Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Lähtökohtaisesti valokuidussa ei yleensä käytetä kaapelimodeemia, ellei kyseessä ole taloyhtiö, josta puuttuu kuitu/ethernet-kaapelointi asuntoihin. DNA on markkinoinut kaapelimodeemiyhteyksiä valokuituna, vaikka niissä olisi yhtä paljon valokuitua kuin 5G:ssä.

Mutta joka tapauksessa hintavertailua kannattaa DNA:n tarjontaan tehdä. Jos säästät ottamalla toisen tarjoajan netin, niin kilpailutuskin tarjouksen loputtua helpottuu kun on useampi kuitu tontilla.

No joo, en tiedä onko kaapelimodeemi oikea termi, mutta signaali siis tulee modeemiin tuota TV-kaapelia pitkin. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin valokuitu tulee tuohon kadun varressa olevaan kaappiin ja siitä sitten kuparia pitkin taloon. Omakotitalo siis kyseessä.

Mutta säästämisestä ei oikein voi puhua, kun tuosta valokuidusta pitäisi maksaa kytkemis/liittymismaksu 195 € ja sen lisäksi sitoutua tilaamaan internetyhteys kuidun toimittajalta kahdeksi vuodeksi hintaan 39,99 €/kk, joka on 10 € kalliimpi kuin nykyinen DNA:n liittymä, eli tuostakin tulisi kahdelle vuodelle lisäkustannuksia 24x10 €, joten lähtökohtaisesti 2 vuoden kuluttua tilanne olisi itselle 435 € miinuksella.

Sen jälkeen säästäminen olisi sitten teoreettinen mahdollisuus, mikäli joltain operaattorilta saisi internet-yhteyden edullisemmin kuin DNA:lta, mutta mitä nyt operaattoreiden hintoja katsoin, niin parilta toimijalta saisi muutaman euron halvemmalla, mutta nekin oli vain 12 kk tarjouksia, jonka jälkeen kaikilla operaattoreilla hinta nousisi yli 30 €/kk tasoon.
 
Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin valokuitu tulee tuohon kadun varressa olevaan kaappiin ja siitä sitten kuparia pitkin taloon. Omakotitalo siis kyseessä.

Omakotitalossa kuitu tuodaan aina sisälle asti, ja sisälle tulee kuidulle tarkoitettu päätelaite.
Näin päästään eroon yhdestä heikosta lenkistä (kupari).

Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaapeli-tv verkot tulevat poistumaan käytöstä. Kuitu on tulevaisuutta.
 
Valokuitunen + Telian kaapeli-tv kysymys: saako sen mihin vain Valokuitusen kuituun, eli vaihtavatko kuitumuuntimen sellaiseen jossa on antenniliitin, vai missä vaiheessa tilausta kiinnostus siihen pitäisi esittää? Meille laittoivat kuitumuuntimen missä on vain 4 wan-porttia, mutta esim. setämiehen tönössä voisi olla käyttöä aidolle kaapeli-tv:lle (ei IPTV).
Saatavuus kannattaa varmistaa ennen sopimusta ja jos sopimus tehty, ja haluaa palvelun heti alkuun, niin nyt heti.

No joo, en tiedä onko kaapelimodeemi oikea termi, mutta signaali siis tulee modeemiin tuota TV-kaapelia pitkin. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin valokuitu tulee tuohon kadun varressa olevaan kaappiin ja siitä sitten kuparia pitkin taloon. Omakotitalo siis kyseessä.
Kaapelimodeemilta kuullostaa, ja jos kuitua ei tule kiinteistöön niin ketjun niin kyse ei ole kuituliittymästä.

Jos kuidulle ei ole tarvetta eikä siitä ainakaan halua maksaa, niin sitten jatkat nykyisellä.
Yleistän , jos halpaa kuitua tarjolla niin sitä suositan, vaikka olisi nykyiseen yhteyteen tyytyväinen, mutta ymmärrän että kaikilla ei ole maksuhalukkuutta.

Kupari kaapelitvliittymien netti laatu on kirjavaa, parhaimillaan on ihan vakaa ja nopeutta alaspäin suurelle osalle tänäpäivänä riittävästi jne. Jos se koaksitekniikka tulee tiensäpäähän, niin KTV operaattorit ovat niitä päivittäneet jos vuosia kuiduksi. Mutta se ei ole tae että kohteessasi niin tulee käymään.

...Sen jälkeen säästäminen olisi sitten teoreettinen mahdollisuus, mikäli joltain operaattorilta saisi internet-yhteyden edullisemmin kuin DNA:lta, mutta mitä nyt operaattoreiden hintoja katsoin, niin parilta toimijalta saisi muutaman euron halvemmalla, mutta nekin oli vain 12 kk tarjouksia, jonka jälkeen kaikilla operaattoreilla hinta nousisi yli 30 €/kk tasoon.
Halpakuituoperaattorit ovat laskeneet investoinnin sen veraan että asiakkaalta saadaan riittävän tukeva kk liikevaihto, eli tuo teoreettinen ajatus prustuisi siihen että DNA nostaa hintoja. ja toki nostaakin jos markkinatilanne sen sallii.

Lisäksi huomio se että jos kuituoperaattori ei tarjoa KTV palveluita, niin joudut jokatapauksessa DNAlle maksamaan KTV palveusta (jos jatkossa KTVhaluat katsella)

Omakotitalossa kuitu tuodaan aina sisälle asti, ja sisälle tulee kuidulle tarkoitettu päätelaite.
Näin päästään eroon yhdestä heikosta lenkistä (kupari).
Ihan hyvin yleistetty, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi vähän tarkennan.

Sitä kuitua ei välttämättä tarvitse tuoda siihen omakotitaloon sisälle, osalla se tuotu johonkin muuhun pisteeseen, ulkorakennukseen, tukevampaan katokseen jne. Asiakkaan kannattaa miettiä mikä paras paikka ja pyrkiä saamaan se itselleen optimi paikkaan, se voi toki olla jokin ulkorakennus.

Vähänkin pidemmällä tähtäimellä kaapeli-tv verkot tulevat poistumaan käytöstä. Kuitu on tulevaisuutta.
Kuidulla ne ktv verkot taidetaan nykyään tehdä uusilla alueilla ja jo pitkään vanhoja rapistuvia päivitetty kuidullisiksi.

Mutta kaikilta kuituoperaattoreilta ei saa KTV palveluita. ja niiltä joilta saa niin voi olla alueellista.
 
Kyllä se valmiissa liittymissä tuodaan sisälle asti, eikä mihinkään halkovajaan.

Kuituvaraus, eli kuitu kiepillä esim. sokkelin juuressa asia erikseen.
 
Sitä kuitua ei välttämättä tarvitse tuoda siihen omakotitaloon sisälle, osalla se tuotu johonkin muuhun pisteeseen, ulkorakennukseen, tukevampaan katokseen jne. Asiakkaan kannattaa miettiä mikä paras paikka ja pyrkiä saamaan se itselleen optimi paikkaan, se voi toki olla jokin ulkorakennus.
Kyllä se valmiissa liittymissä tuodaan sisälle asti, eikä mihinkään halkovajaan.

Yleensä juu, mutta yritin tuossa sanoa ettei se ole mikään sääntö ja pakko, eli niitä on vedetty myös muualla ja se voi olla niin operaattorin kuin asiakkaan kannalta parempi vaihtoehto.

esim.

- Jos sopiva tila on muualla
- Jos kaapelikaivuun/vetojen kannalta parempi
- Jos tiedossa varsinaisen asuinrakennuksen kohdalla isompaa remmonttia, sisällä/ulkona.
- saati sitten jos varsinainen rakennus tarkoitus purkaa ja rakentaa uusi tilalle.
- Kaikissa kohteissa ei välttämättä ole edes päärakennusta vielä aloitettu rakentaa.

Korostan edelleen että yleistä samaa mieltä, yleensä tuodaan päärakennukseen.
Aiemmalla kommentilla halusin vain pitää mielessä ettei aina, ja nyt jatkokommentin myötä haluan korostaa että tilajaan kannattaa ehdottomasti miettiä omalla kohdalla se sopiva paikka, jos se myyntitykki tai katselmuksessa ensin ehdotetaan paikkaa mikä ei ole hyvä.
Omien mahdollisten suunnitelmien osalta joissain kohteissa miettiä myös ympäristöä, jatkuuko tai voisko myöhemmin jatkua operaattorin veto eteenpäin

Edit.
Ja jos harkitsee ulkorakennukseen vetämistä, niin miettiä sen haitat, ja tietenkin sen miten verkon rakentaa sinne missä sitä tarvii, operaattorin rajapinnasta voi jatkaa kuidulla, etuna mm potenttiaalivapaus. Jos operaattorin rajapinta on kupari, niin kudulla jatko vaatii kupari kuitu palikan väliin
 
Sitä kuitua ei välttämättä tarvitse tuoda siihen omakotitaloon sisälle, osalla se tuotu johonkin muuhun pisteeseen, ulkorakennukseen, tukevampaan katokseen jne. Asiakkaan kannattaa miettiä mikä paras paikka ja pyrkiä saamaan se itselleen optimi paikkaan, se voi toki olla jokin ulkorakennus.

Meillä on kadun varressa putken pää, joka menee tekniseen tilaan. Teknisestä tilasta taas löytyy ethernetpistokkeet, jotka on kytketty talossa kaikkiin huoneisiin, eli sitä kautta yhteyden saa jatkettua itse taloon. Eli jos kuidun tilaisin niin pyytäisin vetämään noita putkia pitkin. Mutta sekin vaatisi sitten vielä yhden laitteen talon sisälle, että saisi langattoman verkon pelittämään. Tuo DNA:n vehje on ollut siitä hyvä, että laite kytketään esim. meillä suoraan olohuoneen TV-pistokkeeseen ja siinä on niin hyvä Wifi, että se kantaa koko talon läpi ilman lisälaitteita, joten meillä toimii jokainen netissä oleva laite kotona langattomalla yhteydellä.

Sinänsä jos tuon kuidun olisi saanut tuolla 195 euron hinnalla ilman lisävelvoitteita, niin olisin sen tilannut, jolloin se olisi sitten valmiina jos joskus haluaa vaihtaa operaattoria. Mutta se 2 vuoden pakkodiili katkaisin kamelin selän. Ei sinänsä hinnan vuoksi, mutta siksi, että periaatteen miehenä jos minulla on toimiva asiakassuhde jonkun toimijan kanssa, niin en halua sitä irtisanoa ilman syytä.
 
Valokuitunen + Telian kaapeli-tv kysymys: saako sen mihin vain Valokuitusen kuituun, eli vaihtavatko kuitumuuntimen sellaiseen jossa on antenniliitin, vai missä vaiheessa tilausta kiinnostus siihen pitäisi esittää? Meille laittoivat kuitumuuntimen missä on vain 4 wan-porttia, mutta esim. setämiehen tönössä voisi olla käyttöä aidolle kaapeli-tv:lle (ei IPTV).

Täällä Valokuitunen-talous. Mulle kävi kaapeli-TV-asentaja vaihtamassa kuituboksin sellaiseen jossa F-liitin antennikaapelille. Samalla vaihtoi myös sen ylemmän boksin jossa 4 RJ-45-liitintä, oli kuulemma uudempi versio.

Oli muuten työn ja tuskan takana tilata se kaapeli-TV, mutta onnistui "manuaalisesti" Telian kaupassa.
 
Kysyin Siikaverkolta porttien suodatuksesta ja vastasivat, että käyttävät Traficomin suositusta.
Omalla kohdalla oli oman kuituoperaattorin kanssa tukittu portteja siinä määrin, että käyttiksen perustoiminnoista osa ei pelannut.
Aiemmin oli ison operaattorin adsl + 4g ja luulisi niidenkin tuollaisia suosituksia noudattavan mutta ikinä ei ollut mitään ongelmia, että jokin asia ei olisi toiminut suorilta.
 
Nyt elisalta tuli se 0e tarjous virallisesti tännekin. Vähän toisaalta harmittaa, että menin elisalle vinkkaamaan tämän alueen. En kyllä mielellään elisan kuitua ottaisi heidän liittymävalikoiman vuoksi... mutta tilasin kuitenkin kun ei sido mihinkään maksuihin.
Hyvä kyllä kun 2026 marraskuun loppua myyvät asennuspäiväksi. Vähän on hätä elisalla kampittaa Lounean/Valokuitusen myyntiä.
 
Jos ei ole tarvetta niistä niitä millisekunteja vasteajoista (pelaaminen), niin eipä siinä suoraan mitään hirveää plussaa ole. Itse samassa veneessä ja ynnäilin, että nyt KTV kautta käytetty 1000 netti maksaisi kuidulla itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, jonka jälkeen olisi pelkkää voittoa. En tehnyt vertailua hitaammilla yhteyksillä.
Tuokin riippuu kuituoperaattorista, ei vasteajat välttämättä parane juuri lainkaan. Itsekin oli luulossa ennen kuidun kytkentää, että pääsisi nauttimaan jostain pari ms vasteajoista mutta eipä niin ollutkaan. Johonkin metsäkylän palvelimelle voi saada jotain 11-12ms vasteaikaa mutta vaikka ihan oman kylän palvelimiin onkin sitten 20ms tai yli.
 
Eipä noita KTV nettejä voi oikein laadullisesti kuituun verrata. Paremman puutteessa menee, mutta ainakin omalla kohdalla KTV rajoittaa uploadia liikaa ja yhteydessä pientä häikkää useamman kerran viikkoon. Ping on sen +10ms lisää kuituun verrattuna ja kuormitettuna ero kasvaa.
 
Omalla kohdalla oli oman kuituoperaattorin kanssa tukittu portteja siinä määrin, että käyttiksen perustoiminnoista osa ei pelannut.
Aiemmin oli ison operaattorin adsl + 4g ja luulisi niidenkin tuollaisia suosituksia noudattavan mutta ikinä ei ollut mitään ongelmia, että jokin asia ei olisi toiminut suorilta.

Olen käsityksessä että (ainakin) kaikki isommat operaattorit noudattaa tuota Traficomin suositusta kuluttajayhteyksissä, joko vanhempaa tai uudempaa versiota. Käytännön haitta kuluttaja-asiakkaalle 0 mutta kollektiivinen hyöty suuri.

Portit 25, 53 ja 1900 taitaa olla kaikilla rajattuja, Miraita suodatetaan portista 7547 joidenkin toimesta edelleen vaikka suosituksesta tiputettu pois, portin 123 suodatusta ei osa näytä ottaneen (vielä) käyttöön tai sitten materiaalit päivittämättä.

 
Omalla kohdalla oli oman kuituoperaattorin kanssa tukittu portteja siinä määrin, että käyttiksen perustoiminnoista osa ei pelannut.
Mikä kuituoperaattori tukkii portteja jotenkin vahvasti suosituksista poiketen ? ja vielä niin että voi kuvailla että tyypilliset kuluttaja perustoiminnot jollain koti käyttöjärjestelmällä ei toimisi.

Jotta ei mene ihan lypsämiseksi, niin pidemmin.

Se tiedossa että joillain operaattoreilla on jotain protokollia joillain porteilla rajoitettu haitakkeiden, palvelunestöhyökkäysten ym takia, mutta kai senkin voi laskea suositusten mukaan toimiseksi, vaikka ei olisi juuri silloin juuri se protokolla/portti pari ollut erikseen listattuna.

Se tiedossa että operaattoreilla myös tuotteita joissa erikseen myyty esim palomuuripalveluita, mutta kuluttajille ne yleensä kaupattu raudalla, eli palomuurireititintä joka toimii muurina.

Se tiedossa että jossain taloyhtiöissä voinut olla estetty ties mitä, yleensä enemmän sellaisia puolikotikutoisia toteutuksia.

Se tiedossa että joillain voi taloyhtiön tai operaattorin jonkin alueverkon alueella käyttäjien väliset yhteydet estetty.

DNAlla oli mobiilidatassa estetty liuta alemman pään portteja suoraan sisäänpäin, mutta kymmeniä tuhansia portteje kuitenkin autki. Mutta kuituliittymissä menee suositustenmukaan.

Jos taasen viittaat johonkin operaattori NATiin IPv4 osalta, niin no, silloin kai enemmän kyse siitä että NAT ei osaa reittittää kaikkea liikennettä kohdilleen, mutta aika taitavia ovat.

Jos taasen meinaat jollain käyttiksellä jotain sähköpostipalvelin käyttis pakettia, niin no joo, kuluttajaliittymissä pitää olla 25 portti kiinni lähtevässäkkin (paitsi operaattorin oma SMTP palvelin, jota ei kaikilla ole palveluna)
 
Eipä noita KTV nettejä voi oikein laadullisesti kuituun verrata. Paremman puutteessa menee, mutta ainakin omalla kohdalla KTV rajoittaa uploadia liikaa ja yhteydessä pientä häikkää useamman kerran viikkoon. Ping on sen +10ms lisää kuituun verrattuna ja kuormitettuna ero kasvaa.
Minkälaisissa lukemissa KTV-netin pingit liikkuu? Omassa valokuidussa minimissään on 11-12 ms johonkin yksittäisiin paikkoihin mutta suurimmaksi osaksi lähes 2x mihinkään suuntaan mitä oikeasti tulee käytettyä. Esimerkiksi Speedtestissä voi DL keskimääräinen ping olla vaikka 12ms johonkin optimipaikkaan mutta yksityiskohtaisesti katsottuna tulosta high pyörii jossain 200-300ms ja joku 11ms. Uploadissa vastaavaa mutta high voi olla paljonkin suurempi.
 
Mikä kuituoperaattori tukkii portteja jotenkin vahvasti suosituksista poiketen ?
On ihan paikallinen kuitua tarjoava taho. Tuon takia en nyt lähde yksilöimään sen tarkemmin.

Se tiedossa että operaattoreilla myös tuotteita joissa erikseen myyty esim palomuuripalveluita, mutta kuluttajille ne yleensä kaupattu raudalla, eli palomuurireititintä joka toimii muurina.
Ei ollut mitään palomuuripalvelua tilattuna.

Jos taasen viittaat johonkin operaattori NATiin IPv4 osalta, niin no, silloin kai enemmän kyse siitä että NAT ei osaa reittittää kaikkea liikennettä kohdilleen, mutta aika taitavia ovat.
Ihan oikean julkisen IPv4 osoitteen ne jakaa loppukäyttäjälle.

Jos taasen meinaat jollain käyttiksellä jotain sähköpostipalvelin käyttis pakettia, niin no joo, kuluttajaliittymissä pitää olla 25 portti kiinni lähtevässäkkin (paitsi operaattorin oma SMTP palvelin, jota ei kaikilla ole palveluna)
Ei ole tuollaisesta kyse. Ymmärrän kyllä portin 25 sulkemisen, jotta tuonne ei mitä tahansa spämmipalvelimia itse kukanenkin pystytä.
Tässä tapauksessa oli suljettuna ihan työasemakäyttiksen oletuksena käyttämiä portteja.
 
Minkälaisissa lukemissa KTV-netin pingit liikkuu? Omassa valokuidussa minimissään on 11-12 ms johonkin yksittäisiin paikkoihin mutta suurimmaksi osaksi lähes 2x mihinkään suuntaan mitä oikeasti tulee käytettyä. Esimerkiksi Speedtestissä voi DL keskimääräinen ping olla vaikka 12ms johonkin optimipaikkaan mutta yksityiskohtaisesti katsottuna tulosta high pyörii jossain 200-300ms ja joku 11ms. Uploadissa vastaavaa mutta high voi olla paljonkin suurempi.
Kuormitettuna tuo ping monesti nousee, kutsutaan bufferbloatiksi ja on riippuvainen reitittimestä. Voisiko olla tuosta kyse, ainakin speedtest tapauksessa?
Etäisyys kohteeseen luonnollisesti nostaa viivettä.
Oma kuitu antaa 100km päässä sijaitsevalle palvelimelle n.1ms viivettä, wifillä 3ms.
 
Kuormitettuna tuo ping monesti nousee, kutsutaan bufferbloatiksi ja on riippuvainen reitittimestä. Voisiko olla tuosta kyse, ainakin speedtest tapauksessa?
En usko, että on bufferbloat koska tuo Asus TUF AX6000 on kuitenkin aika kykenevä laite ja bufferbloat testissä antoi tuolle jotain A+ tuloksia, eikä kyse ole kuin 200Mbps liittymästä.

Etäisyys kohteeseen luonnollisesti nostaa viivettä.
Oma kuitu antaa 100km päässä sijaitsevalle palvelimelle n.1ms viivettä, wifillä 3ms.
Minulla antaa arviolta 25 km säteellä olevalle palvelimelle reitittimen hallinnasta käsin ajetulla speedtestillä hieman yli 20ms lukemia. Toisaalta johonkin muutaman sadan kilometrin päähän olevalle servolle taas voikin olla sitten jopa 11-12ms mutta taas tuosta kauemmas hypätään jälleen korkeammalle.
Ongelma on mielestäni se, että reititys kiertää todella pitkän mutkan kautta. Toinen on sitten tuo passiivikuitu, mitä lie sekin aiheuttaa. Sinänsä optimaalinen tilanne itselläni tuon osalta, että tiettävästi splitatussa haarassa, jossa olen, ei juuri kukaan muu ole liittymää ottanut käyttöön lainkaan, eikä ehkä otakaan.
 
En usko, että on bufferbloat koska tuo Asus TUF AX6000 on kuitenkin aika kykenevä laite ja bufferbloat testissä antoi tuolle jotain A+ tuloksia, eikä kyse ole kuin 200Mbps liittymästä.
Kyllä se vaan voi kuluttajalaitteessa raudasta loppua vääntö. Itsellä UDM SE ja olen joutunut "Smart Queuella" rajaamaan maxsiminopeutta, että pysyy 1G linjassa kuormitetut pingit järkevällä tasolla. Hukkaan kaistaa ~200Mbps mutta pingi kuormittamaton ja kuormitettu nyt ~samoja. Näin isompi hyöty kuin mittarin näyttämästä max nopeudesta. Onko Asus purkissa vastaavaa rajoitusta?

1693926156137.png
 
Karkeaa vertailua tehty kavereiden kesken cs:ää pelatessa. Kuidulla normaalisti max. 15 ms. Ktv-netillä tyypillisesti 20-30ms. 4G ja 5G liittymillä pelaavilla kavereilla vähintään 30 ms ja taivas rajana.
OK. Minulla oli adsl + 4g kombon aikaan tuollaisia lukemia mitä KTV-netistä mainitsit tuossa. Kuidulla kyllä pääsen todellakin testeissä jonnekin jopa 11-12ms muutamaan tiettyyn paikkaan mutta moneen isompaan kaupunkiin Suomessakin ollaan sitten 20ms lukemissa.

Ihan käytännössä taas, jos nyt vaikka pingailen muutamaan osoitetta pöytäköneella joka ethernetillä kiinni reitittimessä niin esimerkiksi google.fi on 20-22ms, microsoft.fi n. 180ms, microsoft.com n. 145ms... Siis ei mielestäni kyllä mitään kovin kummoisia käytännössä.
 
On ihan paikallinen kuitua tarjoava taho. Tuon takia en nyt lähde yksilöimään sen tarkemmin.
Ok, kiitos vastauksesta, eli joku pieni puuhastelu operaattori, ei kuitenkaan jonkin alueen osuuskunta. Jälkimmäisissä voi olla kirjavaa , joko hyvin hyvää palvelua, tai vähän sellaista ettei kiinnosta, muutkin pärjää, ei välttämättä täyspäiväistä henkilökuntaa.

Mutta oli koko mikä tahansa, jos tulevat portit kiinni , ja lähtevissäkkin tukosuutta, niin alkaa jo kuullostaa vialta, ja joka tapauksessa operaattoriin yhteyttä että netti ei toimi. Varsinkin jos perus käyttiksen juttuja tukittu, ettei niitä osaa aukoa, niin kuullostaa jo palomuurilta. (siis oletan että tässä tarkoitat työasemasta aloitteellisia yhteyksiä, jotka ihan peruskamaa, mukaan lukien yleisimmät VPN tunnelli mailmalle)
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se vaan voi kuluttajalaitteessa raudasta loppua vääntö. Itsellä UDM SE ja olen joutunut "Smart Queuella" rajaamaan maxsiminopeutta, että pysyy 1G linjassa kuormitetut pingit järkevällä tasolla. Hukkaan kaistaa ~200Mbps mutta pingi kuormittamaton ja kuormitettu nyt ~samoja. Näin isompi hyöty kuin mittarin näyttämästä max nopeudesta. Onko Asus purkissa vastaavaa rajoitusta?

1693926156137.png
En ole ottanut koko QOS:ia käyttöön lainkaan. En oikein silti jaksa uskoa, että tästä reittimestä paukut oikeasti vielä loppuisivat 200Mbps liittymällä. Muistelen jonkun tässä ketjussa vastaavasta 4200 mallista mittailleen, että vasta gigaisella liittymällä QOS:ia käytettäessä piti hieman rajoittaa nopeutta, että reittimen kyykkäys ei huonontanut bufferbloat tulosta ja tuokin ilman QOS meni muistaakseni vielä täysillä pisteillä läpi. En nyt muista kuka jäsenistä se oli mutta tällä foorumilla ja oliko jopa tässä ketjussa.

EDIT: Tämä se oli mitä muistelin missä tosiaan gigaisella liittymällä testailtu ja jossa nuo "peruspingit" on sitä mitä oikealta kuituliittymältä olettaisin saatavan (1-2ms).
https://bbs.io-tech.fi/threads/mikae-reititin-minulle.6237/page-87#post-12516398
https://bbs.io-tech.fi/threads/mikae-reititin-minulle.6237/page-87#post-12519895
Vähän outoa, että tuo testi minulla antaa A+ (ja kuormitettuna jotain +3-5ms) mutta tosiaan vaikka speedtestissä yksityiskohtaisesti katsottuna low ja high pingiä, niin siellä voikin olla ero satoja millisekunteja.
TUF AX4200 ja TUF AX6000 on samalla prossulla ja erot pieniä jälkimmäisessä lähinnä enemmän teoreettista WiFi-nopeutta ja ethernettipuolella portit vähän paremmat.
Ja tosiaankin, minulla ei ole edes AI-protection käytössä (eikä QOS) niin purkki ei juoruile joka suuntaan. Noiden käyttöönottohan edellyttää "avoimen valtakirjan antoa".

Miten tuosta omastani nopeasti testaisi onko tuo tosiaan silti bufferbloat mikä tässä mättää?
Ainakaan pingejä on saa edes komentokehoitteesta suorana pingaamalla sen paremmaksi, en edes vaikka pingaan suoraan ip:llä (eli ei dns hidasta ainakaan).

Toisaalta aivan älyttömiä eroja riippuen mihin pingailee. Siis jokin fast.com antaa 4ms pingejä lataamaton ja ladattu. Ja suoratoistot nyt onkin ainoa jossa mitään eroa entiseen adsl + 4g huomaan ja siinäkin vain, että esikatselut alkaa nopeammin nimikeselailussa. Mutta pingit ihan kotimaan nopeustestiservuihin on heti minimissäänkin n. 3x fast.comiin verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Ok, kiitos vastauksesta, eli joku pieni puuhastelu operaattori, ei kuitenkaan jonkin alueen osuuskunta.
Kyllä, jotain tällaista.

Mutta oli koko mikä tahansa, jos tulevat portit kiinni , ja lähtevissäkkin tukosuutta, niin alkaa jo kuullostaa vialta, ja joka tapauksessa operaattoriin yhteyttä että netti ei toimi. Varsinkin jos perus käyttiksen juttuja tukittu, ettei niitä osaa aukoa, niin kuullostaa jo palomuurilta. (siis oletan että tässä tarkoitat työasemasta aloitteellisia yhteyksiä, jotka ihan peruskamaa, mukaan lukien yleisimmät VPN tunnelli mailmalle)
Kyllä, nimenomaan työasemalta päin avattavista yhteyksistä oli kyse.
Sai toki aikansa selvittelemällä nuokin avaututettua mutta oletuksena ovat aina kuten olivat.
 
Minkälaisissa lukemissa KTV-netin pingit liikkuu? Omassa valokuidussa minimissään on 11-12 ms johonkin yksittäisiin paikkoihin mutta suurimmaksi osaksi lähes 2x mihinkään suuntaan mitä oikeasti tulee käytettyä. Esimerkiksi Speedtestissä voi DL keskimääräinen ping olla vaikka 12ms johonkin optimipaikkaan mutta yksityiskohtaisesti katsottuna tulosta high pyörii jossain 200-300ms ja joku 11ms. Uploadissa vastaavaa mutta high voi olla paljonkin suurempi.
Valokuidussa tilaajayhteyden viiveet ovat pieniä , jos verrataan kaapelimodeemiin, DSL yhteyksiin, mutta se viiveettömyys voidaan toki menettää jos käytetyssä internetyhteydessä on iso perus viive. Eli viiveetöntä voi olla vain ne yhteydet naapuriin jolla sama operaattori, mutta muualle sitten voi venähtää, jos paketit kiertää satojakilometrejä, niin millisekuntteja alkaa syntymään. Jos ulkomaille tarvii pieniä viiveitä, niin operaattorien välillä voi olla isojaeroja ja erot voi vaihdella ja voivat riippua kohteesta.


Jos tässä oli kyse siitä yhteydestä joka vahvastipalomuurattu, niin voi siellä viivettä aiheuttaa operaattorin palomuurikin.

Edit, vielä se että oliko sekä IPv4 että IPv6 kummattkin vahvasti palomuurattu, vain vain toinen ?

Kyllä, jotain tällaista.


Kyllä, nimenomaan työasemalta päin avattavista yhteyksistä oli kyse.
Sai toki aikansa selvittelemällä nuokin avaututettua mutta oletuksena ovat aina kuten olivat.
Kuvailisin internetyhteyttä vialliseksi jos ei edes ulospääse, jopa nuo operaattorinatit ne hanskaa. tosin kuvaile internetyhteyttä vialliseksi jos sisääntulevaa liikennettä estetään yli tarficomin suositusten ja ilman perusteltua tarvetta.

Oliko muuten TCP, vai UDP protokollaa
 
Valokuidussa tilaajayhteyden viiveet ovat pieniä , jos verrataan kaapelimodeemiin, DSL yhteyksiin, mutta se viiveettömyys voidaan toki menettää jos käytetyssä internetyhteydessä on iso perus viive. Eli viiveetöntä voi olla vain ne yhteydet naapuriin jolla sama operaattori, mutta muualle sitten voi venähtää, jos paketit kiertää satojakilometrejä, niin millisekuntteja alkaa syntymään. Jos ulkomaille tarvii pieniä viiveitä, niin operaattorien välillä voi olla isojaeroja ja erot voi vaihdella ja voivat riippua kohteesta.
Tästä arvelen olevan juuri kyse omalla kohdalla. Pakko sanoa, että ison operaattorin kautta aiempi "mopoyhteys" oli selkeästi paremman operaattoriyhteyden takana. Siis tarkoitan sitä nettiyhteyttä, jota operaattori omille asiakkailleen jakaa käyttöön.

Jos tässä oli kyse siitä yhteydestä joka vahvastipalomuurattu, niin voi siellä viivettä aiheuttaa operaattorin palomuurikin.
Omalla kohdalla pingeissä ei oikeastaan huomannut eroa ennen ja jälkeen, kun ylimääräiset tukkeet oli poistettu kuituliittymästäni.

Edit, vielä se että oliko sekä IPv4 että IPv6 kummattkin vahvasti palomuurattu, vain vain toinen ?
Ei ole tullut IPv6:tta edes vielä testailtua, eli IPv4:stä oli kyse tässä.

Kuvailisin internetyhteyttä vialliseksi jos ei edes ulospääse, jopa nuo operaattorinatit ne hanskaa. tosin kuvaile internetyhteyttä vialliseksi jos sisääntulevaa liikennettä estetään yli tarficomin suositusten ja ilman perusteltua tarvetta.
Juuri sama ajatus itselläni oli tästä.

Oliko muuten TCP, vai UDP protokollaa
UDP.
 
Sori utelu.
Oliko noin yleisti portit auki, mutta UDP kanssa haasteita, tuli mieleen eräs/eräät operaattorit joilla ei sinänsä ollut ylimääräisiä tukkeita, mutta oli haasteita haittaliikenteen kanssa ja joutuivat tukkimaan UDP liikennettä, niiden toimista seurasi että perus netti IP "työkalut" eivät välttämättä toiminee, ja osa yhteksistä missä UDP liikennettä. Mutta tietääkseni nuo operaattorit tiedotti asiakkaita aktiivisesti. Taisi osalla sen seurauksena olla haasteita VPN yhteyksien kanssa.

Haaste kai esimerkillä se että yhteys kai vähän liiankin aito ja kunnollinen ja sen seurauksena sitten synty ongelmia.
 
Ei se mitään. :)

Oliko noin yleisti portit auki, mutta UDP kanssa haasteita, tuli mieleen eräs/eräät operaattorit joilla ei sinänsä ollut ylimääräisiä tukkeita, mutta oli haasteita haittaliikenteen kanssa ja joutuivat tukkimaan UDP liikennettä, niiden toimista seurasi että perus netti IP "työkalut" eivät välttämättä toiminee, ja osa yhteksistä missä UDP liikennettä. Mutta tietääkseni nuo operaattorit tiedotti asiakkaita aktiivisesti. Taisi osalla sen seurauksena olla haasteita VPN yhteyksien kanssa.
Tuo tuli eteen melko heti, joten aivan hirveän syvällisesti en edes kaikkea testannut mutta pikaisesti vaikutti olevan enemmänkin vain UDP rajoitettu.
Mitään tästä ei tiedotettu etukäteen.
 
Minulla antaa arviolta 25 km säteellä olevalle palvelimelle reitittimen hallinnasta käsin ajetulla speedtestillä hieman yli 20ms lukemia. Toisaalta johonkin muutaman sadan kilometrin päähän olevalle servolle taas voikin olla sitten jopa 11-12ms mutta taas tuosta kauemmas hypätään jälleen korkeammalle.
Ongelma on mielestäni se, että reititys kiertää todella pitkän mutkan kautta. Toinen on sitten tuo passiivikuitu, mitä lie sekin aiheuttaa. Sinänsä optimaalinen tilanne itselläni tuon osalta, että tiettävästi splitatussa haarassa, jossa olen, ei juuri kukaan muu ole liittymää ottanut käyttöön lainkaan, eikä ehkä otakaan.

No sun operaattorilla voi olla reititys niin, että liikenne käy esim. helsingissä, ja tulee sieltä siis mutkan kautta takaisin "lähelle".
Tärkeämpää yleensä lienee että se pinkeli ponkeli on mahdollisimman pieni jonnekin oleellisempaan keskittymään, ei niinkään vaikka Peräposiolle josa itse siellä asuisit.
 
Tärkeämpää yleensä lienee että se pinkeli ponkeli on mahdollisimman pieni jonnekin oleellisempaan keskittymään, ei niinkään vaikka Peräposiolle josa itse siellä asuisit.
Kuluttaja liittymissä pingistä kiinnostuneet ovat yleensä pelaajia ja heitä kiinnostaa ne viiveet niihin käyttämiinsä palvelimiin. jollain ne on kaverin palvelin, toisella jotain isompien farmien palvelimia. ei välttämättä Suomessa.

Pelkässä puheessa siinä ihminen sietää jonkinverran viivettä, ja alkaa ärsyttää vasta kun kaukoyhteyksiä. VPN putkissa, jos jotain etätyöpöytää, niin ei ehkä kaipaa liikaa ylimääräistä, mutta sietää sellaista mistä pelaajat olisi aikapäiviä sitten repineet pelihousut.

video streem palvelut, esim urheilussa, niin niissä viivettä jo palvelun osalta niin paljon että kymmennetmillisekunnit ei kaada.

Isosti toimivassa siis kyse samasta kuin nopeusteisteissä, siitä jo vähän maksaa että pienet viiveet ja isot nopeudet testissä.

No pelaajat ihan oikeasti voivat vaihtaa nettiyhteyttä pienempi viiveiseen ja jos sitä näytöstä maksaa muutamansatkun enemmän että sen viiveolisi pienempi, niin kyllä sitä nettiyhteytestäkin maksaa
 
Suurin osa palveluista, myös esim ulkomaisista peliservuista, liikenne kiertää sukkelimmin sieltä suurempien solmupisteiden kautta, niihin kun on pienempi ping kuin naapurin jormalle, niin se on tärkeämpää.
Harvemmin nykyisin on kuituliittymissä reititetty niin, että kun pingaa naapurin jormalle vaikka oulussa, niin liikenne käykin helsingin kautta mutkan.
 
Olen käsityksessä että (ainakin) kaikki isommat operaattorit noudattaa tuota Traficomin suositusta kuluttajayhteyksissä, joko vanhempaa tai uudempaa versiota. Käytännön haitta kuluttaja-asiakkaalle 0 mutta kollektiivinen hyöty suuri.

Portit 25, 53 ja 1900 taitaa olla kaikilla rajattuja, Miraita suodatetaan portista 7547 joidenkin toimesta edelleen vaikka suosituksesta tiputettu pois, portin 123 suodatusta ei osa näytä ottaneen (vielä) käyttöön tai sitten materiaalit päivittämättä.
Elisalla näyttäis olevan tuo portin 123 suodatus käytössä, mutta ilmeisesti se on tehty oikein eikä vaan blokattu, koska KF2 weekly server käyttää kyseistä porttia ja toimii Elisan liittymällä.
 
Suurin osa palveluista, myös esim ulkomaisista peliservuista, liikenne kiertää sukkelimmin sieltä suurempien solmupisteiden kautta, niihin kun on pienempi ping kuin naapurin jormalle, niin se on tärkeämpää.
Ulkomaan liikenteen viiveissä on isoja eroja operaattorien välillä ja liittymä operaattoreilla ei välttämättä mene ajallisesti nopeinta reittiä.
Jos naapurin jormalle viive on suurempi kuin ulkomaille, niin ei kiinteissä yhteyksissä kuullosta ihan optimilta.

Jossain mobiilissa on tuota kritisoitu että bitit kiertää uudenmaankautta ja joissain viivekriittisissä sovelluksissa se on haaste, tosin nykyään kyse enemmän operaattorin valinnasta ja viivekriittisissä sovelluksissa on aloiteltu pieniviiveisten verkkojen ja palveluiden toteuttamista.
Harvemmin nykyisin on kuituliittymissä reititetty niin, että kun pingaa naapurin jormalle vaikka oulussa, niin liikenne käykin helsingin kautta mutkan.
Siis toisen operaattorin asiakasta, vai tarkoitatko että jos otat yhteyttä samanoperaattorin naapuri asiakkaaseen paikallisen operaattorin verkossa ?

Tosin solmupisteitä on muuallakkin kuin helsingissä
 
Suurin osa palveluista, myös esim ulkomaisista peliservuista, liikenne kiertää sukkelimmin sieltä suurempien solmupisteiden kautta, niihin kun on pienempi ping kuin naapurin jormalle, niin se on tärkeämpää.
Harvemmin nykyisin on kuituliittymissä reititetty niin, että kun pingaa naapurin jormalle vaikka oulussa, niin liikenne käykin helsingin kautta mutkan.
Mielenkiinnolla odotan miten Siikaverkon liittymät on reititetty.
Näin 100km Oulun eteläpuolella Elisan liittymät kiertää Helsingin kautta.
 
Nyt elisalta tuli se 0e tarjous virallisesti tännekin. Vähän toisaalta harmittaa, että menin elisalle vinkkaamaan tämän alueen. En kyllä mielellään elisan kuitua ottaisi heidän liittymävalikoiman vuoksi... mutta tilasin kuitenkin kun ei sido mihinkään maksuihin.
Hyvä kyllä kun 2026 marraskuun loppua myyvät asennuspäiväksi. Vähän on hätä elisalla kampittaa Lounean/Valokuitusen myyntiä.
Soittelivat Elisalta ja varmistelivat, että tilasinhan tuon kuidun. Oli kuulemma puolessavälissä soittolistaansa ja näyttää ettei rakentaminen jäisi tilauksien määrästä kiinni. Rakentamispäätöksen tekevät tammikuun loppuun mennessä.
Taitaa toi elisan kampitus onnistua ja viedä alueen Lounean/valokuitusen edestä. Harmi kyllä jos joutuu ottamaan liittymän missä upload kaista rampautettu eivätkä vahingossakaan tarjoa mobiililiittymiä suurempia nopeusluokkia.
 
Tarjoavat taloyhtiölle kuitua ilmaisella asennuksella, nykyisin tänne saa vain Telian kaapelinetin niin kysynkin teiltä enemmän asiaan perehtyneiltä: Jos taloyhtiö sattuu tuohon suostumaan, lähteekö meiltä mahdollisuus kaapelinetistä pois vai onko tämä täysin kiinni siitä miten nuo valokuidut vedetään? Rivari kyseessä.
Ja hiukan ketjua lukeneenä onko siis yleistä että valokuituliittymissä ei pysty avaamaan portteja ja ei saa useaa julkista IP:tä kuten Telia tarjoaa että voi jakaa sillattuna modeemista useampaan routeriin joilla omat IP:t? Muistelisin että 4G/5G-yhteydet ei myöskään suostunut minkäänlaisiin porttien avaamiseen niin teki tiettyjen pelien pelaamisesta mahdotonta.
 
Tarjoavat taloyhtiölle kuitua ilmaisella asennuksella, nykyisin tänne saa vain Telian kaapelinetin niin kysynkin teiltä enemmän asiaan perehtyneiltä: Jos taloyhtiö sattuu tuohon suostumaan, lähteekö meiltä mahdollisuus kaapelinetistä pois vai onko tämä täysin kiinni siitä miten nuo valokuidut vedetään? Rivari kyseessä.
Ja hiukan ketjua lukeneenä onko siis yleistä että valokuituliittymissä ei pysty avaamaan portteja ja ei saa useaa julkista IP:tä kuten Telia tarjoaa että voi jakaa sillattuna modeemista useampaan routeriin joilla omat IP:t? Muistelisin että 4G/5G-yhteydet ei myöskään suostunut minkäänlaisiin porttien avaamiseen niin teki tiettyjen pelien pelaamisesta mahdotonta.
Aika paljon sulla tuossa nyt virheellisiä käsityksiä.

Se miten yhteys jaetaan taloyhtiön sisällä riippuu aika paljon olemassa olevasta kaapeloinnista, mutta kaapelitv:n sijaan sitä ei ole pakko asentaa teknisistä syistä, mutta jos taloyhtiön verkko on huono, niin rajoittaa nopeuksia.

Myöskään portteja ei mikään estä avaamasta, pl muutamat joiden sulkeminen tapahtuu ihan syystä. Jos kyseessä on pieni operaattori voi joutua aspasta pyytämään julkisen ip osoitteen, mutta se on jokatapauksessa maksuton. Useampaa julkista ip osoitetta pikkuoperattorilta todennäköisesti ei saa maksutta, mutta toisaalta, eipä niitä oikeasti mihinkään useampaa tarvitsekaan, siinä yhdessäkin osoitteessa on yli 65000 porttia.

Tosin ei mobiililaajakaistassakaan ole portteja sen kummemmin suljettu, tosin sama juttu että se julkinen ip ei usein ole oletuksena käytössä, mutta ei maksa mitään käyttää.

Kännykkäliittymän datan jos jakaa, niin silloin tuo julkinen ip voi olla estetty, koska ne eivät ole laajakaistaliittymiä.
 
Meillä on taloyhtiössä (n. 10 pientaloa) tällä hetkellä sellainen järjestely, että taloyhtiön jakamoon tulee paikallisen operaattorin valokuitu ja siitä eteenpäin asuntoihin verkko on sitten ikivanhan kuparipiuhan varassa. Tämä vanha kaapelointi rajoittaa sitten huoneistoihin saatavilla olevan netin nopeutta.

Valokuitunen on kiertänyt alueella ja ainakin heidän oman kertomansa mukaan useampi taloyhtiö on tilannut heiltä kuidun ja kaivaminen alkaa keväällä. Eli heiltä olisi juuri nyt saatavissa valokuitua juuri meille ja nyt pitäisi tilaisuuteen tarttua tai se menee ohi ikuisiksi ajoiksi. Tässä ratkaisussa mentäisiin sitten taloyhtiön jakamon ohi suoraan asuntoihin, taloyhtiö kuitenkin olisi sopimusosapuoli Valokuitusen suuntaan.

Ongelmana tuossa Valokuitusen sopimuksessa on, että taloyhtiö ei saa kuitua omaan omistukseen eli siinä muodostuisi toimittajaloukku ja tuosta kuidusta maksettaisiin sitten ikuisesti. Tätä kun on nyt pähkäillyt niin tuntuisi, että paras ratkaisu olisi vetää valokuidut itse jakamolta asuntoihin jolloin periaatteessa selviäisi kertainvestoinnilla. Onko tällaisesta jollain kokemusta? Miltä firmoilta kannattaisi lähteä kyselemään toteutusta (pääkaupunkiseutu)? Onko kenenkään bisnesmalli ylipäänsä tämä, että myytäisiin kuitua avaimet käteen eikä kuukausimaksullista palvelua?

(Pahoittelut jos on jo käsitelty identtinen tilanne, luin ketjua läpi mutta täällä on niin paljon asiaa, että ei sattunut itselleni silmään.)
 
Kiitos selvennyksestä.
Eli ei pitäisi olla ongelmaa saada julkinen IP josta voi sitten vapaasti portteja avata jos pelit näin vaatii.

En tiedä onko ollut alusta asti vai tullut myöhemmin julkinen IP vaihtoehto mobiililaajakaistaankin, mutta muistan tosiaan että paljon oli valitusta kun NAT Type 3(Strict NAT) esti pelaamasta pelejä niillä tai sitten porukka oli yksinkertaisesti erehtynyt kännykästä jaettu netti = mobiililaajakaista.
Pitää seurata tilannetta, voi olla että jää kuitu laittamatta kun epäilen ettei paljoa mielenkiintoa muilta asukkailta löydy mutta kiva tietää nämä asiat valmiiksi jos siihen päätyvät.
 
IPv4 osoitteet on jo ollut loppu pidemmän aikaa. Uudet toimijat ei niitä saa, vanhemmat ja isommat operaattorit ovat niitä aikoinaan rohmunneet eli niiltä voi löytyä vielä sellaisia liittymiä mihin saa useamman.
 
IPv4 osoitteet on jo ollut loppu pidemmän aikaa. Uudet toimijat ei niitä saa, vanhemmat ja isommat operaattorit ovat niitä aikoinaan rohmunneet eli niiltä voi löytyä vielä sellaisia liittymiä mihin saa useamman.

Tai saavat, mutta nykyään joka IPv4 maksaa, niin ei ihmekkään. Jopa vanhalla operaattorilla Lounealla on vähissä IPv4-osoitteet ja niillä käytössä SSP/FSP-aikaiset osoitteet.

Käyttävät nykyään nattia kuluttaja-asiakkaille
Kuluttajien Valokuitu-liittymiin jatkossa myös verkon sisäisiä ipv4-osoitteita | Lounea
 
No tosiaan 99% käyttäjistä tuosta nat osoitteesta ei ole mitään haittaa, ja ne jotka tarvitsevat julkisen osoitteen saavat sen pyytämällä, joten ip pulasta kärsivän operaattorin on ihan järkevää tehdä tuosta natatusta osoitteesta se oletusmalli.
 
Tai saavat, mutta nykyään joka IPv4 maksaa, niin ei ihmekkään. Jopa vanhalla operaattorilla Lounealla on vähissä IPv4-osoitteet ja niillä käytössä SSP/FSP-aikaiset osoitteet.

Totta, toki se pistää operaattorin jo vähän miettimään kun yksi IPv4 osoite ilmeisesti tällä hetkellä maksaa 40-50e/kpl, ja myynnissä vaihtelevasti, ei kannata liikoja tuhlata parin kympin liittymiin.

Ripen uudet jäsenet pääsee vaan odotuslistalle mistä voi saada yhden /24 "ilmaiseksi" mikäli lykästää.
 
Totta, toki se pistää operaattorin jo vähän miettimään kun yksi IPv4 osoite ilmeisesti tällä hetkellä maksaa 40-50e/kpl, ja myynnissä vaihtelevasti, ei kannata liikoja tuhlata parin kympin liittymiin.

Ripen uudet jäsenet pääsee vaan odotuslistalle mistä voi saada yhden /24 "ilmaiseksi" mikäli lykästää.
Eikö noita IPv4-osoitteita voisi pakkolunastaa Venäjältä / Valkovenäjältä?
 
IPv4 osoitteet on jo ollut loppu pidemmän aikaa. Uudet toimijat ei niitä saa, vanhemmat ja isommat operaattorit ovat niitä aikoinaan rohmunneet eli niiltä voi löytyä vielä sellaisia liittymiä mihin saa useamman.
Aivan, en tajunnut että tilanne oli näin paha että alkavat pihtailemaan. Miten IPv6 käyttöönotto edistyy?
Hyvä että julkisen IP:n kuitenkin saa vielä kysymällä ihan.
 
Tosin ei mobiililaajakaistassakaan ole portteja sen kummemmin suljettu, tosin sama juttu että se julkinen ip ei usein ole oletuksena käytössä, mutta ei maksa mitään käyttää.

Väärin. Esim. Telialla pitää maksaa yhteyspiste nimisestä palvelusta.
 
Väärin. Esim. Telialla pitää maksaa yhteyspiste nimisestä palvelusta.
Ne myyvät tuota yhteyspistettä, mutta sen julkisen ip osoitteen saa kyllä ilmankin lisämaksua.
 
Aivan, en tajunnut että tilanne oli näin paha että alkavat pihtailemaan. Miten IPv6 käyttöönotto edistyy?
Hyvä että julkisen IP:n kuitenkin saa vielä kysymällä ihan.

Suomessa itseasiassa kohtuullisen kelvollinen tilanne verrattuna muihin (sivu 11): https://labs.ripe.net/media/documen...try_Report_2022_The_Nordics_December_2022.pdf

Varmaan tällä hetkellä ongelma ettei välttämättä kaikki softa esim. peliserverit tai videokamerat yms tue IPv6:sta millään tapaa.
 
Tarjoavat taloyhtiölle kuitua ilmaisella asennuksella, nykyisin tänne saa vain Telian kaapelinetin niin kysynkin teiltä enemmän asiaan perehtyneiltä: Jos taloyhtiö sattuu tuohon suostumaan, lähteekö meiltä mahdollisuus kaapelinetistä pois vai onko tämä täysin kiinni siitä miten nuo valokuidut vedetään? Rivari kyseessä.
Yleensä taloyhtiö nettisopparit myydään KTV kanssa paketissa, ja silloin sanotaan vanha KTV soppari irti.

Toki on operaattoreita joilla ei ole KTV tarjolla lainkaa tai ko alueella, ja myyvät pelkkää nettiä, jolloin taloyhtiö hankkii KTV pavelut muualta, esim siltä vanhalta KTV operaattorilta. (tähän voidaan päättyä silloin josa KTV netti tarjous jää niin pitkäksi että kilpaileva tulee halvemmaksi)

Mutta pointti, jos vanha KTV soppari sanotaan irti, niin se nettiputkikin katkeaa.

Se sitten ihan oma lukunsa millä se kuidun kanssa tuleva sitä netti tarjoaa, Ethertnet, Kuitu, DSL, G.Fast, Kaapelimodeemi, mitä infraa teillä sitten onkin.

Onko taloyhtiö tekemässä jotain nettisopparia, eli hankkii asuntoihin jonkin nettipalvelun, vai onko jokin operaattori vain tuomassa kuitua tekniseen tilaan.

Oletan että tämä kuitua tarjoavat operaattorit ovat jotain muita kuin Telia.

Ja hiukan ketjua lukeneenä onko siis yleistä että valokuituliittymissä ei pysty avaamaan portteja ja ei saa useaa julkista IP:tä kuten Telia tarjoaa että voi jakaa sillattuna modeemista useampaan routeriin joilla omat IP:t?
Yleistäen operaattorit noudattaa Traficomin sousituksia, eli portit muuten auki.
Eräät isot operaattorit tarjoavat oletuksen useamman julkisen IPv4 osoitteen, joillan operaattoreilla tarjolla vain yksi, ja osalla sekin pitää erikseen pyytää.
IPv6 tuki on tyypillisesti kunnossa operaattoreilla joilla niukasti IPv4 tarjolla, ja noilla joilla osoitteita piisaa on sen IPv6 kanssa ollut tahmaamista.

Muistelisin että 4G/5G-yhteydet ei myöskään suostunut minkäänlaisiin porttien avaamiseen niin teki tiettyjen pelien pelaamisesta mahdotonta.
Mobiilissa operaattori joutuu vähän enemmän painiipalomuurien kanssa, mutta kyllä niissä on portteja auki, DNA isoista lähinnä poikkeus, sillä oli nippu pienempi numeroita kiinni julkisen IPv4 kanssa. En nyt tarkistanut mikä tilanne tavis kuluttajaliittymissä.
Elisalla ei saa julkista IPv4 osoitetta puheliittymiin, en nyt tarkistanut mikä tilanne muilla merkittävillä operaattoreilla, mutta aiemmin on saanut ainakin osalta myös puheliittymiin.


Ongelmana tuossa Valokuitusen sopimuksessa on, että taloyhtiö ei saa kuitua omaan omistukseen eli siinä muodostuisi toimittajaloukku ja tuosta kuidusta maksettaisiin sitten ikuisesti. Tätä kun on nyt pähkäillyt niin tuntuisi, että paras ratkaisu olisi vetää valokuidut itse jakamolta asuntoihin jolloin periaatteessa selviäisi kertainvestoinnilla. Onko tällaisesta jollain kokemusta? Miltä firmoilta kannattaisi lähteä kyselemään toteutusta (pääkaupunkiseutu)? Onko kenenkään bisnesmalli ylipäänsä tämä, että myytäisiin kuitua avaimet käteen eikä kuukausimaksullista palvelua?
En noihin suosituksiin vastaa, mutta tuo teidän ajatus on kannatettava, silloin kuitu on teidän ja voitte tehdä sillä mitä haluatte.
Jos operaattori vetää omat kuidut, niin ne on siellä mailman tappiin tiellä , toki operaattori siirtelee ja laskuttaa kun pyydetään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 295
Viestejä
4 508 365
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom