu tarvittaessa sähkövastuksella nosto vaikka kuinka korkealle asti.

Mutta kuulemma yli 60 asteista menovettä ei oikein tarvitse edes vanhoilla pattereilla yleensä.

Täytyy katsoa onko järkevää asentaa maapiiri pellolle nyt kun maa on jo vähän roudassa. Toivottavasti onnistuu.

7 kW Thermiasta sain hinta arvion 16 000 e asennettuna sis öljykattilan poisvienti. Asennuspaikka kellari. Keruupiirin kaivuutyö ei sisälly tuohon. Kuulosti kyllä yli yli kalliilta.
 
Joo, ei niitä ainakaan pitäisi olla tarkoituksella suunniteltu niin että patterikierrossa olisi noin kuumaa vettä, mutta käytännössä suunnitelmat joskus kusevat, ja systeemiä on vaan käytetty ylikuumalla vedellä, joka ei esim öljylämmityksellä mikään ylitsepääsemätön ongelma ole, vaikkei optimi olekaan.
 
Täytyy katsoa onko järkevää asentaa maapiiri pellolle nyt kun maa on jo vähän roudassa. Toivottavasti onnistuu.

7 kW Thermiasta sain hinta arvion 16 000 e asennettuna sis öljykattilan poisvienti. Asennuspaikka kellari. Keruupiirin kaivuutyö ei sisälly tuohon. Kuulosti kyllä yli yli kalliilta.
Onnistuu, ja voihan sitä pumppua käyttää sähkökattilana vaikka kesään asti.

Ja minunkin korvaan kuulostaa aika kalliille...
 
Sijainti Seinäjoen korkeudella.
Kysyisin myös tuolta Kurikassa asuvalta maalämpö, ilp, ym asentajalta? Jos siis sattuu olemaan niin, että ei asuisi kovin kaukana?

Nyt tuo ilmoitus on kyllä piilotettu, mutta yhteystiedot näkyy.

7 kW Thermiasta sain hinta arvion 16 000 e asennettuna sis öljykattilan poisvienti. Asennuspaikka kellari. Keruupiirin kaivuutyö ei sisälly tuohon. Kuulosti kyllä yli yli kalliilta.

Esim tuo olisi 8100€. Loput sitten työtä ja jotain osia? Kalliilta tuntuu. Toki kellari vähän hankaloittaa sitä työtä.
 
Kysyisin myös tuolta Kurikassa asuvalta maalämpö, ilp, ym asentajalta? Jos siis sattuu olemaan niin, että ei asuisi kovin kaukana?

Nyt tuo ilmoitus on kyllä piilotettu, mutta yhteystiedot näkyy.



Esim tuo olisi 8100€. Loput sitten työtä ja jotain osia? Kalliilta tuntuu. Toki kellari vähän hankaloittaa sitä työtä.

Tais se 16 000 € tarjonnut kokeilla vaan kepillä jäätä. En aio tehdä kauppaa sen kanssa.

Tuo käytetty Ecoheat olisi aika kiihottava vaihtoehto. 3 k€ pumpusta, pari tonnia asennuksesta, vajaa pari tonnia keruupiiristä ja putkista. Jäisi itselle maksettavaa tuen jälkeen 3 000 €.

Mutta kuinkahan vanha tuo Ecoheat on. Joo, kompura uusittu, mutta iäkäs laite silti. Ja ei ole mitään takuuta.
 
Ostaisin kyllä ennemmin tuollaisen uuden invertterivehkeen vaikka maksaae enemmän. On kyllä pumppujen hinnat karanneet, kun 2018 maksoin Jämän samasta vehkeestä 6 k€. Lehdissä näkyneistä hinnoista voi helposti päätellä, että tuki valui suoraan hintoihin.
 
Ostaisin kyllä ennemmin tuollaisen uuden invertterivehkeen vaikka maksaae enemmän. On kyllä pumppujen hinnat karanneet, kun 2018 maksoin Jämän samasta vehkeestä 6 k€. Lehdissä näkyneistä hinnoista voi helposti päätellä, että tuki valui suoraan hintoihin.

Mikä Jämän vehje siis maksaa nyt 10 000 €, joka ennen oli 6 000 €?

Inflaation vaikutus on tuossa ajassa noin 20 %. Eli 1200 € pyöreästi. Nykyään maksaisi 7200 €, mutta tuki on nostanut kysyntää ja hintoja niin paljon, että maksaa 9000 €. Tuen antama hyöty on mennyt suunnilleen puoliksi valmistajille ja puoliksi kotitalouksille?

Tuki on myös hyvä syy nostaa hintaa ja antaa "alennusta" valtion piikkiin. Muakin yritti myyjä puhua, että tää maksaa 16 000 €, niin kun saat 4000 € tukea, niin sulle jää vielä hyvä diili. Niinpä niin.
 
Mikä Jämän vehje siis maksaa nyt 10 000 €, joka ennen oli 6 000 €?

Inflaation vaikutus on tuossa ajassa noin 20 %. Eli 1200 € pyöreästi. Nykyään maksaisi 7200 €, mutta tuki on nostanut kysyntää ja hintoja niin paljon, että maksaa 9000 €. Tuen antama hyöty on mennyt suunnilleen puoliksi valmistajille ja puoliksi kotitalouksille?

Tuki on myös hyvä syy nostaa hintaa ja antaa "alennusta" valtion piikkiin. Muakin yritti myyjä puhua, että tää maksaa 16 000 €, niin kun saat 4000 € tukea, niin sulle jää vielä hyvä diili. Niinpä niin.
Reilu 8 k€ tuo Niben sisarmalli oli linkin takana. Jämän 3-12 kW inverter vehje sisäänrakennetulla lämminvesivaraajalla.

E: Ymmärtääkseni siis tuo linkattu Nibe on käytännössä sama vehje kuin Jämä pienillä eroilla ohjelmistoissa.
 
Käytetty Ecoheat olisi aika kiihottava vaihtoehto. 3 k€ pumpusta, pari tonnia asennuksesta, vajaa pari tonnia keruupiiristä ja putkista. Jäisi itselle maksettavaa tuen jälkeen 3 000 €.

Mutta kuinkahan vanha tuo Ecoheat on. Joo, kompura uusittu, mutta iäkäs laite silti. Ja ei ole mitään takuuta.
Totta joo, ilmeisesti onkin vanha laite kyseessä.

Jos olisi vaikka 2019 vuoden Nibe 8kW, niin siitä 2500€ voisi olla ihan järkevä hinta (jos niitä olisi tuohon hintaan saatavilla). CTC maalämpöpumpusta en osaa sanoa mitään. Luultavasti aika heikko, kun noin paljon jouduttu vaihtamaan osia.


Jämä nimellä näyttää löytyvän samat 6, 12 ja 16kW invertteri mallit.
 
Tuo käytetty Ecoheat olisi aika kiihottava vaihtoehto. 3 k€ pumpusta, pari tonnia asennuksesta, vajaa pari tonnia keruupiiristä ja putkista. Jäisi itselle maksettavaa tuen jälkeen 3 000 €.
Mahtaako tuota tukea saada, jos yksityishenkilöltä ostaa käytetyn pumun ?
 
Daikin taitaa tällä hetkellä myydä varastoa tyhjäksi. Kannattaa siis kysyä myös tarjous joltain firmalta joka niitä asentaa.
Oman 10kW pumpun alvillinen hinta oli alle 7k€.
 
Tuo käytetty CTC on yli kymmenen vuotta vanha malli. Itselläni on saman sarjan kone ollut tässä talossa 15 vuotta käytössä ja siihen on 5 vuoden kohdalla jouduttu vaihtamaan kompressori asennusvirheen vuoksi.

Jos nyt hommaisin niin katsoisin jotain tuoreempaa laitetta. Vähintään parempien ulkoisten ohjauksien takia, jos käytössä pörssisidonnainen sähkösoppari.
 
Jos on/off pumppua harkitsee niin sitä ei kannata ylimitoittaa, itse laitoin juuri 8kw pumpun 169/200m² taloon ja ainakin näillä -5-10c keleillä käy hieman turhan lyhyitä aikoja/paluulämmöt nousee nopeasti kun osa piireistä on termostaateilla kiinni, laskelmissa riitti n.6kw -34c pakkasille ja ajattelin että tarvitsee käyttövesikin jotain tai kovempia pakkasiakin on niin otin pykälää isomman kun hintaeroa ei juuri ollut.

Muutenhan on/off pumppu on varmempi/edullisempi kun ei ole invertteriä hajoamassa/nostamassa ostohintaa.

Ja kilpailutus kannattaa, pumput on LVI-tukuissa ehkä tonnin halvempia mitä yleisimmissä verkkokaupoissa.
Esim. tämä on jo aika lähellä tukkuhintaa+alv.
 
Iso vesitilavuus piirissä auttaa on/off vehjettä eli syytä pistää iso puskurivaraaja. Sinällään kyllä nykypäivänä ei paljoa alkuinvestoinnin hintaa enempää ole järkeä pistää on/off konetta kuin johonkin hyvin spesifiseen osamitoitus-käyttöön. En kyllä ole kuullut, että taajuusmuunnin olisi mitenkään erityisen heikko osa. Enemmän pumppuja on on/off pätkäkäynnistä hajonnut.
 
Jos on/off pumppua harkitsee niin sitä ei kannata ylimitoittaa, itse laitoin juuri 8kw pumpun 169/200m² taloon ja ainakin näillä -5-10c keleillä käy hieman turhan lyhyitä aikoja/paluulämmöt nousee nopeasti kun osa piireistä on termostaateilla kiinni, laskelmissa riitti n.6kw -34c pakkasille ja ajattelin että tarvitsee käyttövesikin jotain tai kovempia pakkasiakin on niin otin pykälää isomman kun hintaeroa ei juuri ollut.

Muutenhan on/off pumppu on varmempi/edullisempi kun ei ole invertteriä hajoamassa/nostamassa ostohintaa.

Ja kilpailutus kannattaa, pumput on LVI-tukuissa ehkä tonnin halvempia mitä yleisimmissä verkkokaupoissa.
Esim. tämä on jo aika lähellä tukkuhintaa+alv.
Ilmeisesti talo on lattialämmityksellä? Kaivon syvyys kiinnostaa?

Nibessä pystyy asteminuuteja säätämään. Sitä kun laittaa enemmän miinukselle, niin käyntiaika ja "lepoaika" pitenee.

Iso vesitilavuus piirissä auttaa on/off vehjettä eli syytä pistää iso puskurivaraaja. Sinällään kyllä nykypäivänä ei paljoa alkuinvestoinnin hintaa enempää ole järkeä pistää on/off konetta kuin johonkin hyvin spesifiseen osamitoitus-käyttöön.
Nibe F1226 pumppua edeltävä malli oli juuri Nibe F1217. Mutta tuosta uudesta ei ole 10kW mallia ollut koskaan saatavilla.

1217-10kW tuli noin 500L puskuriin kiinni (jossa myös käyttöveden esilämmityskierukka). Mlp lataa puskuria alhaalta ja lähtö on ylhäältä pattereille ja pesuhuoneen lattialämmitykselle. Mutta pelkkä vesitilavuuden lisäys ei oikein tehnyt mitään järkevää muutosta. Piti siis siirtää myös mlp sisäinen menoveden anturi vasta sinne puskurivaraajan jälkeen ylhäälle, josta vesi lähtee lämmitykselle (patterit ja lattia). Öljylämmitys oli alunperin tai puu, mutta kaksoispesäkattila on pieni. Lämmityksen shuntti tietysti täysillä, että ei sotke veden kiertoa. Mlp sisäinen kiertovesipumppu vain.

Käyntiaika on ollut vähän reipas 2 tuntia ja sitten taukoa. Varmaan vähintään sen 2 tuntia riippuen ulkolämpötilasta. Asteminuutit taitaa olla -60. Lattialämmössä asteminuutit kuuluu olla -180. Toki tuota voi laittaa enemmän miinukselle.

Jos on/off pumppua harkitsee niin sitä ei kannata ylimitoittaa, itse laitoin juuri 8kw pumpun 169/200m² taloon ja ainakin näillä -5-10c keleillä käy hieman turhan lyhyitä aikoja/paluulämmöt nousee nopeasti kun osa piireistä on termostaateilla kiinni, laskelmissa riitti n.6kw -34c pakkasille ja ajattelin että tarvitsee käyttövesikin jotain tai kovempia pakkasiakin on niin otin pykälää isomman kun hintaeroa ei juuri ollut.

Muutenhan on/off pumppu on varmempi/edullisempi kun ei ole invertteriä hajoamassa/nostamassa ostohintaa.

Ja kilpailutus kannattaa, pumput on LVI-tukuissa ehkä tonnin halvempia mitä yleisimmissä verkkokaupoissa.
Esim. tämä on jo aika lähellä tukkuhintaa+alv.
Teille olisi voinut riittää myös pienin 6kW invertteri mlp. Sen tehoa saa nostettua asetuksista, eli toimii kai vielä 8kW. Tai sitten keskitehoinen 12kW invertteri. Kalliimpia toki.

On/off koneessa varmaan kumminkin se, että ei syötä lattiaan liian kuumaa vettä?

Kauanko kone käy nyt, kun on vaan hieman pakkasta?

Jos on/off pumppua harkitsee niin sitä ei kannata ylimitoittaa, itse laitoin juuri 8kw pumpun 169/200m² taloon ja ainakin näillä -5-10c keleillä käy hieman turhan lyhyitä aikoja/paluulämmöt nousee nopeasti kun osa piireistä on termostaateilla kiinni, laskelmissa riitti n.6kw -34c pakkasille ja ajattelin että tarvitsee käyttövesikin jotain tai kovempia pakkasiakin on niin otin pykälää isomman kun hintaeroa ei juuri ollut.

Muutenhan on/off pumppu on varmempi/edullisempi kun ei ole invertteriä hajoamassa/nostamassa ostohintaa.

Ja kilpailutus kannattaa, pumput on LVI-tukuissa ehkä tonnin halvempia mitä yleisimmissä verkkokaupoissa.
Esim. tämä on jo aika lähellä tukkuhintaa+alv.
Mitä katsoin, niin Nibe 1245 ja 1255 (invertteri) ei kovin suurta hintaeroa?

F1226-8 7090€
F1245-8 7790€
S1255-6(8) 7390€ (invertteri)


En ole perillä asiasta, mutta tuo S-sarja olisi varmaankin se kaikkein uusin?


Edit:
Nibe F1217-10kW on siis nyt 16 vuotta vanha. Vaihdetut osat vaihtoventtiilin korjaussarja ja lämmityksen kiertovesipumppu. Ja kaivon anturit oli vaihdettu jo. Eli ihan kestävä. Nuo osat meni vaihtoon muistaakseni 2023 kesällä. Itse "askartelin" paikoilleen".

2019 on käyntiaika ollut tuo.
Aika 19 352h

Kaivoin syvyys 201m. Aktiivisyvyys (veden pinta) 201m.
 
Viimeksi muokattu:
1217-10kW tuli noin 500L puskuriin kiinni (jossa myös käyttöveden esilämmityskierukka). Mlp lataa puskuria alhaalta ja lähtö on ylhäältä pattereille ja pesuhuoneen lattialämmitykselle. Mutta pelkkä vesitilavuuden lisäys ei oikein tehnyt mitään järkevää muutosta. Piti siis siirtää myös mlp sisäinen menoveden anturi vasta sinne puskurivaraajan jälkeen ylhäälle, josta vesi lähtee lämmitykselle (patterit ja lattia). Öljylämmitys oli alunperin tai puu, mutta kaksoispesäkattila on pieni. Lämmityksen shuntti tietysti täysillä, että ei sotke veden kiertoa. Mlp sisäinen kiertovesipumppu vain.
Mulla on Jämässä ainakin anturi sekä ennen että jälkeen puskurivaraajan. En ole ihan varma kumman anturin mukaan tekee mitäkin. Puskurin jälkeinen olisi looginen. vaihtoehto, koska se kertoo piiriin todellisen menevän/kuluvan lämmön.
 
Mulla on Jämässä ainakin anturi sekä ennen että jälkeen puskurivaraajan. En ole ihan varma kumman anturin mukaan tekee mitäkin. Puskurin jälkeinen olisi looginen. vaihtoehto, koska se kertoo piiriin todellisen menevän/kuluvan lämmön.
Jep. Ainakin tuo Jämän invertteri on kalliimpaa sarjaa ja F1245 (on/off) on myös. Niissä saa laitettua ulkoisen menovesianturin (meno).

Tuo Nibe N1217-10 on vain yhdellä anturilla, eikä toista voi lisätä. Siksi otin sieltä eristeistä anturin irti ja liitin sen ulkoisesti. Ja uudet eristeet päälle. Piti vähän jatkaa johtoa. Yksi anturikin siis toimii myös, kunhan jostain se lukema tulee, niin mlp osaa laskea asteminuutteja.

Paluuvesianturi on tietysti siellä missä pitääkin. Eli sammuttaa koneen, jos paluuvesi olisi jostain oudosta syystä liian kuumaa.

Nibe F1217-10 saisi lisävarusteena sisälämpötila-anturin liitettyä kiinni, mutta sitä ei ole.
 
Mlp hinnoista. Muistelisin, että tuo maksoi markkinoille tullessaan noin 7500€. Nyt 9090€. Eli 1590€ tullut vuosien aikana hintaa lisää.

Eli siis Niben järein 16kW invertteri.
 
Ei se vesitilavavuuskaan ihmeitä tee, lattiassa on kuitenkin kymmeniä tonneja betonia mutta kun 30m²/ märkätilat on ainoat kierrossa olevat niin aika äkkiä se lämmönvarauskyky loppuu.
Talossa on myös iso leivinuuni jota tulee lämmiteltyä niin siksi on pääosa asuintiloista termareilla kiinni.
Käyntiajat lienee jotain 15min luokkaa kerrallaan, välillä tekee myös käyttövesiä lämmityskierron jälkeen samoilla starteilla.
Asteminuutit olen nostanut samantien tuonne 200 kieppeille, enempää ei oikein viitsi laittaa kun menee reagointi turhan hitaaksi.

Ja pumppuvalinnasta sen verran että vuosi-2 sitten hintaeroa invertterimalliin oli ≈2000e ja teen viikoittain töitä taajuusmuuttajien kanssa ja tiedän että nekään eivät ole ikuisia ja että pehmokäynnistin on varsin halpa komponentti...

Edit. Maapiirinä saveen kaivettu 2*225m
 
Ei se vesitilavavuuskaan ihmeitä tee, lattiassa on kuitenkin kymmeniä tonneja betonia mutta kun 30m²/ märkätilat on ainoat kierrossa olevat niin aika äkkiä se lämmönvarauskyky loppuu.
Talossa on myös iso leivinuuni jota tulee lämmiteltyä niin siksi on pääosa asuintiloista termareilla kiinni.
Käyntiajat lienee jotain 15min luokkaa kerrallaan, välillä tekee myös käyttövesiä lämmityskierron jälkeen samoilla starteilla.
Asteminuutit olen nostanut samantien tuonne 200 kieppeille, enempää ei oikein viitsi laittaa kun menee reagointi turhan hitaaksi.

Ja pumppuvalinnasta sen verran että vuosi-2 sitten hintaeroa invertterimalliin oli ≈2000e ja teen viikoittain töitä taajuusmuuttajien kanssa ja tiedän että nekään eivät ole ikuisia ja että pehmokäynnistin on varsin halpa komponentti...
Aivan totta. Säädöt on hyvät.

Hyvin on myös nibe 1217 mlp:n 16 vuotta vanha pehmokäynnistin kestäntyt, kun on alkuperäinen osa (vielä).

Edit:
Tuo vanha 1217 tekee samoin käyttövettä samalla startilla. Käynnistys siis esim 35, 36 tai 37 astetta, tai sen alle.

Niin ja jos käyttövesivaraajan lämpö laskee käynnistysrajalle, niin vaihtoventtiili säätelee vuorotellen käyttövettä ja vuorotellen talon lämmitystä. Ei siis tule liian pitkiä käyttöveden lämmityspätkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se vesitilavavuuskaan ihmeitä tee, lattiassa on kuitenkin kymmeniä tonneja betonia mutta kun 30m²/ märkätilat on ainoat kierrossa olevat niin aika äkkiä se lämmönvarauskyky loppuu.
Talossa on myös iso leivinuuni jota tulee lämmiteltyä niin siksi on pääosa asuintiloista termareilla kiinni.
Käyntiajat lienee jotain 15min luokkaa kerrallaan, välillä tekee myös käyttövesiä lämmityskierron jälkeen samoilla starteilla.
Asteminuutit olen nostanut samantien tuonne 200 kieppeille, enempää ei oikein viitsi laittaa kun menee reagointi turhan hitaaksi.

Ja pumppuvalinnasta sen verran että vuosi-2 sitten hintaeroa invertterimalliin oli ≈2000e ja teen viikoittain töitä taajuusmuuttajien kanssa ja tiedän että nekään eivät ole ikuisia ja että pehmokäynnistin on varsin halpa komponentti...

Edit. Maapiirinä saveen kaivettu 2*225m
500 litraa vettä saa lämmittää 10 kW teholla pari tuntia, että sen lämpötila nousee 10 astetta. 30 neliön märkätiloissa ei normaaleilla lattiavahvuuksilla edes kymmentä tonnia betonia ole. 3-5 asteen lämmönnousu betonissa varaa saman kuin tuo 500 litraa. Tuhannen litran varaajalla ja useamman kymmenen asteen lämmönnousulla saa jo melkoisen puskurin koneelle puksuttaa rauhallisempaan tahtiin. Jos siis haluaa väkisin käyttää on/off-vehjettä.

Yleisellä tasolla koneissa on sen verran pitkät takuut, että henk. koht. en murehdi komponenttien perään. Kone on jo maksanut koko investoinnin kaivoineen takaisin. Taajuusmuuntajiakin on niin moneen tehoon ja käyttöön, että jos et juuri tämän tyylisten kanssa ole puuhannut, niin paha tehdä suurempia johtopäätöksiä. Henk. koht. en ole kuullut kuin katkokäynnin rikkomista laitteista.
 
500 litraa vettä saa lämmittää 10 kW teholla pari tuntia, että sen lämpötila nousee 10 astetta. 30 neliön märkätiloissa ei normaaleilla lattiavahvuuksilla edes kymmentä tonnia betonia ole. 3-5 asteen lämmönnousu betonissa varaa saman kuin tuo 500 litraa. Tuhannen litran varaajalla ja useamman kymmenen asteen lämmönnousulla saa jo melkoisen puskurin koneelle puksuttaa rauhallisempaan tahtiin. Jos siis haluaa väkisin käyttää on/off-vehjettä.

Yleisellä tasolla koneissa on sen verran pitkät takuut, että henk. koht. en murehdi komponenttien perään. Kone on jo maksanut koko investoinnin kaivoineen takaisin. Taajuusmuuntajiakin on niin moneen tehoon ja käyttöön, että jos et juuri tämän tyylisten kanssa ole puuhannut, niin paha tehdä suurempia johtopäätöksiä. Henk. koht. en ole kuullut kuin katkokäynnin rikkomista laitteista.
Ei nykytalojen teknisiintiloihin saa mitään 500l pöniköitä mahtumaan, itselläkin on keskimääräistä isompi ja 100litraisen olisi saanut sopimaan mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi.
( ≈7,5t betonia on lattioissa joiden säätimet on aina auki.)
En siis koe että minun nykyinen katkokäynti olisi ongelma, mutta olisi kuitenkin saanut olla pykälää pienempi pumppu...
Ja jossain muualla vielä isommalla on/off pumpulla tuosta voi saada todellisen ongelman aikaan..

(Teollisten taajuusmuuttajien kanssa (0,x-200kw) toimin ja kun niiden elinkaari on kaikkea 0-20v väliltä rikkoutumisten kasaantuessa 10v kieppeille/jälkeiseen aikaan niin mieluummin menen vanhanaikaisella huolettoman +15v.)
 
Ei nykytalojen teknisiintiloihin saa mitään 500l pöniköitä mahtumaan, itselläkin on keskimääräistä isompi ja 100litraisen olisi saanut sopimaan mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi.
( ≈7,5t betonia on lattioissa joiden säätimet on aina auki.)
En siis koe että minun nykyinen katkokäynti olisi ongelma, mutta olisi kuitenkin saanut olla pykälää pienempi pumppu...
Ja jossain muualla vielä isommalla on/off pumpulla tuosta voi saada todellisen ongelman aikaan..

(Teollisten taajuusmuuttajien kanssa (0,x-200kw) toimin ja kun niiden elinkaari on kaikkea 0-20v väliltä rikkoutumisten kasaantuessa 10v kieppeille/jälkeiseen aikaan niin mieluummin menen vanhanaikaisella huolettoman +15v.)
Harvemmin nuo matalamman tehon vehkeet paukkuu 200 kW luokkaan nähden. Tuuripeliä joka tapauksessa. Itsellä on 200 litrainen ja ei se tainnut olla yhtään sen isompi kuin 100 l, korkeampi vaan. Huone on puolet pienempi kuin vanha kattilahuone (jossa oli jonkun verran liikaa tilaa). Oliskohan tuo joku 1,5 x 1,5 m. Eikös ne nykyään suoraan suosittele, että puskurivaraaja pistetään? Ei siitä koskaan ainakaan haittaa ole ja kuluna mitätön muuhun investointiin nähden.
 
Harvemmin nuo matalamman tehon vehkeet paukkuu 200 kW luokkaan nähden. Tuuripeliä joka tapauksessa. Itsellä on 200 litrainen ja ei se tainnut olla yhtään sen isompi kuin 100 l, korkeampi vaan. Huone on puolet pienempi kuin vanha kattilahuone (jossa oli jonkun verran liikaa tilaa). Oliskohan tuo joku 1,5 x 1,5 m. Eikös ne nykyään suoraan suosittele, että puskurivaraaja pistetään? Ei siitä koskaan ainakaan haittaa ole ja kuluna mitätön muuhun investointiin nähden.
IV-kone, maakylmäkenno ja niiden putket vie itsellä reilusti tilaa huoneesta niin 2m korkeaa metri kanttiinsa olevaa pyttyä ei oikein minnekään saa.
(hieman joutui rakenteellisista syistä ripottelemaan tekniikkaa eripuolille huonetta.)

Puskurivaraaja on suositus/pakkolistalla patterilämmityksessä ja vilpeissä.
 
Eikös ne nykyään suoraan suosittele, että puskurivaraaja pistetään? Ei siitä koskaan ainakaan haittaa ole ja kuluna mitätön muuhun investointiin nähden.
Puskurivaraaja on vesitilavuutta lisäämään, jos on lämmityspatterit. Ainakin jotain x vuotta sitten varaajaa ei tarvinnut lattialämmityksen kanssa.

Mutta jos kesäaikaan haluaa lämmittää märkätilojen lattiaa, niin eihän se on/off koneella ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla toimi (pätkäkäyntiä). Voi lyhentää siis vähän laitteen elinikää? Kompressori kun rikkoontuu jossain vaiheessa vuosien päästä? Kompressori voi kestää esim 100 000 käynnistyskertaa? Tai sitten enemmän.

Eli jos vertaa vaikka 6kW konetta vastaavaan 6kW(8kW) invertteriin, niin minimitehossa on aika merkittävä ero. Invertteri mallissa 1.5kW.

"Lämpöpumppua on saatavilla kolmessa eri teholuokassa: 1,5–6 kW (nostettavissa 8 kW), 3–12 kW ja 4–16 kW."

Edit:
Tuossa vielä 2008 vuoden Nibe 1217-10 käynnistyskerrat vuonna 2019.
39 860 käynnistystä. Täytyy joskus katsoa nykyiset käynnistykset ja käyttötunnit.
 
Viimeksi muokattu:
Puskurivaraaja on vesitilavuutta lisäämään, jos on lämmityspatterit. Ainakin jotain x vuotta sitten varaajaa ei tarvinnut lattialämmityksen kanssa.

Mutta jos kesäaikaan haluaa lämmittää märkätilojen lattiaa, niin eihän se on/off koneella ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla toimi (pätkäkäyntiä). Voi lyhentää siis vähän laitteen elinikää? Kompressori kun rikkoontuu jossain vaiheessa vuosien päästä? Kompressori voi kestää esim 100 000 käynnistyskertaa? Tai sitten enemmän.

Eli jos vertaa vaikka 6kW konetta vastaavaan 6kW(8kW) invertteriin, niin minimitehossa on aika merkittävä ero. Invertteri mallissa 1.5kW.

"Lämpöpumppua on saatavilla kolmessa eri teholuokassa: 1,5–6 kW (nostettavissa 8 kW), 3–12 kW ja 4–16 kW."
Jo tuo 1,5kw on kesällä liikaa niin pätkäkäyntiä se invertterikin käy, en toki tiedä miten niiden ohjaus toimii/millaisella teholla se käy startin jälkeen.
 
Jo tuo 1,5kw on kesällä liikaa niin pätkäkäyntiä se invertterikin käy, en toki tiedä miten niiden ohjaus toimii/millaisella teholla se käy startin jälkeen.
Ilmeisesti aika hyvät säädöt on. Saisi siis käymään 1.5kW minimiteholla (paitsi silloin kun on sammuksissa). Käyttöveden kone tekee jollain tietyllä teholla (jota en muista).

Ohjaus on samanlainen, kuin Niben on/off pumpuissa. Eli jos asteminuutit menee nollaan, niin kone pysähtyy. Voi säätää esim -200 tai -400 asteminuuttis siihenkin.


----
Tuo hieman viritetty Nibe 1217-10 sammuu samoin -0 asteminuutissa. Mutta koska 500L puskurivaraajassa on esim 3 lämpöastetta liikaa lämpöä, niin asteminuutit rullaa aina +100 lukemaan asti (se on Niben asettama maksimi).

Ja asteminuutin on olleet -60 (patterit + lattia). Eli tuosta +100, kun lähtee taas laskemaan -60 asti. Niin oikeasti olisi -160 asteminuuttia kelattavana.


Eli kun menolämpötila olisi minuutin ajan +1 astetta, niin siitä tulee +1 asteminuuttia.

Ja toisinpäin, jos menolämpötila olisi minuutin ajan -1 astetta, niin tulee taas -1 asteminuuttia.

Muistaakseni se jotenkin noin menee.

Toki sitten, kun Nibe 1217 käynnistyy -60 asteminuutissa, niin ei se heti ala keräämään asteminuutteja lähemmäksi -0. Koska 500L puskurivaraaja on siinä välissä. Voisi mennä esim -200 asti ja sitten vasta varaajan lähtö on sopivan lämpöistä (tai 1 aste yli pyydetyn menolämpötilan). Jos on vain 1 aste yli pyydetyn menolämpötilan, niin 200 minuuttia olisi kompressori päällä. Olisi 3h 20min käyntijakso. Mutta ei se ainakaan noin kauaa pysy käynnissä. Muistelen että noin 2h käy kerrallaan, plus käyttöveden lämmitys pidentää käyntijaksoa silloin tällöin.
 
Nibe hieman rahastaa puhelimen sovelluksesta. Jos siis haluaa muuttaa asetuksia sovelluksen kautta. Noin 25€ vuosi, eli hinta nyt ei ole onneksi korkea.

ILPeissä joista Wifi löytyy, niin ei maksa mitään. Paitsi netin hankkimisesta kotiin.

Jos vaikka haluaisi laskea lämpöä loma-ajaksi jos ei olla kotona ja nostaa sitä vähän ennen loman päättymistä.


"Premium-tason lisäpalvelussa voit älylaitteellasi ohjata lämmitysjärjestelmääsi ja muuttaa sen asetuksia, missä ja milloin vain. Premium-tasolla saat myös käyttöösi IFTTT -palvelun. Voit muun muassa muuttaa lämpötiloja ja käynnistää loma-ajan asetuksen. Lisäksi käytössäsi ovat ilmaisversion toiminnot.

Premium Hallinta -taso maksaa n. 25 €/v."

 
Nibe hieman rahastaa puhelimen sovelluksesta. Jos siis haluaa muuttaa asetuksia sovelluksen kautta. Noin 25€ vuosi, eli hinta nyt ei ole onneksi korkea.

ILPeissä joista Wifi löytyy, niin ei maksa mitään. Paitsi netin hankkimisesta kotiin.

Jos vaikka haluaisi laskea lämpöä loma-ajaksi jos ei olla kotona ja nostaa sitä vähän ennen loman päättymistä.


"Premium-tason lisäpalvelussa voit älylaitteellasi ohjata lämmitysjärjestelmääsi ja muuttaa sen asetuksia, missä ja milloin vain. Premium-tasolla saat myös käyttöösi IFTTT -palvelun. Voit muun muassa muuttaa lämpötiloja ja käynnistää loma-ajan asetuksen. Lisäksi käytössäsi ovat ilmaisversion toiminnot.

Premium Hallinta -taso maksaa n. 25 €/v."

Niben pumpuissa on vakiona tcp/ip modbus, jonka kautta pumpun ihan kaikkia parametreja pystyy muuttamaan, joten jos löytyy esim. Home Assistant tai muu kotiautomaatio niin sitä kautta etähallinnan saa pystyyn ilman maksuja.
 
Kylpyhuoneen lattialämmitystä ohjaa DEVIreg Touch, millaisilla säädöillä ootte saaneet parhaimmat säästöt? Viime talvi mentiin ilman mitään aikatauluja ja asetuksella 22,5 astetta. Suihkussa yleensä käydään illalla niin sinne yksi mukavuus jakso, kannattaako asettaa aamuyöksi vielä toinen että saa lämmitettyä lattiaa halvoilla tunneilla?
 
Kylpyhuoneen lattialämmitystä ohjaa DEVIreg Touch, millaisilla säädöillä ootte saaneet parhaimmat säästöt? Viime talvi mentiin ilman mitään aikatauluja ja asetuksella 22,5 astetta. Suihkussa yleensä käydään illalla niin sinne yksi mukavuus jakso, kannattaako asettaa aamuyöksi vielä toinen että saa lämmitettyä lattiaa halvoilla tunneilla?

Itse olen pitänyt sellaista säätöä, että öisin lämmitetään muistaakseni 24 asteeseen ja sitten päiväksi pyynti pudotetaan 18 asteeseen, eli vastukset eivät päivisin lämpene juuri ikinä.

Ei mitään hajua kuinka paljon konkreettista säästöä tuosta tulee, mutta luulisi että jotain kun vastukset on päällä pelkästään keskimäärin edullisempina yötunteina.
 
Niben pumpuissa on vakiona tcp/ip modbus, jonka kautta pumpun ihan kaikkia parametreja pystyy muuttamaan, joten jos löytyy esim. Home Assistant tai muu kotiautomaatio niin sitä kautta etähallinnan saa pystyyn ilman maksuja.
Koittanut niben 1255 pumppua saada HA:han, kädettömällä tökkää aina johonkin. Onko tiedossa mitään helppoa ohjetta?
 
Onko foorumilaisilla kokemuksia PILPeistä sähkölämmitteisessä talossa? Ajatus siis mahdollisesti parantaa ilmanvaihtoa sekä korvata erillinen käyttövesivaraaja PILPillä. Laitteena esim. Compact PC - Nilan
 
Mitenköhän tää on ollu mahdollista kaukolämmössä eli yleensähän joka eri rakennukseen on oma kaukolämpöliittymä. Eli kolme eri taloyhtiötä (omat tontit) ja nää kolme eri taloyhtiötä on yhden kaukolämpöliittymän takana. Tulevaisuudessa mahdollisesti omiin kaukoliittymiin.
 
Koittanut niben 1255 pumppua saada HA:han, kädettömällä tökkää aina johonkin. Onko tiedossa mitään helppoa ohjetta?
Eihän siinä muuta ole kun pistää pumpusta modbus tcp/ip päälle ja asentaa HA:n integraation

 
Mitenköhän tää on ollu mahdollista kaukolämmössä eli yleensähän joka eri rakennukseen on oma kaukolämpöliittymä. Eli kolme eri taloyhtiötä (omat tontit) ja nää kolme eri taloyhtiötä on yhden kaukolämpöliittymän takana. Tulevaisuudessa mahdollisesti omiin kaukoliittymiin.
Jonkinlainen vanha aluelämpöjärjestely. Kyllä noita aina silloin tällöin tulee vastaan.
 
Hyvin meni tämä vuosi MLP n kanssa. Oliskohan tuo jo kahteen kertaan takaisinmaksettu ja uusittaessa tietysti vain se kone on tarve uusia, eli luokkaa 10 K€ on riskiä sen osalta.


10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

11 vuotta täyteen

86 366 kWh
21 997 tuntia
41 142 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 116 h
2= 249 h
3= 12 060 h
4= 7 420 h
5= 1 957 h

COP

Lämmitys 4,8
Käyttövesi 3,4
Yhteensä 4,6


Vuosikulutus 6 708 kWh

Puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu.
Harmittavasti aurinkopanelit tuottaa tänä vuonna vain 7 600 kWh, mutta toisaalta MLP sitten taas vain 6 708 kWh kulutus. Tuosta paneleilta suoraan omaan käyttöön 57 %, eli reilut 4300 kWh.
Öljynsäästö siis nyt 12 x 4300 L = 51 600j L. Tuohon kun laittaa sopivan litrahinnan, niin alkaa pyörryttää.
 
Minulla hyvin konservatiivisesti arvioiden:
- Öljyä >2500 litraa vuodessa, arvio k.a. 1,3 €/l välillä 2019-2024.
- Öljystä olisin siis maksanut 5 v x 2500 l/v x 1.3 €/l = 16250 €
- Nyt sähköä MLP:lle ~6000 kWh/v, arvio siirtoineen veroineen 0,13 snt/kWh.
- Sähköstä maksoin 5 v x 6000 kWh/v x 0,13 €/kWh = 3900 €
- Remppa 17300 € sisältäen tonnilla ryhmäkeskuksen eli maalämmön osuus 16300 €
- Kotitalousvähennys osui sekä 2018 että 2019, ulkomuistista yhteensä 4300 €.

Aikalailla siis 5 vuotta oli pumpun maksuaika, takuuta sillä jäljellä ainakin vuosi vielä. Tuossa kun on öljyn määrä vähän alakanttiin ja sähkön hinta yläkanttiin, niin todellisuudessa pumppu maksoi jo reilusti aiemmin itsensä takaisin.
 
Sain vihdoin ilmavesilämpöpumpun kiinni Home Assistanttiin, en tosin suoraan, mutta sentään pilven kautta joten jotain voisi alkaa jo vähän kikkailemaan.

Onko jossain käyty keskustelua miten tätä pystyisi optimoimaan Nordpoolin suhteen? Katselin vähän miten tuo toimii nykyisillä käyrillä, niin 2 tunnin aika blokkeina mitä tuo oma sovellus näyttää näilläkin säillä se käytännössä joka blokissa käyttää 1-3kWh. Jonkinlainen algoritmi pitäisi keksiä että se böristelee päivän halvimmilla tunneilla pääasiassa ja jos lähtövesi laskee liian alhaiseksi niin sitten millä tahansa hinnalla. Joku päivän keskiarvoon perustuva laskenta varmaankin.

Pois päältähän tuota ei kannata ottaa talvella kokonaan, koska se saattaa jäätyä, mutta jos kalleina tunteina laskisi pyyntiä reilusti ja halpoina tunteina pitäisi käyrän mukaisena tai ylikin.

Tuo käyräkin varmaan tarvitsisi vähän kopeloimista. Se on entisen omistajan asetuksilla ja mielestäni viime vuonna täällä oli pirun lämmin. Siltikin jäi 180 neliön kämpän kokonaisvuosikulutus 15 000kWh, mikä on ihan hyvä. Mikä lie lämmityksen osuus.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä tullut reilu 2v asuttua suvun talossa (rak. 1958) sen itselleni lunastettua, joka on 364m2 (VILP = Vesikiertoinen patterilämmitys + Öljy, kun ~~ -10c ja yksi vesikiertoinen takka + asuinkerroksessa varaava leivinuunitakka) ja tähän päälle erillinen lämmitettävä kahden auton talli (rak. 1984) 70m2 (lattialämmitys autojen alla + ilp) ja sähkönkulutus ollut:
2022 ~~ 45000kWh
2023 ~~ 32500kWh ja tähän kulutuksen madaltumiseen tehtyjä energiaremontteja 10/2022-02/2023 välisenä aikana, kuten uusi ikkunaseinä vanhan rakenteen eteen, isohkon 32m2 parvekkeen alapohjan eristäminen sekä yläpohjaan uudet eristeet
2024 tähän mennessä 22585kWh ja tähän vaikuttanut 12/2023 asennettu 17,92kWp aurinkovoimala

Nyt tilanne on se, että seuraavaksi varmaan tulisi repiä talosta sisävuoraus irti ja vaihtaa purut/villat esimerkiksi hunton eristelevyyn tai muuhun (finnfoam?) vastaavaan eristävään ja toivoa, että vuonna 2016 asennettu mitsubishin ilma-vesilämpöpumppu kestää vielä muutamia vuosia ennenkuin sieltä jotakin suurempaa hajoaa. Tässä yhteydessä varmaan olisi järkevä vaihtaa myös samalla LVV ja pohtia 20v vanhan ilmanvaihtokoneen tarkoitusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että tulisi harkita joko uuden VILP ostamista tai siirtymistä maalämpöön (ja viileään?). Kumpikohan tässä olisi järkevä ratkaisu, sillä talossa on kuitenkin tarkoitus asua pitkään eikä sieltä ole ajatusta lähteä poiskaan, joten tuo maalämpö houkuttelisi ehkä hieman pidempiaikaisena investointina VILP verrattuna? Mitäs tässä kanssafoorumilaiset tekisivät? Muutenkin minkä kokoinen tuon maalämpölaitteiston tulisi olla näille lämmitettäville neliöille?
 
Jos mun allekirjoitus näkyy, niin samaa luokkaa talo ja varmaan MLP osalta kokoluokkakin. Laskettaisin kyllä tuolla maalämpö foorumilla Tomppelilla talon todellisen energiantarpeen, niin sieltä voisi löytyä avain lähteä liikkeelle. Kaikki ILP, takat ym pitää ensin karsia pois ja määrittää raaka energian määrä, millä talo pysyy halutussa lämmössä ja mihinkä kylmyyteen asti.
Täysin hihasta vedettynä voi laittaa esim seuraavan laskelman, jos talo on kuluttanut öljyä 5000 L vuodessa.
Hyötysuhteella 80 % on taloon saatu 40 000 kWh energiaa. MLP COP 4:llä ottaa kaivoista tuolloin 30 000 kWh energiaa ja tekee se ottamalla verkosta 10 000 kWh sähköä. Kaivoista voi pitää 100 kWh/m/a ihan ylärajana, mitä voi ottaa, eli yhteen kaivoon minimi syvyys 300 m. Koneen tehona taas reiästä on mahdollista ottaa 50 W/m, josta 15 kW, eli n 20 kW tehoiselle. Äkkiseltään 2 x 180 m kaivot 16 kW invertteri ja laskussa lukee 12 600 € + 9090 € + työt. Maapiirillä saisi kaivoissa säästettyä ihan kunnon rahan jo.
Mutta tuohon suuntaan jotakin ja oma talo on verrokkina kohtuu törkeästi ylitehoisella 17 kW koneella ja tehokkaalla lattialämmityksellä COP 4,6:lla syönyt vuodessa 6708 kWh sähköä käyttöveteen ja lämmitykseen yhteensä. Tähän mennessä on palanut 19 000 kWh tänä vuonna. Siitä 4000 kWh auton lataus ja autotallin lämmitys reilu 3000 kWh ILP (80 neliö). Ainavalmis kiuas ja joka päivä saunaa suurinpiirtein 3000 kWh. Loppusähköt luokkaa 10 000 kWh ( -6708 kWh lämmitys) viihdekäyttöön ja valaisuihin.
Käy tuolla sivustoilla ja ihmettele, mitä joku saa irti Ingalsuon Bergheat laskurista, joka on noin 100-200 kertaa parempi, kuin yhdenkään kauppiaan tulevat laskelmat niiden omilla ohjelmillaan.

 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 803
Viestejä
4 566 154
Jäsenet
75 024
Uusin jäsen
Tähtisaari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom