Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Eikkas]

24x TenGigabit kytkin <2k€ SFP+ eli kuitukampe. Ei paha.

IT-laitteet: konfiguraattorit, verkot, palvelimet ja tallennus | Senetic

Laaja valikoima IT-laitteita. Kilpailukykyiset hinnat, luotettavat brändit ja asiantunteva neuvonta. Valitse parhaat ratkaisut Seneticiltä

www.senetic.fi

Jaa-a vai oliko sittenkään. Hakutulos googlessa; "Cisco SG350XG-24F 24-port Ten Gigabit (SFP+) Switch alennus 45%. SG350XG-24F-K9-EU - Meidän hintamme (ALV 0%): 1 533,18 €. Katso tätä!"

Sit kun talossa on 115 kämppää ja portit jakaantunut 3 jakamoon, niin maksaa yli 20ke ostaa tollaiset ja siinä ei ole sfp+ moduuleita vielä mukana. 115 kpl sfp+ maksaa päälle muutaman tonnin..

Eero

 

[Rensu]

Sit kun talossa on 115 kämppää ja portit jakaantunut 3 jakamoon, niin maksaa yli 20ke ostaa tollaiset ja siinä ei ole sfp+ moduuleita vielä mukana. 115 kpl sfp+ maksaa päälle muutaman tonnin..

Eero

Eli pari satkua per huoneisto. Ei ole oikeastaan mitään mieltä kauhistella kokonaishintaa, koska huoneistokohtainen hinta on ainoa jolla on jotain merkitystä.

Mutta siinä olet oikeassa, ettei kuitu ole mikään pakkovalinta jos vain vedot pysyy alle 100m. Vaikea kuvitella että cat 6 kaapelointi ei riittäisi melko pitkälle tulevaisuuteen.

 

[Nocknet]

24x TenGigabit kytkin <2k€ SFP+ eli kuitukampe. Ei paha.

IT-laitteet: konfiguraattorit, verkot, palvelimet ja tallennus | Senetic

Laaja valikoima IT-laitteita. Kilpailukykyiset hinnat, luotettavat brändit ja asiantunteva neuvonta. Valitse parhaat ratkaisut Seneticiltä

www.senetic.fi

Jaa-a vai oliko sittenkään. Hakutulos googlessa; "Cisco SG350XG-24F 24-port Ten Gigabit (SFP+) Switch alennus 45%. SG350XG-24F-K9-EU - Meidän hintamme (ALV 0%): 1 533,18 €. Katso tätä!"

Halvin 10G kytkin taitaa olla MikroTik CRS326-24S+2Q+RM. 24 kpl SFP+ porttia + 2 kpl 40G QSFP porttia. Noin 350€ (alv 0%).

Tuolla se @Eikkas 115 kämppää parilla tonnilla, eli 15€ kämppää kohti.

 

[jessenic]

Onko kukaan keksinyt miten huoneistojakamo pakotteesta taloyhtiössä pääsee sisäverkkoremontissa eroon? Kukaan meistä ei halua rumaa metallilaatikkoa seinään täysin turhaan (varsinkin kun siitä laatikosta saa maksaa useamman satasen parhaillaan) kun kuitu vedettäisiin sinne ja siitä metri sitten varmaan alas lattian rajaan pistoke. Täysin turhaa rahan hukkaa ja rumaa settiä, kun pistokkeen voisi vetää lattian rajaan pistorasian viereen suoriltaan.

E: Itseasiassa kun luin nyt enemmän tuota M65 niin siinä lukee, että myös rasia voidaan luokitella huoneistojakamoksi

Missä lukee, että rasia riittää? Mutta ei noita sinänsä valvota. Minunkin mielestä täyttä rahanhukkaa kun vanhasta talosta kyse. Vetäkää pistorasian viereen ja perustelut sillä, että esim. sähkörempan yhteydessä tulee huoneistojakamot kustannustehokkaasti aikanaan.

Sinne huoneistojakamoon pitäisi vetää sähkötkin M65 mukaan, eli kalliiksi menisi.

 

[Nocknet]

Laitetaan tämän vielä linkki tuohon paljon puhuttuun M65:seen:

Kiinteistön sisäverkko | Traficom

Taloyhtiöissä käytetään kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja eli sisäverkkoja televisio- ja radio-ohjelmien sekä kiinteiden laajakaista- ja puhelinpalvelujen välittämiseen kiinteistöjen sisällä. Nämä palvelut välitetään kiinteistön yhteisantenniverkossa ja -järjestelmässä tai...

www.traficom.fi

Tässä vielä oleellisin osuus kaikille tiedoksi:
"Määräys 65 edellyttää, että sisäverkot ovat rakenteeltaan tähtiverkkoja. Vuoden 2014 alusta lukien rakennettaviin, uusittaviin ja kunnostettaviin asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmiin on asennettava kuidut jokaiseen asuinhuoneistoon."

 

[Hyrava]

Itse olisin varsin tyytyväinen jos yhteys asuntoon asti tulisi kuidulla ja mielellään niin että kuitu tulisi jostakin vaikka pidemmältäkin suoraan asuntoon ettei paikallinen sähkökatko heti katko yhteyttä. Tällä hetkellä nettiliittymän nimenä on kyllä "kotikuitu" mutta tiedän että edes koko taloyhtiöön netti ei tule kuidulla vaan koaksiaalilla jostakin lähistöltä ja viereisen rapun kellarissa on sitten antennivahvistin joka tuntuu olevan herkkä ulkolämpötilan muutoksille eikä ole mitenkään upsattu tai akkuvarmistettu eli pienenkin sähkökatkon akiana netti pätkäisee.

Tosin, nykyään mulla on toissijaisena yhteytenä onneksi toisen operaattorin 4G-simmi joka on mun reitittimessä failover-yhteytenä. Se tosin on vain 20-megainen yhteys mutta kyllä silläkin nyt töitä tekee ja vähän jotain surffailee. Vielä kun jostain saisi kolmannen operaattorin simmin erittäin edullisesti niin olisi ainakin netti varmistettu niin kauan kun vaan oma liki 4kVA upsaus kestää.

Naapurit tosin ovat kovin ihmetelleet tuota mun varavoimaa kun mulla on pitkin kämppää muutamia ledivaloja (vain muutaman watin edestä) upsin perässä ja valot palaa sähkökatkon aikanakin. On muuten varsin mukava ominaisuus, suosittelen muillekin... Käytännössä tärkeimmissä tiloissa eli wc, keittiö ja makuuhuone on edes jotain valoa. Olohuoneessa ja käytävillä on vain jotain muutaman milliwatin kulkuvaloja.

 

[Persojet]

Missä lukee, että rasia riittää? Mutta ei noita sinänsä valvota. Minunkin mielestä täyttä rahanhukkaa kun vanhasta talosta kyse. Vetäkää pistorasian viereen ja perustelut sillä, että esim. sähkörempan yhteydessä tulee huoneistojakamot kustannustehokkaasti aikanaan.

Sinne huoneistojakamoon pitäisi vetää sähkötkin M65 mukaan, eli kalliiksi menisi.

Soveltamisohje:

Kotijakamolla tarkoitetaan asuinhuoneistoon sijoitettua tilaa (komero, kotelo, rasia tai niitä vastaava muu tila), jossa kotikaapelointi ja nousukaapelointi liitetään yhteen.

Itse myös sitä mieltä, että aivan turhaa kulua tulee semmoisesta peltikaapista. Sitä voi sitten tosiaan jonkun isomman rempan yhteydessä miettiä jos rakentaa. Siihen voi sitten vanhan kuiturasian kuidut kiskoa putkesta ja siirtää menemään sinne jakamoon.

 

[Nocknet]

Kyllähän nuo [hallittu kytkin/reititin] vaikuttaa olevan yli tuplasti kalliimpi kuin mediamuuntimet.

Toki näin, mutta samalla voi miettiä onko se oikea paikka säästää muutama kymppi.

Pääpointti alkuperiäisessä viestissäni oli kuitenkin se, että jos budjetti on 50€ niin kannattaa ilman muuta laittaa se raha hallittuun kytkimen tai reitittimeen, eikä tyhmään mediamuuntimeen. Toissijainen pointti oli se, että käypä mediamuuntimen hinta on kaksi kymppiä, ei viisi kymppiä.

 

[Hyrava]

Oma kokemus noista ihan halvimmista mediamuuntimista on se, että ne tuppaavat hajoamaan vuoden-parin sisällä joten vähän parempi/kalliimpi 50e malli saattaa kuitenkin olla parempi investointi. Tai ainakin duunissa noita ihan halvimpia on saanut olla vaihtamassa koko ajan kun ne porsii about takuuajan päättymisajan molemmin puolin.

CTC:n edulliset muuntimet ovat tuntuneet kestävän kohtuullisesti, niitä ei ole tarvinnut käydä vaihtelemassa (ainakaan vielä) mutta joku halpisvalmistaja oli ihan toivoton, kaikki ovat hajonneet viimeistään 2v iässä. Ja kun noissa halvimmissa vikaantuminenkin on ollut epämääräistä,osa on vaan ruvennut hitailemaan, osa toimii ivo-bootin jälkeen taas vuoden moitteettomasti, osa vaan on simahtanut kokonaan jne.

Toisaalta kohtuullisen toimivia kytkimiä kuituportilla alkaa saamaan liki samaan rahaan niin kannattaa miettiä parikin kertaa kumpi on fiksumpi valinta.

 

[dot1q]

Hallitun laitteen vikatilanne on paljon helpompi selvittää, kuin näennäisesti pelkällä sähköllä toimivan muuntimen. Sen takia, kukaan kenellä vähänkään on kokemusta hommasta, ei suosittele noita mediamuuntimia pitkäaikaiskäyttöön.

 

[Eikkas]

Halvin 10G kytkin taitaa olla MikroTik CRS326-24S+2Q+RM. 24 kpl SFP+ porttia + 2 kpl 40G QSFP porttia. Noin 350€ (alv 0%).

Tuolla se @Eikkas 115 kämppää parilla tonnilla, eli 15€ kämppää kohti.

En varmaan itse ostaisi halvinta. Odotellaan, että saa laaturautaa..

Eero

 

[Pakana]

Uudiskohteissahan vaatimus on, että sinne pitää vetää kuitu ja ethernet. Vanhoissa kohteissa tälläistä vaatimusta ei ole? (eipä näitä remppakohteiden osalta muutenkaan valvota)

Vaikka sisäverkko olisi taloyhtiön vastuulla, niin ei se kyllä lohduta, jos operaattori ei tuo sinne kuin ethernet kytkimen. Voidaanhan se toki ethernetistä muuttaa kuiduksi, mutta kulurakenne nousee aika paljon, jos asuntoja on kymmenittäin.

Eero

Mitenköhän tuota kuitu+ethernet vaatimusta voidaan käytännössä soveltaa rivariyhtiössä. Pienimpiä rivariyhtiöitä lukuunottamatta se cat6 kaapelointi ei toimi kaikissa asunnoissa, jolloin asunnot ei ole yhdenvertaisessa asemassa. Periaatteessa tuon yhdenmukaisuuden perusteella pitäisi kaikkiin asuntoihin vetää vain kuitu, jos se kuitu olisi ainoa toimiva teknisesti yhteys niissä kauempana olevissa asunnoissa.

Käytännössähän tuollaisessa tilanteessa pelkällä kuidulla toteutettu sisäverkko on se kaikkein selkein, se millä tavalla se kuituyhteys jatketaan talojakamosta asuntoon on oikeastaan operaattorin ongelma. Tietysti jos operaattori pitää jääräpäisesti kiinni siitä ethernet vaatimuksestaa, niin jääkö se sitten taloyhtiön asiaksi hommata siihen mediamuunteimet väliin?

 

[Eikkas]

Eli pari satkua per huoneisto. Ei ole oikeastaan mitään mieltä kauhistella kokonaishintaa, koska huoneistokohtainen hinta on ainoa jolla on jotain merkitystä.

Mutta siinä olet oikeassa, ettei kuitu ole mikään pakkovalinta jos vain vedot pysyy alle 100m. Vaikea kuvitella että cat 6 kaapelointi ei riittäisi melko pitkälle tulevaisuuteen.

No, taloyhtiöissä nyt on vaan pulaa rahasta. En näkisi pakkohankintana sisäverkon päivittämistä 10G, kun moni ei saa laitteistaan edes 1G läpi.

Jos se raha kasvaisi puissa, niin olisi ehkä vaihdettu. Taitaa silti 2G asuntoon olla overkilliä.. itselläni toki jo on!

Eero

 

[Eikkas]

Mitenköhän tuota kuitu+ethernet vaatimusta voidaan käytännössä soveltaa rivariyhtiössä. Pienimpiä rivariyhtiöitä lukuunottamatta se cat6 kaapelointi ei toimi kaikissa asunnoissa, jolloin asunnot ei ole yhdenvertaisessa asemassa. Periaatteessa tuon yhdenmukaisuuden perusteella pitäisi kaikkiin asuntoihin vetää vain kuitu, jos se kuitu olisi ainoa toimiva teknisesti yhteys niissä kauempana olevissa asunnoissa.

Käytännössähän tuollaisessa tilanteessa pelkällä kuidulla toteutettu sisäverkko on se kaikkein selkein, se millä tavalla se kuituyhteys jatketaan talojakamosta asuntoon on oikeastaan operaattorin ongelma. Tietysti jos operaattori pitää jääräpäisesti kiinni siitä ethernet vaatimuksestaa, niin jääkö se sitten taloyhtiön asiaksi hommata siihen mediamuunteimet väliin?

Tyypillisestihän tehdään välijakamoja jos segmentin pituus uhkaa loppua kesken.

Kait ne mediamuuntimetkin olisi voitu ostaa, mutta koko rempan hinta muutenkin oli paljon vaikka telaoperaattori olisi ollut epäjäärempi. Myivät sitten kaapelimodeemin pienellä tappelulla.

Eero

 

[Nocknet]

En varmaan itse ostaisi halvinta. Odotellaan, että saa laaturautaa..

Eero

Senkus odottelet. Kyseessä ei nyt kuitenkaan ollut mikään suositus käyttää jotain Tp-linkkiä, vaan Mikrotikiä. Mikrotikit ovat kustannustehokkaita ja hoitavat perustoiminnot ihan mallikkaasti. Ja taloverkossa ei tarvita muuta kun perusominaisuuksia. Lainatakseni mainosmiestä niin se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa...

 

[Nocknet]

Mitenköhän tuota kuitu+ethernet vaatimusta voidaan käytännössä soveltaa rivariyhtiössä.

Ethernetiä ei tarvitse asentaa, jos vanhat puhelinkuparit jätetään paikoilleen.

Käytännössähän tuollaisessa tilanteessa pelkällä kuidulla toteutettu sisäverkko on se kaikkein selkein, se millä tavalla se kuituyhteys jatketaan talojakamosta asuntoon on oikeastaan operaattorin ongelma. Tietysti jos operaattori pitää jääräpäisesti kiinni siitä ethernet vaatimuksestaa, niin jääkö se sitten taloyhtiön asiaksi hommata siihen mediamuunteimet väliin?

Koska kuparit pitää olla talossa niin operaattori voi vain ilmoittaa että tulee VDSL.

 

[Eikkas]

Senkus odottelet. Kyseessä ei nyt kuitenkaan ollut mikään suositus käyttää jotain Tp-linkkiä, vaan Mikrotikiä. Mikrotikit ovat kustannustehokkaita ja hoitavat perustoiminnot ihan mallikkaasti. Ja taloverkossa ei tarvita muuta kun perusominaisuuksia. Lainatakseni mainosmiestä niin se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa...

Kun käyttäjiä on 200 kappaletta, niin homman täytyy toimia. aina.

Eero

 

[mikajh]

Kun käyttäjiä on 200 kappaletta, niin homman täytyy toimia. aina.

Kyllä, mutta eihän se toimi edes operaattorin puolesta aina. Siksi ei olisi hassumpi juttu käyttää multi-WANia vähintään kahdella ISP:llä. Lisäksi kaikki komponentit kahdennettu tai muuten vikasietoisia normaalin verkonvalvonnan lisäksi. Esim. hälytys jos kytkimen toinen PSU on kaputt.

Jos käyttäjät rakentaa tuon itse, niin enemmän maksaa kuin keskitetysti koko taloyhtiössä. Lisäksi kaikki saavat nauttia aina toimivista yhteyksistä.

 

[Eikkas]

Kyllä, mutta eihän se toimi edes operaattorin puolesta aina. Siksi ei olisi hassumpi juttu käyttää multi-WANia vähintään kahdella ISP:llä. Lisäksi kaikki komponentit kahdennettu tai muuten vikasietoisia normaalin verkonvalvonnan lisäksi. Esim. hälytys jos kytkimen toinen PSU on kaputt.

Jos käyttäjät rakentaa tuon itse, niin enemmän maksaa kuin keskitetysti koko taloyhtiössä. Lisäksi kaikki saavat nauttia aina toimivista yhteyksistä.

Lähinnä tässä tarkoitettiin, että jos verkkorauta aiheuttaa ongelmia, niin siitä tulee enemmän kuin päänsärky.

.. onhan toi yli kolme vuotta jo ollut ajossa ja on toiminut. On sitä kahdennusta joskus pohdittu.

Eero

 

[Pakana]

Ethernetiä ei tarvitse asentaa, jos vanhat puhelinkuparit jätetään paikoilleen.


Koska kuparit pitää olla talossa niin operaattori voi vain ilmoittaa että tulee VDSL.

Ajattelin nyt lähinnä uudiskohdetta, saneerauksessa tilanne on tavallaan selkeämpi juuri niiden olemassa olevien kaapeleiden takia.

Tietysti tässä aiemmin oli puhetta siitä että jos puhelinputkitus käytetään saneerauksessa, kuituverkon saisi mahtumaan vanhoihin puhelinnousuihin jakaen sitä samaan pienempiin kaapeleihin kerrosrasioissa kuin alkuperäistä puhelinverkkoakin, mutta silloinhan sinne ei jäsii sutä kuparikaapelia, toisin kuin vetämällä sinne cattikaapelit (jotka ei siis todennäköisesti mahdu nousuihin).

 

[Nocknet]

Kun käyttäjiä on 200 kappaletta, niin homman täytyy toimia. aina.

Eero

No sehän on tietysti aina lähtökohta. Miten tämä liittyy siihen, että kannataa polttaa rahaa 20 tonnia kun kahdellakin saa saman lopputuloken?

 

[Nocknet]

Ajattelin nyt lähinnä uudiskohdetta

Uudiskohteissa asia on yksiselitteinen: puhelinkupari tai parikaapeli pitää asentaa.

"Asuinkiinteistön aluekaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että talojakamosta jokaiseen alijakamoon asennetaan optinen kaapelointi ja telekaapelilla tai vähintään kategorian 6 komponenteilla toteutettu parikaapelointi. Parikaapelointi on toteutettava siten, että jokaisen asuinhuoneiston käyttöön varataan vähintään yksi kategorian 6 parikaapeli tai käytettäessä telekaapeleita vähintään yksi johdinpari."
...
"Uudisrakentamisessa kotikaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että kotijakamosta asennetaan jokaiseen asuinhuoneeseen vähintään kaksi kategorian 6 parikaapelia päätettyinä kaksiosaiseen tai kahteen yksiosaiseen tietoliikennerasiaan."

Tietysti tässä aiemmin oli puhetta siitä että jos puhelinputkitus käytetään saneerauksessa, kuituverkon saisi mahtumaan vanhoihin puhelinnousuihin jakaen sitä samaan pienempiin kaapeleihin kerrosrasioissa kuin alkuperäistä puhelinverkkoakin, mutta silloinhan sinne ei jäsii sutä kuparikaapelia, toisin kuin vetämällä sinne cattikaapelit (jotka ei siis todennäköisesti mahdu nousuihin).

Säädös ei salli kupareiden poistamista kokonaan. Tästä voidaan tietysti olla montaa mieltä onko säädös järkevä tältä osin, mutta näin siinä määritellään. Olisi varsin nurinkurista, että saneeraus jätettäisiin tekemättä vain sen takia että ei saada mahtumaan molempia. Tilanpuutetta voidaa kiertää käyttämällä hybriidikaapeleita. Tosin nykyään saa kuidun erittäin pieneen tilaan, sekin auttaa.

 

[Eikkas]

No sehän on tietysti aina lähtökohta. Miten tämä liittyy siihen, että kannataa polttaa rahaa 20 tonnia kun kahdellakin saa saman lopputuloken?

Oma kokemukseni mikrotikistä on halpa. En ole varsinaisesti nähnyt noita missään oikeassa verkossa käytössä. Jos verkkolaite ei toimi,
niin se aiheuttaa isoja ongelmia niille käyttäjille.

Oma mikrotik cloud switchinikin on toiminut vain "kohtuullisesti" eli en varsinaisesti suosittele isompaan käyttöön.

Eero

 

[Pakana]

Uudiskohteissa asia on yksiselitteinen: puhelinkupari tai parikaapeli pitää asentaa.

"Asuinkiinteistön aluekaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että talojakamosta jokaiseen alijakamoon asennetaan optinen kaapelointi ja telekaapelilla tai vähintään kategorian 6 komponenteilla toteutettu parikaapelointi. Parikaapelointi on toteutettava siten, että jokaisen asuinhuoneiston käyttöön varataan vähintään yksi kategorian 6 parikaapeli tai käytettäessä telekaapeleita vähintään yksi johdinpari."
...
"Uudisrakentamisessa kotikaapelointi on suunniteltava ja rakennettava siten, että kotijakamosta asennetaan jokaiseen asuinhuoneeseen vähintään kaksi kategorian 6 parikaapelia päätettyinä kaksiosaiseen tai kahteen yksiosaiseen tietoliikennerasiaan."


Säädös ei salli kupareiden poistamista kokonaan. Tästä voidaan tietysti olla montaa mieltä onko säädös järkevä tältä osin, mutta näin siinä määritellään. Olisi varsin nurinkurista, että saneeraus jätettäisiin tekemättä vain sen takia että ei saada mahtumaan molempia. Tilanpuutetta voidaa kiertää käyttämällä hybriidikaapeleita. Tosin nykyään saa kuidun erittäin pieneen tilaan, sekin auttaa.

Kai ne rivarit sitten toteutetaan edelleen kassisella puhelinverkolla, sen kattipiuhan vedossa kun ei tosiaan ole mitään järkeä sen 100m jälkeen.

En tiedä onko tuollaisesta hybridikaapelistakaan apua, jos ajatellaan normaalia kerrostalon rappua jossa on iso nousukaapeli ja siitä aina kerroksessa jaettu asuntokohtaiset parit. Kuitu olisi mahdollista rakentaa fyysisesti samanmuotoiseksi, mutta kattikaapelointi edellyttäisi jokaiselle huoneistolle omaa kaapeliaan sinne nousuputkeen, ja vaikka ne nousuputket onkin usein 40mm, niin ei sinne kovin monen asunnon kaapelia saa mahtumaan.

Käytännössä tuon kuidulla toteutetun sisäverkon voi tietysti tehdä, jos taloyhtiössä niin keskenään sovitaan. Eihän noita kaapelointeja kukaan käy tarkistamassa että ne ovat pykälien mukaan tehtyjä, mutta eihän sinne tarvita kuin yksi joka sen kuparikaapelin yli tulevan yhteyden haluaa, niin siinähän tuo kaatuu.

 

[Nocknet]

Oma kokemukseni mikrotikistä on halpa. En ole varsinaisesti nähnyt noita missään oikeassa verkossa käytössä. Jos verkkolaite ei toimi,
niin se aiheuttaa isoja ongelmia niille käyttäjille.

Oma mikrotik cloud switchinikin on toiminut vain "kohtuullisesti" eli en varsinaisesti suosittele isompaan käyttöön.

Eero

Mikrotik ei ole yleinen laite isoilla operaattoreilla. Monet pienemmät ISP:t niitä kuitenkin käyttää.

Omassa käytössä cloud switchit eivät ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Mikä itselläsi tökkii?

 

[Eikkas]

Kai ne rivarit sitten toteutetaan edelleen kassisella puhelinverkolla, sen kattipiuhan vedossa kun ei tosiaan ole mitään järkeä sen 100m jälkeen.

En tiedä onko tuollaisesta hybridikaapelistakaan apua, jos ajatellaan normaalia kerrostalon rappua jossa on iso nousukaapeli ja siitä aina kerroksessa jaettu asuntokohtaiset parit. Kuitu olisi mahdollista rakentaa fyysisesti samanmuotoiseksi, mutta kattikaapelointi edellyttäisi jokaiselle huoneistolle omaa kaapeliaan sinne nousuputkeen, ja vaikka ne nousuputket onkin usein 40mm, niin ei sinne kovin monen asunnon kaapelia saa mahtumaan.

Käytännössä tuon kuidulla toteutetun sisäverkon voi tietysti tehdä, jos taloyhtiössä niin keskenään sovitaan. Eihän noita kaapelointeja kukaan käy tarkistamassa että ne ovat pykälien mukaan tehtyjä, mutta eihän sinne tarvita kuin yksi joka sen kuparikaapelin yli tulevan yhteyden haluaa, niin siinähän tuo kaatuu.

Omien kokemuksen mukaan taloyhtiöissä voidaan tehdä hommat miten vaan. Pahin järkytys oli se, että A rappuun oli vedetty kaapelit uusiksi ja B-rappu eli kultaista 80 lukua kuparikaapeleissaan.

Määräykset on vaan määräyksiä, jos niitä ei kukaan valvo ja sanktioi. Tässäkin casessa, kun huomautin asiasta, niin siitä tuli vaan kauhea kitinä.. että näin tehty koska..

Eero

 

[jessenic]

Kun käyttäjiä on 200 kappaletta, niin homman täytyy toimia. aina.

Eero

On Suomessakin pienempiä operaattoreita, jotka käyttävät Mikrotikin laitteita verkossaan ilman suurempia ongelmia. Itse en ole Mikrotikkeihin tykästynyt, sen vähän mitä olen käyttänyt, on tuntunut että softa ei ole ihan viimeisen päälle hiottu. Toimii kyllä luotettavasti kun vaan saa konffattua niin, ettei yksi ominaisuus hajoa kun toista säätää.

 

[Eikkas]

On suomessakin pienempiä operaattoreita, jotka käyttävät Mikrotikin laitteita verkossaan ilman suurempia ongelmia. Itse en ole Mikrotikkeihin tykästynyt, sen vähän mitä olen käyttänyt, on tuntunut että softa ei ole ihan viimeisen päälle hiottu. Toimii kyllä luotettavastu kun vaan saa konffattua niin, ettei yksi ominaisuus hajoa kun toista säätää.

Ostin oman cloud switchini, koska se oli halvin laite jonka löysin. En ole vakuuttunut, että tätä uskaltaisi isommissa käyttäjämäärissä käyttää.

Kuten kerran todettu, niin vielä kerran, että se laitteen toimivuus on minulle tärkeämpi ominaisuus, kuin se että se on kaikkein halvin.
Halpoja laitteita on paljon tullut ostettua ja lopputulos on kyllä ollut hiusten menetyksiä.

Eero

 

[Nocknet]

Ostin oman cloud switchini, koska se oli halvin laite jonka löysin. En ole vakuuttunut, että tätä uskaltaisi isommissa käyttäjämäärissä käyttää.

Cloud switcheissä täytyy muistaa se, että reitittimenä niistä loppuu tehot kesken. Kytkimenä bitti liikkuu.

 

[Nocknet]

Kai ne rivarit sitten toteutetaan edelleen kassisella puhelinverkolla, sen kattipiuhan vedossa kun ei tosiaan ole mitään järkeä sen 100m jälkeen.

Ihan vain yleisesti tiedoksi, jos Ethernet-piuhaa on pakko saada ja etäisyys on yli 100 metriä niin on olemassa PoE-syötöllä olevia Ethernet-toistimia. Hinta vajaa kaksi kymppiä.

 

[jessenic]

Ihan vain yleisesti tiedoksi, jos Ethernet-piuhaa on pakko saada ja etäisyys on yli 100 metriä niin on olemassa PoE-syötöllä olevia Ethernet-toistimia. Hinta vajaa kaksi kymppiä.

Jep, Mikrotikiltä löytyy. Mutta taloyhtiöverkoissa tuskin operaattori haluaisi yhtä vikaantuvaa laitetta lisää. Tietty jos operaattorille ei kerro, että tuollaiset välissä.

 

[Pakana]

Ihan vain yleisesti tiedoksi, jos Ethernet-piuhaa on pakko saada ja etäisyys on yli 100 metriä niin on olemassa PoE-syötöllä olevia Ethernet-toistimia. Hinta vajaa kaksi kymppiä.

Taloyhtiön verkossa tuo ei ole kovin hyvä ratkaisu, kun se on cat6 yleiskaapeli, ei ethernet kaapeli, eli siellä piuhassa voi mennä myös esim. DSL yhteys, tai jopa analoginen puhelinlinja... Lisäksi ongelma on se että se fyysinen etäisyys on yli 100m, eli se 100m tulee täyteen keskellä pihaa 80cm syvyydellä maan sisässä. Yksittäisissä rakennusken sisällä kulkevissa kaapeleissa tuo on kyllä ihan kätevä juttu, ja siihen käyttöönhän ne ovat ensisijaisesti tarkoitetukin.

 

[Eikkas]

Taloyhtiön verkossa tuo ei ole kovin hyvä ratkaisu, kun se on cat6 yleiskaapeli, ei ethernet kaapeli, eli siellä piuhassa voi mennä myös esim. DSL yhteys, tai jopa analoginen puhelinlinja... Lisäksi ongelma on se että se fyysinen etäisyys on yli 100m, eli se 100m tulee täyteen keskellä pihaa 80cm syvyydellä maan sisässä. Yksittäisissä rakennusken sisällä kulkevissa kaapeleissa tuo on kyllä ihan kätevä juttu, ja siihen käyttöönhän ne ovat ensisijaisesti tarkoitetukin.

Tosin alkaahan toi muu kuin ethernet käyttö olla historiaa. On vaan sellainen purkka, etten itse tekisi moista. Tollaisiin vanhoihin mestoihin on hankala saada välijakamoja.

Eero

 

[Nocknet]

Taloyhtiön verkossa tuo ei ole kovin hyvä ratkaisu, kun se on cat6 yleiskaapeli, ei ethernet kaapeli, eli siellä piuhassa voi mennä myös esim. DSL yhteys, tai jopa analoginen puhelinlinja...

Ottamatta sen enempää kantaa siihen kannattaako Ethernet-toistimia käyttää, niin pointtihan tuossa on se, että ne toistimet voi asentaa/ottaa pois sen mukaan onko kaapeli Ethernet vai muussa käytössä. Näin sen saa toimimaan kaikissa olosuhteissa.

Lisäksi ongelma on se että se fyysinen etäisyys on yli 100m, eli se 100m tulee täyteen keskellä pihaa 80cm syvyydellä maan sisässä. Yksittäisissä rakennusken sisällä kulkevissa kaapeleissa tuo on kyllä ihan kätevä juttu, ja siihen käyttöönhän ne ovat ensisijaisesti tarkoitetukin.

Valmistaja oli vahvasti sitä mieltä, että toistimet soveltuvat ulkokäyttöön. Siihen on vitosella saatavana IP67-kotelo ja lämpötila-alue on -40C - +70C. Maanvaraiseksi tietysti tuollaista ei kannata laittaa eikä mihinkään sellaiseen joka täyttyy vedellä.

 

[Pakana]

Valmistaja oli vahvasti sitä mieltä, että toistimet soveltuvat ulkokäyttöön. Siihen on vitosella saatavana IP67-kotelo ja lämpötila-alue on -40C - +70C. Maanvaraiseksi tietysti tuollaista ei kannata laittaa eikä mihinkään sellaiseen joka täyttyy vedellä.

Joo, kyllähän nuo toimivat jos siinä on jokin "välijakamo" tms sisätila jossa kaapelit käyvät, mutta yleensä ne menee maassa koko kahden rakennuksen välisen matkan, joka on äkkiä yli 100m pitkä.

Johonkin kuivana pysyvään jakokaivoon tuollaisen ehkä voisi upottaa..

Mä olen joskus aikanaan ollut mukana urakassa jossa saneerattiin rivariyhtiöön tietoliikenneverkko, ne kauimmat asunnot vedettiin ensiksi ihan siksi että niihin meni se 305m kieppi kerralla melkein kokonaan.

 

[Persojet]

Joo, kyllähän nuo toimivat jos siinä on jokin "välijakamo" tms sisätila jossa kaapelit käyvät, mutta yleensä ne menee maassa koko kahden rakennuksen välisen matkan, joka on äkkiä yli 100m pitkä.

Johonkin kuivana pysyvään jakokaivoon tuollaisen ehkä voisi upottaa..

Mä olen joskus aikanaan ollut mukana urakassa jossa saneerattiin rivariyhtiöön tietoliikenneverkko, ne kauimmat asunnot vedettiin ensiksi ihan siksi että niihin meni se 305m kieppi kerralla melkein kokonaan.

Melkeen vois kuvitella, että tuommoisen välijakamon pystytyksen hinnalla ostaisi molempiin päihin vaan muuntimet ja vetää kuidun, tai todennäköisesti siellä pitäisi olla jo molemmissa päissä kytkin (ja talojakamo) johon tökätä kuidun päät.

 

[andyks]

Menee jo aika pitkälti ohi kuitukeskustelusta, mutta liittyy taloyhtiöihin aiheena.

Kun yhteys toteutetaan Ethernetinä joko taloyhtiön omana verkkona tai sitten operaattorin toteuttamana palveluna asuntoon asti (toki yhtiön kaapelointia hyväksikäyttäen), miten tuo yhteys on tyypillisesti tapana konfiguroida?
Täälläkin kun on nyt keskusteluissa väläytelty ratkaisuna halpoja kytkimiä per kerros tai per talo, kai nämä kuitenkin on pakko olla ns. "managed"-kytkimiä? ja VLANilla eriytetty asunnot toisistaan, jotta ei suoraan naapurin verkkoon pääse käsiksi? Vai onko tähän joku muu tapa?

Eikö tuo kytkimien "holtiton" lisääminen taloyhtiön verkkoon tee ylläpidosta yms. konfiguroinnista tuskaisaa? Vai onko tähän jotain keskitettyjä työkaluja olemassa joilla homma helpottuu? Jos myydään esim. eri nopeusluokkia niin missä kohtaa verkkoa tämä nopeus tyypillisesti rajoitetaan?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Menee jo aika pitkälti ohi kuitukeskustelusta, mutta liittyy taloyhtiöihin aiheena.

Kun yhteys toteutetaan Ethernetinä joko taloyhtiön omana verkkona tai sitten operaattorin toteuttamana palveluna asuntoon asti (toki yhtiön kaapelointia hyväksikäyttäen), miten tuo yhteys on tyypillisesti tapana konfiguroida?
Täälläkin kun on nyt keskusteluissa väläytelty ratkaisuna halpoja kytkimiä per kerros tai per talo, kai nämä kuitenkin on pakko olla ns. "managed"-kytkimiä? ja VLANilla eriytetty asunnot toisistaan, jotta ei suoraan naapurin verkkoon pääse käsiksi? Vai onko tähän joku muu tapa?

Eikö tuo kytkimien "holtiton" lisääminen taloyhtiön verkkoon tee ylläpidosta yms. konfiguroinnista tuskaisaa? Vai onko tähän jotain keskitettyjä työkaluja olemassa joilla homma helpottuu? Jos myydään esim. eri nopeusluokkia niin missä kohtaa verkkoa tämä nopeus tyypillisesti rajoitetaan?

Operaattori siitä kytkimestä vastaa mistä se yhteys lähtee eteenpäin asuntoihin ja ne etänä hoitaa sitä. Jokaisella asukkaalla voi sitten kotonaan olla mitä laitetta huvittaa. Ja tottakai se on toteutettu niin ettei eri asuntojen asukkaat pääsee kiinni toisiinsa.

 

[Eikkas]

Menee jo aika pitkälti ohi kuitukeskustelusta, mutta liittyy taloyhtiöihin aiheena.

Kun yhteys toteutetaan Ethernetinä joko taloyhtiön omana verkkona tai sitten operaattorin toteuttamana palveluna asuntoon asti (toki yhtiön kaapelointia hyväksikäyttäen), miten tuo yhteys on tyypillisesti tapana konfiguroida?
Täälläkin kun on nyt keskusteluissa väläytelty ratkaisuna halpoja kytkimiä per kerros tai per talo, kai nämä kuitenkin on pakko olla ns. "managed"-kytkimiä? ja VLANilla eriytetty asunnot toisistaan, jotta ei suoraan naapurin verkkoon pääse käsiksi? Vai onko tähän joku muu tapa?

Eikö tuo kytkimien "holtiton" lisääminen taloyhtiön verkkoon tee ylläpidosta yms. konfiguroinnista tuskaisaa? Vai onko tähän jotain keskitettyjä työkaluja olemassa joilla homma helpottuu? Jos myydään esim. eri nopeusluokkia niin missä kohtaa verkkoa tämä nopeus tyypillisesti rajoitetaan?

Managed kytkimillä homma hoidetaan tai .. kyseessä on aika iso "lähiverkko".. jota kukaan tuskin haluaa

Isommilla "operaattoreille" on kait hallintasofta, jolla se rajoitus ajetaan per portti sisään. Todennäköisesti myynnissä on vaan käyttöliittymä, jolle tilattu nopeus aktivoidaan. Ei ole tietoa missä kohdassa verkkoa se nopeusrajoite luodaan. Periaatteessa sen voi aika monessakin kohtaa tehdä.. alkaen kytkimistä..

Eero

 

[Algron28]

Managed kytkimillä homma hoidetaan tai .. kyseessä on aika iso "lähiverkko".. jota kukaan tuskin haluaa

Isommilla "operaattoreille" on kait hallintasofta, jolla se rajoitus ajetaan per portti sisään. Todennäköisesti myynnissä on vaan käyttöliittymä, jolle tilattu nopeus aktivoidaan. Ei ole tietoa missä kohdassa verkkoa se nopeusrajoite luodaan. Periaatteessa sen voi aika monessakin kohtaa tehdä.. alkaen kytkimistä..

Eero

Kyllä, isojen operaattorien myynnissä on oma front-end joka on tyyliin asiakkaan tiedot, käyttöpaikka ja valittu tuote. Sen takana sitten vahvistusten jälkeen järjestelmä lähettää ne verkonhallinnan ohjelmistolle joka sitten ajaa komennot verkkoon. Yleensä tuossa välissä softa etsii asiakkaan käyttöpaikkaa parhaiten vastaavan access laitteen ja vapaan portin josta yhteys otetaan. Kytkentää vaativien liittymien kohdalta usein tapahttuu automaattinen reititys operaattorin verkostotietojärjestelmään josta generoituu kytkentätiedot asentajalle että se osaa kytkeä liittymän verkossa. Yleensä tätä seuraa myös tilauksen generoituminen urakoitsijalle.

Tämän takia isot operaattorit myy tuotteistettuja liittymiä ja custom hommat menee sitten yrityspuolelle ja sielläkin hintavampiin liittymiin koska tuo koko prosessi on pitkälle automatisoitu. Tuo tekee sen että myyjän ei tarvi tietää tekniikasta palhoakaan voidakseen myynnin suorittaa.

 

[Nocknet]

Offtopic: tuotteistus ja automatisointi on kivaa, silloin kun se toimii. Viimeksi viime viikolla homma meni käteen kun yritti tilata isolta operaattorilta puhelinliittymää, mutta tällä kertaa verkkoportaalista oli hävinnyt puhelinnumeron valinta...

 

[andyks]

Managed kytkimillä homma hoidetaan tai .. kyseessä on aika iso "lähiverkko".. jota kukaan tuskin haluaa

Isommilla "operaattoreille" on kait hallintasofta, jolla se rajoitus ajetaan per portti sisään. Todennäköisesti myynnissä on vaan käyttöliittymä, jolle tilattu nopeus aktivoidaan. Ei ole tietoa missä kohdassa verkkoa se nopeusrajoite luodaan. Periaatteessa sen voi aika monessakin kohtaa tehdä.. alkaen kytkimistä..

Eero

Eli käytännössä operaattorin omistama/hallinnoima kytkin vaaditaan siihen pisteeseen josta se viimeinen erillinen cat/kuitu lähtee asuntoon.

Eli taloyhtiön sisäistä verkkoa ei ole mahdollista ratkaista esim. niin että operaattori tuo päätelaitteensa "taloyhtiön jakamoon" ja tästä eteenpäin taloyhtiön oma verkko on toteutettu esim. 10-40G kuitulinkeillä jokaisen erillisen talon kellariin, ja kellarista jokaiseen kerrokseen yhdellä 1-10G kuparilla, ja jokaisen kerroksen "jakamosta" POE-kytkimestä jokaiseen asuntoon sitten omilla kupareillaan.

Tai siis lienee kyseinen mahdollista jos operaattori hallinnoi nuo kaikki viimeisetkin kytkimet, mutta epäilenpä ettei kukaan operaattori halua tälläiseen lähteä jos taloissa/kerroksissa on taloyhtiön puolesta "mitä-lie-mikrotikkiä"

Tai toki vaihtoehtoisesti niin että taloyhtiö ostaa operaattorilta vain "yhden putken" ja joku taloyhtiössä sitten hallinnoi nuo yhtiön sisäiset verkot ja kytkimet (ja tilaukset ja laskutukset yms...)? Mutta tälläisessä tapauksessa herää kysymys kenen vastuulla tietoturva on, jos homma pyörii taloyhtiön voimin enemmänkin vapaaehtois/harrastustoimintana?

 

[Nocknet]

Eli taloyhtiön sisäistä verkkoa ei ole mahdollista ratkaista esim. niin että operaattori tuo päätelaitteensa "taloyhtiön jakamoon" ja tästä eteenpäin taloyhtiön oma verkko on toteutettu esim. 10-40G kuitulinkeillä jokaisen erillisen talon kellariin, ja kellarista jokaiseen kerrokseen yhdellä 1-10G kuparilla, ja jokaisen kerroksen "jakamosta" POE-kytkimestä jokaiseen asuntoon sitten omilla kupareillaan.

Ei kait tuolle ole mitään estettä, niin kauan kun operaattorin suuntaan on rajapintana RJ-45 tai musta kuitu jokaiselle asiakkaalle ja siinä välissä on operaattorin perspektiivistä vain pitkä piuha asiakaspäätelaitteeseen.

 

[Eikkas]

Eli käytännössä operaattorin omistama/hallinnoima kytkin vaaditaan siihen pisteeseen josta se viimeinen erillinen cat/kuitu lähtee asuntoon.

Eli taloyhtiön sisäistä verkkoa ei ole mahdollista ratkaista esim. niin että operaattori tuo päätelaitteensa "taloyhtiön jakamoon" ja tästä eteenpäin taloyhtiön oma verkko on toteutettu esim. 10-40G kuitulinkeillä jokaisen erillisen talon kellariin, ja kellarista jokaiseen kerrokseen yhdellä 1-10G kuparilla, ja jokaisen kerroksen "jakamosta" POE-kytkimestä jokaiseen asuntoon sitten omilla kupareillaan.

Tai siis lienee kyseinen mahdollista jos operaattori hallinnoi nuo kaikki viimeisetkin kytkimet, mutta epäilenpä ettei kukaan operaattori halua tälläiseen lähteä jos taloissa/kerroksissa on taloyhtiön puolesta "mitä-lie-mikrotikkiä"

Tai toki vaihtoehtoisesti niin että taloyhtiö ostaa operaattorilta vain "yhden putken" ja joku taloyhtiössä sitten hallinnoi nuo yhtiön sisäiset verkot ja kytkimet (ja tilaukset ja laskutukset yms...)? Mutta tälläisessä tapauksessa herää kysymys kenen vastuulla tietoturva on, jos homma pyörii taloyhtiön voimin enemmänkin vapaaehtois/harrastustoimintana?

Verkon voit toteuttaa vaikka silleen, että ostat ip-onlylta kuidun alakertaan ja pistät siihen omat laitteet. Itse en tähän halua ryhtyä, kun itselläni on muutakin hommaa kun toimia taloyhtiön ilmaisena "mikrotukena". Meillä laitteet hallinnoi operaattori. Käyttäjiä on siis taloissa n. 200 ja toisessa n. 130.

Vapaaehtoisuus toimii yleensä vain niin kauan kuin orja asuu talossa.. Orjat muuttaa pois, priorisoi elämäänsä ja saa myös perhettä.. eipä näiden suunnitteluissa edes palkoille pääse.

Toki pelkän kuidun ostaminen alakertaan on se halvin ratkaisu. Tosin oma työsi helposti muuttuu sitten 0 euroiseksi ja saat valitukset niskaan, jos homma ei toimi. Voit myöskin
saada itsellesi kapula lakimiehien warez kirjeiden käsittelyn

Eero

 

[Eikkas]

Eli käytännössä operaattorin omistama/hallinnoima kytkin vaaditaan siihen pisteeseen josta se viimeinen erillinen cat/kuitu lähtee asuntoon.

Eli taloyhtiön sisäistä verkkoa ei ole mahdollista ratkaista esim. niin että operaattori tuo päätelaitteensa "taloyhtiön jakamoon" ja tästä eteenpäin taloyhtiön oma verkko on toteutettu esim. 10-40G kuitulinkeillä jokaisen erillisen talon kellariin, ja kellarista jokaiseen kerrokseen yhdellä 1-10G kuparilla, ja jokaisen kerroksen "jakamosta" POE-kytkimestä jokaiseen asuntoon sitten omilla kupareillaan.

Tai siis lienee kyseinen mahdollista jos operaattori hallinnoi nuo kaikki viimeisetkin kytkimet, mutta epäilenpä ettei kukaan operaattori halua tälläiseen lähteä jos taloissa/kerroksissa on taloyhtiön puolesta "mitä-lie-mikrotikkiä"

Tai toki vaihtoehtoisesti niin että taloyhtiö ostaa operaattorilta vain "yhden putken" ja joku taloyhtiössä sitten hallinnoi nuo yhtiön sisäiset verkot ja kytkimet (ja tilaukset ja laskutukset yms...)? Mutta tälläisessä tapauksessa herää kysymys kenen vastuulla tietoturva on, jos homma pyörii taloyhtiön voimin enemmänkin vapaaehtois/harrastustoimintana?

Itse olen siis ostanut netin taloyhtiöihini tällä mallilla:

- operaattori konffaa ja operaattori vastaa teletilan laitteista

Tuovat siis yleensä alakertaan 10G runko switchin ja siitä menee eteenpäin jakamoswitcheille. Tämä nyt ei merkittävästi lisää hintaa, mutta vähentää päänvaivaa.

Eero

 

[Drevil]

Ollaan ostamassa OKT ja kauhun sekaisin tuntein kysyin Telialta valokuitua tuohon uuteen osoitteeseen. Täti naputteli hetken ja tuumasi, että on tehtävä rakennuskustannusarvio, koska kuitua ei tuolla kadulla vielä ole. Aikoi palata asiaan viikon sisällä. Tänään puhelin soi ja täti Telialta kertoi, että voivat kaivaa kuidun sopuhinnalla 630€+alv ! Tähän päälle tietysti vielä liittymismaksu 1090€. Mutta olin positiivisesti yllättynyt ja kuitu lähtee tilaukseen heti, kun tuo torppa ensi viikolla tulee nimiini.

Tämä tuli tilattua parisen viikkoa sitten. Toimitusaika 10vkoa joten joskus heinäkuussa pitäisi kuidun ilmestyä tontille...

 

[pulatunnus]

Operaattori siitä kytkimestä vastaa mistä se yhteys lähtee eteenpäin asuntoihin ja ne etänä hoitaa sitä. Jokaisella asukkaalla voi sitten kotonaan olla mitä laitetta huvittaa. Ja tottakai se on toteutettu niin ettei eri asuntojen asukkaat pääsee kiinni toisiinsa.

Yleensä tieturva on asukkaan vastuulla, jos siis jullkista nettiä tarjotaan.
Jos netti on "aito", niin suljettuna on vain ne portit jotain viranomaiset suosittaa/pakottaa.

Mutta vaika olisi AS Oyn harraste projekti, niin se pitää katsoa ettei eri asuntojen nettiliikenne näy toisille, eikä sitä pääs katsomaan ylläpitäjä (ja jos pääsy, esim vikatilanteen selvitteöyn takia, niin sitten asianmukaiset käytännöt ja kirajukset)

 

[Eikkas]

Yleensä tieturva on asukkaan vastuulla, jos siis jullkista nettiä tarjotaan.
Jos netti on "aito", niin suljettuna on vain ne portit jotain viranomaiset suosittaa/pakottaa.

Mutta vaika olisi AS Oyn harraste projekti, niin se pitää katsoa ettei eri asuntojen nettiliikenne näy toisille, eikä sitä pääs katsomaan ylläpitäjä (ja jos pääsy, esim vikatilanteen selvitteöyn takia, niin sitten asianmukaiset käytännöt ja kirajukset)

Juuri vastuiden takia koko asia kannattaa ulkoistaa teleoperaattorille. Kyllähän sillä näennäisiä kustannuksia toki säästää, jos tekee itse. Kokonaiskuvassa ne kummiskin ovat pieniä asioita..

Eero

 

[Eikkas]

Yleensä tieturva on asukkaan vastuulla, jos siis jullkista nettiä tarjotaan.
Jos netti on "aito", niin suljettuna on vain ne portit jotain viranomaiset suosittaa/pakottaa.

Mutta vaika olisi AS Oyn harraste projekti, niin se pitää katsoa ettei eri asuntojen nettiliikenne näy toisille, eikä sitä pääs katsomaan ylläpitäjä (ja jos pääsy, esim vikatilanteen selvitteöyn takia, niin sitten asianmukaiset käytännöt ja kirajukset)

Joskus pohdin, että jos asian olisi tehny itse, niin säästö olisi ehkä ollut parisataa euroa kuussa verrattuna asian ulkoistamiseen..

Eero

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Yleensä tieturva on asukkaan vastuulla, jos siis jullkista nettiä tarjotaan.
Jos netti on "aito", niin suljettuna on vain ne portit jotain viranomaiset suosittaa/pakottaa.

Mutta vaika olisi AS Oyn harraste projekti, niin se pitää katsoa ettei eri asuntojen nettiliikenne näy toisille, eikä sitä pääs katsomaan ylläpitäjä (ja jos pääsy, esim vikatilanteen selvitteöyn takia, niin sitten asianmukaiset käytännöt ja kirajukset)

Asukkaan tietoturva ja operaattorin vlan/nat ei ole keskenään mitään tekemistä. Kyllä se asuntojen näkyminen toisessa asunnossa asuvalle on ihan operaattorin toimesta estetty eikä sen eteen tarvitse tehdä mitään, kun operaattorilta yhteys tilataan.