Talon lämmitysratkaisut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TMK
  • Aloitettu Aloitettu
No siis mä oon niin vajaa etten ymmärrä asiaa. Mä kuvittelin että patteritermostaatin tarkoitus on hienosäätää kyseisen tilan lämpö. Mä en ole ajatellutkaan että maalämmöllä termarit pitäis olla auki..ja en ymmärrä miks pitäis olla. Ja siis pitäiskö ne sit olla auki nytkin kun vesi lämpeää öljyllä?
 
No siis mä oon niin vajaa etten ymmärrä asiaa. Mä kuvittelin että patteritermostaatin tarkoitus on hienosäätää kyseisen tilan lämpö. Mä en ole ajatellutkaan että maalämmöllä termarit pitäis olla auki..ja en ymmärrä miks pitäis olla. Ja siis pitäiskö ne sit olla auki nytkin kun vesi lämpeää öljyllä?

Öljyllä lämmetessä noi on/off-malliset termostaatit on mun ymmärtääkseni aina ihan ok. Meilläkin sellaiset on oikeastaan vaan sen takia, että öljystä vaihdettiin pois. Jos sitä uutta rakentaisi, niin varmaan sitten mentäisiin ilman.

E. Tässäkin ilmeisesti puhutaan kahdesta eri asiasta. Patteritermostaatit lienee aina sellaisia, että niiden aukiolo harvoin on on/off tyylistä. Lattialämmityspiireissä on/off venttiilit ovat taas on yleisempiä.
 
No siis mä oon niin vajaa etten ymmärrä asiaa. Mä kuvittelin että patteritermostaatin tarkoitus on hienosäätää kyseisen tilan lämpö. Mä en ole ajatellutkaan että maalämmöllä termarit pitäis olla auki..ja en ymmärrä miks pitäis olla. Ja siis pitäiskö ne sit olla auki nytkin kun vesi lämpeää öljyllä?
Jos patteriin menevän veden virtausta rajoitetaan jatkuvasti, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että järjestelmä yrittää syöttää liian paljon lämpöä ts. pumppu on tehnyt turhaa työtä nostaessaan syötön lämpötilaa ja maalämpöpumpulla lämpötilan nosto heikentää hyötysuhdetta. Optimitilanteessa kaikki virtaa vapaasti ja lämpö on sopiva. Käytännössä talo ei koskaan ole ihan tasapainossa, vaan pientä virtauksien säätöä joutuu aina tekemään. Tämä perussäätö täytyy tehdä kerran ja patteriverkoston geometriakin vaikuttaa hommaan. Esim. mulla vintin patteri on vähän nihkeämpi muihin nähden. Käytännössä joudun keskikerroksen pattereista jättämään vähän virtausta kiinni, että homma pysyy tasapainossa (vanhan heikosti säädettävissä olevan järjestelmän iloja).

Takka, hella tms. ulkopuolinen lämmönlähde voi perussäätöjen jälkeen aiheuttaa tarpeen, että huoneen termari korjaa hetkellisesti alemmas.

Tässä videolla käytännössä näkyy, kun kaveri ottaa sen max. säädön rajoittimen pois 1:10 kohdilla (ts. säädin on väärässä paikassa kerran patteri kylmä):
 
Lämpöpumpulla on tilanne olennaisesti toinen. Hyötysuhde nousee, kun kiertoveden lämpöä saadaan mahdollisimman alas. Maalämpöpumppu tuottaa lämpöä hyötysuhteella n. 5 ja ylikin, kun kiertovesi on esim 30 asteen luokkaa, kuten lattialämmityksessä. 60 asteista kiertovettä lämpöpumppu tekee n. 3 kertoimella, jos edes sillä, niin on melkoisesti eroa käytetyn sähkön määrässä, jos ulos oitää saada sama lämpömäärä kuitenkin. Patterit pitää siis olla mitoitettu myös niin, että luovutuskykyä on reilusti enemmän kuin öljypattereilla, kun vaihdetaan maalämpöön. Sen lisäksi putkien pitää pystyä kuljettamaan selvästi enemmän kiertovettä. Monta seikkaa, jotka jäävät moneltakin vaihtajalta tekemättä. Kiertoveden määrä maksimiin ja termostaatit mahdollisimman levälleen isoilla ylitehoisilla pattereilla, niin lähestytään jopa lattialämmityksen lämpötiloja ja lämmityskustannukset varsin matalia. Hyvä kaivo vielä niin saa sieltäkin kertoimeen lisää. Jos tosiaan pääsee lattialämmöillä alle 30 asteen kiertoveteen ja kaivosta reilusti plus asteinen tulo, niin COP 6 on jo lähellä. Eli kuumilla pikkupattereilla ja termostaatti pätkien saattaa kuluttaa 2 x sähköä, mitä hyvä lattialämmitys.
 
Tuohon "jää tekemättä" osioon liittyen. Saa olla aika paskat patterit, että kannattaa oikeasti alkaa niitä vaihtamaan, putkistoista puhumattakaan. Maalämpö tuottaa niin halvalla jo muutenkin lämpöä, että takaisinmaksuaika patteri-investoinnille olisi aika hapokas. Eri asia sitten tietysti, jos patteriverkosto muutenkin kaipaisi uusimista - Jolloin kannattaa mennä suoraan lattialämmitykseen.
 
No siis onhan täällä nyt käyty tuo patteriverkosto siinä mielessä läpi, että siinä kooltaan ja "lehdiltään" kapasiteetti riittää tiloja hyvin lämmittämään. Mutta juu, nyt ymmärrän "termarit täysin auki" ajatuksen. Eli pumpusta se lämpötila mitä talon lämmittämiseen tarvitaan ja tämä toki mahd. alas mutta ei liian ;) Termarit auki ja sweet spotin löytäminen. Jos joku tila lämpenee liikaa, niin termaria siten pienemmälle.
Jännä on kyllä nähdä miten talo lämpiää jatkossa ja miten käyttövesi riittää. Mullakin tulee siis 100l puskurivaraaja mukaan.
 
No siis mä oon niin vajaa etten ymmärrä asiaa. Mä kuvittelin että patteritermostaatin tarkoitus on hienosäätää kyseisen tilan lämpö. Mä en ole ajatellutkaan että maalämmöllä termarit pitäis olla auki..ja en ymmärrä miks pitäis olla. Ja siis pitäiskö ne sit olla auki nytkin kun vesi lämpeää öljyllä?

Riippumatta lämmönlähteestä pitäisi vesikiertoiset järjestelmät säätää sillein että esim. oleskelutiloissa on 21-22c lämmintä ilman termostaatteja. Säätöön käytetään lämpökäyrää, pumpun virtaamaa, linjasäätöventtiileitä sekä radiaattoritaloissa patteriventtiilin esisäätöjä/LL-taloissa jakotukin piirikohtaisia esisäätöjä. Termostaattia käytetään jos haluaa johonkin tilaan alemman lämpötilan tai jos esim. auringonpaiste lämmittää huonetta tarpeeksi.

Kvarkkin videolla mainitu putkimies-Pate olisi voinut myös kertoa vinkkinä videon kaverille että termostaatti on väärässä asennossa.
 
Riippumatta lämmönlähteestä pitäisi vesikiertoiset järjestelmät säätää sillein että esim. oleskelutiloissa on 21-22c lämmintä ilman termostaatteja. Säätöön käytetään lämpökäyrää, pumpun virtaamaa, linjasäätöventtiileitä sekä radiaattoritaloissa patteriventtiilin esisäätöjä/LL-taloissa jakotukin piirikohtaisia esisäätöjä. Termostaattia käytetään jos haluaa johonkin tilaan alemman lämpötilan tai jos esim. auringonpaiste lämmittää huonetta tarpeeksi.

Kvarkkin videolla mainitu putkimies-Pate olisi voinut myös kertoa vinkkinä videon kaverille että termostaatti on väärässä asennossa.

Okei no nyt ymmärsin vielä lisää kun toistatte asiaa. Termarissa on siis rajoitin, joka pitää napata pois jotta termari saadaan täysin max asentoon. Hyvä tipsi.
 
Tuohon "jää tekemättä" osioon liittyen. Saa olla aika paskat patterit, että kannattaa oikeasti alkaa niitä vaihtamaan, putkistoista puhumattakaan. Maalämpö tuottaa niin halvalla jo muutenkin lämpöä, että takaisinmaksuaika patteri-investoinnille olisi aika hapokas. Eri asia sitten tietysti, jos patteriverkosto muutenkin kaipaisi uusimista - Jolloin kannattaa mennä suoraan lattialämmitykseen.
No vesikiertoiset patterit lähtee aika halvalla ja voisivatkin maksaa itsensä takaisin jos putkarin työt ei maksaisi tuollaisessa projektissa reilusti enemmän kuin patterit :cigar2:

Mutta jos lattialämmitys olisi edes lähellekään rahallisesti järkevä vaihtoehto kun pattereita uusitaan niin Suomessa olisi 90%-yksikköä enemmän lattialämmitettyjä vanhoja taloja :think:
 
Mutta jos lattialämmitys olisi edes lähellekään rahallisesti järkevä vaihtoehto kun pattereita uusitaan niin Suomessa olisi 90%-yksikköä enemmän lattialämmitettyjä vanhoja taloja :think:
Tarkoitin tilannetta, jossa koko verkosto menee uusiksi, ei pelkät patterit. Ja onhan nykyään noita varsin matalia systeemejä, jotka saadaan jopa nykyisen lattiarakenteen päälle pistettyä. Varmaan tulevat yleistymään, kun enemmän ja enemmän porukka menee maalämpöön. Itsellä on edessä perinteinen rintamamiestalon "kuorinta", niin kaiken menessä uusiksi lattialämmitykseen siirtyminen on ihan no-brainer.
 
Tuohon "jää tekemättä" osioon liittyen. Saa olla aika paskat patterit, että kannattaa oikeasti alkaa niitä vaihtamaan, putkistoista puhumattakaan. Maalämpö tuottaa niin halvalla jo muutenkin lämpöä, että takaisinmaksuaika patteri-investoinnille olisi aika hapokas. Eri asia sitten tietysti, jos patteriverkosto muutenkin kaipaisi uusimista - Jolloin kannattaa mennä suoraan lattialämmitykseen.
Näin tuli itsekkin meneteltyä, kun ensin suunnittelin, että laitan yläkertaan vain massiiviset patterit öljyaikaisten 1-lehtisten tilalle. Ne kun ei riittänyt millään ilveellä enää sellaisenaan. No seuraavaksi tuli katteltua, että näitä sitten vielä yrittäisi 1-putkijärjestelmällä saada paremmaksi ja 15 mm PEX, niin siihen tuli stoppi. Muutos 2-putkiseksi ei enää houkutellut pätkääkään. Remonttilattiat tuli laitettua 12 mm putkilla ja alumiinipeltiä koko 130 neliön ala. Laatat suoraan laastilla kiinni alumiinipeltiin ja tehokkaampaa lattialämmitystä ei löydy. Lattian pinta nousi tasan 1 cm entisestä ja 2 ovea oli ainoat, mitä piti nostaa vanhasta. Keittiön koneet ja tasot mahtui paikallensa, eikä mitään ikkunoiden nostoja ym sahailuita tarvinnut tehdä. Virheistä olisi voinut meilläkin aloittaa vain vaihtamalla patterit. 2 putkea kyllä nousee lattiasta, mutta siis 1- putkijärjestelmällä. Ensimmäinen varaajan lämmönpudotus oli 15 astetta ja siitä vähän vielä jäänyt optimointivaraa, kun mulla on edelleen termostaatit käytössä, kun tuo lattia reagoi 1/2-tunnin viiveellä. Alakerrassa on hieman toisin, kun siellä on betonissa putket ja 20 kuutiota jäähtyy tai lämpenee viikon +- pari päivää. Eli mulla on lämmityksen COP vain 4,5 tällä hetkellä. Käyttövesi sitten pudottaa sen vielä 4,3 kaikki lämmitys. Kulutus 8000 kWh vuodessa. Lämmönluovutuksen tehon merkitys oikeestaan ittelle avatu kunnolla vasta tuon uuden lattian laiton myötä. Senkin pitää toimia, eikä vain löydä mitä tahansa putken päähän kiinni. Konvektio onnistuu hyvin vielä 60 cm korkeilla pattereilla, mutta olohuoneeseen ei olisi mahtunut, kuin 30 cm ja 3-rivisiä. Ym ym on tullut mieleen jo useassa paikassa jälkeenpäin pähkäiltynä. No kukin tekee tavallaan ja saattaahan näistäkin pähkäilyistä jollekin olla vaikka hyötyäkin sitten kun kohdalle sattuu.
 
Viimeksi muokattu:
Näin tuli itsekkin meneteltyä, kun ensin suunnittelin, että laitan yläkertaan vain massiiviset patterit öljyaikaisten 1-lehtisten tilalle. Ne kun ei riittänyt millään ilveellä enää sellaisenaan. No seuraavaksi tuli katteltua, että näitä sitten vielä yrittäisi 1-putkijärjestelmällä saada paremmaksi ja 15 mm PEX, niin siihen tuli stoppi. Muutos 2-putkiseksi ei enää houkutellut pätkääkään. Remonttilattiat tuli laitettua 12 mm putkilla ja alumiinipeltiä koko 130 neliön ala. Laatat suoraan laastilla kiinni alumiinipeltiin ja tehokkaampaa lattialämmitystä ei löydy. Lattian pinta nousi tasan 1 cm entisestä ja 2 ovea oli ainoat, mitä piti nostaa vanhasta. Keittiön koneet ja tasot mahtui paikallensa, eikä mitään ikkunoiden nostoja ym sahailuita tarvinnut tehdä. Virheistä olisi voinut meilläkin aloittaa vain vaihtamalla patterit. 2 putkea kyllä nousee lattiasta, mutta siis 1- putkijärjestelmällä. Ensimmäinen varaajan lämmönpudotus oli 15 astetta ja siitä vähän vielä jäänyt optimointivaraa, kun mulla on edelleen termostaatit käytössä, kun tuo lattia reagoi 1/2-tunnin viiveellä. Alakerrassa on hieman toisin, kun siellä on betonissa putket ja 20 kuutiota jäähtyy tai lämpenee viikon +- pari päivää. Eli mulla on lämmityksen COP vain 4,5 tällä hetkellä. Käyttövesi sitten pudottaa sen vielä 4,3 kaikki lämmitys. Kulutus 8000 kWh vuodessa. Lämmönluovutuksen tehon merkitys oikeestaan ittelle avatu kunnolla vasta tuon uuden lattian laiton myötä. Senkin pitää toimia, eikä vain löydä mitä tahansa putken päähän kiinni. Konvektio onnistuu hyvin vielä 60 cm korkeilla pattereilla, mutta olohuoneeseen ei olisi mahtunut, kuin 30 cm ja 3-rivisiä. Ym ym on tullut mieleen jo useassa paikassa jälkeenpäin pähkäiltynä. No kukin tekee tavallaan ja saattaahan näistäkin pähkäilyistä jollekin olla vaikka hyötyäkin sitten kun kohdalle sattuu.

Jotenkin vaan tuo kylppärinlattia koko kämpässä ei oikeen ole ainakaan omaan mieleen. Ikävän tuntuinen jalan alla ja jotenkin kolkko.
Eikä varsinkaan jos laattalattian tekee johonkin rintamamiestaloon tai vanhempaan, vähän kun laittaisi ison kosketusnäytön A-foordiin.
 
Jotenkin vaan tuo kylppärinlattia koko kämpässä ei oikeen ole ainakaan omaan mieleen. Ikävän tuntuinen jalan alla ja jotenkin kolkko.
Eikä varsinkaan jos laattalattian tekee johonkin rintamamiestaloon tai vanhempaan, vähän kun laittaisi ison kosketusnäytön A-foordiin.
Kylppärissä mulla on ihan isohkoa vuolukivi laattaa lattiat ja ihan passelit jalalle. En muista montaa kertaa nähneeni vuolukivilaattaa kylppäreissä, mutta uskoisin, että sopii vaikka vanhempaankin taloon. Ei siitä nyt mikään klinkkeri fiilis tule. Muut laatat talossa lattiaan tuli 600 x 600 ja seinillä samaa kokoa, tai keittiössä ja kylppärin seinillä pienempää 300 x 600. Vinyylilankkua makuuhuoneissa osasta ja se on ehkä parhaimmillaan just siellä. Niissä piti vetää itsetasoittuva kuitumassa 6 mm ensin alumiinin päälle, niin kyllä toimii erinomaisesti vielä lämmitys. Parkettien hionnat on meidän elämässä jo tehty, eikä enempää jaksa millään enää. Uudet kivisekoitteiset 5 mm vinyylit on kyllä meidän linja lopuille laittelun tarpeille kaikkiin kämppiin. Pesuhuoneissa kyllä kivet ajaa asiansa, joista tuo vuolukivi on ihan kohtuu hyvä. No ainakin jotenkin tuntuu vähemmän kolholta ja tietysti siis just omasta mielestä.
 
Joka paikassa lukee, että koneellisella ilmanvaihdolla ei kannata lämmittää taloa, vaan tuloilma pitäisi mitoittaa niin matalaksi ettei vedon tunnetta synny.
Liian korkea lämpötila vaikeuttaa ilman virtauksia asunnossa ja ilmanvaihdon toimintaa lämmitysjärjestelmän kanssa
Tarkkana talvella
Mihin tämä perustuu?

Eli jos IV-koneen tuloilmaa saa lämmitettyä (energiatehokkaasti) esim. vesikierukalla ja tuloilmakanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella koteloituna, niin eikö tuolla saisi "kätevästi" lämmitettyä esim. makuuhuoneita ILP-lämmityskohteessa, jossa ilma ei sinne muuten kätevästi kulkeudu?
 
Joka paikassa lukee, että koneellisella ilmanvaihdolla ei kannata lämmittää taloa, vaan tuloilma pitäisi mitoittaa niin matalaksi ettei vedon tunnetta synny.

Mihin tämä perustuu?

Eli jos IV-koneen tuloilmaa saa lämmitettyä (energiatehokkaasti) esim. vesikierukalla ja tuloilmakanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella koteloituna, niin eikö tuolla saisi "kätevästi" lämmitettyä esim. makuuhuoneita ILP-lämmityskohteessa, jossa ilma ei sinne muuten kätevästi kulkeudu?
Tottakai jos jälkilämmitys on jollain energiatehokkaalla tavalla hoidettu, sitä voi käyttää reippaammin.

Mutta mikä tuo esimerkkisi on; miten ILP:n kanssa voisi olla vesikierto LTO:ssa?
 
Tottakai jos jälkilämmitys on jollain energiatehokkaalla tavalla hoidettu, sitä voi käyttää reippaammin.

Mutta mikä tuo esimerkkisi on; miten ILP:n kanssa voisi olla vesikierto LTO:ssa?
Lähinnä mietin lämmityspotentiaalia tuloilmalla jos olisi pienemmästä päästä oleva PILP, jolla saisi esilämmitettyä käyttövettä, kph:n lattian sekä tuloilmaa toiseen päähän taloa. ILP tuottaisi kuitenkin suurimman osan talon lämmitystarpeesta tässä tapauksessa.
 
Joka paikassa lukee, että koneellisella ilmanvaihdolla ei kannata lämmittää taloa, vaan tuloilma pitäisi mitoittaa niin matalaksi ettei vedon tunnetta synny.

Mihin tämä perustuu?

Eli jos IV-koneen tuloilmaa saa lämmitettyä (energiatehokkaasti) esim. vesikierukalla ja tuloilmakanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella koteloituna, niin eikö tuolla saisi "kätevästi" lämmitettyä esim. makuuhuoneita ILP-lämmityskohteessa, jossa ilma ei sinne muuten kätevästi kulkeudu?
Kuulostaa oudolta väitteeltä kun tuloilma mitoitetaan riittävän ilman vaihtuvuuden saavuttamiseen eikä minkään vedon tunteen mukaan. :facepalm: Vedon tunteeseen vaikuttaa aika paljon venttiilien malli ja sijoittelu huoneessa.

Edit.
Itse lämmitykseen, IV-koneen tuloilmaa (huone) usein lämmitetään sillä pelkällä sähkövastuksella mikä ei tietenkään ole energiatehokas tapa, mutta sillä hallitaan vedon tunnetta. Mutta onhan jo useita vuosikymmeniä myyty IV-koneita, joissa saa vesikierukalla lämmitettyä huoneiseen lähtevää ilmaa. Esimerkkinä vaikka vanhat Ilmavat.

Itse hieman yritin selvitellä IV-koneen vaihtoa lämpöpumpulliseen malliin. Niiden markkinapuheet on melko kovia ja esimerkkilaskurein saa 90-95% vuosihyötysuhde tuloksia Pirkanmaan korkeudelle. Näissä näyttäisi olevan ideana siirtää ensin lämpöä vanhaan tapaan kennolla tuloilmaan, ja tämän jälkeen loppu lämminilma menee lämpöpumpun kierron kautta talteenottoon ja lämpöenergia siirretään tuloilmaan. Joskus luin ainakin väitteitä ettei ne todellisuudessa toimi riittävän hyvin, mutta ei mitään muuta käsitystä aiheesta. Hinta nousee kuitenkin useammalla tonnilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa oudolta väitteeltä kun tuloilma mitoitetaan riittävän ilman vaihtuvuuden saavuttamiseen eikä minkään vedon tunteen mukaan. :facepalm: Vedon tunteeseen vaikuttaa aika paljon venttiilien malli ja sijoittelu huoneessa.
Niin, se oikea määritelmä on kyllä säätää tuloilman lämpötilaa niin, ettei vedon tunnetta esiinny.
 
Kiertovesipumppu alkoi pitämään pahaa ääntä. Tällainen:
1675456747481.png

Pitää ääntä kaikilla voimakkuuksilla. Mitä isompi nopeus, sen kovempi ääni. Pumpun toimittajalta löytyi vielä yksi samanlainen, eli sitä kautta asian pitäisi olla hanskassa, kun pumppu saapuu. Haluaisin kuitenkin korjata vanhan varaosaksi. Pumppuja on kaksi samanlaista käytössä, eli varaosalle olisi käyttöä. Nopea googletus ei tuottanut korjausvinkkejä. Onko kokemusta kiertovesipumpun korjauksesta?
 
Ideana varsin suotava, meidänkin taloyhtiön pannuhuoneessa on varapumppu seinällä odottamassa samoin kaupungin kiinteistöissä usein on varapumppu käsillä. Marginaalinen kustannus kokonaiskuvassa ja lisää toimintavarmuutta.
Samoin tuttava erittäin pienen vesiosuuskunnan hajonneen porakaivopumpun sorvauttanut kyläsepällä tilapäispumpuksi.
Sinänsä ihan turhaa lässytystä kyllä tämä kun ite ongelmaan anna mitään apua :(
 
Yleensä foorumeille sun muille tavataan pistää kuvia ja selityksiä vain menestyksellisistä viritelmistä ja remppaprojekteista, mutta minä ajattelin vaihtelun ja virkistyksen vuoksi laittaa muutaman kuvan omasta, vähemmän menestyksellisestä, Pelle Peloton - viritelmästä.

