Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Kuulunko vähemmistöön, kun minulle riittää yöllinen lataus? Työpäivinä on nettiradio auki bluetoothkuulokkeisiin sen 8h niin yleensä puhelimen akussa on illalla n. 40-50 % ?

No itselleni vie tuon bluetooth yhteyden lisäksi akkua navigointi, kuvien ottaminen, puhuminen, Parkki sovellusten käyttö, sähköpostin plärääminen, pikaviestimet, internetin selaus, Pdf:ien ja muun teksti lukeminen yms. Enkä istu työpöydän ääressä eikä ole tietokonetta mukana eikä monesti ole verkkovirtaa saatavissa. Puhelinta saa ladata työpäivän aikana ihan tosissaan. Akku loppuisi varmaan puolessa välissä päivää jos ei autossa olisi tehokasta laturia.
 
Jos on ihan hirveän karmea virrantarve koko ajan, mulle tulisi ekana mieleen hankkia virtapankki. Vasta ehkä neljäntenä ajatuksena voisin miettiä, onko puhelinten latausnopeudella jotain eroa tahi merkitystä. Todennäköisesti ei vielä neljäskään ajatus menisi tuolle osastolle.
Yhdelle täysin on on toiselle todellinen suunnittelun kukkanen eli pelkästään oma ajatus ei ole ainoa oikea.

@jetblack ehtikin väliin eli tarpeita on monia erilaisia. Normisti latailen itsekin hitaasti, taisi 18W olla. Mutta siitä huolimatta pikalaturi on aivan ehdoton kun siihen on tottunut. Yllättävän monta kertaa on tarvinnut sitä 10 minsan latausta jolla pääsee jo pitkälle. Ja autoon on myös hankinnassa pikalaturi.

Ennen oli powerbank joita on useampi. Yksi on kuollut, yksi antaa kokonaista 5V/2A ja latautuu ikuisesti jne. Uusintakaan ei varsinaisesti saa pikaladattua ja 18W muistelen maksimiksi. Ei kyllä kiinnosta kantaa hitaasti lataavaa bankkia mukana jos vaikka autossa saa hetkessä reilusti lisää.
Ja ihan sama noissa tosiaan on, edelleenkin saa arpoa, mikä toimii miten sen laitteen x kanssa. Suurempi kapasiteetti maksaakin joten kovin monia ei innosta ostaa vain todetakseen, ettei mikään muuttunut.

Ja oli mukana tulevien laturien tarpeesta mitä mieltä tahansa, on koko homma pelkkää suunnittelun kukkasta siihen asti kunnes sekä laturin että laitteen maksimi on selvästi esillä ja se pikalataus toimii eikä nykyiseen tapaan riipu kuun asennosta.
 
Minäkin usein lataan puhelimeni hitaasti läppärin USB-portista sillä sen antamalla vajaalla kymmenellä watilla.
Pieni USB-C PD ulostulo, vai joku muu pikalataus ? jos läppäri ladataan USB-PDllä, niin toivoisi että siitä myös saisi ulos vähän reilummin.


Jos on ihan hirveän karmea virrantarve koko ajan, mulle tulisi ekana mieleen hankkia virtapankki. Vasta ehkä neljäntenä ajatuksena voisin miettiä, onko puhelinten latausnopeudella jotain eroa tahi merkitystä. Todennäköisesti ei vielä neljäskään ajatus menisi tuolle osastolle.
En tiedä mille osastolle ollaan menossa, mutta virtapankit sopii hyvin suunnittelun ja markkinoinnin kukaksiin. On hyvin surkesti kerrottu mitä pikalatauksia ne tukee, toki se ettei kerrotta niin tarkoittaa että sen 2,5W tai 5W ehkä saa, on sitten todellä ärsyttävää reissussa. Mutta sitä ei kerrota edes kunnolla vaikka se virtapankki tukisi pikalatausta, sielä voikin saada ihan Qc, ja USB-C PD pikalatausta ulos, ja sen luurin paljon kohtuullisemmin ladattua.

Toinen mitä virtapankien tiedot ei kerro, voiko pankkia ladata samaanaikaan kun sillä lataa, ja jos voi niin millä teholla. Ja sitten se katkeaako virransyöttö jos ottaa pankit laturin pois.
 
Pieni USB-C PD ulostulo, vai joku muu pikalataus ? jos läppäri ladataan USB-PDllä, niin toivoisi että siitä myös saisi ulos vähän reilummin.
USB-C, mutta ei taida olla kovin PD. Läppäri on kolmisen vuotta vanha Legion 5 eikä osaa ottaa ko. portista virtaa sisään. Seuraavan vuoden malli olisi jo osannut.
 
Hauskalle kierteelle lähti keskustelu laturien pakkomyynnin osalta. :) Ei kai nyt olennaista ole se, että jollakin on se vanha tehoton laturi, ja siksi lataus illanviettoon meneekin höpöksi. Tähän oli se ei-niin-vaikea ratkaisukin, ostaa se uusi tehokas laturi, ennen illanviettoa, tai sitten sen ekan ongelman jälkeen.
Itse tosiaan lataan kännykkäni yöllä tai illalla ennen nukkumaan menoa, tai milloin sattuu. Ei ongelmaa, joska päivän aikana kuluu akkua max 40-60%, joten siinä on aina virtaa.
 
Puhelimen akku kestää pidempään jos sitä lataa hitaalla vauhdilla. Siis elinkaari vuosina ja kuukausina. Siitä syystä puhelin voi olla viisasta ladata öisin aina jollakin vanhalla 5 watin USB-laturilla. Hyvin se älypuhelimen akku ehtii silläkin vauhdilla tulla tyhjästä täyteen tyypillisten yöunien aikana. Mukava toki jos on sen lisäksi kotona joka pikalaturi, jolla saa tarvittaessa puhelimeen useamman tunnin lisää toimintaikaa vaikka 10 minuutin latauksella.
 
Viimeksi muokattu:
Puhelimen akku kestää pidempään jos sitä lataa hitaalla vauhdilla. Siis elinkaari vuosina ja kuukausina. Siitä syystä puhelin voi olla viisasta ladata öisin aina jollakin vanhalla 5 watin USB-laturilla. Hyvin se älypuhelimen akku ehtii silläkin vauhdilla tulla tyhjästä täyteen tyypillisten yöunien aikana. Mukava toki jos on sen lisäksi kotona joka pikalaturi, jolla saa tarvittaessa puhelimeen useamman tunnin lisää toimintaikaa vaikka 10 minuutin latauksella.
Miksi lainaat viestiäni, kun nämä pohdiskelusi ei liity tuohon minun postaukseeni millään tavalla?
 
Jatkoin laturikeskustelun tuonne laturketjuun.

Suunnittelin kukkauset ketjusta poimittu.
Hauskalle kierteelle lähti keskustelu laturien pakkomyynnin osalta. :) Ei kai nyt olennaista ole se, että jollakin on se vanha tehoton laturi, ja siksi lataus illanviettoon meneekin höpöksi. Tähän oli se ei-niin-vaikea ratkaisukin, ostaa se uusi tehokas laturi, ennen illanviettoa, tai sitten sen ekan ongelman jälkeen.
Itse tosiaan lataan kännykkäni yöllä tai illalla ennen nukkumaan menoa, tai milloin sattuu. Ei ongelmaa, joska päivän aikana kuluu akkua max 40-60%, joten siinä on aina virtaa.
Yksilön tarpeet on yksilöllisä, yksilön takia ei kannata tehotonta jakelua, joka tulee kaikille kalliiksi (ketjussa keskusteltiin aiemmin siitä kun puhelimen mukana ei tule kelvollista laturia)

Monella on erilaiset tarpeet, ja kaikki ei pääse hidaslataamaan, osa ei jonkin periaatteen vuoksi lataa yöllä.

USB-C on yhtenäistänyt latauksia, se ei vielä takaa että kaikki puhelimet lataisi pika tavallisella USB-C laturilla, vaikka luurissa olisi USB-C iitin.

Monella on niitä USB-A latureita, jotka tukee jotain epämääräistä lataussandartia, tai ei mitään. Jos ei ole yhteistä pikalatausta, niin lataaminen voi jäädä tekemättä, tai se menee perus USB tehouilla, 5V puoli amppeeri, 5V 900mA, tai 5v 1A, riippuen vähän liittimistä ja siitä miten paljon kaapeli+laite uskaltaa imeä. 2,5watin teho on niin pieni että virransuunta akussa voi olla sillä ulospäin.

vajaan 20wh akku, 2,5W teholla, niin siinä tekee jo tiukkaa että sen saa yöllä ladattua, jos vielä laturissa tuuppaa pilveen päivän tuotokset.

Verkkovirtalaturi on myös sellainen että olisi toivottavaa että ne olisi hyvässäkunnossa olevia, niiden osalta syytä olla huolissaan että vanhoja jää nurkkiin. Joten ihan kannustettavaa että ne kulkisi vanhan puhelimen mukana ser rojuihin entistä tehokkaammin.
 
Puhelimen akku kestää pidempään jos sitä lataa hitaalla vauhdilla. Siis elinkaari vuosina ja kuukausina. Siitä syystä puhelin voi olla viisasta ladata öisin aina jollakin vanhalla 5 watin USB-laturilla.
Joo, jos akku muuten ladatessa lämpenee liikaa. Mutta myös akun roikottaminen 100 %:ssa tuntikausia per vuorokausi lyhentää huomattavasti sen elinikää. Tyypillisestihän se akku latautuu tunnissa tai kahdessa vähän hitaammallakin laturilla ja sitten loput 6-7 tuntia yöstä se pysyy piripintaan ladattuna. Tuon ja paloturvallisuusriskin vuoksi litiumakkuja ei yleensä suositella yön aikana ladattaviksi. Tietysti tilannetta vähän parantaa, jos puhelimessa on ns. akun suojausominaisuus, mikä päällä akkua ei ladata ihan täyteen.
 
Jatkoin sinne laturiketjuun
Joo, jos akku muuten ladatessa lämpenee liikaa. Mutta myös akun roikottaminen 100 %:ssa tuntikausia per vuorokausi lyhentää huomattavasti sen elinikää. Tyypillisestihän se akku latautuu tunnissa tai kahdessa vähän hitaammallakin laturilla ja sitten loput 6-7 tuntia yöstä se pysyy piripintaan ladattuna. Tuon ja paloturvallisuusriskin vuoksi litiumakkuja ei yleensä suositella yön aikana ladattaviksi. Tietysti tilannetta vähän parantaa, jos puhelimessa on ns. akun suojausominaisuus, mikä päällä akkua ei ladata ihan täyteen.

Jos se akku ja latauselktorniikka / algoritmit on paskaa, niin sitten ne on ja voi tapahtua vaikka mitä.
Jos on ne hyvät, laadukkaat, niin kestää vuosia vaikka olisi kokoajan laturissa ja päällä, ja puhelin tyyppisessä käytössä yleistäen paljon suurempi lisäarvo että liikkeelle lähtiessä akku on täynnä. todennäköisesti tulee vähemmän niitä tyhjäksiajoja, akkun nuukailu tarpeita.

Mutta on totta että jos sitä nyt tarkoitus pitää 24/7 laturissa, niin voi olla parempi että valitsee asetukset mitkä optimoitu pitkään elinikää.

Yölatauksen etu on siinä että siitä tulee säännöllinen tapa, laite on ladattu ammulla, ja jos latausajat on pitkiä, niin monella niitä harvoja hetkiä milloin se onnistuu.

Jos laite tukee oikein nopeita latauksia ja siihen on mahdollisuus, niin voihan se ladata silloin kun onnistuu, antaa enemmän pelivaraa, toki varmaan silti haluaa että aamulla liikkeelle lähtiessä olisi akkutäynnä, mutta jos matkalla, työisteelläkin voi ladata, niin ei kaadu siihen.

Muistaa vaan sitten se että jos on jotain automaatioita, laturissa, koti wifi pilvipäivitykset, niin riittääkö aikaikkunat.
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti tilannetta vähän parantaa, jos puhelimessa on ns. akun suojausominaisuus, mikä päällä akkua ei ladata ihan täyteen.
Tässä taas onkin esimerkki ei suunnittelun kukkasesta vaan riemuvoitosta. Moisen ominaisuuden yleistyminen kesti aivan liian kauan, ja ja sen puuttuminen vitutti vuosikymmenet. Eivät sitäkään tuulipuvut osaa kaivata, mutta onneksi näitä nykyään on. Saa nähdä kuinka kauan. Voisihan sitä käyttäjäkokemusta hieman parantaa ja yhtenäistää poistamalla kaikki tällaiset joista käyttäjien enemmistö ei ole kuullutkaan eikä ki.
 
Jatkoin sinne laturiketjuun
Miksi ihmeessä? Varsinkin kun latureita ollaan koko ajan harmonisoimassa, on se ladattavan laitteen tehtävä ladata akkunsa järkevästi. Eli paremminkin on akkukeskustelua.
Ja idioottimaisesti toteutettu lataus taas on puhtaasti suunnittelun kukkanen.

Tässä taas onkin esimerkki ei suunnittelun kukkasesta vaan riemuvoitosta. Moisen ominaisuuden yleistyminen kesti aivan liian kauan, ja ja sen puuttuminen vitutti vuosikymmenet. Eivät sitäkään tuulipuvut osaa kaivata, mutta onneksi näitä nykyään on. Saa nähdä kuinka kauan. Voisihan sitä käyttäjäkokemusta hieman parantaa ja yhtenäistää poistamalla kaikki tällaiset joista käyttäjien enemmistö ei ole kuullutkaan eikä ki.
Ei tuota ominaisuutta ole vieläkään läheskään kaikissa vaikka näin olisi pitänyt olla jo aikoja sitten. Ei ole mikään yllätys montaa laitetta ladattavan yön yli tai muutoin ilman, että ollaan heti katkaisemassa latausta kun akku on täynnä. Ei tekniikan ole tarkoitus sitoa vaan paremminkin vapauttaa eikä se todellakaan toteudu jos vahdit tusinaa ladattavaa laitetta ihan vain sen vuoksi, ettei latauselektroniikkaa ole viitsitty suunnitella järkevästi.

Toisaalta toki myös se vaikuttaa, mitä käyttäjät haluavat. Moni haluaa akun olevan täynnä silloin kun liikkeelle lähtee. Siitä riippumatta akkua ei tarvitse pilata ja varsinkin läppäreissä ja vastaavissa akun voisi periaatteessa kytkeä aivan mainiosti irti silloin kun kone on telakassa / narun jatkona.
Luonnollisesti akkujen heikkeneminen mahdollisimman nopeasti pakottaa kuluttajan ostamaan vähintään uuden akun. Voi mainiosti miettiä, onko lopulta millainen osa suunnittelun kukkasta ja millainen tietoinen valinta.

Eikä se akun hengissä pysyminen mikään mahdoton tehtävä ole ollut vanhemmissakaan laitteissa. Muutamaa juttua varten on noin 20 vuotta vanha silloinen laadukas bisneskone. Ikänsä aikana on ollut 24/7 päällä ja laturissa kiinni vähintään 10 vuotta eikä akkua ole säälitty millään tavalla. Viimeksi käyttäessäni pari tuntia alkuperäisellä akulla. Aivan sama viitisen vuotta uudemmassa vastaavassa.
 
Voi mainiosti miettiä, onko lopulta millainen osa suunnittelun kukkasta ja millainen tietoinen valinta.
2004 vielä meni, 2014 alkaa vaikuttaa suunnitellulta vanhenemiselta ja 2024 ei jätä epäilystä. 2006 vitutti jo, kun läppärissä ei ollut kunnollista kellon ja jännitteen ohjausta kuormituksen suhteen vaan tämän joutui hoitamaan softatasolla itse puukottaen, kevyen työpöytäkäytön akkukäyttöajan kasvaessa muistaakseni reilusta puolesta tunnista noin tuntiin "rampa ankka"-puolikasakulla. Kone oli niin paska etten koskaan investoinut täysikokoiseen akkuun.

Eikä se akun hengissä pysyminen mikään mahdoton tehtävä ole ollut vanhemmissakaan laitteissa. Muutamaa juttua varten on noin 20 vuotta vanha silloinen laadukas bisneskone. Ikänsä aikana on ollut 24/7 päällä ja laturissa kiinni vähintään 10 vuotta eikä akkua ole säälitty millään tavalla. Viimeksi käyttäessäni pari tuntia alkuperäisellä akulla. Aivan sama viitisen vuotta uudemmassa vastaavassa.
Oletettavasti tuollaisessa läppärissä on ollut tavallista paremmalla tolalla muutamakin asia.
  • akkukennojen laatu ja yleinen sopivuus käyttötarkoitukseen
  • akun lämpösuunnittelu; akkujen jäähtyminen ja lämpöä tuottavan raudan jäähdytys muualle kuin akustoon
  • mahdollisesti käyttömitoitus sen täyden latausjännitteen osalta armollisempi kuin jossain halpiskoneessa, jossa maksimoidaan käyttöminuutit
  • tietysti myös suurempi alkuperäinen käyttöaika latauksella vs. tyypilliset halpislaitteet; kerää vähemmän syklejä, vaatii harvemmin latauksia, tulee ehkä jo vahingossa varastoitua matalammassa SOC
Itse kun olen omaan käyttöön hankkinut pelkästään kuluttajaläppäreitä, olen vasta nyt viimeisimmällä saavuttanut kunnollisen jatketun käyttöiän jossa laitteen elinkaarikulusta tuli hyvin edullinen. Yli neljä vuotta käyttökelpoinen. Tämä on myös ensimmäinen jossa akunsäästötoiminto, ja sehän on selvästi radikaalimpi toimi kuin puhelimissa; muistaakseni tuossa jäätyy 55-60% tasoon siinä missä puhelimessani 85%.
 
Tässä taas onkin esimerkki ei suunnittelun kukkasesta vaan riemuvoitosta. Moisen ominaisuuden yleistyminen kesti aivan liian kauan, ja ja sen puuttuminen vitutti vuosikymmenet. Eivät sitäkään tuulipuvut osaa kaivata, mutta onneksi näitä nykyään on. Saa nähdä kuinka kauan. Voisihan sitä käyttäjäkokemusta hieman parantaa ja yhtenäistää poistamalla kaikki tällaiset joista käyttäjien enemmistö ei ole kuullutkaan eikä ki.
Juu ja tuon lisäksi jotkut puhelimet osaavat nykyään ajoittaa yölatauksen herätyksen mukaan, jotta se akku latautuu täyteen vasta juuri ennen herätystä eikä sitä akkua suotta rasiteta suurinta osaa yöstä akkukemiat maksimitäpinöissä.
 
Juu ja tuon lisäksi jotkut puhelimet osaavat nykyään ajoittaa yölatauksen herätyksen mukaan, jotta se akku latautuu täyteen vasta juuri ennen herätystä eikä sitä akkua suotta rasiteta suurinta osaa yöstä akkukemiat maksimitäpinöissä.
Hienoa kun nopealla laturilla huomaat että laite lataillut rauhakseen, ja akku ei olekkaan täysi kun pitäisi liikahtaa tavallista aikaisemmin. Toki ihan sopiva ominaisuus säännöllistä rytmiä elävälle. Kuten se että fiksuillaan yöllä mitä asioita noudetaan, siis ilmoituksia pukkaa vasta aamulla. Erinomainen ominaisuus monessa, paitsi jos arponut väärin. Toki käyttäjä moka, miksi ei ole samalla viivalla ja opettanut oikein.
 
Hienoa kun nopealla laturilla huomaat että laite lataillut rauhakseen, ja akku ei olekkaan täysi kun pitäisi liikahtaa tavallista aikaisemmin. Toki ihan sopiva ominaisuus säännöllistä rytmiä elävälle. Kuten se että fiksuillaan yöllä mitä asioita noudetaan, siis ilmoituksia pukkaa vasta aamulla. Erinomainen ominaisuus monessa, paitsi jos arponut väärin. Toki käyttäjä moka, miksi ei ole samalla viivalla ja opettanut oikein.
No lataa ne silti akun heti lähes täyteen, ainoastaan sen lopun, joka suurinta rasitusta tuottaa vasta juuri ennen herätystä tai muuten opittua puhelimen käyttöönottoaikaa.
 
Hienoa kun nopealla laturilla huomaat että laite lataillut rauhakseen, ja akku ei olekkaan täysi kun pitäisi liikahtaa tavallista aikaisemmin. Toki ihan sopiva ominaisuus säännöllistä rytmiä elävälle. Kuten se että fiksuillaan yöllä mitä asioita noudetaan, siis ilmoituksia pukkaa vasta aamulla. Erinomainen ominaisuus monessa, paitsi jos arponut väärin. Toki käyttäjä moka, miksi ei ole samalla viivalla ja opettanut oikein.
Ei ongelmaa. Jos lähtisin optimoimaan noin viimeisen päälle ja lähtö aikaistuisi, olisikin 100% sijaan käytettävissä 85%. Tällä ei joko ole mitään väliä tai kovassa käytössä joutuu lataamaan lisää hieman aiemmin tai ehkä edes miettimään asiaa.

Käytännössä en kikkaile millään rutiineilla vaan jos haluan ladata täyteen, ja näin on kovin harvoin, otan manuaalisesti säästötilan pois käytöstä. Tarvittaessa vaikka ennen yön yli latausta.
 
Ei ongelmaa. Jos lähtisin optimoimaan noin viimeisen päälle ja lähtö aikaistuisi, olisikin 100% sijaan käytettävissä 85%. Tällä ei joko ole mitään väliä tai kovassa käytössä joutuu lataamaan lisää hieman aiemmin tai ehkä edes miettimään asiaa.

Käytännössä en kikkaile millään rutiineilla vaan jos haluan ladata täyteen, ja näin on kovin harvoin, otan manuaalisesti säästötilan pois käytöstä. Tarvittaessa vaikka ennen yön yli latausta.
Ok, lievennän vähän se säännöllistä rytmiä elävä oli vähän kärjistys, voi sopi myös johonkin muuhun profiiliin.

Kommenttini idea oli se että automaatiot, AI päättelyt voi johtaa käyttäjän kannalta ikäviin yllätyksiin. Esimerkki ei ollut tilanteesta jossa ei ole väliä onko se akku liikkeelle lähdössä täynnä vai ei, vaan tilanteeseen missä akunpitäisi olla täynnä jotta maximi käyttöaika/maximi suorituskyyk käytettävissä.

Ei sillä ole väliä jos mahdollisuus lataille liikkeessä saati joka tapauksessa latailisi, pärjäisi vaikka puolillaan olevalla akulla, tuskin silloin ikävä yllätys.
Joku mainitsi automatiikan joka lataa akun täyteen, tai lähes täyteen, ja joku prosenttiyksikö herutus just ennen arvottua lähtemistä, se historiallinen ominaisuus että "täynnä" tarkoittaa jotain melkein täydestä ylöspäin, ikävässä yllätyksessä oli kyse siitä että jäädään merkittävästi enemmän vajaaksi -> käyttäjä joutuu nuukaileen kesken matkan, jopa ajamaan akun tyhjäksi.
 
Ok, lievennän vähän se säännöllistä rytmiä elävä oli vähän kärjistys, voi sopi myös johonkin muuhun profiiliin.

Kommenttini idea oli se että automaatiot, AI päättelyt voi johtaa käyttäjän kannalta ikäviin yllätyksiin. Esimerkki ei ollut tilanteesta jossa ei ole väliä onko se akku liikkeelle lähdössä täynnä vai ei, vaan tilanteeseen missä akunpitäisi olla täynnä jotta maximi käyttöaika/maximi suorituskyyk käytettävissä.

Ei sillä ole väliä jos mahdollisuus lataille liikkeessä saati joka tapauksessa latailisi, pärjäisi vaikka puolillaan olevalla akulla, tuskin silloin ikävä yllätys.
Joku mainitsi automatiikan joka lataa akun täyteen, tai lähes täyteen, ja joku prosenttiyksikö herutus just ennen arvottua lähtemistä, se historiallinen ominaisuus että "täynnä" tarkoittaa jotain melkein täydestä ylöspäin, ikävässä yllätyksessä oli kyse siitä että jäädään merkittävästi enemmän vajaaksi -> käyttäjä joutuu nuukaileen kesken matkan, jopa ajamaan akun tyhjäksi.
Nuo katsoo sen milloin pitää olla täynnä herätyksen ajankohdasta. Jos lähdetkin jonain aamuna tavallista aiemmin ja käytät puhelintaherätyskellona, niin oletettavasti laitat herätyksenkin aiemmaksi. Vai ajattelitko että jos sitä herääkin normaalia aiemmin ihan itsestään.
Tuota ominaisuutta ei myöskään ole pakko käyttää, jos se ei millään omaan rytmiin toimi. Ei tarvi tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.
 
Nuo katsoo sen milloin pitää olla täynnä herätyksen ajankohdasta. Jos lähdetkin jonain aamuna tavallista aiemmin ja käytät puhelintaherätyskellona, niin oletettavasti laitat herätyksenkin aiemmaksi. Vai ajattelitko että jos sitä herääkin normaalia aiemmin ihan itsestään.
Tuota ominaisuutta ei myöskään ole pakko käyttää, jos se ei millään omaan rytmiin toimi. Ei tarvi tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.
Joo, sori huono ulosanti. Joo pointti oli siinä että tiedostaa haitat, ja löytää asetukset ja säätää ne kohdilleen, niin että akku ladattuna. En ole kieltämässä akun optimointia pitkään elinkaareen, jos niin haluaa ja kokee sen tärkeämmäksi kuin se että joskus sen takia virrat käy vähiin. Jollain toisella taasen on ihan yksi lysti onko 3v päästä jopa pariprosenttiyksikkö enemmän kapasiteettia jäljellä, vs se että liikkeelle lähtiessä akku on täynnä. saati nähdä vaivaa optimointiin.

Automatiikka voi toimia joillain, ja jos pettää, niin haitta pieni. Isoakku suhtessa tarpeenseen, on jo itsessään syklejä vähentävä ja antaa myös niille optimoinneilla pelivaraa enemmän.

niin oletettavasti laitat herätyksenkin aiemmaksi. Vai ajattelitko että jos sitä herääkin normaalia aiemmin ihan itsestään.
Tässä en nyt ajatellut jotain tiettyä henkilöä. Mutta osalla herätyskello on tärkeä ja moni käyttää puhelinta herätyskellona. Toki jos tulee poikkeava lähtö niin syitä voi olla monia ja yllättävässä ehkä sitä ei ole edellisellä iltana suunniteltu.
 
Nuo katsoo sen milloin pitää olla täynnä herätyksen ajankohdasta. Jos lähdetkin jonain aamuna tavallista aiemmin ja käytät puhelintaherätyskellona, niin oletettavasti laitat herätyksenkin aiemmaksi. Vai ajattelitko että jos sitä herääkin normaalia aiemmin ihan itsestään.
Tuota ominaisuutta ei myöskään ole pakko käyttää, jos se ei millään omaan rytmiin toimi. Ei tarvi tehdä asioista hankalampia kuin ne ovat.

Onko se jo muuttunut noin fiksuksi? Vaimon iPhonessa ainakin se "oppi" käyttäjän rytmin ja sen mukaan lataili. Äärimmäisen huonosti kyllä oppi, kun harva se aamu oli akku kunnolla latautumatta ja piti googlailla, että miten hitossa sen saa pois.
 
Onko se jo muuttunut noin fiksuksi? Vaimon iPhonessa ainakin se "oppi" käyttäjän rytmin ja sen mukaan lataili. Äärimmäisen huonosti kyllä oppi, kun harva se aamu oli akku kunnolla latautumatta ja piti googlailla, että miten hitossa sen saa pois.
Ainakin oma one plus nimenomaan katsoo ajan koska tarvii olla täynnä herätys ajasta.. jollei sitä ole aamulle ei ala ees ehdottaa optimoitua latausta vaan lataa kaiken mitä tulee
 
linja-auton katossa on 5 nappia kuin nopassa vitonen, keskimmäinen on punainen mutta ei ole stop vaan service-nappi, ja stop on yksi harmaista neljästä muusta :tup:
Puhut ilmeisesti kaukoliikenteen autosta.

Todennäköisesti johtuu siitä, että malli on suunniteltu alun perin markkinoille, joissa sitä palvelua vielä ajon aikana saa. Suomessahan tätä ei ole ollut vuosikymmeniin.

Toisaalta, stop-napille on aika vähän käyttöä kaukoliikennöinnissä ylipäätään.

Ymmärrän toki tuon epäloogisuuden sinänsä.
 
linja-auton katossa on 5 nappia kuin nopassa vitonen, keskimmäinen on punainen mutta ei ole stop vaan service-nappi, ja stop on yksi harmaista neljästä muusta :tup:
Puhut ilmeisesti kaukoliikenteen autosta.

Todennäköisesti johtuu siitä, että malli on suunniteltu alun perin markkinoille, joissa sitä palvelua vielä ajon aikana saa. Suomessahan tätä ei ole ollut vuosikymmeniin.

Toisaalta, stop-napille on aika vähän käyttöä kaukoliikennöinnissä ylipäätään.

Ymmärrän toki tuon epäloogisuuden sinänsä.
Joo, enimmäkseenhän tuo nappivalikoima on ollut ihmisille kummastelun kohde. Mieltämästäni alkuperäisen suunnittelun lähtökohdista miellän tuon ehkä ihan loogiseksi. Palvelunappi on korostettu, koska se on ainoa jota on ajateltu tavallisesti juurikaan käytettävän. Eihän se nyt mikään hätänappi ole, mutta se mitä pitäisi painaa jos(kun) herrasväellä olisi jokin kiireellinen asia palvelusväelle. Ne muut nyt on vähän toissijaisia, jotain lukuvaloja voi tarvita illalla joskus joku eikä sen kanssa niin kiire ole, ja stop-nappi nyt on vaan laitettu kun asennetaan paneeli, jos jossain auton käyttöskenaariossa tarvittaisiin.
 
Puhut ilmeisesti kaukoliikenteen autosta.

Todennäköisesti johtuu siitä, että malli on suunniteltu alun perin markkinoille, joissa sitä palvelua vielä ajon aikana saa. Suomessahan tätä ei ole ollut vuosikymmeniin.

Toisaalta, stop-napille on aika vähän käyttöä kaukoliikennöinnissä ylipäätään.

Ymmärrän toki tuon epäloogisuuden sinänsä.

1980-luvun alkussa oli Suomessa paikallisliikenteen busseissakin erikseen rahastajat. Siitä ei ole pienintäkään muistikuvaa, että oliko siihen aikaan paikallisliikenteen busseissa stop-nappulan lisäksi toinen nappi, jolla saattoi kutsua sen rahastajan paikalle. Mielikuva, että ei ollut muuta kuin STOP nappi.

NE nappulat STOP napin vieressä, jolla saattoi kutsua henkilökunnan paikalle oli yleisesti vielä 1990-luvulla pitkän matkan busseissa. Ei niissä kuitenkaan siihen aikaan ollut muuta henkilökuntaa kuin kuski. Parin kymmenen vuoden päästä tuskin on edes kuskia bussissa vaan eiköhän se kulje ilman kuljettajaa jo.
 
1980-luvun alkussa oli Suomessa paikallisliikenteen busseissakin erikseen rahastajat. Siitä ei ole pienintäkään muistikuvaa, että oliko siihen aikaan paikallisliikenteen busseissa stop-nappulan lisäksi toinen nappi, jolla saattoi kutsua sen rahastajan paikalle. Mielikuva, että ei ollut muuta kuin STOP nappi.

NE nappulat STOP napin vieressä, jolla saattoi kutsua henkilökunnan paikalle oli yleisesti vielä 1990-luvulla pitkän matkan busseissa. Ei niissä kuitenkaan siihen aikaan ollut muuta henkilökuntaa kuin kuski. Parin kymmenen vuoden päästä tuskin on edes kuskia bussissa vaan eiköhän se kulje ilman kuljettajaa jo.
Ei ne rahastajat enää ees 80luvulla sitä hommaa tehneet, paitsi pitkänmatkan autoissa (ehkä). Kaupungissa ne oli ihan lipun tarkastajia. Nykyään noi kaikki on kompattu kuskin vastuulle, ja alko oleen sillon jo
 
1980-luvun alkussa oli Suomessa paikallisliikenteen busseissakin erikseen rahastajat.
En pysty muistamaan moista, mutta olen ymmärtänyt että rahastaja oli lopuksi vähän sama kuin aikaa sitten varastetun lossin vahti. Töissä työmarkkinapoliittisista syistä eli matkustaja ja jonkin sortin henkinen apukuski.
 
1980-luvun alkussa oli Suomessa paikallisliikenteen busseissakin erikseen rahastajat. Siitä ei ole pienintäkään muistikuvaa, että oliko siihen aikaan paikallisliikenteen busseissa stop-nappulan lisäksi toinen nappi, jolla saattoi kutsua sen rahastajan paikalle. Mielikuva, että ei ollut muuta kuin STOP nappi.

NE nappulat STOP napin vieressä, jolla saattoi kutsua henkilökunnan paikalle oli yleisesti vielä 1990-luvulla pitkän matkan busseissa. Ei niissä kuitenkaan siihen aikaan ollut muuta henkilökuntaa kuin kuski. Parin kymmenen vuoden päästä tuskin on edes kuskia bussissa vaan eiköhän se kulje ilman kuljettajaa jo.

1980-luvulla, ja 1990-luvulla tosiaan oli busseissa niitä sinisiä nappeja katossa mistä saattoi kutsua tarjoilijan paikalle. Mutta ne taisi koskea lähinnä tilausajoja, en muista että perus-reittiliikenteessä olisi saanut tilattua aamu-shampanjaa napilla ikinä :)

Erilliset rahastajat oli raitiovaunuissa yleisiä tuolloin.
 
Hesan HKL:n alueen busseissa rahastus loppui kokonaan muistaakseni 1970.
Raitsikat jatkoi rahastajien kanssa viitisen vuotta sen jälkeen ja myös luopuivat kokonaan rahastajista 1970-luvun puolivälissä.
 
Menee jo ohi aiheen, mutta milloinkahan lentoemännät poistetaan lentokoneista. Nythän nämä toimii lähinnä elävinä myyntiautomaatteina. Tämä siis alle 4 tunnin lennoilla.
 
Menee jo ohi aiheen, mutta milloinkahan lentoemännät poistetaan lentokoneista. Nythän nämä toimii lähinnä elävinä myyntiautomaatteina. Tämä siis alle 4 tunnin lennoilla.
Offtopikkia tosiaan, mutta oletkohan koskaan lentänyt? Aika paljon heillä näyttäisi olevan eri tehtäviä, ja ehkä kaikki tehtävät eivät edes näy matkustajalle.
 
Todennäköisesti johtuu siitä, että malli on suunniteltu alun perin markkinoille, joissa sitä palvelua vielä ajon aikana saa. Suomessahan tätä ei ole ollut vuosikymmeniin.
Suomalaisille outo, ja en tiedä koska viimeiset "palveluvuorot" loppu, tilausajojakin ajetaan vuoropusseilla. Suomalainen tapa kai enemmänkin huuttaa, huitoa, odottaa kuin painaa nappia.
Siis tarkoitan että niissä palveluvuoroissa kuvio taisi mennän niin että se "palvelia" siellä kierteli pyytämättä.

Toisaalta, stop-napille on aika vähän käyttöä kaukoliikennöinnissä ylipäätään.
Jos ei linja mikä pysähtyy joka pysäkillä, niin ihan tarpeelinen.

En tähän hätään löytänyt tuosta panelista kuvia, mutta jos jossain se erottu lähinnä se tarjoilia nappi, niin sopii kuvaan, kyllä sen toivoisi olevan sellainen että pysäytys nappi erottuu ymmärettävästi, samoin valot, ym. Jos joku speksi vaatii että "tarjoilia" nappi on joku tarvitse jelppiä juttu ja oltava saavutettava, niin ei se estä muidenkin helppoa saavutettavuutta.
 
Menee jo ohi aiheen, mutta milloinkahan lentoemännät poistetaan lentokoneista. Nythän nämä toimii lähinnä elävinä myyntiautomaatteina. Tämä siis alle 4 tunnin lennoilla.

Ovat osa turvallisuushenkilökuntaa. tekevät muutakin kuin kaatavat kahvia. esim. tekevät jonkinasteista profilointia matkustajista, kuka on kännissä jne. Itse saanut pari kertaa siirron hätäuloskäynnin kohdalle kun joisssain konemalleissa ovi pitää nostaa irti ja heittää ulos niin siihen paikkaan halutaan joku suoritukseen pystyvä ihminen. Ja paikkanahan se on tilavampi.
 
Menee jo ohi aiheen, mutta milloinkahan lentoemännät poistetaan lentokoneista. Nythän nämä toimii lähinnä elävinä myyntiautomaatteina. Tämä siis alle 4 tunnin lennoilla.

Pari varmaan jää, juuri tuossa seurattua että myymisen lisäksi ne ovat siellä vahtimassa matkustajia, turvavyöt ja selkänojat yms. nousuissa ja laskuissa. Varmasti myös muita tarkastuksia. Tätä hommaa ei oikein voi siirtää lentäjille... Tietysti myös kaikki jotain erikoista tarvitsevat matkustajat(lihavimmat, lapset ja imettävät, invalidit yms.) tai sairastapaukset.

Pitää kyllä todeta tuosta lentokokemuskesta että joko istuin oli pieleen tehty tai käytetty tai sitten todella ikävä korkeampi kohta aivan takana joka otti pakaroihin tuohon suuniteltu...
 
No jos haluat maksaa toisista renkaista myös autoveron, niin siitä vaan ruksaamaan.
Ei jälkiasennusvarusteista makseta autoveroa. Kauppasopimuksella eritellään tehdastilausvarusteet jotka toimivat autoveron laskun perusteena.
Hyvänä esimerkkinä Vetokoukku. Jos otat lisävarustelistalta sähköisen vetokoukun joka tulee tehdasasennettuna, maksat siitä autoveron. Jos taas jälleenmyyjä asentaa koukun itse ennen luovutusta, ei autoveroa siitä tarvitse maksaa.

Koko autovero toimii kyllä hyvänä suunnittelun kukkasena.
 
Kämpän vesimittari ja siihen liittyvä kännykän sovellus. Näyttää hyvin kulutustiedot, hinnat saa syötettyä niin näkee eurot litrojen lisäksi ja vertailua keskiarvoihin. Mutta kun vessanpönttö vuosi vuorokauden verran ja kulutus tuon vuorokauden osalta oli kymmenkertainen, niin kaikki keskiarvovertailut on ihan turhia. Jos vaan voisi vaan voisi käppyrästä valita että "Jätä nämä tiedot huomioimatta kulutuslaskennan analyysistä" niin kaikki olisi hyvin.

Aihetta sivuten, saisikohan tuon yhden päivän kulutuksen jotenkin taloyhtiön piikkiin? pöntön kanssa oli sama ongelma kun muutin, ja huoltomies kävi putsaamassa säiliötä. Nyt vaan jäi itseltä huomaamatta tuo valuminen.
 
Pari varmaan jää, juuri tuossa seurattua että myymisen lisäksi ne ovat siellä vahtimassa matkustajia, turvavyöt ja selkänojat yms. nousuissa ja laskuissa. Varmasti myös muita tarkastuksia. Tätä hommaa ei oikein voi siirtää lentäjille... Tietysti myös kaikki jotain erikoista tarvitsevat matkustajat(lihavimmat, lapset ja imettävät, invalidit yms.) tai sairastapaukset.

Pitää kyllä todeta tuosta lentokokemuskesta että joko istuin oli pieleen tehty tai käytetty tai sitten todella ikävä korkeampi kohta aivan takana joka otti pakaroihin tuohon suuniteltu...
Lentokoneissa on henkilökuntaa ihan syystä ja koska kaikki mahdollinen maksaa ja vaatii yhtä ja toista hyväksyntää joten tekniikalla korvaaminen ottaa aikaa.

Mutta kyllä tuota turvavyöpuolta voi hiljalleen pitää lentokoneessakin suunnittelun kukkasena. Linja-autoissa vielä paljon suurempi kukkanen. Mikään muu kuin halu ei estä henkilöautoissa jo ikuisesti ollutta turvavyön kiinniolon valvontaa varsinkaan linja-autoihin, joissa vaatimukset ovat kevyemmät, turvavyö useammin tärkeä ja kuljettajan pitäisi muka pystyä valvomaan asiaa.
 
Kyllähän sitä kaukoliikenteessäkin tarvii, jos haluaa jäädä pois muualla kuin keskustassa. "Perinteiset" pikavuorot jättävät käsittääkseni ainakin joillekkin taajamien ulkopuolen pysäkeillekkin.
Juu useallekin. Tuollaisella kuljin aikanaan +40km koulumatkoja ja kyllä se pikavuorokin sieltä peltojen keskeltä poimi porukkaa kyytiin. Se pikavuoro lähinnä meni suoraan "isoa tietä" ja ohitti taajamat kun normivuoro kierteli sen taajaman läpi pikkuteitä.
 
Kyllähän sitä kaukoliikenteessäkin tarvii, jos haluaa jäädä pois muualla kuin keskustassa. "Perinteiset" pikavuorot jättävät käsittääkseni ainakin joillekkin taajamien ulkopuolen pysäkeillekkin.
Tiedän tämän kyllä. Siksi kirjoitinkin että aika vähän käyttöä. Ei ole tarvetta korostaa stop-nappeja samaan malliin kuin paikallisbusseissa, joita pysäytellään yhtenään.
 
Linja-autoissa vielä paljon suurempi kukkanen. Mikään muu kuin halu ei estä henkilöautoissa jo ikuisesti ollutta turvavyön kiinniolon valvontaa varsinkaan linja-autoihin, joissa vaatimukset ovat kevyemmät, turvavyö useammin tärkeä ja kuljettajan pitäisi muka pystyä valvomaan asiaa.
Mikä sen (linja-auto) kuljettajan vastuu on? Linja-autoissa käytettävä jos vyöt asennettu, aiemmin se on ollut matkustajan vastuulla, ja olen ymmärtänyt että mahdollinen kuljettajan muistutus kuulutus juontaa siitä että sen on todettu turvaväyön käyttö.
Henkilöautoissa alle 15v vyönkäytöstä on vastuussa (ainakin aiemmin) ollut huoltaja/holhooja, ja sen puutteessa kuljettaja, tarkoitatko tuolla linja-auton kuljettajaa? Teknisesti sai kai onnistu HA auto tyyliin, anturi onko paikka käytössä ja vyö kiinni + peilit/kamerat. Voin kuvitella jos joku koululaislinja missä joku kakara kieltäytyy.
 
Mikä sen (linja-auto) kuljettajan vastuu on? Linja-autoissa käytettävä jos vyöt asennettu, aiemmin se on ollut matkustajan vastuulla, ja olen ymmärtänyt että mahdollinen kuljettajan muistutus kuulutus juontaa siitä että sen on todettu turvaväyön käyttö.
Monestikohan on toivottu, että oikeasti lukisit viestisi ja vasta sitten lähettäisit? Tuostakaan ei kyllä selvää ota.

Turvavöistäkin on kirjoiteltu tänä vuonna mm wc-käyntien yhteydessä: Tiesitkö? Bussin vessaa ei saa käyttää ajon aikana – Jopa sakko uhkaa
Tuossa on tuotu tuo lakisääteinen tiedottamisvelvoite esille. Lisäksi viitataan muuhinkin vastuuseen, sen oikeellisuuteen en ota kantaa.
Onnettomuustilanteessa selvitetään aivan varmasti, onko lain mukaan tiedotettu ja ellei, ei kuljettaja kehuja kyllä saa. Jos kuljettajalla olisi tiedossa vyöttömien määrä, olisi mahdollista muistuttaa erikseen uudelleen.

Ja laittamasi sulut vaikuttavat merkittävästi asiaan. M3-luokan linja-auton kuljettajalla ei ole vastuuta alle 15-vuotiaiden vöiden käytöstä tiedottamista enempää. Muissa ajoneuvoluokissa vastuu on. Näin siis tilanteessa, jossa huoltaja ole mukana.
Vastuu on siis myös M2-luokassa (5000kg tai alle ja yli 8 matkustajapaikkaa) minibusseissa kuljettajalla. Tällaista kalustoa on koulukyydityksissä käytössä joten on todellakin suunnittelun kukkanen jättää turvavyövalvonta pois.
 
Viimeksi muokattu:
Monestikohan on toivottu, että oikeasti lukisit viestisi ja vasta sitten lähettäisit? Tuostakaan ei kyllä selvää ota.

Turvavöistäkin on kirjoiteltu tänä vuonna mm wc-käyntien yhteydessä: Tiesitkö? Bussin vessaa ei saa käyttää ajon aikana – Jopa sakko uhkaa
Tuossa on tuotu tuo lakisääteinen tiedottamisvelvoite esille. Lisäksi viitataan muuhinkin vastuuseen, sen oikeellisuuteen en ota kantaa.
Onnettomuustilanteessa selvitetään aivan varmasti, onko lain mukaan tiedotettu ja ellei, ei kuljettaja kehuja kyllä saa. Jos kuljettajalla olisi tiedossa vyöttömien määrä, olisi mahdollista muistuttaa erikseen uudelleen.

Ja laittamasi sulut vaikuttavat merkittävästi asiaan. M3-luokan linja-auton kuljettajalla ei ole vastuuta alle 15-vuotiaiden vöiden käytöstä tiedottamista enempää. Muissa ajoneuvoluokissa vastuu on. Näin siis tilanteessa, jossa huoltaja ole mukana.
Vastuu on siis myös M2-luokassa (5000kg tai alle ja yli 8 matkustajapaikkaa.ä) minibusseissa vastuu on kuljettajalla. Tällaista kalustoa on koulukyydityksissä käytössä joten on todellakin suunnittelun kukkanen jättää turvavyövalvonta pois.
Kiitos vastauksesta, noin vähän epäilin, (että linja-auto kuski ei vastuussa alle 15 turvavöistä)

Linkkisi mukaan riittää että siellä on ne merkit, eli kuljettejalle ei siitä pitäisi kohtuutonta vastuu ongelmaa syntyä. Ja yhtiöiden käytäntö on että turvavyöpakosta myös tiedotetaan, joka tutkimusten mukaan lisää selkeästi turvavyön käyttöä. Ja linkkisi mukaan myös täyttäisi sen tiedottamisen velvoitteen, jos vaikka joku olisi raaputtanut merkit pois :-)

En nyt keksi mikä tuossa se suunnittelun kukkanen, siis miten parantaisit tuota ?
 
Kiitos vastauksesta, noin vähän epäilin, (että linja-auto kuski ei vastuussa alle 15 turvavöistä)
Vastuu on siis myös M2-luokassa (5000kg tai alle ja yli 8 matkustajapaikkaa) minibusseissa kuljettajalla.
Aika moni laskee nuo linja-autoksi. En lähde uusien autojen painoja käymään läpi mutta esim Sprinteristä on ollut 1+22 paikkainen, joka saatu kokonaispainona tasan 5000kg
Aja tuollaisella koulukyytiä niin olet vastuussa kaikkien vöistä.

Linkkisi mukaan riittää että siellä on ne merkit, eli kuljettejalle ei siitä pitäisi kohtuutonta vastuu ongelmaa syntyä.
Linkatun lisäksi nuo ovat suoraan lakitekstissä. Ja kyllä, merkinnät riittävät jos sellaiset on olemassa.

En nyt keksi mikä tuossa se suunnittelun kukkanen, siis miten parantaisit tuota ?
Jätit lukematta M2-luokan. On todellinen kukkanen, ettei tuollaisessa ole valvontaa vöille mutta kuljettajalla on (koulukyydeissä) vastuu asiasta.
Isommissakin kuljettajalla olisi mahdollisuus muistuttaa asiasta jos vöitä ei käytetä. Turvallisuutta lisäävä asia siis.

Ja lähtökohta oli lentokone. Sillä puolella moni asia tapahtuu hitaasti mutta kyllä sekim suunnittelun kukkanen on, että ihmisvoimin käydään pahimmillaan 500+ paikkaa läpi ja osa avaa vyön heti kun on lentoemo ohi mennyt. Ei yhtään helpompi jos näkisi suoraan vyöttömien paikkanumerot?
 
Ja lähtökohta oli lentokone. Sillä puolella moni asia tapahtuu hitaasti mutta kyllä sekim suunnittelun kukkanen on, että ihmisvoimin käydään pahimmillaan 500+ paikkaa läpi ja osa avaa vyön heti kun on lentoemo ohi mennyt. Ei yhtään helpompi jos näkisi suoraan vyöttömien paikkanumerot?
Lentokoneissa tosiaan kaikki uudistukset kestävät "ikuisuuden" kun pitää testata ja sertifioida ja tiesmitä moneen kertaan.

Mutta lentokoneissa koitetaan myös välttää ylimääräistä painoa, jota väistämättä turvavyömonitoroinnista tulisi, kaapelia tulisi kilometri lisää plus turvavyöanturit siihen päälle. Lisäksi turvavöiden malli pitäisi vaihtaa, nykyäänhän lentokoneissa on malli jossa on solki keskellä ja molemmista laidoista lähtee se kankainen turvavyö sinne penkkiin kiinni, tuohon malliin on aika hankala saada mitään sähköjohtoa anturille eli solki pitäisi toteuttaa samaan tyyliin kuin autoissa.

Lisäksi se turvavöiden valvontalogiikka/tietokone vie sähköä, tuo lisää painoa ja pitää sertifioida moneen kertaan ettei aiheuta mitään häiriöitä lentokoneen muille järjestelmille joten tuossa on niin monta "pientä" asiaa ettei tuollaista ihan herkästi lähdetä ainakaan olemassa oleviin konetyyppeihin lähdetä tekemään, ellei ole ihan pakko. Joihinkin tuleviin koneisiin tuollainen ehkä voi joskus olla tulossa mutta tosiaan kun nykyiset turvavyöratkaisut on testattuja ja hyväksyttyjä niin ihan pienen syyn takia lentokonevalmistajat eivät tuohon lähde.

Tietty jos tuollaisen turvavyöjärjestelmän toteuttaminen oikeasti parantaisi merkittävästi lentoturvallisuutta enemmän kuin siitä tulee haittapuolia ja kustannuksia niin tuollainenhan toteutettaisiin kyllä jollain aikataululla.

Itse olen ollut parissa projektissa mukana jotka eivät edes ilmailuun liittyneet millään tavalla mutta niissäkin vaadittiin kaikenlaisia testauksia ja sertifiointeja ja siinäkin meni aikaa ja rahaa ihan tolkuttomia määriä ja kun ilmailussa nuo vaatimukset ovat vielä jonkun verran tiukempia niin voisin kuvitella että ihan helppoa, nopeaa tai halpaa tuollaisen järjestelmän lisääminen ei olisi.
 
Lentokoneissa tosiaan kaikki uudistukset kestävät "ikuisuuden" kun pitää testata ja sertifioida ja tiesmitä moneen kertaan.

Mutta lentokoneissa koitetaan myös välttää ylimääräistä painoa, jota väistämättä turvavyömonitoroinnista tulisi, kaapelia tulisi kilometri lisää plus turvavyöanturit siihen päälle.
Kyllä, koko postauksesi on asiaa ja näinhän tuo on. Nopeasti ei todellakaan tapahdu, vaatimuksia on niin paljon. Ja kaikesta huolimatta koneissa on nähty mitä uskomattomampia suunnittelun kukkasia.

Paino on tottakai merkittävässä roolissa. Se taas on ihan oman keskustelun aihe, voisiko lentoemoja olla vähemmän jos automaation määrää lisätään. Painon muutos suuntaan tai toiseen, vähemmän palkkakuluja jne eli monta vaikuttavaa tekijää.

Paino ja erilaiset sertifioinnit toisaalta taas kuuluvat osin oleellisesti tähän ketjuun. Osa melkoisilta kukkasilta vaikuttavista asioista voi johtua muista rajotteista.
 
Keittiön kaapeissa 30x30x3mm vetimet. Ettei olisi liian helppoa, niin jääkaappipakastimessa noita on 2 päällekkäin, eikä kukaan pysty avaamaan sitä vetämällä. Pitäisi siis sivuista ottaa kiinni 3mm paksusta vetimestä :rofl: :facepalm: :whistling:
 
Viimeksi muokattu:
Edelleenkin saa kaupasta puhelimia jotka kestää ilman tuskaa sen noin viikon tai enemmän. Ei tarvitse kantaa tiiliskiveä (powerbankki) siinä rinnalla koko ajan tai jännittää koska loppuu virta ja kiukutella siitä tai latureista. Onhan se isoakkuinen puhelin paksumpi kuin superslimmi hyperohut, mutta silti kätevämpi kuin kantaa sitä tiiliskiveä vierellä erikseen. Myös ihan normikokoisen puhelimen saa melko helpolla optimoinnilla kestämään noin viikon, jos ei ihan kaikki paskeet ole pakko olla koko ajan päällä siinä ja päivittymässä.
 
ja stop-nappi nyt on vaan laitettu kun asennetaan paneeli, jos jossain auton käyttöskenaariossa tarvittaisiin.
Toisaalta, stop-napille on aika vähän käyttöä

Eikö se ole edelleenkin se normaali tapa ilmaista halunsa jäädä kyydistä ilmoittamalla stop-nappulaa painamalla, että seuraavalle pysäkille seis?
Näin se ainakin ennen on toiminut, tosin viimeisestä on kyllä aikaa enemmän kuin vähän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 468
Viestejä
4 489 510
Jäsenet
74 243
Uusin jäsen
Alzu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom