Joissain autoissa kolisee kallistuksenvakaaja helposti, jos koripuslissa yhtään väljää, tätä ei välttämättä edes kädellä kokeiltuna havaitse. Iskarin yläpään laakerointi ja tietty koiranluut. Myös kaverin audi söi noita jarrusatulan kumeja aamupalaksi ja sitten montuissa kolisi.
Voisi hyvinkin olla nuo vakaajan puslat, kun ovat melko rapeassa kunnossa vaikkei noilla ole paljoa yli 20 vuotta ajettu...
Olen meinannut nuo monena vuonna vaihtaa, kun vaikuttaa sen verran vaivattomalta ja halvalta hommalta, mutta aina ajatellut, että auto menee kumminkin vuoden päästä paaliin, joten mitäpä suotta vaihtamaan. Mutta aina tuo paska vaan tuntuu menevän katsastuksesta läpi, joten ehkä ne olisi pitänyt joskus vaihtaa.
Jos nyt oikein tuon rakenteen muistan, niin en usko iskarin yläpäässä olevan klappia.
(Ostaessa toki toisen puolen yläpää paukkui kääntäessä ja tehostimen hihna vinkui, joten ajattelin, että kääntölaakeri siellä paskana vaan on.
No eihän se edes ollut hajalla, mutta uuden sinne silti laitoin. Ilmeisesti tuohon oli vaihdettu uusi jousi katkenneen tilalle ja laakeri oli asennettu väärään väliin.
Kääntölaakerina toimi siis kaksi metallipintaa vastakkain...
Ilmeisesti tuo veti aurauksenkin aivan vituilleen, kun vanhat renkaat olivat sisäkulmistaan räteille kuluneet ja vatkaamisesta päätellen rungotkin paskana. Nyt tuntuu kuluttavan rengasta ihan normaalisti, kun siellä on romut oikeassa järjestyksessä.)
Minulla ei syö satulat kumeja, mutta joskus noviisina jarruja kunnostaessa ajattelin, ettei sinne nyt liikaa passaa rasvaa laittaa.
Väljyydestä päätellen ilmeisesti tarkoitettu, että rasvaa pitää tunkea väliin miltei niin paljon kun sinne mahtuu.
Eipä siellä ole tosin tällä hetkellä "oikeaa" rasvaakaan välissä, mutta reilu 300 astetta kestävä kirkas silikoniton laboratoriorasva tuntuu pitävän jumitukset ja kolinat loitolla, kun muutaman vuoden välein vaihtelee, joten ei ole vielä tullut sitä hienoa keraamirasvaa ostettua.