Itsellä siis tilanne se, että talon asuinkerrokset lämpiävät erittäin mukavasti kahdella ILP:illä, mutta niiden lämpö ei tietenkään leviä kellarikerrokseen, joka on alempana kuin alakerroksen pumppu. Kellarikerroksessa on kyllä lattialämmitys, mutta (muistaakseni) 1500W - vastuksen käyttäminen sattuu sieluun ja lompakkoon. Koska tilan ei kuitenkaan tarvitse olla ns. asuinlämmin, vaan joku 16-18 astetta riittää ihan hyvin, sain päähäni kokeilla ILPin lämmittämän ilman siirtämistä kellariin. Ideana yksinkertaisesti se, että kohtuullisen korkealla (katonrajassa olisi toki ollut paras) sijaitseva puhallin imisi alakerran n. 21-22-asteista ilmaa ja puhaltaisi sitä kellariin, ja tämä toimisi tilan pääasiallisena lämmityksenä. Olisi kuitenkin aika paljon edullisempaa ajaa 15W tuuletinta 24/7 kuin sata kertaa järeämpää lattialämmitystä edes osan ajasta.

Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Bilteman LVI-osastolta mukaan poistoilmapuhallin, ilmanvaihtoputkea ja taipuista letku. Sitten vaan vähän virittelyä ja systeemi paikalleen. Lopputuloksen näette alla, ei hivele silmiä, mutta tuo ei ole asuintilaa ja systeemi on oven takana piilossa, joten eipä tuolla niin väliä. Varsinkin kun tämä oli muutenkin vähän sellainen proof-of-concept-tyylinen viritelmä, jota voisi sitten parannella ja siistiä, jos se osoittauisi toimivaksi.

1675845657709.png
1675845706386.png
1675845777831.png


Kun upea viritelmä oli saatu asennettua, niin ei muuta kuin virrat puhaltimeen päälle, lattialämmitys kellarista pois kokonaan ja kellarin lämpötilan seurantaa! Jo muutaman tunnin jälkeen kellarin lämpötila oli kuitenkin laskenut jo asteella, vuorokauden jälkeen kahdella, eikä pudotukselle näyttänyt tulevan loppua. Kellaritila on noin 60m3 ja poistopuhaltimen nimellinen ilmansiirtomäärä on 95m3/h. Tämän lisäksi alakerrassa on koneellinen poistoventtiili joka imee n. 5-9 l/s, eli kokonaisuutena huoneen koko ilmamäärän pitäisi vaihtua kokonaan noin tunnissa.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä on ihan liian vähän ja, että kellari viilenee nopeammin kuin tuo sinne tuleva ilmamäärä ehtii sitä lämmittämään. Tosin en kyllä mitenkään usko, että tuolta letkun kellarin päästä tuleva ilmamäärä olisi enää lähelläkään 95m3/h, koska jos laittaa käden siihen suulle, tuntuu vain kevyt lehmänhenkäys. Puhalluksen pitäisi kuitenkin tuntua about vastaavalta kuin tietokoneen 120 mm puhaltimen täydellä kierrosnopeudella pyöriminen, eikä tuo ole kyllä lähelläkään sitä. Liekö sitten vaan jotain fysiikan juttuja, että lämmin ilma vastustaa alaspäin kulkemista yllättävän paljon tai sitten, että pitkässä putkessa tulee niin paljon turbulenssia tmv.

Noh, joka tapauksessa ainakin tuo puhallin jää oveen, koska tuon kellarin erikoisuus on se, että siellä ei ole raitisilmaventtiiliä ollenkaan. Tai sellainen oli kyllä seinään laitettu (tosin venttiiliksi on laitettu poisto...) ja puhkottu sokkelistakin läpi, mutta se ei mene ulos asti. Katsotaan josko myöhemmin kokeilisi vähän järeämmillä puhallusmäärillä tmv., mutta veikkaan että tämä systeemi on vaan tuhoontuomittu, enkä toisaalta nyt ihan hirveästi enempää viitsisi tähän rahaakaan sijoittaa. :D
 
Viimeksi muokattu:
@BongisKhan
Sulla on tuossa niin pitkä putkitus, että virtausvastus kasvaa liian suureksi. Tuo puhallin ei tuottane juuri painetta. Pura putket pois ja pistä vain pikku tötsä puhaltamaan loivasti alaviistoon. Lopputulos saattaa olla parempi, mutta tuskin edelleenkään riittävä.
 
@BongisKhan
Sulla on tuossa niin pitkä putkitus, että virtausvastus kasvaa liian suureksi. Tuo puhallin ei tuottane juuri painetta. Pura putket pois ja pistä vain pikku tötsä puhaltamaan loivasti alaviistoon. Lopputulos saattaa olla parempi, mutta tuskin edelleenkään riittävä.

Joo, jotain tuollaista vähän uumoilinkin, ei vaan ole yhtään tuttua fysiikkaa nämä ilmansiirtelyt. Tarkoituksena oli tosiaan nuo putket ottaa pois ja juurikin vaan joku pieni ilmanohjain laittaa tuohon puhaltimen suulle.
 
Kyllähän noita Mobairin lämmönsiirtimiä on monet käyttäneet ILP taloissa onnistuneesti esim. yksittäisen makkarin lämmittämiseen. En tiedä kuinka monta puhallinta tuossa on, mutta pinta-ala lienee aika olennainen, ja tietysti isompi ala mahdolistaa hiljaisemman nopeuden. Voisiko tuossakin jopa riittää joku tuollainen ratkaisu? Toki ilma kerrostuu rappusiin, mutta jos tilassa ei ole tuloilmaa, niin voisi kuvitella että se tuolta oven suunnasta sitä ilmaa repii jolloin lämpö leviäisi. Toki vähän riippuu miten paljon alipainetta sitten on ylemmissä kerroksissa. Tuota voisi varmaan vähän kokeilla sytkärillä oven raosta.

Lämmönsiirtopuhallin Mobair 4100 | Taloon.com
 
Juu, eiköhän tuo toimisi ihan yhtä hyvin vaikka tuuletin puhaltaisi tilaan ilman putkea. Mulla on lisälämmittimenä joku 25 euron virtauslämmitin verkkiksestä, 720 W teho riittää jo mainiosti 20 neliön tilaan. Ei ole läheskään koko ajan päällä. Eihän se sun lattialämmityskään kai sentään 1500 W lasissa koko ajan pukkaa? Mulla on kellarikerroksessa 5 neliön tekninen tila, jossa on sähköinen lattialämmitys, ilma ~15 asteen luokkaa. Kulutus on hyvin vähäistä, kun lattian pyynti on sama 15.
 
Puhallin kannattaisi laittaa imemään ilmaa eikä puhaltamaan. Poistoilmalle myös reikä.
Jos sinne 50m3h saisi ilmaa, niin pitäisihän sen lämmittää ~350w teholla.
 
Viimeksi muokattu:
Puhallin kannattaisi laittaa imemään ilmaa eikä puhaltamaan.
Tästähän on netissä jossain joku demo, että puhallinta ei kannatta laittaa suoraan ikkunalle vaan vähän sisemmäs, että luonto hoitaa suurimman osan työstä. Ei nyt valitettavasti pikaisella etsimisellä tullut videota vastaan.
 
Yleensä foorumeille sun muille tavataan pistää kuvia ja selityksiä vain menestyksellisistä viritelmistä ja remppaprojekteista, mutta minä ajattelin vaihtelun ja virkistyksen vuoksi laittaa muutaman kuvan omasta, vähemmän menestyksellisestä, Pelle Peloton - viritelmästä.

Itsellä siis tilanne se, että talon asuinkerrokset lämpiävät erittäin mukavasti kahdella ILP:illä, mutta niiden lämpö ei tietenkään leviä kellarikerrokseen, joka on alempana kuin alakerroksen pumppu. Kellarikerroksessa on kyllä lattialämmitys, mutta (muistaakseni) 1500W - vastuksen käyttäminen sattuu sieluun ja lompakkoon. Koska tilan ei kuitenkaan tarvitse olla ns. asuinlämmin, vaan joku 16-18 astetta riittää ihan hyvin, sain päähäni kokeilla ILPin lämmittämän ilman siirtämistä kellariin. Ideana yksinkertaisesti se, että kohtuullisen korkealla (katonrajassa olisi toki ollut paras) sijaitseva puhallin imisi alakerran n. 21-22-asteista ilmaa ja puhaltaisi sitä kellariin, ja tämä toimisi tilan pääasiallisena lämmityksenä. Olisi kuitenkin aika paljon edullisempaa ajaa 15W tuuletinta 24/7 kuin sata kertaa järeämpää lattialämmitystä edes osan ajasta.

Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Bilteman LVI-osastolta mukaan poistoilmapuhallin, ilmanvaihtoputkea ja taipuista letku. Sitten vaan vähän virittelyä ja systeemi paikalleen. Lopputuloksen näette alla, ei hivele silmiä, mutta tuo ei ole asuintilaa ja systeemi on oven takana piilossa, joten eipä tuolla niin väliä. Varsinkin kun tämä oli muutenkin vähän sellainen proof-of-concept-tyylinen viritelmä, jota voisi sitten parannella ja siistiä, jos se osoittauisi toimivaksi.

1675845657709.png
1675845706386.png
1675845777831.png


Kun upea viritelmä oli saatu asennettua, niin ei muuta kuin virrat puhaltimeen päälle, lattialämmitys kellarista pois kokonaan ja kellarin lämpötilan seurantaa! Jo muutaman tunnin jälkeen kellarin lämpötila oli kuitenkin laskenut jo asteella, vuorokauden jälkeen kahdella, eikä pudotukselle näyttänyt tulevan loppua. Kellaritila on noin 60m3 ja poistopuhaltimen nimellinen ilmansiirtomäärä on 95m3/h. Tämän lisäksi alakerrassa on koneellinen poistoventtiili joka imee n. 5-9 l/s, eli kokonaisuutena huoneen koko ilmamäärän pitäisi vaihtua kokonaan noin tunnissa.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä on ihan liian vähän ja, että kellari viilenee nopeammin kuin tuo sinne tuleva ilmamäärä ehtii sitä lämmittämään. Tosin en kyllä mitenkään usko, että tuolta letkun kellarin päästä tuleva ilmamäärä olisi enää lähelläkään 95m3/h, koska jos laittaa käden siihen suulle, tuntuu vain kevyt lehmänhenkäys. Puhalluksen pitäisi kuitenkin tuntua about vastaavalta kuin tietokoneen 120 mm puhaltimen täydellä kierrosnopeudella pyöriminen, eikä tuo ole kyllä lähelläkään sitä. Liekö sitten vaan jotain fysiikan juttuja, että lämmin ilma vastustaa alaspäin kulkemista yllättävän paljon tai sitten, että pitkässä putkessa tulee niin paljon turbulenssia tmv.

Noh, joka tapauksessa ainakin tuo puhallin jää oveen, koska tuon kellarin erikoisuus on se, että siellä ei ole raitisilmaventtiiliä ollenkaan. Tai sellainen oli kyllä seinään laitettu (tosin venttiiliksi on laitettu poisto...) ja puhkottu sokkelistakin läpi, mutta se ei mene ulos asti. Katsotaan josko myöhemmin kokeilisi vähän järeämmillä puhallusmäärillä tmv., mutta veikkaan että tämä systeemi on vaan tuhoontuomittu, enkä toisaalta nyt ihan hirveästi enempää viitsisi tähän rahaakaan sijoittaa. :D

Heh taas ollaan vähän rinnakkaisten asioiden kanssa esillä. Jonkinlainen vertaistukiryhmä pitäisi varmaan perustaa..

Meillä on talossa piirrettynä uima-allas, mutta sen päälle on tehty kansi ja korotettu ylemmän tilan lattiaa, jolloin altaaseen tulee n. 2m korkeudellinen tila ja yläpuolelle jää myös sama n. 2m.
Maan alla ollessaan vei pirusti sähköä viime talvena, joten otin sieltä patterin pois. Ulkoa tulee raitisilma ja toisessa kulmassa on ylempään tilaan "poisto". Sieltä löytyi hieman ylläreitä ja hajua, joten purin kaiken betonille. Maayhteyttä yms.
Kokeilin puhaltimella ylätilasta alaspäin, jolloin poisto menisi ulos, mutta alkoi hajua kulkeutua sisälle.
Eniten kiinnostaisi tuohon tilaan rakentaa jonkinlainen lämmönsiirto lauhduttimilla: ylemmän tilan ylärajasta allastilaan. Näin saisi ILP:in lämmitystehoa siirrettyä sinne.

1675850014592.png
 
Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Bilteman LVI-osastolta mukaan poistoilmapuhallin, ilmanvaihtoputkea ja taipuista letku.

Olikos tuo Bilteman poistoilmapuhallin kuinka hiljainen? Mulla kämpässä yksi patteriton huone johon on vaikea saada lämmintä ilmaa muista huoneista liikkumaan. Kylmässä huoneessa on kuitenkin messevä määrä tietoliikennelaitetta jonka lämmöntuottokyky on melkoinen. Poistoilmapuhaltimella saisin laitetilasta lämpöä pois ja hyötykäyttöön kylmään asuintilaan, mutta onko tuo kuinka hiljainen?
 
Minulla oli joku Bilteman kanavapuhallin, joka lähti äänen takia vesilinnun suuntaan hyvin nopeasti. Vähän kuin sirkkelillä leikkais lautoja.
 
Olikos tuo Bilteman poistoilmapuhallin kuinka hiljainen? Mulla kämpässä yksi patteriton huone johon on vaikea saada lämmintä ilmaa muista huoneista liikkumaan. Kylmässä huoneessa on kuitenkin messevä määrä tietoliikennelaitetta jonka lämmöntuottokyky on melkoinen. Poistoilmapuhaltimella saisin laitetilasta lämpöä pois ja hyötykäyttöön kylmään asuintilaan, mutta onko tuo kuinka hiljainen?

Tuo oli yllättävän äänekäs, en nyt osaa desibelejä arvioida ja varmaan osaltaan ääntä voimistaa resonointi ovessa, mutta sanoisin että äänitaso on about täydellä puhalluskuormalla oleva teho-PC kertaa kaksi. Kuuluu selvästi useamman metrin päähän.
 
Jostain vanhasta IV-koneesta puhallin niin rupee ilma liikkumaan vaikka olisi vähän putkeakin ja äänettömästi.
 
@BongisKhan

Yksi oleellinen ongelma tuollaisessa ilman siirtelyssä on että se huoneilma on suht lähellä sitä huoneen lämpötilaa niin siitä imettynä se alakerta ei voikaan kovin tehokkaasti lämmetä. Ilman tiheys on pyöreästi 1,3kg/m3 ja ilman ominaislämpökapasiteetti on pyöreästi 1kJ/(kg*K) eli yhdessä asteessa 1kg painoista ilmaa on 1kJ energiaa. Jos esimerkiksi 22 asteista ilmaa puhalletaan lämmittämättömään kellariin ja oletetaan että se luovuttaa kaiken lämpönsä asettuen siihen ylläpitolämpötilaan vaikkapa 15 astetta, ennen kun ilma poistuu poistoilmaventtilistä, niin siinä tapauksessa 1kg ilmaa siirtäisi tilaan lämpöä 7kJ noin niinkun pyöreästi. Jos tilan ylläpitolämpöön 15 asteessa vaaditaan vaikkapa 500w edestä eli 0,5kwh/h niin tällöin tarvitaan tunnissa 1800kJ. Tämä jaettuna tuolla 7kJ niin saadaan 257kg tarve tunnissa, mitä ilmaa pitäisi kulkea, ja ilmahan on 1,3kg/m3 eli 257/1,3=198m3 tunnissa.

Tuosta nähdään, että mikäli kaikki ilman ylimääräinen lämpö siirtyy ja sekoittuu tilaan, niin tuollainen 95m3 puhallin ei riitä edes puoleen ilmamäärään saatika jos vielä tuo putkisto tuota jarruttaa ja lopputulemana on reippaasti muuta huoneilmaa kylmempi lopputulos.

Tuotahan voi laskennallisesti arvioida jos vastaavaa haluaa hyödyntää, tarvitsee vaan tietää, että minkälainen keskimääräinen tehonkulutus minkäkinlaisen sisälämpötilan ylläpitoon tilassa vaaditaan ja siitä laskee tuota matikkaa. Mitä lämpimämpi tila pitää ilmaa siirtelemällä olla, sitä järkyttävämmäksi se ilmavirran tarve kasvaa.

E: lisäksi tossa ylipaineistuu helposti alakerta jolloin sisäilman kosteus haluaa mahdollisten höyrynsulun rakojen läpi ja muidenkin tilojen ilmanvaihto häiriintyy
 
Viimeksi muokattu:
95m3h +21 asteista ilmaa on 672w/h, jos kaikki lämpö siirtyisi tilaan?
Joo, tää matikka ei toimi, koska jos tila pysyy 15 asteisena, niin silloin se poistuva ilma on 15 astetta, eli siinä oleva lämpö painuu sitten harakoille. Siitä syystä mitä pienemmäksi lämpötilaeron haluaa, niin sitä kovempi ilmavirran tarve ja samalla lisääntyy myös jatkuvan tehon tarve.

Tuollaisessa uima-allas keississä mitä @Blur käyttäjällä on, jäi vähän epäselvä kuva. Ymmärrän, että uima-altaalle varattu tila on tuossa sohvaryhmän alla, mutta en oikein ole varma tajusinko tuota tuuletusratkaisua oikein. Altaaseen siis tulisi valmiina suoraan joku raitisilmakanava ja ilma sitten siirtyy altaasta altaan yläpuoliseen tilaan? Allastilassa on ilmeisesti kosteusongelmaa ja kokeilit saada ilmanvaihdon suunnan käännettyä altaaseen päin puhaltamalla, jolloin raittiin ilman kulkureitti ulkoa sisään olisikin sisältä ulos? Hajun lisääntyminen tuollaisella ratkaisulla voi johtua ihan vaan siitäkin, että nyt se altaan alapuoli "ylipaineistuu" jolloin ilmaa virtaa rakojen läpi ylempään tilaan. Toki normaalilla tuuletuksellahan se altaan sisältä tuleva ilma tulee sisätiloihin, mutta painovoimaisena (tai koneellisella tulo ja poistoilmanvaihdolla mikälie) tuo altaan kautta kulkeva ilmamäärä jää niin pieneksi, että kostea haju ei samaan tapaan tule esiin. Sinänsähän tuollaisesta pienestä kosteusvaihtelusta maanvastaisella kiviainesrakenteisella seinällä ei ole haittaa, kunhan kiviaines ei ole kontaktisssa homehtuviin materiaaleihin. Ehkä itse vaan kuitenkin pitäisin lämmön päällä ja sitä kautta edistäisin sitä, että sisätilojen vastaiset pinnat olisivat suurinpiirtein kuivia ympäri vuoden.
 
Tuollaisessa uima-allas keississä mitä @Blur käyttäjällä on, jäi vähän epäselvä kuva. Ymmärrän, että uima-altaalle varattu tila on tuossa sohvaryhmän alla, mutta en oikein ole varma tajusinko tuota tuuletusratkaisua oikein. Altaaseen siis tulisi valmiina suoraan joku raitisilmakanava ja ilma sitten siirtyy altaasta altaan yläpuoliseen tilaan? Allastilassa on ilmeisesti kosteusongelmaa ja kokeilit saada ilmanvaihdon suunnan käännettyä altaaseen päin puhaltamalla, jolloin raittiin ilman kulkureitti ulkoa sisään olisikin sisältä ulos? Hajun lisääntyminen tuollaisella ratkaisulla voi johtua ihan vaan siitäkin, että nyt se altaan alapuoli "ylipaineistuu" jolloin ilmaa virtaa rakojen läpi ylempään tilaan. Toki normaalilla tuuletuksellahan se altaan sisältä tuleva ilma tulee sisätiloihin, mutta painovoimaisena (tai koneellisella tulo ja poistoilmanvaihdolla mikälie) tuo altaan kautta kulkeva ilmamäärä jää niin pieneksi, että kostea haju ei samaan tapaan tule esiin. Sinänsähän tuollaisesta pienestä kosteusvaihtelusta maanvastaisella kiviainesrakenteisella seinällä ei ole haittaa, kunhan kiviaines ei ole kontaktisssa homehtuviin materiaaleihin. Ehkä itse vaan kuitenkin pitäisin lämmön päällä ja sitä kautta edistäisin sitä, että sisätilojen vastaiset pinnat olisivat suurinpiirtein kuivia ympäri vuoden.

Juuri näin ja pinnat on purettu betonille (oli koolaus+villa 30mm & päällä haltexia/paneelia/laminaattia).
Todnäk hajuja ei ole huomattu aiempi omistaja (maanvastaisten seinien kostuminen ja rapeat koolaukset) kun on ollut neliön luukku 24/7 auki ylöspäin, jolloin ilma on vaihtunut reippaasti, koska luokkaa 10m korkeuseroa yläkerran kattoon..

Ruuvi vahtii ja siellä on pysytty koko talvi näissä lukemissa. Vielä on vähän pohdinnan alla pitäisikö koko tila purkaa sauna yms remontin yhteydessä pois, vai saisiko sen järkevästi edes puolilämpimäksi. Suorasähköpatteri huuti siellä viime talvena luokkaa 2000kWh, mikä alkaa olla yli 10% kokonaiskulutuksesta.

Screenshot_20230208_193520_Ruuvi Station.jpg
 
Kiertovesipumppu alkoi pitämään pahaa ääntä. Tällainen:
1675456747481.png

Pitää ääntä kaikilla voimakkuuksilla. Mitä isompi nopeus, sen kovempi ääni. Pumpun toimittajalta löytyi vielä yksi samanlainen, eli sitä kautta asian pitäisi olla hanskassa, kun pumppu saapuu. Haluaisin kuitenkin korjata vanhan varaosaksi. Pumppuja on kaksi samanlaista käytössä, eli varaosalle olisi käyttöä. Nopea googletus ei tuottanut korjausvinkkejä. Onko kokemusta kiertovesipumpun korjauksesta?
Uusi pumppu on paikallaan ja avasin korjaustarkoituksella vanhan. Alla on kuvia. En kuitenkaan keksi pumpusta mitään vikaa. Impelleri pyörii todella kevyesti, eikä säteisvälystä ole. Aksiaalivälystä on kohtalaisen paljon, mutta Impelleri ei kuitenkaan ole osunut pumpun pesään. Kuvittelen, että pumpun tekemä imu aiheuttaa aksiaalivoiman impelleriin kohti pumpun pesää. Impelleriä tai sen akselia en saa irti kohtuullista voimaa käyttäen akselista tai rosterilieriöstä. Mitä tälle voi tehdä?
1676271248421.png

1676271264335.png

1676271275498.png

1676271289613.png

1676271300866.png

Pumppu kesti vain reilu pari vuotta. Jos en saa tätä korjattua varaosaksi, sopii ehdottaa putkiin heittämällä sopivaa laadukkaampaa vaihdokkia.
 
Päivitystä tilanteeseen sen verran että:
"
Päätös
Avustusta myönnetään enintään 43 150 euroa.
Avustuksena myönnetään 50 prosenttia avustushakemuksessa ilmoitetuista ja tällä päätöksellä avustettavaksi hyväksytyistä ja toteutuneista korjaustoimenpiteiden kustannuksista.
Avustuksen määrä perustuu energia-avustuksista annetun asetuksen (1341/2019) 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtaan, 6 §:n 1 momenttiin, 7 §:ään ja 8 §:ään.
Hakijan toimittaman selvityksen perusteella avustuksen perusteeksi ovat hyväksytty seuraavat korjaustoimenpiteet toimenpideluokittain (avustusprosentti):
• ”Suunnittelukustannukset” (100 %), yhteensä 700 euroa.
• ”Öljylämmityksestä luopuminen, kun kokonaisratkaisulla saavutetaan tuen saamisen edellyttämä taso” (100 %), yhteensä 85 600 euroa.
Avustuksen perusteeksi hyväksytyt kustannukset yhteensä 86 300 euroa.
Toimenpidekohtaisten avustusprosenttien huomioimisen jälkeen avustuskelpoiset hyväksyttävät kustannukset ovat yhteensä 86 300 euroa. Avustuksen määrä on kuitenkin enintään 50 prosenttia avustettaviksi hyväksyttyjen ja toteutuneiden toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista. Hakijan avustushakemuksessa ilmoittamilla kustannuksilla avustuksen määrä olisi 43 150 euroa.

+
Projektin on tarkoitus käynnistyä toukokuussa. "

Eli parin kuukauden kuluttua projekti etenee toivottavasti valmistumiseen saakka.

Päivitetääs tämä nyt loppuun saakka:
Tilanne tänään, remontti tehty kesällä valmiiksi. Nyt on tullut sitten laskun aika:
kerralla maksaen 4 837,14€
TAI 69,01€ kuukaudessa eli:
7453,08€ 9 vuoden aikana (mistä hinta luultavasti pompsahtaa koska korko tuskin pysyy samana eli se tulee nousemaan).
Kuukausittainen vastike on laskenut jo nyt (minusta hieman liian nopeasti) noin 50€, oikea tarkka kulutus nähdään minusta vasta joskus kesän yhtiökokouksessa tai marraskuun vastaavassa. Jolloin ilmeisesti vastikkeen pitäisi laskea vielä lisää.

Yhteensä hinnat olivat:
Yhteensä 93080,51
ARA, energia-avustus -43150,00
Taloyhtiön kustannukseksi jää 49930,51
(+ tietysti mitä ehkä korkoja tulee jos joku [väitän että näin tapahtuu] maksaa rahoitusvastikkeella eikä suoraan käteisellä)
 
Olisi taas hölmö kysymys, yksi monista. Ilmavesilämpöpumppu asennettu öljylämmityksen tilalle. Vesikiertoinen lattialämmitys käytössä.

Itse pumpusta säädetään huonelämpötilaa, oletuksena laitetaan 21 celsiusta. Sen lisäksi jokaisessa huoneessa on perus termostaatit lämpötilasäädöllä. Miten nämä kaksi säätöä juttelevat keskenään? Säätääkö termari jakotukkia, eli tulevan veden määrää, ja pumppu sitten säätää veden lämpötilaa? Mistä pumppu saa tietoonsa huonelämpötilan, välittyykö tieto termareilta jotenkin pumpulle asti, vai asennetaanko pumpun yhteydessä sille oma lämpöanturi jonnekin?
 
Olisi taas hölmö kysymys, yksi monista. Ilmavesilämpöpumppu asennettu öljylämmityksen tilalle. Vesikiertoinen lattialämmitys käytössä.

Itse pumpusta säädetään huonelämpötilaa, oletuksena laitetaan 21 celsiusta. Sen lisäksi jokaisessa huoneessa on perus termostaatit lämpötilasäädöllä. Miten nämä kaksi säätöä juttelevat keskenään? Säätääkö termari jakotukkia, eli tulevan veden määrää, ja pumppu sitten säätää veden lämpötilaa? Mistä pumppu saa tietoonsa huonelämpötilan, välittyykö tieto termareilta jotenkin pumpulle asti, vai asennetaanko pumpun yhteydessä sille oma lämpöanturi jonnekin?

Pumppu ei saa lämpötilatietoa termostaateilta vaan se luultavasti mittaa vain paluuveden lämpötilaa ja suhteuttaa sen ulkolämpötilaan lämmönsäätökäyrän avulla.
 
Olisi taas hölmö kysymys, yksi monista. Ilmavesilämpöpumppu asennettu öljylämmityksen tilalle. Vesikiertoinen lattialämmitys käytössä.

Itse pumpusta säädetään huonelämpötilaa, oletuksena laitetaan 21 celsiusta. Sen lisäksi jokaisessa huoneessa on perus termostaatit lämpötilasäädöllä. Miten nämä kaksi säätöä juttelevat keskenään? Säätääkö termari jakotukkia, eli tulevan veden määrää, ja pumppu sitten säätää veden lämpötilaa? Mistä pumppu saa tietoonsa huonelämpötilan, välittyykö tieto termareilta jotenkin pumpulle asti, vai asennetaanko pumpun yhteydessä sille oma lämpöanturi jonnekin?
Lähes aina vesikiertoisissa lämmityksissä menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan. Joskus voi olla myös yksi huoneanturi hienosäätämään tätä, mutta pääperiaate on käyttää ulkolämpötilaa.

Huonetermostaatit tosiaan sulkee piirin jakotukilta jos pyynti ylitetään. Perusperiaate on, että huonetermareita ei tarvita kuin erikoistapauksissa (esim. aurinko lämmittää jotain huonetta liikaa).
 
Huonetermostaatit tosiaan sulkee piirin jakotukilta jos pyynti ylitetään. Perusperiaate on, että huonetermareita ei tarvita kuin erikoistapauksissa (esim. aurinko lämmittää jotain huonetta liikaa).
Eli tällaisessa järjestelmässä kaikenlaisten älytermostaattien hankinta lienee turhaa? Lähinnä kaipaisin sitä, että saisi makuuhuoneet säädettyä viileämmiksi kuin muun osan huoneistoa.
 
Olisi taas hölmö kysymys, yksi monista. Ilmavesilämpöpumppu asennettu öljylämmityksen tilalle. Vesikiertoinen lattialämmitys käytössä.

Itse pumpusta säädetään huonelämpötilaa, oletuksena laitetaan 21 celsiusta. Sen lisäksi jokaisessa huoneessa on perus termostaatit lämpötilasäädöllä. Miten nämä kaksi säätöä juttelevat keskenään? Säätääkö termari jakotukkia, eli tulevan veden määrää, ja pumppu sitten säätää veden lämpötilaa? Mistä pumppu saa tietoonsa huonelämpötilan, välittyykö tieto termareilta jotenkin pumpulle asti, vai asennetaanko pumpun yhteydessä sille oma lämpöanturi jonnekin?

Korjatkoon joku, jos olen ihan metsässä. Mutta suunilleen näin sen ymmärtääkseni pitäisi mennä;

Pumpulla on lämpökäyrä, joka säätää veden lämpötilan ulkolämpötilan mukaan. Pumpusta voi määrittää käyrän jyrkkyyttä ja tasoa. Jyrkkyydellä tavoitellaan sitä, että sisälämpötila pysyy vakiona ulkolämpötilan muutoksista huolimatta ja tasolla taas säädetään ns. absoluuttinen sisälämpötila. Asia ei ole ihan niin suoraviivainen, mutta ideaalitilanteessa siis sisälämpötila pysyy vakiona (riippumatta sisälämpötilan tasosta, esim. 18C tai 23C) riippumatta siitä, mikä on ulkolämpötila. Kun oikea käyrän jyrkkyys on löytynyt, voi sisälämpötilan säätää käyrän tasolla kohdalleen. Näitä säätöjä varten huonetermostaatit pitää olla täysin auki, sillä muutoin termarit häiritsevät säätöjä leikkaamalla veden kiertoa. Lisäski pumppu mittaa palaavan veden lämpöä ja meno- ja paluuvesien erotuksen mukaan voi säätää kiertovesipumpun nopeutta siten, että lämpöero on sopiva.

Kun kämpässä on sopiva lämpötila, eli pumpun säädöt on kohdallaan, voidaan huonekohtaista lämpötilaa säätää. Usein jakotukista pystyy säätämään virtauksia avaamalla tai rajoittamalla kiertoa tietyssä piirissä. Joku paremmin asiaa tunteva toivottavasti osaisi avata tätä hieman tarkemmin, mutta periaatteena jos joku huone on suhteessa muihin liian kylmä, lisätään virtaamaa ja jos on liian kuuma, kuristetaan kiertoa. Tässä vaiheessa edelleen huonetermarien pitäisi olla täysin auki.

Voi olla, että tuota käyrän jyrkkyys / käyrän taso / huonekohtainen virtaama humppaa pitää käydä useamman kerran ja etenkin lattialämmityksen kanssa muutokset tapahtuvat hitaasti ja muutos ottaa yleensä noin vuorokauden. Joten periaatteena yksi säätö per vuorokausi ja sen jälkeen taas säädetään.

Kun sisälämpötila on tasainen ulkolämmöistä riippumatta, lämpötila asteina on sopiva ja eri huoneet ovat tasapainossa lämmön suhteen, säädetään termarit asteen pari halutun lämpötilan yli, jolloin esim. huoneeseen paistava aurinko sulkee piirin. Tässä on kahta eri koulukuntaan, sillä etenkin lattialämmityksen tapauksessa termarit eivät ehdi esim. auringon vaikutuksesta mukaan, jolloin osa pitää termarit pääsääntöisesti täysin auki asennossa tai käyttää niitä vain tilanteissa, joissa jakotukilta piirien kuristuksilla ei saada lämpöjä jostain syystä tarpeeksi alas.

Koska muutokset ovat hitaita, ei säätöhommat ole hätäisen kaverin juttuja ja esim. vaihtuva ulkolämpötila hankaloittaa säätämistä. Usein kuuleekin sanottavan, että ensimmäinen talvi säädetään ja haetaan asetuksia. Hommaa helpottaa joku tallentava lämpömittari, josta muutokset näkee esim. graafisesti. Itse olen käyttänyt Shellyn H&T sensoria, mutta toki homman voi tehdä kirjaamalla lämpöjä vaikka paperille.
 
Eli tällaisessa järjestelmässä kaikenlaisten älytermostaattien hankinta lienee turhaa? Lähinnä kaipaisin sitä, että saisi makuuhuoneet säädettyä viileämmiksi kuin muun osan huoneistoa.

Samaa mietin aikaan ja turhaahan se tosiaan on. Mutta aion pitää kuitenkin osassa huoneita noi tyhmät termostaatit, koska talon eteläsivu lämpenee päivisin aika hyvin auringolla ja makuuhuoneisiin en kaipaa yli 20C:tä.

Näitä säätöjä varten huonetermostaatit pitää olla täysin auki, sillä muutoin termarit häiritsevät säätöjä leikkaamalla veden kiertoa. Lisäski pumppu mittaa palaavan veden lämpöä ja meno- ja paluuvesien erotuksen mukaan voi säätää kiertovesipumpun nopeutta siten, että lämpöero on sopiva.

Meillä on välissä vielä 100 litran puskurivaraaja. Ei tule niin suurta häiriötä vaikka veden kierto vaihtelisi hieman. Ei ehkä kaikkein paras ratkaisu energiankäytön optimoinnin kannalta, mutta riittävän hyvä mulle.
 
Meillä on välissä vielä 100 litran puskurivaraaja. Ei tule niin suurta häiriötä vaikka veden kierto vaihtelisi hieman. Ei ehkä kaikkein paras ratkaisu energiankäytön optimoinnin kannalta, mutta riittävän hyvä mulle.

Onko siinä puskurivaraajan ja jakotukin välissä sitten joku erillinen säätö, esim. Ouman ja erillinen kiertovesipumppu tms, vai meneekö varaajalta suoraan vesi jakotukille? Olettaisin, että jotain tuollaista siinä on pakko olla, jolloin pumpun säädöillä ei ole niin väliä ja varaajaa voi ladata vaikka vakiolämmöllä.
 
Onko siinä puskurivaraajan ja jakotukin välissä sitten joku erillinen säätö, esim. Ouman ja erillinen kiertovesipumppu tms, vai meneekö varaajalta suoraan vesi jakotukille? Olettaisin, että jotain tuollaista siinä on pakko olla, jolloin pumpun säädöillä ei ole niin väliä ja varaajaa voi ladata vaikka vakiolämmöllä.

Täytyy myöntää, että en ole ihan täydellisen varma miten tuo on teknisesti toteutettu, mutta virtaamaa se väitetysti ylläpitää. Järjestelmän asentanut firma on tuttu ja luotettava, joten en usko että ovat mua ainakaan kovin pahasti kusettaneet, vaikka ei sekään varmaan mahdotonta ole :rofl2:

Boschin laitteet meillä on ja heiltä löytyy myös selitystä tuosta ratkaisusta:

 
Täytyy myöntää, että en ole ihan täydellisen varma miten tuo on teknisesti toteutettu, mutta virtaamaa se väitetysti ylläpitää. Järjestelmän asentanut firma on tuttu ja luotettava, joten en usko että ovat mua ainakaan kovin pahasti kusettaneet, vaikka ei sekään varmaan mahdotonta ole :rofl2:

Boschin laitteet meillä on ja heiltä löytyy myös selitystä tuosta ratkaisusta:


Joo, ei varmasti ole kusetusta ja tuo puskurivaraaja tuossa välissä on hyvä juttu. Lähinnä kysyin, kun säädöt saatetaan tehdä eri paikasta, eli nuo mun aiemmat sepustukset ei välttämättä pidä paikkaansa, jos siellä on jotain muuta värkkiä mukana. Toki tuota varaajaa voidaan ajaa myös käyrällä, jolloin edelleen nuo ohjeet säätämiseen pitää paikkaansa, kierrossa on vaan varaajan verran enemmän vettä. Mulla on esim. kotona sellainen kytkentä, jossa VILP lämmittää isoa 750 litran varaajaa, josta sitten Ouman ottaa erikseen tarpeen mukaan lämmintä kiertoon ja samasta pöntöstä tulee lämmin käyttövesi. Tuolloin pumppu voi vaikka ajaa tasaisella käyrällä vettä varaajaan ulkolämpötilasta riippumatta ja silloin myös luonnollisesti lämmityksen säätö tehdään muualla kuin pumpussa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom