Talon lämmitysratkaisut

[Zigh]

Niin mä tarkotin sillä sitä, että varaaja jäähtyy oletettavasti nopeammin alle 10c:ssa kuin yli 10c:ssa.
Kuinkahan suuri vaikutus tolla on kompressorin käyttötarpeeseen. Toisin sanoen, kuinka paljon useammin kompressori joutuu työskentelemään kylmässä kuin lämpöisessä tilassa.

Niin no sillä tavalla ajateltuna. Se varaaja on kuitenkin niin hyvin eristetty, että vaikutus on ihan mitätön. Paljon enemmän menee lämpöä harakoille jos alat sitä koko tilaa lämmittämään - ihan jo maalaisjärjellä ajateltuna.

 

[Rollerix]

Kovien pakkasten myötä alkoi lattialämmityksen "sielunelämä" kiinnostaa. Osaisiko joku valottaa seuraavaa...

Pientalossa ILP hoitaa lämmityksen pääasiassa, ja lattialämmitys eräissä huoneissa napsahtaa päälle aika ajoin pitäen lämmön esim. keittiössä vielä mukavassa 21 asteessa. Enston termostaatteja eri lattia-alueilla. Nyt sitten kovempien pakkasten myötä keittiön lämpötila alkoi pudota jonnekin 19 asteen tienoille. Käänsin keittiön lattialämmityksen termostaattia (Ensto ECO10BTW-J) vähän ylöspäin ja lämpö pysyy taas 21 asteessa.

Mutta mitä tuossa termostaatin kääntämisessä oikeastaan tapahtuu? Siis onko lattialämmitys sen jälkeen päällä (punainen valo termostaatissa) pidemmän aikaa kuin aiemmin (ON/OFF-suhde kasvaa, mutta lämmitysteho pysyy samana) vai otetaanko tietyllä ajanhetkellä käyttöön enemmän tehoa (ON/OFF-suhde ehkä muuttuu tai ehkä ei), vai tapahtuuko molemmat, siis lämmitysaika pitenee ja lisäksi käytetään isompaa tehoa?

Tuon termostaatin esitteessä sanotaan, että lattialämmitystä voi ohjata "tehon tai lattian lämpötilan mukaan". En rehellisesti sanottuna ymmärrä yhtään miten se meillä toimii. Asennuksen yhteydessä oli sähkärin kanssa puhetta jostain antureista, jotka tuli lattian alle, joten oletin silloin, että lattian lämpötila ohjaa lämmityksen toimintaa. Mutta onko se se "tavallisin tapa" miten nämä asennetaan? Termostaatissahan ei ole lämpötilan asteita vaan mystiset numerot 2-5.

Legrand Finland I Ensto, MP Bolagen ja paljon muuta!

Ensto Building Systems on nyt Legrand. Legrand on sähköistyksen globaali asiantuntija. Tavoitteenamme on parantaa ihmisten elämänlaatua muokkkaamalla tiloja joissa asumme, työskentelemme ja tapaamme toisiamme.

www.ensto.com

 

[jonesky12345]

Kovien pakkasten myötä alkoi lattialämmityksen "sielunelämä" kiinnostaa. Osaisiko joku valottaa seuraavaa...

Pientalossa ILP hoitaa lämmityksen pääasiassa, ja lattialämmitys eräissä huoneissa napsahtaa päälle aika ajoin pitäen lämmön esim. keittiössä vielä mukavassa 21 asteessa. Enston termostaatteja eri lattia-alueilla. Nyt sitten kovempien pakkasten myötä keittiön lämpötila alkoi pudota jonnekin 19 asteen tienoille. Käänsin keittiön lattialämmityksen termostaattia (Ensto ECO10BTW-J) vähän ylöspäin ja lämpö pysyy taas 21 asteessa.

Mutta mitä tuossa termostaatin kääntämisessä oikeastaan tapahtuu? Siis onko lattialämmitys sen jälkeen päällä (punainen valo termostaatissa) pidemmän aikaa kuin aiemmin (ON/OFF-suhde kasvaa, mutta lämmitysteho pysyy samana) vai otetaanko tietyllä ajanhetkellä käyttöön enemmän tehoa (ON/OFF-suhde ehkä muuttuu tai ehkä ei), vai tapahtuuko molemmat, siis lämmitysaika pitenee ja lisäksi käytetään isompaa tehoa?

Tuon termostaatin esitteessä sanotaan, että lattialämmitystä voi ohjata "tehon tai lattian lämpötilan mukaan". En rehellisesti sanottuna ymmärrä yhtään miten se meillä toimii. Asennuksen yhteydessä oli sähkärin kanssa puhetta jostain antureista, jotka tuli lattian alle, joten oletin silloin, että lattian lämpötila ohjaa lämmityksen toimintaa. Mutta onko se se "tavallisin tapa" miten nämä asennetaan? Termostaatissahan ei ole lämpötilan asteita vaan mystiset numerot 2-5.

Legrand Finland I Ensto, MP Bolagen ja paljon muuta!

Ensto Building Systems on nyt Legrand. Legrand on sähköistyksen globaali asiantuntija. Tavoitteenamme on parantaa ihmisten elämänlaatua muokkkaamalla tiloja joissa asumme, työskentelemme ja tapaamme toisiamme.

www.ensto.com

Ainakin noissa perustermareissa, joissa on vaan joku asteikollinen säätönuppi oon olettanu, että se vaan lähinä säätää sitä tavotelämpötilaa ja se lattialämmitys sit vaan käy päällä tarpeen mukaan ja tässä siis sähkösestä kyse, en oikein tiedä voiko siinä tehoon edes vaikuttaa. Vesikiertosissa noi järjestelmät on sit monimutkasempia.

 

[Rollerix]

Ainakin noissa perustermareissa, joissa on vaan joku asteikollinen säätönuppi oon olettanu, että se vaan lähinä säätää sitä tavotelämpötilaa ja se lattialämmitys sit vaan käy päällä tarpeen mukaan ja tässä siis sähkösestä kyse, en oikein tiedä voiko siinä tehoon edes vaikuttaa. Vesikiertosissa noi järjestelmät on sit monimutkasempia.

No näin minäkin olettanut, mutta miten tuo oikeasti mahtaa mennä?

 

[stabbulamus]

No näin minäkin olettanut, mutta miten tuo oikeasti mahtaa mennä?

Niin onko sinulla juuri tuo kyseinen malli vai jokin sen näköinen. Tuolla ainakin ohjeissa sanotaan et sillä puhelimen sovelluksella näkee tarkemmat säädöt ja asetukset.

 

[Rollerix]

Niin onko sinulla juuri tuo kyseinen malli vai jokin sen näköinen. Tuolla ainakin ohjeissa sanotaan et sillä puhelimen sovelluksella näkee tarkemmat säädöt ja asetukset.

Juuri tuo malli. En ole lähtenyt puhelinta yhdistämään kun toivoin että joku osaisi sanoa miten nämä yleensä asennetaan ja miten säätö toimii.

 

[Pakana]

No näin minäkin olettanut, mutta miten tuo oikeasti mahtaa mennä?

Tuo lattiatermostaatti pyrkii oletusasetuksella pitämään lattian asetetussa lämpötilassa. Kun pakkanen kiristyy ja häviöt lisääntyvät huone alkaa viilenemään, jota voi kompensoida nostamalla lattian lämpötilaa.

Lattiatermostaatit ovat tarkoitettu kylppäreihin, yms tiloihin joissa se tarkoitus on pitää nimenomaan lattia tietyn lämpöisenä, jos lattialämmityksellä halutaan pitää huone tasalämpöisenä sinne asennetaan yhdistelmätermostaatti, joka säätää lattian lämpöä huonelämmön perusteella, samalla kuitenkin huolehtien ettei lattiaa lämmitetä liian kuumaksi, kuten voisi tapahtua pelkällä huonetermarilla.

 

[Rollerix]

Tuo lattiatermostaatti pyrkii oletusasetuksella pitämään lattian asetetussa lämpötilassa. Kun pakkanen kiristyy ja häviöt lisääntyvät huone alkaa viilenemään, jota voi kompensoida nostamalla lattian lämpötilaa.

Lattiatermostaatit ovat tarkoitettu kylppäreihin, yms tiloihin joissa se tarkoitus on pitää nimenomaan lattia tietyn lämpöisenä, jos lattialämmityksellä halutaan pitää huone tasalämpöisenä sinne asennetaan yhdistelmätermostaatti, joka säätää lattian lämpöä huonelämmön perusteella, samalla kuitenkin huolehtien ettei lattiaa lämmitetä liian kuumaksi, kuten voisi tapahtua pelkällä huonetermarilla.

Tässä nyt siis kuitenkin noita termostaatteja myös muualla kuin märkätiloissa. Ihan hyvämaineinen firma ja osaavan tuntuinen sähkäri asensi. Onko tuollainen siis ihan poikkeuksellinen kuivatilassa jos se on kuitenkin ainoa lämmönlähde ko. huoneessa? Ilpistä toki tulee lämpöä mutta se on eri huoneessa.

Kun sanot "kompensoida nostamalla lattian lämpötilaa", kuinka se tapahtuu? Siis lisäämällä lämmitysaikaa (ON/OFF-suhdetta) vai hetkellistä lämmitystehoa vaiko molempia?

 

[Lumimies]

Lämmitysaikaa koska kaapelit ovat "kiinteästi" tietyn tehoisia kuten 10w/m.

 

[Pakana]

Tässä nyt siis kuitenkin noita termostaatteja myös muualla kuin märkätiloissa. Ihan hyvämaineinen firma ja osaavan tuntuinen sähkäri asensi. Onko tuollainen siis ihan poikkeuksellinen kuivatilassa jos se on kuitenkin ainoa lämmönlähde ko. huoneessa? Ilpistä toki tulee lämpöä mutta se on eri huoneessa.

Kun sanot "kompensoida nostamalla lattian lämpötilaa", kuinka se tapahtuu? Siis lisäämällä lämmitysaikaa (ON/OFF-suhdetta) vai hetkellistä lämmitystehoa vaiko molempia?

Ihan käytännössähän se säätö tapahtuu kytkemällä sähkö vastukseen päälle, ja kun toivottu lämtila on saavutettu sähkö katkaistaan, ja kun lämpö on pudonnut esim 0,3°C kytketään taas päälle.

Osan termareista voi asettaa myös tehonrajoitusmoodissa, jossa siis vain kytketään lämmitys päälle esim 5-25 min per 30min jako. Tuo on vähän sellainen varasysteemi jota käytetään jos asennuksessa on puutteita, eikä muu auta.

90 luvulla oli vielä aika yleistä laittaa pelkkiä lattiatermareita asuinhuoneisiin, mutta ei tuo kyllä mitään nykyaikaa edusta. Ei tuota missään säädöksissä kuitenkaan kielletä.

Joskus saneerattavissa kohteissa joutuu käyttämään lattiatermareita siksi kun termarirasiat on alunperin asennettu väärin, esim ulkoseinille, tai viereiseen huoneeseen tms.

 

[Rollerix]

Ihan käytännössähän se säätö tapahtuu kytkemällä sähkö vastukseen päälle, ja kun toivottu lämtila on saavutettu sähkö katkaistaan, ja kun lämpö on pudonnut esim 0,3°C kytketään taas päälle.

Osan termareista voi asettaa myös tehonrajoitusmoodissa, jossa siis vain kytketään lämmitys päälle esim 5-25 min per 30min jako. Tuo on vähän sellainen varasysteemi jota käytetään jos asennuksessa on puutteita, eikä muu auta.

90 luvulla oli vielä aika yleistä laittaa pelkkiä lattiatermareita asuinhuoneisiin, mutta ei tuo kyllä mitään nykyaikaa edusta. Ei tuota missään säädöksissä kuitenkaan kielletä.

Joskus saneerattavissa kohteissa joutuu käyttämään lattiatermareita siksi kun termarirasiat on alunperin asennettu väärin, esim ulkoseinille, tai viereiseen huoneeseen tms.

Eli siis, jos nyt oikein ymmärsin, tuommoinen termostaatti hoitaa homman yleensä säätelemällä lämmitysaikaa (ON/OFF suhdetta) eikä hetkellistä tehoa. Mitataanko näissä se lämpötila lattiasta itsestään?

Miten muuten sitten varmistetaan että lattian vastuksesta saadaan maksimaalinen lämmitysteho termarin asennossa 5 ilman että lattia tulee liian kuumaksi? Voisi olettaa että erilaiset asennuspaikat ja käytetty kaapelimäärä voi tehdä kovin erilaisia comboja?

Ihan mielenkiinnosta kysyn että kun tuossa termostaatissa mainitaan myös tehon mukaan ohjaaminen, mitäs se sitten tarkoittaa ja milloin sellaista käytetään?

 

[Pakana]

Eli siis, jos nyt oikein ymmärsin, tuommoinen termostaatti hoitaa homman yleensä säätelemällä lämmitysaikaa (ON/OFF suhdetta) eikä hetkellistä tehoa. Mitataanko näissä se lämpötila lattiasta itsestään?

Miten muuten sitten varmistetaan että lattian vastuksesta saadaan maksimaalinen lämmitysteho termarin asennossa 5 ilman että lattia tulee liian kuumaksi? Voisi olettaa että erilaiset asennuspaikat ja käytetty kaapelimäärä voi tehdä kovin erilaisia comboja?

Ihan mielenkiinnosta kysyn että kun tuossa termostaatissa mainitaan myös tehon mukaan ohjaaminen, mitäs se sitten tarkoittaa ja milloin sellaista käytetään?

Joo. Termarista menee anturi putkea pitkin lattiabetoniin, jolla se tarkkailee lattian lämpöä. Yhdistelmätermarissa on lisäksi toinen anturi termarikotelossa itsessään.

Se 5 asento tarkoittaa esim 35°C lämpöä anturilla, sähkö pysyy vaan kytkettynä kunnes tuo lämpö saavutetaan.

Tuo tehonmukaan ohajus tarkoittas juurikin sitä aikaoerusteusta päälläolosuhdetta, wli 5 asennolla esim 25min päällä 5 min pois sykli.

Varsinaista tehonrajoitusta noissa ei ole, vaikka sellainen esim triacilla olisikin mahdollista tehdä, niin käytännössä sille ei ole juurikaan käyttösovelluksia.

 

[j-o-r-e]

Ainakin noissa perustermareissa, joissa on vaan joku asteikollinen säätönuppi oon olettanu, että se vaan lähinä säätää sitä tavotelämpötilaa ja se lattialämmitys sit vaan käy päällä tarpeen mukaan ja tässä siis sähkösestä kyse, en oikein tiedä voiko siinä tehoon edes vaikuttaa. Vesikiertosissa noi järjestelmät on sit monimutkasempia.

Ei ole välttämättä. Meillä vesikiertonen kaukolämpö ja termari ohjaa vesikiero ko tilaan vain päälle/pois. Laattalattiat on sit jatkuvakierrolla, joita säädetään manuaalisilla virtaussäätimillä. Itse veden lämpö taas säätyy ulkolämpötilan mukaan.

 

[Rollerix]

Se 5 asento tarkoittaa esim 35°C lämpöä anturilla, sähkö pysyy vaan kytkettynä kunnes tuo lämpö saavutetaan.

Onko tuo 35 astetta semmoinen, jonka asentaja itse määrittelee asennusvaiheessa vai onko se joku termarikohtainen vakioarvo? Sori monet lisäkysymykset, mutta mietin vain että onko sitä mahdollista jälkikäteen säätää jos esim. on asetettu anturilämpö liian alhaiseksi (vaikka 30-32) ja huone jää kylmäksi? Meillä yhdessä vessassa kovalla pakkasella lämpötila putoaa jopa tasolle 15-16 astetta jos ovi on kiinni. Olen ajatellut että se johtuisi riittämättömästä tehosta (liian vähän kaapelia?) mutta voisko ollakin niin että vaikka asentaja on määritellyt lattian anturilämmön liian alas?

 

[Pakana]

Onko tuo 35 astetta semmoinen, jonka asentaja itse määrittelee asennusvaiheessa vai onko se joku termarikohtainen vakioarvo? Sori monet lisäkysymykset, mutta mietin vain että onko sitä mahdollista jälkikäteen säätää jos esim. on asetettu anturilämpö liian alhaiseksi (vaikka 30-32) ja huone jää kylmäksi? Meillä yhdessä vessassa kovalla pakkasella lämpötila putoaa jopa tasolle 15-16 astetta jos ovi on kiinni. Olen ajatellut että se johtuisi riittämättömästä tehosta (liian vähän kaapelia?) mutta voisko ollakin niin että vaikka asentaja on määritellyt lattian anturilämmön liian alas?

Toi 35°C oli vaan stetsonista tempaistu lukema, asennusohjeesta näkee miten ko. termari tottelee säätöjä.

Jos termarin max lämpö on saavutettu, sen näkee siitä ettei se naksahda lämmittämään vaikka nuppia kääntelee. Ei noita wc tilojen termareita rajoiteta käytännössä koskaan erikseen, vain jossain puulattiaisissa tiloissa pitää sitä vakiorajoitusta mahdollisesti ruuvata alaspäin.

 

[Hammer Schultz]

Tämä on varmaan taas tyhmä kysymys mutta jos rivitaloyhtiössä sähköpääkeskuksessa oleva asuntokohtainen mittari (jokaisella oma) on mallia Telvent Echelon 83332 (Caruna Espoon verkkoalue) niin onko se mittarin digitaalinen lukema ns. reaaliaikainen vai tuleeko siihen jotain kulutusta viiveellä?

Miksi kysyn tätä? No siksi koska olen yrittänyt minimoida tänään sähkönkulutusta ihan testihengessä (kiinteä soppari) ja vedin mielestäni lämmöt pois (suora sähkö) mutta jostain syystä lattia pysyy varsin lämpimänä koko ajan vaikka sen pitäisi viiletä suht nopeasti kun sähkö lähtee pois (lattialämmitys sähköllä pääsääntöinen lämmityslähde). Asuntokohtainen mittari pääkeskuksessa sanoo että olen käyttänyt n. 8h aikana 3kwh sähköä (ei ole mitään uuneja/pesukoneita yms ollut päällä, ainoastaan pari televisiota/näyttöä, läppäri ja konsoli. Sekä jääkaappi/pakastin normaalisti) joka varmaan pitää aika hyvin kutinsa em. laitteiden varjossa (vajaa 0.4KW/h).

Eli se mikä hämää on tosiaan kun jalat ja kroppa sanoo että lämmöt on edelleen päällä mutta mittari sanoo ettei ole, tällaisessa vajaassa -20C asteessa kämppä pitäisi mielestäni jäähtyä aika nopeasti.

Lämmöt on siis otettu pois päältä Pörssäri/Shelly kombolla (tarkistettu että sallitut tunnit alkavat vasta yöllä) ja varmuuden vuoksi termari väännetty lattialämmityksestä 20C -> 10C eli sähköä ei tosiaan pitäisi mennä lattialämpöön.

Talo 80-luvun puu/tiiliverhoilu vajaa 100m2 kahdessa kerroksessa, lattiat parkettia/kivilaattaa.

Eli, voiko mittarissa olla jotain viivettä vai varaako lattiat todellakin näin hyvin lämpöä?

 

[kajakkivajakki]

Eli, voiko mittarissa olla jotain viivettä vai varaako lattiat todellakin näin hyvin lämpöä?

Mitä paksumpi laatta niin sitä enempi se betoni varaa lämpöä. Sen takia aina neuvotaan että kun teet muutoksia säätöihin niin odota vuorokausi.
Mittari mittaa reaaliaikaista sähkönkulutusta.
Nyt kun huippukalliin sähkön jälkeen taas nostat pyyntilämpötilaa niin myös sähköä kuluu sit enempi kun osa jää laattaan ennenkuin vapautuu huonetilaan eli sähköä kuluu nostovaiheen vuorokauden aikana sit luonnollisesti enempi.

 

[Pakana]

Sähkömittarin oma näyttö on reaaliaikainen, mutta eteenpäin sähköyhtiölle se lähettää kulutustiedot jollain säännöllisellä periodilla, ei reaaliaikaisesti.

Ei olisi eka taloyhtiö jossa sähkömittarit väärässä järjestyksessä ja maksat naapurin sähkön.

 

[kajakkivajakki]

Ei olisi eka taloyhtiö jossa sähkömittarit väärässä järjestyksessä ja maksat naapurin sähkölaskun.

Tälläinen oli tilanne oli omassa lapsuuden taloyhtiössä, vuosikausia maksaneet ristiin kaksi asuntoa toistensa sähköä. Asia paljastui kun muutti asukas saman taloyhtiön sisällä toiseen osakkeeseen ja sähkönkulutus räjähti samoilla kaluilla.
Sähkärihän asian sitten vain korjasi vaihtamalla tarrojen paikkaa sähköpääkeskuksessa, Helppo homma.
Toki tämä sitä aikaa kun mittari luettiin KERRAN VUODESSA

 

[miksu8]

Tämä liene sopiva ketju kysyä, pitääkö takan pelti olla täysin auki kun polttelee? Takka on sellainen teräspönttö josta lämmöt menevät suoraan harakoille. Tuli puhisee levottomasti niin aattelin että jotenkin voisi hiljentää vauhtia. Onko se sitten tuloilmaa rajoittamalla?

 

[kajakkivajakki]

Onko se sitten tuloilmaa rajoittamalla?

Tiesit itse oikean vastauksen
Eli tuloilmalla rajoitetaan polttonopeutta. Varaamattomat takat/kamiinat on kehnoja hyötysuhteltaan

 

[Pakana]

Tämä liene sopiva ketju kysyä, pitääkö takan pelti olla täysin auki kun polttelee? Takka on sellainen teräspönttö josta lämmöt menevät suoraan harakoille. Tuli puhisee levottomasti niin aattelin että jotenkin voisi hiljentää vauhtia. Onko se sitten tuloilmaa rajoittamalla?

Tuloilmaa rajoittamalla. Poiston rajoittaminen on tarkkaa hommaa, ja häkämyrkytys todellinen riski.

Tosin sen miten puut asettelee sinne pesään vaikuttaa myös paloaikaan.

 

[miksu8]

Kiitos vastauksista. Joo häkä pelottaa, siksi en ole lähtenyt testaamaan....

 

[Hammer Schultz]

Sähkömittarin oma näyttö on reaaliaikainen, mutta eteenpäin sähköyhtiölle se lähettää kulutustiedot jollain säännöllisellä periodilla, ei reaaliaikaisesti.

Ei olisi eka taloyhtiö jossa sähkömittarit väärässä järjestyksessä ja maksat naapurin sähkön.

Joo, Carunan hinnaston mukaan 270e hinnalla tulevat laittamaan uudemman mittarin jossa mahdollisuus reaaliaikaiseen mittarointiin (10s välein päivittyy), tällä hetkellä tulee Carunan sivuille tiedot vuorokauden viiveellä.

Mutta jos tuo mittarin oma näyttö on reaaliaikainen niin sitten varmaan tosiaan betonilaatta varannut hyvin lämpöä.

 

[Perkeles]

Tiesit itse oikean vastauksen
Eli tuloilmalla rajoitetaan polttonopeutta. Varaamattomat takat/kamiinat on kehnoja hyötysuhteltaan

Ja sitten saadaan tuli palamaan kitumalla, takan luukut mustaksi ja piippu pihkeentymään.

Oikeaoppisesti ei pitäisi tarvita pellillä rajoittaa, mutta ainakin itsellä pitkillä hormeilla on pakko. Esim. Kiukaan vesipadan liitosputki hehkuu melkein jo keltaisena, jos ei vetoa rajoita pellillä.

Takassakin palotapahtuma on puhdas, luukut pysyy kirkkaina, kun pellillä rajoittaa. Jos tuloilmalla rajoittaa, on yhden pesällisen jälkeen lasit täysin mustana, ja lämpöä ei jää takkaan juuri mitään, kipinöitä toki lentää piipusta.

Ja ihan muurattu takka.

Puita poltettaessa pitäisi kuitenkin saada ne palokaasutkin syttymään, niissä on iso osa lämmöstä. Jos rajoitetaan tuloilmaa, palokaasut poistuu piipusta syttymättä.

 

[Kvarkki]

Mulla on pakko yläpellillä rajoittaa, kun täyden tiilen kokoinen 10+ m korkea hormi imee kuin Monika Lewinsky ovaalihuoneessa. Kulmasta tietysti pala pois, että häkä ei pääse yllättämään. Puolilleen kun laittaa, niin sopiva.

 

[kajakkivajakki]

No täälläkin on varmasti paljon itseäni asiasta viisaampia, mutta jos tuollaisella ns kamiinalla lämmität niin paloa hidastamalla saat aikaan pitkäkestoisemman vaikutuksen lämmölle.
Optimaalisella paloprosessilla varmaan saa enempi puusta lämpöä ulos, mutta se sitten näkyy myös lämpötilan äkillisenä korkeampana nousuna. Ja kun suora putki ulos niin kyllä se lämpö sinne suuntaan pyrkii pääsääntöisesti hakeutumaan.

Siksi nuo kamiinat ja varsinkin 70-luvun taloissa suositut ns makkaranpaistotakat on paremminkin tunnelman luojia kuin lämmönlähteitä korvaamaan muuta lämmitysmetodia.

Ainakin täällä pohjanmaalla vanhaan aikaan suositut ns pönttöuunit ovat olleet sellaisia suht optimeita, luovuttavat lämpöä suht nopeasti, mutta myös lattiapinta-alaansa nähden niiden varauskyky oli pirun hyvä.

 

[Kvarkki]

Eihän sillä yläpellillä palotapahtumaa säädetä vaan hormin imu sellaiselle tasolle, että klapit pysyy pesässä. Ts. korjaataan hormin ominaisuudet siten, että normaalikestoinen palotapahtuma on ylipäätään mahdollinen. Sen jälkeen sitä voi alkaa vasta hifistelemään tuloilman määrällä. Oma hormi suorastaan ulvoo, jos pelti on täysin auki, pesällinen katoaa minuuteissa juurikaan tuhkaa jättämättä.

 

[antti-x]

No täälläkin on varmasti paljon itseäni asiasta viisaampia, mutta jos tuollaisella ns kamiinalla lämmität niin paloa hidastamalla saat aikaan pitkäkestoisemman vaikutuksen lämmölle.
Optimaalisella paloprosessilla varmaan saa enempi puusta lämpöä ulos, mutta se sitten näkyy myös lämpötilan äkillisenä korkeampana nousuna. Ja kun suora putki ulos niin kyllä se lämpö sinne suuntaan pyrkii pääsääntöisesti hakeutumaan.

Siksi nuo kamiinat ja varsinkin 70-luvun taloissa suositut ns makkaranpaistotakat on paremminkin tunnelman luojia kuin lämmönlähteitä korvaamaan muuta lämmitysmetodia.

Ainakin täällä pohjanmaalla vanhaan aikaan suositut ns pönttöuunit ovat olleet sellaisia suht optimeita, luovuttavat lämpöä suht nopeasti, mutta myös lattiapinta-alaansa nähden niiden varauskyky oli pirun hyvä.

En myöskään ole asiantuntija mutta ihan oma kokemus on se että vanhan kaakeliuunin saa yhdellä pesällisellä kuumaksi kun rajoittaa aika vahvastikin sitä palamista joka jatkuu ainakin kuumana hiilloksena vielä kolmen tunnin kohdalla, tai sitten sen lämpöenergian voi täysin avoimin ilma-aukoin päästää harakoille jolloin jäljellä on haalea takka ja viilenevä hiillos jo tunnin päästä. Systeemit joissa palokaasuille on optimoidumpi reitti samalla ehkä vettä lämmittäen ovat aika eri asia kuin suora hormi ulos.

 

[miksu8]

Eihän sillä yläpellillä palotapahtumaa säädetä vaan hormin imu sellaiselle tasolle, että klapit pysyy pesässä. Ts. korjaataan hormin ominaisuudet siten, että normaalikestoinen palotapahtuma on ylipäätään mahdollinen. Sen jälkeen sitä voi alkaa vasta hifistelemään tuloilman määrällä. Oma hormi suorastaan ulvoo, jos pelti on täysin auki, pesällinen katoaa minuuteissa juurikaan tuhkaa jättämättä.

Tämän olen havainnut. Ei siitä paljoa hyötylämpöä jää kun kaikki menee taivaalle.

 

[kajakkivajakki]

Eihän sillä yläpellillä palotapahtumaa säädetä vaan hormin imu sellaiselle tasolle, että klapit pysyy pesässä. Ts. korjaataan hormin ominaisuudet siten, että normaalikestoinen palotapahtuma on ylipäätään mahdollinen. Sen jälkeen sitä voi alkaa vasta hifistelemään tuloilman määrällä. Oma hormi suorastaan ulvoo, jos pelti on täysin auki, pesällinen katoaa minuuteissa juurikaan tuhkaa jättämättä.

Sulla on hormissa veto sitten huomattavan hyvä ja sitä rajoittamalla saat paremman lopputuloksen aikaan. Jokainen takka ja piippuyhdistelmä varmasti on oma kombonsa ja jokaisen käyttäjän pitää opetella se itselle oikea tapa lämmittää. antti-x tuossa jo oman kokemuksensa toi esille, ensimmäisellä polttokerralla kukaan tuskin tietää mikä on se oikea tapa vaan se pitää opetella ns kantapään kautta.

Nykyisinhän takan pellissä on pakollinen se ns häkäreikä kun ei nykypäivän ihmiset ole edes tietoisia pääasiassa oikeasta tavasta toimia kun tulisijojen kanssa moni ei edes puuhastele.

 

[Kvarkki]

Sulla on hormissa veto sitten huomattavan hyvä ja sitä rajoittamalla saat paremman lopputuloksen aikaan. Jokainen takka ja piippuyhdistelmä varmasti on oma kombonsa ja jokaisen käyttäjän pitää opetella se itselle oikea tapa lämmittää. antti-x tuossa jo oman kokemuksensa toi esille, ensimmäisellä polttokerralla kukaan tuskin tietää mikä on se oikea tapa vaan se pitää opetella ns kantapään kautta.

Nykyisinhän takan pellissä on pakollinen se ns häkäreikä kun ei nykypäivän ihmiset ole edes tietoisia pääasiassa oikeasta tavasta toimia kun tulisijojen kanssa moni ei edes puuhastele.

Kyllä kyllä, mutta tässähän oli nyt kyse yhden kysyjän ongelmasta. Te annoitte kysyjälle väärää tietoa. Jos se liekki on oikeasti levoton, niin silloin on täysin tyhjän kanssa rajoittaa tuloa, oli polttoväline mikä tahansa. Jos on yhden normaalin "leppoisan" takkatulen nähnyt, niin pystyy kyllä helposti tunnistamaan milloin hormissa on liikaa vetoa. Liekit muistuttavat lähinnä puhalluslamppua ääritapauksessa.

e: Suosittelen kysyjää kokeilemaan yläpellin vaikutusta tulen käytökseen. Merkkaa peltiin vaikka "täysin auki/kiinni" rajat jotenkin (jos ei muuten erota), että tiedät paljonko hormista olet sulkenut. Helpottaa myöhemmin saman asetuksen löytämistäkin.

 

[dot1q]

Tulisijan vetokeskusteluun muistutan siitä, että liian kuumana palava pesällinen puuta kuumentaa myös palotilan liian kuumaksi.

Siksi on hyvä että tätä asiaa täällä puidaan ja annetaan vinkkejä kuinka toimia. Juurikin tuollainen leppoisa loimotus pitäis olla juurikin paras. Jotta siihen pääsee, pitää olla sopiva määrä puuta joko pystyyn tai vaakaan ladottuna pesän (riippuu pesän mallista). Lisäksi tavaran kuivuus vaikuttaa.. Sitten se tuloilma ja poisto, sekä hormiston muoto.
Piipuista 15 cm x 15 cm on vielä niin sievän pieni, että vetää kohtuullisesti, eikä tarvitse muuta kuin tuloilmalla säätää liekki kohdalleen.
Jos taas on ”täyden tiilen kokoinen” eli noin 15 cm x 30 cm suorakaiteen muotoinen railo hormina, veto on todellaraju, eikä pelkkä tuloilman rajoitus riitä.
Nämä nyt näin yleistyksinä. piipun pituus, rakenuksen tuloilman toteutus jne vaikuttavat tähän päälle vielä. Samoin ulkona vallitseva keli.

Joten asiaan kannattaa paneutua, niin kestää tulisijat hyvänä useita vuosia.

 

[Perkeles]

Kyllä kyllä, mutta tässähän oli nyt kyse yhden kysyjän ongelmasta. Te annoitte kysyjälle väärää tietoa. Jos se liekki on oikeasti levoton, niin silloin on täysin tyhjän kanssa rajoittaa tuloa, oli polttoväline mikä tahansa. Jos on yhden normaalin "leppoisan" takkatulen nähnyt, niin pystyy kyllä helposti tunnistamaan milloin hormissa on liikaa vetoa. Liekit muistuttavat lähinnä puhalluslamppua ääritapauksessa.

e: Suosittelen kysyjää kokeilemaan yläpellin vaikutusta tulen käytökseen. Merkkaa peltiin vaikka "täysin auki/kiinni" rajat jotenkin (jos ei muuten erota), että tiedät paljonko hormista olet sulkenut. Helpottaa myöhemmin saman asetuksen löytämistäkin.

Tuttu poltti takassa aina pari pesällistä, ja silti se ei ollut oikeen kuuma.
Itse poltin samassa yhden, ja alkoi takan päällä vuosia olleet kynttilät pehmenemään.

Sillä on hiton iso ero miten polttaa. Ja jos veto liian kova, niin lämmittää hormiakin tarpeettomasti, jossa tulipalon vaara.

Itsellä myös kamiina navetan takkahuoneessa, tuokin vetää liitosputken aivan keltaiseksi jos ei pellillä rajoita. Tuloilmaa rajoittamalla taas koko kamiina sisältä paksussa noessa.

Oma leivinuuni taas vaati kovan vedon, niin palokaasut palaa ylemmässä pesässä, joka on ruuanlaittoon tarkoitettu. Tuo pysyy täysin puhtaana ja sen vetoluukusta voi katsella kun liekit tanssii palokaasujen palaessa.

Joka tulisija on erilainen, ja pitäisi kokeilla miten säädöt vaikuttaa. Muuten menee puuta hukkaan ihan pirusti, ja tulee päästöjä, jos nyt on sellainen että niistä välittää.

Kun palotapahtuma on optimi, niin piipusta ei juuri savua tule.

 

[kajakkivajakki]

Armeijan kamiinoissa ei ollut piipussa pelliä ollenkaan ja kun oikein hyvin puut asetteli ja sinne klapia syötti tasaisin väliajoin niin pikkukisat oli päällä kuka saa useamman palasen hormista keltaisenpunaiseksi

 

[Kvarkki]

Näkkileipää ja kenkäplankkia väliin, niin mansikka oli valmis...

 

[kajakkivajakki]

Samat harrastukset siis muillakin. Ja monelle varmasti se ensimmäinen kokemus tulisijan lämmittämisestä. Ehkä nyt ei se kaikkein optimaalisin, mutta ns omaa kivaa

 

[Jebaus]

Joo, Carunan hinnaston mukaan 270e hinnalla tulevat laittamaan uudemman mittarin jossa mahdollisuus reaaliaikaiseen mittarointiin (10s välein päivittyy), tällä hetkellä tulee Carunan sivuille tiedot vuorokauden viiveellä.

Mutta jos tuo mittarin oma näyttö on reaaliaikainen niin sitten varmaan tosiaan betonilaatta varannut hyvin lämpöä.

Uuden mittarin sijaan voit myös hankkia pulssimittarin joka lukee mittarin sähkönkulutuksen siitä vilkkuvasta ledistä tai pihtimittarin joka lukee kulutuksen taas vaihejohdoista reaaliaikaisesti ja jakaa sen pilveen tai näyttää erillisellä näytöllä vaikka keittiön pöydällä. Esim Fortum myy tälläistä kotinäyttöä n. 200e riistohintaan mutta vastaavan laitteen saa itse hankkimalla n. 100 eurolla.

 

[BongisKhan]

Jos jotain positiivista tästä tämän päivän pörssisähkökatastrofista pitää hakea, niin tulipahan nyt koeponnistettua sekin, että koko talo on mahdollista hätätilanteessa lämmittää pelkällä takalla, ilman että sisälämpötila putoaa liian alas edes vähän kovemmilla pakkasilla. Vaati tosin vähän ennakointia, sillä olen tässä tiistaista asti mättänyt tuohon reilu kolmetonniseen Möhkäleeseen varmaan toista kuutiota puuta yhteensä tämän viikon aikana. Tuli myös harvinaisesti ajettua keittiön 1300W lattialämmitystä viime yö kun oli vielä "halpaa" ihan vaan siltä varalta, että pelkkä takan lämpö ei olisikaan riittänyt, mutta veikkaan että olisi selvitty pelkällä takallakin ihan hyvin. Toki täällä ei tänään ollut enää ihan niin kireät pakkaset, mutta alle -15 mentiin kuitenkin koko päivä.

Tässä on myös muutenkin pikkuhiljaa harjaantunut tuon Möhkäleen sielunelämään ja vaikka en vieläkään ole lähellekään varma, mikä olisi se optimaalinen puumäärä, asettelu ja lämmityssykli, niin nykyään sentään pystyy operoimaan tuota ilman, että pelmahtaa joka kerta hirveät savut kämppään kun luukun avaa ja muutenkin tuosta saa oikeasti sitä lämpöä pihalle. Alussa kun en tuota saanut oikein kunnolla lämmittämään oikein millään, mutta on toki täysin mahdollista että nyt tuo lämpö muodostuu ihan hirveällä puun hukalla. Joka tapauksessa täällä on kanssa pitkä ja avara piippu, niin pakko kyllä pellillä rajoittaa poistoilmaa ja tuloilma on ihan täydellinen mysteeri. Nimittäin vaikka tuhkaluukun räppänää avaamalla saa selvästi palotapahtuman riemastumaan, niin tuli palaa kyllä oikein iloisesti vaikka luukku olisi täysin säpissä. Olen tässä arvuutellut, että tuleeko tuloilma sitten jotenkin tuon lasiluukun raoista, vai pitääkö rakennuksen pohjapiirroksiin piirretty merkitty takan alle menevä "tulisijan korvausilma" - putkilo paikkansa. En ainakaan ole onnistunut paikallistamaan missä sen päät olisivat ulkona tai takan sisällä.

 

[Zigh]

Olen tässä arvuutellut, että tuleeko tuloilma sitten jotenkin tuon lasiluukun raoista, vai pitääkö rakennuksen pohjapiirroksiin piirretty merkitty takan alle menevä "tulisijan korvausilma" - putkilo paikkansa. En ainakaan ole onnistunut paikallistamaan missä se päät olisivat ulkona tai takan sisällä.

Jos on tuloilma suoraa ulkoa niin kyllä sille pitäisi olla myös pelti säätöä varten.

 

[BongisKhan]

Jos on tuloilma suoraa ulkoa niin kyllä sille pitäisi olla myös pelti säätöä varten.

Kaiken järjen mukaan kyllä. Olen olettanut, että tuo merkintä piirrustuksissa on vain varaus, mutta toisaalta eipä olisi ensimmäinen asia tässä kämpässä joka on rakenenttu "vähän sinne päin"... Toisaalta taas jos siellä oikeasti olisi joku pellitön putki suoraan pihalle niin kaiken järjen mukaan vedon pitäisi olla melkoinen...

 

[Rollerix]

Toi 35°C oli vaan stetsonista tempaistu lukema, asennusohjeesta näkee miten ko. termari tottelee säätöjä.

Jos termarin max lämpö on saavutettu, sen näkee siitä ettei se naksahda lämmittämään vaikka nuppia kääntelee. Ei noita wc tilojen termareita rajoiteta käytännössä koskaan erikseen, vain jossain puulattiaisissa tiloissa pitää sitä vakiorajoitusta mahdollisesti ruuvata alaspäin.

Kiitos paljon! Taas viisaampi yhden päivän jälkeen .

 

[Jebaus]

Monesti nähnyt että alapohjasta on vaan tuotu 50mm putki sinne takan alle ja thats it. Paikka monesti siellä tuhka-astian vieressä/alla ja sieltä saa sitten korvausilman. Säädöt säätävät sitten niinsanotusti huoneesta tulevaa ilmaa.

Ei se veto siellä mikään melkoinen ole pienellä putkella toteutettuna ja kun takkaa ei käytetä ja hormin pelti on kiinni ei siellä liiku ilma ollenkaan.

 

[Kvarkki]

Mihin peltiin Jebaus viittaat? Hankala kuvitella, että siinä tuloputkessa jotain peltiä olisi, jos lattiasta tulee..?

 

[Jebaus]

Mihin peltiin Jebaus viittaat? Hankala kuvitella, että siinä tuloputkessa jotain peltiä olisi, jos lattiasta tulee..?

Korjasin/selvensin vähän tekstiäni. Ja tosiaan siellä korvausilmaputkella pitäisi olla oma pelti mutta kokemuspohjaisesti näin ei aina ole.

Tässä vielä havainnekuva

Korvausilma voi tulla myös palohormia pitkin. Etenkin uudemmissa sisustustakoissa käytetty ja varsin toimiva ratkaisu joten vaihtoehtoja toteutukselle kyllä löytyy.

 

[jak]

Jos jotain positiivista tästä tämän päivän pörssisähkökatastrofista pitää hakea, niin tulipahan nyt koeponnistettua sekin, että koko talo on mahdollista hätätilanteessa lämmittää pelkällä takalla, ilman että sisälämpötila putoaa liian alas edes vähän kovemmilla pakkasilla. Vaati tosin vähän ennakointia, sillä olen tässä tiistaista asti mättänyt tuohon reilu kolmetonniseen Möhkäleeseen varmaan toista kuutiota puuta yhteensä tämän viikon aikana. Tuli myös harvinaisesti ajettua keittiön 1300W lattialämmitystä viime yö kun oli vielä "halpaa" ihan vaan siltä varalta, että pelkkä takan lämpö ei olisikaan riittänyt, mutta veikkaan että olisi selvitty pelkällä takallakin ihan hyvin. Toki täällä ei tänään ollut enää ihan niin kireät pakkaset, mutta alle -15 mentiin kuitenkin koko päivä.

täällä tuli testattua 4kw kaasulämmitin, helvetin kuumaksi veti olohuone missä tuo pöhötti
hyvin kyllä riitti vanhan talon pitämään lämpimänä vaikka otti sähkölämmitykset pois aamulla kun mittari näytti -23

 

[kajakkivajakki]

Molemmilla veljillä on takan korvausilman putki, kummallakaan ei mitään varsinaista peltiä ole. Toisella menee vuolukivileivinuunitakkaan takan sisällä täysin raakana ja ulkoseinällä terassin alla täysin auki 110 viemäriputki. Toisella tulee 3t paikallamuuratun leivinuuni-takanviereen ja kivijalassa sen päässä normaali kierrettävä venttiili. Toteutuksia on noiden lisäksi vielä monenlaisia, mutta molemmat sen tupiinsa laittoivat vaikka osa "viisaista" oli sitä mieltä että ihan turha. Koska jälkikäteen sitä ei saa millään järjellisillä kustannuksilla asennettua niin sama laittaa sit vaikka sen tulppaisikin kun rakentamisvaiheessa ei maksa mitään.

 

[Jebaus]

täällä tuli testattua 4kw kaasulämmitin, helvetin kuumaksi veti olohuone missä tuo pöhötti
hyvin kyllä riitti vanhan talon pitämään lämpimänä vaikka otti sähkölämmitykset pois aamulla kun mittari näytti -23

Kaasulämmitin on erinomainen hätä/varalämmitin. Itse lämmitin maksaa alle 100e ja kaasupullon voi lainata vaikka grillistä. 1kg nestekaasua tuottaa 13kw energiaa eli 25€ täyttöhinnalla saat 130kwh lämpöä, 19,2c/kwh

"Huolto" ja sähkövapaa sekä hajuton. Toimii niin ulkona kuin sisälläkin. Ainut huolehdittava asia on palamisesta syntyvä kosteus ja hiilidioksidi, kevyt tuuletus tilassa tunnin/parin välein pakkasella riittää hyvin.

 

[Kvarkki]

Korjasin/selvensin vähän tekstiäni. Ja tosiaan siellä korvausilmaputkella pitäisi olla oma pelti mutta kokemuspohjaisesti näin ei aina ole.

Tässä vielä havainnekuva

Korvausilma voi tulla myös palohormia pitkin. Etenkin uudemmissa sisustustakoissa käytetty ja varsin toimiva ratkaisu joten vaihtoehtoja toteutukselle kyllä löytyy.

Oleellista siis, että se tulopelti on asennetussa takassa ja takka blokkaa kaiken ei-toivotun ilmavirran.

 

[Jebaus]

Tuplat