- Liittynyt
- 23.04.2019
- Viestejä
- 2 064
Kaivinkoneella rullaavat pihan paskaksi. Jos haluat siltä välttyä, niin voit asentaa sinne valmiiksi putken sille.
Kaivinkoneella rullaavat pihan paskaksi. Jos haluat siltä välttyä, niin voit asentaa sinne valmiiksi putken sille.
Ihmettelen, jos kuitua kaivetaan, miksi ei samalla uusita vanhoille alueille sähköjä sekä vesiputkia. Kun se vesiputki saattaa olla yli 50v vanha.
No ainakin tässä kohteessa suunnilleen auraamalla se kuitu pihalle:
Mitä tarkoitat tuolla?
Sähköliittymissä usein se pienin liittymä jonka saa kerrostalohuoneistoihin ja omakotitaloihin on yleensä se 3 vaiheen liittymä jossa on 25 ampeerin sulakkeet rajoittamassa tehoa. Tämä ilmaistaan lyhennelmällä 3x25A. Tuosta kestää ottaa suunnilleen sellaiset 17 kilowattia jatkuvaa tehoa.
Jos tuo teho ei riitä niin sitten niitä saa usein pientaloihin myös kokoon 3x80A saakka.
Saa niitä sähköliittymiä vaikka useamman megawatin tehoille saakka. Lompakkoa saa kaivaa silloin todella syvältä eikä moisia kyllä tarvi kuin jossakin teollisuuslaitoksissa ja kenties jossain isoimmissa kauppakeskuksissa. Tai sitten jossain hiihtokeskuksessa kun lumetusjärjestelmä ja hiihtohissit ja valaistussysteemit kuluttavat paljon energiaa. Jossain Tornion terästehtaalla taidetaan liikkua satojen megawattien sähkönkulutuksessa joihin sopivan liittymän tarvivat.
Tähän liittyen, tässä taloyhtiössä operaattori tarjosi kuidun niin, että liittymismaksun sai ilmaiseksi valokuituun (2000 €?), kun otti myös ktv:n. Ktv:lle ei oikeastaan olisi ollut tarvetta, mutta tällä taisi ns. jääräosasto hyväksyä tämän kuidun ottamisen pitkin hampain. Tosin sitten tulikin porua, kun se vanha digiboksi ei toiminutkaan ktv:ssä
Maksut nyt vitosen perusnopeus ja 1,50 € ktv:stä.Tähän liittyen, tässä taloyhtiössä operaattori tarjosi kuidun niin, että liittymismaksun sai ilmaiseksi valokuituun (2000 €?), kun otti myös ktv:n. Ktv:lle ei oikeastaan olisi ollut tarvetta, mutta tällä taisi ns. jääräosasto hyväksyä tämän kuidun ottamisen pitkin hampain. Tosin sitten tulikin porua, kun se vanha digiboksi ei toiminutkaan ktv:ssä
Onhan se mahdoton investointi hankkia jollakin 50 euron hinnalla uutta digiboksia tai viidellä eurolla käytettyä Tori.fi:stä vaikka jos ei uuteen ole varaa.
Kun kaapeliteeveen kaikki tv-kanavat tulevat käytännössä alle UHF-taajuuden olevilla taajuuksilla Suomessa ja jos netti jaetaan jollakin muulla kuin kaapelimodeemilla taloyhtiössä, niin olisihan ne harava-antennilla vastaanotetut kanavat voinut pukata sellaisenaan samaan kaapeliin jossa kaapeliteevee kulkee. Ylen HD-kanavat ja ne DNA:n VHF-niput olisivat vaatineet kanavanvaihtajan jotta ne olisi saatu siirrettyä VHF-alueelta UHF-alueelle.
Tuolla tavalla olisi toimineet myös ne mummojen vanhat DVB-T digiboksit jatkossakin ja olisi ollut rinnalla vanha toinen systeemi varalla jos kaapelissa on jotain katkoja. Ja jos kaapeliteeveen hinta nousee liikaa eikä kilpailevilta kaapelioperaattoreilta hyvää tarjousta saa niin helppo palata omaan harava-antenniin.
No se selvinnee aikanaan, mikäli teemme tilauksen ja suunnittelija/urakoitsija tulee käymään. Tilanne on siis se että sähkö/kupari yms... Tulee toiselta kadulta kuin, miltä valokaapeli tulisi, joten mitään valmista reittiä ei ole hyödynnettävissä. Tuskin mitään järkevää hintaa olisi edes saatu, mikäli kuparikaapelin tulo suunnasta oli pitänyt tulla.
Onkohan sulla vanhaa tietoa asiasta eli ainakin Elisalla menee reilusti uhf-alueelle dvb-c nippuja. UHF-alue oli aikanaan antenniverkossa 470MHz sinne 862MHz ja nykyään enään 694MHz
Elisa Kaapeli-TV:n verkkomääritykset
Elisallakin menee reippaasti UHF-alueelle kanavia.
Telia Kaapeli-TV -taajuudet - Telia TV kaapelissa - TV ja viihde - Asiakastuki - Telia
Telialla ei mene ihan niin korkealle.
Welho cable network in Helsinki
Dnalla on muut kanavaniput dvb-c:ssä alle 400MHz, paitsi tuo yksi kanavanipppu 858MHz. Ja siellä on 4K testikanavia eli HEVC UHD.
Häiriöitä Yle kanavilla antenniverkon laitteessa kaapelissa - TV ja Viihde - tuki.dna.fi - DNA
Dna jakaa omassa kaapeliverkossa nykyään yli 800MHz taajuuksilla dvb-t nippuja.
Kaapeli-TV – Kanavaniput ja taajuudet – Partel
Partel jakaa alle uhf-taajuuksiin kanavia.
Sekä Louneakin jakelee reippaasti UHF-alueelle dvb-c kanavia. Tiedän jopa sellaisia taloyhtiöitä, jossa kanavat jaetaan sekä DVB-T:llä ja DVB-C:llä eri huoneistoissa. Eli vain huoneistot, jotka on kytketty operaattorin kaapeliverkkoon.
Se on sitten viime vuosina muuttunut että jotain kanavanippuja on tungettu sinne UHF-alueelle kaapelissa. Ilmeisesti vanhemmissa kiinteissö antenniverkko ei läpäise juuri yli 400 Mhz taajuuksia niin lienevät siitä syystä pitäytyneet niissä alemmissa taajuuksissa.
Hieman uudemmissa taloissa tai uudemmiksi saneeratuissa sisäverkoissa se sisäverkko on ketju800-verkko jossa sama antennikaapeli jatkuu asunnosta toiseen ja verkko läpäisee alle 800 Mhz taajuudet. 2000-luvulla tullut sitten se Tähti2000-verkko jossa joka asuntoon tulee oma antennikaapeli talokeskukselta saakka ja verkko läpäisee taajuudet 2000 Mhz saakka. Siinä menee hyvin jo satelliittisignaalien jakokin kaapeliteeveen tai harava-antennisignaalien kaverina välitaajuudella 800-2000 Mhz.
DNA:n kaapelissa on muistaakseni digiteeveen alkuajoista lähtien ollut tuo yksi muksi UHF-alueen loppupäässä jossa se on haravaverkon modulaatiolla (DVB-T) ne muutamat yleisen edun kanavat sd-resoluutiolla.
Taloyhtiön sisäverkkoon saisi kuitenkin hyvin mahtumaan ne kaikki harava-antenniverkon tv-kanavat kaapelikanavien lisäksi sinne UHF-alueella. Niin paljon siellä on sitä kaistaa.
Oikeastaan mummoja varten riittäisi kun nuo kolme Digitan UHF-nippua pukkaisi kaapeliin joilta kaikki maksuttomat DVB-T kanavat tulevat:
https://www.dna.fi/documents/753910...rtta.pdf/2f4bd0e1-6df2-828b-e850-bb70a22df30c
Loput vaativat sitten mpeg4 dekooderia ja mahdollisesti myös DVB-T2 tukea. Harvassa taitaa olla ne digiboksit joissa DVB-T2 toimii mutta DVB-C ei. Ne mummojen DVB-T digiboksit lakkaavat toimimasta parin vuoden päästä Suomessa jos siirtyvät kokonaan harava-antennissa DVB-T2 modulaatioon. Sitä en tiedä miten ne Norjan ja Ruotsin ja Venäjän rajan tuntumassa toimivat sen jälkeen eli tuleeko sieltä vielä jotain DVB-T lähetystä.
Antenneja ei kannata kuitenkaan purkaa pois vaikka niitä ei toistaiseksi käyttäisikään kun tulee kuidun myötä mahdollisesti kaapeliteevee. Jättää sinne odottamaan mahdollisesti tulevaa tarvetta jos kaapelin vuosimaksut nousevat liikaa.
Alle 25 talouden taloyhtiöissä satelliittisignaalien jakelu taloyhtiössä on halpaa hupia jos taloyhtiössä on Tähti2000-verkko. Ehkä noin 1000 euron kertakustannuksella saisi silloin kaikkiin huoneistoihin jaettua neljän eri satelliitin kaikki tv-kanavat eli jonkun 1500 maksutonta ilmaiskanavaa. Reippaasti enemmän maksaa jos haluaa BBC, ITV:n ja Channel 4 UK, Channel 5 UK kanavat ja kaikki brittien tv-kanavat kun vaatisi yhden metrin kokoisen lautasantennin sijasta 5 metrin lautasantennin Suomessa. Yli 25 asunnon taloyhtiössä kannattaa unohtaa koko juttu kun Teosto ja Kopiostomaksut astuvat mukaan ja se on sikamaisen hintaista jos edes onnistuu laillisesti. Alle 25 asunnon verkossa salaamattomana vastaanotettavien kanavien edelleen lähettäminen taas ei vaadi mitään lupia.
Tässä onkin vissiin se takana, että operaattorit käyttivät paljon ktv:tä nimenomaan koaksiaalia pitkin ja kantavuuden takia pidettiin 400MHz vissiin ylärajana eli toisinsanoen 800MHz vaimenee nopeammin.
Yhdessä kiinteistökokonaisuudessa osa antennikaapeleista ei toimi kunnolla yli 300MHz taajuuksilla ja tällä ajateltiin, että taloyhtiön olisi helppo "digisoida" verkkonsa ja taisi vielä pitkälle -90 lukua riittää ktv-
operaattorille talon antenniverkon väh. ketju600 verkko. Sitä paitsi sitä väh. tähti800-verkkoa on tehtyä jo pitkään -90 luvulla.
Mutta koaksiaaliverkkoa pitkin tuleva ktv tulee tuottamaan EuroDocsis 3.1 kanssa ongelmia eli sielläkin mennään jopa 1700MHz taajuuksille ja jos verkko on rakennettu aikanaan max. 600MHz mukaan tai
pahimmillaan 400MHz käyttöön. Ja voi olla aika nihkeää toimintaa operaattoreilta, kun jos haluavat vielä jakaa kaapelimodeemien käyttöä.
Mitä itse kävin yhdessä taloyhtiössä, niin sekin rakennettu siellä -90 luvun alkupuolella ja joskus -90 luvun loppupuolella ajettiin satelliittikanavia D2-MAC systeemillä Canal Digitaalin kanavia. Ainakaan lähti
satelliittilautanen pois sekä taisi muistaakseni tuo satelliittisysteemi aiheuttaa aikamoiset kohinat verkkoon. -90 luvulla vissiin enemmän ajettiin analogisia satelliittikanavia taloyhtiön verkkoihin, moni yhtiö
taisi luopua systeemeistä.
Mitä itse asuin 2015 valmistuneessa kerrostalossa reilu 3v, niin sielläkään ei ollu tähti2000 verkkoa vaan tähti1000 eli 5-1000MHz ja huoneistojakamossa se Triaxin palikka tuki 1000MHz saakka. Sitähän
800-verkkoa tehtiin yllättävän pitkään ja vasta viime vuosina tuohon 5-1000MHz. Ongelmahan tuossa on se, että osa tallentavista satelliittibokseista ei tajua ollenkaan unicablen käyttöä eli vähentäisi kummasti
kaapelimäärää.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 820
Käytin huonoa esimerkkiä, tuo 3-25 vaihteluvälillä tarkoitin siis mobiililaajakaistan 3-25Mbps vaihteluväliä, joka vielä taitaa olla sellainen jota yksikään operaattori ei edes tarjoa.
Perusajatus oli kuitenkin se että rakenteensa vuoksi sähköverkko ei ole automaattisesti rajoittuva kuten dataverkko, vaan ylikuormitus saa sen romahtamaan, jonka takia sen kuluttajakohtaista tehoa rajoitetaan aina, toisin kuin dataverkkossa.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 776
Kyllä täällä oli kunnan kattavassa kuitutyömaassa ihan perus settiä aurata kuitu pihaan. Teiden varressa taajamassa putkeen, muuten pitkälti auraamalla, aina kun mahdollista.
Miksi pitäisi kaivaa pihalla? Nopeampi ja vähemmän tuhoa pihalle auraamalla.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 820
Joo, noinhan sen asian todettiin olevan jo noissa aiemmissa postauksissa.Kyllä täällä oli kunnan kattavassa kuitutyömaassa ihan perus settiä aurata kuitu pihaan. Teiden varressa taajamassa putkeen, muuten pitkälti auraamalla, aina kun mahdollista.
Miksi pitäisi kaivaa pihalla? Nopeampi ja vähemmän tuhoa pihalle auraamalla.
Ei tuossa ilmeisesti muuta rajoittavaa tekijää ole kuin se että tuollaisella isommalla kaivurilla ylttää toimimaan. Jos piha on niin ahdas että täytyy alkaa sellaisella minikaivurilla ronkkimaan, niin silloin ei auraus ole enää oikein vaihtoehto, tai sitten tarvitaan jokin pieni lähemmäs pintaa jättävä aura.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 559
Kyllä täällä oli kunnan kattavassa kuitutyömaassa ihan perus settiä aurata kuitu pihaan. Teiden varressa taajamassa putkeen, muuten pitkälti auraamalla, aina kun mahdollista.
Miksi pitäisi kaivaa pihalla? Nopeampi ja vähemmän tuhoa pihalle auraamalla.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 776
Koneita ja koneryhmiä oli kyllä jokaiseen tarpeeseen, kumitelaisesta minikaivurista jonkinlaisen uran jyrsivään koneeseen.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 776
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 442
Nyt vähemmän auki revittyjä katuja – valokuituyhteyksiä Kauniaisiin uudella tekniikalla - ePressi
Tuossa on kyllä kätevä tapa asentaa kuitua maahan.
Tuossa on kyllä kätevä tapa asentaa kuitua maahan.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 1 776
Ihan kätevä tapa kun maa sen sallii. Täällä oli jonkin verran sellaista kivikkoa johon vain kaivaminen kävi, ja hiekkaa piti kuulemma ajaa sitten monttuun. Savimaata ja muuta pehmeää maata kun on, niin auraamalla kerkeää melko pitkän pätkän päivässä.
Kysyimpä huvikseen Elisalta talokuitua uusiksi, olikohan vuosi sitten viimeksi.
2018 oli hintalappua 24k, nyt ilman tarkempaa laskemista "30k+" ja sekin klausuulilla Asuinalueesi kuuluu toisen operaattorin (DNA) kiinteän verkon rakennusalueeseen, joten Elisa ei siitä syystä ole rakentamassa sinne kuituverkkoa ainakaan tällä hetkellä."
Tässähän oli se jännä, että parin vuoden sisään vetelivät tuosta toiselta puolelta ojaa kuulemma varakuitua puhelinmastolle. Nyt pienien tontinpalajärjestelyjen seurauksena se runkokuitu taitaa jo mennä mun tontillakin!
2018 oli hintalappua 24k, nyt ilman tarkempaa laskemista "30k+" ja sekin klausuulilla Asuinalueesi kuuluu toisen operaattorin (DNA) kiinteän verkon rakennusalueeseen, joten Elisa ei siitä syystä ole rakentamassa sinne kuituverkkoa ainakaan tällä hetkellä."
Tässähän oli se jännä, että parin vuoden sisään vetelivät tuosta toiselta puolelta ojaa kuulemma varakuitua puhelinmastolle. Nyt pienien tontinpalajärjestelyjen seurauksena se runkokuitu taitaa jo mennä mun tontillakin!
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 497
Kuten täällä on aiemminkin tuotu ilmi, niin se, että kuitu menee läheltä ei tarkoita sitä, että liityntäpiste on lähellä. Sen sun tontin kautta menevän kuidun lähimmät liityntäpisteet voi olla ihan missä tahansa, eikä siellä ole välttämättä mailla halmeilla minkäänlaista keskusta mikä tukis kuitujen tuomista kotitalouksiin.
Jos se kerran on "DNA:n aluetta" niin saako niiltä jotain järkevää liittymää sinne, vai onko siellä vanhat paukkulangat maassa minkä yli myydään 8M adsl:ää viidelläkympillä kuussa?
Ei tietenkään pääse rosvoliittimellä kuituun kiinni.
Tuo nyt vain on hauskaa jo elisaltakin että hinta on tänä vuonna kymppitonnin kalliimpi eikä ne viime vuonna DNA:n alueesta mitään puhuneet.
DNA tarjoaa vanhaa kuparia=5/1 ADSL ja parhaiten kuuluvan mobiiliverkon, lisäantenneilla oon piikkilukemaksi saanut 120/25, ruuhka-aikana jäädään alle 30/20
Tuo nyt vain on hauskaa jo elisaltakin että hinta on tänä vuonna kymppitonnin kalliimpi eikä ne viime vuonna DNA:n alueesta mitään puhuneet.
DNA tarjoaa vanhaa kuparia=5/1 ADSL ja parhaiten kuuluvan mobiiliverkon, lisäantenneilla oon piikkilukemaksi saanut 120/25, ruuhka-aikana jäädään alle 30/20
Siis olet tilannut talokuidun? Meillä oli arvioitu aukeaminen 31.5 ja vieläkin on kesken.
Talokuitu juu. Huh huh...
Kivetyksen korjaus jäänyt tekemättä, mutta kuitukieppi on löytänyt tiensä meidänkin pihalle
Ovat alkaneet kaivamaan pääkuitua omakotitaloalueelle katuvalojen asennuksen yhteydessä.
Yleensä näihin tonttikaivuisiin ei kuulu (ilman eri hintaa) kivetyksen korjausta tai muutakaan viimeistelyä vaan kaikki jätetään ns. "kauhan jäljelle" ja kivet saatetaan korkeintaan heittää suuripiirteisesti paikalleen. Tästä pitäisi lukea sopimuksessa. Kaivajan on parempi olla lupaamatta liikoja, sillä OKT-asujien joukossa on pieni prosentti sen verran nipoa porukkaa, ettei heille riitä paraskaan mahdollinen jälki. Nämä samat ihmiset harvemmin ovat valmis myöskään maksamaan erikoisjäljestä, vaan tyytyvät tekemään viimeistelyt itse.
Jotain arvailuija voi tehdä HMV-päätösten perusteella: Säädökset ja määräykset | Traficom
Esim. jos ottaa tuon Blue Lake Communicationsin päätöksen niin sivuilla 55-56 (Liite 2) on listattu alueita, joissa selkeästi yhdellä operaattorilla hallitseva markkina-asema.
Saa nähdä kauan kestää kuidun tulo, kun teemme naapurin kanssa tilauksen kahden viikon päästä ja voidaanko sitä lopulta edes toteuttaa, sillä naapurin talon ja kadun välissä on pieni tonttiin kuulumaton, jonkun muun omistama pöheikkö/alue, siitä pitäisi mielestäni pystyä menemään läpi pihalle, mutta ei voi olla varma.
Viimeksi muokattu:
MONITORi
Tuolta voi katsella mitä operaattoreita kunkin kunnan alueella toimii. (Kiinteä laajakaista 12/2018 -> Kunta) Vähän kankea ja ei anna kovinkaan yksityiskohtaista tietoa. Verkon tarkka levinneisyys on ainakin toistaiseksi kaikilla operaattoreilla jonkin sortin "yrityssalaisuus" ja tiedon etsiminen on tehty hankalaksi.
EDIT: Valitsemalla "Infokartat" saa näkyviin kiinteän verkon (väh. 100M) saatavuuden 1x1km ruutuina. Operaattorit täytyy sitten katsoa tuon toisen täpän alta ja operaattoreiden omien saatavuushakujen kautta.
Oli ilmestynyt Elisan kyltti kotitielle ja lähetin sitten viestiä, että mitä maksaisi kamppiksen aikana vetää kuitu meidän viiden asunnon rivariin. Nyt kuulemma tän kampanjan aikana _vaan_ 39300e. Taitaa jäädä tilaamatta. Ihme kampanjat niilläkin
Vajaa 8000€/per asunto. Toihan on siltikin reippaasti ylihinnoiteltu tai sitten se kuitu tuodaan jostain tyyliin yli 2km päästä.
Luulisi, että jos taloyhtiö tekee sen esim. 5-10v, niin asennus olisi ilmainen teille. Mutta Elisallakin on tyyliin väh. 15asuntoa.
- Liittynyt
- 07.07.2019
- Viestejä
- 1 498
Hinnat on mitä on, noin 50 metriä kuitua asennettiin ja se maksoi ~2500€. Ainoa asia mikä tässä on varmaa on se, että halpaa se ei ole. Henkkoht. olisin ehkä lykännyt vielä kuidun asentamista ja mennyt VDSL2:lla, tai vaikka jatkossa G.fast:illa. Koko järjestely kesti noin 8 kk, projektin aloittamisesta valmistumiseen.
Nyt olisi 5 kiinnostunutta, täytyy ruveta sorvaamaan elisan kanssa järkevää hintaa, sillä kaksi jotka ovat kiinnostuneita, ovat noin 80m päässä poikkikadulla. Kuitu on täällä käytännössä ainut vaihtoehto, sillä ylipitkän kuparin takia ei VSDL2 tule saamaan.
Asutko 50m päässä Pasilan Ficix solmusta?
Vakavasti ottaen, sinun omaa kuitua on ainakin lähimmälle laiteasemalle. Ja yhteistä kuitua sinne Pasilaan.
Kuparikaapelit eivät ole ikuisia. Niiden ylläpidon kalleus on syynä niiden pois keräämiselle.
Ja eikös G.Fast ole tarkka kuparin pituudelle? Siitä ei ole kuidun korvaajaksi kovin monelle
Grazer
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 823
Vanhemmat nauttineet nyt kaksi vuotta valokuidusta Lounean alueella. Kyllä sitäkin sai odotella. Kuitusopimus tehtiin 2010, heti kun alue tuli kuitumyyntialueeksi. Ite ajattelin silloin että noh, siinä menee varmaan pari vuotta että saavat kuidun. Meni vähän enemmän. Alue kuidutettiin vuonna 2016-2017. Sitä odotellessa ehti nuoremmat sisaretkin muuttaa pois kotoa.
Tuokin oli hyvä että tuon sai. Ei ollut lainkaan sanottua kun muita kuidun tilaajia oli alueella todella kehnosti johtuen alueen väestörakenteesta. Omakotitaloalue ja sopivasti perheiden 80-90-luvulla syntyneet lapset ehtineet muuttaa maailmalle ja useimmissa taloissa asuu vain kahdestaan jääneet vanhemmat niin ei ole oikein otollisia asiakkaita.
Alueella 80-luvun alkupuolen kuparit ja aivan loppu. Muistan ite kun 2009 sai vielä juuri ja juuri 8 megaa ADSL:n kanssa läpi. Siitä sitten alkoi häviämään noin 1M/vuosi. Lasku sentään pysähtyi neljään megaan. Kesät oli erityisen pahoja, usein nopeus oli muutaman sadan kilobitin luokkaa ja katkoi ihan jatkuvasti.
Tuokin oli hyvä että tuon sai. Ei ollut lainkaan sanottua kun muita kuidun tilaajia oli alueella todella kehnosti johtuen alueen väestörakenteesta. Omakotitaloalue ja sopivasti perheiden 80-90-luvulla syntyneet lapset ehtineet muuttaa maailmalle ja useimmissa taloissa asuu vain kahdestaan jääneet vanhemmat niin ei ole oikein otollisia asiakkaita.
Alueella 80-luvun alkupuolen kuparit ja aivan loppu. Muistan ite kun 2009 sai vielä juuri ja juuri 8 megaa ADSL:n kanssa läpi. Siitä sitten alkoi häviämään noin 1M/vuosi. Lasku sentään pysähtyi neljään megaan. Kesät oli erityisen pahoja, usein nopeus oli muutaman sadan kilobitin luokkaa ja katkoi ihan jatkuvasti.
Asutko 50m päässä Pasilan Ficix solmusta?
Vakavasti ottaen, sinun omaa kuitua on ainakin lähimmälle laiteasemalle. Ja yhteistä kuitua sinne Pasilaan.
Kuparikaapelit eivät ole ikuisia. Niiden ylläpidon kalleus on syynä niiden pois keräämiselle.
Ja eikös G.Fast ole tarkka kuparin pituudelle? Siitä ei ole kuidun korvaajaksi kovin monelle
Aina, kun on tullut uudempaa tekniikkaa, niin on jouduttu tuomaan lähemmäs asiakkaita se kuitu ja lyhentämään kuparia. ADSL-linjaa mainostettiin toimivan jopa 8km päässä, taisi operaattoreilla olla se 5-5.5km aika rajana toimivuudelle. Mitä noita kaavioita on, että ADSL saisi n. 2km päästä vielä 8Mbit/s yhteyden, niin 24Mbit/s adsl2+ enään jossain 1km päässä. VDSL2 toimii enään 1km päässä suunnilleen samoissa nopeuksissa kuin ADSL2+.
G.Fast saa 300m matkalla enään vajaa tyyliin väliltä 100-300Mbit/s ja 100m matkalla päästään sinne lähelle 1Gbit/s, mutta tuossa joudutaan pakosti käyttämään törkesti virheenkorjausdataa. Enkä usko, että operaattorit mielellään haluaa lyhentää noin paljon niiden kupareiden pituuksia ja tuo taitaa olla enään taloyhtiökäyttöön tarkoitettu. Luulen, että jopa taloyhtiöön vieläkin tuo G.Fast on liian kallis hankinta eli halvempi remontoida uudet kaapelit.
Valokuidussa päätelaitteiden väli voi olla vaikka 10km, 50km tai vaikka 80km päässä ilman, että nopeus muuttuu. Nykyään päästään jopa 200km matkoja TN-SFP-LX Series | Transition Networks
200km « Fiber Optic Transceivers, Direct-Attach Cables – SFP GBIC XFP QSFP – Quagwire
Viimeksi muokattu:
Olisiko G.Fastissa edes mitään järkeä pientaloalueella, jos noin 100m on raja gigan yhteydelle, vaatisi kuitenkin paljon kuidun vetämistä ja tuskimpa operaattoria kiinnostaa yli 1000m kuidun veto vain G.Fastia varten ja samalla viedä rinnalla yhteys kuparilla taloihin.
Eihän tuossakaan ole enään järkeä eli tuossa kohti on järkevää vaan rakentaa se valokuitu asiakkaille. Ja Elisahan testasi Helsingin kolmella pientaloalueella G.Fast-liittymiä, niin keskimäärin 880Mbit/s liittymille. Tuo G.Fast vaatii vieläkin enemmän puhelinkaapelilta kuin VDSL2 eli 17/30MHz vs väh. 108MHz. Ja ADSL2 käytti vain 2.2MHz taajuuskaistaa.
Ja tässähän minua vähän huvittaakin, kun johonkin alueelle on asennettu Telian avointa kuitua, niin Elisa on herännyt siinä vaiheessa rakentamaan VDSL2 nettiä alueelle. Mut joo onhan Elisa rakentanut pääkaupunkiseudulla kovasti VDSL2:sta.
Nurmijärvellä ainakin on paljon alueita, missä VDSL2 on käytössä sen 800-900m, mutta sitten mennäänkin jo ihan pelkällä FTTC_ADSL ja pitäisi vetää rutkasti kuitua.
Meillä vain sattui hyvä tuuri kuidun kanssa, kun olemme juuri siinä rajalla, missä kuparikaapelli päättyy joten ei VSDL2, mutta noin 100m päähän tuli/tulee uusia rivareita, joille elisa veti yli 1000m kuitua, muutoin hinta olisi ollut varmasti kymmeniätuhansia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 948
Täälläkin jyväskylän keskustassa jossain välissä vuoden 2012 ja 2015 välissä elisa vaihtoi hyvin toimineen kaapelinetin vdsl yhteyteen.
Tarkkaan en osaa sanoa, kun tuo muutos tehtiin onneksi vain uusiomyynnin kohdalla.
Itse huomasin tuon, kun laitoin vesivahinko remontin ajaksi netin tauolle, mutta takaisin kytkiessä yrittivät kaupata 50/5 vdsl yhteyttä samaan 39,90€ hintaan millä sai ennen 100/10 kaapelin.
Pari viikkoa meni tapellessa ennen kuin suostuivat kytkemään tuon Ciscon epc3928 modeemin takaisin verkkoon. Ja toteutunut yhteys oli luokkaa 110/11, eli ei ollut mistään kapasiteettiin liittyvästä kyse.
Toki nykyään täällä on ethernetin yli kulkeva 1gb/100mb kuitu, joka tuli saneerauksen yhteydessä taloon.
Mikähän mahtoi olla syynä että Elisa halusi väkisin myydä huonompaa yhteyttä, kuin mihin talon piuhat kykenivät. Kuitenkin esimerkiksi elisa viihteen yhteydessä sanotaan/sanottiin että nettiyhteys toteutetaan kulloinkin saatavilla olevista yhteystyypeistä nopeimmalla.
En ole mikään matematiikan alojen professori, mutta minusta 100/10 joka toteutuu 110/11 nopeudella on nopeampi kuin 50/5 joka saattaa jäädä reilusti tuon 50/5 lupauksen alapuolelle.
Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla
Tarkkaan en osaa sanoa, kun tuo muutos tehtiin onneksi vain uusiomyynnin kohdalla.
Itse huomasin tuon, kun laitoin vesivahinko remontin ajaksi netin tauolle, mutta takaisin kytkiessä yrittivät kaupata 50/5 vdsl yhteyttä samaan 39,90€ hintaan millä sai ennen 100/10 kaapelin.
Pari viikkoa meni tapellessa ennen kuin suostuivat kytkemään tuon Ciscon epc3928 modeemin takaisin verkkoon. Ja toteutunut yhteys oli luokkaa 110/11, eli ei ollut mistään kapasiteettiin liittyvästä kyse.
Toki nykyään täällä on ethernetin yli kulkeva 1gb/100mb kuitu, joka tuli saneerauksen yhteydessä taloon.
Mikähän mahtoi olla syynä että Elisa halusi väkisin myydä huonompaa yhteyttä, kuin mihin talon piuhat kykenivät. Kuitenkin esimerkiksi elisa viihteen yhteydessä sanotaan/sanottiin että nettiyhteys toteutetaan kulloinkin saatavilla olevista yhteystyypeistä nopeimmalla.
En ole mikään matematiikan alojen professori, mutta minusta 100/10 joka toteutuu 110/11 nopeudella on nopeampi kuin 50/5 joka saattaa jäädä reilusti tuon 50/5 lupauksen alapuolelle.
Lähetetty minun TA-1004 laitteesta Tapatalkilla
Kupariyhteyksissähän vaikuttaa myös moni muu asia kun se linjapituus, esim kaikki jatkokset ja ristikytkennät aiheuttaa aina hieman vaimennusta ja sitten esim se kuparin paksuus ja onko parikierrettyä vaiko vanhempaa nelikierrettä.
Joissain paikoissa nuo kaapelit saattaa olla antiikkista paperieristeistä nelikierrettä ja jakamoissa hemmetin hapettuneet ruuviristikytkentärimat. Noitakin jakamoita voi olla melkosia harakanpesiä, jos kaapeleita ei ole päätetty rimoille vaan tehty kytkentäjä pikaliittimillä sinne sun tänne. Toki sekin vaikuttaa kuinka paljon siinä samassa kaapelissa menee muita yhteyksiä, eli kuinka häiriöinen se linja on.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 194
Toisaalta paperikaapelit on myös todella herkkiä kosteudelle joten pienikin reikä ulkovaipassa yleensä aiheuttaa ajankuluessa ongelmia.
Ja ajankuluahan näiden kanssa on kerennyt tulla sillä lyijyvaipallisia paperieristeisiä maakaapeleita käytettiin 50 ja 60 luvuilla kunnes 70 luvulla niiden kuori vaihtui alumiiniin. 80 luvulla tulivat muovieristeet laajaan käyttöön näissä alkaen pienemmistä kaapeleista joten noita paperi eristeisiä on erityisesti monisataaparisissa keskuselta lähtevissä runkokaapeleissa vielä käytössä.
Jotkut todella isot paperikaapelit olivat jopa paineistettuja eli sinne kompressoreilla pusketaan keskukselta ilmaa siltä varalta että jos (eli kun) kaapelin vaippaan tulee reikä niin ilma estää veden sisälle menon. Noitakin käsittääkseni on vielä ainakin Helsingissä joitain käytössä.
- Liittynyt
- 07.07.2019
- Viestejä
- 1 498
Kuten sanoin ~50 metriä. Tuolla etäisyydellä se CAT3 ja G.fast olisi ollut mielestäni vielä ihan hyva vaihtoehto. Mutta osa operaattoreista oli sitä mieltä, että eivät ala pelleilemään noin vanhan tekniikan kanssa ja suosittelivat kuidun vetämistä. Tietysti iso ero tuli toimistuajassa. Nyt siis projektiin saatiin tuhraantumaan melkein vuosi, kun se olisi hoitunut 1 - 2 viikossa VDSL2:lla, joka olisi voitu tarvittaessa sitten päivittää G.fastiin.
Kuidun asentamisesta tulee kuitenkin kiinteitä kuluja joita ei saa koskaan takaisin. Yleensä sellaisia kannattaa välttää muuttuvassa maailmassa. Kukapa tietää, onko kuidulle käyttäjiä, siinä vaiheessa kun tarvittaisiin yhteysnopeutta joka ylittää tuon 1 Gbit/s tason johon olisi päästy G.fastilla. Ainoa etu tuosta on tosissaan, että yhteys on nyt turvattu tulevaisuuteen. Toivotaan siis, että investointi on kannattava tulevaisuudessa. - Kun olisikin se kristallipallo, jolla näkee tulevaisuuden, helpottaisi paljon erinäköisiä päätöksiä.
Mitä tuli tuohon operaattorien tyrkyttämään vanhaan tekniikkaan. Niin yhdessä kiinteistössä oli vaikka kuinka ja plitkään VDSL2 käytössä, eikä operaattori halunnut tehdä asialle mitään kun se maksaa. Vaikka vaihtoehtoina oli sekä yksimuotokuitu, että cat6 kaapelointi.
Tähän liittyy hauska aspekti, nimittäin käytetty parikaapeli asunnoissa sisällä ei todellakaan ollut CAT3 kaapelia, vaan se on 16A sähköjohtoa, jossa parit eivät ole kierrettynä. Tästä on se hyöty, että vanhat puhelinpistokkeet on helppoa muuttaa sähköpistokkeiksi vaihtamalla vain johtimen kytkennät päistä. Lisäksi VDSL2 toimi tuollakin täydellä vauhdilla ja häiriöittä, joten oli aika hyvä ratkaisu, vaikka voikin kuulostaa aika oudolta. - Tarttisinkin sähkäriä joka voisi tuon vaihdon tehdä. Rasian vaihtaa helposti, mutta sähkötauluun en kyllä koske. Tuntuu että sähköfirmoja ei kiinnosta yksityisten tietoliikenne / sähköasiat pätkän vertaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 194
Tuhlaukselta tuo kuulostaa kun ottaa huomioon kuinka paljon kalliinpaa se 2.5mm2 sähkökaapeli on verrattuna MHSsään. Kuitenkin yleensä ne puhelinpistokkeet on joka tapauksessa asennettu sähkö pistorasian lähelle.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
