Talon lämmitysratkaisut

[PornReindeer]

Joo, ei varmasti ole kusetusta ja tuo puskurivaraaja tuossa välissä on hyvä juttu. Lähinnä kysyin, kun säädöt saatetaan tehdä eri paikasta, eli nuo mun aiemmat sepustukset ei välttämättä pidä paikkaansa, jos siellä on jotain muuta värkkiä mukana. Toki tuota varaajaa voidaan ajaa myös käyrällä, jolloin edelleen nuo ohjeet säätämiseen pitää paikkaansa, kierrossa on vaan varaajan verran enemmän vettä. Mulla on esim. kotona sellainen kytkentä, jossa VILP lämmittää isoa 750 litran varaajaa, josta sitten Ouman ottaa erikseen tarpeen mukaan lämmintä kiertoon ja samasta pöntöstä tulee lämmin käyttövesi. Tuolloin pumppu voi vaikka ajaa tasaisella käyrällä vettä varaajaan ulkolämpötilasta riippumatta ja silloin myös luonnollisesti lämmityksen säätö tehdään muualla kuin pumpussa.

Meillä maalämmössä muistaakseni 700l varaaja ja pumppu (tai siis sen ohjain) ohjaa myös kiertoveden lämpöä. Varaajassa lämpö Y ja ulkolämmön/käyrän mukaan säätyy kiertoveden lämpö X. Y toki suurempi kuin X.
Luulisi että kiertoveden lämmöissä oleva puskurivaraaja vain hidastaisi säätöä, mutta toisaalta eipä nuo lämpötilamuutokset valtavan nopeita ole, samalla lämpötilan hystereesillä saa kyllä varastoitua enemmän energiaa kun massaa on enemmän

 

[smöög]

Luulisi että kiertoveden lämmöissä oleva puskurivaraaja vain hidastaisi säätöä, mutta toisaalta eipä nuo lämpötilamuutokset valtavan nopeita ole, samalla lämpötilan hystereesillä saa kyllä varastoitua enemmän energiaa kun massaa on enemmän

Juuri tämähän puskurivaraajan ideo onkin. Eli kun pumppu alkaa sulattelemaan itseään tai siirtyy tekemään lämmintä käyttövettä ja siksi lopettaa hetkeksi kiertoveden lämmittämisen, puskurivaraaja lisää putkistossa kiertävän lämpimän veden määrää, jottei kiertoveden lämpötila ehtisi pumpun huilaillessa/käyttövettä lämmitellessä juurikaan laskemaan. Tai pakkasen äkkiä kiristyessä, kun pumppu alkaa nostamaan kiertoveden lämpötilaa, puskurivaraajan tilavuus tasaa/hidastaa putkistossa kiertävän veden lämpötilamuutosta. Eli toimii puskurina. Jottei putkistossa kiertävän veden lämpötila nopeasti sahaisi ja patterit napsuisi.

Jos samaan varaajaan ajetaankin pumpulla/vastuksella/kattilalla/muulla lämmönlähteellä tasaista lämpöä ja tästä jaetaan Oumanilla tms käyrän mukaan lämpöä kiertoon, ei varaaja toimikaan enää puskurina vaan puhutaan energiavaraajasta. Ja sama toisin päin, energiavaraajasta saa puskurivaraajan avaamalla suntin täysin (ja säätämällä lämmönlähteen tavoitelämpötilaa käyrällä). Eli lämpöä voi varata varaajaan ja ottaa varaajasta eri periaatteilla.

 

[Terroo]

Onko jollain kokemuksia varaavan sähkölämmityksen korvaamisesta omakotitalossa VILPillä tai maalämmöllä? Minkälaisia kustannuksia kyseinen vaihto on suunnilleen aiheuttanut ja kuinka radikaalisti on jouduttu pintoja repimään auki? Ja yleisesti ottaen mitä eri ratkaisuja tuollaiseen vaihdokseen käytännössä on?

 

[BongisKhan]

Onko jollain kokemuksia varaavan sähkölämmityksen korvaamisesta omakotitalossa VILPillä tai maalämmöllä? Minkälaisia kustannuksia kyseinen vaihto on suunnilleen aiheuttanut ja kuinka radikaalisti on jouduttu pintoja repimään auki? Ja yleisesti ottaen mitä eri ratkaisuja tuollaiseen vaihdokseen käytännössä on?

Eli siis suora sähkölämmitys, joka varaa lattiaan? Riippuen vähän kohteesta ja kuinka paljon pystyy/haluaa itse tehdä asioita, hinnat on varmaan luokkaa 15-30k€ ja toinen 15-30 k€ kiertovesisysteemin kyhäämiseen. Ensinnä mainitussa VILP on halvempi kun ei tarvitse porata kaivoa ja näin ollen lähempänä haarukan alapäätä, MLP taas todennäköisemmin lähempänä yläpäätä. Vastaavasti taas kiertovesisysteemin kanssa kustannukset riippuu vähän minkälainen rakennus kyseessä (kerrokset, materiaalit jne.) ja siitä, laitetaanko vain patterit (huonompi hyötysuhteen kannalta) vai revitäänkö lattiat auki lattialämmitystä varten, tai jotain näiden väliltä.

Yleisellä tasolla suosittelen oikeasti laskemaan erittäin tarkkaan kannattaako suorasähkötalossa lähteä rakentamaan, koska sijoitukset eivät välttämättä ikinä täysin maksa itseään takaisin ja "tarpeeksi lähelle" pääsee asentamalla vain ilmalämpöpumpun tai pari.

 

[Terroo]

Eli siis suora sähkölämmitys, joka varaa lattiaan? Riippuen vähän kohteesta ja kuinka paljon pystyy/haluaa itse tehdä asioita, hinnat on varmaan luokkaa 15-30k€ ja toinen 15-30 k€ kiertovesisysteemin kyhäämiseen. Ensinnä mainitussa VILP on halvempi kun ei tarvitse porata kaivoa ja näin ollen lähempänä haarukan alapäätä, MLP taas todennäköisemmin lähempänä yläpäätä. Vastaavasti taas kiertovesisysteemin kanssa kustannukset riippuu vähän minkälainen rakennus kyseessä (kerrokset, materiaalit jne.) ja siitä, laitetaanko vain patterit (huonompi hyötysuhteen kannalta) vai revitäänkö lattiat auki lattialämmitystä varten, tai jotain näiden väliltä.

Yleisellä tasolla suosittelen oikeasti laskemaan erittäin tarkkaan kannattaako suorasähkötalossa lähteä rakentamaan, koska sijoitukset eivät välttämättä ikinä täysin maksa itseään takaisin ja "tarpeeksi lähelle" pääsee asentamalla vain ilmalämpöpumpun tai pari.

Jep, suora sähkölämmitys lattiaan varaavana.

Kyseessä olisi tosiaan parikerroksinen suuri 6h talo. Talon tämän hetkinen markkinahinta lienee jossain 330-350t € tienoilla, joten joku 20-25t € investointi ei kuulosta aivan mahdottomalta. Sijainti on myös hyvä eikä sen suhteen ole pelkoa, että talo jäisi tulevaisuudessakaan käsiin. Tosin tässä kyseisessä talossa on nykyinen sähkönkulutus maltillinen 15 000 kwh yhdellä ilmalämpöpumpulla ja takalla, mitä en huomannut äskön mainitakkaan.

 

[BongisKhan]

Jep, suora sähkölämmitys lattiaan varaavana.

Kyseessä olisi tosiaan parikerroksinen suuri 6h talo. Talon tämän hetkinen markkinahinta lienee jossain 330-350t € tienoilla, joten joku 20-25t € investointi ei kuulosta aivan mahdottomalta. Sijainti on myös hyvä eikä sen suhteen ole pelkoa, että talo jäisi tulevaisuudessakaan käsiin. Tosin tässä kyseisessä talossa on nykyinen sähkönkulutus maltillinen 15 000 kwh yhdellä ilmalämpöpumpulla ja takalla, mitä en huomannut äskön mainitakkaan.

Niin siis tuo 20-25k€ menisi todennäköisesti jo pelkkään maalämpöjärjestelmään, eli kaivo, itse lämpöpumppu, muut mahdolliset kilkkeet plus työt. Hyvin todennäköisesti sen vesikierron rakentaminen maksaisi vähintään toisen mokoman. Kerran nykyinen kulutus on jo noin suhteellisen alhainen, maalämmön tuoma säästö ei välttämättä olisi mitenkään päätähuimaava. Toki kyllähän tuosta saattaisi vielä jokun 6-7 MWh/v saada pois MLP:llä, mutta toisaalta joku 2-3 MWh voisi helposti lähteä ihan pelkästään toisen ILPin lisäämällä.

Jos nyt tekee jonkun nopean TMA - laskelman käyttäen suhteellisen hatusta vedettyjä lukuja, niin jos sähkö siirtoinen ja veroineen maksaa vaikkapa 20 snt/kWh, nykyiseen lämmitykseen menee ~3000€/v. Sanotaan, että MLP-remppa onnistuu täydellisesti ja vuosikulutus putoaa 8000 kWh:iin, jonka jälkeen lämmityksen vuosikustannus on 1600€. Säästöä tulisi siis sinänsä ihan kunnioitettavat 1400€ vuodessa. Toisaalta jos se itse remppa kaikkineen maksaa vaikkapa 50 000€, kestää reilut 35 vuotta (50 000€ / 1400€/v) ennen kuin MLP-järjestelmän hankintakustannukset on kuoletettu ja systeemi alkaa oikeasti tuottamaan säästöä.

Jos taas sillä toisella ILPillä saadaan vaikkapa se kohtuullisen pessimistiminen 2MWh/v pois, vuositasolla säästöä tulee huomattavasti pienemmät ~400€. Toisaalta se pumppu asennuksineen maksaa todennäköisesti vain jotain luokkaa 2500€, mikä tarkoittaa että sen hankintahinta on kuoletettu reilussa kuudessa vuodessa. Todennäköisesti oikeasti säästöä tulisi enemmänkin.

Toki tällaiset laskelmat on parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia ja oikeasti näihin vaikuttaa aika moni asia. Esim. mitä korkeampi sähkön hinta, sitä lyhyempi takaisinmaksuaika. Jos sähkön hinta onkin keskimäärin vaikka 40 snt/kWh, tuo edellinen laskelma muuttukin dramaattisesti ja takaisinmaksuaika onkin tietysti enää vain puolet tuosta edellisestä luvusta. Sama pätee tietysti myös toisinpäin, eli mitä halvempaa sähkö on, sitä kannattamattomampia kalliit energiaremontit on. Samoin yleinen korkotaso vaikuttaa ainakin siltä osin, että yleensä nämä rempat tehdään lainarahalla, mikä monimutkaistaa yhtälöä entisestään.

Itse olen siis hyvin pitkälti samassa tilanteessa, eli isohko suorasähkölämmitteinen talo, ja olen vähän pyöritellyt laskelmia, enkä kyllä ainakaan äkkiseltään saa maalämpöremonttia kovin kannattavaksi, ellei jotain todella dramaattista tapahdu sähkön pidemmällä aikavälillä. Oma ratkaisu oli 2 x ILP, jolla olen saanut jo aikalailla puolitettua sähkönkulutuksen edellisen omistajan luvuista. Nyt lähinnä selvittelen sitä, olisiko käyttöveden lämmitykselle olemassa jotain kustannustehokkaampaa ratkaisua kuin suorasähkövaraaja.

 

[Terroo]

Niin siis tuo 20-25k€ menisi todennäköisesti jo pelkkään maalämpöjärjestelmään, eli kaivo, itse lämpöpumppu, muut mahdolliset kilkkeet plus työt. Hyvin todennäköisesti sen vesikierron rakentaminen maksaisi vähintään toisen mokoman. Kerran nykyinen kulutus on jo noin suhteellisen alhainen, maalämmön tuoma säästö ei välttämättä olisi mitenkään päätähuimaava. Toki kyllähän tuosta saattaisi vielä jokun 6-7 MWh/v saada pois MLP:llä, mutta toisaalta joku 2-3 MWh voisi helposti lähteä ihan pelkästään toisen ILPin lisäämällä.

Jos nyt tekee jonkun nopean TMA - laskelman käyttäen suhteellisen hatusta vedettyjä lukuja, niin jos sähkö siirtoinen ja veroineen maksaa vaikkapa 20 snt/kWh, nykyiseen lämmitykseen menee ~3000€/v. Sanotaan, että MLP-remppa onnistuu täydellisesti ja vuosikulutus putoaa 8000 kWh:iin, jonka jälkeen lämmityksen vuosikustannus on 1600€. Säästöä tulisi siis sinänsä ihan kunnioitettavat 1400€ vuodessa. Toisaalta jos se itse remppa kaikkineen maksaa vaikkapa 50 000€, kestää reilut 35 vuotta (50 000€ / 1400€/v) ennen kuin MLP-järjestelmän hankintakustannukset on kuoletettu ja systeemi alkaa oikeasti tuottamaan säästöä.

Jos taas sillä toisella ILPillä saadaan vaikkapa se kohtuullisen pessimistiminen 2MWh/v pois, vuositasolla säästöä tulee huomattavasti pienemmät ~400€. Toisaalta se pumppu asennuksineen maksaa todennäköisesti vain jotain luokkaa 2500€, mikä tarkoittaa että sen hankintahinta on kuoletettu reilussa kuudessa vuodessa. Todennäköisesti oikeasti säästöä tulisi enemmänkin.

Toki tällaiset laskelmat on parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia ja oikeasti näihin vaikuttaa aika moni asia. Esim. mitä korkeampi sähkön hinta, sitä lyhyempi takaisinmaksuaika. Jos sähkön hinta onkin keskimäärin vaikka 40 snt/kWh, tuo edellinen laskelma muuttukin dramaattisesti ja takaisinmaksuaika onkin tietysti enää vain puolet tuosta edellisestä luvusta. Sama pätee tietysti myös toisinpäin, eli mitä halvempaa sähkö on, sitä kannattamattomampia kalliit energiaremontit on. Samoin yleinen korkotaso vaikuttaa ainakin siltä osin, että yleensä nämä rempat tehdään lainarahalla, mikä monimutkaistaa yhtälöä entisestään.

Itse olen siis hyvin pitkälti samassa tilanteessa, eli isohko suorasähkölämmitteinen talo, ja olen vähän pyöritellyt laskelmia, enkä kyllä ainakaan äkkiseltään saa maalämpöremonttia kovin kannattavaksi, ellei jotain todella dramaattista tapahdu sähkön pidemmällä aikavälillä. Oma ratkaisu oli 2 x ILP, jolla olen saanut jo aikalailla puolitettua sähkönkulutuksen edellisen omistajan luvuista. Nyt lähinnä selvittelen sitä, olisiko käyttöveden lämmitykselle olemassa jotain kustannustehokkaampaa ratkaisua kuin suorasähkövaraaja.

