Talon lämmitysratkaisut

[weebee]

Ja vielä se, että se po

Jees elikkä nyt on tilanne se että sen jälleen kun pistin sähkövastuksen päälle niin pattereiden paine tippunut 1bar to 0 ja pannuhuoneessa kuuluu ihmeellinen ilmava lotina.
Onkohan tolla sähköllä nyt ongelma pitää tota vesikiertoa päällä vaiko pitäiskö siltä nyt vaam sähkön kanssa nostaa pyydettyä sisälämpötilaa?

Edit: Hanasta myöskin ei enää saa tulikuumaa vettä, vesi on lämmintä mutta ei kuumaa.

Ihan rohkeasti sitä lämpövastuksen termaria ylös.
Saattaa olla paisuntasäilön ongelmia, jos paine laskenut noin alas lämpötilan pudotessa.
Täyttöventtilistä lisää painetta lämmityskiertoon tarpeen mukaan.
Ilmaus ehkä pitää myös tehdä.

 

[Evreka]

Jees elikkä nyt on tilanne se että sen jälleen kun pistin sähkövastuksen päälle niin pattereiden paine tippunut 1bar to 0 ja pannuhuoneessa kuuluu ihmeellinen ilmava lotina.
Onkohan tolla sähköllä nyt ongelma pitää tota vesikiertoa päällä vaiko pitäiskö siltä nyt vaam sähkön kanssa nostaa pyydettyä sisälämpötilaa?

Edit: Hanasta myöskin ei enää saa tulikuumaa vettä, vesi on lämmintä mutta ei kuumaa.

Minkälainen lämmönsäädin? Eipä siihen tarvitse koskea jos on sopiva lämpö sisälllä, säädinhän ei välitä siitä millä lämpö tehdään. Paisuntasäiliö voi olla vettä täynnä eikä toimi jos paineet tippuu lämmön mukana. Lisää painetta vain.
Kattilan kierukasta loppunee teho noilla lämmöillä, suunniteltu öljykäyttöön 80-90 asteiselle kattilavedelle. Ja tehoa huonontaa entisestään iän myötä kalkkeutuminen.

 

[Nik97]

Paisuntasäiliöstä kun on puhetta niin kysynpä täältä.
Putkari kävi vaihtamassa vuotavan ilmakellon ja samalla meinasi että paisuntasäiliö olisi ehkä vaihtokunnossa. Järjestelmänä siis on puukattila (arimax 35) mikä lämmittää 1800 litran varaajaa josta lämmin vesi menee lattialämmitysputkiin ja käyttövetenä. Kun aloitan lämmittämisen niin kattilan painemittarin mukaan paine on n. 0,3 bar, varaajan ylä & alalämpö n. 20-30 astetta, välillä ylälämpö n.40 astetta. Kun lämmitän koko pesällisen niin varaajan ylä & alalämpö nousee n. 70 asteen kieppeille ja paine näyttää hiukan yli 1 bar. Saatan lisätä vähän puita että saan varaajan lämmöt 90 asteeseen, paine saattaa nousta siihen 1,5 bariin ja välillä vähän ylikin. Tällöin tietysti varoventtiili alkaa päästää vettä kaivoon. Varaaja/kattila kun jäähtyvät niin paine putoo sinne alle 0,5 bariin muttei kuitenkaan ihan nolliin. Tullut vaan mieleen että onko tuollainen paineenvaihtelu normaalia vai pitäisikö sen pysyä jossain tietyssä? Kuulemma jonkun verran paine laskee puulämmityksessä mutta en oikein tiedä mikä on sallitun rajoissa. Vettä en ole oikeastaan lisäillyt koska lämmittäminen nostaa tuota painetta tietysti.

 

[Pete88]

Nyt olisi mahdollisuus jälkiviisastella, sillä jouduin tänään extempore päättämään korvaavasta ratkaisusta talomme maalämpökaivon suhteen. Meille piti tulla yksi 225m syvä kaivo ja 13kw pumppu. Kaivoa poratessa porasta hajosi kruunu sinne kaivoon ja uusi kruunu meni heti perään kun vanhan jämät sen rikkoivat. Toisin sanoen kaivoa ei voinut porata syvemmäksi. Kaivo jäi saamani tiedon mukaan n. 150 metriä syväksi ja melkoisen selvittelyn jälkeen päätettiin sitten porata toinen matalampi kaivo viereen vinoon, jolloin nämä kaksi kaivoa kytketään sarjaan ja saadaan ilmeisesti tätä kautta kompensoitua vajaaksi jäänyt kaivon syvyys. Alkuperäinen kaivo oli pystysuora, mutta toinen porattiin vinoon ja 90 metriä syväksi. Toisin sanoen kaivojen yhteispituus on nyt 240m.

Sen verran ehdin aihetta tutkia, että kaksi matalaa kaivoa ei ole yhtä kuin yksi syvä kaivo ja tätä osin kompensoitiin poraamalla toisesta kaivosta hieman syvempi, mutta miten arvon raati näkee tämän, teinkö hölmön päätöksen? Asiasta kyllä konsultoin monelta ammattilaiselta, myös riippumattomalta taholta ja ilmeisesti tuon ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Toki varmaan yksi vaihtoehto olisi ollut alkaa vaatia kokonaan uutta kaivoa, mutta takeita ei ollut, etteikö sen kanssa olisi käynyt samalla tavalla ja kukaan ei suositellut lähtemään vaatimaan tuollaista.

 

[dot1q]

@Pete88 mikä on kaivojen etäisyys? 25 metriä pitäs olla, joskus aikanaan kun aiheeseen tutustuin, tämän lukeman päädyin iskostamaan päähäni.
Jos on vähemmän… käyttävät samaa ”lämpöpotentiaalia” tuolta osin.

(225m yksi vs 240m kaksi, maallikon näppituntumalla hyvä. Vaikka ns yläpäässä olisivat sitä 25 metriä lähempänä toisiaan, lisämitta on siellä maan uumenessa..)

 

[tietokonerikki]

Nyt olisi mahdollisuus jälkiviisastella, sillä jouduin tänään extempore päättämään korvaavasta ratkaisusta talomme maalämpökaivon suhteen. Meille piti tulla yksi 225m syvä kaivo ja 13kw pumppu. Kaivoa poratessa porasta hajosi kruunu sinne kaivoon ja uusi kruunu meni heti perään kun vanhan jämät sen rikkoivat. Toisin sanoen kaivoa ei voinut porata syvemmäksi. Kaivo jäi saamani tiedon mukaan n. 150 metriä syväksi ja melkoisen selvittelyn jälkeen päätettiin sitten porata toinen matalampi kaivo viereen vinoon, jolloin nämä kaksi kaivoa kytketään sarjaan ja saadaan ilmeisesti tätä kautta kompensoitua vajaaksi jäänyt kaivon syvyys. Alkuperäinen kaivo oli pystysuora, mutta toinen porattiin vinoon ja 90 metriä syväksi. Toisin sanoen kaivojen yhteispituus on nyt 240m.

Sen verran ehdin aihetta tutkia, että kaksi matalaa kaivoa ei ole yhtä kuin yksi syvä kaivo ja tätä osin kompensoitiin poraamalla toisesta kaivosta hieman syvempi, mutta miten arvon raati näkee tämän, teinkö hölmön päätöksen? Asiasta kyllä konsultoin monelta ammattilaiselta, myös riippumattomalta taholta ja ilmeisesti tuon ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Toki varmaan yksi vaihtoehto olisi ollut alkaa vaatia kokonaan uutta kaivoa, mutta takeita ei ollut, etteikö sen kanssa olisi käynyt samalla tavalla ja kukaan ei suositellut lähtemään vaatimaan tuollaista.

Talvellahan ton sitten näet, mutta hyvin yleisesti porataan toinen kaivo viereen, jos tehot eivät riitä => En olis kovin huolissani jos on ylimääräisiä metrejä, vaikka
maan kuori on lämpimämpi alaspäin mentäessä
Edit: Kaivojen etäisyydellä on myös merkitystä kuten @dot1q ylläkertoi

Ja kun kattilan hyötysuhteeksi saadaan 80 %, niin hinnaksi tulee 18,75 c/kWh.
Öljykattila sitten tuppaa pikeentymään kunnolla, kun poltellaan matalassa lämmössä. Kokemusta on, kun nuohoojalla oli pientä urakkaa avata paikat.

Toi ollee jo aika varman päälle, itse laskeskelen 8,3kW/litra. Samaa mieltä tosta puhdistustarpeesta, sen näkee helpoiten kun katsoo savukaasun lämmöt polttimen pysähtyessä säädetyssä lämmössä. Kun kattila on puhdas ja jos eroaa 15-astetta siitä pitäis jo puhdistaa.

 

[Zigh]

Nyt olisi mahdollisuus jälkiviisastella, sillä jouduin tänään extempore päättämään korvaavasta ratkaisusta talomme maalämpökaivon suhteen. Meille piti tulla yksi 225m syvä kaivo ja 13kw pumppu. Kaivoa poratessa porasta hajosi kruunu sinne kaivoon ja uusi kruunu meni heti perään kun vanhan jämät sen rikkoivat. Toisin sanoen kaivoa ei voinut porata syvemmäksi. Kaivo jäi saamani tiedon mukaan n. 150 metriä syväksi ja melkoisen selvittelyn jälkeen päätettiin sitten porata toinen matalampi kaivo viereen vinoon, jolloin nämä kaksi kaivoa kytketään sarjaan ja saadaan ilmeisesti tätä kautta kompensoitua vajaaksi jäänyt kaivon syvyys. Alkuperäinen kaivo oli pystysuora, mutta toinen porattiin vinoon ja 90 metriä syväksi. Toisin sanoen kaivojen yhteispituus on nyt 240m.

Sen verran ehdin aihetta tutkia, että kaksi matalaa kaivoa ei ole yhtä kuin yksi syvä kaivo ja tätä osin kompensoitiin poraamalla toisesta kaivosta hieman syvempi, mutta miten arvon raati näkee tämän, teinkö hölmön päätöksen? Asiasta kyllä konsultoin monelta ammattilaiselta, myös riippumattomalta taholta ja ilmeisesti tuon ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Toki varmaan yksi vaihtoehto olisi ollut alkaa vaatia kokonaan uutta kaivoa, mutta takeita ei ollut, etteikö sen kanssa olisi käynyt samalla tavalla ja kukaan ei suositellut lähtemään vaatimaan tuollaista.

Meille tuli sama ratkaisu kun poraus tökkäsi liikaan veden tuloon. Vielä ei ole edes yhden talven verran kokemusta miten tuo toimii, joten siihen en voi sanoa mitään.

Mutta itse lueskelin sen verran kahden kaivon systeemeistä, että yleinen konsensus tuntui olevan että ne kannattaa kytkeä mielummin rinnan kuin sarjaan. Vaatii tietysti linjasäätöventtiilit ja vähän perehtymistä että saa mittailtua kaivoilta tulevaa nestettä molemmista erikseen tasapainotusta varten. Etuna tässä on se että kaivot kylmenee tasaisesti ja virtausvastus on paljon pienempi (keruuputkikin voi olla pykälää pienempää).

 

[Euroshopperi 2]

Kaivoja ei pitäisi kytkeä sarjaan. Muutoin se ensimmäinen kaivo voi jäätyä ja rikkoa putkistoa. 90 m kaivoon voisi liittää vielä 60 m maalenkkiä samanpaksuisella putkella ja kytkeä sitten kaivot rinnankytkentänä. Tällöin myös virtaama höyrystimellä kasvaa, eikä kaivoon palaava liuoksen lämpötila laske niin helposti pakkasen puolelle. 2 x 150 m putkien virtaaman vastustus on ihan eri tasolla, kuin yrittää yhtä 240 m pitkää kaivoa työntää yhdestä putkesta. Eli putkea on nyt 480 m lenkki vs 2 x 300 m lenkki rinnakkain kytkettynä. Riippuu sitten vielä monesta asiasta, että tuleeko ongelmia, vai ei. Mulla on esim 2 x 165 m kaivot rinnankytkettynä ja varmistin mitoittamalla yhdysputket samanmittaisiksi, että virtaama on kaivoissa sama, jotta ei tarvita mitään säätöventtiileitä kuristamaan kiertoa. Hyvin toimii. Jos toinen kaivo viilenee, niin virtaama silloin pienenee fysiikan sanelemana ja tasaus toimii itsestään. Jos mahdollista, niin pyrkisin laittamaan tuohon 90 m kaivon eteen sarjaan tuollaisen maalenkin. Sillä kun ei ole mitään väliä, jos maa menee jäähän, mutta kaivolla on ihan kunnolla merkitystä jäätymisestä. Jos pitää rajana, että kaivosta saa repiä lämpöä 100 kWh/m Suomen olosuhteissa etetässä, niin 24 000 kWh olisi tuolta ihan maksimi, jolloin COP 4 lattialämmitystalossa olisi talon tarve n. 32 000 kWh lämpöihin. Tälloin olisi esim öljynkulutus ollut luokkaa 4000 L/ vuosi. Nämä tietysti ihan hattuvakioilla vedettynä ja patteritalossa kaivoista tietysti otetaan vähemmän ja sähköä kuluu hieman enemmän.
edit katsoin väärin ja piti arvella 225 m mukaan, mutta pöljäilin kaikki 240 m. No saa ne helpisti ittekseen muunnella oikein. Ja tosiaan niinkun Zigh tuossa mainitsi, niin sen toisen kaivn voisi kuristaa myös rinnan kytkettynä, jottei pääse jäätymään.

 

[Pete88]

Kiitoksia kommenteista. Esitin huoleni sekä kaivojen etäisyydestä että tuosta sarjaan kytkemisestä toimittajalle, mutta nämä monin eri argumentein esitettiin turhiksi huoliksi. Tilanne oli joka tapauksessa haastava, kun kesken työpäivän tuli tuollainen puhelu, että miten tehdään ja piti siinä yhtäkkiä yrittää opiskella tällaisen vaihtoehdon mahdollisia ongelmia tai riskejä. Olen kuitenkin maksanut yhdestä syvästä kaivosta, enkä kahdesta matalasta mahdollisine ongelmineen. Kaivot tosiaan ovat vain n. metrin etäisyydellä toisistaan yläpäästä, mutta kerrotun mukaan toinen lähtee vinoon, jolloin eivät kuulemma kokonaisuutena tuota ongelmaksi asti lämpöjen toisiltaan varastamista. Rinnan kytkennässä oli olevinaan vaikka mitä haasteita ja niitä ei kuulemma pientalokohteisiin juurikaan tehdä ja reklamaatioita ei ole tullut, että asiakkaat olisivat tämän suhteen olleet kuitenkin tyytyväisiä. Nämä kaikki siis pumppufirman asennuspäällikkö tms. tittelillä kertomaa. Hieman vaikea oli enää siinä ryhtyä vastahankaan kun asiantuntemus aiheesta ei ollut korkea. Jos nyt oikein käsitin, niin kierto menisi ensiksi syvään kaivoon ja sieltä matalaan, jotta kuulemma tuo jäätymisriski olisi pienempi.

Ja tosiaan mitoituslaskelman mukaan meidän talon kokonaisenergiankulutus olisi käyttöveden kanssa 24000 kwh. Talo on uudiskohde ja sijaitsee Jyväskylässä.

 

[Zigh]

Rinnan kytkennässä oli olevinaan vaikka mitä haasteita ja niitä ei kuulemma pientalokohteisiin juurikaan tehdä ja reklamaatioita ei ole tullut, että asiakkaat olisivat tämän suhteen olleet kuitenkin tyytyväisiä. Nämä kaikki siis pumppufirman asennuspäällikkö tms. tittelillä kertomaa. Hieman vaikea oli enää siinä ryhtyä vastahankaan kun asiantuntemus aiheesta ei ollut korkea. Jos nyt oikein käsitin, niin kierto menisi ensiksi syvään kaivoon ja sieltä matalaan, jotta kuulemma tuo jäätymisriski olisi pienempi.

Urakoitsijat eivät varmaan halua tehdä rinnankytkentöjä, koska suurin osa asiakkaista ei ymmärrä asiasta mitään eikä osaa valvoa että kaivot pysyy tasapainossa. Tästä saattaa sitten seurata turhia reklamaatioita yms. Sarjaan oli meilläkin urakoitsija ensin laittamassa mutta kun vaatimalla vaadin että haluan ne rinnan ja selitin että osaan kyllä vahtia kaivojen lämpötiloja niin rinnan ne sitten kytkettiin. Jakotukin ja venttiilit olen siitä ilosta valmis ylimääräistä maksamaan.

 

[Euroshopperi 2]

Jos nuo 2 kaivoa kytketään sarjaan, niin ne pitäisi vetää 50 mm putkella, jotta saadaan riittävästi virtaamaa liuos tuossa lenkissä. Luultavasti kohteeseen tulee invertteri pumppu, joka pystyy pitämään Dt:n 3:ssa asteessa suurimman osan vuotta, eikä ongelmia tule. Jos laskennallinen tehon tarve on 24 000 kWh, niin silloin kaivoista tarvitaan vain n 18 000 kWh luokkaa energiaa ja tilanne helpottuu kummasti tuon syvemmän kaivon osalta. Epäilen kuitenkin, että laittavat sinne mitään enempää kyselemättä 40 mm putkea ja selittävät uutta tarinaa. Virtaaman hidastuessa tuosta ensimmäisestä kaivosta kuitenkin otetaan suhteessa yhä enemmän energiaa, mitä hitaammin se virtaa. Eli talon syödessä maksimitehoja saattaa höyrystin kylmentää liuosta esim jo 6:lla asteella huonolla virtaamalla. Jos tälloin kylmennyt tuottaa 0-asteista liosta, niin se palaa -6 asteisena ja homma alkaa edetä. Kovemmalla virtaamalla kompuralla ei saada, kuin 3 asteen alenema liuoskiertoon. Vähän kärjistäen nyt pelotellaan kyllä, mutta siis 50 mm keräimen laitto on ihan perusteltu vaatimus, jos ovat ihan itse asiansa tyrineet. Vahingon minimointi.

 

[Applessiini]

Onko jollakin Niben vilp ja Niben äly-patteritermostaatteja käytössä? Saadaanko tällä jotain käytännön synergiaetua aikaiseksi?
Niben vilpin asennus keväällä edessä öljylämmityksen tilalle, mutta nyt jo kaipaisi esim makuuhuoneen patterin säätöön vähän tarkkuutta. Etenkin vaimo kääntää aina termaria turhan reilulla kädellä ja aina mennään kuumasta kylmään ja toisinpäin.

-onko niin että Niben kanssa toimii vain heidän omat patteritermarit, vai käykö siihen pariksi jonkun tietyn järjestelmän termarit?

-vai olisiko jonkun muun järjestelmän älytermarit mistä näkee asteet? Noi niben termostaatit eivät ole ihan halpoja. Mietin onko hukkaan heitettyä rahaa?

Kotona vähän philips hue lamppuja ja pari shellyn laitetta kulutuksia mittailemassa, jos jotain synergioita miettii.
Lisäksi kylppärin lattiassa on lattialämmitys sähköllä, johon olen harkinnut jotain älykästä termaria. Tällä hetkellä siinä on perus devireg.
Ja itseasiassa koko talossa on sähköinen lattialämmitys, mutta se ei ole päällä kuin tarvittaessa. Laitoin narut lattiaan 10v sitten kun uusittiin parketti ja samalla vähän oikaistin lattian valuja. Lähinnä ne on laitettu varalle sinne jos vm 78 patteriverkosto, joka on valun sisällä, rupeaa joskus vuotamaan.

Siis lähinnä mietin että miten saisi lämmitysjutut yms mahdolliset automaatiot jne niin ettei jokainen termari olisi eri apin takana.

Suosituksia/ajatuksia?

 

[Pete88]

Kiitoksia jälleen! Asia on edelleen selvityksessä ja odottelen vastauksia. Laitoin Kvv-vastaavan asialle, jolla on itselläänkin todella vankka kokemus maalämmöstä (kun myös myy niitä) ja hänen lähtökohtainen ajatus oli nimenomaan rinnakkain kytkennästä. Eli toivottavasti tässä saadaan ammattilaisten kesken joku järkevä ratkaisu aikaiseksi.

Itse näin tilaajana edellytän lähinnä sitä, että tilaamani ja maksamani tuote vastaa tarjottua. Sinänsä minulla ei ole ongelmaa kahden kaivon kanssa, kunhan toimivat luvatusti ja hyötysuhde ei kärsi.

Edit: asia etenikin rivakasti ja kaivot nyt kaikesta huolimatta kytketään sarjaan, mutta jotain varotoimenpiteitä asian suhteen tehdään. Lisäksi toimittajan kanssa saatiin sopimuskuviot sellaiseksi, että saatiin tyydyttävä ratkaisu aikaiseksi.

 

[Euroshopperi 2]

Halvin ratkaisu olisi ollut porata molemmat kaivot 150 m mittaan ja unohtaa koko sählääminen. 60 m lisää kaivoa ja saisi molempiin työntää 40 mm putkea, kytkentä rinnakkain ja unohtaa kaikki säätäminen. Mulla on etelässä 2 x 165 m ja tehoa otetaan kaivoista n 25 000 kWh. Kuristuksia ei ole ja virtausmittareista näkee, että kaivojen virtaama vaihtelee siten, että vaikka tänä vuonna hieman toinen enemmän, niin voi seuraavana vuonna vaihtua keskenään. Virtaamat pyörii siis n 65-70 L/min lukemissa. Eli lähellä 4000 L/h, joka on törkeästi enemmän, kuin 17 kW pumpulle sallittu minimi 2490 L/h. 10 vuoden jälkeen on kaivoille vain pari kertaa saanut palaamaan alle 0-asteista liuosta, joka ittellä oli tavoitteenakin. Eli lämpöpumppu toimii tälloin vähintään myös nimellishyötysuhteellaan, kun palaava neste ei kaivoilta ole koskaan laskenut alle tuon 0-asteen. Pikemminkin +3 asteessa tulo ollut höyrystimelle. Tästä seuraa tietysti mukavuustekijänä, että lämmintä vettä ei ole kuumenneltu koskaan vastuksilla ja saa 58 asteeseen kuumennettua ilman vastuksia ja kompuran lämpökatkoja. Jos laitan 2 astetta lisää lämpöä, niin ei aina pakkasilla onnistu, kun vastukset on kytketty pois ja kompura ei jaksakkaan pyörittää 60-asteista kiertovettä. Kaivoista ei saa tehtyä ylitehoisia millään ilmeellä. Niistä tulee aina enemmän, tai vähemmän huonoja. Hintahaitta on tulee metreistä. Meillä törkein kauppias tarjosi 180 m kaivoa silloin 10 v sitten. Ja kun sain lopulta yhdeltä kauppiaalta tingattua, että tänne tulee 2 x 150 m, niin hymyillen suhtautuivat, kun tarjosivat itse 2 x 128 m, joka heidän mielestään jo törkeästi yli laskuohjelman 2 x 110 m. Porari suostui vielä muuttamaan mitan poratessa 2 x 165 m, vaikka oli jo kyydissä letkut 150 m varten. Sanoi vain, että tulee huomenna poraamaan toisen reiän, niin voi vaihtaa vielä letkut autosta pidempiin ja lisätään laskuun vielä 1000 € noista 30 m:stä.

 

[Pete88]

Halvin ratkaisu olisi ollut porata molemmat kaivot 150 m mittaan ja unohtaa koko sählääminen. 60 m lisää kaivoa ja saisi molempiin työntää 40 mm putkea, kytkentä rinnakkain ja unohtaa kaikki säätäminen. Mulla on etelässä 2 x 165 m ja tehoa otetaan kaivoista n 25 000 kWh. Kuristuksia ei ole ja virtausmittareista näkee, että kaivojen virtaama vaihtelee siten, että vaikka tänä vuonna hieman toinen enemmän, niin voi seuraavana vuonna vaihtua keskenään. Virtaamat pyörii siis n 65-70 L/min lukemissa. Eli lähellä 4000 L/h, joka on törkeästi enemmän, kuin 17 kW pumpulle sallittu minimi 2490 L/h. 10 vuoden jälkeen on kaivoille vain pari kertaa saanut palaamaan alle 0-asteista liuosta, joka ittellä oli tavoitteenakin. Eli lämpöpumppu toimii tälloin vähintään myös nimellishyötysuhteellaan, kun palaava neste ei kaivoilta ole koskaan laskenut alle tuon 0-asteen. Pikemminkin +3 asteessa tulo ollut höyrystimelle. Tästä seuraa tietysti mukavuustekijänä, että lämmintä vettä ei ole kuumenneltu koskaan vastuksilla ja saa 58 asteeseen kuumennettua ilman vastuksia ja kompuran lämpökatkoja. Jos laitan 2 astetta lisää lämpöä, niin ei aina pakkasilla onnistu, kun vastukset on kytketty pois ja kompura ei jaksakkaan pyörittää 60-asteista kiertovettä. Kaivoista ei saa tehtyä ylitehoisia millään ilmeellä. Niistä tulee aina enemmän, tai vähemmän huonoja. Hintahaitta on tulee metreistä. Meillä törkein kauppias tarjosi 180 m kaivoa silloin 10 v sitten. Ja kun sain lopulta yhdeltä kauppiaalta tingattua, että tänne tulee 2 x 150 m, niin hymyillen suhtautuivat, kun tarjosivat itse 2 x 128 m, joka heidän mielestään jo törkeästi yli laskuohjelman 2 x 110 m. Porari suostui vielä muuttamaan mitan poratessa 2 x 165 m, vaikka oli jo kyydissä letkut 150 m varten. Sanoi vain, että tulee huomenna poraamaan toisen reiän, niin voi vaihtaa vielä letkut autosta pidempiin ja lisätään laskuun vielä 1000 € noista 30 m:stä.

Tämä olisi varmaan myös voinut olla vaihtoehto, mutta harmillisesti päätös piti tehdä toteutustavan osalta pikaisesti ja silloinkin konsultoin asiaa monesta lähteestä. Kukaan ei suositellut, että kaivoista pitäisi saada yhtä syvät, kunhan toisesta kaivosta tulee riittävän syvä (eli hieman extra metrejä), jotta lopputulos olisi samaa luokkaa, kuin alkuperäisessä yhden kaivon toteutuksessa. Alun perin piti kuitenkin tulla vain yksi 225m syvä kaivo ja mitään temppuiluja ei olisi tarvittu. Sitten pitikin ottaa pikakurssia maalämmön suhteen ja selvitellä, mikä nyt voisi olla järkevää. Kaivoja tuli nyt kaksi eri syvyistä ja sillä mennään. Jos tulee ikinä teetettyä vastaavaa hommaa uudestaan, niin sitten olen tätä kokemusta viisaampi.

 

[stabbulamus]

En ainakaan itse moisesta stressaisi ja kaivometreihin nähden aika maltillinen energiantarve. Noin ne täälläkin noita tuplakaivoja tekee eli viereen ja viistoon. Aika harvan tontti taajamassa mahdollistaa reikien väliksi 25m tjsp.

 

[Euroshopperi 2]

Tämä olisi varmaan myös voinut olla vaihtoehto, mutta harmillisesti päätös piti tehdä toteutustavan osalta pikaisesti ja silloinkin konsultoin asiaa monesta lähteestä. Kukaan ei suositellut, että kaivoista pitäisi saada yhtä syvät, kunhan toisesta kaivosta tulee riittävän syvä (eli hieman extra metrejä), jotta lopputulos olisi samaa luokkaa, kuin alkuperäisessä yhden kaivon toteutuksessa. Alun perin piti kuitenkin tulla vain yksi 225m syvä kaivo ja mitään temppuiluja ei olisi tarvittu. Sitten pitikin ottaa pikakurssia maalämmön suhteen ja selvitellä, mikä nyt voisi olla järkevää. Kaivoja tuli nyt kaksi eri syvyistä ja sillä mennään. Jos tulee ikinä teetettyä vastaavaa hommaa uudestaan, niin sitten olen tätä kokemusta viisaampi.

Maalailin ehkä liian tummilla sävyillä tuossa ja kyllähän 150 m jo on valmis antamaan hyvinkin energiaa taloon. Sarjaan kytkentäkin onnistuu kyllä tuossa tapauksessakin. Ainoa kämmi on oikeestaan se putken paksuus. 50 mm putki kiertää ihan eri luokkaa liuosta, kuin 40 mm siinä tilanteessa kun tehoja oikeasti joutuu ottamaan. Tuosta tulee painehäviötä melko runsaasti kun 480 m lisätään etäisyys kaivolle x 2 ja kiertopumpun sisäiset häviöt. Maalämpö foorumilta saisit mukavasti infoa tuosta omasta keissistä. Selviää esim tarvittava virtaama liuoskierrossa tuolla max 13 kW teholla ja siitä saadaan putkiston painehäviöt laskettua esim 40,45 ja 50 mm putkilla. Metrit sinänsä on ihan tolkuissa, jos otetaan tuo 100 kWh/m siihen laskentaan mitä ei saisi Suomessa mennä ylittämään. Ja millä teholla sitten voi ottaa ? No jostain jäi toinen luku mieleen ja se oli 50 W/m. Eli 12 kW teholla sopii hyvin. Tuo taitaa olla sen lämpövuon nopeuteen liittyvä siirtymä, mitä kallioperä pystyy normisti meillä siirtämään.
Käyppä tuolla kysymässä. Siellä on varsin taitavaakin porukkaa läsnä. Saat muutakin infoa, kuin meikäläisen hattuvakioita ja ajatelmia.

Maalämpöfoorumi - Etusivu

Maalämpöfoorumi - Etusivu

www.maalampofoorumi.fi

 

[Zigh]

Onko jollakin Niben vilp ja Niben äly-patteritermostaatteja käytössä? Saadaanko tällä jotain käytännön synergiaetua aikaiseksi?
Niben vilpin asennus keväällä edessä öljylämmityksen tilalle, mutta nyt jo kaipaisi esim makuuhuoneen patterin säätöön vähän tarkkuutta. Etenkin vaimo kääntää aina termaria turhan reilulla kädellä ja aina mennään kuumasta kylmään ja toisinpäin.

-onko niin että Niben kanssa toimii vain heidän omat patteritermarit, vai käykö siihen pariksi jonkun tietyn järjestelmän termarit?

-vai olisiko jonkun muun järjestelmän älytermarit mistä näkee asteet? Noi niben termostaatit eivät ole ihan halpoja. Mietin onko hukkaan heitettyä rahaa?

Kotona vähän philips hue lamppuja ja pari shellyn laitetta kulutuksia mittailemassa, jos jotain synergioita miettii.
Lisäksi kylppärin lattiassa on lattialämmitys sähköllä, johon olen harkinnut jotain älykästä termaria. Tällä hetkellä siinä on perus devireg.
Ja itseasiassa koko talossa on sähköinen lattialämmitys, mutta se ei ole päällä kuin tarvittaessa. Laitoin narut lattiaan 10v sitten kun uusittiin parketti ja samalla vähän oikaistin lattian valuja. Lähinnä ne on laitettu varalle sinne jos vm 78 patteriverkosto, joka on valun sisällä, rupeaa joskus vuotamaan.

Siis lähinnä mietin että miten saisi lämmitysjutut yms mahdolliset automaatiot jne niin ettei jokainen termari olisi eri apin takana.

Suosituksia/ajatuksia?

Ei siitä Niben omasta termarista yhteen huoneeseen saa oikeastaan mitään etua. Ihan minkä tahansa valmistajan termari siihen käy.
Muuten sitten lämpöpumpun kanssa ei pääasiassa termareilla kannata lämpötilaa leikata kuin ihan poikkeustapauksissa (eli esim. juuri yksi makuuhuone). Lämpöpumppu ei tykkää jos kierrossa olevan veden lämpötila vaihtelee jatkuvasti. Linjasäädöillä patterien tasapainotukset kuntoon.

 

[Applessiini]

Ei siitä Niben omasta termarista yhteen huoneeseen saa oikeastaan mitään etua. Ihan minkä tahansa valmistajan termari siihen käy.
Muuten sitten lämpöpumpun kanssa ei pääasiassa termareilla kannata lämpötilaa leikata kuin ihan poikkeustapauksissa (eli esim. juuri yksi makuuhuone). Lämpöpumppu ei tykkää jos kierrossa olevan veden lämpötila vaihtelee jatkuvasti. Linjasäädöillä patterien tasapainotukset kuntoon.

Siis ajatus oli vaihtaa tarvittaessa kaikki termarit, mutta mietin että onko siitä tosiaan mitään hyötyä?

 

[petepeluri]

Siis ajatus oli vaihtaa tarvittaessa kaikki termarit, mutta mietin että onko siitä tosiaan mitään hyötyä?

Turha vaihtaa ehjiä.

 

[repairman]

Tämä olisi varmaan myös voinut olla vaihtoehto, mutta harmillisesti päätös piti tehdä toteutustavan osalta pikaisesti ja silloinkin konsultoin asiaa monesta lähteestä. Kukaan ei suositellut, että kaivoista pitäisi saada yhtä syvät, kunhan toisesta kaivosta tulee riittävän syvä (eli hieman extra metrejä), jotta lopputulos olisi samaa luokkaa, kuin alkuperäisessä yhden kaivon toteutuksessa. Alun perin piti kuitenkin tulla vain yksi 225m syvä kaivo ja mitään temppuiluja ei olisi tarvittu. Sitten pitikin ottaa pikakurssia maalämmön suhteen ja selvitellä, mikä nyt voisi olla järkevää. Kaivoja tuli nyt kaksi eri syvyistä ja sillä mennään. Jos tulee ikinä teetettyä vastaavaa hommaa uudestaan, niin sitten olen tätä kokemusta viisaampi.

Mikä mlp tuohon on tulossa? Ainakin Nibellä maksimi kaivon pituus 40mm putkella on 200m. Tätä pitemmällä putkella loppuu kiertovesipumpusta tehot maalämpöpumpun käydessä täydellä teholla. Tähän on kiertovesipumput mitoitettu mallista riippumatta.

Eli ehdottomasti rinnan ne kannattaisi kytkeä. About saman syvyisillä kaivoilla mitään tasapainotusta ei edes tarvittaisi. Jos toinen kaivo pääsee kylmemmäksi, niin nesteen viskositeetti siinä kasvaa ja neste siis kiertää siinä huonommin, jolloin se kaivo taas lepää ja lämpenee. Eli käytännössä ne kaivot hakeutuvat automaattisesti tasapainoon. Eli mitään säätöventtiileitä ei tarvita.

Ihan amatööripuuhastelijoilta tämä asennusporukka kuulostaa. Voisikohan tuossa vielä jotain virheitä pystyä tekemään...

Edit: siis hyvää päivää Mitä ne porarit ovat kuvitelleet tapahtuvan, jos rikkoontunut porakruunu on jo reiässä ja uutta työnnetään perään? En ole ikinä kalliioon porannut, mutta onhan tuo nyt maallikollekin ihan selvä mitä tapahtuu...

 

[Pete88]

Mikä mlp tuohon on tulossa? Ainakin Nibellä maksimi kaivon pituus 40mm putkella on 200m. Tätä pitemmällä putkella loppuu kiertovesipumpusta tehot maalämpöpumpun käydessä täydellä teholla. Tähän on kiertovesipumput mitoitettu mallista riippumatta.

Eli ehdottomasti rinnan ne kannattaisi kytkeä. About saman syvyisillä kaivoilla mitään tasapainotusta ei edes tarvittaisi. Jos toinen kaivo pääsee kylmemmäksi, niin nesteen viskositeetti siinä kasvaa ja neste siis kiertää siinä huonommin, jolloin se kaivo taas lepää ja lämpenee. Eli käytännössä ne kaivot hakeutuvat automaattisesti tasapainoon. Eli mitään säätöventtiileitä ei tarvita.

Ihan amatööripuuhastelijoilta tämä asennusporukka kuulostaa. Voisikohan tuossa vielä jotain virheitä pystyä tekemään...

Edit: siis hyvää päivää Mitä ne porarit ovat kuvitelleet tapahtuvan, jos rikkoontunut porakruunu on jo reiässä ja uutta työnnetään perään? En ole ikinä kalliioon porannut, mutta onhan tuo nyt maallikollekin ihan selvä mitä tapahtuu...

Thermian Calibra Eco. Tätä asiaa on nyt selvitetty ihan Thermian maahantuojankin kanssa ja päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että minä voin nukkua yöni rauhassa. Kiitoksia paljon näistä kommenteista ja katsotaan nyt mitä tuleman pitää, jos tulee ongelmia, niin laitan aikanaan jatkotarinaa.

 

[kempula]

Onko kokemusta noista kiinatermostaateista lattialämmityksen ohjaukseen?

LCD Touchscreen Thermostat Programmable Electric Floor Heating System AC 110V 220V Temperature Controller for Home - AliExpress 13

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

a.aliexpress.com

 

[bypass]

Onko kokemusta noista kiinatermostaateista lattialämmityksen ohjaukseen?

LCD Touchscreen Thermostat Programmable Electric Floor Heating System AC 110V 220V Temperature Controller for Home - AliExpress 13

Smarter Shopping, Better Living! Aliexpress.com

a.aliexpress.com

Ei ole kokemusta juuri tuosta mallista, mutta yleisesti kommentoin. En suosittele noita Alin kamoja mihinkään vakavampaan sähkökytkentään. Pienoisjännitteellekin varauksella, jos ei ole jakuvassa valvonnassa oleva laite tai riskit muuten hallinnassa.
Tyypillisesti nuo ohjelmoitavat termostaatit ovat aika rasittavia näppäillä käyttökuntoon ja muutokset vaativat tarpeettoman usein manuaalin kaivamista esiin. Jos useamman laitat, niin jonkinlainen etäohjaus olisi siis poikaa.

Aikalailla vastaava tuote on kotimaasta tietysti tuplaten kalliimpi,
DunWore M60 yhdistelmätermostaatti | Karkkainen.com verkkokauppa
Oma riskinottokyky ohjaisi sitten enemmän merkkituotteen suuntaan : DEVIreg Opti elektroninen yhdistelmätermostaatti | Karkkainen.com verkkokauppa

Nuo edellämainitut siis vain esimerkkinä. Joku varmaan löytää parempiakin tarjouksia.

 

[Grazer]

Ei hitto. Meillä juuri kuukausi sitten vaihdettiin sisuskalut taloyhtiön toiseen maalämpöpumppuun kun siitä oli kuulemma Nibelle tyypilliseen tapaan lämmönvaihdin puhjennut ja mennyt nesteet sekaisin. Nyt siinä on taas joku vika ja lämpöpumppuhuolto epäilee että sama vika. Patistelee nyt Nibeä että nyt miestä paikalle selvittämään että missä vika jos ihan uudet sisuskalut hajoaa heti.

Onko nää kaikki Niben pumput oikeasti tällaista paskaa että muutaman vuoden jälkeen kaput?

 

[Jarkki86]

Talon päädyssä olevan 18m²x2,5m autotallin puolilämpimäksi(7-10 astetta) saattaminen on käynnissä. Lämmitys tulee sähköpatterilla joka tulee seinälle. Olisiko suosituksia järkihintaisista pattereista? Tämänhetkiset vaihtoehdot ovat ensto tupa 500w+700w pari(430€) tai sitten ihan vain perus halpistavaraa tyyliin tokmanni/harju jne 30€ 2kw patteri. Väliin sopinee monenlaista mallia. Tehontarve ~1100-1200w

 

[Kvarkki]

Ei hitto. Meillä juuri kuukausi sitten vaihdettiin sisuskalut taloyhtiön toiseen maalämpöpumppuun kun siitä oli kuulemma Nibelle tyypilliseen tapaan lämmönvaihdin puhjennut ja mennyt nesteet sekaisin. Nyt siinä on taas joku vika ja lämpöpumppuhuolto epäilee että sama vika. Patistelee nyt Nibeä että nyt miestä paikalle selvittämään että missä vika jos ihan uudet sisuskalut hajoaa heti.

Onko nää kaikki Niben pumput oikeasti tällaista paskaa että muutaman vuoden jälkeen kaput?

Tai korjaajassa vika? Löydettiin vaan seuraus ekalla kertaa ja oletettiin loput.

 

[ByBeYe]

Talon päädyssä olevan 18m²x2,5m autotallin puolilämpimäksi(7-10 astetta) saattaminen on käynnissä. Lämmitys tulee sähköpatterilla joka tulee seinälle. Olisiko suosituksia järkihintaisista pattereista? Tämänhetkiset vaihtoehdot ovat ensto tupa 500w+700w pari(430€) tai sitten ihan vain perus halpistavaraa tyyliin tokmanni/harju jne 30€ 2kw patteri. Väliin sopinee monenlaista mallia. Tehontarve ~1100-1200w

Miten olisi joku halpa ilmalämpöpumppu? Esim. Gree tms. jossa on 8 asteen ylläpitolämpötilamoodi? Maksaa tietysti hankkiessa enemmän, mutta myöhemmin näkyy sähkölaskussa.
Ja jos on pörssisähkösopimus, niin Wifi mallia ja suht helposti voi tehdä etäohjauksen pörssisähkön hinnan mukaan,

 

[Jarkki86]

Miten olisi joku halpa ilmalämpöpumppu? Esim. Gree tms. jossa on 8 asteen ylläpitolämpötilamoodi? Maksaa tietysti hankkiessa enemmän, mutta myöhemmin näkyy sähkölaskussa.
Ja jos on pörssisähkösopimus, niin Wifi mallia ja suht helposti voi tehdä etäohjauksen pörssisähkön hinnan mukaan,

Tämähän se olisi paras ja pumppukin löytyisi entisen, nyt kesämökiksi jääneen talon tallista jonka saisi siirrettyä tänne. Ongelmana on vain se että tähän ei saa ulkoyksikköä sijoitettua järkevästi. Tulee joko jonkun makuuhuoneen seinää tai ajoväylää vasten.

 

[Serbetli]

Olen 5kW kiinan lämmittimellä pöhöttänyt nyt kolmatta talvea. Pakokaasu menee levylämmönvaihtimeen, joka lämmittää energiavaraajan vettä. Kondenssivesi menee viemäriin ja pakokaasu jatkaa vanhaan öljykattilan hormiin. Löpöä on kulunut ehkä 300l. Heti pöhöttimen asennettua säädin seosta laihemmalle muistaakseni 20%. 1. talven vempele toimi ilman ensimmäistäkään ongelmaa. Viime talvena jouduin vaihtamaan puhaltimen laakerit ja hehkutulpan. Viime talvena alkoi myös tekemään sellaista, että ei käynnisty joka kerta. Tämä on pahentunut tänä talvena ja nykyään laite käynnistyy yleensä vasta joka toinen kerta ja ensimmäisellä kerralla antaa E08-virhekoodin. Viime talvena, kun vempele oli auki, poistin samalla karstan, jota oli todella vähän. Palopesän sisällä oleva teräksinen poltinosa oli täysin puhdas. Tänä syksynä kurkkasin levylämmönvaihtimen sisälle ja sille tulevan pakokaasuletkun sisälle. Kummatkin näyttivät puhtailta. Kävin äsken katolla nuuhkimassa potilaan henkeä, ja potilas on selvästi kipeä. Henki haisee kitkerältä. Joskus vanha diesel-auto saattaa haiskahtaa samalta. Uskaltaako päätellä, että pöhötin käy nyt jostain syystä rikkaalla, vai voiko myös liian laiha seos aiheuttaa voimakasta hajua pakokaasuun? Muistan, että uutena pöhöttimen nuoruudessa sen henki ei haissut miltään.

 

[Applessiini]

Jos todella kitkerä ja pistävä haju, viittaisi laihaan seokseen.

 

[Serbetli]

Muistin väärin, pöhötin pöhisee jo neljättä talvea. Kaksi ensimmäistä talvea meni mutkitta.

Jos todella kitkerä ja pistävä haju, viittaisi laihaan seokseen.

Näinhän se tuntui olevan. Tarinassani 0% säätö on tehdasasetus, jota heti uutena laihensin alkuperäistä isomman pakovastuksen takia ja tavoitellakseni mahdollisimman vähää karstan muodostusta. Tähän mennessä on pöhötetty -20% laihennuksella. Kokeilin 0% säätöä, joka rauhoitti pöhöttimen ääntä ja miedonsi savukaasun hajua. Kokeilin myös -30% säätöä, joka lisäsi hajua huomattavasti. Jo pihassa ilman katolle kiipeämistä haisi kitkerä savukaasu. Jätin säädöt -10% arvoille, jolla tuntuisi toimivan hyvin ja savukaasun haju on mieto.

Sitä en ymmärrä, miksi seosta sai rikastaa. Ihan kuin paloilmapuhalin olisi sanut lisää voimaa. PÖ-pumpun sakkaamisen ei ole vaihtoehto, koska sen vaihdoin kokeeksi viime talvena. Mieluummin luulisi, että vehkeiden ikääntyessä ja pikkuhiljaa tukkeutuessa saisi puhallusta lisätä.

Muutenkin kelpaa vinkit öljypoltinten säätöön. Paljun kaminan polttimen säädin vailla mitään ymmärrystä hihasta vetämällä. Mistä tietää, että seos on makein hyötysuhteen kannalta? Entä nokeentumisen kannalta?

 

[Euroshopperi 2]

Laitetaan tänne maalämmön kulutusta, kun tuli ensimmäiset 10 v täyteen.
Talossa 350 neliötä ja 1000 kuutiota. MLP 17 kW on/off. Varaaja 500 L, josta otetaan esilämmitys käyttövedelle. Käyttövesi 390 L, joka lämpiää kompressorilla, eikä yhtään vastustuntia 10 v aikana. Öljyä säästetty 47 300 L. Kaivot 2 x 165 m. Asennus kustansi kaivoineen 24 500 €. Takaisinmaksettu jo kahteen kertaan ja pystyy helposti jo uusimaan pumpun, jos kolahtaa. Aurinkosähköä taivaalta 8000 kwh vuodessa ja MLP kuluttaa n 8000 kwh vuodessa.

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

 

[jerker66]

Nyt kun ollaan siirrytty meidän huushollissa normaalista kiinteästä sopimuksesta pörssisähköön, on tarkoitus pelata yösähkö/puu vaihtoehdoilla 2000 litran varaajan kanssa. Siis siirtotariffi on ollut aina yö/päiväsähkö ja on edelleen. Yösähköaika on käsittääkseni klo.22.00-06.00. Nyt huomasin että viime yönä lämmitys oli ollut 22.00-02.00 eikä ole räpsähtänyt uudelleen päälle kertaakaan. Eli pytty on ollut aamuviideltä jo selkeästi vajaana. Onko sellaista ohjausta sähkökaappiin olemassa joka osaisi hyödyntää koko yön eikä olisi vain on/off?

 

[Nik97]

Nyt kun ollaan siirrytty meidän huushollissa normaalista kiinteästä sopimuksesta pörssisähköön, on tarkoitus pelata yösähkö/puu vaihtoehdoilla 2000 litran varaajan kanssa. Siis siirtotariffi on ollut aina yö/päiväsähkö ja on edelleen. Yösähköaika on käsittääkseni klo.22.00-06.00. Nyt huomasin että viime yönä lämmitys oli ollut 22.00-02.00 eikä ole räpsähtänyt uudelleen päälle kertaakaan. Eli pytty on ollut aamuviideltä jo selkeästi vajaana. Onko sellaista ohjausta sähkökaappiin olemassa joka osaisi hyödyntää koko yön eikä olisi vain on/off?

Niin siis meinasitko käyttää molempia? Sähkövastuksia että lämmittää puilla?

 

[jerker66]

Niin siis meinasitko käyttää molempia? Sähkövastuksia että lämmittää puilla?

Ei. Olen koko marraskuun lämmittänyt puilla eikä pannussa ole olleet vastukset lainkaan päällä. Illalla laitoin vastusten ohjauksen päälle yösähkö/talvi. Viimeyönä oli halpaa sähköä ja olisin halunnut että olis lämmittänyt sillä yösähköllä koko yön niin että pytty olisi ollut aamulla täysi mutta (etä?)ohjaus on katkaissut lämmityksen jo aamuyöstä klo. 02.00

 

[Nik97]

Ei. Olen koko marraskuun lämmittänyt puilla eikä pannussa ole olleet vastukset lainkaan päällä. Illalla laitoin vastusten ohjauksen päälle yösähkö/talvi. Viimeyönä oli halpaa sähköä ja olisin halunnut että olis lämmittänyt sillä yösähköllä koko yön niin että pytty olisi ollut aamulla täysi mutta (etä?)ohjaus on katkaissut lämmityksen jo aamuyöstä klo. 02.00

Mä oon mennyt koko vuoden pelkillä puilla (välillä käyttänyt öljypoltinta mutta hyvin vähän) ja pörssisoppari ollut käytössä..oonkohan missannut jotain, eli kannattaako tuota halpoina kausina lämmitellä sähköllä ? 1800-2000l varaaja myös täällä.

 

[B12]

Jos puut saa oikeasti ilmaiseksi tai mitättömillä kustannuksilla, niin niillä kannattaa lämmittää. Jos ostaa markkinahintaan, harvemmin kannattaa verrattuna pörssisähkön halpoihin tunteihin.

 

[BongisKhan]

Jos puut saa oikeasti ilmaiseksi tai mitättömillä kustannuksilla, niin niillä kannattaa lämmittää. Jos ostaa markkinahintaan, harvemmin kannattaa verrattuna pörssisähkön halpoihin tunteihin.

Tämä "ilmaisten puiden" myytti kyllä elää sitkeässä (en nyt viittaa varsinaisesti sinuun). Vaikka ne olisi omilla mailla omin pikku kätösin kasvatettuja puita, niin niidenkin polttamiselle on olemassa vaihtoehtoiskustannus ja todennäköisesti nämä innokkaat "ilmaispuidenkin" polttajat jäisivät voitolle jos vaan myisivät suoraan ne puut ja ostaisivat tarvittavan lämmitysenergian. Toki jos esim. joltain sukulaiselta ilmaiseksi saa, niin mikäs siinä poltellessa, mutta siinäkin se "ilmaisuus" on kovin perspektiivikohtaista. Tässä ei vielä edes oteta huomioon siihen puunkaatoon menevää aikaa ja muita resursseja, joilla niilläkin on omat vaihtoehtoiskustannuksensa.

Eipä siinä, ajattelin nyt ensi talvena itsekin muutaman puun tästä omalta pihalta kaataa ja takkaanhan ne aikanaan menee, kun en jaksa ruveta mitään muutakaan niiden kanssa säätämään.

 

[jerker66]

Jos puut saa oikeasti ilmaiseksi tai mitättömillä kustannuksilla, niin niillä kannattaa lämmittää. Jos ostaa markkinahintaan, harvemmin kannattaa verrattuna pörssisähkön halpoihin tunteihin.

Joo. JOS harrastamiselle (säkittäminen kuivumaan, puiden kuljettelu ja polttaminen, pannun nuohous) ei laske hintaa ja kasa tai pari puolen metrin sekapuupalikkaa kipataan rattorin kärrystä pihaan hintaan 50-60 euroa heittomotti verolla niin raja menee stetson-menetelmällä jossain 3 senttiä kWh energian hinta. Siirto ja sähkövero kun on kuitenkin maksetttava. Tämäedellyttäen että on kunnon puukattila ja iso varaaja , mistä tulee lämpö vesikiertoiseen lattialämmitykseen JA lämpimään käyttöveteen.

 

[Raaka]

Minkähän laista hihahintaa voisi arvioida, jos haluaisi tehdä takan taloon jossa on takka-varaus?
Itse tulisijojen hinnathan saapi selviteltyä, mutta lähinnä loput työt ja materiaalit? Piippu , tarvittavat aukotukset jne jne.

Lähinnä kiikarissa olisi yksi suht tuore 1krs. okt-talo maalämmöllä ja takka-varauksella ja koitan tässä vähän rakentaa karkea budjettiarviota kyseisestä remontista.

 

[Nik97]

Kyllä mä oon ihan tykännyt puulämmittämisestä, talvisin joka toinen päivä reilu pesällinen, kestää noin vartti ja sen jälkeen ei periaatteessa tartte pannuhuoneessa käydä, toki itse käyn lopussa vähän kohentamassa hiillosta mutta kuitenkin. Välillä aina konvektiokanavien nouhousta.

Pitkää rankaa kun ostaa ja klapittaa niin keväisin ihan kivaa puuhaa ja kustannukset pysyvät kurissa. Ei siis sovi tosi kiireiselle perheelle.
Vesikiertoinen lattialämmitys täälläkin niin varaaja kestää jäähtyäkin kun lattialämmitys ei ihan sekunnissa mene ihan kylmäksi jonka ansiosta kämpässä ei asteet heti laske vaikka lämmittäminen vähän myöhästyisikin.

 

[BongisKhan]

Joo. JOS harrastamiselle (säkittäminen kuivumaan, puiden kuljettelu ja polttaminen, pannun nuohous) ei laske hintaa ja kasa tai pari puolen metrin sekapuupalikkaa kipataan rattorin kärrystä pihaan hintaan 50-60 euroa heittomotti verolla niin raja menee stetson-menetelmällä jossain 3 senttiä kWh energian hinta. Siirto ja sähkövero kun on kuitenkin maksetttava. Tämäedellyttäen että on kunnon puukattila ja iso varaaja , mistä tulee lämpö vesikiertoiseen lattialämmitykseen JA lämpimään käyttöveteen.

Ei tarvitse käyttää Stetsonia, kun voi ihan laskea. Esim. tuolla sinun esimerkilläsi lämpöenergian hinnaksi 55€ irtomotilla sekapuuta tulee n. 8.2c/kWh. Riippuu toki sitten mikä lämmitysjärjestelmä on muuten käytössä ja paljonko on siirtohinta, mutta jos lähdetään siitä että modernit ILPIt pyörii aika helposti jossain kolmen tai vähän ylikin hyötyösuhteissa, niin vasta jollain yli 24c/kWh (sis. energia, siirto ja vero) sähkönhinnalla on kannattavampaa polttaa puita kuin huudattaa pumppua. Toki jos on oikein kylmää niin hyötysuhde laskee ja laskelma ei myöskään huomioi sitä jos käyttövesi pitää vielä erikseen vastuksilla lämmittää.

 

[weebee]

Tämä "ilmaisten puiden" myytti kyllä elää sitkeässä (en nyt viittaa varsinaisesti sinuun). Vaikka ne olisi omilla mailla omin pikku kätösin kasvatettuja puita, niin niidenkin polttamiselle on olemassa vaihtoehtoiskustannus ja todennäköisesti nämä innokkaat "ilmaispuidenkin" polttajat jäisivät voitolle jos vaan myisivät suoraan ne puut ja ostaisivat tarvittavan lämmitysenergian. Toki jos esim. joltain sukulaiselta ilmaiseksi saa, niin mikäs siinä poltellessa, mutta siinäkin se "ilmaisuus" on kovin perspektiivikohtaista. Tässä ei vielä edes oteta huomioon siihen puunkaatoon menevää aikaa ja muita resursseja, joilla niilläkin on omat vaihtoehtoiskustannuksensa.

Eipä siinä, ajattelin nyt ensi talvena itsekin muutaman puun tästä omalta pihalta kaataa ja takkaanhan ne aikanaan menee, kun en jaksa ruveta mitään muutakaan niiden kanssa säätämään.

Voi kyllä ajatella päinvastoinkin tuon puiden hinnan. Aina on löydetty jotain tuottavampaa ajankäyttöä, kuin puiden pilkkominen.
Täällä iotekissä istuminen kun on ilmeisesti pelkkää rahantuloa kaikille.
Halkoja ei ehdi hakata, kun pitää salille mennä ym. ym.
Jokainen joka on sitä mieltä, että aina on rahallisesti tuottavampaa tekemistä kuin polttopuiden tekeminen voi hiukan tutkia sitä omaa ajankäyttöään.
Tuleeko tosiaan pätää koko ajan? Ja jos tulee, niin vinkkejä vaan tännepäin myös.

Mittasuhteet hyvä huomioida. En itsekään koko lämmityskautta yrittäisi puulla mennä, mutta jokunen kuutio varaavaan takkaan tai puukattilaan varattuna niille pörssihinnan piikkipäiville,
kun hinta pyörii euron/kWh on taatusti edullista ajankäyttöä.

 

[draco76]

Millaisia kokemuksia teillä on uuneista/takoista, joissa sähkövastukset? Toimiiko miten hyvin pörssisähkön kanssa?

 

[B12]

Voi kyllä ajatella päinvastoinkin tuon puiden hinnan. Aina on löydetty jotain tuottavampaa ajankäyttöä, kuin puiden pilkkominen.
Täällä iotekissä istuminen kun on ilmeisesti pelkkää rahantuloa kaikille.
Halkoja ei ehdi hakata, kun pitää salille mennä ym. ym.
Jokainen joka on sitä mieltä, että aina on rahallisesti tuottavampaa tekemistä kuin polttopuiden tekeminen voi hiukan tutkia sitä omaa ajankäyttöään.
Tuleeko tosiaan pätää koko ajan? Ja jos tulee, niin vinkkejä vaan tännepäin myös.

Olen tämän sanonut ennenkin, kun omalle työlle pitää kuulemma laskea hinta. Itse pidän 60€/h viikolla hintana vapaa-ajalle ja 75€/h viikonloppuna. Eipä juuri kannata itse edes lumia kolata, saatikka puita pilkkoa. Nyt inflaatio laukannut sen verran, että pitäisi kyllä tarkistaa noita hintoja.

 

[weebee]

Olen tämän sanonut ennenkin, kun omalle työlle pitää kuulemma laskea hinta. Itse pidän 60€/h viikolla hintana vapaa-ajalle ja 75€/h viikonloppuna. Eipä juuri kannata itse edes lumia kolata, saatikka puita pilkkoa. Nyt inflaatio laukannut sen verran, että pitäisi kyllä tarkistaa noita hintoja.

Se on juurikin näin...
Kyllä mäkin lasken jotain jos vaikka jollekin tutulle teen, mutta itselle jos tekee, niin vaikea on laskuttaa siitä työstä.

 

[jerker66]

Ei tarvitse käyttää Stetsonia, kun voi ihan laskea. Esim. tuolla sinun esimerkilläsi lämpöenergian hinnaksi 55€ irtomotilla sekapuuta tulee n. 8.2c/kWh. Riippuu toki sitten mikä lämmitysjärjestelmä on muuten käytössä ja paljonko on siirtohinta, mutta jos lähdetään siitä että modernit ILPIt pyörii aika helposti jossain kolmen tai vähän ylikin hyötyösuhteissa, niin vasta jollain yli 24c/kWh (sis. energia, siirto ja vero) sähkönhinnalla on kannattavampaa polttaa puita kuin huudattaa pumppua. Toki jos on oikein kylmää niin hyötysuhde laskee ja laskelma ei myöskään huomioi sitä jos käyttövesi pitää vielä erikseen vastuksilla lämmittää.

Siis vertailukohtana on minulla lämmittää suoraan vastuksilla varaajaa yösähköllä. Mistä sä sen ILP:n repäisit, silloin puhutaan ihan eri asiasta.
Ynnä sellainen ilmalämpöpumppu millä tuota parin kuution pönttöä lämmittäisi maksaa käsittääkseni todella palojon?

 

[Lumimies]

Nyt kun ollaan siirrytty meidän huushollissa normaalista kiinteästä sopimuksesta pörssisähköön, on tarkoitus pelata yösähkö/puu vaihtoehdoilla 2000 litran varaajan kanssa. Siis siirtotariffi on ollut aina yö/päiväsähkö ja on edelleen. Yösähköaika on käsittääkseni klo.22.00-06.00. Nyt huomasin että viime yönä lämmitys oli ollut 22.00-02.00 eikä ole räpsähtänyt uudelleen päälle kertaakaan. Eli pytty on ollut aamuviideltä jo selkeästi vajaana. Onko sellaista ohjausta sähkökaappiin olemassa joka osaisi hyödyntää koko yön eikä olisi vain on/off?

Kysellään nyt ne ihan ilmiselvyydetkin.
Vajaana? Eli säiliö ei ole täynnä vettä?
Mitä lämpötilat ovat olleet?
Termostaattien asetuslämpötila?
Lämpötilanrajoitin ei ole lauennut?
Tuo sähkökaapin yö/päivä ohjaus ei tietääkseni ohjaa noita vastuksia vaan niitä ohjaa vastusten päässä oleva termostaatti.

 

[jerker66]

Joo kyllä nuo kaikki on tuttuakin tutumpia juttuja.
Ja kaikki ookoo.

Verkonhaltija, tässä tapauksessa Elenia, ohjaa yösähkön käyttöä niin ettei kaikki sähköverkossa olevat varaajat pamahda päälle heti kello 22.00.
Jostain syystä ilmeisesti siis verkonhaltija on katkaissut varaajan yösähkön klo. 02.00 jolloin säiliön lämpötila ei ole voinut olla "täynnä" eikä sitä ole enää loppuyönä kytketty takaisin. Puolenpäivän aikaan lämmöt oli ylhäällä 60 ja alhaalla 20. Lattiaan ei ole voinut mennä mitenkään niin paljoa energiaa. Tästä on hyvä näppituntuma kun olen koko marraskuun lämmittänyt puilla ja vertailin vielä Elenian sivujen tuntidatasta miten varaajan yösähkö on ollut päällä aiemmin.
Näyttää siltä että jostain syystä Elenia on katkaissut viime yönä varaajan vastukset.
Niillä oli verkon kanssa kuulemma jotain säätöä viime yön tuulen takia. Sanoi sähkäri. Saas nähdä miten huomenna käy.