9-5 diiselistä paukahti ohjaustehostimen pumppu. Ensin alkoi kuulua aina rattia kääntäessä ikävää ääntä, tämä vajaan 300km matkalla noin 30km ennen määrnäpäätä. No tuttu vika, eli nesteet vähissä, yleensä korjaantuu kun lisää nestettä. No ei kun kaupan kautta kotiin ja nestettä laittamaan. Konetila oli tässä vaiheessa aika kivassa vihreessä moskassa mutta itse säiliössä oli kuin olikin vaahtoavaa nestettä, eli jostain sitä pakeni järjestelmästä ja siitä tuli ilmakuplia. Täysin säiliön ja koittamaan, ei mitään apua. Huuto saatanallinen ja kun katsoi apulaitehihnaa niin koko pyörä venkoili hihnan alla oudosti. Totesin että siellä on siis todennäköisesti laakerit sanoneet itsensä irti ja se pumppu on sitten entinen. Laski sitten vielä yön aikana lisätytkin nesteet ulos ja säiliön tyhjäksi, no eipähän tarvinnut tulpata letkuja klemmareilla vaihdon ajaksi ja ajaakkin pystyi ilman mekkalaa, tosin vaati vähän lihasvoimia, mutta toimi.
Uusia pumppujahan ei sitten saa mistään. Huollettuja saa keleen kalliilla ja pitäisi postitella vanhaa korjattavaksi jotta saisi jotain takaisin, vaan kun on käyttöauto niin ei oikein sekään toiminut. Romiskoilla hinta alkoi 80€ tasolta ja keskihinta pyöri satasessa. Ebaysta löytyi niinkin kaukaa kuin virosta 46€ ja hilut ja ilmaiset postit. Vähän jännitti mitä laatikosta löytyy, mutta 4 työpäivässä ja yhdessä pyhäpäivässä tuli posti perille ja laatikossa oli ihan suht asiallisessa kunnossa olevan näköinen kapistus.
Tänään otin sitten asiakseni selvittää tuon vermeen sielunelämät ja voi *ttu kele mitä touhua. Helpostihan siitä koneesta nyt ottaa suojamuovin pois ja pyöräkotelosta kanssa, mutta sitten joku taneli entinen omistaja on ollut oikea ideoiden kuningas ja sitä 19 millin kiristimen löysääjää on väännelty jollain jakoavaimella ja se oli sellanen lommojen luvattu laakso, että ei herran duudelis sentään. Lisäksi koko systeemi on ihan älyttömän ahtaassa paikassa, kampiakselin pyörä tulee tielle niin että perus lenkkiavaimella ei siihen pääse käsiksi, varsinkin kun joku sen on jo selvästi tehnyt aiemmin ja sen näköstä se setti olikin. Onneksi vähän kikkailemalla ja sopivasti hylsyä ja räikkää vapaasti siirtelemällä ja lukitusta ruuvvarilla aukomalla sain sellaisen asennon missä pääsi antamaan oikeasti vähän voimaa sille kiristimelle ja toisella kädellä nostamaan apulaitehihnan pois paikaltaan. Miksi näistä autoista ei voi koskaan tehdä helppoja huollettavia?
Seuraavaksi piti irrottaa se itse pumppu. No sehän on suorastaan nerokkaasti kiinni sen apulaitehihnan rullan takana olevilla 13mm pulteilla. Näitä pultteja saa sitten apulaitehihnarullan rei'istä jatkovarrella yrittää pyöritellä. Vaan on just sen mittasia pultteja että se hylsy, jatkovarsi, räikkä ja pultti eivät mahdu samaan aikaan sieltä ulos vaan tulee pelti vastaan räikän päässä. Viimeset kiekat saa pyöritellä sormivoimin tai yrittää saada just ja just räikän ilman jatkoa siihen pulttiin kiinni. On se ruattalainen insinööri vaan viisas. Kaikkeuden huippu on että niitä pultteja on kolme ja se kolmas on siellä aivan keskellä alhaalla sitä koko osaa, eli pulttia et näe, sellaista suuntaan ei yksinkertaisesti ole mistä sinne voisi saada silmänsä osumaan. Sokkona sitten ruuvailet pois ja taas vaihdettua takaisin paikalleen.
Sitten oli muuan vittumainen putki ja letku, mutta ne nyt ei aiheuttanut ongelmia kuin tunkemalla väkisin väliin kun ahtaaseen tilaan yritti uutta pumppua tunkea paikalleen. Sitten vaan käänteisessä järjestyksessä kaikki paikalleen. Apulaitehihnan kanssa oli kiva huomata, että joku vaihtanut baaseliin lyhyemmän hihnan, mutta se nyt ei menoa haittaa. Viimeinen hauskuus tuli tottakai siitä, että siellähän oli nyt sitten joka paikka täys sitä öljyä, mukaanlukien se löysytetty hihna. Seuraavaksi olikin kojelauta kuin joulukuusi ja mekkala, sekä savun määrä ihan kiitettäviä. No vähän vettä ja rättiä ja pari vinkasua myöhemmin oli auto kasassa ja lujaa ajoa tiedossa.
On tää köyhyys ja auton omistaminen paska yhtälö.
