Talon lämmitysratkaisut

[Pakana]

Onnistunee ihan vastusmittauksella tutkia, missä vika?

Voi onnistua, mutta ei normaali yleismittari välttämättä näe vikaa.

 

[B12]

Eristysresistanssimittarilla sitten

 

[jonesky12345]

Mitä noissa VILPeissä kuvaa toi teho, kun jollain mitsulla esimerkiksi pumpuissa tehot on luokkaa 9-13kw? Esim omassa kämpässä n. 130 neliössä yksi valovirralla toimiva ilppi saa kyllä kämpän pidettyä siellä 20 asteen nurkilla läpi eteläsuomen talven, niin mihin noissa vilpeissä tota tehoa tarvitaan noin järkyttäviä määriä?

 

[stabbulamus]

Mitä noissa VILPeissä kuvaa toi teho, kun jollain mitsulla esimerkiksi pumpuissa tehot on luokkaa 9-13kw? Esim omassa kämpässä n. 130 neliössä yksi valovirralla toimiva ilppi saa kyllä kämpän pidettyä siellä 20 asteen nurkilla läpi eteläsuomen talven, niin mihin noissa vilpeissä tota tehoa tarvitaan noin järkyttäviä määriä?

Nimellinen (anto)lämmitysteho. On se sinun ilppikin lämmitysteholtaan ~4kW vaikka ottaakin sähköä mitä ottaa.

 

[jonesky12345]

Nimellinen (anto)lämmitysteho. On se sinun ilppikin lämmitysteholtaan ~4kW vaikka ottaakin sähköä mitä ottaa.

Joo okei, ihmetyttää vaan, että miksi noi on teholuokaltaan noin isoja vs ilppi, jos kerran jollain 15 asteen pakkasella ilpin jollain 2 kertasella hyötysuhteella eli jollain 5kw teholla kuitenkin kämpässä riittää lämpö.

 

[vermont]

Joo okei, ihmetyttää vaan, että miksi noi on teholuokaltaan noin isoja vs ilppi, jos kerran jollain 15 asteen pakkasella ilpin jollain 2 kertasella hyötysuhteella eli jollain 5kw teholla kuitenkin kämpässä riittää lämpö.

Samaa ihmetellyt. VILPejä löytyy kehnosti pienemmän tehontarpeen päädystä, 3-6kw sektorilta. Onko tuossa kokoluokassa vaan niin pieni markkina ja/tai PILP tms. järjestelmät järkevämpiä?

 

[kolistelija]

Joo okei, ihmetyttää vaan, että miksi noi on teholuokaltaan noin isoja vs ilppi, jos kerran jollain 15 asteen pakkasella ilpin jollain 2 kertasella hyötysuhteella eli jollain 5kw teholla kuitenkin kämpässä riittää lämpö.

ILP ei taida lämmittää vettä

 

[Zigh]

Mitä noissa VILPeissä kuvaa toi teho, kun jollain mitsulla esimerkiksi pumpuissa tehot on luokkaa 9-13kw? Esim omassa kämpässä n. 130 neliössä yksi valovirralla toimiva ilppi saa kyllä kämpän pidettyä siellä 20 asteen nurkilla läpi eteläsuomen talven, niin mihin noissa vilpeissä tota tehoa tarvitaan noin järkyttäviä määriä?

Kai ne tehot ilmoitetaan jonkun laskennallisen maksimin mukaan esim. 0 asteen ulkoilmassa. Mutta kun VILPin hyötysuhde laskee äkkiä kun mennään kunnon pakkasiin, niin ei se 9kW VILP enää -15 asteessa pysty lähellekään nimellistä tehoa antamaan pelkällä kompuralla.

 

[stabbulamus]

Joo okei, ihmetyttää vaan, että miksi noi on teholuokaltaan noin isoja vs ilppi, jos kerran jollain 15 asteen pakkasella ilpin jollain 2 kertasella hyötysuhteella eli jollain 5kw teholla kuitenkin kämpässä riittää lämpö.

Noi hoitaa nyös käyttöveden lämmityksen sekä isompikin asunto pysyy lämpimänä. Ja useimmiten tyypiltään taitaavat olla invertterejä et se lämmitysteho on liukuva esim. 3-12kW tarpeen mukaan. Jos kämppä on jotain muuta kuin uudehko matalaenergiatalo niin yhellä ilpillä pärjääminen voi olla kyl vähä...

 

[Purulumi]

Joo okei, ihmetyttää vaan, että miksi noi on teholuokaltaan noin isoja vs ilppi, jos kerran jollain 15 asteen pakkasella ilpin jollain 2 kertasella hyötysuhteella eli jollain 5kw teholla kuitenkin kämpässä riittää lämpö.

Kuten yllä jo onkin lämmitetään vettä (sekä lämmitys että käyttövesi) ja VILPit on asennettu enemmin vanhempiin nollaeristetaloihin (lue: vanhat puru yms eristeet) kuin nollaenergiataloihin puu/öljykattilan tilalle. Lisäksi ILPin kaverina on yleensä vähintään lattialämmitys kylppärissä yms muuttujia.

 

[jonesky12345]

Noi hoitaa nyös käyttöveden lämmityksen sekä isompikin asunto pysyy lämpimänä. Ja useimmiten tyypiltään taitaavat olla invertterejä et se lämmitysteho on liukuva esim. 3-12kW tarpeen mukaan. Jos kämppä on jotain muuta kuin uudehko matalaenergiatalo niin yhellä ilpillä pärjääminen voi olla kyl vähä...

Noh, mulla on vuosituhannen taitteen n. 130 neliöisessä kämpässä ollut energiankulutus maksimissaan n. 2000kwh/kk talvikaudella. Kesäkaudella sähköä menee n. 500kwh/kk eli siinä on karkeasti ilmanvaihto, käyttövesi, kylmälaitteet yms kiinteä. Lämmitysenergiaa on siis tuupattu kämppään n. 1500kwh edestä ja jos tuon jakaa keskitehoksi niin se on n. 2kw. Aika iisi homma uudelle mitsun ilpille, kun hyötysuhde on luokkaa 2 vielä 20 asteen pakkasella.

Nykyään mulla menee sellanen 1000-1500kwh talvikuukausina, kun polttelen tuohon kylkeen takkaa selkeillä kovemmilla pakkasilla eli siellä -10 - -20 asteessa, mitä täällä eteläsuomessa nyt sit onkaan.

Toki esim vierashuone jäähtyy viileemmäksi kun ovea pidetään kiinni. Toki yhtälössä on myös suoralla sähköllä plussalla pidettävä talli. Ei siis ole ilpille homma eikä mikään.

 

[latzka]

Lämmitysjärjestelmää joutunee varmaan lähivuosina uusimaan ja tässä alkanut arpomaan maalämmön ja VILPin välillä. Talo alun alkaen sähkölämmitteinen vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta jostain syystä vain muutama vuosi rakentamisen jälkeen alkuperäinen omistaja oli vaihtanut maalämpöön. Alkuperäinen 2000 litran varaaja on kuitenkin jäänyt sisustuselementiksi tekniseen tilaan tuolloin. Maalämmöllä ikää se reilu 20 vuotta.

Nykyinen toimii vielä siinä mielessä hyvin, että kämppä pysyy lämpimänä. Muuten yhteiselo on sitä, että jotain nappeja löytyy paineltavaksi, mutta vaikutukset jäävät aina vähän hämärän peittoon. Ongelma on se, että itse laitteen ohjekirjan lisäksi asennuksesta tai kaivosta ei perimätietoa oikein ole. Käyttäytymisen perusteella kyseessä lienee jonkinlainen osatehomitoitus. Sähkövastus vaikuttaa tulevan apuun, kun pakkasta on kymmenisen astetta. Jonnekin -15 tietämille kulutus on siedettävää, mutta kovemmilla pakkasilla kulutus näyttää siltä, että olisi varmaan sama lämmittää suorasähköllä.

Ensimmäinen ajatus oli yksinkertaisesti uusia laitteisto ja käyttää vanhaa kaivoa, mutta jos yksin kaivosta ei saa tarpeeksi revittyä kylmemmillä keleillä, niin olisiko tuollainen VILP mahdollisesti jo samalla viivalla kulutuksen kannalta? Kaivon ominaisuuksien tai hyvyyden selvittely jälkikäteen lienee jokseenkin hankalaa. Onko VILPeissä jotain oleellisesti huonompaa maalämpöön nähden?

EDIT: Talo siis 1999 valmistunut 130 neliön okt + 30 neliön talli, jossa sama lattialämmitys.

 

[jonesky12345]

Lämmitysjärjestelmää joutunee varmaan lähivuosina uusimaan ja tässä alkanut arpomaan maalämmön ja VILPin välillä. Talo alun alkaen sähkölämmitteinen vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta jostain syystä vain muutama vuosi rakentamisen jälkeen alkuperäinen omistaja oli vaihtanut maalämpöön. Alkuperäinen 2000 litran varaaja on kuitenkin jäänyt sisustuselementiksi tekniseen tilaan tuolloin. Maalämmöllä ikää se reilu 20 vuotta.

Nykyinen toimii vielä siinä mielessä hyvin, että kämppä pysyy lämpimänä. Muuten yhteiselo on sitä, että jotain nappeja löytyy paineltavaksi, mutta vaikutukset jäävät aina vähän hämärän peittoon. Ongelma on se, että itse laitteen ohjekirjan lisäksi asennuksesta tai kaivosta ei perimätietoa oikein ole. Käyttäytymisen perusteella kyseessä lienee jonkinlainen osatehomitoitus. Sähkövastus vaikuttaa tulevan apuun, kun pakkasta on kymmenisen astetta. Jonnekin -15 tietämille kulutus on siedettävää, mutta kovemmilla pakkasilla kulutus näyttää siltä, että olisi varmaan sama lämmittää suorasähköllä.

Ensimmäinen ajatus oli yksinkertaisesti uusia laitteisto ja käyttää vanhaa kaivoa, mutta jos yksin kaivosta ei saa tarpeeksi revittyä kylmemmillä keleillä, niin olisiko tuollainen VILP mahdollisesti jo samalla viivalla kulutuksen kannalta? Kaivon ominaisuuksien tai hyvyyden selvittely jälkikäteen lienee jokseenkin hankalaa. Onko VILPeissä jotain oleellisesti huonompaa maalämpöön nähden?

EDIT: Talo siis 1999 valmistunut 130 neliön okt + 30 neliön talli, jossa sama lattialämmitys.

En tiedä miten noista kaivoista saadaan tietoa jälkikäteen, lähinähän kyse taitaa olla kaivon syvyydestä. Luulisi, että uudemmalla maalämpöpumpulla hyötysuhde vilpin voittais siltä osin mitä kaivosta saadaan lämpöä, mutta on noo vilpitkin nykyään hyviä.

 

[Zigh]

Lämmitysjärjestelmää joutunee varmaan lähivuosina uusimaan ja tässä alkanut arpomaan maalämmön ja VILPin välillä. Talo alun alkaen sähkölämmitteinen vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta jostain syystä vain muutama vuosi rakentamisen jälkeen alkuperäinen omistaja oli vaihtanut maalämpöön. Alkuperäinen 2000 litran varaaja on kuitenkin jäänyt sisustuselementiksi tekniseen tilaan tuolloin. Maalämmöllä ikää se reilu 20 vuotta.

Nykyinen toimii vielä siinä mielessä hyvin, että kämppä pysyy lämpimänä. Muuten yhteiselo on sitä, että jotain nappeja löytyy paineltavaksi, mutta vaikutukset jäävät aina vähän hämärän peittoon. Ongelma on se, että itse laitteen ohjekirjan lisäksi asennuksesta tai kaivosta ei perimätietoa oikein ole. Käyttäytymisen perusteella kyseessä lienee jonkinlainen osatehomitoitus. Sähkövastus vaikuttaa tulevan apuun, kun pakkasta on kymmenisen astetta. Jonnekin -15 tietämille kulutus on siedettävää, mutta kovemmilla pakkasilla kulutus näyttää siltä, että olisi varmaan sama lämmittää suorasähköllä.

Ensimmäinen ajatus oli yksinkertaisesti uusia laitteisto ja käyttää vanhaa kaivoa, mutta jos yksin kaivosta ei saa tarpeeksi revittyä kylmemmillä keleillä, niin olisiko tuollainen VILP mahdollisesti jo samalla viivalla kulutuksen kannalta? Kaivon ominaisuuksien tai hyvyyden selvittely jälkikäteen lienee jokseenkin hankalaa. Onko VILPeissä jotain oleellisesti huonompaa maalämpöön nähden?

EDIT: Talo siis 1999 valmistunut 130 neliön okt + 30 neliön talli, jossa sama lattialämmitys.

En tiedä miten 20 vuotta sitten asia oli, mutta nykyisinhän kaikkiin kaivoihin tarvitaan luvat ja tiedot rekisteröidään kunnan systeemeihin. Sieltä kannattaa kysellä. Esim. Espoossa kaikki porakaivot syvyyksineen löytyy ihan verkosta avoimesta karttapalvelusta.

Kyllä mä ensisijaisesti sitä maalämpöpumpun uusimista miettisin jos se kaivo ei pahasti ole alimittainen. Uusi pumppu kun on hyötysuhteeltaan vanhaa parempi, niin silloin alimitoitettu kaivo joutuu entistä kovemmille.

 

[Euroshopperi 2]

Hintansa puolesta VILP laittaminen tulee todennäköisesti halvemmaksi, vaikka niistäkin juuri nyt ulosmitataan rahaa ostajalta. Epäilen, että kaivo ei paljoakaan yli 100 m ole ja erinomaisen MLP ratkaisun voisi saada poraamalla toisen saman mittaisen kaivon rinnalle. Vanhaa eivät useinkaan suostu jatkamaan, vaikka koneet siihen pystyvätkin. Laskennallisesti varmaan voisi riittää joku 60 m lisää, mutta sen ku pidentää, niin kaivot eivät tarvitse minkäännäköistä kuristus balanssointia, vaan toimivat itsestään virtaamaa säädellyn. Omalla kohdalla olisin melkoisen iloinen 2000 L varaajasta ilmatteeksi ja valmiina paikallansa. Siitä saa esilämmityksen käyttövedelle lattialämmitys talossakin, jos siellä on käyttövesikierukka valmiina. Tuohon laittaisin myös ihan perus on/off koneen, joka on halvempi kuin trendikäs invertteri. Mulla on 500 L varaajassa esilämmitys ja käyttövedelle erillinen 390 L varaaja. Lämmintä vettä on tolkuttomasti ja se on tehty kokonaan MLP llä. Vastuksia käytetty 0 tuntia 10 vuoden aikana. Kulutus sähköön on MLP llä alle 8000 kwh vuodessa ja talossa 350 neliötä ja 1000 kuutiota 8 h porukalla. Vanha öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Mulla on mittaus erikseen tuolle kompressorille, joten tiedän tarkan kulutuksen. Suosittelen erittäin tukevasti ottamaan MLP ratkaisun varsinkin kun tuo 2000 L varaaja on tuolla valmiina. Eli sinne käy laittaa kaappimallinen yhdistelmä, jossa on n 200 L käyttövesivaraaja. Kaivoja ei pysty ylimitoittamaan niin, että niistä tulisi muuta haittaa kuin hinta. Tuo VILP on itseasiassa sähkökattila, jossa merkittävää osaa näyttelee ilmalämpöpumppu. Eli vähän niinkuin ladattava hybridi auto, jolla pääsee kyllä osan sähköllä, mutta se ei ole sähköauto. Eli sellainen 1/2 kompromissi.
Tuollainen 2000 L varaaja saattaisi riittää jo syömään esim kaiken ylimääräisen aurinkopaneleiden sähkön kesäisin ja myyntiin ei mene yhtään. Mulla on tällä hetkellä tilanne, että talon lämmitykseen ja lämpimään veteen menee 8000 kWh vuodessa ja aurinkopanelit tuottaa 8000 kWh vuodessa, josta saan suoraan omaankäyttöön 60 %. Eli reilut 3000 kWh joka menee nyt myyntiin ja pitäisi vielä keksiä paremmin käytettäväksi.

edit. Eli yhteenvetona tuolla on 2000 L varaaja ja 1/2-kaivo jo valmiina oikein tehtyä maalämpöä varten. Vaihto lienee yhtä suoraviivaista molemmilla. VILPn kanssa menee kaivo hukkaan ja arveluttaisi tuon 2000 L varaajan kanssa, että joutuu kohtuullisesti säätelemään sen kanssa. On/off kone saa halvemmalla ja toimii erinomaisesti suuren varaajan kanssa. Pörssisähkön ja aurinkopanelien kanssa leikkiminen onnistuu myös erinomaisesti, jos on orientoitunut niihin. Kaivon poraamisesta on työn osuus 70-80 %, joten saa varmaan täysimääräisen kotitalousvähennyksen sillä aikaiseksi. Eli kun laskentaa tekee, pitää sekin ottaa huomioon.

 

[latzka]

Hintansa puolesta VILP laittaminen tulee todennäköisesti halvemmaksi, vaikka niistäkin juuri nyt ulosmitataan rahaa ostajalta. Epäilen, että kaivo ei paljoakaan yli 100 m ole ja erinomaisen MLP ratkaisun voisi saada poraamalla toisen saman mittaisen kaivon rinnalle. Vanhaa eivät useinkaan suostu jatkamaan, vaikka koneet siihen pystyvätkin. Laskennallisesti varmaan voisi riittää joku 60 m lisää, mutta sen ku pidentää, niin kaivot eivät tarvitse minkäännäköistä kuristus balanssointia, vaan toimivat itsestään virtaamaa säädellyn. Omalla kohdalla olisin melkoisen iloinen 2000 L varaajasta ilmatteeksi ja valmiina paikallansa. Siitä saa esilämmityksen käyttövedelle lattialämmitys talossakin, jos siellä on käyttövesikierukka valmiina. Tuohon laittaisin myös ihan perus on/off koneen, joka on halvempi kuin trendikäs invertteri. Mulla on 500 L varaajassa esilämmitys ja käyttövedelle erillinen 390 L varaaja. Lämmintä vettä on tolkuttomasti ja se on tehty kokonaan MLP llä. Vastuksia käytetty 0 tuntia 10 vuoden aikana. Kulutus sähköön on MLP llä alle 8000 kwh vuodessa ja talossa 350 neliötä ja 1000 kuutiota 8 h porukalla. Vanha öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Mulla on mittaus erikseen tuolle kompressorille, joten tiedän tarkan kulutuksen. Suosittelen erittäin tukevasti ottamaan MLP ratkaisun varsinkin kun tuo 2000 L varaaja on tuolla valmiina. Eli sinne käy laittaa kaappimallinen yhdistelmä, jossa on n 200 L käyttövesivaraaja. Kaivoja ei pysty ylimitoittamaan niin, että niistä tulisi muuta haittaa kuin hinta. Tuo VILP on itseasiassa sähkökattila, jossa merkittävää osaa näyttelee ilmalämpöpumppu. Eli vähän niinkuin ladattava hybridi auto, jolla pääsee kyllä osan sähköllä, mutta se ei ole sähköauto. Eli sellainen 1/2 kompromissi.
Tuollainen 2000 L varaaja saattaisi riittää jo syömään esim kaiken ylimääräisen aurinkopaneleiden sähkön kesäisin ja myyntiin ei mene yhtään. Mulla on tällä hetkellä tilanne, että talon lämmitykseen ja lämpimään veteen menee 8000 kWh vuodessa ja aurinkopanelit tuottaa 8000 kWh vuodessa, josta saan suoraan omaankäyttöön 60 %. Eli reilut 3000 kWh joka menee nyt myyntiin ja pitäisi vielä keksiä paremmin käytettäväksi.

edit. Eli yhteenvetona tuolla on 2000 L varaaja ja 1/2-kaivo jo valmiina oikein tehtyä maalämpöä varten. Vaihto lienee yhtä suoraviivaista molemmilla. VILPn kanssa menee kaivo hukkaan ja arveluttaisi tuon 2000 L varaajan kanssa, että joutuu kohtuullisesti säätelemään sen kanssa. On/off kone saa halvemmalla ja toimii erinomaisesti suuren varaajan kanssa. Pörssisähkön ja aurinkopanelien kanssa leikkiminen onnistuu myös erinomaisesti, jos on orientoitunut niihin. Kaivon poraamisesta on työn osuus 70-80 %, joten saa varmaan täysimääräisen kotitalousvähennyksen sillä aikaiseksi. Eli kun laskentaa tekee, pitää sekin ottaa huomioon.

Kiitoksia pitkästä ja perusteellisesta vastauksesta. Näissä aina vähän ikävä, että hyviä ideoita ja vaihtoehtoja saa nettiforumeilta ja maalämpöfirmojen geelitukat ovat lähinnä kiinnostuneita myynnistä.

Varaajan ominaisuuksista ei ole tarkempaa tietoa, saati onko parinkymmenen vuoden käyttämättömyys tuon toimintaan vaikuttanut. Nykyinen maalämpöjärjestelmä ei sen kanssa ainakaan mitään yhteistyötä tee. Sinänsä järjestely vähän hankala ahtaahkossa teknisessä tilassa tuon massiivisen varaajan takia.

Nykyinenkään ei taloudellisuuden puolesta ihan surkein mahdollinen esitys ole, kun kireitä pakkasjaksoja täällä lännessä on aika harvakseltaan. Sen sijaan lämpötilojen säätäminen kohdalleen ei ota onnistuakseen, kun n. 10 asteen pakkasilla puoliso haluaisi lisää lämpöä, mutta pakkasen kiristyessä ja sähkövastuksen alkaessa hommiin tuo laite tahtoo ajaa talon mansikaksi. Käyrä säädetty pieneen arvoon ja silti näyttäisi lämmittävän, vaikka manuaalin käppyröiden perusteella paluuveden lämpötilan pitäisi pysäyttää lämmitys.

 

[stabbulamus]

Jos siitä kaivosta ei mitään tietoja ole saatavilla niin ainahan sinne voi laskea jonkun painon siiman varassa?

Tuon kokoiseen torppaan 2 kuution varaaja kuulostaa kyl vähän överiltä. Meillä on lämmintä lattiaa n.215m2 sisältäen autotallin ja 4 henkeä niin ihan hyvin ollaan pärjätty maalämpökoneen sisäisellä varaajalla. Teknisessä tilassa oli aikaisemmin öljysäiliö niin siltä vapautunut tila oli ainakin meille tarpeellinen.

 

[Euroshopperi 2]

2000 L varaaja kuulostaa tuon kokoiseen talouteen juurikin siltä, että se on nimenomaan varaaja. Sähköä pystyy käyttämään hinnoittelun mukaan ja varaajalla saa siirrettyä aikaa oman tarpeen mukaan. Nykyiset invertterit pyrkii nuolemaan sitten rajaa pitkin ja ottaa tehoa just eikä melkein tarvittavaa rajaa pitkin. Saa sitten yrittää säätää sen latauksen kanssa, että miten onnistuu massaan työntää ennakoiden lämpöjen laskuja tai nousuja. Omalla kohdalla on maanvarainen betoniköntti sellaiset 180 neliötä ja erityisen nopeaa lattialämmitystä 150 neliötä. Köntti lämpenee ja viilenee mukavasti 2-4 päivän viiveellä. Yläkerran lattialämpö reagoi alle 1/2-tunnin viiveellä ja varaaja on mukava. Lämmintä vettä tehdään 1 x /vrk, koska lämmityksen varaajasta otetaan käyttöveteen esilämmitys. Eli käyttöveden määrä vähintään tuplaantuu, eikä sen kustannukset nouse pätkääkään. Päinvastoin esilämmitys tehdään aina lattialämmitys lämpöteholla, eikä sen säilöminen tuo mitään lämpöhukkaa ollessaan lämmitysvaraajassa. Eli jos on yleensäkään varaaja, niin lämmityksestä voi ryöstää esilämmitystä, jolla saadaan suurempi käyttövesimäärä tarvittaessa käyttöön. Ryöstö korvaantuu lämmityksen COP arvolla takaisin varaajaan. Ihan vain vihjeenä, että jos joku suunnittelee yleensäkään varaajaa, niin 500 L on pieni varaaja ja siitä saa kohtuu hyvin kierukalla otettua esilämmityksen käyttöveteen. 100 L puskuri ei ole vielä lämmityksessä oikeestaan millään tapaa varaaja, vaan tarkoitettu estämään lämpösyöksy, jonka kone voi aiheuttaa lämmitykseen. 1000-2000 L on normaali kokoinen varaaja. Isot varaajat alkaa 3000 L. Epäilen, että tässäkin kysyjällä saattaa olla jopa 2 käyttövesikierukkaa tuossa varaajassa jo valmiina ja varmaan 3 vastusta, joilla saa koko tehoskaalan katettua.
No kukin taaplaa tyylillään, mutta omalla kohdalla on 35 v talossa asuttu ja öljystä maalämpöön harjoiteltu nyt 10 vuotta. Mun juttuja ei kannata ottaa muuta kuin vihjeenä, että mitä kaikkea voi tehdä. Jotain tullut vastaankin, että mitä ei kannata tehdä. Erinäiset myyjätkin kävi kotona ja niistäkin piti yrittää erotella, että ketä kannattaa kuunnella. Varsinkin jälkiviisaana voi huokaista helpotuksesta, että onnistui välttämään suoranaisiin petoksiin yrittäneitä koijareita.

 

[Kvarkki]

1000-2000 litraa voi johonkin puujärjestelmään yms. olla normaali, mutta uusiin maalämpöratkaisuihin saa ottaa yhden nollan pois "normaalista". Hanakasti ne yritti tupata 100 l versiota, siinä ei ollut paljon järkeä, kun esim. 200 l on suht saman kokoinen, mutta korkeampi. Hintakin samaa luokkaa. 500 l alkoi olla sitten jo järeämpää kamaa kooltaan tai hinnaltaan. Olemassa oleva hyväkuntoinen 2000 l säiliö kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi, vaikka sitten pistäis nykyisen vanhan koneen sitä syöttämään.

 

[tommiq]

Mietinnässä josko kaukolämmön korvaisi VILPillä ja toisella ilmalämpöpumpulla joka nyt tulisi sattumalta tarjouksena. Tällä hetkellä siis yksi ILP ja kaukolämpö. Lämmönjakokeskuksella teknistä käyttöikää muutama vuosi jäljellä, kiertovesipumppu pitäisi jo uusia.

Onko täällä kokemuksia kaukolämmön korvaamisesta VILPillä ja millaisiin vuosisäästöihin ollaan päästy?

 

[Zigh]

Mietinnässä josko kaukolämmön korvaisi VILPillä ja toisella ilmalämpöpumpulla joka nyt tulisi sattumalta tarjouksena. Tällä hetkellä siis yksi ILP ja kaukolämpö. Lämmönjakokeskuksella teknistä käyttöikää muutama vuosi jäljellä, kiertovesipumppu pitäisi jo uusia.

Onko täällä kokemuksia kaukolämmön korvaamisesta VILPillä ja millaisiin vuosisäästöihin ollaan päästy?

Säästöt riippuu ihan siitä missä päin Suomea ollaan, kaukolämpöä on niin monen hintaista. Lämmönjako vaikuttaa myös, patterit vai lattialämmitys?

 

[Purulumi]

Mietinnässä josko kaukolämmön korvaisi VILPillä ja toisella ilmalämpöpumpulla joka nyt tulisi sattumalta tarjouksena. Tällä hetkellä siis yksi ILP ja kaukolämpö. Lämmönjakokeskuksella teknistä käyttöikää muutama vuosi jäljellä, kiertovesipumppu pitäisi jo uusia.

Onko täällä kokemuksia kaukolämmön korvaamisesta VILPillä ja millaisiin vuosisäästöihin ollaan päästy?

Kerro nyt talon koko, ikä ja eristys, vuosittaiset lämmityskulut (kaukolämmöstä) ja patterit vai lattialämmitys.

Muuten noiden vertaileminen on täysin arvailua.

 

[Ja_Vi]

Mietinnässä josko kaukolämmön korvaisi VILPillä ja toisella ilmalämpöpumpulla joka nyt tulisi sattumalta tarjouksena. Tällä hetkellä siis yksi ILP ja kaukolämpö. Lämmönjakokeskuksella teknistä käyttöikää muutama vuosi jäljellä, kiertovesipumppu pitäisi jo uusia.

Onko täällä kokemuksia kaukolämmön korvaamisesta VILPillä ja millaisiin vuosisäästöihin ollaan päästy?

Tarkoitus oli irtaantua kaukolämmöstä kokonaan?
Jos näin kannattaa selvittää myös kustannukset tämän osalta

 

[kilroy1]

Mitään tuntumaa mitä maksaa 1x50kW tai 3x50kW VILP asennettuna tai ilman asennusta?

Pienempien hintatiedot kyllä löytyy mutta noista suuremmista ei mitään vertailutietoa. Ja kyseessä siis (kolmen) taloyhtiön lämmityksen uusiminen, Vilp tulisi nykyisen öljylämmityksen viereen.

Osa haluaa tuon järjestelmän ehdottomasti, osa on sitä mieltä että tällä hetkellä laitteistot kalleimmillaan ja järkevintä odottaa vuosi-kaksi.

 

[Lumimies]

Dimblex la 3860 60kw, pumpun lähtöhinta siinä 45ke.
Lähiajan hankintaa taas puoltaa se että rakennusalalla on hiljaisemaa ja vaikka laitteet jonkin verran halpenisi niin tekiöitä voi olla vaikeampaa saada.

 

[B12]

Mitään tuntumaa mitä maksaa 1x50kW tai 3x50kW VILP asennettuna tai ilman asennusta?

Pienempien hintatiedot kyllä löytyy mutta noista suuremmista ei mitään vertailutietoa. Ja kyseessä siis (kolmen) taloyhtiön lämmityksen uusiminen, Vilp tulisi nykyisen öljylämmityksen viereen.

Osa haluaa tuon järjestelmän ehdottomasti, osa on sitä mieltä että tällä hetkellä laitteistot kalleimmillaan ja järkevintä odottaa vuosi-kaksi.

Ajatuksena tuo öljyllä buustattu vilp in ihan mielenkiintoinen ja hyvä. Jättää öljyn avuksi kovimmille pakkasille.

 

[Purulumi]

Ajatuksena tuo öljyllä buustattu vilp in ihan mielenkiintoinen ja hyvä. Jättää öljyn avuksi kovimmille pakkasille.

Vahva tämä. Jos vilpillä saa esim 10m3 öljyn vuosikulutuksen muutettua alle 2m3 vuosikulutukseksi, säästöä syntyy varmasti.

Luvut hihasta, mutta suuruusluokka varmaan sinne päin.

 

[B12]

Vahva tämä. Jos vilpillä saa esim 10m3 öljyn vuosikulutuksen muutettua alle 2m3 vuosikulutukseksi, säästöä syntyy varmasti.

Luvut hihasta, mutta suuruusluokka varmaan sinne päin.

Nythän trendi ollut pakottaa purkamaan vanhat järjestelmät pois. Minusta ei mitään järkeä. Kiva kun vilp hajoaa pakkasilla ja muutenkaan paukku ei tahdo riittää kovilla pakkasilla ja vastuksilla pitää mennä.

 

[kilroy1]

Nythän trendi ollut pakottaa purkamaan vanhat järjestelmät pois. Minusta ei mitään järkeä. Kiva kun vilp hajoaa pakkasilla ja muutenkaan paukku ei tahdo riittää kovilla pakkasilla ja vastuksilla pitää mennä.

Tuossa on tehty laskelmat jonka mukaan vilp hoitaa yhtiön plussakelin lämpimän käyttöveden yms ja pakkasilla öljy tulee avuksi tarpeen mukaan.

 

[BongisKhan]

Äkkiseltään kyllä kuulostaa siltä, että tuollaiselle systeemille ohjauksineen tulee sen verran hintaa, että varsinkin VILPin reilusti huonomman hyötysuhteen huomioiden, pidemmän päälle tulisi luultavasti halvemmaksi laittaa vaan suoraan se maalämpö... Varsinkin kun ARA:lta saa vielä paremmin apustusta jos luopuu kokonaan siitä dinomehusta.

@Taneli- :lla oli taloyhtiöön asennettuna maalämpö ja hän on siitä jotain hintoja ja speksejä laittanut aikaisemmin. Kannattaa ehkä vähän vertailla niihin lukuihin.

Ajatuksena tuo öljyllä buustattu vilp in ihan mielenkiintoinen ja hyvä. Jättää öljyn avuksi kovimmille pakkasille.

Tuohan oli varsin yleinen kytkentä varsinkin silloin kun VILPien hyötysuhde oli vielä nykyistäkin huonompi. Itse en vaan näkisi enää tänä päivänä hirveän järkevänä, koska sitten olet naimisissa öljyntoimittajan kanssa ja koko se öljyn polttoon tarvittava laitteisto pitää ylläpitää/uusia ajasta ikuisuuteen, varsinkin jos homma on mitoitettu niin että VILPin ei ole tarkoituskaan pystyä hoitamaan yksinään lämmitystä. Kannattaa miettiä koko elinkaarta, joka tuollaisella laitteistolla voi olla parikymmentä vuottakin. Kuinka paljon luulet, että öljytä poltetaan vuonna 2040 ja kuinka paljon se maksaa?

 

[B12]

Tuossa on tehty laskelmat jonka mukaan vilp hoitaa yhtiön plussakelin lämpimän käyttöveden yms ja pakkasilla öljy tulee avuksi tarpeen mukaan.

Ainakin minusta erittäin järkevä systeemi. Öljynkulutus tippuu murto-osaan entisestä ja potku riittää pakkasella.

Tuotahan voisi jalostaa esim pörssisähkön avulla ja kalleimmat hetket lämmittää öljyllä. Jonkinmoinen logiikka pitäisi rakennella ohjaamaan lämpötilan ja sähkön hinnan optimointia varten.

 

[kilroy1]

Ainakin minusta erittäin järkevä systeemi. Öljynkulutus tippuu murto-osaan entisestä ja potku riittää pakkasella.

Tuotahan voisi jalostaa esim pörssisähkön avulla ja kalleimmat hetket lämmittää öljyllä. Jonkinmoinen logiikka pitäisi rakennella ohjaamaan lämpötilan ja sähkön hinnan optimointia varten.

Nyt täytyisi vielä löytää se toimiva kristallipallo kertomaan kannattaako investointia siirtää vuosi-kaksi eteenpäin laitteiden hintojen alenemisen vuoksi. Tästä ovat ammattilaisetkin eri mieltä..

 

[Jarkki86]

Olen mietiskellyt että minkälaisen systeemin rakentaisin lämmönjakopaketille sähkökatkojen varalle. Ostaisiko jonkin pienen agrekaatin vai rakentelisiko akuston. Osaako joku laskea kuinka kauan tuollainen pieni okt:n vaihdin pyörii esim 100ah akulla?

Pahoittelut mikäli aihetta on käsitelty jo täällä hiljattain, en kahvitauolla kerkeä käymään tarkemmin ketjua läpi.

 

[0nanias]

Olen mietiskellyt että minkälaisen systeemin rakentaisin lämmönjakopaketille sähkökatkojen varalle. Ostaisiko jonkin pienen agrekaatin vai rakentelisiko akuston. Osaako joku laskea kuinka kauan tuollainen pieni okt:n vaihdin pyörii esim 100ah akulla?

Pahoittelut mikäli aihetta on käsitelty jo täällä hiljattain, en kahvitauolla kerkeä käymään tarkemmin ketjua läpi.

Pieniä upseja olen nähnyt muutamassa paikassa, se taitaa olla se kaikista yksinkertaisin toteutus.

 

[Jarkki86]

Pieniä upseja olen nähnyt muutamassa paikassa, se taitaa olla se kaikista yksinkertaisin toteutus.

no tietenkin...miten tuo ei käynyt edes mielessä itsellä. Voi jestas että saakin taas ruoskia itseään.

Näköjään kaksi vuotta on riittävä aika sille että unohtaa edellisessä työssä oppimansa asiat ja ratkaisut(tekninen kiinteistönhoitaja vieläpä). Upsin varaan jäi meidänkin hoidossa olleet isommat kiinteistöt.

 

[B12]

Äkkiseltään kyllä kuulostaa siltä, että tuollaiselle systeemille ohjauksineen tulee sen verran hintaa, että varsinkin VILPin reilusti huonomman hyötysuhteen huomioiden, pidemmän päälle tulisi luultavasti halvemmaksi laittaa vaan suoraan se maalämpö... Varsinkin kun ARA:lta saa vielä paremmin apustusta jos luopuu kokonaan siitä dinomehusta.

@Taneli- :lla oli taloyhtiöön asennettuna maalämpö ja hän on siitä jotain hintoja ja speksejä laittanut aikaisemmin. Kannattaa ehkä vähän vertailla niihin lukuihin.



Tuohan oli varsin yleinen kytkentä varsinkin silloin kun VILPien hyötysuhde oli vielä nykyistäkin huonompi. Itse en vaan näkisi enää tänä päivänä hirveän järkevänä, koska sitten olet naimisissa öljyntoimittajan kanssa ja koko se öljyn polttoon tarvittava laitteisto pitää ylläpitää/uusia ajasta ikuisuuteen, varsinkin jos homma on mitoitettu niin että VILPin ei ole tarkoituskaan pystyä hoitamaan yksinään lämmitystä. Kannattaa miettiä koko elinkaarta, joka tuollaisella laitteistolla voi olla parikymmentä vuottakin. Kuinka paljon luulet, että öljytä poltetaan vuonna 2040 ja kuinka paljon se maksaa?

Tuossahan on siis kyse usean talon taloyhtöstä, jossa pumppujen teho olisi 50-150kW. En ole erityinen vilp fani, mutta isoissa kohteissa maalämmöstä on isoja ongelmiakin. Kallioperä jäähtyy ym. Appiukko oli järjestämässä lämmitystä ja muuta talotekniikkaa muutamiin suurimpiin rakennuksiin mitä Suomeen tehty viime vuosina. isoja logistiikkakeskuksia ja sellaisia. Maalämpö oli laskelmien mukaan no can do. Olisi tullut jääkausi koko tontille. Toiseen piti tulla ryssän datakeskuksen hukkalämpö, mutta ei tullut ryssää sattuneesta syystä ja tilalle piti laittaa MegaWatin vilp. Maalämmössä sama homma kuin toisessakin, eli jääkausi.

Omakotitalossa maalämpö menee kyllä omassa suosikkilistassa vilpin ohi. Ilp taas on kyllä ylivoimaisesti kustannustehokkain.

20v päästä ne pumputkin on loppu, jos on öljykin. Sitten keksittävä jotakin muuta.

 

[kilroy1]

Äkkiseltään kyllä kuulostaa siltä, että tuollaiselle systeemille ohjauksineen tulee sen verran hintaa, että varsinkin VILPin reilusti huonomman hyötysuhteen huomioiden, pidemmän päälle tulisi luultavasti halvemmaksi laittaa vaan suoraan se maalämpö... Varsinkin kun ARA:lta saa vielä paremmin apustusta jos luopuu kokonaan siitä dinomehusta.

@Taneli- :lla oli taloyhtiöön asennettuna maalämpö ja hän on siitä jotain hintoja ja speksejä laittanut aikaisemmin. Kannattaa ehkä vähän vertailla niihin lukuihin.



Tuohan oli varsin yleinen kytkentä varsinkin silloin kun VILPien hyötysuhde oli vielä nykyistäkin huonompi. Itse en vaan näkisi enää tänä päivänä hirveän järkevänä, koska sitten olet naimisissa öljyntoimittajan kanssa ja koko se öljyn polttoon tarvittava laitteisto pitää ylläpitää/uusia ajasta ikuisuuteen, varsinkin jos homma on mitoitettu niin että VILPin ei ole tarkoituskaan pystyä hoitamaan yksinään lämmitystä. Kannattaa miettiä koko elinkaarta, joka tuollaisella laitteistolla voi olla parikymmentä vuottakin. Kuinka paljon luulet, että öljytä poltetaan vuonna 2040 ja kuinka paljon se maksaa?

Kyseiseen kohteeseen ei maalämpöä saa koska pohjavesien valuma-alue. Jos keruupiiri asennetaan pintaan alkaa tontilta loppua neliöt kesken, puhe kuitenkin n. 70 asunnon lämmittysjärjestelmästä. Varsinkin kun yksi taloyhtiö ilmoittanut ettei heidän tontilleeen keruupiirejä tulla kaivamaan.

 

[Pakana]

Noh, mulla on vuosituhannen taitteen n. 130 neliöisessä kämpässä ollut energiankulutus maksimissaan n. 2000kwh/kk talvikaudella. Kesäkaudella sähköä menee n. 500kwh/kk eli siinä on karkeasti ilmanvaihto, käyttövesi, kylmälaitteet yms kiinteä. Lämmitysenergiaa on siis tuupattu kämppään n. 1500kwh edestä ja jos tuon jakaa keskitehoksi niin se on n. 2kw. Aika iisi homma uudelle mitsun ilpille, kun hyötysuhde on luokkaa 2 vielä 20 asteen pakkasella.

Nykyään mulla menee sellanen 1000-1500kwh talvikuukausina, kun polttelen tuohon kylkeen takkaa selkeillä kovemmilla pakkasilla eli siellä -10 - -20 asteessa, mitä täällä eteläsuomessa nyt sit onkaan.

Toki esim vierashuone jäähtyy viileemmäksi kun ovea pidetään kiinni. Toki yhtälössä on myös suoralla sähköllä plussalla pidettävä talli. Ei siis ole ilpille homma eikä mikään.

Kaivelen tässä nyt vanhoja, mutta tuon kk keskikulutuksen mukaan ei oikein voi mitoittaa lämmitystehon tarvetta.

Eteläsuomessa mitoituslämpötila on -25°C, mitä pohjoisempana sen enemmän. Ja mitoitustehossa ei huomioida mitään muita lämmönlähteitä (kodinkoneet, tekniikka, lvv hukkalämpö, ihmiset ja elukat, iv koneen esilämmitys jne...), päälämmityslähteen pitää pystyä pitämään asunto 21°C ilman vaihtuessa joka toinen tunti.

Tuo kk kulutus toimisi jos kuukauden keskilämpötila olisi -25°C, joka varmaan on joskus historiassa toteutunut, mutta ei kyllä ihan viimeaikoina.

Vuoden 2000 pykälillä rakennettu 130m2 yksikerroksinen talo vaatii laskennallisesti jotain luokkaa 9kW lämmitustehoa kun pakkasta on -25°C. Käytäntö voi tietysti poiketa jonkinverran, erityisesti ilmanvaihdon takia joka ei käytännössä koskaan toteudu.

E: typoja

 

[pnklol]

Olisikos vinkkejä tämmöiseen ongelmaan kun yksi makuuhuone ei tunnu lämpiävän?

Asuttu 1.5v vuotta muutaman vuoden vanhassa okt talossa (ollaan toiset omistajat). Lämmityksestä vastaa Nilan Compact P poistoilmalämpöpumppu, jonka kaverina samassa kotelossa on EK9 vesikiertoinen lattialämmitys, joka lämpiää sähköllä. PILP hoitaa LTO:n, tuloilman ja käyttöveden lämmityksen eli PILP ja lattialämmitys eivät ole kytketty toisiinsa. Nilanin kaverina ovat myös vuoden vanha LN35 (pyynti 23 ja nopeus 3) ja varaava takka, jota lämmitellään pakkasesta riippuen parin päivän välein, yli 15-asteen pakkasten jälkeen pari kertaa päivässä.

Ongelmana on nyt se, että päätymakuuhuone ei tunnu lämpiävän. Siirrettiin esikoinen nukkumaan sinne vajaa vuosi sitten, jolloin asia jo huomattiin mutta silloin ei ollut enää kovia pakkasia. Nyt kun tämä talvi on ollut kylmempi niin asiaa on koitettu ratkaista jotenkin. Kyseisen makkarin lattialämmityspiiri on pisin, siinä on isohkot ikkunat ja kolme seinää ovat ulkoseiniä. Takan ja ILP vaikutus ei makkariin yllä jos ovi on kiinni, joten olemme yöksi avanneet oven, jotta lämpö kiertää huoneessa. Mikäli ovi on kiinni, huoneen lämpötila laskee yön aikana alle 20 asteeseen. Toki viileämmässä nukkuu paremmin mutta ihan vaan tulevaisuuden kannalta olisi kiva, jos huoneessa tarkenisi oleskella myös ovi kiinni.

Huonetermostaatti on ollut talven täysillä eli 30 asteessa ja osan aikaa myös huoneen toimilaite on otettu irti jakotukista eli huone on käytännössä ollut vapaakierrolla. Lattialämmityksen ohjeissa kyseiselle piirille oli säätöarvo 0.5, jonka olemme kokeilleet muuttaa 0. PILP pyyntö on 28 astetta mutta ymmärrettävästi pakkasille se ei riitä ainoaksi lämmönlähteeksi. EK9 pyyntiä on nostettu pakkasen kiristyessä 27 - 37 asteen välillä. Pyynnin voisi laittaa varmaan täysille eli 40 astetta mutta ainut "huono puoli" on, että khh, sauna, suihku, eteinen ja molemmat WC:t ovat vapaakierroilla eikä niille ole omia termostaatteja. Eli tällöin yhden huoneen takia myös pesuhuoneiden yms. lämpötilat nousevat liikaa. Näitä piirejä olemme koittaneet rajoittaa kiertämällä "korkit" venttiilien päälle, jolloin ne eivät olisi täysin auki ja tällöin toivottavasti virtaus paranisi makuuhuoneen piiriin. Näissä vapaakierroissa on laattalattiat, joista lämmön tuntee eli kyllä siellä lämmin vesi liikkuu. Olohuone ja muut makkarit pysyvät tarpeeksi lämpimänä talvisin takan, PILP ja ILP ansioista kun takka on näiden huoneiden keskellä. Kiertovesipumppuna on Grundfos Alpha 2 L 25-40 130, jossa olemme kokeilleet eri vakiopainekäyriä sekä vakiopaine/vakionopeus säätöjä mutta emme ole huomanneet oikein eroa. Osaako joku täällä sanoa, että olisiko vakiopainekäyrät "1 - 4" vai vakiopaine/vakionopeus I, II tai III paras säätö tähän tilanteeseen? Järjestelmässä on painetta reilu 1 bar.

Laserlämpötilamittarilla kun mittailee niin kyllä makkarissa vaikuttaa virtaavan ainakin välillä 23 asteinen vesi. Vastaavasti muiden makkarien lattioiden lämpö on jotain 21-22 luokkaa kun termostaatti eivät ole päällä. Ollaan kokeiltu itse ilmata makkarin piiri mutta ei siellä ilmaa vaikuttanut olevan. Vaihdoimme myös jakotukin venttiilin kun se ei pyörinyt yhtä monta kierosta kuin muiden piirien venttiilit mutta ei vaikutusta.

Pitää varmaan soittaa johonkin LVI-firmaan, että kävisivät tarkistamassa säädöt ja kattomassa lämpökameralla, että onko makkarin lattiassa edes lattialämmityksen piiriä . Voihan se olla, että ei vaan EK9 teho riitä tuonne yhteen makkariin kun on niin monta ulkoseinää sekä pisin piiri. Mikäli ei mitään ratkaisuja keksitä niin pitänee asentaa sähköpatteri seinään pakkasia varten.

 

[repairman]

Lattialämmityksen ohjeissa kyseiselle piirille oli säätöarvo 0.5, jonka olemme kokeilleet muuttaa 0

Siis mitä on koitettu muuttaa?

Esisäätö siis tuosta piiristä vaikka kokonaan auki, pyyntiä/käyrää isommalle, kun kerran sähköllä lämpö tehdään, niin ei vaikuta hyötysuhteeseenkaan. Sitten taas vastaavasti muita piirejä pienemmälle, missä tulee liian kuuma. Pie-nin as-ke-lin...

 

[pnklol]

Siis mitä on koitettu muuttaa?

Lattialämmityksestä on olemassa tämmöinen pohjapiirros, johon piirretty lattialämmityspiirit yms. tietoa niistä ja sinne on merkattu säätöarvo.
0 = täysin auki
0.5 = puoli kierosta kiinni
1.0 = yksi kierros kiinni
jne

 

[Nik97]

Missä lukemissa vesikiertoisen lattialämmityksen verkoston paineen kuuluisi olla PUULÄMMITYKSEN kanssa? Sen tiedän että puulla se voi vähän heitellä kuitekin. Eli puukattila & 1800litran varaaja käytössä. Nyt tällä viikolla huomatessani että kun varaaja ja kattila jäähtyy niin paine putoaa nollaan ja kun lämmitän ja varaajan lämmöt n.85 astetta niin paine ei nouse edes 1 bariin? Putkimies meinasi syksyllä että paisari olisi vaihdettava mutta en ole sitä vielä teettänyt kun ongelmia ei ole mutta huomaako sen noista paineista että paisuntasäiliön kalvo paskana? Sitten taas toisinaan lisään puita kattilaan 1. Pesällisen loppuvaiheilla (koska varaajan lämmöt eivät nousseet riittävästi) ja silloin paine toki nousee reilusti yli barin ja joskus jopa hiukan yli 1,5 ja silloin toki varoventtiilit aukee.

Pahoittelut kun en ymmärrä putkihommista juuri mitään.

 

[haller]

Missä lukemissa vesikiertoisen lattialämmityksen verkoston paineen kuuluisi olla PUULÄMMITYKSEN kanssa? Sen tiedän että puulla se voi vähän heitellä kuitekin. Eli puukattila & 1800litran varaaja käytössä. Nyt tällä viikolla huomatessani että kun varaaja ja kattila jäähtyy niin paine putoaa nollaan ja kun lämmitän ja varaajan lämmöt n.85 astetta niin paine ei nouse edes 1 bariin? Putkimies meinasi syksyllä että paisari olisi vaihdettava mutta en ole sitä vielä teettänyt kun ongelmia ei ole mutta huomaako sen noista paineista että paisuntasäiliön kalvo paskana? Sitten taas toisinaan lisään puita kattilaan 1. Pesällisen loppuvaiheilla (koska varaajan lämmöt eivät nousseet riittävästi) ja silloin paine toki nousee reilusti yli barin ja joskus jopa hiukan yli 1,5 ja silloin toki varoventtiilit aukee.

No kyllähän tuo painevaihtelu vähän suurelta vaikuttaa - toimivan ja oikein mitoitetun paisuntasäiliön luulis pitävän vaihtelun pienempänä. Mulla on itsellä vähän vastaava tilanne, varaaja 5 m3 ja aika alhaalla on kylmänä paineet. Systeemissä on pari 200 litran paisuntasäiliötä, mutta epäilen ovatko ikinä toimineet. Tilanteen pelastaa se että varaajan yläosa on selkeästi verkoston ylimmässä kohdassa. Jos ei ole ongelmia väärään paikkaan kertyvän ilman kanssa (eli kierto pelaa), niin en pitäisi tuota tilannetta mitenkään kriittisenä. Tilanne on toinen jos kattila olisi kellarissa ja paine ei riitäisi vaikka yläkertaan. Nyt riski tulee vaan siitä että varaajaan kertyy liikaa ilmaa ja kierto katkeaa.

 

[Tonnin Seteli]

En ole mikään putkimies, mutta kyllähän ne keskuslämmitysjärjestelmien vesikierron paineet ovat yleensä suhtkoht vakiona pysyneet, oli sitten kiertoon menevän veden lämpötila 20 tai 60 astetta. En tosin ole käyttänyt sellaisia joissa laskettaisiin puuta "pesällisinä" vaan yksinomaan sellaisia joihin polttoainetta voidaan lisätä ihan oman maun mukaista vauhtia. Eikä varaaja ja paisuntasäiliö ole koskaan tarkoittanut samaa. Saatan olla hemmoteltu ja pihalla kowan tekniikan päivistä.

Toki näkemissäni paineettomissa systeemeissä oli taas toisin. Mutta niissä ei ollut painetta, tai siis mittarin erottelukyky ei riittänyt näyttämään onko nyt pari metriä ullakolta hydrostaattista painetta vai virtauksen aikana vähän vähemmän vai ei yhtään vai mittari ruostunut kiinni.

 

[Nik97]

No kyllähän tuo painevaihtelu vähän suurelta vaikuttaa - toimivan ja oikein mitoitetun paisuntasäiliön luulis pitävän vaihtelun pienempänä. Mulla on itsellä vähän vastaava tilanne, varaaja 5 m3 ja aika alhaalla on kylmänä paineet. Systeemissä on pari 200 litran paisuntasäiliötä, mutta epäilen ovatko ikinä toimineet. Tilanteen pelastaa se että varaajan yläosa on selkeästi verkoston ylimmässä kohdassa. Jos ei ole ongelmia väärään paikkaan kertyvän ilman kanssa (eli kierto pelaa), niin en pitäisi tuota tilannetta mitenkään kriittisenä. Tilanne on toinen jos kattila olisi kellarissa ja paine ei riitäisi vaikka yläkertaan. Nyt riski tulee vaan siitä että varaajaan kertyy liikaa ilmaa ja kierto katkeaa.

Ilmakellon se putkari viimeksi vaihto kun oli vuotanut, se on tossa järjestelmässä aika ylhäällä, jossain varaajan yläreunan kohdilla. Siinä samalla vaan tuumasi että voisi olla syytä vaihtaa paisuntasäiliö, se kun lienee alkuperäinen eli 16v vanha.

Pannuhuone toki on alakerrassa ja asuintilat yläkerrassa ja 2 kiertovesipumppua myös pitämässä huolen että vesi liikkuu. Vielä on tosiaan torppa pysynyt hyvin lämpimänä.

 

[loysamuna69]

Ostohaaveissa 136 neliöinen, vuonna 2000 rakennettu omakotitalo Pirkanmaalta, jossa varaava, vesikiertoinen lattialämmitys sähköllä. Ei edes ilmalämpöpumppua, 4 hengen taloudella kulutus ollut 25 000 kwh.
Asunnossa on kaksi LVV:tä, teknisessä tilassa 1500 litran akkuvaraaja ja pienenmpi kodinhoitohuoneessa. Isompi on ilmeisesti lattialämmitykselle ja pienempi käyttövedelle? Olen täysin noviisi omakotitalojen lämmitysratkaisujen suhteen.

Onko VILP:llä järkevä hoitaa talon lämmitys ja sitten suoralla sähköllä käyttövesi? Ymmärtääkseni VILP on paras kun ei tarvitse tehdä hirveän kuumaa. Tuohon sitten lisäksi hyvä ILP, jolla voi talvella lämmittää ja kesällä viilentää huoneilmaa. Talosta löytyy myös varaava takka.

Mitäs VILP ja ILP tollaiseen kannattaisi laittaa sekä minkälaisesta hinta-arviosta puhutaan VILP:n asennuksessa? ILP:n hintaluokka on tiedossa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Mitä mieltä olette maalämpöpumpun huoneen lämpötilatarpeesta. Kävin just katsomassa huoneen lämpötilaa ja se on karvan alle 10c. Pumppu ei luovuta lämpöä tilaan juuri lainkaan. Pitäiskö tuolla olla jopa erillinen lämmitin. Eikös tosta mene jonkun verran varmasti lämpöä harakoille jos pumppu käy kylmässä tilassa.

 

[Zigh]

Mitä mieltä olette maalämpöpumpun huoneen lämpötilatarpeesta. Kävin just katsomassa huoneen lämpötilaa ja se on karvan alle 10c. Pumppu ei luovuta lämpöä tilaan juuri lainkaan. Pitäiskö tuolla olla jopa erillinen lämmitin. Eikös tosta mene jonkun verran varmasti lämpöä harakoille jos pumppu käy kylmässä tilassa.

Eiköhän se pumpulle ole ok niin kauan kun tila on plussan puolella.

Tota lämmön harakoille menoa en ymmärtänyt. Jos se on ongelma, paranna tilan eristystä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Eiköhän se pumpulle ole ok niin kauan kun tila on plussan puolella.

Tota lämmön harakoille menoa en ymmärtänyt. Jos se on ongelma, paranna tilan eristystä.

Niin mä tarkotin sillä sitä, että varaaja jäähtyy oletettavasti nopeammin alle 10c:ssa kuin yli 10c:ssa.
Kuinkahan suuri vaikutus tolla on kompressorin käyttötarpeeseen. Toisin sanoen, kuinka paljon useammin kompressori joutuu työskentelemään kylmässä kuin lämpöisessä tilassa.

 

[Zigh]

Niin mä tarkotin sillä sitä, että varaaja jäähtyy oletettavasti nopeammin alle 10c:ssa kuin yli 10c:ssa.
Kuinkahan suuri vaikutus tolla on kompressorin käyttötarpeeseen. Toisin sanoen, kuinka paljon useammin kompressori joutuu työskentelemään kylmässä kuin lämpöisessä tilassa.

Niin no sillä tavalla ajateltuna. Se varaaja on kuitenkin niin hyvin eristetty, että vaikutus on ihan mitätön. Paljon enemmän menee lämpöä harakoille jos alat sitä koko tilaa lämmittämään - ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna.