Talon lämmitysratkaisut

[Kuka_kusi_muroihini]

Maalämmölliset hei, olisi kysymys. Kuinka paljon yhden maalämpökaivon poraaminen tuottaa keskimäärin vettä pumpattavaksi pois? Tähän ei varmaan yhtä vastausta voi antaa kun riippuu porauskohteesta, mutta puhutaanko keskimäärin kuinka monesta kuutiosta..

 

[Onestone]

Yhtään ei ole pakko pumpata jos ei halua

Toisaalta voi jatkuvasti pumpata tuoton verran jos haluaa, yleensä litroja minuutissa

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Yhtään ei ole pakko pumpata jos ei halua

Toisaalta voi jatkuvasti pumpata tuoton verran jos haluaa, yleensä litroja minuutissa

öö..esitinkö mä nyt jotenkin tyhmän kysymyksen vai mikä juttu? Mä en ymmärtänyt sun vastausta ja vaikuttaa vittuilulta.

 

[Taneli-]

Epäilen että hän ei ymmärtänyt kysymystä oikein ja pyrki vastaamaan siihen miten paljon käytössä olevassa systeemissä sitä vettä kuluu per yksi reikä. Mikä on täysin eri asia ja tietysti siinä on se vaihtoehto että voi olla ilman kiertoa jolloin sitä vettä ei pumpata yhtään.

Kysymys kuitenkin taisi olla että kun sitä maakaivoa porataan miten paljon se poraaminen (sisältäen sekä sen veden mitä täytyy käyttää poraamisen yhteydessä sekä sen veden mitä ehkä sieltä maan sisältä tulee vastaan) sitten tuottaa keskimäärin sitä vettä. Luultavimmin sen takia ettei se sitten "valu ympäriinsä" ja mahdollisesti aiheuta ongelmia naapureiden / kunnan taholta. Lisäksi tuollaisessa voi helposti myös lähellä virtaavat lähteet / joet pahimmillaan muuttaa väriä kun maa-aines sekoittuu jne. jolloin asiaa aletaan tutkia ja projekti pahimmillaan tietysti jopa keskeytetään ja tulee seuraamuksia ympäristölle aiheutetuista pahimillaan pysyvistä ongelmista. Siksi noissa täytyy olla lupa asiat kunnosssa ennenkuin aletaan tekemään hommia ja ainakin teoriassa osaavat kaverit tekemässä.

Eli kysymys on ihan aiheellinen eikä itselläni ole siihen antaa suoraa vastausta. Yleensä (ainakin pitäisi) se firma joka hoitaa porauksen hoitaa myös suojauksen lähellä oleviin rakennuksiin (mieluusti myös kuvaa etukäteen pintoja ettei tule mitään mahdollisia halkeamia ja niistä kiistoja) sekä tietysti myös huolehtii irtomaan sekä veden poistamisesta. Tai pitäisi huolehtia.

 

[BongisKhan]

Väliraporttia/pohdintaa.

Muutettiin tuossa viime vuoden kesä-heinäkuussa tällaiseen n. 190 neliöiseen paritalon puolikkaaseen, jossa on suora sähkölämmitys (kivilattiassa vastukset). Talo kokonaan Siporexiä, rinteessä, koneellinen poisto, kaksi aikuista ja kaksi vaippaikäistä lasta. Edellisen omistajan koko vuoden kulutus vuodelle 2021 oli ollut huimat 30 MWh. Tähän muutettuamme asennutin ensi töikseni kaksi ilmalämpöpumppua (Panasonic HZ25XKE). Lisäksi tiivistin ulko-ovet ja vaihdoin terassin oven kokonaan uuteen koska vanhasta kirjaimellisesti paistoi karmin ja ovilehden välistä päivä läpi. Kämpässä on massiivinen varaava takka, mutta en pahemmin jaksanut polttaa sitä koska tuntui, että mätetyn puun määrä suhteessa tuotettuun lämpöön ja vaivaan ei vaan ollut sen arvoista. Lasten makuuhuoneissa pidin pieniä 500W pattereita kylmpimpinä pakkasöinä päällä ja kylppärin lattialämmitys on päällä koko ajan (mittaavan termarin mukaan tammikuussa siihen meni 170 kWh, kesäkuussa 77 kWh). Kellaritilaa on yhteensä melkein 35 neliötä ja koska siellä on myös harrastustilaa ja herkempää säilöttävää, pidin sielläkin lämmöt n. 18 asteessa läpi talven. Kellarin lattiassa vastusta yhteensä varmaan parin tuhannen watin edestä.

Nyt ensimmäisen asumisvuoden aikana (heinäkuusta heinäkuuhun) näiden toimien ansiosta vuosikulutus on pudonnut noin 17 MWh:n. Aiemmasta yli 4 MWh huippukuukaudesta (tammikuu) leikkautui aika tasan puolet pois ja nyt kovin kokonaiskulutus oli helmikuussa karvan yli 2 MWh. Olen jo tähän erittäin tyytyväinen ja tiedostan, että ILPit olivat varmasti aikalailla ne kustannustehokkain juttu mitä tähän pystyi tekemään ja ns. baby gainsit on nyt saavutettu. Tästä eteenpäin pitää aika tarkasti miettiä jatko- ja lisätoimien takaisinmaksuaikoja, koska varsinkaan tyyriimmät ratkaisut eivät hyvin todennäköisesti tulisi maksamaan itseään ikinä takaisin, minkä takia olen rajannut kokonaisvaltaisemmat MLP/VILP-rempat pois, varsinkin nykyisillä työn hinnoilla.

Jotain rajatumpaa ja mahdollisimman kustannustehokasta lämmitysremppaa olisi kuitenkin tässä pikkuhiljaa työstää. Eniten nyppii käyttöveden teko suorasähköllä ja siihen uppoaakin lähes yhtä paljon, jos ei vuositasolla jopa enemmänkin sähköä kuin lämmitykseen (!). Siksi olisi kiva saada joku lämpöpumppu jeesaamaan käyttöveden tekoon. Bonuksena jos tuosta kolmannesta pumpusta riittäisi lämmintä vettä sen verran, että saisi puhallinkonvektorilla vielä kellariakin lämmitettyä, niin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Itseasiassa kolmaskin kärpänen olisi tyrkyllä, nimittäin ihan vieressä olisi sitten kodinhoitohuone ja kylppäri, jotka tullaan myös lähivuosina remppaamaan ja lattiat joudutaan joka tapauksessa repimään auki, joten samalla voisi sujauttaa sinne kiertovesiputket. Uskoisin, että varsinkin jos kaikki kolme saisi toteutettua, kokonaiskulutuksesta voisi hyvinkin saada tiristettyä aika reippaastikin pois, koska nuo ovat ne isoimmat jäljellä olevat syöpöt. Täysin abstraktina ja hatusta temattuna tavoitteena olisi päästä tuonne n. 12 MWh tienoille.

Käytännön tasolla vaihtoehtoja on aikalailla kaksi: joku pienehkö PILP tai pieni (halpis) monoblock-VILP. Saatavuus näille Suomessa on valitettavan heikkoa ja kevyimmätkin ratkaisut merkkivalmistajilta maksavat useita tuhansia euroja. PILPeistä käytännössä ainoa järkevän hintainen vaihtoehto olisi Multiheater Eco ja VILPeistä pitäisi varmaan katsella noita (myönnettäköön, että äärimmäisen epäilyttäviltä vaikuttavia) Ultimatemarketin monoblokkeja. Ajatuksena oli pitää nykyinen 300 L jäspi LVV vuodelta 2007 ajossa ja käyttää sitä sitten lopulliseen lämmitykseen tai ainakin ajoittaiseen legionella-kärtsäykseen. Eli oli ratkaisu kumpi tahansa, niin jonkin sortin puskurivaraaja pitäisi olla, ainakin jos ajatuksena oli työntää tuota lämpöä käyttöveden lisäksi myös lämmitykseen. Noin muuten ajatuksena oli tehdä mahdollisimman paljon itse ja sitten ottaa tuntitaksalla putkari, sen sijaan että maksaa firmojen poskettomia avaimet käteen -hintoja.

Näistä kahdesta PILP vetoaa ajatuksen tasolla ehkä hieman enemmän, koska onhan sen nyt vähän hassua ensin tyyriisti lämmittää ilmaa ja sen jälkeen ajaa se vaan piipusta pihalle. Se toimisi kivasti koko ajan taustalla ja toteutus olisi kohtuullisen yksinkertainen: katolle huipparia ennen ns. perhosventtiili (eli voisi edelleen käyttää huipparia liesituulettimena) ja sitten kellarin toisesta poistoventtiilistä muutettaisiinkin koko systeemin imuventtiili, josta jäteilma ajetaan PILPiin ja sitten vasta pihalle kun on löysät lämmöt otettu talteen. Tässä olisi ongelmana se, että epäilyttää tuon Multiheaterin imutehon riittävyys ja lämmityskapasiteetti muutenkin. Säätöjä vehkeessä ei myöskään juuri ole. VILPin etu olisi hieman parempi säädettävyys ja reippaasti enemmän tehoa, uhkana taas tuollaisen monoblock systeemin talvikäyttö (vesi kiertää ulkona, eli periaatteessa on jäätysmisvaara ym.) ja SCOP.

Muttajoo, tämä on tosiaan vielä tällaista yleistä pähkäilyä, muitakin ajatuksia otan mielelläni vastaan!

Heitän tähän loppuun vielä pohjakuvan tuosta "erikoisoperaatioalueesta" niin hahmottuu vähän paremmin. Nuo ylemmät "VAR" - huoneet ovat siis lähes kokonaan maan alla ja kylppäri puoli kerrosta ylempänä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Epäilen että hän ei ymmärtänyt kysymystä oikein ja pyrki vastaamaan siihen miten paljon käytössä olevassa systeemissä sitä vettä kuluu per yksi reikä. Mikä on täysin eri asia ja tietysti siinä on se vaihtoehto että voi olla ilman kiertoa jolloin sitä vettä ei pumpata yhtään.

Kysymys kuitenkin taisi olla että kun sitä maakaivoa porataan miten paljon se poraaminen (sisältäen sekä sen veden mitä täytyy käyttää poraamisen yhteydessä sekä sen veden mitä ehkä sieltä maan sisältä tulee vastaan) sitten tuottaa keskimäärin sitä vettä. Luultavimmin sen takia ettei se sitten "valu ympäriinsä" ja mahdollisesti aiheuta ongelmia naapureiden / kunnan taholta. Lisäksi tuollaisessa voi helposti myös lähellä virtaavat lähteet / joet pahimmillaan muuttaa väriä kun maa-aines sekoittuu jne. jolloin asiaa aletaan tutkia ja projekti pahimmillaan tietysti jopa keskeytetään ja tulee seuraamuksia ympäristölle aiheutetuista pahimillaan pysyvistä ongelmista. Siksi noissa täytyy olla lupa asiat kunnosssa ennenkuin aletaan tekemään hommia ja ainakin teoriassa osaavat kaverit tekemässä.

Eli kysymys on ihan aiheellinen eikä itselläni ole siihen antaa suoraa vastausta. Yleensä (ainakin pitäisi) se firma joka hoitaa porauksen hoitaa myös suojauksen lähellä oleviin rakennuksiin (mieluusti myös kuvaa etukäteen pintoja ettei tule mitään mahdollisia halkeamia ja niistä kiistoja) sekä tietysti myös huolehtii irtomaan sekä veden poistamisesta. Tai pitäisi huolehtia.

Hienoa, ymmärsit oikein. Hetken jo epäilin omaa kykyäni tuottaa tekstiä ruudulle.
Kyse tosiaan siis porausvesistä eli se mitä vesijohtoverkosta + vesitaskuista maan alta tulee. Vesi imetään konttiin erottelua varten ja sieltä pumppu työntää sen putkea pitkin laskupaikalle. Näitä yleensä tontille voidaan laskea, esim. jos sopivaa metsätilkkua löytyy. Vedet voi laittaa myös viemäriverkkoon mutta vaatii toinen kontin väliin tekemään suodatusta. Täällä mennään vaan karkealla erottelulla joten aloin miettimään, että jos letkun pää viedään tontin toiselle puolelle ja ojaan, niin kuinka monta kuutiota vettä yleensä tulee. Olen vuosittain laskenut sen 10kuutiota lampivettä ongelmitta ojaan, mutta puhutaanko tässä mahdollisesti massivisesta määrästä enemmän vettä..

 

[Blur]

Jotain rajatumpaa ja mahdollisimman kustannustehokasta lämmitysremppaa olisi kuitenkin tässä pikkuhiljaa työstää. Eniten nyppii käyttöveden teko suorasähköllä ja siihen uppoaakin lähes yhtä paljon, jos ei vuositasolla jopa enemmänkin sähköä kuin lämmitykseen (!). Siksi olisi kiva saada joku lämpöpumppu jeesaamaan käyttöveden tekoon. Bonuksena jos tuosta kolmannesta pumpusta riittäisi lämmintä vettä sen verran, että saisi puhallinkonvektorilla vielä kellariakin lämmitettyä, niin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Itseasiassa kolmaskin kärpänen olisi tyrkyllä, nimittäin ihan vieressä olisi sitten kodinhoitohuone ja kylppäri, jotka tullaan myös lähivuosina remppaamaan ja lattiat joudutaan joka tapauksessa repimään auki, joten samalla voisi sujauttaa sinne kiertovesiputket. Uskoisin, että varsinkin jos kaikki kolme saisi toteutettua, kokonaiskulutuksesta voisi hyvinkin saada tiristettyä aika reippaastikin pois, koska nuo ovat ne isoimmat jäljellä olevat syöpöt. Täysin abstraktina ja hatusta temattuna tavoitteena olisi päästä tuonne n. 12 MWh tienoille.

Käytännön tasolla vaihtoehtoja on aikalailla kaksi: joku pienehkö PILP tai pieni (halpis) monoblock-VILP. Saatavuus näille Suomessa on valitettavan heikkoa ja kevyimmätkin ratkaisut merkkivalmistajilta maksavat useita tuhansia euroja. PILPeistä käytännössä ainoa järkevän hintainen vaihtoehto olisi Multiheater Eco ja VILPeistä pitäisi varmaan katsella noita (myönnettäköön, että äärimmäisen epäilyttäviltä vaikuttavia) Ultimatemarketin monoblokkeja. Ajatuksena oli pitää nykyinen 300 L jäspi LVV vuodelta 2007 ajossa ja käyttää sitä sitten lopulliseen lämmitykseen tai ainakin ajoittaiseen legionella-kärtsäykseen. Eli oli ratkaisu kumpi tahansa, niin jonkin sortin puskurivaraaja pitäisi olla, ainakin jos ajatuksena oli työntää tuota lämpöä käyttöveden lisäksi myös lämmitykseen. Noin muuten ajatuksena oli tehdä mahdollisimman paljon itse ja sitten ottaa tuntitaksalla putkari, sen sijaan että maksaa firmojen poskettomia avaimet käteen -hintoja.



Muttajoo, tämä on tosiaan vielä tällaista yleistä pähkäilyä, muitakin ajatuksia otan mielelläni vastaan!

Heitän tähän loppuun vielä pohjakuvan tuosta "erikoisoperaatioalueesta" niin hahmottuu vähän paremmin. Nuo ylemmät "VAR" - huoneet ovat siis lähes kokonaan maan alla ja kylppäri puoli kerrosta ylempänä.

Täällä menty 2021 27MWh -> 2022 23MWh -> tämä vuosi 17MWh.
Täällä nyppii tuo sama. Kys alueet on menossa remonttiin ja tuo ajatus Monoblockista on hyvä. Samanikäinen Jäspi täälläkin, mutta tilaa varastossa vähän nihkeästi että se pitäisi varmaan uusia jonkinlaiseen hybridiratkaisuun, joka myös tulistaisi.
Pun/Vihr on ilppi, violetilla syheroalueille lattialämmitys, alakulman neliö on nykyisen varaajan paikka ja laatikko oikealle on korotetulla lattialla oleva uima-altaan paikka, jonne tulisi vastaava puhallinkonvektori.

 

[Zigh]

Hienoa, ymmärsit oikein. Hetken jo epäilin omaa kykyäni tuottaa tekstiä ruudulle.
Kyse tosiaan siis porausvesistä eli se mitä vesijohtoverkosta + vesitaskuista maan alta tulee. Vesi imetään konttiin erottelua varten ja sieltä pumppu työntää sen putkea pitkin laskupaikalle. Näitä yleensä tontille voidaan laskea, esim. jos sopivaa metsätilkkua löytyy. Vedet voi laittaa myös viemäriverkkoon mutta vaatii toinen kontin väliin tekemään suodatusta. Täällä mennään vaan karkealla erottelulla joten aloin miettimään, että jos letkun pää viedään tontin toiselle puolelle ja ojaan, niin kuinka monta kuutiota vettä yleensä tulee. Olen vuosittain laskenut sen 10kuutiota lampivettä ongelmitta ojaan, mutta puhutaanko tässä mahdollisesti massivisesta määrästä enemmän vettä..

Ei sitä vettä älyttömästi tule. Muutama kuutio per 100m lienee aika normaalia ja tästäkin suurin osa sitä mikä otetaan hanasta. Jos maasta tulee kunnolla vettä niin sitä tulee paineella hetken ja leviää siihen porauspaikalle. Ja yleensä poraus myös loppuu tähän, koska jos vettä tulee liikaa, ei poraamista voi jatkaa (näin kävi meillä).

 

[stabbulamus]

Hienoa, ymmärsit oikein. Hetken jo epäilin omaa kykyäni tuottaa tekstiä ruudulle.
Kyse tosiaan siis porausvesistä eli se mitä vesijohtoverkosta + vesitaskuista maan alta tulee. Vesi imetään konttiin erottelua varten ja sieltä pumppu työntää sen putkea pitkin laskupaikalle. Näitä yleensä tontille voidaan laskea, esim. jos sopivaa metsätilkkua löytyy. Vedet voi laittaa myös viemäriverkkoon mutta vaatii toinen kontin väliin tekemään suodatusta. Täällä mennään vaan karkealla erottelulla joten aloin miettimään, että jos letkun pää viedään tontin toiselle puolelle ja ojaan, niin kuinka monta kuutiota vettä yleensä tulee. Olen vuosittain laskenut sen 10kuutiota lampivettä ongelmitta ojaan, mutta puhutaanko tässä mahdollisesti massivisesta määrästä enemmän vettä..

Talvella porasivat 240m kaivon ja jotenkin kaks-kolme kuutiota kuulostaa isolta määrältä mitä tuohon meidän pihaan jäi. Tein semmosen 3x3m kaukalon takapihalle hankeen ja suurinosa liejusta sinne jäi ja lopusta sitä vettä valui muuallekin mut ei sitä kyl paljoa ollut jäänä.

 

[kajakkivajakki]

Ei sitä vettä älyttömästi tule. Muutama kuutio per 100m lienee aika normaalia ja tästäkin suurin osa sitä mikä otetaan hanasta. Jos maasta tulee kunnolla vettä niin sitä tulee paineella hetken ja leviää siihen porauspaikalle. Ja yleensä poraus myös loppuu tähän, koska jos vettä tulee liikaa, ei poraamista voi jatkaa (näin kävi meillä).

Kaupungin kiinteistöön tuli porareikä, osui vissiin johonkin isoon vesisuoneen kun tuosta reiästä on nyt noin 4 vuotta 24/7 virrannut vettä viemäriputkella johdettuna viereiseen järven irvikuvaan. Kovin ruosteista vettä sieltä pulppuaa. Eipä tuota voi ennalta tietää millään minkämoisen vesimäärän kanssa pelataan missäkin reiässä.

 

[Blur]

Täällä menty 2021 27MWh -> 2022 23MWh -> tämä vuosi 17MWh.
Täällä nyppii tuo sama. Kys alueet on menossa remonttiin ja tuo ajatus Monoblockista on hyvä. Samanikäinen Jäspi täälläkin, mutta tilaa varastossa vähän nihkeästi että se pitäisi varmaan uusia jonkinlaiseen hybridiratkaisuun, joka myös tulistaisi.
Pun/Vihr on ilppi, violetilla syheroalueille lattialämmitys, alakulman neliö on nykyisen varaajan paikka ja laatikko oikealle on korotetulla lattialla oleva uima-altaan paikka, jonne tulisi vastaava puhallinkonvektori.

Aiheeseen vielä lisää: tuohon ulko-oven viereen olisi ajatus laittaa ulkoporeallas. Tuo monoblocki voisi syöttää myös sitä... Täytynee vähän makustuttaa lämpöpumppufoorumilla aihetta, siellä tuntuu olevan osaamista.

 

[petepeluri]

Aiheeseen vielä lisää: tuohon ulko-oven viereen olisi ajatus laittaa ulkoporeallas. Tuo monoblocki voisi syöttää myös sitä... Täytynee vähän makustuttaa lämpöpumppufoorumilla aihetta, siellä tuntuu olevan osaamista.

Altaisiin myydään myös vilppejä.

 

[Blur]

Altaisiin myydään myös vilppejä.

Toki, mutta siitä saisi lisäkuormaa tuolle muutakin lämmintä tekevälle.

 

[petepeluri]

Toki, mutta siitä saisi lisäkuormaa tuolle muutakin lämmintä tekevälle.

Miten mahtaa halpis jaksaa ja millä copilla? Miettinyt myös tuollaista, vehkeen hajotessa saattaa vaan kestää korjaus. Ehkä tuon voisi kiertää vetämällä myös kaapelit varalle?

 

[Blur]

Miten mahtaa halpis jaksaa ja millä copilla? Miettinyt myös tuollaista, vehkeen hajotessa saattaa vaan kestää korjaus. Ehkä tuon voisi kiertää vetämällä myös kaapelit varalle?

Tutkittavia asioitahan nuo. Ja tilassa on nyt ILP eikä lattialämpöä ollenkaan.

 

[BongisKhan]

Miten mahtaa halpis jaksaa ja millä copilla? Miettinyt myös tuollaista, vehkeen hajotessa saattaa vaan kestää korjaus. Ehkä tuon voisi kiertää vetämällä myös kaapelit varalle?

Joo, itse kyllä ajattelin sitten laittaa sähkövastukset varalle ainakin tuohon kylppärin ja saunan puolelle, kun eipä eipä tuo maksa kuin muutaman satasen lisää, mikä ei paljoa tunnu joka tapauksessa useamman tonnin kylppärirempassa. KHH:ssa en tosin tälläkään hetkellä ole lattialämmitystä yleensä pitänyt päällä kun se ei varsinaista märkätilaa ole, joten sinne en varmaan enää kaapeleita rempassa laita.

 

[Zigh]

Ei kyllä kuulosta mitenkään järkevältä laittaa kaapeleita ja vesikiertoa samaan lattiaan. Onkohan tuo edes mahdollista kun tuskin ne saisi osua toisiinsa tai olla edes kovin lähekkäin. Vettä lämmittää suoralla sähkölläkin tarvittaessa.

 

[vermont]

Joo, itse kyllä ajattelin sitten laittaa sähkövastukset varalle ainakin tuohon kylppärin ja saunan puolelle, kun eipä eipä tuo maksa kuin muutaman satasen lisää, mikä ei paljoa tunnu joka tapauksessa useamman tonnin kylppärirempassa. KHH:ssa en tosin tälläkään hetkellä ole lattialämmitystä yleensä pitänyt päällä kun se ei varsinaista märkätilaa ole, joten sinne en varmaan enää kaapeleita rempassa laita.

Jos tilan & designin puolesta menee niin mites seinälle asennettava 2-3 lehtinen vesikiertopatteri? Se voisi haukata suurimman osan ns. lämmitystarpeesta huoneessa halvalla energialla ja sähkövastukset sitten tarpeen mukaan laattaa lämmittämään.

 

[BongisKhan]

Ei kyllä kuulosta mitenkään järkevältä laittaa kaapeleita ja vesikiertoa samaan lattiaan. Onkohan tuo edes mahdollista kun tuskin ne saisi osua toisiinsa tai olla edes kovin lähekkäin. Vettä lämmittää suoralla sähkölläkin tarvittaessa.

Siellähän ne kosteassa lattiassa menee vastukset joka tapauksessa ja makea vesi ei juuri sähköä johda muutenkaan, joten en nyt äkkiseltään keksi mitään muuta syytä olla laittamatta molempia, kuin kustannukset. Kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa toki on mahdollista myös vastuksilla lämmittää sitä menovettä, mutta tällaisessa simppelissä lämmitin <- säiliö -> käyttökohteet viritelmässä ei oikein onnaa.

Jos tilan & designin puolesta menee niin mites seinälle asennettava 2-3 lehtinen vesikiertopatteri? Se voisi haukata suurimman osan ns. lämmitystarpeesta huoneessa halvalla energialla ja sähkövastukset sitten tarpeen mukaan laattaa lämmittämään.

Patterit vaatisivat paljon lämpimämpää menovettä tehokkaasti toimiakseen ja lattialämmitystä pitäisi joka tapauksessa pitää päällä jos ei halua kylmällä laatalla kävellä. Toki noinhan homma yleensä kaukolämpötaloissa tuppaa menemään, eli löytyy vain se ns. rättipatteri ja sitten asukas omalla kustannuksellaan pitää "mukavuuslämpöjä" lattiassa sähköllä.

 

[Zigh]

Siellähän ne kosteassa lattiassa menee vastukset joka tapauksessa ja makea vesi ei juuri sähköä johda muutenkaan, joten en nyt äkkiseltään keksi mitään muuta syytä olla laittamatta molempia, kuin kustannukset. Kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa toki on mahdollista myös vastuksilla lämmittää sitä menovettä, mutta tällaisessa simppelissä lämmitin <- säiliö -> käyttökohteet viritelmässä ei oikein onnaa.

Lähinnä meinasin sitä, että jos vastus ottaa kiinni vesiputkeen niin sitä lämmittäessä putkeen kohdistuu pistemäinen korkea lämpötila mikä ei välttämättä tee sille oikein hyvää. No, tämä oli vain pohdintaa ilman parempaa tietoa.

 

[Lumimies]

Jos laittaa vesikiertoisen ja sähkölattialämmityksen pitää vesiertoinen olla peruslaatan sisällä ja sähköinen peruslaatan päällä.

 

[Kvarkki]

Ei sitä vettä älyttömästi tule. Muutama kuutio per 100m lienee aika normaalia ja tästäkin suurin osa sitä mikä otetaan hanasta. Jos maasta tulee kunnolla vettä niin sitä tulee paineella hetken ja leviää siihen porauspaikalle. Ja yleensä poraus myös loppuu tähän, koska jos vettä tulee liikaa, ei poraamista voi jatkaa (näin kävi meillä).

Meillä imivät vanhasta porakaivosta 1,5 kuutiota ja vähän vajaa kuutio hanasta. ~100 m jälkeen reiästä tuli tarpeeksi vettä, että ei tarvinnut syöttää lisää. 180 m porasivat, jätekontti oli sellainen n. 2x2x2 m peltipömpeli. Jos muistan oikein, niin siinä oli ylivuoto ojaan. Konttiin jäi liejua n. 4 kuutiota (ihan mutuna kun luukusta vilkaisin porauksen valmistuttua).

 

[vermont]

Patterit vaatisivat paljon lämpimämpää menovettä tehokkaasti toimiakseen ja lattialämmitystä pitäisi joka tapauksessa pitää päällä jos ei halua kylmällä laatalla kävellä. Toki noinhan homma yleensä kaukolämpötaloissa tuppaa menemään, eli löytyy vain se ns. rättipatteri ja sitten asukas omalla kustannuksellaan pitää "mukavuuslämpöjä" lattiassa sähköllä.

Kun tilaa lämmitetään niin eikö lopulta ole kiinni kuumempi menovesi vs isompi lämmönluovutusala? Purmon laskureiden perusteella pystymallinen 750 x 1800 C22 tuottaisi 40/35/20 mitoituksella 680W lämpötehoa. Kyllä silläkin jo alkuun pääsisi kylppärin lämmityksessä? Toki ei auta tuohon laatan kylmyyteen jalan alla..

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Taas maalämmöstä kysyttävää. Mites olette kaivosta vaakaputkien jälkeen läpiviennit sisätiloihin teettäneet? Meillä ahdas pannuhuone mihin vermeet kyllä mahtuu, mutta suoraa ulkoseinää pannuhuoneeseen ei käytännössä ole..vain ovi ja sen läpi ei paljon putkia viedä.

Vaihtoehdot ehkä ovat:
1. Läpivienti ulkoseinästä sisälle ensin pannuhuoneen vieressä olevaan vaatehuoneeseen, ja vaatehuoneesta sisäseinän läpi pannuhuoneeseen.
2. Ulkoseinän sokkelista 45 asteen kulmalla pannuhuoneeseen ja sieltä lattian läpi ylös sisään.

Jos se tuo jälkimmäinen olisi, niin kuinka syvällä vaakaputket yleensä vedetään ja onko läpivienti useimmiten juuri maan alla sokkelissa?

 

[Ryderio]

Meillä putket kulkee ehkä 50cm (?) syvyydessä ja nousevat sokkelia ylös ehkä saman verran ja sitten tiiliseinästä läpi varastoon. Siellä seinää ylös katon rajaan, oven yläpuolelta toiselle seinälle ja siitä pannuhuoneen seinän läpi pumpulle.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Meillä putket kulkee ehkä 50cm (?) syvyydessä ja nousevat sokkelia ylös ehkä saman verran ja sitten tiiliseinästä läpi varastoon. Siellä seinää ylös katon rajaan, oven yläpuolelta toiselle seinälle ja siitä pannuhuoneen seinän läpi pumpulle.

Näin se muuten monessa esitteessäkin lukee, että n.50cm syvyydessä putket. Täytyy tuota 2. vaihtoehtoa yrittää nyt pohtia. Kai sieltä piikkaamalla ja timantilla voisi viiston läpiviennin saada tehtyä. Ammattimies tämän toki tekisi, eli itse en ole tekemässä kun työ kuuluu pakettiin.

 

[kempula]

Väliraporttia/pohdintaa.

Muutettiin tuossa viime vuoden kesä-heinäkuussa tällaiseen n. 190 neliöiseen paritalon puolikkaaseen, jossa on suora sähkölämmitys (kivilattiassa vastukset). Talo kokonaan Siporexiä, rinteessä, koneellinen poisto, kaksi aikuista ja kaksi vaippaikäistä lasta. Edellisen omistajan koko vuoden kulutus vuodelle 2021 oli ollut huimat 30 MWh. Tähän muutettuamme asennutin ensi töikseni kaksi ilmalämpöpumppua (Panasonic HZ25XKE). Lisäksi tiivistin ulko-ovet ja vaihdoin terassin oven kokonaan uuteen koska vanhasta kirjaimellisesti paistoi karmin ja ovilehden välistä päivä läpi. Kämpässä on massiivinen varaava takka, mutta en pahemmin jaksanut polttaa sitä koska tuntui, että mätetyn puun määrä suhteessa tuotettuun lämpöön ja vaivaan ei vaan ollut sen arvoista. Lasten makuuhuoneissa pidin pieniä 500W pattereita kylmpimpinä pakkasöinä päällä ja kylppärin lattialämmitys on päällä koko ajan (mittaavan termarin mukaan tammikuussa siihen meni 170 kWh, kesäkuussa 77 kWh). Kellaritilaa on yhteensä melkein 35 neliötä ja koska siellä on myös harrastustilaa ja herkempää säilöttävää, pidin sielläkin lämmöt n. 18 asteessa läpi talven. Kellarin lattiassa vastusta yhteensä varmaan parin tuhannen watin edestä.

Nyt ensimmäisen asumisvuoden aikana (heinäkuusta heinäkuuhun) näiden toimien ansiosta vuosikulutus on pudonnut noin 17 MWh:n. Aiemmasta yli 4 MWh huippukuukaudesta (tammikuu) leikkautui aika tasan puolet pois ja nyt kovin kokonaiskulutus oli helmikuussa karvan yli 2 MWh. Olen jo tähän erittäin tyytyväinen ja tiedostan, että ILPit olivat varmasti aikalailla ne kustannustehokkain juttu mitä tähän pystyi tekemään ja ns. baby gainsit on nyt saavutettu. Tästä eteenpäin pitää aika tarkasti miettiä jatko- ja lisätoimien takaisinmaksuaikoja, koska varsinkaan tyyriimmät ratkaisut eivät hyvin todennäköisesti tulisi maksamaan itseään ikinä takaisin, minkä takia olen rajannut kokonaisvaltaisemmat MLP/VILP-rempat pois, varsinkin nykyisillä työn hinnoilla.

Jotain rajatumpaa ja mahdollisimman kustannustehokasta lämmitysremppaa olisi kuitenkin tässä pikkuhiljaa työstää. Eniten nyppii käyttöveden teko suorasähköllä ja siihen uppoaakin lähes yhtä paljon, jos ei vuositasolla jopa enemmänkin sähköä kuin lämmitykseen (!). Siksi olisi kiva saada joku lämpöpumppu jeesaamaan käyttöveden tekoon. Bonuksena jos tuosta kolmannesta pumpusta riittäisi lämmintä vettä sen verran, että saisi puhallinkonvektorilla vielä kellariakin lämmitettyä, niin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Itseasiassa kolmaskin kärpänen olisi tyrkyllä, nimittäin ihan vieressä olisi sitten kodinhoitohuone ja kylppäri, jotka tullaan myös lähivuosina remppaamaan ja lattiat joudutaan joka tapauksessa repimään auki, joten samalla voisi sujauttaa sinne kiertovesiputket. Uskoisin, että varsinkin jos kaikki kolme saisi toteutettua, kokonaiskulutuksesta voisi hyvinkin saada tiristettyä aika reippaastikin pois, koska nuo ovat ne isoimmat jäljellä olevat syöpöt. Täysin abstraktina ja hatusta temattuna tavoitteena olisi päästä tuonne n. 12 MWh tienoille.

Käytännön tasolla vaihtoehtoja on aikalailla kaksi: joku pienehkö PILP tai pieni (halpis) monoblock-VILP. Saatavuus näille Suomessa on valitettavan heikkoa ja kevyimmätkin ratkaisut merkkivalmistajilta maksavat useita tuhansia euroja. PILPeistä käytännössä ainoa järkevän hintainen vaihtoehto olisi Multiheater Eco ja VILPeistä pitäisi varmaan katsella noita (myönnettäköön, että äärimmäisen epäilyttäviltä vaikuttavia) Ultimatemarketin monoblokkeja. Ajatuksena oli pitää nykyinen 300 L jäspi LVV vuodelta 2007 ajossa ja käyttää sitä sitten lopulliseen lämmitykseen tai ainakin ajoittaiseen legionella-kärtsäykseen. Eli oli ratkaisu kumpi tahansa, niin jonkin sortin puskurivaraaja pitäisi olla, ainakin jos ajatuksena oli työntää tuota lämpöä käyttöveden lisäksi myös lämmitykseen. Noin muuten ajatuksena oli tehdä mahdollisimman paljon itse ja sitten ottaa tuntitaksalla putkari, sen sijaan että maksaa firmojen poskettomia avaimet käteen -hintoja.

Näistä kahdesta PILP vetoaa ajatuksen tasolla ehkä hieman enemmän, koska onhan sen nyt vähän hassua ensin tyyriisti lämmittää ilmaa ja sen jälkeen ajaa se vaan piipusta pihalle. Se toimisi kivasti koko ajan taustalla ja toteutus olisi kohtuullisen yksinkertainen: katolle huipparia ennen ns. perhosventtiili (eli voisi edelleen käyttää huipparia liesituulettimena) ja sitten kellarin toisesta poistoventtiilistä muutettaisiinkin koko systeemin imuventtiili, josta jäteilma ajetaan PILPiin ja sitten vasta pihalle kun on löysät lämmöt otettu talteen. Tässä olisi ongelmana se, että epäilyttää tuon Multiheaterin imutehon riittävyys ja lämmityskapasiteetti muutenkin. Säätöjä vehkeessä ei myöskään juuri ole. VILPin etu olisi hieman parempi säädettävyys ja reippaasti enemmän tehoa, uhkana taas tuollaisen monoblock systeemin talvikäyttö (vesi kiertää ulkona, eli periaatteessa on jäätysmisvaara ym.) ja SCOP.

Muttajoo, tämä on tosiaan vielä tällaista yleistä pähkäilyä, muitakin ajatuksia otan mielelläni vastaan!

Heitän tähän loppuun vielä pohjakuvan tuosta "erikoisoperaatioalueesta" niin hahmottuu vähän paremmin. Nuo ylemmät "VAR" - huoneet ovat siis lähes kokonaan maan alla ja kylppäri puoli kerrosta ylempänä.

Minkälainen kulutus kesäkuukausina kun ei lämmityksiä päällä?

 

[BongisKhan]

Minkälainen kulutus kesäkuukausina kun ei lämmityksiä päällä?

Riippuu vähän kuinka paljon ollaan kotona jne. mutta jotain n. 700 kWh luokkaa.

Heinäkuun neljän ekan päivän kulutus näytti tältä:


Eli isoimmat tehopiikit tulee kymmenen aikaan illalla kun LVV hörähtää päälle, mutta nyt kesäaikaan se surisee yleensä vain pari tuntia. Muut piikit on sitten pesukoneita ym. ja saunassa taidettiin käydä tossa tokana iltana.

 

[Kvarkki]

Näin se muuten monessa esitteessäkin lukee, että n.50cm syvyydessä putket. Täytyy tuota 2. vaihtoehtoa yrittää nyt pohtia. Kai sieltä piikkaamalla ja timantilla voisi viiston läpiviennin saada tehtyä. Ammattimies tämän toki tekisi, eli itse en ole tekemässä kun työ kuuluu pakettiin.

Mutkiakaan tuohon reitille ennen ensimmäistä liitosta ei ole paljoa hyvä tehdä. Toki toteutustapa varmaan vaihtelee, mutta meillä ainakin vedettiin pannuhuoneeseen asti eristettyä "jöötiä", joka ei paljoa taivu. Syvyys tulee todennäköisesti siitä, että putki täytyy saada taipumaaan vaakatasosta ylös ja paljon alle 50 cm säteellä aika hankalaa. Muistelen, että kasasin itse läpivientiputken kulman kolmesta 30* asteen 110 mm viemäriputkesta, jossa oli pienet liitospätkä suoraa välissä. Joku taipuva suojaputki tietysti olisi ollut helpompi ratkaisu, mutta mitä nyt nurkissa sattui pyörimään...

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Jep loivia mutkia pitää ilmeisesti olla. Mulla taitaa mennä notkolle kaari muutenkin kun kaivo ylempänä kuin missä putket kulkee. Tehdään sitten loivaa notkoa.

 

[vermont]

VILPejä ei hirveästi löydy 3-4 kw kokoluokassa, mutta oheinen löytyi aika edullisen kuuloisena. Olisiko järkeä aiemminkin pohditussa lvv-tuottajama ja mahdollisesti kylppärin lämmityksessä, kun muu talo menisi ILPeillä?

ENERGY SAVE 6 KW (NP6-V7-S + NPH6-V7-S) | Suomen Maalämpötukku

Tuotemerkki: Energy Save Nordic Ab Tuotenumero: CLC515 + CLC502Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 € Energy Save 6 kW sisä- ja ulkoyksikkö.

www.maalampotukku.fi

 

[BongisKhan]

VILPejä ei hirveästi löydy 3-4 kw kokoluokassa, mutta oheinen löytyi aika edullisen kuuloisena. Olisiko järkeä aiemminkin pohditussa lvv-tuottajama ja mahdollisesti kylppärin lämmityksessä, kun muu talo menisi ILPeillä?

ENERGY SAVE 6 KW (NP6-V7-S + NPH6-V7-S) | Suomen Maalämpötukku

Tuotemerkki: Energy Save Nordic Ab Tuotenumero: CLC515 + CLC502Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 € Energy Save 6 kW sisä- ja ulkoyksikkö.

www.maalampotukku.fi

Tuossa on vaan vähän ongelmana se, että toisin kuin monoblock-tyylisissä VILPeissä, joissa periaatteessa riittää pelkkä vesiliitäntä johon ei ainakaan periaatteessa tarvita mitää ihmeempiä lupia, tuollaisen split-yksikön asennus vaatii kylmäaineluvat. Koska noiden asennusten markkinat on täysin ylikuumentuneet, voit luultavasti kertoa tuon ilmoitetun hinnan vähintään kahdella niin olet luultavasti vasta lähellä lopullista hintaa asennuksen kanssa. Tällöin taas TMA karkaa luultavasti täysin saavuttamattomaksi, varsinkin jos kyseessä on vain apulämmityskäyttöön tuleva VILP.

En nyt siis sano, että kannattaa välttämättä sitä monoblokkiakaan lähteä itse asentamaan, varsinkin jos ei tiedä yhtään mitä tekee, mutta ammattiputkarin palkkaaminen tuntitaksalla pelkkien vesivetojen tekemiseen on kuitenkin merkittävästi halvempaa kuin nuo naurettavat asennushinnat, joita varsinaiset pumppufirmat vetelee asenuksista tällä hetkellä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Taas maalämmöstä kysyttävää. Mites olette kaivosta vaakaputkien jälkeen läpiviennit sisätiloihin teettäneet? Meillä ahdas pannuhuone mihin vermeet kyllä mahtuu, mutta suoraa ulkoseinää pannuhuoneeseen ei käytännössä ole..vain ovi ja sen läpi ei paljon putkia viedä.

Vaihtoehdot ehkä ovat:
1. Läpivienti ulkoseinästä sisälle ensin pannuhuoneen vieressä olevaan vaatehuoneeseen, ja vaatehuoneesta sisäseinän läpi pannuhuoneeseen.
2. Ulkoseinän sokkelista 45 asteen kulmalla pannuhuoneeseen ja sieltä lattian läpi ylös sisään.

Jos se tuo jälkimmäinen olisi, niin kuinka syvällä vaakaputket yleensä vedetään ja onko läpivienti useimmiten juuri maan alla sokkelissa?

Quottasin itseäni. Ohessa vielä kuva nähtäville jos jotain huomioita ilmenee läpivientiin ja vaakaputkiin liittyen.
Ohessa punaisella mistä vaakaputket kaivolta tulisivat. Öljysäiliö alla joten putket kaivetaan sopivaan syvyyteen.

Läpivienti on mietityttänyt. Punaisesta ruksista punaiseen ruksiin pitäisi läpivienti saada viimeisimmän suunnitelman mukaan tehtyä. Ja tosiaan loivalla kaarella sisään. Seinäläpivienti olisi tietysti kaikista helpoin, mutta kun seinää ei läpiviennille löydy. Oven karmit ovat se leveys mikä tilaan seinän kautta veisi. Kai karmiin pystyisi 70mm läpiviennit tekemään, mutta tehdäänkö missään niin..en tiedä.

Kommentteja? Onko jotain mitä en ole osannut huomioida?

 

[Ed!]

Quottasin itseäni. Ohessa vielä kuva nähtäville jos jotain huomioita ilmenee läpivientiin ja vaakaputkiin liittyen.
Ohessa punaisella mistä vaakaputket kaivolta tulisivat. Öljysäiliö alla joten putket kaivetaan sopivaan syvyyteen.

Läpivienti on mietityttänyt. Punaisesta ruksista punaiseen ruksiin pitäisi läpivienti saada viimeisimmän suunnitelman mukaan tehtyä. Ja tosiaan loivalla kaarella sisään. Seinäläpivienti olisi tietysti kaikista helpoin, mutta kun seinää ei läpiviennille löydy. Oven karmit ovat se leveys mikä tilaan seinän kautta veisi. Kai karmiin pystyisi 70mm läpiviennit tekemään, mutta tehdäänkö missään niin..en tiedä.

Kommentteja? Onko jotain mitä en ole osannut huomioida?

Itse ehkä roiloaisin tuohon lattiaan väylän putkille, sokkeliin reikä ja kaivaa sisältä esille. Riippuu kyllä vahvasti lattian rakenteesta, jos ei ole kaksoislaatta tjsp on monttu helppo täyttää jälkikäteen

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Itse ehkä roiloaisin tuohon lattiaan väylän putkille, sokkeliin reikä ja kaivaa sisältä esille. Riippuu kyllä vahvasti lattian rakenteesta, jos ei ole kaksoislaatta tjsp on monttu helppo täyttää jälkikäteen

Kiitti kommentista. Se tässä nyt vahvin valinta on etenemiselle. Pannuhuoneen lattiassa betonivalu ja ei mitään tietoa mitä pohjan alta löytyy. Tai no muutaman viikon sisään tietää.

 

[Kvarkki]

Kannattanee vilkaista miten syvälle se sokkelikin menee (tiettyyn rajaan asti). Periaatteessahan matalassa sokkelissa voi saada vedettyä sokkelin alikin putket. Itsellä oli 50-luvun kivi-säästöbetoni sekamelskaa, joten tyynesti tein piikkaamalla riittävät aukot 2x 110 mm suojaputkille ja valulla paikkasin jäljet. Ei kaunis, mutta ajaa asiansa maan alla. Karmi kannattaa unohtaa, liian pinnalla ja 70 mm reikä siihen kuulostaa aivan liian isolta. Tuskin se karmi on 50 mm paksumpi ja siihen hyvällä tuurilla ehkä 20 mm asennusvaraa sivulla. Ts. ei tilaa.

 

[Smugu]

Katselin omakotitaloja. Speksit 2008-2023 rakennettu ja maalämpö. Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen.

Todellisuus ei voi kyllä olla näin. Kaikissa kohteissa näkyi toteutuneet sähkönkulutukset olevan luokkaa 14 000 - 20 000 kWh/vuosi. En jaksa uskoa, että vastaavat omakotitalot kuluttaisivat ilmalämpöpumppujen kanssa edes tuplaa tuohon.

Itselläni n. 80 neliöinen sähkölämmitteinen rivarin pätkä ja kulutus n. 9 000kWh/vuosi.

Kokemuksia? Voidaanko maalämpöisessä omakotitalossa päästä pieniin sähkönkulutuksiin?

 

[Rimmon]

Katselin omakotitaloja. Speksit 2008-2023 rakennettu ja maalämpö. Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen.

Todellisuus ei voi kyllä olla näin. Kaikissa kohteissa näkyi toteutuneet sähkönkulutukset olevan luokkaa 14 000 - 20 000 kWh/vuosi. En jaksa uskoa, että vastaavat omakotitalot kuluttaisivat ilmalämpöpumppujen kanssa edes tuplaa tuohon.

Itselläni n. 80 neliöinen sähkölämmitteinen rivarin pätkä ja kulutus n. 9 000kWh/vuosi.

Kokemuksia? Voidaanko maalämpöisessä omakotitalossa päästä pieniin sähkönkulutuksiin?

Hankala noita sähkönkulutuksia on verrata, ihmisillä kun on niin erilaiset kulutustottumukset.

 

[Smugu]

Hankala noita sähkönkulutuksia on verrata, ihmisillä kun on niin erilaiset kulutustottumukset.

Onko lopulta? Jos arvioidaan, että sähkölämmitteisessä talossa ja maalämpöisessä talossa kummassakin lämmitys ottaa sen 80% sähkönkulutuksesta.

 

[Rimmon]

Onko lopulta? Jos arvioidaan, että sähkölämmitteisessä talossa ja maalämpöisessä talossa kummassakin lämmitys ottaa sen 80% sähkönkulutuksesta.

Entä sähköautot, paljut/porealtaat/uima-altaat ja erilaiset saunomistottumukset? Energiatodistuslaskemillahan noita talojen kulutuksia toki pystyy vertaamaan.

 

[Taneli-]

Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen. Todellisuus ei voi kyllä olla näin

Se tietysti lasketaan siten että 100% sähköpattereilla (suorasähkölämmitys) tms. lämmitettynä vs maalämmöllä lämmitettynä saadaan ideaali oloissa vain tuo 1/4 sähkönkulutus aikaan.

Jos hankkii ilmalämpöpumpupun se tietysti myös auttaa.

Toisekseen ne toteutuneet kulutukset, niissäkin on tietysti asumistottumuksen mukaisia eroja. Itse käyn joka toinen päivä saunassa, siitä tulee (rivitalo) asuen päälle tuplasti sähkön kulutusta per päivä niinä päivinä kun siellä käyn. Jossain kämpässä saunaa käytetään varastona ehkäpä. Eli tässä viikon kulutusta:
Maanantai: 20,1kWh
Tiistai: 12,0kWh
Keskiviikko: 20,1kWh
Torstai: 12,5kWh
Perjantai: 22,5kWh
Lauantai: 13,5kWh
Sunnuntai: 22,9kWh

Tuossa on ilppi päällä viilentämässä. Se sähkön kulutus voi muuten olla 7-9kWh päivässä. Tässä on esim. samaa dataa tammikuulta:

Käytännössä vuodessa kulutus ehkä 5500kWh (2022: 5166 kWh) sen saisi helposti laskemaan tuonne 2000-2500kWh. Täällä on käytössä maalämpö mutta se kuuluu vastikkeeseen. Sen voin sanoa että heti kun siirryimme pois öljystä vastiketta tiputettiin hieman rapiat 50€ ja olisi varaa tiputtaa vähän enempikin mutta tehdään muita pieniä remontteja mihin niitä varoja käytetään (esim. roskakatos uusiksi, ilmattiin ja säädettiin patteristo samalla kun siirryttiin maalämpöön jne).

Jossain kämpässä reumapotilas voi haluta että lämpöä on ympäri vuoden se mieluusti +25C ja itse olen aika tyytyväinen jos lämpö on luokkaa +22 - +23C. Nyt olohuoneessa +22.4C. Makuuhuoneessa joku +18C olisi oikein riittävä lämpö.

 

[PornReindeer]

Onko lopulta? Jos arvioidaan, että sähkölämmitteisessä talossa ja maalämpöisessä talossa kummassakin lämmitys ottaa sen 80% sähkönkulutuksesta.

Miksi maalämpötalossa myös muuta sähköä menisi vähemmän? Olettaen että lämmitykseen menee maalämmöllä vähemmän sähköä niin eikö käyttösähkön osuus sähkölaskusta pitäisi olla silloin suurempi?

Jos miettii että edellisessä 50% pienemmässä rivarissa sähköä meni minulla vuodessa >4000kWh (ilman mitään lämmitystä) ja nyt ~16000 kWh omakotitalossa maalämmöllä niin tuleehan siitä melkein 75% lämmitykseen. Käytännössä tosin käyttösähköä menee enemmän kuin rivarissa: ulkovalot (ja enemmän valoja sisälläkin päällä), auton lämmitys, sähkömopon lataus, isompi sauna jne.

Edit. Niin lisäksi lämmin autotalli ja sen lämmitys ja talo myös 70-luvulta, ei osu ikähaitariin

 

[kolistelija]

Katselin omakotitaloja. Speksit 2008-2023 rakennettu ja maalämpö. Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen.

Todellisuus ei voi kyllä olla näin. Kaikissa kohteissa näkyi toteutuneet sähkönkulutukset olevan luokkaa 14 000 - 20 000 kWh/vuosi. En jaksa uskoa, että vastaavat omakotitalot kuluttaisivat ilmalämpöpumppujen kanssa edes tuplaa tuohon.

Itselläni n. 80 neliöinen sähkölämmitteinen rivarin pätkä ja kulutus n. 9 000kWh/vuosi.

Kokemuksia? Voidaanko maalämpöisessä omakotitalossa päästä pieniin sähkönkulutuksiin?

Meillä 176 neliöä maalämmöllä lämpeävää taloa ja 12 neliön sähköllä lämpeävä varastotila. Kokonaiskulutus 11 MWh/vuosi, josta varaston lämmitys n. 1,8 MWh. Talossa neljä aktiivista pc-pelaajaa ja kesällä viilennetään ilpillä. Takkaa ei polteta.

Noi enemmän kuluttavat modernit talot tekevät jotain oudosti jos ovat hyvin rakennettuja tai sit on jotain muuta paljon kuluttavaa tai kaivo paskana

Edit:
Ilppiin verratessahan kerroin on kahden luokkaa, jopa alle.

Edit2:
Naapurilla abt tasan saman kokoinen talo ja maalämpöön kytketty autotalli päälle. 7800 kWh/vuosi kulutus. Heillä vähän taloudellisempi invertteripumppu jossa myös paremmat kiertovesipumput (meillä pelkät kiertopumput imaisee 240 W koneen käydessä ja lattiapumppu yksinään jopa 140 W).

 

[Ed!]

Ei meilläkään kylmässä istuta, suorasähkölämmitys -86 150m2. Sähkönkulutus 20MWh vuodessa, mutta jos uudehko okt pääsee maalämmöllä ~15-20MWh niin rupeaa laitteiston takaisinmaksuaika olemaan melkoinen

 

[kolistelija]

Ei meilläkään kylmässä istuta, suorasähkölämmitys -86 150m2. Sähkönkulutus 20MWh vuodessa, mutta jos uudehko okt pääsee maalämmöllä ~15-20MWh niin rupeaa laitteiston takaisinmaksuaika olemaan melkoinen

Uusi energiatehokas maalämpötalo tuossa koossa pääsee luokkaa 6000-8000 kWh/vuosi paikkeille

 

[latzka]

Katselin omakotitaloja. Speksit 2008-2023 rakennettu ja maalämpö. Ihmetytti maalämpökohteiden sähkönkulutukset. Googlettelin aihetta ja joka paikassa toitotettiin 1/4 sähkönkulutuksesta verrattuna vastaavan kokoiseen sähkölämmitteiseen.

Todellisuus ei voi kyllä olla näin. Kaikissa kohteissa näkyi toteutuneet sähkönkulutukset olevan luokkaa 14 000 - 20 000 kWh/vuosi. En jaksa uskoa, että vastaavat omakotitalot kuluttaisivat ilmalämpöpumppujen kanssa edes tuplaa tuohon.

Itselläni n. 80 neliöinen sähkölämmitteinen rivarin pätkä ja kulutus n. 9 000kWh/vuosi.

Kokemuksia? Voidaanko maalämpöisessä omakotitalossa päästä pieniin sähkönkulutuksiin?

Itsellä oli hieman sama käsitys, mutta tosiaan saa olla aika optimiolosuhteet, että johonki 1/4 pääsisi, vaikka päällään seisoisi. Ja onhan noissa taloissakin tietysti eroja, jos jonkin rakentaa kaikki maailman energiansäästöjipot käyttäen ja laittaa pelkästään maalämmön ansioiksi.

Ostettiin viime vuoden lopulla 130 neliön maalämpötalo (asennus pian 20 vuotta vanha tosin). Sattumalta verrokkina oli pari saman kokoluokan sähkölämmitteistä taloa. Tässä sähköä oli mennyt edellisen vuoden aikana 15000 kWh ilman takan käyttöä. Tässä tosin mukana n. 35 neliön autotalli ja varastotila, jotka edelliset omistajat pitivät käytännössä huoneenlämmöissä. Sähkölämmitteisissä kulutus oli ollut 22-23 kWh/vuosi.

Tammi-kesäkuussa mennyt tänä vuonna hieman yli 6000 kWh. Vaikka olisi minkälainen trooppinen yö ja hellepäivä, niin silti menee se n. 15 kWh vuorokaudessa, minkä vuoksi vähän skeptisesti suhtaudun johonkin 6000 kWh vuosikulutusväitteisiin normitalon tapauksessa.

 

[kolistelija]

Itsellä oli hieman sama käsitys, mutta tosiaan saa olla aika optimiolosuhteet, että johonki 1/4 pääsisi, vaikka päällään seisoisi. Ja onhan noissa taloissakin tietysti eroja, jos jonkin rakentaa kaikki maailman energiansäästöjipot käyttäen ja laittaa pelkästään maalämmön ansioiksi.

Ostettiin viime vuoden lopulla 130 neliön maalämpötalo (asennus pian 20 vuotta vanha tosin). Sattumalta verrokkina oli pari saman kokoluokan sähkölämmitteistä taloa. Tässä sähköä oli mennyt edellisen vuoden aikana 15000 kWh ilman takan käyttöä. Tässä tosin mukana n. 35 neliön autotalli ja varastotila, jotka edelliset omistajat pitivät käytännössä huoneenlämmöissä. Sähkölämmitteisissä kulutus oli ollut 22-23 kWh/vuosi.

Tammi-kesäkuussa mennyt tänä vuonna hieman yli 6000 kWh. Vaikka olisi minkälainen trooppinen yö ja hellepäivä, niin silti menee se n. 15 kWh vuorokaudessa, minkä vuoksi vähän skeptisesti suhtaudun johonkin 6000 kWh vuosikulutusväitteisiin normitalon tapauksessa.

Aika rankka tuo 15 kWh tyhjäkäynti. Kyllä siellä jotain kiertopumppuja tmv pyörii kokoajan. Tuon ikäisissä maalämpöpumpuissa on hyvin epätaloudelliset kiertopumput ja ne käyvät kokoajan jos esim. pitää mukavuuslämpöä kylppärissä. IV-koneissakin voi olla aika suuria eroja. Tuossa juuri vertailin tutun kanssa peruskulutusta energiamittareilla ja tosiaan leppoisat 240 W yhdessä ja toisessa 95 W. Pelkästään iv-kone ja kiertovesipumput voi tuoda yli 2000 kW/h/vuosi eron modernin pihin ja pari vuosikymmentä vanhan tavallisen laitteen välille. Meillä tyhjäkäynti vuorokaudessa on n. 9 kW/h ja kaverilla alle 5 kW/h.

Talojen välillä on siis ihan valtavasti eroa. Sen lisäksi tietty omat lämpötilavalinnat ja laitteistojen säädöt vaikuttavat jonkin verran. Sitten on vielä (usein tarkoituksella) alimitoitetut maalämpölaitteet jotka käyttävät sähkövastusta kun ei potku riitä (tai jos kaivo menee liian kylmäksi).

Kokonaiskulutusta vertaillessa pitää tietty huomioida muut kodinkoneet ja elintavat. Siitä voi tulla muutama tonni lisää eroa. Tässä talossa edellisillä asukkailla oli kulutus luokkaa 16 MW/h/vuosi. En keksi mitään muuta keinoa tuohon pääsemiseen kuin se että sauna on ollut päällä lähes joka päivä ja talossa yli 25 astetta lämmin.

Mielestäni n. 12000 kW/h/vuosi kuulostaa ihan linjassa olevalta 20 vuotta vanhalle talolle jossa 35 neliö lämmitetty autohalli. Ota autohalli pois ja laita modernit laitteet niin tuosta lähtee 4000 - 6000 pois.

 

[petepeluri]

Itsellä oli hieman sama käsitys, mutta tosiaan saa olla aika optimiolosuhteet, että johonki 1/4 pääsisi, vaikka päällään seisoisi. Ja onhan noissa taloissakin tietysti eroja, jos jonkin rakentaa kaikki maailman energiansäästöjipot käyttäen ja laittaa pelkästään maalämmön ansioiksi.

Ostettiin viime vuoden lopulla 130 neliön maalämpötalo (asennus pian 20 vuotta vanha tosin). Sattumalta verrokkina oli pari saman kokoluokan sähkölämmitteistä taloa. Tässä sähköä oli mennyt edellisen vuoden aikana 15000 kWh ilman takan käyttöä. Tässä tosin mukana n. 35 neliön autotalli ja varastotila, jotka edelliset omistajat pitivät käytännössä huoneenlämmöissä. Sähkölämmitteisissä kulutus oli ollut 22-23 kWh/vuosi.

Tammi-kesäkuussa mennyt tänä vuonna hieman yli 6000 kWh. Vaikka olisi minkälainen trooppinen yö ja hellepäivä, niin silti menee se n. 15 kWh vuorokaudessa, minkä vuoksi vähän skeptisesti suhtaudun johonkin 6000 kWh vuosikulutusväitteisiin normitalon tapauksessa.

Se 1/4 kulutus tulee lämmitysenergian tarpeesta, ei kokonaiskulutuksesta.

 

[PornReindeer]

Aika rankka tuo 15 kWh tyhjäkäynti. Kyllä siellä jotain kiertopumppuja tmv pyörii kokoajan. Tuon ikäisissä maalämpöpumpuissa on hyvin epätaloudelliset kiertopumput ja ne käyvät kokoajan jos esim. pitää mukavuuslämpöä kylppärissä. IV-koneissakin voi olla aika suuria eroja. Tuossa juuri vertailin tutun kanssa peruskulutusta energiamittareilla ja tosiaan leppoisat 240 W yhdessä ja toisessa 95 W. Pelkästään iv-kone ja kiertovesipumput voi tuoda yli 2000 kW/h/vuosi eron modernin pihin ja pari vuosikymmentä vanhan tavallisen laitteen välille. Meillä tyhjäkäynti vuorokaudessa on n. 9 kW/h ja kaverilla alle 5 kW/h.

Talojen välillä on siis ihan valtavasti eroa. Sen lisäksi tietty omat lämpötilavalinnat ja laitteistojen säädöt vaikuttavat jonkin verran. Sitten on vielä (usein tarkoituksella) alimitoitetut maalämpölaitteet jotka käyttävät sähkövastusta kun ei potku riitä (tai jos kaivo menee liian kylmäksi).

Kokonaiskulutusta vertaillessa pitää tietty huomioida muut kodinkoneet ja elintavat. Siitä voi tulla muutama tonni lisää eroa. Tässä talossa edellisillä asukkailla oli kulutus luokkaa 16 MW/h/vuosi. En keksi mitään muuta keinoa tuohon pääsemiseen kuin se että sauna on ollut päällä lähes joka päivä ja talossa yli 25 astetta lämmin.

Mielestäni n. 12000 kW/h/vuosi kuulostaa ihan linjassa olevalta 20 vuotta vanhalle talolle jossa 35 neliö lämmitetty autohalli. Ota autohalli pois ja laita modernit laitteet niin tuosta lähtee 4000 - 6000 pois.

Meilläkin taitaa pohjakulutus olla lähellä tuota 15kWh "tyhjäkäyntiä". Toki sisältää kahden ikivanhan huippuimurin, kahden kiertovesipumpun, maalämpöpumpun jne. lisäksi yön yli palavia ulkovaloja, kaikenlaista viihde- ja ei-viihde-elektroniikkaa standbyssa yms. välttämätöntä
Sitten tuohon pikkulapsiarjen pyykinpesut ja kuivaukset, vaimon etätyöt telkkari koko ajan taustalla auki jne. niin ollaankin eri lukemissa...

Pitäisi joskus kun sattuisi olemaan yksin kotona käydä napsuttelemassa kaikki ylimääräinen pois päältä ja pitää vain "välttämätön" niin saisi sen oikean perustason.

Sehän on suorasähkölämmityksessä hyvä että ison osan vuodesta Suomen oloissa lähes kaikki ylimääräinen tuhlailu sisätiloissa on suorastaan ilmaista kun se raha menisi joka tapauksesaa lämmitykseen

 

[Glencairn]

Meillä 2008 rakennettu yksikerroksinen 130 neliön talo maalämmöllä joka lämmittää myös 50 neliön autotallin, kahden ihmisen kulutuksella vuodessa yleensä menee n.12000kwh ja meilläkin pumppu vie sen n.15kwh kesällä vuorokaudessa.
Pumppua(Thermia Diplomat) on kokeiltu säätää mutta eipä tuota kulutusta juurikaan saa pienemmäksi, ehkä uudella sitten joskus onnistuu...