Hyviä pointteja. Oletko vielä keksiny käyttöveden lämmitykseen ideoita?

Me emme vielä omista kyseistä taloa, mutta se on kiikarissa tuttavan kautta.

 

[BongisKhan]

Hyviä pointteja. Oletko vielä keksiny käyttöveden lämmitykseen ideoita?

Käytännössä olen pyöritellyt joko tuommoista lähinnä lämpimän veden tekoon tarkoitettua poistoilmalämpöpumppua nykyisen huippuimurin tilalle tai sitten jotain mahdollisimman halpaa VILPiä, jolla voisi sitten minimaalisella putkityöllä lämmittää käyttöveden lisäksi pari muuta huonetta pattereilla. Näissä hankaloittaa se, että on hieman vaikea arvioida todellista säästöpotentiaalia ja sitä kautta niiden järkevyyttä ja/eli takaisinmaksuaikaa.

Me emme vielä omista kyseistä taloa, mutta se on kiikarissa tuttavan kautta.

Kuinka hyvän tuttavan? :-D Lähinnä kun suorasähkölämmitys on sellainen asia, jonka perusteella voi oikeasti tänä päivänä yrittää tingata aika reippaastikin, mutta tutuilta voi olla vähän nihkeämpää tinkiä...

Toisaalta se toki unohtui yllä olevista laskelmista mainita, että toki tuollainen remontti myös sitten vastaavasti nostaa asunnon arvoa merkittävästi, eli tuo hihavakiolla vetäisty takaisinmaksuaika toki pienenee/katoaa kokonaan jos asunnon sitten jossain vaiheessa energiarempan jälkeen myy ja sen avulla saa pumpattua hintaa vastaavasti ylöspäin.

Muttajoo, näkisin, että toisaalta suorasähkökämppiä kammoksutaan vähän liikaakin. Toki tuossa oli Putten sekoilujen takia vähän jännämomenttia sähkön hinnan kanssa, mutta noin yleisellä tasolla varsinkin eteläisessä Suomessa pari ILPiä ja tarpeeksi hyvä eristys vie homman mielestäni jo aika pitkälle ja se MLP ei välttämättä oikeasti ole aina se järkevin ratkaisu.

 

[JaniKari]

Hyviä pointteja. Oletko vielä keksiny käyttöveden lämmitykseen ideoita?

Me emme vielä omista kyseistä taloa, mutta se on kiikarissa tuttavan kautta.

Kuulostaa aika pieneltä tuo sähkönkulutus isoon taloon. Kannattaa tarkistaa useamman vuoden kulutus jotta saa vähän varmuutta. Siis itse nähdä numerot koska muisti voi tehdä myynti tilanteessa virheitä. Ja jos vanhukset asuu siinä niin 50%-100% (tai enemmänkin) voi laittaa kulutukseen lisää lapsiperheelle.

 

[Lucas]

Kuulostaa aika pieneltä tuo sähkönkulutus isoon taloon. Kannattaa tarkistaa useamman vuoden kulutus jotta saa vähän varmuutta. Siis itse nähdä numerot koska muisti voi tehdä myynti tilanteessa virheitä. Ja jos vanhukset asuu siinä niin 50%-100% (tai enemmänkin) voi laittaa kulutukseen lisää lapsiperheelle.

Kannattaa myös selvittää ja kysellä mahdollista polttopuiden käyttöä. Pino-kuutiometristä sekalaista klapia saa hyödyksi varaavassa tulisijassa noin 1000 kWh lämpöä. Jos 10 kuutiometriä polttaa vuodess klapeja, niin siitä energiaa noin 10.000 kWh ja se on pois siitä sähkölaskusta ja siitä sähkönkulutuksesta.

 

[dot1q]

Käytännössä olen pyöritellyt joko tuommoista lähinnä lämpimän veden tekoon tarkoitettua poistoilmalämpöpumppua nykyisen huippuimurin tilalle tai sitten jotain mahdollisimman halpaa VILPiä,

Tätä PILP hässäkkää ajattelisin itsekin maallikkona fiksuhkoksi KV-lämmitysmuodoksi. Niihin saa muistaakseni jopa ns ILP ulkoyksiköitä kiinni. Tällöin ollaan kohtuu lähellä VILP ratkaisua. Toki ilmanvaihtoputkitus pitäs tehdä tulo/poisto ratkaisun mukaiseksi sekä ulkoilman että huoneiden sisäilman osalta.

 

[Terroo]

Kuinka hyvän tuttavan? :-D Lähinnä kun suorasähkölämmitys on sellainen asia, jonka perusteella voi oikeasti tänä päivänä yrittää tingata aika reippaastikin, mutta tutuilta voi olla vähän nihkeämpää tinkiä...

Muttajoo, näkisin, että toisaalta suorasähkökämppiä kammoksutaan vähän liikaakin. Toki tuossa oli Putten sekoilujen takia vähän jännämomenttia sähkön hinnan kanssa, mutta noin yleisellä tasolla varsinkin eteläisessä Suomessa pari ILPiä ja tarpeeksi hyvä eristys vie homman mielestäni jo aika pitkälle ja se MLP ei välttämättä oikeasti ole aina se järkevin ratkaisu.

Kyseessä on sisaren asunto ja puheiden perusteella myyntihinta tulisi olemaan meille markkinahintaa halvempi kumhan välittäjältä sellainen nyt ensin saadaan aikaan.

Samaa mieltä olen tuosta sähkölämmitteisten kämppien kammoksumisesta. Mediassa on tehokkaasti osattu demonisoida sitä vaikka on siinä toki myös totuuttakin seassa.

Kuulostaa aika pieneltä tuo sähkönkulutus isoon taloon. Kannattaa tarkistaa useamman vuoden kulutus jotta saa vähän varmuutta. Siis itse nähdä numerot koska muisti voi tehdä myynti tilanteessa virheitä. Ja jos vanhukset asuu siinä niin 50%-100% (tai enemmänkin) voi laittaa kulutukseen lisää lapsiperheelle.

Kyseessä tosiaan lapsen verran suurempi perhe kun itsellä (vielä toistaiseksi) ja olen itse nähnyt lukemat suoraan Helenin sovelluksen kautta. Ihan täysin varma en ole siitä, että miten paljon takkaa lämmitetään, mutta en koe sitä itse ongelmaksi vaikka takka olisi käytössä talviaikaan paljonkin. Vietämme suurimman osan elämästä kotosalla joten lämmittäminen ei ole suuri vaiva.

 

[Lucas]

Kyseessä tosiaan lapsen verran suurempi perhe kun itsellä (vielä toistaiseksi) ja olen itse nähnyt lukemat suoraan Helenin sovelluksen kautta. Ihan täysin varma en ole siitä, että miten paljon takkaa lämmitetään, mutta en koe sitä itse ongelmaksi vaikka takka olisi käytössä talviaikaan paljonkin. Vietämme suurimman osan elämästä kotosalla joten lämmittäminen ei ole suuri vaiva.

Kyllä se arki siinä ennemmin tai myöhemmin koittaa kun asunnon tulisijoissa polttaa vaikka 10 tai 20 pinokuutiota lämmityskaudessa klapeja. Eikä ne klapitkaan koskaan ilmaisia ole.

Ennemmin tai myöhemmin voi tulla mieleen se maalämmön hankinta. Vaikka se maksaisikin esimerkiksi 20 tuhatta euroa plus toisen 20 tuhatta lämminvesiseinäpatterien asentamisen kustannuksia.

Sen jälkeen ne "ilmaiset" polttopuutkin voi myydä vaikka naapurille 70 euron pinokuutiohinnalla kun saman rahan pistämällä maalämpöpumpun sähkölaskuun saa enemmän lämmintä omaan pirttiin.

 

[Hammer Schultz]

Kysytääs tässä ketjussa että onko tuoreesta puusta (oksat yms) tehdylle hakkeelle mitään muuta käyttöä kuin pensaiden juurelle? Saako sitä myytyä mihinkään järkevään hintaan tai voiko siitä ns. jalostaa mitään järkevää? Tuoreesta materiaalista hake taitaa sisältää aika paljon kosteutta, kuivuuko hake esim. isoissa säkeissä/kasoissa yhtään vai vaatiiko se jotain kuivuria tms?

 

[dot1q]

Kysytääs tässä ketjussa että onko tuoreesta puusta (oksat yms) tehdylle hakkeelle mitään muuta käyttöä kuin pensaiden juurelle? Saako sitä myytyä mihinkään järkevään hintaan tai voiko siitä ns. jalostaa mitään järkevää? Tuoreesta materiaalista hake taitaa sisältää aika paljon kosteutta, kuivuuko hake esim. isoissa säkeissä/kasoissa yhtään vai vaatiiko se jotain kuivuria tms?

Esimerkkinä yksi hakepuun ostaja. Itse hakettavat ja jalostavat kaadetusta materiaalista eteenpäin. Tulkitsen tätä niin, että rekka tulee paikalle ja hakettaa suoraan toisen rekan kyytiin. Ilmeisesti sinulla olis noin 30 märkää tonnia sitä oksaa? Eikös täysperä vedä 25 t ja tuossa saattaa ehtiä massa kuivua/keventyä ennen kuin hakevat pois. Ehkäpä mitatkin ovat tonnien sijaan kuutioissa. Mene ja tiedä. Pahoittut, ei tätä parempaa MuTu;a ole tarjota.
Jos sitä on pari pientä kärryllistä, kannattanee etsiä paikka, joka ei ota maksua sen vastaanottamisesta..

Hakkuutähteellä tarkoitetaan puunkorjuun aikana kertyvää oksa- ja latvusmassaa. Keräämme energiapuuksi kuusikkovaltaisilta päätehakkuualoilta kertyvää hakkuutähdettä.

OK-Yhtiöt Oy - Ostamme energiapuuta metsänomistajilta

Energiapuun korjaaminen myyntiin on niin metsänhoidon kuin metsänomistajan taloudellisen edun kannalta kannattava vaihtoehto.

www.ok-yhtiot.fi

 

[Coanda]

Ei ne patterit nyt noin paljoa maksa, että saman verran menisi kuin kaivoon ja maalämpöpumppuun. Patterit muutaman satasen kappale ja putkistoon jotain rahoja päälle.

 

[Lumimies]

Käytännössä olen pyöritellyt joko tuommoista lähinnä lämpimän veden tekoon tarkoitettua poistoilmalämpöpumppua nykyisen huippuimurin tilalle tai sitten jotain mahdollisimman halpaa VILPiä, jolla voisi sitten minimaalisella putkityöllä lämmittää käyttöveden lisäksi pari muuta huonetta pattereilla. Näissä hankaloittaa se, että on hieman vaikea arvioida todellista säästöpotentiaalia ja sitä kautta niiden järkevyyttä ja/eli takaisinmaksuaikaa.

On olemassa myös ihan käyttövedelle tarkoitettua ilppejä, tyyliin varaaja+ulkoyksikkö

 

[B12]

On olemassa myös ihan käyttövedelle tarkoitettua ilppejä, tyyliin varaaja+ulkoyksikkö

Varmaan ihan ok, jos lämmintä käyttövettä menee todella paljon syystä tai toisesta. Normaalisti jos lämpimään veteen menee muutamia kWh/pvä, takaisinmaksun kanssa voi olla aika nihkeää, jos sellaista haluaa laskea.

 

[Evreka]

On olemassa myös ihan käyttövedelle tarkoitettua ilppejä, tyyliin varaaja+ulkoyksikkö

Mitenhän tuollainen eroaa VILPistä, joka ei ilman vastuksia jaksa tehdä kuumaa käyttövettä, tai sitten hyötysuhde romahtaa ihan kokonaan. Itsellä oli entuudestaan 80l sähkövaraaja tulistamassa käyttöveden jos varaajassa ei riitä lämpö, ja sitä suosittelen jos meinaa VILPin laittaa. Vastuksillahan lämpöpumput muutenkin tekee loppukuumennuksen.

 

[Zigh]

Ei ne patterit nyt noin paljoa maksa, että saman verran menisi kuin kaivoon ja maalämpöpumppuun. Patterit muutaman satasen kappale ja putkistoon jotain rahoja päälle.

Niin, jos hyväksyy ne patterit. Alkuperäinen ajatus oli kuitenkin laittaa lattialämmitys kun sellainen on jo nytkin. Patterit ei lisäksi ole kovin optimi ratkaisu lämpöpumpun kanssa.

Tuo 15 000 kWh kulutus kuulostaa kyllä todella pieneltä isoon taloon. Tuosta kuitenkin helposti 5000 menee jo käyttösähköön, jolloin ei jäisi kuin 10 000 kWh talon ja veden lämmitykseen. Mutta jos oikeasti näin pieneen kulutukseen pääsee, niin ei maalämpö oikein millään laskurilla tule kannattavaksi. Lämmitysenergian kulutus pitäisi olla pitkälti yli 20MWh jotta johonkin edes suunnilleen järkevään takaisinmaksuaikaan pääsisi.

 

[Terroo]

Niin, jos hyväksyy ne patterit. Alkuperäinen ajatus oli kuitenkin laittaa lattialämmitys kun sellainen on jo nytkin. Patterit ei lisäksi ole kovin optimi ratkaisu lämpöpumpun kanssa.

Tuo 15 000 kWh kulutus kuulostaa kyllä todella pieneltä isoon taloon. Tuosta kuitenkin helposti 5000 menee jo käyttösähköön, jolloin ei jäisi kuin 10 000 kWh talon ja veden lämmitykseen. Mutta jos oikeasti näin pieneen kulutukseen pääsee, niin ei maalämpö oikein millään laskurilla tule kannattavaksi. Lämmitysenergian kulutus pitäisi olla pitkälti yli 20MWh jotta johonkin edes suunnilleen järkevään takaisinmaksuaikaan pääsisi.

Mitään päätöksiä lattialämmöstä tai pattereista ei ole tehty vaan tässä on lähinnä kartoitettu mahdollisuuksia käytännöntasolla. Jos olen ymmärtänyt oikein niin pattereiden asentelu tarkoittaisi todennäköisesti pienempiä kustannuksia mutta myös pienempää energiatehokkuutta. Ja ehkä tässä ennemmin olisi kallistuttava VILPiin kuin maalämpöön. Kyseinen asunto sijaitsee nimittäin harjun reunalla ja tällöin maalämmön kustannukset taitaa pompsahtaa ylöspäin kun poraukset täytyy tehdä niin syvälle.

En itsekkään olisi uskonut tuota 15 000 kWh kulutusta jollen olisi itse nähnyt sitä sovelluksen kautta. Näin se vaan näyttää olevan.

 

[Taneli-]

En itsekkään olisi uskonut tuota 15 000 kWh kulutusta jollen olisi itse nähnyt sitä sovelluksen kautta. Näin se vaan näyttää olevan.

Tuohon voi tietysti vaikuttaa sekin mitä muuta talossa tapahtuu. Eli asuuko siellä joku vanha pari joka nukkuukin villahousut jalassa ja lämpönä joku +15C "on ihan mukava" tai sitten poltetaan jatkuvasti tulta takassa ja suurin osa ruuastakin tehdään puilla.

Voin sanoa esimerkin vuoksi että pelkästään saunomalla sähkösaunassa joka toinen päivä tulee (lämmitys kuuluu vastikkeeseen kuten vedenkin käyttö) sähkön käytöksi 17½-20kWh kun joka toinen se onkin vain 7-9kWh. Keskimäärin kuukaudessa hieman rapiat 400kWh ja vuodessa hieman päälle 5000kWh pelkästään siksi että joka toinen päivä (keskimäärin) sähkösauna lämpiää.

Tämä siis 2 henkilön (+ 2 kissan) taloudessa rivitalossa. Eli pelkästään jättämällä saunomisen pois voisi todeta rivitalossa kulutuksen noin 100m2 (hieman alle) kämpässä ilman lämmityskuluja olevan jotain 1500-2000kWh luokkaa vuodessa mutta jos myös käyttää saunaa se on jo 5000-5500kWh väliltä.

 

[B12]

Onhan siinä ihan valtavia eroja sähkönkulutuksessa eri perheiden ja tottumuksien välillä. Sähkösauna lämpenee joka päivä, iso porukka lotraa suihkussa pitkät tovit, pesukone pyörii yötä päivää ja huonelämpönä pidetään 25.

Meillä meni viime vuonna 10000kWh 165 neliön talossa kahdella hengellä. 30000 ei olisi mikään ameriikan temppu isommalla perheellä ja huolettomalla käytöllä.

 

[Terroo]

Tuohon voi tietysti vaikuttaa sekin mitä muuta talossa tapahtuu. Eli asuuko siellä joku vanha pari joka nukkuukin villahousut jalassa ja lämpönä joku +15C "on ihan mukava" tai sitten poltetaan jatkuvasti tulta takassa ja suurin osa ruuastakin tehdään puilla.

Voin sanoa esimerkin vuoksi että pelkästään saunomalla sähkösaunassa joka toinen päivä tulee (lämmitys kuuluu vastikkeeseen kuten vedenkin käyttö) sähkön käytöksi 17½-20kWh kun joka toinen se onkin vain 7-9kWh. Keskimäärin kuukaudessa hieman rapiat 400kWh ja vuodessa hieman päälle 5000kWh pelkästään siksi että joka toinen päivä (keskimäärin) sähkösauna lämpiää.

Tämä siis 2 henkilön (+ 2 kissan) taloudessa rivitalossa. Eli pelkästään jättämällä saunomisen pois voisi todeta rivitalossa kulutuksen noin 100m2 (hieman alle) kämpässä ilman lämmityskuluja olevan jotain 1500-2000kWh luokkaa vuodessa mutta jos myös käyttää saunaa se on jo 5000-5500kWh väliltä.

Talossa asuu 2 aikuista ja 2 lasta. Talosta löytyy lisäksi puusauna, mikä tietysti säästää sähkössä.

Nykyisin meidän rivaritaloudessa asuu kaksi aikuista ja yksi lapsi ja sähkönkulutus on noin 14 000 - 15 000 kWh. Täältä toki löytyy ainavalmis kiuas mikä ei ole mikään sähköpihi kaveri.

Molemmissa talouksissa lämmitetään takalla.

 

[pulatunnus]

Kysytääs tässä ketjussa että onko tuoreesta puusta (oksat yms) tehdylle hakkeelle mitään muuta käyttöä kuin pensaiden juurelle? Saako sitä myytyä mihinkään järkevään hintaan tai voiko siitä ns. jalostaa mitään järkevää? Tuoreesta materiaalista hake taitaa sisältää aika paljon kosteutta, kuivuuko hake esim. isoissa säkeissä/kasoissa yhtään vai vaatiiko se jotain kuivuria tms?

Kuljetus, onko ostajia lähellä.
Määrä, vaikuttaa myös.
Kysymyksen muotoilussa tulee mieleen että jotain omatoimisesti haketettua, jokunen suursäkillinen. niin lähellä pitäisi olla käyttö.
Pienkäytössä kuiva eduksi, jos kovasti pehmeää ja pientä mutua niin voi alkaa "palamaan" tiivissä kasasa.

Jos rekkalastillinen tai enemmän, niin sitten voimalat asiakkaspontettiaalia. tuore voi olla jopa parempi (siis tuore, ei vedessä lillunut). Kevät ei ehkä kuuminta kysyntää, mutta kysyntää on, ja jos isolla kalustolla pääsee hakemaan. Jos valmiis haketettu ja pystyt uskottavasti jopa lastaamaan, niin tuo se esiin, yksikin kuorma voi kelvata.

 

[Lumimies]

Varmaan ihan ok, jos lämmintä käyttövettä menee todella paljon syystä tai toisesta. Normaalisti jos lämpimään veteen menee muutamia kWh/pvä, takaisinmaksun kanssa voi olla aika nihkeää, jos sellaista haluaa laskea.

Tulee kumminkin halvemmaksi kuin normaali pilp tai vilp+pari radiaattoria taloon missä sähkölämmitys ja koneellinen poistoilmanvaihto.

Mitenhän tuollainen eroaa VILPistä, joka ei ilman vastuksia jaksa tehdä kuumaa käyttövettä, tai sitten hyötysuhde romahtaa ihan kokonaan. Itsellä oli entuudestaan 80l sähkövaraaja tulistamassa käyttöveden jos varaajassa ei riitä lämpö, ja sitä suosittelen jos meinaa VILPin laittaa. Vastuksillahan lämpöpumput muutenkin tekee loppukuumennuksen.

Mitä nyt nopesti vilkaisin niin esim. Gree (tosin valmistus lopetettu) väittää pystyvänsä 55c pelkällä pumpulla (-25c ulkolämpötilalla).

 

[Coanda]

Vaikka lämpöpumppu pystyisi tekemään kuumaa vettä jonkin verran, sitä ei yleensä piisaa kuin vähän. Se kuuma lämpö saadaan tulistamalla kylmäainehöyryä ja ottamalla siitä lämpö talteen, mutta energiaa siihen ei ole paljon sitoutuneena. Valtaosa energiasta tulee kuitenkin olosuhdemuutoksesta, kun kylmäaine lauhtuu höyrystä nesteeksi. Lämmintä käyttövettä tuolla on hyvä tehdä, kun sitä voi keräillä varaajaan. Jatkuvasti kiertoon työnnettäväksi kuumaa ei kuitenkaan ilman sähkövastuksia riitä.

Patterit voi kyllä mitoittaa vaikka +35 vedelle jos haluaa, tulee vaan jykevämmät. Ja lämmönluovutuksen tehostukseen on myös puhallinavusteisia pattereita.

 

[BongisKhan]

Varmaan ihan ok, jos lämmintä käyttövettä menee todella paljon syystä tai toisesta. Normaalisti jos lämpimään veteen menee muutamia kWh/pvä, takaisinmaksun kanssa voi olla aika nihkeää, jos sellaista haluaa laskea.

Tässä pyörittelin vähän lukuja omaasta kämpästä. Jos 2 x ILP omia kulutuslukemia on uskominen, meillä menee talvikuukausinakin enimmillään vain 25% sähköstä lämmitykseen. Suorasähkövaraaja lämpenee yösähköllä ja karkeasti arvioituna näyttäisi, että n. 500 kWh/kk menee pelkästään lämpimän veden tekoon, eli vuositasolla puhutaan kuitenkin reilusta 6000 kWh. Jos tämä vehje toimii niin kuin luvataan (eli COP 3-4) ja asennuksineen siihen menisi joku 3000€, niin nykyisellä sähkön hinnalla (n. 18 snt/kWh sis. kaikki) TMA olisi vain 3-4 vuoden luokkaa. Toisaalta jos sähkö halpenee takaisin sinne 5 snt tienoille, niin TMA karkaa 7-8 vuoden tienoille.

Toisaalta olisihan tuokin vielä ihan hyväksyttävä TMA, lähinnä vaan arveluttaa tekisikö tuo vehje ylipäätään mitä lupaa. Varsinkin kun oma asennustapaus olisi se, että huipparitalon ilmanvaihto pitäisi kääntää "toiseen" suuntaan, eli imeä jäteilma kellariin tuolle PILPille ja sieltä seinästä pihalle. Lähinnä epäilyttää se, kuinka hyvin tuommoinen vehje jaksaa imeä ilmaa esim. yläkerrasta. Noh, koska MLP ja VILP ei oikein ole vaihtoehtoja, niin kaippa tuota on vaan jossain kohtaa vaan kokeiltava jos lisäsäästöjä mielii.

 

[B12]

500kWh/kk on aika reippaasti oman mittapuun mukaan. 100-150kWh on meillä lähempänä. 3kW vastus ja reilun tunnin lämmittää / päivä.

 

[BongisKhan]

Joo, sama 3 kW pönttö meilläkin, 22-00 menee aina aikalailla täyttä höyryä ja se jälkeenkin vielä osittain lämmittää. En oikein ymmärrä miten tuota menee noin paljon, koska ei meillä vettä mitenkään erityisesti läträtä. Kaksi vaippaikäistä lasta toki vaatii jonkun verran lämmintä vettä ja putkivedot on kohtuullisen pitkiä ja niiden eristyksestä ei ole mitään tietoa (tuskin on), joten lämpöhukkaa tulee varmasti kyllä jonkun verran.

Tuo 500 kWh - arvio perustuu viime elokuun yösähkön kulutukseen, silloin kun ei ollut vielä yhtäkään ILPiä talossa, eikä lämmitystä muutenkaan päällä (kylppärin lattialämmitys poislukien, mutta sekin on muistaakseni vain tyyliin 550W tms). Tällä hetkellä on vaikeampi arvioida lämmitysveden osuutta, kun olen pitänyt kellarissa lattialämpöjä päällä ettei mene liian kylmäksi (lämpö/kosteusherkkää tavaraa sen ettei viitsi paljon alle 18 asteen päästää). Toisaalta tuollaisen PILPin kanssa olisi sekin etu, että lämpöä riittäisi mahdollisesti vielä konvektoripuhaltimelle sinne kellariin, niin säästyisi sitten siinäkin.

 

[Pallohallimaha]

Tuo 500 kWh/kk kuulostaa minustakin aika kovalta, edellisessä asumuksessa oli iänaikainen 80l pönttö 2kW vastuksella ja sen kanssa sähköä meni keskimäärin 150kWh/kk, tosin käyttäjiäkin vain yksi.
Nykyään VILP hoitaa veden lämmityksen ja kone kertoo että kulutus on 520kWh vuodessa lämpimän veden osalta. Asetettu lämpötila 55c. Legionella lämmityksessä joskus harvoin menee vastukset päälle hetkeksi mutta tosiaan harvoin, yleensä silloin on ollut reilusti pakkasta, -15c tai kylmempää.

 

[BongisKhan]

Tuo 500 kWh/kk kuulostaa minustakin aika kovalta, edellisessä asumuksessa oli iänaikainen 80l pönttö 2kW vastuksella ja sen kanssa sähköä meni keskimäärin 150kWh/kk, tosin käyttäjiäkin vain yksi.
Nykyään VILP hoitaa veden lämmityksen ja kone kertoo että kulutus on 520kWh vuodessa lämpimän veden osalta. Asetettu lämpötila 55c. Legionella lämmityksessä joskus harvoin menee vastukset päälle hetkeksi mutta tosiaan harvoin, yleensä silloin on ollut reilusti pakkasta, -15c tai kylmempää.

Niinno, meillä on 300L pönttö ja neljä käyttäjää... Mutta toki tuo 500 kWh saattaa olla jossakin määrin yliarvio, en vaan keksi mikä muukaan täällä olisi yöllä sähköä elokuussa käyttänyt.

Muttajoo, toinen mitä olen miettinyt, olisi "rajattu VILP" - vaihtoehto, eli jossain vaiheessa kun kylppäriremontti on joka tapauksessa edessä, vetäisi samalla vesiputket kylppäriin, kodinhoitohuoneeseen ja sitten vielä patteri/puhallinkonvektori kellariin, sen lämpimän veden lisäksi. Jos hommaisi halvimman mahdollisen VILPin, niin tuossa saattaisi *ehkä* olla jotain järkeä. En ole kyllä oikeasti laskenut.

 

[Pallohallimaha]

Siis eihän tuo mahdoton kulutus ole, vaikuttavia tekijöitä kuitenkin niin monta ihan käyttäjistä lähtien. Esim. olen nuorempana seurustellut naisen kanssa joka ei koskaan selvinnyt alle 45min. suihkusta joten meitä kuluttajia on monenlaisia

Tässä talossa patteriverkosto siis VILP:n pääasiallinen tehtävä ja ehkä siksi lämpimään käyttöveteen riittää potkua. Tai siksi että se on vasta pari vuotta vanha, tekniikka ja kaasut näissä kuitenkin kehittynyt kymmenen vuoden aikana ihan kivasti kun vertaa etäisesti edellisen asumuksen ILP:n toimintaan ja tuottoon.
Aloin vaan mielessäni pohtimaan niitä jenkkilässä kehuttuja lämminvesivaraajia lämpöpumpputekniikalla mikä siis ottaa lämpöenergiansa huoneesta mihin se on asennettu. Menee kuulemma tuntikausia lämmittää joku 40 gallonan pönttö kun vesi alkaa viiletä. Olis varmasti eri fiksu vehje näillä leveysasteilla tammikuussa

 

[Evreka]

....

Mitä nyt nopesti vilkaisin niin esim. Gree (tosin valmistus lopetettu) väittää pystyvänsä 55c pelkällä pumpulla (-25c ulkolämpötilalla).

Mihin pystyy myös oma panasonic, tai jopa 60 astetta ilman vastuksia. Mutta ei siinä mitään järkeä ole. Erillinen varaajaa tekee helpommin ja todennäköisesti myös halvemmin kun käyttövesi esilämmitetään vilpin avulla. VILPillä vain lämmityskierron vaatima lämpö.
Kesällä taas saattaa tilanne muuttua. Cop voi mennä niin hyväksi että kannattaisi lämmittää tuo 500l varaaja vilpillä sinne 55 asteeseen. Onkohan joku laskenut.

Kahdella hengellä kuluu täällä lämpimään veteen n. 150kWh/kk.

 

[Pallohallimaha]

Mihin pystyy myös oma panasonic, tai jopa 60 astetta ilman vastuksia. Mutta ei siinä mitään järkeä ole. Erillinen varaajaa tekee helpommin ja todennäköisesti myös halvemmin kun käyttövesi esilämmitetään vilpin avulla. VILPillä vain lämmityskierron vaatima lämpö.
Kesällä taas saattaa tilanne muuttua. Cop voi mennä niin hyväksi että kannattaisi lämmittää tuo 500l varaaja vilpillä sinne 55 asteeseen. Onkohan joku laskenut.

Kahdella hengellä kuluu täällä lämpimään veteen n. 150kWh/kk.

Tottakai siinä on järkeä, täällä mitsu tekee kuuman veden 98% ilman vastuksia. Saa olla ihan kunnolla pakkasta että vastuksilla käväsee edes legionellakuumennuksen aikana. Paljon pienemmällä sähkönkulutuksella on se lämminvesi syntynyt tuolla laitteella ja paljon nopeammin kuin aiemmin mainitsemallani iänikuisella vastuspöntöllä.
Muun merkin vilpeistä ei ole henk. koht. käyttökokemuksia.

 

[Lalas]

No nyt tuli viimein viime elokuussa ostettu vilp. Tuli hehkutettua tässä ketjussa kuinka asennus tulee olemaan jo viime vuoden marraskuussa mutta vasta nyt tuli laitteet ja koko talvi mentiin vielä öljylämmityksellä.

Heti tuli kysymyksiä mieleen joita en huomannut asentajilta kysyä eli miten saan kesällä pidettyä kylppärin lattialämmityksen lämpöisenä.

Patterit on talossa kolmessa kerroksessa ja niillä on oma kiertovesipumppu. Kylpyhuone ja sauna on kellarikerroksessa ja sillä myös oma kiertovesipumppu ja termostaatti. Aikaisemmin olen säätänyt lämmöt sunttiventtileillä mutta nyt niitä ei ole enää käytössä ja asentajan ohje oli pitää kaikki termostaatit täysin auki.

 

[taski]

Kuulostaa aika pieneltä tuo sähkönkulutus isoon taloon. Kannattaa tarkistaa useamman vuoden kulutus jotta saa vähän varmuutta. Siis itse nähdä numerot koska muisti voi tehdä myynti tilanteessa virheitä. Ja jos vanhukset asuu siinä niin 50%-100% (tai enemmänkin) voi laittaa kulutukseen lisää lapsiperheelle.

Ei tuo nyt mitenkään poikkeavaa ole. Meillä on 2 krs, 2008 sähkölämmitteinen 180-190 neliön OKT parilla ilpillä + vähän alta 70 neliön talli joka sekin lämpiää illpillä. 17xxxkwh meni 2022, tänä vuonna varmaan vielä vähemmän ellei alkutalvi ole joku ihan superkylmä.
Takka löytyy, mutta niin mitättömän pieni että siitä ei kovin suurta apua saa vaikka jokusen kymmentä pesällistä on puitakin poltettu.

 

[PornReindeer]

Miten maalämmön kiertoon pitäisi lisätä nestettä?
Oilon Geopro SH

Meillä on paisuntasäiliö (josta näkee että nestettä vajunnut), siitä venttiili päältä pois ja nestettä sisään?
Tuossa on kyllä GEO520 "Maapiirin kytkentäpaketti" jossa on 3/4” liitännät (meno ja poisto) nesteen täyttöä varten, mutta kuvittelisin että nuo ovat järjestelmän käyttöönottotäyttöä varten...

 

[repairman]

Miten maalämmön kiertoon pitäisi lisätä nestettä?
Oilon Geopro SH

Meillä on paisuntasäiliö (josta näkee että nestettä vajunnut), siitä venttiili päältä pois ja nestettä sisään?
Tuossa on kyllä GEO520 "Maapiirin kytkentäpaketti" jossa on 3/4” liitännät (meno ja poisto) nesteen täyttöä varten, mutta kuvittelisin että nuo ovat järjestelmän käyttöönottotäyttöä varten...

Riippuu hiukan onko paineistettu kierto vai pelkkä avoin pönttö.

Lisäys siis purkista kaatamalla, käyttövesihanasta vettä letkulla, pumpulla tai vaikka ilmakompuralla vastapainetta lisäyspönttöön tehden, jos viinaseosta haluaa välttämättä lisätä ja painetta vasten pitää saada menemään. Kiertoon ei kannata ilmaa puhaltaa

Maalämpöfoorumilta taitaa parhaiten löytyä tarkempia ohjeita.

 

[PornReindeer]

Riippuu hiukan onko paineistettu kierto vai pelkkä avoin pönttö.

Lisäys siis purkista kaatamalla, käyttövesihanasta vettä letkulla, pumpulla tai vaikka ilmakompuralla vastapainetta lisäyspönttöön tehden, jos viinaseosta haluaa välttämättä lisätä ja painetta vasten pitää saada menemään. Kiertoon ei kannata ilmaa puhaltaa

Maalämpöfoorumilta taitaa parhaiten löytyä tarkempia ohjeita.

Paineeton tuo on, otin ylipaineventtiilin irti ja kaadoin pari litraa viinaa kiertoon. Tuolla selviää taas muutaman vuoden, mutta ehkä pitäisi sihti puhdistaa jossain välissä kun minulla ei ole aavistustakaan onko kukaan sitä koskaan avannut...

 

[repairman]

Paineeton tuo on, otin ylipaineventtiilin irti ja kaadoin pari litraa viinaa kiertoon. Tuolla selviää taas muutaman vuoden, mutta ehkä pitäisi sihti puhdistaa jossain välissä kun minulla ei ole aavistustakaan onko kukaan sitä koskaan avannut...

Kannattaa toki myös seurata nesteen tasoa, ettei ala enemmälti häviämään. Saattaa olla vaikka helmiliitoksen mutteri halki ja sieltä pikkuhiljaa tihkuttaa.

Ja ehdottomasti kannattaa se sihti tarkistaa. Siitä on ihan rahallistakin hyötyä hyötysuhteen kautta, jos kovin on päässyt tukkeutumaan.

 

[veikkaaja]

Kumpi nyt olisi parempi, kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Nyt öljylämmitys vesipatterein, suihkussa vesikiertoinen lattialämpö.
Öljylämmitys olisi tarkoitus poistaa. Lämmitettävää n. 200m2. Salon kaukolämpöputki menisi ihan vierestä.

 

[qtba]

Kumpi nyt olisi parempi, kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Nyt öljylämmitys vesipatterein, suihkussa vesikiertoinen lattialämpö.
Öljylämmitys olisi tarkoitus poistaa. Lämmitettävää n. 200m2. Salon kaukolämpöputki menisi ihan vierestä.

Riippuu aika monesta asiasta. Jos on pohjoinen sijainti ja/tai kaukolämpö halpaa, niin kaukolämpö voi helposti olla ihan kilpailukykyinen. Sen hyötyjä lienee myös helppous ja pienempi tilantarve. Heikkouksiakin on, esim. hinta on aika pitkälti sen paikallisen yhtiön sanelemaa.

Etelämpänä VILP on ainakin todennäköisemmin se halvempi ratkaisu.

 

[maustevoi]

vesi-ilmalämpöpumppu vs maalämpö, 128m2, paljonko näillä on investointivaiheen eroa? kuhan kiinnostaa, paljonko mua vedetään höplästä.

 

[Taneli-]

vesi-ilmalämpöpumppu vs maalämpö, 128m2, paljonko näillä on investointivaiheen eroa? kuhan kiinnostaa, paljonko mua vedetään höplästä.

Tämä ei ihan yhden suhde yhteen kerro mutta tässä on tarjouksia mitä meidän taloyhtiöön tuli kun tuota kilpailutettiin:
"
Asiaa on pohdittu jo jonkun aikaa, kyseessä 80-luvun alun rivitaloja sisältävä yhtiö. Toki öljylämmitys vielä toimii mutta miten pitkään ja sen uusiminen ei olisi taas järkevää.

Käytössä on nyt vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä joten muutos on edullinen (tai edullisempi kuin jos täytyisi hankkia vesikiertoinen patteriverkosto / lattialämmitys erikseen). Tekijä on kohtuullisen lähellä (Pirkanmaan alueella).

Kyseltiin tarjouksia Ilma-vesilämpöpumppu & Maalämpö vaihtoehdoilla ja tarjouksia tuli 6kpl mistä 2 oli Ilma-vesilämpöpumppu (~65k & 74k) 4kpl Maalämpö (tämä 83326,40€, 85, 90k, 113k ja myöhässä 92k).

Toki Ilma-vesilämpöpumppu olisi nopeasti katsoen halvempi investointi mutta siihen saisi tukea vähemmän (tai ei ehkä yhtään?) ja sen joutuisi uusimaan nopeammin. Lisäksi nousi ilmoille huolta siitä miten paljon sellainen systeemi pitäisi ääntä (haittaisi asukkaita ja naapureita).

Teoriassa lämpökaivo on "ikuinen" (tiedän, tämä planeetta ei ole ikuinen joten ei se kaivokaan ole) vuosittain jos investoi jonkun 100€ sen pitäisi riittää mahdollisesti hajoaviin osiin ja kun se pumppu hajoaa joskus 20-30 vuoden päästä rahaa pitäisi olla tarpeeksi säästössä noista vuosittaisista "korjausinvestoinneista" tarpeeksi. Toki jos haluaa niin voi jatkaa 5v jälkeen tuota huoltosopimusta missä hinta olisi tällä hetkellä 400€/vuosi.

Lähellä ollut tarjous olisi sisältänyt 4kpl 210m kaivoja mutta siinä erittelyä ei oltu tehty läheskään yhtä tarkasti ei mitään vuosihuoltoja tms.
"

 

[Kvarkki]

Kumpi nyt olisi parempi, kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Nyt öljylämmitys vesipatterein, suihkussa vesikiertoinen lattialämpö.
Öljylämmitys olisi tarkoitus poistaa. Lämmitettävää n. 200m2. Salon kaukolämpöputki menisi ihan vierestä.

Maalämpö, jos saat kaivon tehtyä. Kaukolämpö tulee sinut kuitenkin kairaamaan hanuriin jossain vaiheessa hinnoittelun osalta. VILP taas maksaa jo sen verran, että ennemmin kerralla kuntoon.

 

[satakunta]

Tämä ei ihan yhden suhde yhteen kerro mutta tässä on tarjouksia mitä meidän taloyhtiöön tuli kun tuota kilpailutettiin:
"
Asiaa on pohdittu jo jonkun aikaa, kyseessä 80-luvun alun rivitaloja sisältävä yhtiö. Toki öljylämmitys vielä toimii mutta miten pitkään ja sen uusiminen ei olisi taas järkevää.

Käytössä on nyt vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä joten muutos on edullinen (tai edullisempi kuin jos täytyisi hankkia vesikiertoinen patteriverkosto / lattialämmitys erikseen). Tekijä on kohtuullisen lähellä (Pirkanmaan alueella).

Kyseltiin tarjouksia Ilma-vesilämpöpumppu & Maalämpö vaihtoehdoilla ja tarjouksia tuli 6kpl mistä 2 oli Ilma-vesilämpöpumppu (~65k & 74k) 4kpl Maalämpö (tämä 83326,40€, 85, 90k, 113k ja myöhässä 92k).

Toki Ilma-vesilämpöpumppu olisi nopeasti katsoen halvempi investointi mutta siihen saisi tukea vähemmän (tai ei ehkä yhtään?) ja sen joutuisi uusimaan nopeammin. Lisäksi nousi ilmoille huolta siitä miten paljon sellainen systeemi pitäisi ääntä (haittaisi asukkaita ja naapureita).

Teoriassa lämpökaivo on "ikuinen" (tiedän, tämä planeetta ei ole ikuinen joten ei se kaivokaan ole) vuosittain jos investoi jonkun 100€ sen pitäisi riittää mahdollisesti hajoaviin osiin ja kun se pumppu hajoaa joskus 20-30 vuoden päästä rahaa pitäisi olla tarpeeksi säästössä noista vuosittaisista "korjausinvestoinneista" tarpeeksi. Toki jos haluaa niin voi jatkaa 5v jälkeen tuota huoltosopimusta missä hinta olisi tällä hetkellä 400€/vuosi.

Lähellä ollut tarjous olisi sisältänyt 4kpl 210m kaivoja mutta siinä erittelyä ei oltu tehty läheskään yhtä tarkasti ei mitään vuosihuoltoja tms.
"

Kaivot ottavat osumaa lähistöllä tehdyistä louhinta räjäytyksestä suht helposti. Samoin jos naapuri poraa omansa liki, voi ns kuivua. Tuo louhinta juttu voi osua vanhoillakin tonteilla eteen kun uutta tehdään.

 

[Taneli-]

Kaivot ottavat osumaa lähistöllä tehdyistä louhinta räjäytyksestä suht helposti. Samoin jos naapuri poraa omansa liki, voi ns kuivua. Tuo louhinta juttu voi osua vanhoillakin tonteilla eteen kun uutta tehdään.

Teoriassa totta, tosin tämä on keskustan alueella ja ainoa oikeastaan mihin voisi jotain uutta tehdä on tontti mikä on kaavoitettu virkistysalueeksi eikä siihen johda tietä. Eli toivotaan parasta. Suomessa ei onneksi kovin useasti ole maanjäristyksiä ja saatiin luvat tehdä nuo kolme kaivoa (joten naapurit eivät välttämättä enää saa).

Emme ole myöskään pohjavesialueella joten sitä pelkoa / ongelmaa ei ollut.

 

[andyks]

Onkos täällä kokemuksia lattialämmityksestä kipsivalussa?

Vanhaa rintamiestaloa rempataan ja ajatus ollut tehdä mahdollisimman paljon itse ja siksi meinasin alunperin tehdä Topwayn Aluxps uralevyillä lattialämmityksen, mutta nyt alkaa kaatua hommaa omaan niskaan niin paljon että olen alkanut harkita jonkin asian teettämistä...

Paljonko kipsivalun hinta suurinpiirtein tänä päivänä on? Putkien asennuksineen? Onko suosituksia hyvästä tekijästä Varsinais-Suomessa?

AluXPS levyille ja putkillekin tulee n. 3000e hintaa kun neliöitä on n.100m2. Ja omia työtunteja kuluu aivan älyttömästi...

 

[Charlie Glide]

Onkos täällä kokemuksia lattialämmityksestä kipsivalussa?

Vanhaa rintamiestaloa rempataan ja ajatus ollut tehdä mahdollisimman paljon itse ja siksi meinasin alunperin tehdä Topwayn Aluxps uralevyillä lattialämmityksen, mutta nyt alkaa kaatua hommaa omaan niskaan niin paljon että olen alkanut harkita jonkin asian teettämistä...

Paljonko kipsivalun hinta suurinpiirtein tänä päivänä on? Putkien asennuksineen? Onko suosituksia hyvästä tekijästä Varsinais-Suomessa?

AluXPS levyille ja putkillekin tulee n. 3000e hintaa kun neliöitä on n.100m2. Ja omia työtunteja kuluu aivan älyttömästi...

Me laitettiin vanhaan hirsitaloon kipsivalu ja sinne lattialämmitysputket. Taisi olla 130m2 ja 4-6mm paksuudeltaan. Kipsivalu oli vajaa 6000€ ja lattialämmitys alle 5000€ mutta se kattoi myös alakerran eli yhteensä 160m2.