Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Erikoinen kuitu jos yli 1ms latenssi :hmm:
Eipä oo ittelläkään kokemusta kuidusta, joka antaisi enemmän kuin 1ms speedtestillä. Mutta ehkä jossain päin suomea tälläisiäkin kuituja löytyy, jossa data menee muutaman mutkan kautta palvelimelle.
 
Eipä oo ittelläkään kokemusta kuidusta, joka antaisi enemmän kuin 1ms speedtestillä. Mutta ehkä jossain päin suomea tälläisiäkin kuituja löytyy, jossa data menee muutaman mutkan kautta palvelimelle.
no 1ms sitten jos mitataan suomeen.Kaapelimodeemin latency ja nopeus on ihan riittävä normaalille käyttäjälle(itseasiassa erinomainen nykyään).
 
Edelleen, kuitu ei poista latenssia, vaan latenssi riippuu mistä mitataan, ja minne.

Tämä tässä.

Valonnopeus kuidussa ei ole sama asia kuin valonnopeus tyhjiössä, senhän nyt ymmärtää tyhmempikin.

Pelkästä kuidusta voi tulla viivettä ~1ms per 200km, eli jos pingaan oulusta helsinkiin jonne matkaa kertyy linnuntietä edestakaisin n.1200km se tekee jo ~6ms viivettä. Siihen kun lisätään aktiivilaitteiden osuus sun muut mutkat reitityksessä, niin yli 10ms pingpong oulusta heseen on todellisuutta.

Latency in Optical Fibers | CommScope Infrastructure Academy
 
Ihan tällaisella kevyehköllä +20 vuoden kuidun kanssa pelaamisella se on selkeästi harvemmin +1ms kuin että se olisi 1ms tai alle.
 
.. melko vähän niitä tuntuu olevan kerrostaloihin myynnissä. Telia/Elisa/DNA linjastoilta ei aikaan edes rahalla saa. Toki jollain kikkailuilla niiltäkin voisi ostaa yrityspiuhan, mutta se voi olla vähän käyttösopimuksien vastaista.

NAT linjalle en itse ainakaan lähtisi, sillä silloin palvelu huononee.

Vuonna 2016 tarjonta ainakin oli melko heikkoa, jos halusi mitään muuta kuin parin iipparin yritysliittymää, joka olisi pitänyt ottaa jonkun firman nimiin.

Perinteinen ehtohan on nimittäin tälläinen:

"
Huomioithan että tarjoamani palvelu on tarkoitettu yrityksen/asunto-osakeyhtiön liiketoimintakäyttöön eikä sitä voi hyödyntää taloyhtiön asukkaiden asuntokohtaiseen käyttöön.
"

Eero

Mitä tämä siis käytännössä vaatii yhteydeltä "fyysisesti" jotta palvelun voi ostaa joltain muulta kuin ylläolevilta? Lähinnä tarkoitan miten tuo toteutetaan käytännöntasolla.
 
Ihan tällaisella kevyehköllä +20 vuoden kuidun kanssa pelaamisella se on selkeästi harvemmin +1ms kuin että se olisi 1ms tai alle.

Oot +20 vuotta kuidun kanssa pelannu ja et vieläkään oo oppinu mitä pingi tarkottaa, tai mistä se muodostuu :hmm:?
 
Mitä tämä siis käytännössä vaatii yhteydeltä "fyysisesti" jotta palvelun voi ostaa joltain muulta kuin ylläolevilta? Lähinnä tarkoitan miten tuo toteutetaan käytännöntasolla.

Sitä, että on accessi vuokrakuituun eli käytänössä vapaita kuitupareja oltava, joita joku toinen voi vuokrata.

Toteutuu usein, mutta ei toteudu aina. Pahimmassa casessa, joka on myös tullut vastaan on se, että viimeinen pätkä kuitua on asennettava maahan..

Eero
 
Talossa dna:n taloyhtiölaajakaista ja ne pistää lapun että talossa olisi niiden taloyhtiölaajakaista josta isännöitsijä ei ole kuullut mitään?.Minä otin koska halvempi 100M yhteys eikä toi eroa kuidusta kuin parilla ms:llä.Kuitu on kai jotain 3ms-4ms ja kaapelimotu 9ms speedtestin mukaan.

/edit
Tossahan on se että jos olet ottanut ton tuplasti kalliimman telian 100M määräaikaisena niin sä joudut odottamaan että määräaikaisuus loppuu ennen kuin voit lopettaa sen.Antavat myös mukana omasta mielestä huonomman boxin kuin dna.

Onko talossa taloyhtiösopparia? kannattaa ehdottomasti hankkia, sillä nimittäin saa halvemmat hinnat..

Eero
 
Sitä, että on accessi vuokrakuituun eli käytänössä vapaita kuitupareja oltava, joita joku toinen voi vuokrata.

Toteutuu usein, mutta ei toteudu aina. Pahimmassa casessa, joka on myös tullut vastaan on se, että viimeinen pätkä kuitua on asennettava maahan..

Eero

Mikä taho pystyy selvittämään miten noita kuituja menee? Operaattorit taitavat vuokrata niitä toisilleen? Tämä tarkoittanee siis sitä että yhteyttä pitää tiedustella joltain taholta joka olisi valmis tarjoamaan yhteyden ja he hoitavat sitten selvitykset kuitujen osalta? Voiko tällöin kuidut kulkea esim jonkun nykyisen operaattorin tukiaseman kautta johon kuitu jo tulee? Tästä sitten luonnollisesti tarvisi sitten kaivaa kuitu perille saakka.
 
Mikä taho pystyy selvittämään miten noita kuituja menee? Operaattorit taitavat vuokrata niitä toisilleen? Tämä tarkoittanee siis sitä että yhteyttä pitää tiedustella joltain taholta joka olisi valmis tarjoamaan yhteyden ja he hoitavat sitten selvitykset kuitujen osalta? Voiko tällöin kuidut kulkea esim jonkun nykyisen operaattorin tukiaseman kautta johon kuitu jo tulee? Tästä sitten luonnollisesti tarvisi sitten kaivaa kuitu perille saakka.

Palveluoperaattori voi vuokrata toiselta (HMV-)operaattorilta joko mustaa kuitua tai puhdasta kapasiteettia, palveluoperaattori hoitaa saatavuuksien selvittelyn.

Itse lähtisin liikkeelle seuraavasti: 1. Selvittelyt paljonko on potentiaalisia halukkaita tilaajia 2. Karkea kustannusarvio rakentamiselle 3. OSK pystyyn ja asiakashankinnan aloitus 4. Verkkosuunnittelu. 5. rakennuttaminen (joko itse talkoina tai kilpailutuksen kautta).

Jos tulevia tilaajia on riittävästi ( ~100), palveluoperaattorin löytää kohtuullisen helposti ja kk-kulut pysyvät aisoissa. Toki kannattaa muistaa, että FTTH-verkosta tulee muitakin kuluja kuin vain palvelumaksut. Esimerkiksi kaapelinäytöt, viankorjaukset jne.
 
Mikä taho pystyy selvittämään miten noita kuituja menee? Operaattorit taitavat vuokrata niitä toisilleen? Tämä tarkoittanee siis sitä että yhteyttä pitää tiedustella joltain taholta joka olisi valmis tarjoamaan yhteyden ja he hoitavat sitten selvitykset kuitujen osalta? Voiko tällöin kuidut kulkea esim jonkun nykyisen operaattorin tukiaseman kautta johon kuitu jo tulee? Tästä sitten luonnollisesti tarvisi sitten kaivaa kuitu perille saakka.
Operaattorien keskenäinen kuituvuokraus menee ihan saatavuuskyselyiden perusteella eli operaattori A tekee saatavuuskyselyn tarpeesta (Z määrä kuitua välille X - Y/ Z määrä kapasiteettia). Se miten saatavuuskysely tehdään vaihtelee, osalla operaattoreista on tähän omat portaalit ja osalle lähetetään sähköpostia. Sitten sen saatavuuskyselyn vastaanottaneen operaattorin henkilö tarkistaa heidän järjestelmistä onko palvelun toteuttaminen mahdollista ja jos on niin lasketaan hinta mitä maksaa. Tämä siis operaattorien välillä. B2B puolella vähän vaihtelee mutta ei mahdottomasti poikkea tuosta.
 
Operaattorien keskenäinen kuituvuokraus menee ihan saatavuuskyselyiden perusteella eli operaattori A tekee saatavuuskyselyn tarpeesta (Z määrä kuitua välille X - Y/ Z määrä kapasiteettia).

Sinänsä jännä, että kuiduissa ei sovelleta samoja malleja joita sovellettiin aikaisemmin ja mm. sähkön kanssa. Eli yhteydentarjoaja ja internet-yhteydentarjoaja / palvelujentarjoaja on eriytetty. mm. Areena netin aikana tuo toimi hienosti. Kuitu taholta A ja internet-yhteys + muut palvelut taholta B ja vaikka TV palvelut taholta C. Tai tavallaanhan tuo toteutuu, tuo vaan menee operaattorin kautta kuituvuokrauksena, mutta helpompaahan se olisi jos ei menisi.

Tuolloin pystyi myös samassa fyyisessä liittymässä olemaan useita operaattoreita. Eli sanotaan että mulla on kotona kuitu A. Sitten käytän siitä samaan aikaan omia juttujani koneella B ja työjuttuja koneella C. Sama kuitu, kaksi eri liittymää. Toinen oma ja toinen firman.
 
Mikä taho pystyy selvittämään miten noita kuituja menee? Operaattorit taitavat vuokrata niitä toisilleen? Tämä tarkoittanee siis sitä että yhteyttä pitää tiedustella joltain taholta joka olisi valmis tarjoamaan yhteyden ja he hoitavat sitten selvitykset kuitujen osalta? Voiko tällöin kuidut kulkea esim jonkun nykyisen operaattorin tukiaseman kautta johon kuitu jo tulee? Tästä sitten luonnollisesti tarvisi sitten kaivaa kuitu perille saakka.

"Käytännössä" niitä operaattorit vuokraavat vain keskenään.

Jos sinulla on kohde, jolla on rahaa maksaa, niin yhteyden hinnat ovat yleensä noin 700-1000e/kk gigaisella linkillä eli kymppien kuukausimaksulla ei selvitä.

Yhteyden voit ostaa esimerkiksi seuraavilta:

- Netplaza
- Suomicom
- TNNet
- S1networks

Eero
 
Sinänsä jännä, että kuiduissa ei sovelleta samoja malleja joita sovellettiin aikaisemmin ja mm. sähkön kanssa. Eli yhteydentarjoaja ja internet-yhteydentarjoaja / palvelujentarjoaja on eriytetty. mm. Areena netin aikana tuo toimi hienosti. Kuitu taholta A ja internet-yhteys + muut palvelut taholta B ja vaikka TV palvelut taholta C. Tai tavallaanhan tuo toteutuu, tuo vaan menee operaattorin kautta kuituvuokrauksena, mutta helpompaahan se olisi jos ei menisi.

Tuolloin pystyi myös samassa fyyisessä liittymässä olemaan useita operaattoreita. Eli sanotaan että mulla on kotona kuitu A. Sitten käytän siitä samaan aikaan omia juttujani koneella B ja työjuttuja koneella C. Sama kuitu, kaksi eri liittymää. Toinen oma ja toinen firman.

En ihan ymmärrä, että mitä tarkoitat että samassa kuidussa? Yleensä jakamoon tulee kuitunippu, joista vain osa on käytössä operaattorilla A, sanotaan vaikka elisa on yksi kuitu käytössä netille ja yksi kaapelitv:lle. Vapaana on yleensä siis joku 8 kuitua vielä päälle.

Eero
 
"Käytännössä" niitä operaattorit vuokraavat vain keskenään.

Jos sinulla on kohde, jolla on rahaa maksaa, niin yhteyden hinnat ovat yleensä noin 700-1000e/kk gigaisella linkillä eli kymppien kuukausimaksulla ei selvitä.

Yhteyden voit ostaa esimerkiksi seuraavilta:

- Netplaza
- Suomicom
- TNNet
- S1networks

Eero

Onko ylläolevilla mahdollisuus saada siis myös käyttöön telian että muiden operaattorien kuituja järkevällä summalla? Onko tällöin mahdollista yhteys kilpailuttaa esim 5v välein ilman että kuituja tarvitsee vetää uudestaan mihinkään? Paljonko kustanuksiin vaikuttaa se että missä periferiassa paikka sijaitsee?

Itselle nämä kuitujutut on vierasta juttua siksi kyselen ehkä tyhmiäkin. Ajatustasolla kuitenkin mahdollisuus aidosti kilpailuttaa yhteys sen sijaan että on naimisissa esim telian avoimen kuidun kanssa kiinnostaa.

Osuuskuntaa siis tässä ollaan mietitty. Vesiosuuskuntaan kuuluu vajaa 200 taloutta tällähetkellä. Jotta asia olisi kiinnostava niin myös kustannukset(kk että liittymis) pitäisi olla kilpailukykyiset. Tällähetkellä homma menee sillä mallilla että pitäisi kartoittaa paljonko alueelta löytyy kiinnostusta moiseen.
 
Onko ylläolevilla mahdollisuus saada siis myös käyttöön telian että muiden operaattorien kuituja järkevällä summalla? Onko tällöin mahdollista yhteys kilpailuttaa esim 5v välein ilman että kuituja tarvitsee vetää uudestaan mihinkään? Paljonko kustanuksiin vaikuttaa se että missä periferiassa paikka sijaitsee?

Itselle nämä kuitujutut on vierasta juttua siksi kyselen ehkä tyhmiäkin. Ajatustasolla kuitenkin mahdollisuus aidosti kilpailuttaa yhteys sen sijaan että on naimisissa esim telian avoimen kuidun kanssa kiinnostaa.

Osuuskuntaa siis tässä ollaan mietitty. Vesiosuuskuntaan kuuluu vajaa 200 taloutta tällähetkellä. Jotta asia olisi kiinnostava niin myös kustannukset(kk että liittymis) pitäisi olla kilpailukykyiset. Tällähetkellä homma menee sillä mallilla että pitäisi kartoittaa paljonko alueelta löytyy kiinnostusta moiseen.

Operaattoreilla on mahdollista saada järkevillä summilla noita kuituja. Ilmaista hommaa ei kummiskaan ole -- varsinkaan jos pitää vetää useita kymmeniä saati satoja liityntäpisteitä.

Helsingissä rakensivat osuuskuntatyyppisesti verkon. Omalla työllä kulurakenne on mahdollista saada johonkin 1700-3000e per liittymä välille. Kuukausihinnat varmaan jotain 50e luokkaa.. eli ilmaiseksi homma ei muutu..

Kokemuksesta voin sanoa, ettei se hinta merkittävästi operaattoria vaihtamalla laske, jos ottaa jonkun näistä "pienistä"

Fiberit | lienee hyvä konsulttiapu tuollaiseen.. (sivusto nurin, mutta jukka laine on se tekijämies). Tuomas Levonniemikin tietää näistä asioista paljon, koska on tuota verkkoa rakentanut.

Kulurakennetta ei voi millään tasolla ennustaa.



Eero
 
Viimeksi muokattu:
En ihan ymmärrä, että mitä tarkoitat että samassa kuidussa? Yleensä jakamoon tulee kuitunippu, joista vain osa on käytössä operaattorilla A, sanotaan vaikka elisa on yksi kuitu käytössä netille ja yksi kaapelitv:lle. Vapaana on yleensä siis joku 8 kuitua vielä päälle.

Eero

Taloyhtiöihin tulee väh. 3-paria eli 6 kuitua ja asuntoihin vedetty 2-paria eli 4 kuitua. Jos vedetään asuntoja kohden omat tulevat kuidut, niin sitten vähän enemmän enemmän kuituja väh. 1-pari eli 2 kuitua. Eli ktv:tä ja laajakaistaa varten.
 
Viimeksi muokattu:
Operaattoreilla on mahdollista saada järkevillä summilla noita kuituja. Ilmaista hommaa ei kummiskaan ole -- varsinkaan jos pitää vetää useita kymmeniä saati satoja liityntäpisteitä.

Helsingissä rakensivat osuuskuntatyyppisesti verkon. Omalla työllä kulurakenne on mahdollista saada johonkin 1700-3000e per liittymä välille. Kuukausihinnat varmaan jotain 50e luokkaa.. eli ilmaiseksi homma ei muutu..

Kokemuksesta voin sanoa, ettei se hinta merkittävästi operaattoria vaihtamalla laske, jos ottaa jonkun näistä "pienistä"

Fiberit | lienee hyvä konsulttiapu tuollaiseen.. (sivusto nurin, mutta jukka laine on se tekijämies). Tuomas Levonniemikin tietää näistä asioista paljon, koska on tuota verkkoa rakentanut.

Kulurakennetta ei voi millään tasolla ennustaa.

Eero

Ei tätä ilman tukia voisi toteuttaa ja ne olisivatkin edellytys että projekti pyörähtäisi eteenpäin. Kuukausikustannukset ovat myös yksi oleellinen asia tuossa. Esim tuossa mainisemassasi esimerkissä verkon ylläpitomaksu on 15€/kk. Onko tämä realistinen osuuskuntamallissa, tietääkö kukaan?

Jos teidän taloyhtiössä on liittymän kuukausihinnaksi saatu 10€/kk niin mistä tulee este ettei homma voisi onnistua esim ylläpitomaksu + 20€/kk -> 35€/kk? Viiskymppiä kuussa alkaa jo olemaan sellainen kuluerä kuussa että tuo karsii halukkaita varmasti pois. Osalla kuitenkin käyttö on sellaista että siihen riittää hitaampikin yhteys.
 
Ei tätä ilman tukia voisi toteuttaa ja ne olisivatkin edellytys että projekti pyörähtäisi eteenpäin. Kuukausikustannukset ovat myös yksi oleellinen asia tuossa. Esim tuossa mainisemassasi esimerkissä verkon ylläpitomaksu on 15€/kk. Onko tämä realistinen osuuskuntamallissa, tietääkö kukaan?

Jos teidän taloyhtiössä on liittymän kuukausihinnaksi saatu 10€/kk niin mistä tulee este ettei homma voisi onnistua esim ylläpitomaksu + 20€/kk -> 35€/kk? Viiskymppiä kuussa alkaa jo olemaan sellainen kuluerä kuussa että tuo karsii halukkaita varmasti pois. Osalla kuitenkin käyttö on sellaista että siihen riittää hitaampikin yhteys.

Voit laskea asiaa jotenkin tällä tavalla. Kuvitellaan, että maksaisitte gigaisesta linkistä vaikka teleoperaattorille noin 800e/liittymien määrä (100kpl)= jolloin kuukausikulu olisi noin 8e per liittymä. Tämän lisäksi pitää rahoittaa kuituverkon ylläpito ja siitä pitää saada se ylläpitomaksu eli sanotaanko 25e/kk, jolloin kulurakenne olisi noin 33e/kk.

Tämän uskoisin olevan realistinen, jos liittymämäärä on tuo 100 tai enemmän. Tämän lisäksi teidän tulee rahoittaa verkon rakennus, jos paljon teette itse, niin pääsette varmaan hintaan 1500e/liittymä. (verkon hinta siis 150 tuhatta+tuet päälle)

Osa luvuista on sitten hatusta revittyä eli riippuu ihan miten pitkiä vetoja joudutaan tekemään ja maan laadusta tms ja saatteko joltain maatilalta edullisesti kaivuria millä asia voidaan hoitaa..



Eero
 
Onko mitään merkitystä millä tekniikalla kuitu toteutetaan(kustannukset, laajennettavuus, jne)? Puhaltamalla vai "normaalikaapelilla"?
 
Nyt alkaa näyttää paremmalta, asentaja on juuri jakokaivolla(mikä lie?), luultiin ensin että on vain sisähommat tekemättä, mutta olikin Relacomin jäljiltä jäänyt myös toisen pään homma kesken.
Pikkuhiljaa alkaa valoa näkyä tunn... Kuidun päässä.
 
En nopealla haulla löytänyt sopivaa kuitutekniikka lankaa, mutta kun tässä langassa kerran on kuitukeskustelua jo näin paljon. Niin tässä vähän teknisempää artikkelia siitä mihin vauhteihin päästään ja millaisilla ratkaisuilla. Näyttäisi siltä että yhtä kuitua pitkin kulkee noin 50 Terabittiä/s ja pelkästään kuitumodeemien (DSP) kehitys johtaa siihen, että nopeudet tulevat jatkossa nousemaan tuosta vielä huimasti. Totuus siis kuten muissakin signalointikanavissa, että kehityskehittyy.


Tuo oli siis lyhyt versio aiheesta, täysi versio lienisi varmaakin kymmeniä hyllymetrejä perinteisiä yksiköitä käyttäen.
 
En nopealla haulla löytänyt sopivaa kuitutekniikka lankaa, mutta kun tässä langassa kerran on kuitukeskustelua jo näin paljon. Niin tässä vähän teknisempää artikkelia siitä mihin vauhteihin päästään ja millaisilla ratkaisuilla. Näyttäisi siltä että yhtä kuitua pitkin kulkee noin 50 Terabittiä/s ja pelkästään kuitumodeemien (DSP) kehitys johtaa siihen, että nopeudet tulevat jatkossa nousemaan tuosta vielä huimasti. Totuus siis kuten muissakin signalointikanavissa, että kehityskehittyy.


Tuo oli siis lyhyt versio aiheesta, täysi versio lienisi varmaakin kymmeniä hyllymetrejä perinteisiä yksiköitä käyttäen.

Teki Nokiakin jonkinlaiset ennätykset valokuidussa.

Nokia teki maailmanennätyksen optisessa tiedonsiirrossa

Terabitti sekunnissa yhdellä optisella kanavalla. Näin paljon kapasiteettia on Nokia onnistunut siirtämään saudiarabilaisen Etisalat-operaattorin core-verkossa. Lukema on uusi maailmanennätys.

Nokian mukaan Etisalat investoi nyt vahvasti nostaakseen runkoyhteyksiensä kapasiteettia, sillä tätä tarvitaan tulevien 5G-palvelujen datantarpeen tyydyttämiseksi. Etisalatin verkossa tehty testi on ensimmäinen, jossa Nokian aiemmin Bell Labsin laboratoriossa todennettu tekniikka on tuotu kaupallisen operaattorin verkkoon.

Terabitti sekunnissa tarkoittaa kaistaa, jonka yli saadaan koko Game of Thones -sarja siirrettyä teräväpiirtona alle kahdessa sekunnissa. Etisalatin verkossa toteutettu demo osoittaa, että olemassaolevilla kuituyhteyksillä voidaan tukea suurempia aallonpituuksia.

Kuidussa suuremmat aallonpituudet merkitsevät säästöjä sekä tehonkulutuksessa että tilassa. Käytännössä samaan valokuituun saadaan syötettyä enemmän dataa ilman, että kuitujen määrää lisätään.

Kokeessa siirrettiin ennätykselliset 50,8 terabittiä sekunnissa useita aallonpituuksia hyödyntämällä. 93-kilometrisen WDM-yhteyden yli saatiin siirrettyä nettodataa 1,3 terabittiä sekunnissa.

Laitteisto pohjaa Nokia Bell Labsissä kehitettyyn PSE-3-prosessoriin. Se hyödyntää PCS-algoritmia (probabilistic constellation shaping), joka nostaa kuituyhteyden kapasiteetin lähelle Shannonin rajaa. PSE-3 on käytännössä DSP eli digitaalinen signaaliprosessori, joka generoi paremmin kuituverkon häiriöille kuten kohinalle immuuneja aaltomuotoja. Nykyisiin yhteyksiin verrattuna PSE-3 parantaa kuituyhteyksien tehokkuutta monin tavoin.
 
Teki Nokiakin jonkinlaiset ennätykset valokuidussa.

Toi suomennettu uutinen oli niin epäselvä kaikilta aspekteiltaan, että ei voi edes luottaa siihen, että se olisi oikein käännetty. Joskus jaksoin hermostua aiheesta, mutta enää ei jaksa. Taisi olla joku Tietokonelehdestä yksi numero, josta listasin 20 aivan olennaista asiavirhettä.

Tässä alkuperäinen:

Tuolta selvisi tuo kohta "suurempia aallonpituuksia", jonka arvasinkin olevan virhe.

Anyway, noin yleisellä tasolla tuo Nokian uutinen on ihan suoraan linjassa tuon APNIC:n postauksen kanssa. Nopeusluokatkin oli ihan samat.
 
Viimeksi muokattu:
thesis.jpg

Laitoin kaksi valokuituprojektiani kansiin ja kirjoihin. "Ultrafast Broadband Networks in Housing Companies"
 
Laitappa Theseus linkkiä kun se sinne ilmestyy. Vai laitoitko kansiin välttääksesi internetin?

Laitoin juuri siksi kansiin. Voidaan antaa halukkaille pdf:nä. Näissä projektien aikana on haukuttu urpoksi, idiootiksi ja mummojen ryöstäjäksi niin päätin laittaa pelkästään kansiin. Molemmat projektit kummiskin onnistuivat ja käyttäjät (200+130) ovat olleet tyytyväisiä :)

Eero
 
Reilun parin kuukauden jälkeen perjantaille on nyt sovittu kuidun asennus loppuun saakka eli tulevat hitsaamaan pään kaapeliin. Kaivuuhommat hoitui nopeasti tilauksesta ja sitten odoteltiin puolitoista kuukautta että asentajat saa työjonon purettua. Erittäin tyytyväinen kuitenkin tähän aikatauluun ja hommien sujuvuuteen.
 
En tiedä kuuluuko varsinaisesti tänne, mutta mistäs mahtaa saada yli 100m valokuitukaapelia, ulkokäyttöön?

Jimm's ja verkkokauppa myyvät ei-oota.
 
En tiedä kuuluuko varsinaisesti tänne, mutta mistäs mahtaa saada yli 100m valokuitukaapelia, ulkokäyttöön?

Jimm's ja verkkokauppa myyvät ei-oota.

Jos sulla on sähkötukkuun tili, saat aina haettua. Tai sitten tilaat tuolta ja sen 4kuituisen ja 6kuituisen maahanasennettavan valokuidun hinta näyttää olevan sama. Kannattaa aina ylimitoittaa eli kumpaankin päähän se 20m kieppi, ettei vaan jää vajaaksi.

Nykyään ei kannata kuin laittaa pelkkää yksimuotokuitua.

Valokaapelit tieto- ja televerkkojen asennuksiin
 
Varmaankin kaikilla kuitu-urakoitsijoilla on kelan jämiä joista tuollaisen kaapelin tekee? Ei luulisi olevan kovin rakennussesonki päällä, eli jos sopiva pätkä löytyy, eiköhän siihen saa päät hitsattua vaikka valmiiksi jos eivät yksittäisen kuidun takia suostu paikanpäälle tulemaan? Suojaukseltaan oikea maakaapeli on ihan eri luokkaa kuin nuo kiinalaisten paukkulangat, mutta ainakin täällä landella tahtoo hitsarin saaminen tontille olla suurempi haaste kuin kaapelin hankkiminen tai kaivaminen.
 
Varmaankin kaikilla kuitu-urakoitsijoilla on kelan jämiä joista tuollaisen kaapelin tekee? Ei luulisi olevan kovin rakennussesonki päällä, eli jos sopiva pätkä löytyy, eiköhän siihen saa päät hitsattua vaikka valmiiksi jos eivät yksittäisen kuidun takia suostu paikanpäälle tulemaan? Suojaukseltaan oikea maakaapeli on ihan eri luokkaa kuin nuo kiinalaisten paukkulangat, mutta ainakin täällä landella tahtoo hitsarin saaminen tontille olla suurempi haaste kuin kaapelin hankkiminen tai kaivaminen.
Niillä hitsareilla taitaa vieläkin olla vuosiksi hommia eteenpäin eli soitappa paikallisille oppilaitoksille ja kysyt niiltä. Luulisi saavan jopa halvemmalla ja saavat kokemusta. Ja kuka tahansa, kenellä on vehkeet käyvän hitsaamassa. Ja samaan hintaan mittaavat todennäköisesti
 
Toinen kysymys, mistäs niitä kuidun pikku bokseja (missä kuitu laitetaan liittimeksi) saa mitä on usein esim telekaapissa valmiiksi asennettuna?
 
Niin, mitähän varten toi on? 2 rakennuksen väliin? Vai odottamaan runkokuidun tulemista?

Runkokuitu tulee päärakennukseen, tarvitsisi toiseen rakennukseen (aka mökki) tontilla vetää päärakennuksesta kuitu.

Kyseessä siis kytkimien välinen kuitu rakennusten välillä lähinnä, johon sopisi myös singlemode kuitu, mutta samalla vaivalla laittaa 6.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 332
Viestejä
4 509 782
Jäsenet
74 355
Uusin jäsen
anomuumi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom