Talon lämmitysratkaisut

[Kuka_kusi_muroihini]

Käydäänpä vielä kertaalleen pattereihin liittyvä keskustelu ja erityisesti niiden säätämiseen. Maalämpö tulossa taloon ja olen lukenut, että termostaatit kannattaa avata täysille ja tarvittaessa sitten nitistää termostaatilla jos esim. makuutiloissa liian kuuma.
Kämpässä danfossin termarit, vanhaa ja semivanhaa mallia. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama esisäätöarvojen logiikka. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin N tarkoittaa "täysin auki". Numerot ovat sitten suuruusluokassaan "kuinka paljon auki".
Laitoin esisäädöt jokaiselle patterille kohtaan N. Ohessa kuva, missä messinkiosassa näkyy tuo hahlo, johon olen kohdistanu metallin värisen osan N-kirjaimen.

Eli olenko ymmärtänyt "täysin auki" asetuksen oikein?

Hieman tuossa pyörittelin metalliosaa N-kirjaimen kummallekin puolelle ja lujemman suhinan saa aikaiseksi kun N-kirjain ei ole kohdillaan hahlon kanssa. Mitä tästä tuumaatte?

 

[jerker66]

Jees, ja tuolla tontillahan on lääniä ja peltoa siten, että pihamaahan/peltoon asennettu keräysputkisto taitaa olla kanssa vaihtoehto. Käsittääkseni olis aika paljon iisimpi asennettava.

Pitänee alkaa kilpailuttaa noistakin tarjouksia. Eikösse kuiten nyrkkisääntö ole, että VILPin ja maalämmön hintaero muodostuu juurikin lähinnä poraamisen hinnoista?

Pelto on hyvä vaihtoehto sillä varauksella että pintakerroksen alla on savea. Hiekkainen/hiesu ei kelpaa.

 

[andyks]

Käydäänpä vielä kertaalleen pattereihin liittyvä keskustelu ja erityisesti niiden säätämiseen. Maalämpö tulossa taloon ja olen lukenut, että termostaatit kannattaa avata täysille ja tarvittaessa sitten nitistää termostaatilla jos esim. makuutiloissa liian kuuma.
Kämpässä danfossin termarit, vanhaa ja semivanhaa mallia. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama esisäätöarvojen logiikka. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin N tarkoittaa "täysin auki". Numerot ovat sitten suuruusluokassaan "kuinka paljon auki".
Laitoin esisäädöt jokaiselle patterille kohtaan N. Ohessa kuva, missä messinkiosassa näkyy tuo hahlo, johon olen kohdistanu metallin värisen osan N-kirjaimen.
Eli olenko ymmärtänyt "täysin auki" asetuksen oikein?

Vähän riippuen kytkennästä voi toimia noinkin, mutta mahdollisesti jonkinlaisilla esisäädöillä se järjestelmä pitäisi tasapainottaa. Onko järjestelmästä mitään suunnitelmia olemassa?

 

[Zigh]

Käydäänpä vielä kertaalleen pattereihin liittyvä keskustelu ja erityisesti niiden säätämiseen. Maalämpö tulossa taloon ja olen lukenut, että termostaatit kannattaa avata täysille ja tarvittaessa sitten nitistää termostaatilla jos esim. makuutiloissa liian kuuma.
Kämpässä danfossin termarit, vanhaa ja semivanhaa mallia. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama esisäätöarvojen logiikka. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin N tarkoittaa "täysin auki". Numerot ovat sitten suuruusluokassaan "kuinka paljon auki".
Laitoin esisäädöt jokaiselle patterille kohtaan N. Ohessa kuva, missä messinkiosassa näkyy tuo hahlo, johon olen kohdistanu metallin värisen osan N-kirjaimen.

Eli olenko ymmärtänyt "täysin auki" asetuksen oikein?

Hieman tuossa pyörittelin metalliosaa N-kirjaimen kummallekin puolelle ja lujemman suhinan saa aikaiseksi kun N-kirjain ei ole kohdillaan hahlon kanssa. Mitä tästä tuumaatte?

"Termostaatit täysin auki" tarkoittaa yleensä sitä, että termostaatit on kokonaan irti tai niin isolla ettei ne mene juuri koskaan kiinni.
Esisäädöillä tasapainotetaan järjestelmä niin että lämpöä riittää sopivasti kaikkiin huoneisiin. Jos esisäädöt ovat aiemmin olleet kunnossa, niin ei niihin kannata koskea.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Pattereita ei ole ikinä säädetty öljylämmitteisessä talossa erityisemmin. Tai mahdollisesti jos on niin 80 luvulla. Täällä on termarit kaikkea asteikon 3-5 välillä ja mitä edellistä asukasta haastattelin, filispohjalta käännetty termostaattia jos vilu päässyt joskus yllättämään. Yleensä ei ole tarvetta ollut kajota eikä meidän aikanakaan.

Mitään suunnitelmaa ei järjestelmästä minulla ole. Öljyn tilalle tulee maalämpö ja asentajat säätänee jollakin perusteella maalämmityksen käyrän kun asentamaan tulevat. Pattereista olin käsittänyt, että ilman termostaattia täysin auki tarkoittaa nimenomaan N kirjainta esisäätimessä. Jos termarin ottaa pois niin esisäätöhän siellä vielä voi rajoittaa hönkää. Ja ajatus siis oli, että pumppu antaa maksimin mitä huoneistoon tarvitaan ja termostaatit tarvittaessa rajoittavat huonekohtaisesti.. Esim makuuhuone. Voihan ne termostaatit siis fyyisesti kiinni olla ja tiloissa säätö pienemmälle jos lämmittimen säätö tuo liikaa lämpöä huoneeseen.

 

[hoppa]

Autotallista irtosi venttiilistä Patterin termostaatti, enkä saanut sitä enää kiinnitettyä takaisin.
Osaako joku sanoa minkä tyyppinen termostaatti pitäisi ostaa tilalle?

 

[Euroshopperi 2]

Autotallista irtosi venttiilistä Patterin termostaatti, enkä saanut sitä enää kiinnitettyä takaisin.
Osaako joku sanoa minkä tyyppinen termostaatti pitäisi ostaa tilalle?

Väännä se termostaatti maksimi lämmölle ja työnnä takaisin paikallensa niin, että napsahtaa koloonsa. Ennen sitä varmista, ettei tuo kara ole juuttunut paikallensa. Eli napauta varovasti vasaralla. Se on jousikuormitteinen ja pitäisi liikkua painettaessa ylös/alas. Paina vaikka kolikko sormen alla kokeeksi, että liikkuuko mihinkään. Jos ei, niin naputellen notkeaksi, jotta liikkuu. Joskus on joutunu vetämään pihdeillä karaa kevyesti ulos, kun lautanen juuttunut kiinni asentoon kesän jäljiltä.

 

[taski]

Itse en kyllä keksi juuri mitään tympeämpää kuin loputon puulämmitys-savotta. Toki jos ei lapsia, harrastuksia tai muutakaan parempaa tekemistä elämässä ole kuin hakata halkoja ja mättää niitä takkaan, niin mikäs siinä. Tosin veikkaan, että luultavasti käy kyllä urheiluhenkisemmillekin aika tympeäksi pidemmän päälle. Varsinkin kun mitään "ilmaisia puita" ei oikeasti ole olemassakaan.

Eli jos olisin suunnittelemassa uutta lämmitysjärjestelmää, niin henkilökohtaisesti kyllä lähtisin sellaisesta systeemistä mikä vaatii mahdollisimman vähän mitään työtä käyttäjältä ja jättäisin ne takkapelleilyt siihen ajoittaiseen tunnelmointiin.

Niin ja vesikierto tottakai lattiaan jos ne on joka tapauksessa auki. Ei maksa kovin paljoa ja mahdollistaa kuitenkin lämmityksen parhaiten melkein millä tahansa systeemillä. Vaikka sillä puukattilalla jos joku fetissi puiden kanssa pelaamiseen löytyy.

Meitä on moneen junaan. Itse kiroan kun on vain yksi takka. Mikä sen parempaa kun kylmänä syysiltana katsella tulen loimotusta takan luodessa mukavuuslämpöä kämppään. Itse klapisavotta on aivan parasta liikuntaa. Mönkkärillä puut omasta metsästä ja sitten paskimilla kurakeleillä ja talvipakkasilla kun ei muutakaan liikuntaan innosta harrastaa niin pääsee klapeja tekemään. Viime vuonnakin tein varovaisesti arvioidenkin ihan kirveellä sen 10 mottia puita.

Puita on ihan helvetisti enemmän kuin ehdin polttaa talvessa, mutta silti polttelisi mennä kaatamaan muutama pystyyn kuivanut kuusi

 

[hoppa]

Väännä se termostaatti maksimi lämmölle ja työnnä takaisin paikallensa niin, että napsahtaa koloonsa. Ennen sitä varmista, ettei tuo kara ole juuttunut paikallensa. Eli napauta varovasti vasaralla. Se on jousikuormitteinen ja pitäisi liikkua painettaessa ylös/alas. Paina vaikka kolikko sormen alla kokeeksi, että liikkuuko mihinkään. Jos ei, niin naputellen notkeaksi, jotta liikkuu. Joskus on joutunu vetämään pihdeillä karaa kevyesti ulos, kun lautanen juuttunut kiinni asentoon kesän jäljiltä.

Kiitos neuvosta. Sillähän se meni paikalleen. Kara liikkui hyvin termostaattia säätäessä.

 

[Lumimies]

Käydäänpä vielä kertaalleen pattereihin liittyvä keskustelu ja erityisesti niiden säätämiseen. Maalämpö tulossa taloon ja olen lukenut, että termostaatit kannattaa avata täysille ja tarvittaessa sitten nitistää termostaatilla jos esim. makuutiloissa liian kuuma.
Kämpässä danfossin termarit, vanhaa ja semivanhaa mallia. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama esisäätöarvojen logiikka. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin N tarkoittaa "täysin auki". Numerot ovat sitten suuruusluokassaan "kuinka paljon auki".
Laitoin esisäädöt jokaiselle patterille kohtaan N. Ohessa kuva, missä messinkiosassa näkyy tuo hahlo, johon olen kohdistanu metallin värisen osan N-kirjaimen.

Eli olenko ymmärtänyt "täysin auki" asetuksen oikein?

Hieman tuossa pyörittelin metalliosaa N-kirjaimen kummallekin puolelle ja lujemman suhinan saa aikaiseksi kun N-kirjain ei ole kohdillaan hahlon kanssa. Mitä tästä tuumaatte?

Termostaatit pystyssä ei ole suositeltu asento, mutta jos haluaa pystyyn niin pitäisi käyttää irtoanturia.

Ja ajatus siis oli, että pumppu antaa maksimin mitä huoneistoon tarvitaan ja termostaatit tarvittaessa rajoittavat huonekohtaisesti.. Esim makuuhuone. Voihan ne termostaatit siis fyyisesti kiinni olla ja tiloissa säätö pienemmälle jos lämmittimen säätö tuo liikaa lämpöä huoneeseen.

Näinhän sen pitäisikin menään. Lämpökäyrällä säädetään lämmitys sopivaksi (esim että huoneissa on se 21c) ja termostaatit rajoittavat sitten tietyissä tilanteissa huonetilan lämmitystä, kuten vaikka keväällä aurinko paistaa kovasti tiettyyn huoneeseen.

Itse ehkä ottaisin/tilaisin ihan lämmitysverkoston tasapainottamisen tuon lämmitysmuodon vaihdon jälkeen (jos ei kuulu urakkaan), varsinkin nyt kun kaikki esisäädöt ovat käytännössä täysin auki.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Termostaatit pystyssä ei ole suositeltu asento, mutta jos haluaa pystyyn niin pitäisi käyttää irtoanturia.


Näinhän sen pitäisikin menään. Lämpökäyrällä säädetään lämmitys sopivaksi (esim että huoneissa on se 21c) ja termostaatit rajoittavat sitten tietyissä tilanteissa huonetilan lämmitystä, kuten vaikka keväällä aurinko paistaa kovasti tiettyyn huoneeseen.

Itse ehkä ottaisin/tilaisin ihan lämmitysverkoston tasapainottamisen tuon lämmitysmuodon vaihdon jälkeen (jos ei kuulu urakkaan), varsinkin nyt kun kaikki esisäädöt ovat käytännössä täysin auki.

Joo toi yks termari laitettiin pystyy ettei poika potki sitä irti yöllä. Ei ole optimi.. Mutta menettelee.

Tavallaan tää lämmitysverkon säätäminen kyllä kuuluu pakettiin. Eli kyllä tuon säätävät jollakin periaatteella, mutta nyt en ihan varma ole kuuluuko siihen aidosti kuinka tarkka säätö ja miten se on aikomus tehdä.

 

[Haukka81]

Huomenta ja päivää. En tiedä onko täysin oikea keskustelu, muttei toivottavasti täysin vääräkään.
Piti tästä jo kevättalvella kysellä, mutta kun kesä koitti ja lämmityskausi loppui niin unohtui nämäkin murheet.

Takan suuluukun yllä oleva sauma on hieman halkeillut ja takan ollessa lämmin esim. toista pesällistä lämmittäessä on sauman rako siinä määrin suuri että saattaa oikeesta kulmasta katsoessa hieman nähdä liekkejä/valoa sen läpi. Jotain tälle pitäisi siis tehdä, mutta millä tuota lähtisi tilkitsemään. Onko ns. takkakitti (esim. Bison tulikitti +1250°C 310ml ) tähän ratkaisu ja tulisiko sitä koittaa saada sörkittyä sisäpuolelle vai voiko sitä yrittää tuohon päälle levittää uudeksi saumaksi? Vai olisiko ratkaisu joku-muu-mikä?

Tulikittiä vaan, lie helpoin.

 

[B12]

Perinteisesti noita lämpölaajenemishalkeamia on ”kengitetty” eli suurimmillaan ollessa laitettu nauloja rakoihin vahvikkeeksi, jotta eivät supistu kiinni jäähtyessä. Sitten kitattu/rapattu, miten ollutkin tehty.

 

[jerker66]

Meitä on moneen junaan. Itse kiroan kun on vain yksi takka. Mikä sen parempaa kun kylmänä syysiltana katsella tulen loimotusta takan luodessa mukavuuslämpöä kämppään. Itse klapisavotta on aivan parasta liikuntaa. Mönkkärillä puut omasta metsästä ja sitten paskimilla kurakeleillä ja talvipakkasilla kun ei muutakaan liikuntaan innosta harrastaa niin pääsee klapeja tekemään. Viime vuonnakin tein varovaisesti arvioidenkin ihan kirveellä sen 10 mottia puita.

Puita on ihan helvetisti enemmän kuin ehdin polttaa talvessa, mutta silti polttelisi mennä kaatamaan muutama pystyyn kuivanut kuusi

Böndellä jos on vesikiertoinen lämmitys niin puukattila on järkevä lämmönlähde talon ja käyttöveden lämmittämiseen. Mulla on kahden kuution energiavaraaja ja yhdellä latauksella sen saa jonnekin 90 asteeseen. Alapalokattila johon menee 0,1 kuutiota puolen metrin puuta kerralla. Takka on kyllä kanssa mutta se nyt on semmoinen sinänsä varsin miellyttävä fiilis-lämmönlähde. Yläkerran olohuone-ruokailu-keittiö kolmion keskellä. Puukattilalla saa lämmintä vettä muulloinkin kuin talvella.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei nopee mielipide, tai miksei jopa faktan tarkastuskierros. Maalämmössä nyt asunto ja olohuoneessa ilmalämpöpumppu, mutta seinällä myös pari vesipatteria. Ollaan käytetty tähän asti vain ja ainoastaan ilpoa tilan lämmittämiseen. Onko nyt niin, että jossain on sweet spot missä ilmasta saa paremmin lämpöä kuin maasta ja millä periaatteella tätä pitää ajatella? Nopeasti ajateltuna luulisin, että päälle +5c maalämpö on tehokkain ja pakkasasteilla sitten ilmalämpöpumppu vai mitä mieltä olette?

 

[petepeluri]

Hei nopee mielipide, tai miksei jopa faktan tarkastuskierros. Maalämmössä nyt asunto ja olohuoneessa ilmalämpöpumppu, mutta seinällä myös pari vesipatteria. Ollaan käytetty tähän asti vain ja ainoastaan ilpoa tilan lämmittämiseen. Onko nyt niin, että jossain on sweet spot missä ilmasta saa paremmin lämpöä kuin maasta ja millä periaatteella tätä pitää ajatella? Nopeasti ajateltuna luulisin, että päälle +5c maalämpö on tehokkain ja pakkasasteilla sitten ilmalämpöpumppu vai mitä mieltä olette?

Tilanne on päinvastoin. Lämpöpumppujen hyötysuhde on parempi mitä pienempi lämpötilaero on.

 

[Coanda]

Hei nopee mielipide, tai miksei jopa faktan tarkastuskierros. Maalämmössä nyt asunto ja olohuoneessa ilmalämpöpumppu, mutta seinällä myös pari vesipatteria. Ollaan käytetty tähän asti vain ja ainoastaan ilpoa tilan lämmittämiseen. Onko nyt niin, että jossain on sweet spot missä ilmasta saa paremmin lämpöä kuin maasta ja millä periaatteella tätä pitää ajatella? Nopeasti ajateltuna luulisin, että päälle +5c maalämpö on tehokkain ja pakkasasteilla sitten ilmalämpöpumppu vai mitä mieltä olette?

Pakkasella ulkona on kylmä, joten sieltä on aika työ ottaa energiaa talteen. Ehkä jossain +10...15 asteessa ILP kilpailee maalämpöpumpun kanssa, mutta vähänkin kylmemmällä ilmalla MLP ajaa täysiä ohi. Näin valistuneena mutuna.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

No helvetti.. Ei pää riitä näköjään näihin hommiin. Eli käytännössä kun syksy käynnistyy etelässä niin Ilpo vain nopeaan lisälämmitykseen ja pattereista tehot irti.

 

[petepeluri]

No helvetti.. Ei pää riitä näköjään näihin hommiin. Eli käytännössä kun syksy käynnistyy etelässä niin Ilpo vain nopeaan lisälämmitykseen ja pattereista tehot irti.

+10c alapuolella maalämpö lienee energiatehokkaampi.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

+10c alapuolella maalämpö lienee energiatehokkaampi.

Okei. Ja nyt vielä varmistaakseni. Ilmalämpöpumppuakaan ei kannata laittaa pois päältä tyystin vaan matalin aste lämmityksellä ja auto asennolla eikö vaan?

 

[petepeluri]

Okei. Ja nyt vielä varmistaakseni. Ilmalämpöpumppuakaan ei kannata laittaa pois päältä tyystin vaan matalin aste lämmityksellä ja auto asennolla eikö vaan?

Vie turhaan sähköä jos maalämpö lämmittää talon. Säästä laakereita ennemmin kesän jäähdytystä varten.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Vie turhaan sähköä jos maalämpö lämmittää talon.

Mut eiks tässä ole joku juttu että off asennossa pidettynä ja sitten vasta keväällä startattuna tekee pumpulle pahaa ja mahdollistaa homeen yms paskan.

 

[j-o-r-e]

Mut eiks tässä ole joku juttu että off asennossa pidettynä ja sitten vasta keväällä startattuna tekee pumpulle pahaa ja mahdollistaa homeen yms paskan.

Lämmityksen jälkeen voi aikalailla vaan sammuttaa. Toki suodattimet kannattaa pölystä putsata. Jäähdytyksen jälkeen kannattaa pitää pelkällä puhalluksella 2-3 tuntia, jotta kylmään kennoon kondensoitunut vesi kuivuu. Muuten ei ole mitään väliä vaikka on käyttämättömänä talven yli.

Ja riippumatta käyttääkö pumppua lämmitykseen vai ei, niin ennen jäähdytyksen aloittamista kannattaa tarkistaa että kondenssiputki on auki sisäyksiköltä ulos. Lämmityskäytössä sisäyksikkö ei kondensoi vettä, ulkoyksikkö kondensoi. Jäähdytyksessä taas päinvastoin.

 

[petepeluri]

Mut eiks tässä ole joku juttu että off asennossa pidettynä ja sitten vasta keväällä startattuna tekee pumpulle pahaa ja mahdollistaa homeen yms paskan.

Voihan sen startata parikertaa talvella kun on leuto keli.
Sisäyksikkö homehtuu jos ilpin sammuttaa suoraan jäähdytyskäytöstä eikä anna kennon kuivua.

 

[Pakana]

Ei ole ihan yksinkertsinen yhtälö tuo missä kohtaa on ILP ja MLP energiatehokkuuden leikkauspiste.

Sen lämmönlähteen lämpötilainleikkauspistehän on jossain 6-2°C välillä, mutta vesikiertoinen patteri edellyttää suhteessa kuumempaa lämmöntuottoa kuin suoraan kylmäaineesta ilmaan pakottamalla siirrettynä, eli ILP on tuolla perusteella selvästi taloudellisempi pitkälle pakkasiin...

Paitsi että tuohon vaikuttaa ilman kosteus. Plussan puolella, niin pitkään kun ILPin ulkokenno ei jäädy kostea ilma parantaa hyötysuhdetta koska siitä saa enemmän energiaa, mutta kun kenno alkaa vaatimaan sulatussyklejä se samalla heikentää hyötysuhdetta, kun osa lämpöergiasta joudutaan käyttämään sen ulkoyksikön sulatteluun.

Mun perskohtaiseen mutuun ja arvaukseen pohjautuva asiantuntijan mielipide on että ILP on taloudellisempi -7,5°C asti, olettaen että kumpikin on vastaavan energialuokan laite.

Huono MLP systeemi voi olla pakkasesta riippumatta aina huonommalla hyötysuhteella kuin huippuluokan ILP.

 

[Marius]

Ei ole ihan yksinkertsinen yhtälö tuo missä kohtaa on ILP ja MLP energiatehokkuuden leikkauspiste.

Sen lämmönlähteen lämpötilainleikkauspistehän on jossain 6-2°C välillä, mutta vesikiertoinen patteri edellyttää suhteessa kuumempaa lämmöntuottoa kuin suoraan kylmäaineesta ilmaan pakottamalla siirrettynä, eli ILP on tuolla perusteella selvästi taloudellisempi pitkälle pakkasiin...

Paitsi että tuohon vaikuttaa ilman kosteus. Plussan puolella, niin pitkään kun ILPin ulkokenno ei jäädy kostea ilma parantaa hyötysuhdetta koska siitä saa enemmän energiaa, mutta kun kenno alkaa vaatimaan sulatussyklejä se samalla heikentää hyötysuhdetta, kun osa lämpöergiasta joudutaan käyttämään sen ulkoyksikön sulatteluun.

Mun perskohtaiseen mutuun ja arvaukseen pohjautuva asiantuntijan mielipide on että ILP on taloudellisempi -7,5°C asti, olettaen että kumpikin on vastaavan energialuokan laite.

Huono MLP systeemi voi olla pakkasesta riippumatta aina huonommalla hyötysuhteella kuin huippuluokan ILP.

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen tässä arviossa on MLP:n ja ILP:n COP eri lämpötiloissa?

Olisin omasta hihasta ravistanut arvion, ettei ILP ole oikein missään lämpötiloissa maalämpöä energiatehokkaampi. Toki jos vertaa vanhaa ja ehkä huonosti säädettyä MLP-järjestelmää, jossa heikosti lämpöä luovuttavat patterit ja uusinta sekä tehokkainta ILP:iä löytyy varmasti päinvastaisia tilanteita.

 

[Pakana]

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen tässä arviossa on MLP:n ja ILP:n COP eri lämpötiloissa?

Olisin omasta hihasta ravistanut arvion, ettei ILP ole oikein missään lämpötiloissa maalämpöä energiatehokkaampi. Toki jos vertaa vanhaa ja ehkä huonosti säädettyä MLP-järjestelmää, jossa heikosti lämpöä luovuttavat patterit ja uusinta sekä tehokkainta ILP:iä löytyy varmasti päinvastaisia tilanteita.

MLP ja ILP COP on aika vaikea verrata koska ne lasketaan eri tavalla, mutta jos rajusti yksinkertaistetaan niin ILPlla on etu puolellaan aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin maan lämpötila.

Puolestaan lämmönjako pattereilla haittaa MLP:a, koska siltä edellytetään suhteessa lämpimämmän veden tuottoa, jos siellä olisi patterin sijaan konvektori tappioksi jäisi enää se yksi ylimääräinen energian siirto veteen siinä välissä.

Jos MLP kaverina on lattialämmitys ja matala kiertovesi, niin tilanne kääntyy paljon nopeammin sen eduksi, eikä ILP välttämättä ole energiatehokkaampi kuin niin lämöisillä keleillä ettei juuri lämmöntarvetta edes ole.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Just värkkäsin automaatiosääntöjä ja mulla on nyt ILP vain viilennyskäytössä kesäkuukausina. Tästähän tuli ihan mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin. Kai tämän pystyisi laskemaan jotenkin, mutta vaikuttaa olevan monta muuttujaa. Onko nyt yleinen olettamus kuitenkin se, että ILP onkin hyödyltään tehokkaampi pakkasasteillekin. Tässä on melkoinen hajonta kun joku heittää +10c ja toinen -7,5c. Oma amatöörimäinen heittoni alussa +5c on itse asiassa aika kohdillaan

 

[Marius]

Just värkkäsin automaatiosääntöjä ja mulla on nyt ILP vain viilennyskäytössä kesäkuukausina. Tästähän tuli ihan mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin. Kai tämän pystyisi laskemaan jotenkin, mutta vaikuttaa olevan monta muuttujaa. Onko nyt yleinen olettamus kuitenkin se, että ILP onkin hyödyltään tehokkaampi pakkasasteillekin. Tässä on melkoinen hajonta kun joku heittää +10c ja toinen -7,5c. Oma amatöörimäinen heittoni alussa +5c on itse asiassa aika kohdillaan

Veikkaisin, että nollan yläpuolella ollaan ulkolämpötilan osalta, kun ILP on energiatehokkaampi. Riippuu tietenkin täysin tilanteesta eli miten energiatehokas MLP ja ILP on. Korkeat menoveden lämpötilat / huonosti lämpöä luovuttavat patterit ja vanha MLP siirtää rajalämpötilaa alaspäin. Jos MLP on vieläpä osatehomitoitettu eli vastuksia käytetään pakkasilla niin ILPiä kannattaa käyttää luultavasti myös kovimmilla pakkasilla. Minkälainen merkitys sitten näillä plussakelien lämmityksillä on kokonaisuuden kannalta onkin sitten toinen asia. Säästöt luultavasti aika marginaalisia, mutta kaveriksi saattaa saada sitten puhallusta ja ääntä.

 

[Pakana]

Tuo mun -7,5°C oli kyllä enemmän tuollainen huumoriheitto, vaikka onkin käytännössä ihan mahdollinen jos on uudehko ilp ja vähemmän optimaalinen MLP toteutus.

Äärimmäisessä tapauksessahan se MLP on tosiaan aina huonompi.

 

[stabbulamus]

Hei nopee mielipide, tai miksei jopa faktan tarkastuskierros. Maalämmössä nyt asunto ja olohuoneessa ilmalämpöpumppu, mutta seinällä myös pari vesipatteria. Ollaan käytetty tähän asti vain ja ainoastaan ilpoa tilan lämmittämiseen. Onko nyt niin, että jossain on sweet spot missä ilmasta saa paremmin lämpöä kuin maasta ja millä periaatteella tätä pitää ajatella? Nopeasti ajateltuna luulisin, että päälle +5c maalämpö on tehokkain ja pakkasasteilla sitten ilmalämpöpumppu vai mitä mieltä olette?

Onko tietoa mikä on menoveden lämpötila(lämmityskäyrä)? Vähääkään uudempi maalämpöpumppu invertterillä jaksanee vääntää 55 asteista vettä 4,04-4,4 kylmän ilmaston SCOPilla mitä muutaman speksit katoin. ILPeissäkin näkyy olevan yllättävän hyviä lukuja mut noista ei selviä et onko ajettu "kylmäkontissa" eli ei sulatusjaksoja mukana?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Thermia legend on maalämpöpumppu ja nyt oletuskäyrä 40. Ja yhtään kylmää kautta ei ole lämmitetty kun vasta asennettu.

Ilmalämpöpumppu taas on Toshiba Arctic 25.

 

[petepeluri]

Onko tietoa mikä on menoveden lämpötila(lämmityskäyrä)? Vähääkään uudempi maalämpöpumppu invertterillä jaksanee vääntää 55 asteista vettä 4,04-4,4 kylmän ilmaston SCOPilla mitä muutaman speksit katoin. ILPeissäkin näkyy olevan yllättävän hyviä lukuja mut noista ei selviä et onko ajettu "kylmäkontissa" eli ei sulatusjaksoja mukana?

Pääseehän ilpeillä hyvään scoppiin kun puolet lämmityskaudesta menee ilman sulatuksia ja pohjavastusta. Toki puhalluksen pitää olla täysillä parhaan hyötysuhteen saamiseksi.

 

[Teemu79]

MLP ja ILP COP on aika vaikea verrata koska ne lasketaan eri tavalla, mutta jos rajusti yksinkertaistetaan niin ILPlla on etu puolellaan aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin maan lämpötila.

Puolestaan lämmönjako pattereilla haittaa MLP:a, koska siltä edellytetään suhteessa lämpimämmän veden tuottoa, jos siellä olisi patterin sijaan konvektori tappioksi jäisi enää se yksi ylimääräinen energian siirto veteen siinä välissä.

Jos MLP kaverina on lattialämmitys ja matala kiertovesi, niin tilanne kääntyy paljon nopeammin sen eduksi, eikä ILP välttämättä ole energiatehokkaampi kuin niin lämöisillä keleillä ettei juuri lämmöntarvetta edes ole.

Onko ILP:n teoreettisesti paremmalla hyötysuhteella mitään käytännön merkitystä kun paremman hyötysuhteen kausi ja kulutetun energian määrä on mitätön verrattuna koko vuoden lämmitysenergian kulutukseen?
SCOP on molemmilla lämmitystavoilla 4:n tienoilla, mutta se keikahtaa maalämmön eduksi helposti jos mukaan lasketaan käyttöveden lämmitys tai jopa lähes ilmainen jäähdytys kesäkaudella (joka "lataa" lämpökaivoa ja parantaa SCOP:tä).

Yhteiskäytössä voi sopivasti optimoimalla saada jotain etua, mutta mikähän on investoinnin takaisinmaksuaika?

 

[Pakana]

Onko ILP:n teoreettisesti paremmalla hyötysuhteella mitään käytännön merkitystä kun paremman hyötysuhteen kausi ja kulutetun energian määrä on mitätön verrattuna koko vuoden lämmitysenergian kulutukseen?
SCOP on molemmilla lämmitystavoilla 4:n tienoilla, mutta se keikahtaa maalämmön eduksi helposti jos mukaan lasketaan käyttöveden lämmitys tai jopa lähes ilmainen jäähdytys kesäkaudella (joka "lataa" lämpökaivoa ja parantaa SCOP:tä).

Yhteiskäytössä voi sopivasti optimoimalla saada jotain etua, mutta mikähän on investoinnin takaisinmaksuaika?

No ei kannata maalämpötaloon kyllä ilppiä asentaa siksi että aikoo säästää sen hinnan lämmittämällä. Jos MLP on teknisesti huono, niin ennemmin kannattaa parantaa sitä mlp järjestelmää.

Mutta jos se ilp hankitaan jäähdytykseen, niin kyllä se ainakin hetkittäin voi olla järkevä lämmitinkin.

 

[Teemu79]

Maalämpötaloon ei kannata hankkia ilpiä jäähdytykseen. Maapiiriä hyödyntävä laitteisto kustantaa suunnilleen saman verran mutta jäähdyttää puhaltimen ja pienen kiertovesipumpun kustannuksilla (eli lähes ilmaiseksi).

 

[kolistelija]

Maalämpötaloon ei kannata hankkia ilpiä jäähdytykseen. Maapiiriä hyödyntävä laitteisto kustantaa suunnilleen saman verran mutta jäähdyttää puhaltimen ja pienen kiertovesipumpun kustannuksilla (eli lähes ilmaiseksi).

Tuossa pari vuotta sitten tuli tätä tutkittua ja oli todettava että maaviileä olisi ollut hölmö sijoitus. Kustannus toiseen kerrokseen asennettavalle konvektorille olisi ollut reilusti yli 3000 €, jopa yli 4000 € kiertopumppuineen. Mitsun siisti 3,5 kW ILP maksoi asennettuna 1800 € ja on moninkertaisesti tehokkaampi jäähdyttämään. Tuon maaviileän takaisinmaksu olisi kestänyt vuosikymmeniä tällä käytöllä (vuodessa nyt 160 kW/h) ja sen tehokin olisi ollut väähn arveluttavalla tasolla.

 

[repairman]

Tuossa pari vuotta sitten tuli tätä tutkittua ja oli todettava että maaviileä olisi ollut hölmö sijoitus. Kustannus toiseen kerrokseen asennettavalle konvektorille olisi ollut reilusti yli 3000 €, jopa yli 4000 € kiertopumppuineen. Mitsun siisti 3,5 kW ILP maksoi asennettuna 1800 € ja on moninkertaisesti tehokkaampi jäähdyttämään. Tuon maaviileän takaisinmaksu olisi kestänyt vuosikymmeniä tällä käytöllä (vuodessa nyt 160 kW/h) ja sen tehokin olisi ollut väähn arveluttavalla tasolla.

Kustannukset riippuu aika paljon kohteesta. Joka paikkaan tuota viilennystä ei kertakaikkiaan edes saa, jos mlp on vaikka tallissa kaanaalin päässä. Toisaalta konvektorin voi saada vaikka seinän toiselle puolelle ja kiertovesipumpun voi ostaa käytettynä.

Konvektoritkaan eivät tosin uutena mitään halpoja ole ja hyvä maksaa helposti sen halvan ilpin verran, eli tonnin luokkaa. Sitten taas painoa voi laskea sille, että maaviileä on paljon pitkäikäisempi, kun ei siitä kaasut karkaa ja yksittäiset komponentit on periaatteessa vaihdettavissa vaikka itse.

Kiertovesipumpun tehossa ei tuossa kannata säästellä, ja A-energialuokan pumppu kannattaa tietysti laittaa.

 

[Teemu79]

Tuossa pari vuotta sitten tuli tätä tutkittua ja oli todettava että maaviileä olisi ollut hölmö sijoitus. Kustannus toiseen kerrokseen asennettavalle konvektorille olisi ollut reilusti yli 3000 €, jopa yli 4000 € kiertopumppuineen. Mitsun siisti 3,5 kW ILP maksoi asennettuna 1800 € ja on moninkertaisesti tehokkaampi jäähdyttämään. Tuon maaviileän takaisinmaksu olisi kestänyt vuosikymmeniä tällä käytöllä (vuodessa nyt 160 kW/h) ja sen tehokin olisi ollut väähn arveluttavalla tasolla.

Maaviileälaitteiden hinnat alkavat jostain 600 euron tuntumasta. Niben 3 kW Cool-In Comfort maksoi muutama vuosi sitten asennettuna hieman alle 1800 €. Samaan hintaan samalta kauppialta saa hieman heikkotehoisempia ilpejä.

 

[petepeluri]

Maalämpötaloon ei kannata hankkia ilpiä jäähdytykseen. Maapiiriä hyödyntävä laitteisto kustantaa suunnilleen saman verran mutta jäähdyttää puhaltimen ja pienen kiertovesipumpun kustannuksilla (eli lähes ilmaiseksi).

Riippuu talosta. Kahden 45mm putken vetäminen sisäkautta ei välttämättä ole helppoa.

 

[kolistelija]

Maaviileälaitteiden hinnat alkavat jostain 600 euron tuntumasta. Niben 3 kW Cool-In Comfort maksoi muutama vuosi sitten asennettuna hieman alle 1800 €.

Juuh, jos taloon sopii helposti voi sen saada kohtuullisempaan hintaan. Meillä olisi vaatinut pitkälle toistakymmentä metriä letkua alakerrasta yläpohjan kautta konvektorille. Teho sitten on myös vähän niin ja näin, joten ei pienempiä konvektoreita viitsiny katsella. Naapuri juuri asennutti ILPin kun kyllästyi tehottomaan maaviileään jolla sai kämpän vain 26 asteiseksi alkukesän helteillä.

Sekin "pieni kiertopumppu" jonka mainitsit voi olla luokkaa 200 W vanhemmassa maalämpölaitteessa ja päälle se konvektorin piirin kierto+tuuletin. Sen pitää pyöriä ympäri vuorokauden jos haluaa konvektorilta riittävästi tehoa.

Ei se maavielä siis mikään nobrainer ja aina parempi vaihtoehto ole. Kannattaa jokaisen itse tutkia mikä omaan taloon ja käyttöön on parempi.

 

[Teemu79]

Alimitoitetulla laitteella saa alimittaisia tuloksia. Reilumpi vertailu olisi verrata kahta uutta järjestelmää keskenään. Itse en halunnut hankkia lisää harrastuksia eli ylimääräisiä laitehuoltoja ja maaviileän putketkin sai niin näppärästi yläkertaan pannuhuoneesta että ilpiä ei tarvinnut edes harkita.

 

[BongisKhan]

Itse olen kyllä sinänsä ollut hyvin tyytyväinen kahden ILPin taktiikkaan. Sähkönkulutus tippui todella roimasti ja lämpöä piisaa kohtuuhintaan. Missään täysimittaisessa MLP/VILP-projektissa en näe mitään järkeä, mutta hybridiratkaisua olen pohtinut käyttöveden, kellaritilojen ja kylppärin/KHH:n lattian lämmittämiseksi (ne kun revitään auki joka tapauksessa). Tällä hetkellä voitolla oleva plääni olisi hommata halpis-PILP huipparin korvaajaksi, tehdä nykyisestä 300 L Jäspistä puskurivaraaja johon PILP voi työntää koko ajan lämpöä hyötysuhteen maksimoinniksi. Varaajasta sitten ajetaan kellarissa konvektoripuhaltimeen, kylppärin lattiaan ja tällaiseen pieneen pieneen käyttövesivaraajaan lämpöä. Pienessä LKV-varajaassa pointtina kierukka, mahdollisuus tulistaa ja parempi hyötysuhde pienen tilavuuden ansiosta. Bonuksena vielä sekin, että jos PILP päättäisi porsia, tuohon nykyiseen LVV:hen pystyisi silti vastuksilla tekemään lämpöä yösähköllä. Kokonaiskustannukset saisi tällä kombolla ja itse tekemällä luultavasti pidettyä aika hyvin kurissa.

Mutta ans' kattoo ny missä vaiheessa jaksaa alkaa säätämään.

 

[FinnPeak]

Alimitoitetulla laitteella saa alimittaisia tuloksia. Reilumpi vertailu olisi verrata kahta uutta järjestelmää keskenään.

Nooh onko missään nähtävissä, TM rakennusmaailma tai vastaava, näistä uskottavia vertailuja? Itse vihaan painostavia lehmänhenkäys-ilmastoja sisätiloissa ja arvostan aikalailla myös ILPien kuivaavia ominaisuuksia.

Koko talo räjäytetään sisältä peruskorjauksen yhteydessä melko kattavasti, joten putkien veto ei ole ainakaan mahduttamisen kannalta suuri haaste, jos maakylmän valitsisi. Keruupiiri toki olisi ehkä puoliksi pellossa, ja puoliksi 120m porakaivossa, en tiedä sitten riittäisikö tuossa viileän määrä kesällä?

 

[petepeluri]

Porattu maalämpö kannattaa olla jos viilentää haluaa.

 

[Pakana]

Maalämpötaloon ei kannata hankkia ilpiä jäähdytykseen. Maapiiriä hyödyntävä laitteisto kustantaa suunnilleen saman verran mutta jäähdyttää puhaltimen ja pienen kiertovesipumpun kustannuksilla (eli lähes ilmaiseksi).

Mä mainitsin tuossa isot ikkunat, noilla saa äkkiä useamman kilowatin lämpötehoa, jota nuo maaviileäkonvektorit ei enää hanskaa, se voi olla tavalliselle 2,5kw ilpillekin liian kova paikka.

Sinänsä muuten maaviileä on ihan suositeltava laite, jo senkin takia että se parantaa varsinaisen MLP:n hyötysuhdetta lämmittämällä kiertonestettä, ja jopa jossain määrin sitä kalliota.

 

[B170]

Itse visioinut, että jos nyt rakentaisin uuden talon niin suunnittelisi talon pohjaratkaisun jo valmiiksi ILP:lle suotuisaksi. Keskelle taloa isohko puulämmitteinen leivinuuni tai vastaava ja useampi ILP taloon. Muutama massavaraaja niin vois sanoa, että päälämmitysjärjestelmä on varaava sähkölämmitys, ilppi kun ei siihen kelpaa. Olisko kilpailukykyinen?

 

[B170]

Suomessakin joskus laitettiin ilmalämmitystä taloihin, olikohan 1980-luvulla. Eli kanavia pitkin johdettiin huoneisiin ja huoneiden lattioissa oli venttiilit. En tiedä miten ne yleensäkään toimi, onko kokemusta? Mutta nythän sitä ilmaa voisi lämmittää jollain ”keskusilpillä” ja jakaa eri huoneisiin kuten ilmalämmityksessä. Keskusilppi olis teknisessä tilassa tai vastaavassa niin ei olisi ilpin sijoitusongelma.

 

[Coanda]

Suomessakin joskus laitettiin ilmalämmitystä taloihin, olikohan 1980-luvulla. Eli kanavia pitkin johdettiin huoneisiin ja huoneiden lattioissa oli venttiilit. En tiedä miten ne yleensäkään toimi, onko kokemusta? Mutta nythän sitä ilmaa voisi lämmittää jollain ”keskusilpillä” ja jakaa eri huoneisiin kuten ilmalämmityksessä. Keskusilppi olis teknisessä tilassa tai vastaavassa niin ei olisi ilpin sijoitusongelma.

Tai sitten tekee tuon vesikiertoisena ilmavesilämpöpumpulla niin on helpommin säädettävissä ja saa käyttövettäkin.

 

[Pakana]

Tuo ilmalämmityshän hyvinkin yleinen jos rakennetaan myös koko talon kattava jäähdytysjärjestelmä. Esim jenkit harrastavat noota ilmalämmityksiä.

Sinänsä tuollainen kanavoitava ilmalämpöpumppu on ihan fiksu systeemi myös jälkiasentaa, jos on esim suorasähkölämmitteinen talo, johon on tilojen puolesta mahdollista nuo kanavat rakentaa. Systeemi on kyllä kyllä kalliimpi kuin ilmalämpöpumppu, mutta jos hintaa verrataan useampaan ilppiin, niin jossain kohtaa tulee edullisemmaksi. Tuo on kuitenkin energiatehokkuudeltaan samaa luokkaa kuin vilp ja lattilämmitys, mutta bonuksena myös jäähdyttää.