Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
Luulisin että ne ilmanvaihtokanavat on kuitenkin fiksumpi laittaa sinne välikattoon jossa on muutenkin hukkatilaa, muutenhan noita lattiakanavasysteemejä olisi koko suomi täynnä.
 
Ilmalämmitystalossa kanavat kulkee suurelta osin lattian sisässä. Pääsääntöisesti ikkunoiden alla sitten ritilät, joiden kautta ilma puhalletaan huoneisiin. Poikkeuksena esim. meillä kosteat tilat ja tuulikaappi (ja seinän toisella puolella oleva WC), joihin kaikkiin kanava tulee yläkautta.

Noita kanavapuhaltimia kaiketi on ties minkälaisia, meillä ILP on sellaisessa paikassa, josta ilmalämmityspömpeli saa vedettyä lämmitettyä tai jäähdytettyä ilmaa kiertoilmakanavan kautta mukaan ilmanvaihtoon. Ei se tietysti ole lähellekään sitä mitä dedikoitu puhallin tekisi, mutta kyllä tuokin mittausten perusteella vaikuttaa huoneisiin menevän ilman lämpötilaan.
 
Kysymys VILP + lattialämmitykseen liittyen.


Meillä uudessa OKT:ssä VILP + vesikiertoinen lattialämmitys. Kosteat tilat vapaalla kierrolla, muualla huonetermostaatit. Kaikki lähtee samalta jakotukilta.


Olen pyrkinyt pitämään huonetermostaatit kokonaan auki kun ymmärsin, että tälllöin järjestelmä toimisi mahdollisimman energiatehokkaasti. Ongelmana on kuitenkin tällöin, että kun talossa muutoin toivottu lämpötila, jää kosteat tilat liian viileäksi (toiveena olisi että esim. pesutiloissa olisi muutama aste korkeampi lämpötila mitä muualla).


Onko ainoa vaihtoehto rajoittaa koko muussa talossa lämpötilaa huonetermostaateilla ja käytännössä siis VILP joutuu tekemään ylimääräistä työtä tämän takia, vai onko jotain muuta tehtävissä?
 
Kysymys VILP + lattialämmitykseen liittyen.


Meillä uudessa OKT:ssä VILP + vesikiertoinen lattialämmitys. Kosteat tilat vapaalla kierrolla, muualla huonetermostaatit. Kaikki lähtee samalta jakotukilta.


Olen pyrkinyt pitämään huonetermostaatit kokonaan auki kun ymmärsin, että tälllöin järjestelmä toimisi mahdollisimman energiatehokkaasti. Ongelmana on kuitenkin tällöin, että kun talossa muutoin toivottu lämpötila, jää kosteat tilat liian viileäksi (toiveena olisi että esim. pesutiloissa olisi muutama aste korkeampi lämpötila mitä muualla).


Onko ainoa vaihtoehto rajoittaa koko muussa talossa lämpötilaa huonetermostaateilla ja käytännössä siis VILP joutuu tekemään ylimääräistä työtä tämän takia, vai onko jotain muuta tehtävissä?
Kosteisiin tiloihin olisi pitänyt rakentaa kokonaan oma kierto tuota varten. Nyt järkevää ratkaisua ei ole. Toisaalta modernissa talossa on ihan turha ylilämmittää kosteita tiloja, ilmanvaihto kyllä hoitaa kuivaamisen.
 
Onko ns. kipinäluukuilla mitään virkaa varaavassa takassa? En keksi mitään syytä, miksi polttaisin takkaa varsinaiset luukut auki. Tekisi mieli ottaa nuo kipinäluukut pois, kun vaikeuttavat vaan puiden lisäystä ja keräävät nokea.
 
Onko ns. kipinäluukuilla mitään virkaa varaavassa takassa? En keksi mitään syytä, miksi polttaisin takkaa varsinaiset luukut auki. Tekisi mieli ottaa nuo kipinäluukut pois, kun vaikeuttavat vaan puiden lisäystä ja keräävät nokea.

Jos ei ole lasiluukkua niin eipä noilla sinällään mitään virkaa ole.
 
Luukut on valurautaiset laseilla. Suojaako nuo kipinäluukut jotenkin laseja? Tulipesä on aika suuri, joten tuli ei pala luukuissa kiinni.
Riippuu miten pääset latomaan puita ja minkä pituisia ne ovat. Itse laitan Kerman saven kaakelitakkaan samoja puolimetrisiä klapeja kuin puukattilaan vinosti takanurkkaa kohti pystyyn mutta silti palaessaan joku välillä sortuu kipinäluukkuja vasten. Ja nimenomaan suojaa laseja. Kerran olen haljenneen lasin vaihtanut.
 
Puut on sen kokoisia että mahtuu tulipesään lappeelleen, eli varsinaista kaatumisvaaraa ei ole. Taidan ottaa nuo kipinäluukut pois. Jätän kuitenkin talteen niin voi tarvittaessa laittaa takaisin.
 
Onko ainoa vaihtoehto rajoittaa koko muussa talossa lämpötilaa huonetermostaateilla ja käytännössä siis VILP joutuu tekemään ylimääräistä työtä tämän takia, vai onko jotain muuta tehtävissä?

Jakotukeissa pitäisi olla piirikohtaiset säädöt virtauksille. Joku niiden esisäädöt lienee taloonne tehnyt ja toivon mukaan jonnekin kirjannut. Koita etsiä ne ja katso josko kosteiden tilojen piirien virtausten säädöille olisi jotain tehtävissä. Ovatko siis suunnitelmien mukaiset ja/tai pitäisikö olla suunniteltua isommat.
 
Mitenköhän lattialämmityksen ongelmaa kannattaisi yrittää selvitellä? Yhdessä huoneessa ei näytä tuo toimilaite nousevan auki samalla tavalla kuin muissa, vaikka laittaa termostaatista lämmön täysille. Muut aukeavat reilusti auki, mutta tämä yksi vain hieman. Tämä MH2, kuvassa oikealla, on temppuileva ja tämän verran se suostuu aukeamaan. Kädelle tuntuu lämpimältä tuo toimilaite, niin ainakin joku signaali sinne tulee. Vinkkejä?

IMG_5571.jpeg
 
Noita hajoilee silloin tällöin, uutta tilalle. Jos on 230v versio niin etsii halvimman 2004 nc (muistaakseni tämä on tuon tyyppi) merkistä riippumatta (aika moni ll-systeemi käyttää tuota samaa toimilaitetta)
 
Öljylämmitys vaihtunee lähiaikoina tai keväällä VILPpiin. Nyt on tarjous Nibe split 8 vekottimesta. Onko hyvä laite vai kannattaako vilkuilla joitain muun merkin laitteita? Patterilämmitys. Ja tietty toiveena jotain pörssisähkö ohjaus mahdollisuuksia yms älykoti dingeldongelia...
 
Suosittelen tutustumaan lampopumput.infoon, siellä on valtava määrä keskustelua eri laitteista kotiautomaatioineen ja tarvittaessa saa myös paljon apuja pähkäilyyn. Laite voi olla hyvä tai huono, riippuu hyvin pitkälle lämmitystarpeesta.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Öljylämmitys vaihtunee lähiaikoina tai keväällä VILPpiin. Nyt on tarjous Nibe split 8 vekottimesta. Onko hyvä laite vai kannattaako vilkuilla joitain muun merkin laitteita? Patterilämmitys. Ja tietty toiveena jotain pörssisähkö ohjaus mahdollisuuksia yms älykoti dingeldongelia...

Nää uudemmat Nibet on ainakin kotiautomaation puolesta aika turvallinen valinta. Modbus kautta pystyy käytännössä miltei kaiken säätämään.
 
Osaako joku kertoa hihavakiolla missä sähkönhinnan kohdassa kannattaa alkaa lämmittämään noin 10 vuotta vanhalla Mitsun (MSZEF35VE2WE1) ILP:llä? Asunnon peruslämmitys on hoidettu vesikiertoisella lattialämmityksellä (kaukolämpö), mutta mietin onko tuolla ILP:llä tuotettu lämpö halvempaa kuin kaukolämpö, jos sillä voisi tuottaa osan asunnon tarvitsemasta lämmöstä.
 
Osaako joku kertoa hihavakiolla missä sähkönhinnan kohdassa kannattaa alkaa lämmittämään noin 10 vuotta vanhalla Mitsun (MSZEF35VE2WE1) ILP:llä? Asunnon peruslämmitys on hoidettu vesikiertoisella lattialämmityksellä (kaukolämpö), mutta mietin onko tuolla ILP:llä tuotettu lämpö halvempaa kuin kaukolämpö, jos sillä voisi tuottaa osan asunnon tarvitsemasta lämmöstä.
Hihavakiolla sanoisin, että ainakin leudoilla keleillä on Mitsu varmasti edullisempi, mutta sitten taas leudoilla keleillä lämmitystarvekin on sen verran pienempi, että potentiaalinen säästö on aika pieni. Mukavuuskin kärsii pöhisevä ILP vs. lattialämpö.

Tarkempia laskuja varten pitäisi tietää kaukoläpöenergian hinta ja Mitsun COP eri lämpötiloissa.
 
Hihavakiolla sanoisin, että ainakin leudoilla keleillä on Mitsu varmasti edullisempi, mutta sitten taas leudoilla keleillä lämmitystarvekin on sen verran pienempi, että potentiaalinen säästö on aika pieni. Mukavuuskin kärsii pöhisevä ILP vs. lattialämpö.

Tarkempia laskuja varten pitäisi tietää kaukoläpöenergian hinta ja Mitsun COP eri lämpötiloissa.
Tämä oli se omakin ensiarvaus asiasta, että melko pienistä säästöistä puhutaan parhaassakin tapauksessa. Yhtälöä vielä hankaloittaa se, että kyseessä on siis yhtiö, jossa vastiketta maksetaan lämmityksestä ja vedestä erikseen, mutta molemmista voi saada palautusta toteutuneet kulutuksen mukaan. Eli kulutetun veden määrä ja kaukolämpöön käytetty määrä luetaan vuosittain joka asunnosta ja palautukset / lisämaksut tulee sitten toteutuneen mukaan.
 
Tää ilmakiertoinen lattialämmityskin olemassa.


Onko kenelläkään kokemuksia näistä? Tuli vastaan SafeDrying Oy:n (Ex. Tulilattia Oy) ilmalattialämmitys, sähkövastus + tulisijalla lämmitys. Ilmeisesti tähän ei pysty lämmönlähdettä vaihtamaan, kuten tuohon Legalettin, vai pystyykö?
 
Viimeksi muokattu:
Osaako joku kertoa hihavakiolla missä sähkönhinnan kohdassa kannattaa alkaa lämmittämään noin 10 vuotta vanhalla Mitsun (MSZEF35VE2WE1) ILP:llä? Asunnon peruslämmitys on hoidettu vesikiertoisella lattialämmityksellä (kaukolämpö), mutta mietin onko tuolla ILP:llä tuotettu lämpö halvempaa kuin kaukolämpö, jos sillä voisi tuottaa osan asunnon tarvitsemasta lämmöstä.
Tuskin kannattaa koskaan lämmittää ILP:llä. Itse perehdyin yhden kohteen kaukolämmön hinnoitteluun, eikä siinä ollut mitään kannustetta energian säästöön. Merkittävän osan hinnasta muodosti kiinteä osa, joka perustui pitkälti laskennalliseen suurimpaan tehovaraukseen. Kyseisessä kohteessa olisi kannattanut myydä patterien termostaatit Torissa ja säädellä lämpötilaa ikkunoita auki pitämällä.
 
Tuskin kannattaa koskaan lämmittää ILP:llä. Itse perehdyin yhden kohteen kaukolämmön hinnoitteluun, eikä siinä ollut mitään kannustetta energian säästöön. Merkittävän osan hinnasta muodosti kiinteä osa, joka perustui pitkälti laskennalliseen suurimpaan tehovaraukseen. Kyseisessä kohteessa olisi kannattanut myydä patterien termostaatit Torissa ja säädellä lämpötilaa ikkunoita auki pitämällä.
Pitää vaan muistaa se, että noita kiinteitä maksuja ei voi ottaa huomioon laskelmissa, mikäli ne maksetaan joka tapauksessa kuten kaukolämmön kanssa lämpimän käyttöveden takia.
 
Onko kenelläkään kokemuksia näistä? Tuli vastaan SafeDrying Oy:n (Ex. Tulilattia Oy) ilmalattialämmitys, sähkövastus + tulisijalla lämmitys. Ilmeisesti tähän ei pysty lämmönlähdettä vaihtamaan, kuten tuohon Legalettin, vai pystyykö?
Mikäköhän tuon idea oikein on? Jos tuo systeemi pitää asentaa jo rakennusvaiheessa taloon, niin eikö olisi järkevämpää tehdä se rakennus niin että kosteutta ei päästetä paikkoihin joihin se ei kuulu ja luonnostaan kostuvat paikat ovat tuulettuvia, sen sijaan että aktiivisesti koitetaan kuivattaa rakenteita koneellisesti?
 
Mikäköhän tuon idea oikein on? Jos tuo systeemi pitää asentaa jo rakennusvaiheessa taloon, niin eikö olisi järkevämpää tehdä se rakennus niin että kosteutta ei päästetä paikkoihin joihin se ei kuulu ja luonnostaan kostuvat paikat ovat tuulettuvia, sen sijaan että aktiivisesti koitetaan kuivattaa rakenteita koneellisesti?

Legaletin sivuilla hommaa perustellaan näin: " Yksi ilmakiertoisen lattialämmityksen eduista on se, että lämmitysjärjestelmä voidaan ottaa työmaalämmittimen avulla käyttöön heti valun jälkeen. Näin perustuslaatta saadaan nopeasti ja hallitusti kuivattua ja lattian pinnoitustyöt voidaan aloittaa turvallisesti ja lyhyemmässä ajassa. "

Tuo Legaletin järjestelmä on sentään sen verran fiksu, että lämmönlähde on vaihdettavissa jälkeenpäin melkein mihin tahansa, toisin kun TuliLattian (SafeDrying) systeemissä, kun asiaa selvittelin.
 
Mulla on öljykattilana Jämä Nova 2000.
Osaisiko joku neuvoa miten tuossa saa säädettyä niin että sen saisi osan ajasta (vaikka sitten manuaalisesti jos ei muuten voi) käymään vain sähköllä?
Siinä tosiaan on sähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle jos esim öljypolttimeen tulee jotain vikaa.
Mutta ajattelin että olisihan tuo nyt pörssisähkön kanssa kiva pistää nollapäivinä pelkälle sähkövastukselle kun öljyn hinta on mitä on...
 
Mulla on öljykattilana Jämä Nova 2000.
Osaisiko joku neuvoa miten tuossa saa säädettyä niin että sen saisi osan ajasta (vaikka sitten manuaalisesti jos ei muuten voi) käymään vain sähköllä?
Siinä tosiaan on sähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle jos esim öljypolttimeen tulee jotain vikaa.
Mutta ajattelin että olisihan tuo nyt pörssisähkön kanssa kiva pistää nollapäivinä pelkälle sähkövastukselle kun öljyn hinta on mitä on...
Ei kai tuo manuaalisesti vaadi muuta kuin öljypolttimen sammutuksen katkaisijasta, jolloin vastukset hoitavat lämmityksen.
Shellyn scripteistä varmasti joku käy tuon polttimen ohjaukseen, jolloin poltin sammutetaan halvoilla tunneilla.
Öljyn hinnasta voi laskea, mikä sähkön hinta tulee halvemmaksi öljyä vastaan.
 
Olen tässä miettinyt vähän sellaista hassutusta, että tekisi "köyhän miehen Mobair 4100:n", eli laittaisi ILPin lämmittämästä olkkarista läpiviennit makkareihin ja niihin jotkut hyvää painetta tuuttaavat PC-tuulettimet pöhisemään. Huonekorkeutta kun on semmoiset neljä metriä ja harjakatto, niin pelkästään tuonne katonrajaan kertyy aika kivasti lämpöä, joka olisi kiva saada hyötykäyttöön.

Kyllähän noista tuulettimista vähän ääntä lähtisi, mutta jos laittaisi tarpeeksi isot ja laadukkaat, sekä RPM-säädön niin eipä tuo varmaan mitenkään kohtuuton mökä olisi. Luulen, että vaikka ilmaa ei ihan tajuttomasti siirtyisikään, niin pelkästään katonrajan lämpimän ilman saaminen liikkeelle tasaisi lämpötilaa makkareissa aika hyvin


Lähinnä kun tuo seinä on Siporexia niin ei viitsisi ihan huvikseen ruveta puhkomaan reikiä.
 
Ei kai tuo manuaalisesti vaadi muuta kuin öljypolttimen sammutuksen katkaisijasta, jolloin vastukset hoitavat lämmityksen.
Shellyn scripteistä varmasti joku käy tuon polttimen ohjaukseen, jolloin poltin sammutetaan halvoilla tunneilla.
Öljyn hinnasta voi laskea, mikä sähkön hinta tulee halvemmaksi öljyä vastaan.
Mutta kun tossa ei ole kuin sellanen nappi mistä koko öljypoltin sammutetaan niin eikai siinä sit sähkölläkään lähde päälle?
Tossa on kaksi noita eri lämpötilavipuja mitä valitaan, olisiko niistä jotain tähän liittyvää?

Shellyn mitä täh? Kun tuohon on ikivanha öljypoltin niin mihin noita scriptejä sitten muka pitäis tunkea?
 
Mutta kun tossa ei ole kuin sellanen nappi mistä koko öljypoltin sammutetaan niin eikai siinä sit sähkölläkään lähde päälle?
Tossa on kaksi noita eri lämpötilavipuja mitä valitaan, olisiko niistä jotain tähän liittyvää?

Shellyn mitä täh? Kun tuohon on ikivanha öljypoltin niin mihin noita scriptejä sitten muka pitäis tunkea?
Mahdollisesti joo koko lämmitys lakkaa, jos se poltin sammutetaan. Kytkentöjä muuttamalla onnistuu niin että sähkövastuksille olisi oma kytkin.
Shellyn palikalla ohjataan sähkön kulkua polttimelle ja vastuksille.
 
Mahdollisesti joo koko lämmitys lakkaa, jos se poltin sammutetaan. Kytkentöjä muuttamalla onnistuu niin että sähkövastuksille olisi oma kytkin.
Shellyn palikalla ohjataan sähkön kulkua polttimelle ja vastuksille.
Eli tuo on joku erikseen ostettava lisäosa?
 
Eli tuo on joku erikseen ostettava lisäosa?
Jep, noissa kotiautomaatioketjuissa löytyy näistä juttua ja minua osaavampia harrastajia.
Tuossa nyt esimerkiksi tuollainen pörssisähköohjattu jatkojohto, minkä rakentelin testikäyttöön.
Kuvassa myös tuollainen shellyn ohjain parinkympin hintainen. Näitä on useammanlaisia.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    266,6 KB · Luettu: 112
Mutta kun tossa ei ole kuin sellanen nappi mistä koko öljypoltin sammutetaan niin eikai siinä sit sähkölläkään lähde päälle?
Tossa on kaksi noita eri lämpötilavipuja mitä valitaan, olisiko niistä jotain tähän liittyvää?

Shellyn mitä täh? Kun tuohon on ikivanha öljypoltin niin mihin noita scriptejä sitten muka pitäis tunkea?

Kyl se pitäisi sähkövastuksilla lämmetä jos siitä kytkimeltä polttimen katkaiset. Äkkiähän tuo on testattu.
 
Jees mä käväsinkin nyt pannuhuoneessa taas vähän ihmettelemässä ja taisin tajuta miten toi toimii.
Elikkä kun siinä on vipu missä on 0-90 ja kynttilänkuva ja sit 0-80 vastuksenkuva, kynttilä on 70 ja vastus on 60, niin ilmeisesti toi toimii nyt niin että jos se kattilan lämpötila nyt laskis sinne 60 niin sähkövastus menisi päälle, ja kun siellä esim nyt oli about 75 astetta niin sitten kun se taas laskee siihen 70 asteeseen niin öljypoltin kytkeytyy päälle?

Eli jos mä haluan sähkövastuksen päälle niin ei muuta kuin tuo kynttilän kuva nollaan (tai vaikka 50 jotta se on varana jos sähkövastus ei toimisi kunnolla) niin se toimisi kokoajan sähköllä?

Mikäs tolle sähkövastukselle nyt sitten on suositeltava lämpötila, onko tuo 60 ok mikä siinä on?

Mistäs tuolla nyt ylipäätäs se kattilan oma lämpötila valitaan vai meneekö se aina niin että jos noista vivuista on vaikka 70 valittuna niin se hakeutuu esim +10 siitä?

Niin ja ilmeisesti tuosta ei ole tosiaan mitään haittaa jos siellä vaikka käy kerran päivässä vaihtamassa noita sen mukaan että haluaako käyttää öljyä tai sähköä, meinaan ettei se rämplääminen mitenkään sitä öljypoltinta vahingoita?
 
...Niin ja ilmeisesti tuosta ei ole tosiaan mitään haittaa jos siellä vaikka käy kerran päivässä vaihtamassa noita sen mukaan että haluaako käyttää öljyä tai sähköä, meinaan ettei se rämplääminen mitenkään sitä öljypoltinta vahingoita?
Ei mitään haittaa polttimelle. Jos se on sammuksissa, niin se vaan jää sitten käynnistymättä seuraavan kerran lämmön laskettua. Voi sen ihan lennostakin sammuttaa.
 
Jees mä käväsinkin nyt pannuhuoneessa taas vähän ihmettelemässä ja taisin tajuta miten toi toimii.
Elikkä kun siinä on vipu missä on 0-90 ja kynttilänkuva ja sit 0-80 vastuksenkuva, kynttilä on 70 ja vastus on 60, niin ilmeisesti toi toimii nyt niin että jos se kattilan lämpötila nyt laskis sinne 60 niin sähkövastus menisi päälle, ja kun siellä esim nyt oli about 75 astetta niin sitten kun se taas laskee siihen 70 asteeseen niin öljypoltin kytkeytyy päälle?

Eli jos mä haluan sähkövastuksen päälle niin ei muuta kuin tuo kynttilän kuva nollaan (tai vaikka 50 jotta se on varana jos sähkövastus ei toimisi kunnolla) niin se toimisi kokoajan sähköllä?

Mikäs tolle sähkövastukselle nyt sitten on suositeltava lämpötila, onko tuo 60 ok mikä siinä on?

Mistäs tuolla nyt ylipäätäs se kattilan oma lämpötila valitaan vai meneekö se aina niin että jos noista vivuista on vaikka 70 valittuna niin se hakeutuu esim +10 siitä?

Niin ja ilmeisesti tuosta ei ole tosiaan mitään haittaa jos siellä vaikka käy kerran päivässä vaihtamassa noita sen mukaan että haluaako käyttää öljyä tai sähköä, meinaan ettei se rämplääminen mitenkään sitä öljypoltinta vahingoita?

Toiminta on kuvattu ohjekirjassa kohdassa "kattilan käyttö". Termostaatin eroalue on 15astetta, joten jos säädetty 60 kohdalle niin lämmitys alkaa kun se on pudonnut 45 asteeseen. 60 varmasti ihan riittävä, mutta polttimen säätö olisi hyvä olla reilusti alle.
 
Toiminta on kuvattu ohjekirjassa kohdassa "kattilan käyttö". Termostaatin eroalue on 15astetta, joten jos säädetty 60 kohdalle niin lämmitys alkaa kun se on pudonnut 45 asteeseen. 60 varmasti ihan riittävä, mutta polttimen säätö olisi hyvä olla reilusti alle.
Mitä tarkoitat tuolla että polttimen säätö olisi hyvä olla reilusti alle?
 
Ja vieläköhän kannattaa muutamia päiviä pitää tuota sähköllä vai onko nyt kun patteritkin laitettu päälle (kytkin vesikierron takaisin päälle 5.10) se 6KW sähkövastus liian alimittainen kun ulkona käy välillä nollassa?
Eli kannattaako odottaa suosiolla kevääseen vai mistä sen näkee millon loppuu puhti?
 
Polttimen termostaatin säätö niin ettei se aktivoidu tuolla sähkövastuksen termostaatin toiminta-alueella eli vaikka tuo 45-60.
En nyt vaan tajua mitä tarkoitat :redface:
Meinaatko nyt siis että jos haluan sähköt päälle niin pistän sen ”kynttilävivun” alle 45 vai?
 
En nyt vaan tajua mitä tarkoitat :redface:
Meinaatko nyt siis että jos haluan sähköt päälle niin pistän sen ”kynttilävivun” alle 45 vai?
Juuri näin. Tuo kynttilävipu on öljylämmityksen termostaatti. Väännät sen vaikka nolliin niin sähkövastus lähtee päälle.

Itse tein viime talvena samaa, kun oli halvempi lämmittää sähköllä kuin öljyllä. Saunomisen aikana sähkövastus ei jaksanut tehdä tarpeeksi lämmintä vettä, kun koko perhe kävi suihkussa. Siksi aikaa vaan sähkövastuksen termostaatti pienelle ja öljylämmityksen termostaatti isommalle niin vesi lämpenee tehokkaammin öljyllä.

Noita kääntelemällä ja öljypoltinta käynnistämällä ja sammuttamalla ei saa mitään rikki.

Shuntti venttilin asento on hyvä tarkastaa, että kuinka kuumaa vettä menee pattereille kiertoon. Sitä voi joutua kääntämään isommalle, kun pakkasilla lämmittää sähköllä. Eli kattilalta menee vesi patteri verkkoon niin siinä on säädettävä venttiili välissä.
 
Juuri näin. Tuo kynttilävipu on öljylämmityksen termostaatti. Väännät sen vaikka nolliin niin sähkövastus lähtee päälle.

Itse tein viime talvena samaa, kun oli halvempi lämmittää sähköllä kuin öljyllä. Saunomisen aikana sähkövastus ei jaksanut tehdä tarpeeksi lämmintä vettä, kun koko perhe kävi suihkussa. Siksi aikaa vaan sähkövastuksen termostaatti pienelle ja öljylämmityksen termostaatti isommalle niin vesi lämpenee tehokkaammin öljyllä.

Noita kääntelemällä ja öljypoltinta käynnistämällä ja sammuttamalla ei saa mitään rikki.

Shuntti venttilin asento on hyvä tarkastaa, että kuinka kuumaa vettä menee pattereille kiertoon. Sitä voi joutua kääntämään isommalle, kun pakkasilla lämmittää sähköllä. Eli kattilalta menee vesi patteri verkkoon niin siinä on säädettävä venttiili välissä.
Meillä on sellattiin toi että automaattisesti reagoi ulkolämpötiloihin ja sen mukaan säätää pattereiden tehoa.

Elikkä ilmeisesti talvellakin tota voisi nyt sähköllä kokeilla?
Kovilla pakkasilla ilmeisesti pitäisi vähintään katolta piippu tukkia?

Edit: kävin nyt vääntämässä öljypolttimen lähelle nollaa ja vastuksen jätin siihen 60.
Ilmeisesti sen että tehot ei riitä näkee sitten vaan siitä jos loppuu lämmin vesi kesken?
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on sellattiin toi että automaattisesti reagoi ulkolämpötiloihin ja sen mukaan säätää pattereiden tehoa.

Elikkä ilmeisesti talvellakin tota voisi nyt sähköllä kokeilla?
Kovilla pakkasilla ilmeisesti pitäisi vähintään katolta piippu tukkia?
Joo. Kyllä se vesi lämpenee hyvin sähkölläkin. Lämpöä karkaa tietenkin piipun kautta jonkun verran ja riippuen pannuhuoneen sijainnista näkyvissä olevat kuuman veden putket voi myös eristää päältä putkieristeellä.
 
Mites toi nyt taas laskettiin että mitä sen sähkön piti maksaa jotta on kannattavampaa käyttää sitä kuin öljyä.
Siirto on 5.07c (hv caruna).
Toi on öljyllä 20KW tehoinen ja sähkövastus on 6KW.
 
Mites toi nyt taas laskettiin että mitä sen sähkön piti maksaa jotta on kannattavampaa käyttää sitä kuin öljyä.
Siirto on 5.07c (hv caruna).
Toi on öljyllä 20KW tehoinen ja sähkövastus on 6KW.
Laskukaavoja on varmaan useitakin erilaisia. En osaa niistä tarkemmin sanoa.
Peruslähtökohta tietty se, että litra polttoöljyä sisältää n.10kWh energiaa. Tästä saadaan hyödyksi ehkä 8-9kWh.
 
Mites toi nyt taas laskettiin että mitä sen sähkön piti maksaa jotta on kannattavampaa käyttää sitä kuin öljyä.
Siirto on 5.07c (hv caruna).
Toi on öljyllä 20KW tehoinen ja sähkövastus on 6KW.
Polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra. Kattilan hyötysuhde laskee tuota arvoa hieman. Jos laskee 1:1 sähköön verrattuna ja öljyn hinnaksi 1,5€/litra niin 1 kWh tuottaminen öljyllä maksaa 15 senttiä. Tämä nopeasti väsyneenä laskettu. Korjatkaa, jos on virheitä.
 
Juuri näin. Tuo kynttilävipu on öljylämmityksen termostaatti. Väännät sen vaikka nolliin niin sähkövastus lähtee päälle.

Itse tein viime talvena samaa, kun oli halvempi lämmittää sähköllä kuin öljyllä. Saunomisen aikana sähkövastus ei jaksanut tehdä tarpeeksi lämmintä vettä, kun koko perhe kävi suihkussa. Siksi aikaa vaan sähkövastuksen termostaatti pienelle ja öljylämmityksen termostaatti isommalle niin vesi lämpenee tehokkaammin öljyllä.

Noita kääntelemällä ja öljypoltinta käynnistämällä ja sammuttamalla ei saa mitään rikki.

Shuntti venttilin asento on hyvä tarkastaa, että kuinka kuumaa vettä menee pattereille kiertoon. Sitä voi joutua kääntämään isommalle, kun pakkasilla lämmittää sähköllä. Eli kattilalta menee vesi patteri verkkoon niin siinä on säädettävä venttiili välissä.
Jees elikkä nyt on tilanne se että sen jälleen kun pistin sähkövastuksen päälle niin pattereiden paine tippunut 1bar to 0 ja pannuhuoneessa kuuluu ihmeellinen ilmava lotina.
Onkohan tolla sähköllä nyt ongelma pitää tota vesikiertoa päällä vaiko pitäiskö siltä nyt vaam sähkön kanssa nostaa pyydettyä sisälämpötilaa?

Edit: Hanasta myöskin ei enää saa tulikuumaa vettä, vesi on lämmintä mutta ei kuumaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jees elikkä nyt on tilanne se että sen jälleen kun pistin sähkövastuksen päälle niin pattereiden paine tippunut 1bar to 0 ja pannuhuoneessa kuuluu ihmeellinen ilmava lotina.
Onkohan tolla sähköllä nyt ongelma pitää tota vesikiertoa päällä vaiko pitäiskö siltä nyt vaam sähkön kanssa nostaa pyydettyä sisälämpötilaa?

Edit: Hanasta myöskin ei enää saa tulikuumaa vettä, vesi on lämmintä mutta ei kuumaa.
Sähkövastuksen termostaattia vaan isommalle ja lämpötila johonkin 50-60 asteen väliin. Nyt se vesi kierrossa on jäähtynyt ja paine laskenut. Kun se lämpenee niin lämpölaajeneminen nostaa taas painetta.

Jos lotina jatkuu lämmön nousun jälkeen niin pattereiden ilmaus auttaa ja jostain venttiilistä voi lisätä uutta vettä kiertoon. Mutta odota ensin, että lämpö nousee.
 
Sähkövastuksen termostaattia vaan isommalle ja lämpötila johonkin 50-60 asteen väliin. Nyt se vesi kierrossa on jäähtynyt ja paine laskenut. Kun se lämpenee niin lämpölaajeneminen nostaa taas painetta.

Jos lotina jatkuu lämmön nousun jälkeen niin pattereiden ilmaus auttaa ja jostain venttiilistä voi lisätä uutta vettä kiertoon. Mutta odota ensin, että lämpö nousee.
Niin siis tuo sähkövastus oli jo 60 asteessa.
Nostin sen nyt 65c.
 
Ja kun kattilan hyötysuhteeksi saadaan 80 %, niin hinnaksi tulee 18,75 c/kWh.
Öljykattila sitten tuppaa pikeentymään kunnolla, kun poltellaan matalassa lämmössä. Kokemusta on, kun nuohoojalla oli pientä urakkaa avata paikat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 729
Viestejä
4 555 687
Jäsenet
75 048
Uusin jäsen
Lymppä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom