Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Saako jostain Suomesta valmiiksi päiden kanssa noita maakaapeleita, esim ~300m?

Oliskohan täällä tarjolla: FTTH kiinteistökaapelit | Orbis
Ainakin näyttävät tekevän ihan jatkamattomia suoraan kuituun liitettyjä custom mittaisia toteutuksia.

EDIT: @Eikkas Tuossa mä katsoin että 300m oli kysytty mitta vedolle, siksi tätä tarjosin ;)
Tuubissa oli video kuinka noita valmistetaan (1:00 nurkilla kuidun liittimen tekoa)
 
Viimeksi muokattu:
Oliskohan täällä tarjolla: FTTH kiinteistökaapelit | Orbis
Ainakin näyttävät tekevän ihan jatkamattomia suoraan kuituun liitettyjä custom mittaisia toteutuksia.

EDIT: @Eikkas Tuossa mä katsoin että 300m oli kysytty mitta vedolle, siksi tätä tarjosin ;)
Tuubissa oli video kuinka noita valmistetaan (1:00 nurkilla kuidun liittimen tekoa)


Taitaa kaikki teleoperaattorit tilata ainakin valmiskaapelit Orbikselta. Luulisi että tekevät ~300m maakaapelin molempiinpäihin hännät. Omalle vastuulle jää sitten se ettei niitä pasko.

Kuituhitsareita varmasti löytyy riittämiin. Varsinkin jos asialla ei ole "kiire", niin käyvät sitten joskus ohikulkiessaan päättämässä. Tietysti vähän paikkakunnastakin kiinni.
 
Siis kuitumuuntimia? Monesta eri paikasta. Itselläni on MikroTik CRS305-1G-4S+IN nyt 15% halvempaa Cloud Router Switch 305-1G-4S+IN with 800MHz sopivilla sfp+ moduuleilla varustettuna.

Eero
Taisi tarkottaa päätekoteloita. Sähkötukusta niitä saa. Esim. Nestor valmistaa niitä: Päätekotelo NC-105 - Nestor Cables Oy

Monestihan otetaan tuollainen valmiiksi kytketty sisäkuitu päätekotelolla, viedään se sisältä ulkoseinälle ja laitetaan ulos jatkosboksi, jossa ohut sisäkaapeli hitsataan maakaapeliin.
 
Aamulla kävi asentajat hitsuuttelemassa häntäkuidun kiinni ja toi modeemin. Ei lienee tarvetta mainostaa eroa entiseen 4G liittymään vaikka ei siinäkään isompaa häikkää ollut. Modeemin wifi ominaisuudet nyt ei ole kummoiset, mutta hankitaan tuohon perään joku parempi näppärä wifi reititin.
 
Aamulla kävi asentajat hitsuuttelemassa häntäkuidun kiinni ja toi modeemin. Ei lienee tarvetta mainostaa eroa entiseen 4G liittymään vaikka ei siinäkään isompaa häikkää ollut. Modeemin wifi ominaisuudet nyt ei ole kummoiset, mutta hankitaan tuohon perään joku parempi näppärä wifi reititin.
Eihän siinä kummoistakaan eroa yleensä huomaa kun vaihtaa parempaan liittymään, mutta sitten kun astuu takaisin siihen vanhaan, niin sen eron yhtäkkiä huomaakin.

Tässä juuri muutama viikko sitten serkulla surffailin, niin se sen adsl olikin hieman tahmeampi, vaikkei siinä aiemmin ole huomannut mitään vikaa.
 
Eihän siinä kummoistakaan eroa yleensä huomaa kun vaihtaa parempaan liittymään, mutta sitten kun astuu takaisin siihen vanhaan, niin sen eron yhtäkkiä huomaakin.

Ja eron huomaa siinä, ettei tarvitse enää miettiä mitä palveluita pystyy käyttämään, mihin aikaan ja minä päivänä, ja millä laadulla voi videoita/iptv yms palveluita katsoa, ja kestääkö samaan aikaan olla monta muutakin käyttäjää/laitetta verkossa käyttämässä dataa.
 
Ja eron huomaa siinä, ettei tarvitse enää miettiä mitä palveluita pystyy käyttämään, mihin aikaan ja minä päivänä, ja millä laadulla voi videoita/iptv yms palveluita katsoa, ja kestääkö samaan aikaan olla monta muutakin käyttäjää/laitetta verkossa käyttämässä dataa.

Tehokäytössä huomaa ja yhteys on aina tasainen. 4G:llä tuntuu vaihtelevan 10-100M välillä, riippuen kuormasta ja kelloajasta..
 
Tehokäytössä huomaa ja yhteys on aina tasainen. 4G:llä tuntuu vaihtelevan 10-100M välillä, riippuen kuormasta ja kelloajasta..
Juuri näin, täällä ei tarvetta kovemmille nopeuksille, toki symmetrinen voisi olla, mutta se tasaisuus ja varma toiminta, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, että kuidun sai tänne.
Screenshot_20200227-203053.jpg
 
Tehokäytössä huomaa ja yhteys on aina tasainen. 4G:llä tuntuu vaihtelevan 10-100M välillä, riippuen kuormasta ja kelloajasta..

Vaihteluvälejä todellakin riittää, alle megan nopeuksista liittymän maksimiin ja ylikin.
Ja ne alle parin megan nopeudet on valitettavan yleisiä täällä.
 
Reipas puoli vuotta asuttu kuitutaloudessa ja voin kertoa ettei ole ikävä 4G:tä. Sitä oikeastaan vaan havahtui yksi päivä, että ei ole tarvinnut kikkailla 4G yhteyden kanssa ja boottailla modeemia uusiksi, kun miksi milloinkin yhteys katkesi/alkoi nopeudet matelemaan eikä kiroilla kun pingi venyy ja paukkuu sen takia että joku muu käyttää nettiä yhtä aikaa. Aiemmin oli Huawei 4G siltaavana ja sen perässä Archer C7 OpenWRT sisällä.

Nykyinen Edgerouter X on tainnut olla käynnissä (suljetussa laitekaapissa) nyt 4-5kk eikä ole tarvinnut koskea mihinkään. Asetukset kuntoon, Meshin lisäys ErX perään, VLAN:it, DHCP:t ja kovaa ajoa. 4G:llä piti vähä väliä käydä käynnistelemässä ulko interfacea uusiksi ja mitä lie. Nopeudet 4G:llä ulkoantennin kanssa oli ihan kohtuulliset, 70-130M mutta tuo yhteyden heiluminen toi omat haasteensa mm. SQM:n konffaukseen. Leikkuria joutui muokkailla ja poistaa käytöstä kun oli suuremmalle kaistalle tarvetta. Nykyinen 250/50 kuituyhteys nyt vaan toimii aina ja kaikissa tilanteissa. Ei paljon nettipelejä haittaa jos toisessa huoneessa avataan Netflix/Youtube/tms. ErX olisi ollut pitempäänkin käynnissä, mutta omien sähläyksien takia piti se resetoida.

Ei nuo 4G:n ongelmat silloin haitannut, kun ei tiennyt paremmasta.
 
Reipas puoli vuotta asuttu kuitutaloudessa ja voin kertoa ettei ole ikävä 4G:tä. Sitä oikeastaan vaan havahtui yksi päivä, että ei ole tarvinnut kikkailla 4G yhteyden kanssa ja boottailla modeemia uusiksi, kun miksi milloinkin yhteys katkesi/alkoi nopeudet matelemaan eikä kiroilla kun pingi venyy ja paukkuu sen takia että joku muu käyttää nettiä yhtä aikaa. Aiemmin oli Huawei 4G siltaavana ja sen perässä Archer C7 OpenWRT sisällä.

Nykyinen Edgerouter X on tainnut olla käynnissä (suljetussa laitekaapissa) nyt 4-5kk eikä ole tarvinnut koskea mihinkään. Asetukset kuntoon, Meshin lisäys ErX perään, VLAN:it, DHCP:t ja kovaa ajoa. 4G:llä piti vähä väliä käydä käynnistelemässä ulko interfacea uusiksi ja mitä lie. Nopeudet 4G:llä ulkoantennin kanssa oli ihan kohtuulliset, 70-130M mutta tuo yhteyden heiluminen toi omat haasteensa mm. SQM:n konffaukseen. Leikkuria joutui muokkailla ja poistaa käytöstä kun oli suuremmalle kaistalle tarvetta. Nykyinen 250/50 kuituyhteys nyt vaan toimii aina ja kaikissa tilanteissa. Ei paljon nettipelejä haittaa jos toisessa huoneessa avataan Netflix/Youtube/tms. ErX olisi ollut pitempäänkin käynnissä, mutta omien sähläyksien takia piti se resetoida.

Ei nuo 4G:n ongelmat silloin haitannut, kun ei tiennyt paremmasta.

4G:tä en ole kyllä aikoihin kokeillut, mutta vaihto DNA 100/10 suomicomin 1000M/1000M paranti elämänlaatua.

Eero
 
Ja eron huomaa siinä, ettei tarvitse enää miettiä mitä palveluita pystyy käyttämään, mihin aikaan ja minä päivänä, ja millä laadulla voi videoita/iptv yms palveluita katsoa, ja kestääkö samaan aikaan olla monta muutakin käyttäjää/laitetta verkossa käyttämässä dataa.
Toi monta käyttäjää omassa verkossa vaati sitten vähän paremman reittimen kun kaikki ryystää maximilla jos on gigan yhteys.Tosin nykyään noi ei ole ihan nuhapumppuja mitä ne oli aikaisemmin jolloin piti olla vähän parempi reititin perässä.Itsellä kämpässä kuitu rempan jäljiltä telialta mutta ei sitä ole otettu käyttöön kun dna:lta 100M/10M 10€/kk ja toi giga maksaisin telialta joku 40€/kk.Toivottavasti taloyhtiö vaihtaa ton kaapelitv:n ja netin telialle.Telialla on muuten nykyään "parempi" kaapelitv kuin dna:lla jolla ei ole edes kaikki kanavat hd:na mitä telialla on.Vähän kummallinen tilanne kun ajattelee että dna on alunperin kaapelitv yhtiö(tai ne ostin welhon/htv:n) ja telia ei.
 
Toi monta käyttäjää omassa verkossa vaati sitten vähän paremman reittimen kun kaikki ryystää maximilla jos on gigan yhteys.Tosin nykyään noi ei ole ihan nuhapumppuja mitä ne oli aikaisemmin jolloin piti olla vähän parempi reititin perässä.Itsellä kämpässä kuitu rempan jäljiltä telialta mutta ei sitä ole otettu käyttöön kun dna:lta 100M/10M 10€/kk ja toi giga maksaisin telialta joku 40€/kk.Toivottavasti taloyhtiö vaihtaa ton kaapelitv:n ja netin telialle.Telialla on muuten nykyään "parempi" kaapelitv kuin dna:lla jolla ei ole edes kaikki kanavat hd:na mitä telialla on.Vähän kummallinen tilanne kun ajattelee että dna on alunperin kaapelitv yhtiö(tai ne ostin welhon/htv:n) ja telia ei.

Harva oikeesti vetää letkut punasena dataa jatkuvasti. Homma on purskettaista. Suurimmat kaistasyöpöt ovat yleensä noin 4K telkkarit. Torrentillakin yleensä otetaan jako pois sen ekan 5 minuutin päästä, kun leffa on koneella..

Eero
 
Harva oikeesti vetää letkut punasena dataa jatkuvasti. Homma on purskettaista. Suurimmat kaistasyöpöt ovat yleensä noin 4K telkkarit. Torrentillakin yleensä otetaan jako pois sen ekan 5 minuutin päästä, kun leffa on koneella..

Eero
No riippuu kuinka kuraisella saitilla oot jos 5min päästä otetaan jako pois. Mutta tokihan sitä jakamista voi rajoittaa ihan torska-ohjelmasta hitaammalle. Ja toisaalta noissa priva-trackkereissa rupee kaikilla olemaan seedboxit niin vaikea saada ratiota edes yli yhden jollain 500Mbit upilla.
 
Oli aika valaisevaa rakennella loggeri joka seuraa nettiliikennettä ja piirtää niistä graafeja. Loppujenlopuksi yllättävän vähän liikkuu dataa netistä ja nettiin, kuukauden keskiarvo latauksissa on noin 20Mbps ja lähetyksessä puolen megan luokkaa, tosin torrentteja meillä ei juurikaan harrasteta. Käyttö on lähinnä ElisaViihteen tallenteiden katselua, youtubea, tavallista nettisurffausta ja lukuisten laitteiden softapäivityksiä. Yhden kerran on mennyt liki 100Mbps dataa 15min keskiarvolla kun pistin päivitykset kaikkiin virtuaalikoneisiin, Raspeihin ja pariin muuhun laitteeseen samaan aikaan. Käppyröistäkin näkyy että esim tallennetta katsellessa aluksi tulee terävä piikki ja sitten streami rauhoittuu johonkin 8-20Mbps välille riippuen tallenteesta.

Toki hetkellisiä suuriakin piikkejä on mutta itselläni tuo loggaa vain vartin välein siirretyn datan, tiuhempaan loggaamisessa ei oikeastaan ole mitään järkeä kun käppyrä loikkii koko ajan edestakaisin ylös ja alas ja kuitenkin pitää keskiarvoistaa että saa edes jotain järkevän näköistä dataa. Aluksi tosiaan otin datan minuutin välein mutta sitä ei ottanut mitään tolkkua kun oli pelkkää vuoristorataa.

Hauskinta tässä on, että tuosta datasta pystyy helposti päättelemään koska toinen tai molemmat ovat kotona, "pohjakohina" näkyy selkeästi kun ketään ei ole kotona, kun toinen on kotona niin liikkuva data nousee aavistuksen ja kun molemmat on kotona nousee taas aavistuksen. Tallenteet taas nostavat aikalailla standardimäärän tuota graafia niin selkeästi näkee jos toinen surffaa ja toinen katsoo streamia tms.
 
No riippuu kuinka kuraisella saitilla oot jos 5min päästä otetaan jako pois. Mutta tokihan sitä jakamista voi rajoittaa ihan torska-ohjelmasta hitaammalle. Ja toisaalta noissa priva-trackkereissa rupee kaikilla olemaan seedboxit niin vaikea saada ratiota edes yli yhden jollain 500Mbit upilla.

En harrasta tämä ammatikseni, niin en tiedä. Joskus on ehkä joku leffa netistä lainattu.

Eero
 
Oli aika valaisevaa rakennella loggeri joka seuraa nettiliikennettä ja piirtää niistä graafeja. Loppujenlopuksi yllättävän vähän liikkuu dataa netistä ja nettiin, kuukauden keskiarvo latauksissa on noin 20Mbps ja lähetyksessä puolen megan luokkaa, tosin torrentteja meillä ei juurikaan harrasteta. Käyttö on lähinnä ElisaViihteen tallenteiden katselua, youtubea, tavallista nettisurffausta ja lukuisten laitteiden softapäivityksiä. Yhden kerran on mennyt liki 100Mbps dataa 15min keskiarvolla kun pistin päivitykset kaikkiin virtuaalikoneisiin, Raspeihin ja pariin muuhun laitteeseen samaan aikaan. Käppyröistäkin näkyy että esim tallennetta katsellessa aluksi tulee terävä piikki ja sitten streami rauhoittuu johonkin 8-20Mbps välille riippuen tallenteesta.

Toki hetkellisiä suuriakin piikkejä on mutta itselläni tuo loggaa vain vartin välein siirretyn datan, tiuhempaan loggaamisessa ei oikeastaan ole mitään järkeä kun käppyrä loikkii koko ajan edestakaisin ylös ja alas ja kuitenkin pitää keskiarvoistaa että saa edes jotain järkevän näköistä dataa. Aluksi tosiaan otin datan minuutin välein mutta sitä ei ottanut mitään tolkkua kun oli pelkkää vuoristorataa.

Hauskinta tässä on, että tuosta datasta pystyy helposti päättelemään koska toinen tai molemmat ovat kotona, "pohjakohina" näkyy selkeästi kun ketään ei ole kotona, kun toinen on kotona niin liikkuva data nousee aavistuksen ja kun molemmat on kotona nousee taas aavistuksen. Tallenteet taas nostavat aikalailla standardimäärän tuota graafia niin selkeästi näkee jos toinen surffaa ja toinen katsoo streamia tms.
Oletko tehnyt pysyvyyskäyrää? Käytännössä siis jokaisen vartin arvot lajiteltuna suuruusjärjestykseen.
 
Oletko tehnyt pysyvyyskäyrää? Käytännössä siis jokaisen vartin arvot lajiteltuna suuruusjärjestykseen.
Öö.. Häh? Siis että lajittelisin nuo vartin välein otetut mittaukset vai että kävisin ottamassa useamman arvon vartin sisällä ja sorttaisin ne aina kuluvan vartin sisällä? Käytännössähän tuo mun loggeri hakee vartin välein routerin WAN-interfacen siirtämät bytet reboot-hetkestä alkaen ja aina laskee haun jälkeen muutoksen edelliseen arvoon.
 
Öö.. Häh? Siis että lajittelisin nuo vartin välein otetut mittaukset vai että kävisin ottamassa useamman arvon vartin sisällä ja sorttaisin ne aina kuluvan vartin sisällä? Käytännössähän tuo mun loggeri hakee vartin välein routerin WAN-interfacen siirtämät bytet reboot-hetkestä alkaen ja aina laskee haun jälkeen muutoksen edelliseen arvoon.
Varttikohtainen data lajitellaan laskevaan suuruusjärjestykseen ja piirretään kuvaaja. Kuvaajasta voidaan sitten nähdä monenako varttina kaistankäyttö on ollut suurempi kuin X.
Esimerkkinä alla tuulivoimatehon pysyvyyskäyrä Britanniassa joulukuussa vuonna 2010. Teho on esimerkiksi ollut 600 MW tai enemmän kahdeksana päivänä.
tpbp_8.png
 
Varttikohtainen data lajitellaan laskevaan suuruusjärjestykseen ja piirretään kuvaaja. Kuvaajasta voidaan sitten nähdä monenako varttina kaistankäyttö on ollut suurempi kuin X.
Esimerkkinä alla tuulivoimatehon pysyvyyskäyrä Britanniassa joulukuussa vuonna 2010. Teho on esimerkiksi ollut 600 MW tai enemmän kahdeksana päivänä.
tpbp_8.png
Ahaa! Pitääpä kokeilla jos saisi tuollaisen graafinkin rakenneltua, tuo olisi ihan mielenkiintoinen tieto tuokin. Ongelmana tietty on että tuo tämänhetkinen data majailee omassa laite- ja verkkovalvontasoftassa elikkä Zabbix:ssa kaiken muun valvontadatan joukossa joten ei välttämättä onnistu suoraan tuolla mutta ehkä tuon datan saa jotenkin kivasti exportattua vaikkapa LibreOfficeen jossa tuota olisi helppo käpistellä.

edit:
Jostain syystä en saanut kuin 1000 viimeistä datapistettä helposti LibreOfficeen eli se tekee noin 10 päivää. Ja kun viimeisen viikon aikana on muutenkin ollut netissä normaalia vähemmän niin tuli kyllä todella nopeasti laskeva käyrä. Jos vertaa tuohon pysyvyyskäyräesimerkkiin niin noin 50 datapisteen kohdalla käyrä oli jo laskenut noin 10 prosentin kohdalle joka muodoltaan vastaisi suunnilleen tuon kulmapisteen sijoittamista esimerkkikuvan päivän 3 kohdalle ja alle 200 korkeudelle.

Tuo olisi kyllä kiva graafi saada näkyviin tuohon valvontasoftan muiden käppyröiden joukkoon, pitää tutkia jos sen jollakin saisi siihen virkattua.
 
Viimeksi muokattu:
Siirretty "Taloyhtiöiden hallitukset" -ketjusta
OK-talo alueilla Telia rahastaa rakennuskulut asukkailta ja omistaa sen jälkeen asukkaiden maksaman verkon.
Mainostaen, että verkko on avoin kaikille. Ei kuitenkaan "muista" kertoa, että Telia päättää millä hintaa siellä verkossa dataa siirretään. Eli luodaan uutta "Carunaa" ... käyttäjät maksavat "monopolista"

Tuossa alhaalla kerrotaan, että siirtomaksuja rajoitetaan, tosin siis vain 3-vuodeksi. Vastaavaa luvattiin sähköverkonkin ulkomaille myynnin yhteydessä. Nyt maksamme enemmän siirrosta kuin sähköstä.
Täytyy toivoa, että 5G verkot pakottavat kilpailemaan myös siirtohintojen tukkuhinnoilla.


On muuten hyvin olleellinen tieto nyky hallituksille, että DNA tekee ainakin jossain valokaapeliliittymän ilmaiseksi. Muutenkin, en olisi niin tiukka rajoittamaan keskustelua. Tiukalla rajoituksella tämän hyödyllisen langan voisi sulkea.
Lisään tähän vielä, että vaikka tarjouduin maksamaan Telian urakoitsijalle todelliset kulut varaputken (jota pitkin valokaapeli tuodaan) viennistä tontilleni. Se ei onnistunut. => Eli tulkitsen sen niin, että haluttiin painostaa maksamaan liittymismaksu /tuhansia euroja.

Ei vastanne polittikkojen toiveita, maan varustamisesta kuituyhteyksillä???

Alueella asuu Nokian "puhelin insinööri" ja hänkin jätti liittymättä, koska totesi 4G-verkon mahdollistavan jopa nettipelaamisen. (Pääsin jopa itse kokeilemaan. :) )
Näin ollen, en alistunut ja ottanut liittymää. Tosin laitoin hyvin tarkasti ylös missä kohtaa/syvyydellä kadulta naapuritontille ko. valokaapelin suojaputki tulee.

Onkos kenelläkään tietoa, miten tuollaiset valokaapelit voidaan maasta löytää? Oletan, etteivät ne maatutkalla näkyisi?
 
Siirretty "Taloyhtiöiden hallitukset" -ketjusta


Lisään tähän vielä, että vaikka tarjouduin maksamaan Telian urakoitsijalle todelliset kulut varaputken (jota pitkin valokaapeli tuodaan) viennistä tontilleni. Se ei onnistunut. => Eli tulkitsen sen niin, että haluttiin painostaa maksamaan liittymismaksu /tuhansia euroja.

Ei vastanne polittikkojen toiveita, maan varustamisesta kuituyhteyksillä???

Alueella asuu Nokian "puhelin insinööri" ja hänkin jätti liittymättä, koska totesi 4G-verkon mahdollistavan jopa nettipelaamisen. (Pääsin jopa itse kokeilemaan. :) )
Näin ollen, en alistunut ja ottanut liittymää. Tosin laitoin hyvin tarkasti ylös missä kohtaa/syvyydellä kadulta naapuritontille ko. valokaapelin suojaputki tulee.

Onkos kenelläkään tietoa, miten tuollaiset valokaapelit voidaan maasta löytää? Oletan, etteivät ne maatutkalla näkyisi?
Yleensä liittymismaksu on mitoitettu niin, että se kattaa alueen muunkin infran vaikkei siihen kaapeliin ottaisi liittymää. Pitkällä sopimuksella voi saada ilman rakennusmaksuja, mutta joka tapauksessa asiakas sen lopulta maksaa.

Telian Avoin Kuitu -infrahan on menossa CapMan infra -sijoitusyhtiölle tässä alkuvuonna. Kyllä itse kuidusta maksaisin mukisematta pari tonnia, enintään kuitenkin neljä tonnia. Jos ei ole kuituliittymää käyttänyt, niin ei voi tietää mistä jää paitsi 4G:n kanssa. Kyllähän 4G mahdollistaa ihan samat asiat kuin kuitukin, ihan samalla lailla Lada mahdollistaa samat asiat kuin Mersu. Toisessa vaan vähän parempi huippunopeus, pienempi kulutus, tasalaatuisempi toiminta jne.

Kuituja on metallilangoilla ja ilman. Metallilangalliset kuidut löytyy tutkalla, metallittoman päälle voi laittaa varoitusnauhan, jossa on metallia sisällä.
 
Yleensä liittymismaksu on mitoitettu niin, että se kattaa alueen muunkin infran vaikkei siihen kaapeliin ottaisi liittymää. Pitkällä sopimuksella voi saada ilman rakennusmaksuja, mutta joka tapauksessa asiakas sen lopulta maksaa.
Eivät edes aloita, ellei liittyneet kata kuluja. Tuohon pitkään "ilmaiseen" sopimukseen verrattaessa liittymämaksun maksaneet maksavat siis "kahteen" kertaan.

Itse maksaisin mieluummin kunnalle, kuin kasvottomalle monikansalliselle yhtiölle.

Telian Avoin Kuitu -infrahan on menossa CapMan infra -sijoitusyhtiölle tässä alkuvuonna. Kyllä itse kuidusta maksaisin mukisematta pari tonnia, enintään kuitenkin neljä tonnia. Jos ei ole kuituliittymää käyttänyt, niin ei voi tietää mistä jää paitsi 4G:n kanssa. Kyllähän 4G mahdollistaa ihan samat asiat kuin kuitukin, ihan samalla lailla Lada mahdollistaa samat asiat kuin Mersu. Toisessa vaan vähän parempi huippunopeus, pienempi kulutus, tasalaatuisempi toiminta jne.
En tiennytkään tuosta omistajan vaihdosta. Nopeuden tarve on tietenkin käyttäjästä kiinni, valokaapeliyhteys on luultavasti toimintavarmempi. Monelle känykkäkin riittää. Mitä tarkoitat "pienemmällä kulutuksella".

Kuituja on metallilangoilla ja ilman. Metallilangalliset kuidut löytyy tutkalla, metallittoman päälle voi laittaa varoitusnauhan, jossa on metallia sisällä.
Hyvä, että noita on tarjolla. Varoitusnauhoista huolimatta kaapeleita katkotaan. Jättävät joskus turhan lähelle suojattavaa johtoa.
 
Nopeuden tarve on tietenkin käyttäjästä kiinni, valokaapeliyhteys on luultavasti toimintavarmempi. Monelle känykkäkin riittää. Mitä tarkoitat "pienemmällä kulutuksella".
Nopeuttakin tärkeämpi on vasteaika. 10M kuituyhteys voittaa 100M 4G:n peruskäytössä mennen tullen, koska vasteaika on pieni eikä heittele. Nopeuskin on aina se, mitä luvataan.

Pienemmällä kulutuksella viittasin energiankulutukseen. Mobiiliverkot vie todella suuret määrät sähköä valokuitutoteutuksiin verrattuna. Operaattoripään kuitukytkin vie kymmeniä watteja, kun taas tukiasema voi viedä useita kilowatteja sähköä.
 
Tyhmänä pitää kysyä, että kun oon siirtymässä kuituun ja seinässä on kiinni jonkin sortin kuituboksi ilman Wi-Fi ominaisuuksia, niin miten saan jaettua yhteyden Wi-Fi boksin kautta kämpän laitteille? Ilmeisesti vedän RJ45 kaapelin noiden kahden boksin väliin ainakin, mutta mitä asetuksia yleensä tollanen viritys vaatii? Ilmeisesti jotain siltaa tässä rakennetaan?

Parempi Wi-Fi boksi on jo hakusessa, mut alkuun aattelin testata Huawei B593s 4G boksilla tota projektia, käyttäen pelkästään sen Wi-Fi ja ethernet (lan) ominaisuuksia, ilman 4G-yhteyttä. Onkohan ees mahdollista?
 
Viimeksi muokattu:
Tyhmänä pitää kysyä, että kun oon siirtymässä kuituun ja seinässä on kiinni jonkin sortin kuituboksi ilman Wi-Fi ominaisuuksia, niin miten saan jaettua yhteyden Wi-Fi boksin kautta kämpän laitteille? Ilmeisesti vedän RJ45 kaapelin noiden kahden boksin väliin ainakin, mutta mitä asetuksia yleensä tollanen viritys vaatii? Ilmeisesti jotain siltaa tässä rakennetaan?

Parempi Wi-Fi boksi on jo hakusessa, mut alkuun aattelin testata Huawei B593s 4G boksilla tota projektia, käyttäen pelkästään sen Wi-Fi ja ethernet (lan) ominaisuuksia, ilman 4G-yhteyttä. Onkohan ees mahdollista?

Ethernet kaapeli boksien väliin. Eikö joku MESH pönttö olisi järkevin jos Wi-Fi laajennus mielessä? Niissä riittää kapasiteettiä ja ovat laajennettavissa.
 
Ethernet kaapeli boksien väliin. Eikö joku MESH pönttö olisi järkevin jos Wi-Fi laajennus mielessä? Niissä riittää kapasiteettiä ja ovat laajennettavissa.
Ei kuullosta hirveen järkevältä, ellei asu isossa talossa jonka wifin kantavuus ei riitä kaikkialle
 
Tyhmänä pitää kysyä, että kun oon siirtymässä kuituun ja seinässä on kiinni jonkin sortin kuituboksi ilman Wi-Fi ominaisuuksia, niin miten saan jaettua yhteyden Wi-Fi boksin kautta kämpän laitteille? Ilmeisesti vedän RJ45 kaapelin noiden kahden boksin väliin ainakin, mutta mitä asetuksia yleensä tollanen viritys vaatii? Ilmeisesti jotain siltaa tässä rakennetaan?

Parempi Wi-Fi boksi on jo hakusessa, mut alkuun aattelin testata Huawei B593s 4G boksilla tota projektia, käyttäen pelkästään sen Wi-Fi ja ethernet (lan) ominaisuuksia, ilman 4G-yhteyttä. Onkohan ees mahdollista?
Kuituboksi voi olla vain mediamuunnin, eli sieltä tulee julkinen IP-osoite. Silloin tarvitset reitittimen, jossa on WAN-portti. WANista kytket johdon siihen kuituboksiin.
 
Mites helposti muuten taloyhtiön netin isp:n pystyy vaihtamaan eli talossa on "valokuitu"(rj-45 pistokkeet joka kämpässä) joka on telian eli pystyykö sen vaihtamaan helposti dna:lle(jolta on jo taloyhtiölaajakaista joka toteutettu kaapelimodeemilla)?.
 
Mites helposti muuten taloyhtiön netin isp:n pystyy vaihtamaan
Kenenkä kannalta ? ja missä mielessä helposti ?
Prosessi on samantyyppinen kuin aikanaan se edellesin sopparin vääntäminen. Jos meinaat että edellinen (nykyinen) sopimus on vielä voimassa (määräaikainen), niin kyse lähinnä rahasta, eli se maksetaan sopimuksen mukaan.

Kuinka helpolla ja mihin hintaan saa jonkin toisen, niin se selviää kyselemällä. Jos siis olet hallituksessa niin siellä sitä prosessia pistätette alkuun, jos hallituksessa edellisen sopparin väännön aikaan olleita niin kokemustakin on.

Mites helposti muuten taloyhtiön netin isp:n pystyy vaihtamaan eli talossa on "valokuitu"(rj-45 pistokkeet joka kämpässä) joka on telian eli pystyykö sen vaihtamaan helposti dna:lle(jolta on jo taloyhtiölaajakaista joka toteutettu kaapelimodeemilla)?.
Vai meinaatko että teillä on tarjolla kaksi taloyhtiölaajakaistaa, toinen DNAlta kaapelimodeemilla ja toinen Telialta kuidulla. Tuossa ei nyt oikein avadu mihin tuossa pyrit, ja mikä on ongelma. jos teillä on kaksi operaattori vaihtoehtoa niin miksi haluat toisen poistaa, oletus siis se ettei ketään pakoteta molempiin (taloyhtiö ei maksa noista, kuin sen kaapelitv maksun).

Jos ajatus on että sinä saat vähän halvemman netin kun pakotetaan se kaikille, taloyhtiö tekee siis sopparin missä otetaan joka asuntoon jonkin hintainen netti . Niin se menee yleensä tarjousten pyytäminen ja netti+ kaapelitv yleensä pakettina (ei pakko), ja niiden mukaan päätös minkä yhtö ottaa. Jos sinne saa esim Telian ja DNAn, niin yleensä halvempi, ja voi olla vaikea perustella DNAta samanhintaisena, koska sillä paluukaista tyypillisesti hitaampia.

Jos mietit osakkaana, tai asukkaan minkä netin itse haluat, niin teillä hyvä tilanne jos kaksivaihtoehtoa, voit valita jos toisella sinulle enemmän lisäarvoa.

Jos mietit Hallituksen jäsenenä, että vanhat soppari päättymässä ja voisiko DNA tuoda kuidun taloon ja tarjota ethernet nettiyhteyksiä asuntoihin, niin se selviää kysymällä. (ilmeisesti jokin hinkun DNAhan), tuossa asemassa pitää toki selvittää muiden operaattorien tarjonta ja hinnoittelu, ja unohtaa parhaan mukaan omat tunne mieltymykset.
 
Onko kokemuksia kuitumuuntimista?

Valokuitu on tulossa operaattorilta tämän vuoden aikana ja tarkoituksena toteuttaa kuidusta eteenpäin kaikki itse.

Kuitumuuntimen jälkeen tulee pfsense joka hoitaa reitityksen ja palomuurin tehtävät.

Käykö esim. tämä


Onko näissä suorityskyvyn kannalta mitään eroja?
 
Suoraan Kiinasta tulleiden vastaavien perustella hämmästyisin kovasti jos giga ei menisi heittämällä läpi molempiin suuntiin. Oikeastaan ainut noissa on se että kun hallintaa ei ole, niin sfp-modulin tilatiedot jäävät pimentoon. Toinen asia mitä itse olen oman Telia Avoin kuitu -liittymäni kohdalla miettinyt on useamman ip:n saaminen. Liittymän mukana tulleella Interno kuitumuuntimella saa useamman ip:n, mutta onko tuo nyt ihan puhadas kytkin jonka periaatteessa voisi vaihtaa vaikka sata kertaa suuremman porttimäärän omaavaan? Tuollaisen yksiporttisen muutimen kanssa pfSenseen ei taida saa kuin yhden julkisen ip:n silloin kun osoitteet annetaan dhcp:llä?

Edit: Inteno on suunnilleen tämän näköinen: Inteno XG6846 -4-porttinen kytkin 89,90 (on kiinni asennustelineessä jolloin tyyppikilpeä ei pääse tarkistamaan). Lähinnä siis mietin että kuinka operaattori rajoittaa annettavien ip-osoitteiden määrää..
 
Viimeksi muokattu:
Kenenkä kannalta ? ja missä mielessä helposti ?
Prosessi on samantyyppinen kuin aikanaan se edellesin sopparin vääntäminen. Jos meinaat että edellinen (nykyinen) sopimus on vielä voimassa (määräaikainen), niin kyse lähinnä rahasta, eli se maksetaan sopimuksen mukaan.

Kuinka helpolla ja mihin hintaan saa jonkin toisen, niin se selviää kyselemällä. Jos siis olet hallituksessa niin siellä sitä prosessia pistätette alkuun, jos hallituksessa edellisen sopparin väännön aikaan olleita niin kokemustakin on.


Vai meinaatko että teillä on tarjolla kaksi taloyhtiölaajakaistaa, toinen DNAlta kaapelimodeemilla ja toinen Telialta kuidulla. Tuossa ei nyt oikein avadu mihin tuossa pyrit, ja mikä on ongelma. jos teillä on kaksi operaattori vaihtoehtoa niin miksi haluat toisen poistaa, oletus siis se ettei ketään pakoteta molempiin (taloyhtiö ei maksa noista, kuin sen kaapelitv maksun).

Jos ajatus on että sinä saat vähän halvemman netin kun pakotetaan se kaikille, taloyhtiö tekee siis sopparin missä otetaan joka asuntoon jonkin hintainen netti . Niin se menee yleensä tarjousten pyytäminen ja netti+ kaapelitv yleensä pakettina (ei pakko), ja niiden mukaan päätös minkä yhtö ottaa. Jos sinne saa esim Telian ja DNAn, niin yleensä halvempi, ja voi olla vaikea perustella DNAta samanhintaisena, koska sillä paluukaista tyypillisesti hitaampia.

Jos mietit osakkaana, tai asukkaan minkä netin itse haluat, niin teillä hyvä tilanne jos kaksivaihtoehtoa, voit valita jos toisella sinulle enemmän lisäarvoa.

Jos mietit Hallituksen jäsenenä, että vanhat soppari päättymässä ja voisiko DNA tuoda kuidun taloon ja tarjota ethernet nettiyhteyksiä asuntoihin, niin se selviää kysymällä. (ilmeisesti jokin hinkun DNAhan), tuossa asemassa pitää toki selvittää muiden operaattorien tarjonta ja hinnoittelu, ja unohtaa parhaan mukaan omat tunne mieltymykset.
Talossa on dna:n taloyhtiölaajakaista joka toimii kaapelimodeemeilla,kaikissa kämpissä on myös rj-45 liittimet jota kautta saa nyt telian "valokuitu" yhteyden(tämä olisi vähän parempi yhteys,latency olisi alhaisempi) mutta se on kalliimpi kuin toi 100M/10M 9,90€/kk dna:n taloyhtiökaapeli.Ajatus olisi siis että toi telian "valokuitu" yhteys vaihtuisi tohon dna:n taloyhtiölaajakaistaan.Toinen vaihtoehto olisi tietenkin vaihtaa dna taloyhtiölaajakaista telian vastaavaan.Samalla tosin vaihtuisi kaapelitv:n toimittaja joka on nyt dna.
 
Viimeksi muokattu:
Tyhmänä pitää kysyä, että kun oon siirtymässä kuituun ja seinässä on kiinni jonkin sortin kuituboksi ilman Wi-Fi ominaisuuksia, niin miten saan jaettua yhteyden Wi-Fi boksin kautta kämpän laitteille? Ilmeisesti vedän RJ45 kaapelin noiden kahden boksin väliin ainakin, mutta mitä asetuksia yleensä tollanen viritys vaatii? Ilmeisesti jotain siltaa tässä rakennetaan?

Parempi Wi-Fi boksi on jo hakusessa, mut alkuun aattelin testata Huawei B593s 4G boksilla tota projektia, käyttäen pelkästään sen Wi-Fi ja ethernet (lan) ominaisuuksia, ilman 4G-yhteyttä. Onkohan ees mahdollista?
Kyllä tuo B593s toimii ja vieläpä ihan hyvin. Sieltä vain asetuksista valitset WAN tilaksi ethernet eikä 4G :) Jos ei ole nopeammalle tai vakaammalle wlanille tarvetta niin käytä tuota niin pitkään kuin se sinulle riittää. Muista vaan, että siinä tuossa laitteessa 100megan lan, eli älä ota nopeampaa yhteyttä tai maksat turhasta (Huawein kautta siis 100M on maksiminopeus riippumatta minkä yhteyden operaattorilta tilaat) :D
 
Suoraan Kiinasta tulleiden vastaavien perustella hämmästyisin kovasti jos giga ei menisi heittämällä läpi molempiin suuntiin. Oikeastaan ainut noissa on se että kun hallintaa ei ole, niin sfp-modulin tilatiedot jäävät pimentoon. Toinen asia mitä itse olen oman Telia Avoin kuitu -liittymäni kohdalla miettinyt on useamman ip:n saaminen. Liittymän mukana tulleella Interno kuitumuuntimella saa useamman ip:n, mutta onko tuo nyt ihan puhadas kytkin jonka periaatteessa voisi vaihtaa vaikka sata kertaa suuremman porttimäärän omaavaan? Tuollaisen yksiporttisen muutimen kanssa pfSenseen ei taida saa kuin yhden julkisen ip:n silloin kun osoitteet annetaan dhcp:llä?

Edit: Inteno on suunnilleen tämän näköinen: Inteno XG6846 -4-porttinen kytkin 89,90 (on kiinni asennustelineessä jolloin tyyppikilpeä ei pääse tarkistamaan). Lähinnä siis mietin että kuinka operaattori rajoittaa annettavien ip-osoitteiden määrää..

Mikäli se giga full dublexina kulkee tuollaisen läpi niin se riittää minulle.

Operaattorilta ei tule kuin yksi julkinen ipv4 osoite, eikä minulla ole tarvettakaan suuremmalle määrälle.

Pfsensessä on muistaakseni mahdollista käyttää useampaa julkista ip osoitetta vaikka ne jaetaan dhcp:n kautta, mutta ei ole ollut tarvetta perehtyä tarkemmin.
 
Mikäli se giga full dublexina kulkee tuollaisen läpi niin se riittää minulle.

Operaattorilta ei tule kuin yksi julkinen ipv4 osoite, eikä minulla ole tarvettakaan suuremmalle määrälle.

Pfsensessä on muistaakseni mahdollista käyttää useampaa julkista ip osoitetta vaikka ne jaetaan dhcp:n kautta, mutta ei ole ollut tarvetta perehtyä tarkemmin.

Ainakin kiinteissä oon saanu 5 julkista IP-osoitetta (toisin ei kiinteää ipv4 osoitetta)
 
Onko kokemuksia kuitumuuntimista?

Valokuitu on tulossa operaattorilta tämän vuoden aikana ja tarkoituksena toteuttaa kuidusta eteenpäin kaikki itse.

Kuitumuuntimen jälkeen tulee pfsense joka hoitaa reitityksen ja palomuurin tehtävät.

Käykö esim. tämä


Onko näissä suorityskyvyn kannalta mitään eroja?

Kyllä tuosta pitäisi mennä ihan 1Gbit/s läpi ja noitahan käytetään enemmän yrityskäytössä. Kannattaa selvittää, minkälaista SFP-moduulia operaattori käyttää ja antaako he käyttää muita kuin heidän valitsemaa laitetta. Saattaa olla, että saat käyttää, mutta viankorjaus on sitten maksullinen.

Sehän on käytännössä sama, että onko tuollainen tai operaattorin toimittava kuitupääte, jos se kuitupääte on sillatussa moodissa. Silloin päätelaite ei koske liikenteeseen "mitenkään".
 
Mites helposti muuten taloyhtiön netin isp:n pystyy vaihtamaan eli talossa on "valokuitu"(rj-45 pistokkeet joka kämpässä) joka on telian eli pystyykö sen vaihtamaan helposti dna:lle(jolta on jo taloyhtiölaajakaista joka toteutettu kaapelimodeemilla)?.

Se riippuu nouseeko hinta? Jos nousee, niin monesti yhtiökokouspäätös? oliko yj:ssä media/nettivastike?

Eero
 
Kyllä tuosta pitäisi mennä ihan 1Gbit/s läpi ja noitahan käytetään enemmän yrityskäytössä. Kannattaa selvittää, minkälaista SFP-moduulia operaattori käyttää ja antaako he käyttää muita kuin heidän valitsemaa laitetta. Saattaa olla, että saat käyttää, mutta viankorjaus on sitten maksullinen.

Sehän on käytännössä sama, että onko tuollainen tai operaattorin toimittava kuitupääte, jos se kuitupääte on sillatussa moodissa. Silloin päätelaite ei koske liikenteeseen "mitenkään".

Myöskin kaikki laitteet ei syö kaikkia SFP+:sia sisäänsä. Jos käytetään yhden kuidun tekniikkaa, niin kannattaa suosiolla ostaa operaattorilta sfp+, niin menee taajuudet oikein.

Eero
 
Kyllä tuosta pitäisi mennä ihan 1Gbit/s läpi ja noitahan käytetään enemmän yrityskäytössä. Kannattaa selvittää, minkälaista SFP-moduulia operaattori käyttää ja antaako he käyttää muita kuin heidän valitsemaa laitetta. Saattaa olla, että saat käyttää, mutta viankorjaus on sitten maksullinen.

Sehän on käytännössä sama, että onko tuollainen tai operaattorin toimittava kuitupääte, jos se kuitupääte on sillatussa moodissa. Silloin päätelaite ei koske liikenteeseen "mitenkään".

Omia laitteita saa käyttää ja vian selvitys on maksullista, mutta ei siihen ole tarvetta ellei vika oikeasti ole kuidussa, jonka korjaus taas kuuluu operaattorille.

Myöskin kaikki laitteet ei syö kaikkia SFP+:sia sisäänsä. Jos käytetään yhden kuidun tekniikkaa, niin kannattaa suosiolla ostaa operaattorilta sfp+, niin menee taajuudet oikein.

Eero
Sfp+ ei ole käytössä vielä näillä gigan yhteyksillä ja operaattorilta olen jos sfp-modulin tiedot saanut ja jopa kytkentäkuidun tiedot. Molemmat on hankittava itse, operaattori ei niitä myy ellei osta myös päätelaitetta.
 
Omia laitteita saa käyttää ja vian selvitys on maksullista, mutta ei siihen ole tarvetta ellei vika oikeasti ole kuidussa, jonka korjaus taas kuuluu operaattorille.


Sfp+ ei ole käytössä vielä näillä gigan yhteyksillä ja operaattorilta olen jos sfp-modulin tiedot saanut ja jopa kytkentäkuidun tiedot. Molemmat on hankittava itse, operaattori ei niitä myy ellei osta myös päätelaitetta.

Onpas epäselvää. Noita sfp+ yleensä myydään pareittain, silloin kun on käytössä yhden kuidun tekniikka. eli toisessa päässä rx ja tx taajuudet siis käänteisenä.

Eero
 
Onpas epäselvää. Noita sfp+ yleensä myydään pareittain, silloin kun on käytössä yhden kuidun tekniikka. eli toisessa päässä rx ja tx taajuudet siis käänteisenä.

Eero

Omasta mielestä taas erittäin selvää. Sisäkytkentärasiasta eteenpäin on omat laitteet ja vian selvitys niistä kuuluu luonnollisesti itselle, operaattorin vian selvitys taas päättyy siihen, että toimiiko kuituyhteys operaattorilta sisäkytkentärasialle asti.

Tässä on vaatimukset kytkentäkuidulle ja sfp-modulille:

Optiikan tulee olla 1000BASE-BX BiDi SFP 1310nm-TX/1550nm-RX ja kytkentäkuitu SC APC - LC UPC SM simplex. Mediamuuntimena sitten haluamasi laite 1Gbps SFP-portilla.

Eli ei ole sfp+ vaan sfp.
 
Myöskin kaikki laitteet ei syö kaikkia SFP+:sia sisäänsä. Jos käytetään yhden kuidun tekniikkaa, niin kannattaa suosiolla ostaa operaattorilta sfp+, niin menee taajuudet oikein.

Eero
Nyt en ymmärrä. SFP+ hommallahan ei ole mitään tekemistä "yhden kuidun tekniikan" kanssa vaan tuo liittyy modulin nopeuteen, joka SFP+ tapauksessa on 10G ja SFP:n maks 1G. Jos ei lähitulevaisuudessa aio hommata yli 1G liittymää niin en näkisi järkeä hommata SFP+ portilla olevaa mediamuunninta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 382
Viestejä
4 510 733
Jäsenet
74 358
Uusin jäsen
Lucas moilanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom